Intoa / Vapaaehtoismentorointi Loppuraportti

Transkriptio

1 Intoa / Vapaaehtoismentorointi Loppuraportti Tausta Vapaaehtoismentorointia on jonkin verran järjestetty Suomessa ja viime vuosina sitä on kokeiltu myös maahanmuuttaneiden työllistymisen tukemiseen. Intoa-hankkeen vapaaehtoismentorointipilotin taustalla on hanketta edeltäneen Into-hankkeen ( ) aikana ollut kokeilu, jossa oli mukana kaksi mentori-aktoriparia. Kokeilusta saatujen hyvien palautteiden perusteella vapaaehtoismentoroinnin kehittämistä päätettiin jatkaa Intoa-hankkeessa, tavoitteena toiminnan juurruttaminen Kuopion alueelle. Vapaaehtoismentoroinnin ero ura- tai työpaikkamentorointiin on toiminnan vapaaehtoisuudessa mentorit ovat mukana työaikansa ulkopuolella. Tämä ei kuitenkaan estä mentori aktori paria esimerkiksi tutustumasta mentorin työpaikkaan ja työhön liittyviin verkostoihin. Pilotin alkuvaiheet Into-hankkeen aikana mentorointikokeilua koordinoi hanke. Intoa-hankkeessa koordinointivastuu suunniteltiin siirrettäväksi jollekin alueen toimijalle, jonka toimintaan mentorointiohjelma voisi sopia jatkossakin. Aluksi mentoroinnin koordinoinnista ja tätä kautta toiminnan juurruttamisesta - käytiin neuvotteluja Setlementti Puijolan Kompassin kanssa ja sovittiin Kompassin henkilöstön resurssipulan vuoksi, että Kompassilla on osavastuu mentoroinnin markkinoinnista omille verkostoilleen. Yhteisenä tavoitteena oli kuitenkin, että toiminta saadaan siirtymään Kompassille jatkossa, Into-hankkeessa laaditun ja Intoa-hankkeessa edelleen kehitetyn materiaalin siirtyessä samalla Kompassin käyttöön. Alun perin oli tarkoitus, että mentorointipilotti toteutuisi syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana kahdessa ryhmässä, mutta tähän tavoitteeseen ei päästy useasta syystä. Pilotista vastanneen suunnittelijan vaihtuminen kahteen eri otteeseen kesäkuun ja elokuun 2013 välisenä aikana vaikutti osaltaan aikataulumuutokseen. Lisäksi keväällä 2013 alkanut mentori- ja aktoripankin kokoaminen ei tuottanut tulosta ennen kuin myöhäissyksystä Tähän tarvittiin paljon mentoroinnin markkinointia niin sähköpostitse (mentorit) kuin esittelykäyntejä oppilaitoksissa (aktorit). Näin päädyttiin yhden ryhmän perustamiseen keväälle 2014.

2 Mentori- ja aktoripankin kokoaminen Mentoripankki perustettiin keväällä 2013 ja tarkoituksena oli, että syksyn 2013 alussa, kun maahanmuuttaneiden kotoutumiskoulutukset ovat alkaneet, aktoripankkiin saataisiin TEtoimiston kautta aktorit niistä kotoutumiskoulutusten tmv. ulkopuolelle jääneistä maahanmuuttaneista asiakkaista, jotka hyötyisivät mentoroinnista työllistymispyrkimyksissään. TE-toimiston asiakkaista ei kuitenkaan löytynyt tarpeeksi mentorointiohjelmaan sopivia aktoriehdokkaita, joten aktorit päätettiin etsiä muualta. Aktoreille laadittiin kirjallinen ilmoittautumislomake ja mentoreille oli sähköinen ilmoittautuminen. Yhteydenotto Savon ammatti- ja aikuisopistoon sekä Kuopion seudun kansalaisopistoon tuotti tulosta. Hankkeen suunnittelija kävi marraskuussa esittelemässä mentorointia kolmelle kieliryhmälle, minkä jälkeen aktoreiksi ilmoittautui 22 henkilöä. Syksyn 2013 aikana mentoroinnin sähköpostimarkkinointi mm. alueen yrittäjille, opettajille, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden opiskelijoille, eläkeläisille, ev.lut. seurakunnan vapaaehtoisille työntekijöille ja Kompassin vapaaehtoistyöntekijöille kannatti tuoden mentoripankkiin 13 mentoria. Markkinoinnin yhteydessä yksi yhteiskuntatieteiden opiskelija otti yhteyttä kertoen olevansa tekemässä pro gradu työtään mentoroinnista ja pyysi päästä seuraamaan hankkeen mentorointiohjelmaa. Projektipäällikön suostumuksella opiskelija on ollut seuraamassa prosessia ja hänelle on annettu tietoa siitä. Opiskelija on myös pyytänyt mentoreilta ja aktoreilta luvan käyttää heidän kommenttejaan ja kirjallista materiaaliaan työssään, niin että mitään henkilöiden tunnistetietoja ei tule esille. Mentoreiden ja aktoreiden mätsääminen Aktori- ja mentoripankin täytyttyä mentorointitoiminta päätettiin aloittaa mahdollisimman pian, viimeistään helmikuussa Tammikuun 2014 aikana hankkeen koordinaattori (Katja Kiflie Beka) ja suunnittelija aloittivat mentoreiden ja aktoreiden mätsäämisen. Mentoreiden tähän saakka pitkää odotusta kevennettiin pitämällä heihin aika ajoin yhteyttä sähköpostitse. Tammikuussa suunnittelija ja koordinaattori soittivat jokaiselle aktorille. Tämän tavoitteena oli saada selville a) onko aktori vielä tulossa mentorointiohjelmaan, b) millainen kielitaito aktorilla on ja

3 c) millainen tausta (ikä, ammatillinen tausta, harrastukset, kiinnostuksen kohteet niin työelämässä kuin muutenkin) aktorilla on mätsäyksen helpottamiseksi. Näistä a ja b kohdat olivat erityisen tärkeitä, koska niihin saatujen vastausten perusteella jotkut aktorit jäivät valinnan ulkopuolelle. Yksi aktori oli saanut työpaikan ja kahden aktorin todettiin olevan suulliselta suomen kielen taidoltaan liian heikkoja mentorointiohjelmaan. Kielitaitovaatimuksena oli taso A2.2 (suullinen kielitaito), koska tällä tasolla oleva kykenee puhumaan suomea kohtuullisesti, puhekumppanin ajoittaisen tuen avulla. Tällä haluttiin varmistaa se, että mentorit eivät vetäydy pois mentoroinnista, koska eivät osaa puhua englantia tmv. yhteistä, vierasta kieltä. Haastatteluista saatujen tietojen perusteella aktoreista saatiin selkeämpi kuva, mikä auttoi mentoreiden ja aktoreiden mätsäämisessä. Tavoitteena oli löytää asioita, jotka yhdistävät mentoria ja aktoria. Mätsäämisen apuna olivat Väestöliiton Womento-projektin suunnittelijoilta saadut vinkit, miten he ovat mätsänneet omat mentorinsa ja aktorinsa. Yksi tärkeä tekijä mätsäämisessä oli ikä; Womentolaisten mukaan aktorin ja mentorin on hyvä olla suurin piirtein samanikäisiä. Mikäli tähän ei päästä, on hyvä, että mentori ei kuitenkaan ole huomattavasti nuorempi kuin aktori. Tämän kerrottiin vaikuttavan parin valta suhteisiin kielteisesti. Tähän pyrittiin myös Intoa-hankkeen mentorointiohjelmassa. Mätsäämisen jälkeen saatiin muodostettua 11 mentorointiparia. 13:sta mentorista jäi pois vielä kaksi. Toinen ilmoitti, ettei voi muuttuneen elämäntilanteensa vuoksi olla mukana ja toiseen ei saatu lukuisista yrityksistä huolimatta yhteyttä alkusyksyn 2013 jälkeen. Aktoriehdokkaille, jotka jäivät valinnan ulkopuolelle, ilmoitettiin, että ehdokkaita oli enemmän kuin mentoreita, ja että parit on muodostettu mahdollisimman toimiviksi erilaisten yhteisten tekijöiden perusteella. Seuraavassa on kuvattu, mitkä tekijät vaikuttivat parien muodostamiseen: 1) Sama ala (joko entuudestaan tai aktori pyrkii opiskelemaan/työllistymään mentorin alalle) 6 paria 2) Yleismentori, jolla paljon tietoa eri aloista ja aktori, joka haluaa uudelle alalle 2 paria 3) Samat kiinnostuksen kohteet (esim. harrastukset) ja elämäntilanne (esim. perheenäiti) 3 paria Monen parin kohdalla oli useampikin yhdistävä tekijä. Edellä on otettu huomioon ensisijainen kriteeri mätsäämiselle. Yleismentorit olivat taustaltaan pitkään

4 henkilöstörekrytointia työkseen tehnyt ja niinikään aiemmin rekrytoijana ja mentorina toiminut henkilö, joiden ajateltiin kykenevän auttamaan ketä tahansa aktoria. Kun mätsääminen oli tehty, päätettiin aloitustapaamisen ajankohta. Aloitustapaaminen ajoitettiin Womenton (ks. myöh.) kanssa sovitun koulutuksen jälkeen, jotta ko. koulutuksesta saatava hyöty tulisi käyttöön heti aloitustapaamiseen. Koulutuksesta saatiin mm. vinkki, miten mentoroinnin käynnistymisestä ilmoitetaan mentorointiparille. Jokaiselle parille laitettiin yhteinen sähköpostiviesti, jossa kerrottiin molemmista etunimet ja muutama pääasia (esim. ala, työkokemus, toiveet). Viestissä ilmoitettiin myös aloitustapaamisen ajankohta ja pyyntö ilmoittautua tapaamiseen sähköpostitse. Myöhemmin - ennen aloitustapaamista - kaksi aktoria ilmoitti vetäytyvänsä pois ohjelmasta ja heidän mentoreilleen löydettiin nopeasti uudet aktorit. Yhteistyö Womento-projektin kanssa Syksyllä 2013 vapaaehtoismentoroinnista vastannut suunnittelija sai yhteydenoton Väestöliiton Womento-projektin projektipäälliköltä, joka kertoi kuulleensa Intoa-hankkeen mentorointipilotista edellä mainitulta pro gradu työn tekijältä. Womento-projekti oli kiinnostunut yhteistyöstä Intoa-hankkeen kanssa. Yhteistyön myötä Intoa-hanke saisi arvokasta tietoa mentoroinnista sitä useamman vuoden kehittäneeltä Womento-projektilta ja vastaavasti Womento saisi levitettyä omaa malliaan Etelä-Suomesta pohjoisempaan Suomeen. Womenton henkilöstön kanssa sovittiin koulutuksesta Pohjois-Savon alueen toimijoille, joita mentorointi maahanmuuttaneiden työllistymisen tukemisessa ja edistämisessä kiinnostaa sekä Intoa-hankkeen henkilöstölle. Koulutuksen kustannukset tulivat materiaalien kopiointia, koulutustilan vuokraa ja kahvitusta lukuun ottamatta Womento-projektille. Koulutukseen osallistui Setlementti Puijolan Kompassin, Kevama Oy:n, Tukeva-säätiön ja kansalaisopiston henkilöstöä. Koulutuksen antia olivat organisoitu selkeä malli mentorointitoiminnasta ja keskustelu mentoroinnin hyödyistä maahanmuuttaneiden työllistymisessä. Womento antoi myös omat materiaalinsa Intoa-hankkeen käyttöön. Joiltakin osin materiaalia hyödynnettiin myöhemmin. Mentorikoulutus Ennen aloitustapaamista mentoreille järjestettiin vapaaehtoinen koulutustilaisuus,

5 jossa käsiteltiin seuraavia asioita: mitä mentorointi on, mitkä ovat mentorin ja aktorin roolit, mitä sisältöjä mentoroinnissa voi olla ja yleisesti mentoreita askarruttavia kysymyksiä. Kouluttajan toimi hankkeen suunnittelija ja koulutus järjestettiin Kompassin tiloissa. Paikalle tuli viisi mentoria. Koulutuksessa annettiin käytännön ohjeita, mitä yhteystietoja aktorin ja mentorin kannattaa jakaa jne. Kaikilla mentoreilla oli positiivinen asenne ja avoin mieli tulevaa mentorointia kohtaan, mutta he kokivat myös koulutuksen tarpeelliseksi. Keskustelussa korostui näkemys, että mentorointi on kaksisuuntainen oppimisprosessi: sekä aktori että mentori oppivat siinä jotakin uutta. Yhteiset tapaamiset Mentoroinnin aikana oli kolme yhteistä tapaamista: aloitus-, väli- ja lopputapaaminen. Näistä välitapaaminen oli vapaaehtoinen. Vapaaehtoismentoroinnin aloitustapaaminen oli Hotelli Puijonsarvessa. Tapaamiseen tuli kahdeksan mentoria ja seitsemän aktoria. Mikäli parista toinen ei päässyt paikalle, sovittiin, että parille järjestetään myöhemmin oma tapaaminen Kompassissa. Hankkeesta paikalla olivat kaksi suunnittelijaa ja koordinaattori ja Kompassista koordinaattori. Jokainen osallistuja sai nimikyltin oman parin tunnistamisen helpottamiseksi. Aloitustapaamisessa käytiin ensin yleisesti läpi mentorointiprosessia ja aikataulua. Jokainen mentori ja aktori aktivoitiin miettimään odotuksia mentoroinnille ja näitä odotuksia käsiteltiin yhteisesti keskustellen. Aktorit odottivat mentoroinnilta seuraavia asioita: suomen kielen kehittyminen keskustelemalla suomalaisen kanssa vinkkejä ja neuvoja työllistymiseen sekä yleistä tietoa suomalaisesta työelämästä tietoa opiskelemaan pyrkimisestä ja pääsemisestä tietoa tavallisesta suomalaisesta elämänmenosta Mentorit odottivat saavansa kuvan maahanmuuttaneen elämästä Suomessa tietoa muista kulttuureista olla hyödyksi maahanmuuttaneelle hänen työllistymisessään tai muuhun tavoitteeseen pääsyssään tutustua uusiin ihmisiin kertoa tällä tavalla oman suvaitsevaisen kantansa maahanmuuttaneita

6 kohtaan uutta osaamista: uuden toimivan tavan auttaa onnistumisen kokemuksia yhdessä maahanmuuttaneen kanssa Aloitustapaamisessa aktorit ja mentorit saivat rauhassa tutustua toisiinsa, mihin oli tukena kysymyksiä. Aloitustapaamisessa jaettiin osallistujille myös materiaalia mentoroinnin tueksi. Into-hankkeessa laadittua opasta muokattiin selkokielisemmäksi maahanmuuttaneita aktoreita ajatellen. Oppaasta esiteltiin mahdollisia sisältöjä mentorointiparin kahdenkeskisiin mentorointitapaamisiin. Mentoroinnin tavoitteina esiteltiin yleinen tieto suomalaisesta työelämästä, työnhakutataitojen kehittäminen ja työnhakupapereiden tekeminen tai muokkaus, oman osaamisen määrittely, opiskelumahdollisuuksien selvittäminen, työelämässä tarvittavan suomen kielen taidon parantaminen ja verkostojen sekä uusien kontaktien luominen. Samalla muistutettiin, että jokaisen parin toiminta on erilaista, koska tavoitteet ovat erilaisia. Kaikki aktorit ja mentorit saivat myös oman tapaamisvihon, johon tulevat kahdenkeskiset tapaamiset oli tarkoitus kirjata teemoineen ja sisältöineen. Lopuksi käytiin läpi mentorointisopimus, jonka molemmat osapuolet allekirjoittivat. Kaikki parit sopivat myös ensimmäisen kahdenkeskisen tapaamisajan, sen aiheen, paikan ja yhteydenottotavan. Näin haluttiin varmistaa, että toiminta pääsee käyntiin. Kahdenkeskisiä tapaamisia sovittiin olevan vähintään 3-4, mutta ylärajaa ei asetettu. Lopuksi sovittiin myös takaraja mentoroinnille eli lopputapaaminen Edellä mainitut asiat käsiteltiin myös niiden parien kanssa, jotka eivät päässeet aloitustapaamiseen. Nämä tapaamiset (2+2 paria) olivat Kompassissa helmi- ja maaliskuussa Paikalla oli hankkeen suunnittelija tai koordinaattori. Toukokuussa järjestettiin vapaaehtoinen välitapaaminen, johon tuli kuusi aktoria ja neljä mentoria. Välitapaamisessa keskusteltiin siitä, mitä parit olivat siihen mennessä tehneet ja mitä suunnitelmia heillä vielä oli loppuajalle. Tapaaminen järjestettiin Kompassin tiloissa. Lopputapaaminen oli Tapaamiseen tuli viisi mentoria ja viisi aktoria. Mentorointivihot kerättiin pois, jotta saataisiin tietoa kahdenkeskisistä tapaamisista. Vihot luvattiin toimittaa jokaiselle takaisin myöhemmin. Paikalle tulleet aktorit ja mentorit sekoitettiin niin, että keskustelua varten saatiin uudet aktori-mentori parit. Parit keskustelivat, mitä hyvää mentoroinnissa oli, oliko siinä jotakin vaikeaa ja mitä olisi toivottu lisää. Keskustelun aikana moni pari sanoi, että ikäerolla tai jopa sukupuolella ei ole merkitystä mentoroinnin

7 onnistumiselle. Muutama mentori sanoi, että olisi voinut mentoroida useampaakin maahanmuuttanutta samaan aikaan. Keskustelujen päätteeksi kuultiin yhden mentorin ajatuksia kesken päättyneestä mentoroinnista. Kaikilta kerättiin kirjallinen palaute mentorointiprosessista. Lopuksi palattiin aloitustapaamisessa esille tulleisiin odotuksiin ja pohdittiin yhdessä, miten odotukset toteutuivat. Osallistujat saivat lopuksi todistuksen osallistumisestaan mentorointiohjelmaan. Kahdenkeskiset mentorointitapaamiset Aloitustapaamisessa sovitun ensimmäisen kahdenkeskisen tapaamisen jälkeen jokainen pari sai toimia oman aikataulunsa ja tavoitteidensa mukaisesti. Kaikille pareille tarjottiin tukea ja kehoitus yhteydenottoon, mikäli jokin asia askarruttaa tai mentorointi ei suju. Yhteydenottoja ei tullut aloitus- ja lopputapaamisen välisenä aikana kuin yhdeltä aktorilta, joka kysyi yleisen kielitutkinnon ylimmän tason kokeesta. Tähän hän sai ohjausta hankkeen suunnittelijalta. Kaikki parit yhtä keskeyttänyttä paria lukuun ottamatta tapasivat vähintään 3 kertaa, suurin osa 4 5 kertaa. Joukossa oli myös useammin kuin 5 kertaa tavanneita. Tapaamisten aiheet noudattivat suurilta osin oppaassa annettuja aiheita. Tapaamisissa oli käsitelty yleistä tietoa suomalaisesta työelämästä, kehitetty aktorin työnhakutaitoja ja työnhakuasiakirjoja, selvitelty opiskelumahdollisuuksia uudelle alalle ja suomalaiseen pätevyyteen tarvittavia opintoja ja avattu yrityksen perustamiseen liittyvää byrokratiaa ym. Lisäksi parit olivat keskustelleet suomalaisen ja aktorin oman kulttuurin ominaispiirteistä. Yksi aktori oli saanut apua uuden asunnon etsimisessä ja toinen kielikokeeseen valmistautumisessa. Yrityksen perustamisesta kiinnostunut aktori perusti kevään 2014 aikana yrityksen Mikkeliin. Palaute ja kehittämisehdotukset Lopputapaamisessa kerätyt palautteet analysoitiin ja niistä nousi esille joitakin yleisimpiä seikkoja. Aktoreiden palautteista nousi esille tulevaan työelämään liittyvät kysymykset. Monet tunsivat saaneensa mentoriltaan konkreettista tietoa, mitä työtä he voivat Suomessa tehdä, miten he voivat pätevöityä tekemään omaa työtään, mihin voi mennä opiskelemaan jne. Vastauksissa korostui myös kielitaidon kehittyminen mentoroinnin aikana. Monella maahanmuuttaneella ei ole juurikaan suomalaisia kontakteja ja mentorointi koettiin hyväksi mahdollisuudeksi keskustella suomen kielellä oikean suomalaisen kanssa. Kaikki mentorit kokivat saaneensa riittävästi ohjausta ja koulutusta mentorointiin.

8 Palautteista kävi ilmi, että mätsääminen oli onnistunut. Yhdistäviä asioita oli löytynyt lisää mentoroinnin aikana. Useimmat mainitsivat yhdistäväksi asiaksi saman alan tai elämäntilanteen. Kahdenkeskisiä tapaamisia pidettiin yleisesti rentoina. Selkeät tavoitteet olivat helpottaneet mentoroinnin sujumista. Kaksi mentoria ja kaksi aktoria kokivat neljän kuukauden keston liian lyhyeksi, mutta muiden mielestä kesto oli sopiva. Parin mentorin mukaan liian pitkä kesto voisi vaikuttaa mentoroinnin intensiteettiin ja siihen sitoutumiseen kielteisesti. Pitempää aikaa ehdottaneet esittivät, että kesto voisi olla 6 12 kk. Yhteisen ajan löytäminen oli välillä ollut hankalaa. Jotkut aktorit kokivat, että heidän sanavarastonsa ei aina riittänyt mentorin kanssa keskustelemiseen, mutta mentori oli osannut onkia viestin oikein. Mentoreita kiiteltiin kärsivällisyydestä. Kaikki aktorit kiittelivät myös mentorointiohjelmaa yleisellä tasolla. Aktorit olivat myös kiitollisia, että suomalaiset lähtevät mukaan tällaiseen vapaaehtoistoimintaan maahanmuuttaneiden hyväksi. Alkuperäinen suunnitelma mentoroinnin koordinoinnin siirtämisestä vähitellen Setlementti Puijolan Kompassille ei ole tuottanut tulosta, johtuen Kompassin henkilöstöresurssien vähyydestä. Kompassi oli kuitenkin jollakin tavalla alusta loppuun mukana mentoroinnissa ja mm. tarjosi tilat tapaamisille. Mentoroinnin juurruttaminen Kuopion alueelle yhtenä hyvänä maahanmuuttaneiden työllistymisen tukimuotona on raportin kirjoittamisen aikaan edelleen kesken. Kansalaisopiston suunnittelija Johanna Jussila on ohjelman toiminnasta ja tuloksista kuultuaan ilmaissut kiinnostuksensa toiminnan jatkamiselle osana kansalaisopiston kielikoulutuksia.