Työnalla- hankesuunnitelma

Transkriptio

1 Työnalla- hankesuunnitelma Keuruun kaupungin työllisyyspalvelut on keskitetysti toiminut kaupungin työllistämisvelvoitteiden tulosvastuullisena hoitajana alkaen. Tulosalueena työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin perusturvapalveluiden toimialaan. Työllisyyspalveluiden yhdeksi keskeiseksi toimintamuodoksi on vakiintunut Navikka-Toimintakeskus, joka sisältää kunnan vastuulla olevat työllistämisvelvoitteet, erityishuoltolain ja sosiaalihuoltolain 27e ja d :n mukaisen työllistämisen sekä pitkäaikaistyöttömien palvelut. Vuodesta 2012 alkaen Navikkaa on kehitetty myös nuorten toimintaympäristönä. Vuosien aikana työllisyyspalvelut on panostanut voimakkaasti nuorten asiakkaiden aktivointiin sekä työhön ohjaukseen ja valmennukseen. Vuonna 2011 työllisyyspalvelut tarjosi tukea nuorille EOP-Ennakoiva ohjaus- ja perehdytyshankkeen kautta. Vuotta myöhemmin KOPPI-hanke kehitti oppimisympäristön kartoitusta nuorille ja testasi sitä Navikkatoiminnoissa. Vielä samana vuonna EK5-hanke jatkoi nuorten toimintojen kehittämistä. Vuonna 2013 EK5- starttipaja aloitti nuorten ohjaustoiminnot erikseen Navikka toimintakeskukseen resursoidun pajaohjaajan ja yksilövalmentajan kanssa työllisyyspalveluissa toimi Nuorten Navikka-hanke, jossa kehitettiin kahden erilaisen pajan toimintojen pohja ja joiden juurruttamista jatketaan edelleen. Nuorten Navikka IIhanke jatkaa kehittämistyötä hankekaudella Työnalla-hankkeessa jatketaan jo olemassa olevia käytänteitä juurruttaen ja kehittäen niitä lisää. Jatkossa hankkeeseen ovat tervetulleita vuotiaat nuoret. Näin ollen tärkeitä toimintoja ja palveluita pystytään tarjoamaan jo aiemmassa vaiheessa peruskoulun jälkeisille koulupudokkaille sekä maahanmuuttajataustaisille nuorille, jotka ovat asettuneet asumaan Keuruulle. Työnalla-hanke tukee nuorten elinikäistä ohjausta. Tärkeimpiä yhteistyötahoja hankkeella ovat kaupungin sosiaali-, terveys-, ja työllisyyspalvelut, TE-palvelut, erityispalveluyksikkö, 2.asteen nivelvaiheen opintoohjaaja sekä lähiseudun oppilaitosten opinto-ohjaajat. Edellä mainittujen tahojen kanssa luodaan hankkeen aikana selkeä toimintamalli jolla kehitetään nuorten palveluja. Nuoret valmentautujat ohjautuvat hankkeeseen yhteistyötahojen toimesta tai oma-aloitteisesti itse ottaen yhteyttä valmentajiin. Alaikäisten nuorten kohdalla myös aktiiviset vanhemmat ja esimerkiksi nuorisotoimi voivat ohjata nuoria hankkeeseen. Hankkeessa selvitetään myös kuntarajojen yli tehtävää yhteistyötä esim. paikkakunnalle tai paikkakunnalta muuttavien nuorien saattaen vaihtamiseksi. Hankkeessa hyödynnetään varhaisen puuttumisen periaatteita ja motivoivaa työotetta. Jokaiselle valmentautujalle pajoilla tai niiden ulkopuolella tehdään henkilökohtainen, realistinen tulevaisuuden suunnitelma. Valmentautujalla itsellään on merkittävä rooli suunnitelman laatimisessa ja omien tavoitteiden asettamisessa, valmentaja auttaa ja neuvoo. Suunnitelmaa kirjattaessa hyödynnetään muodostunutta moniammatillista verkostoa. Hankkeen asiakkaiden tilastoinnissa ja kirjaamisessa hyödynnetään PARTY- ja PARENT- järjestelmiä sekä työllisyyspalveluiden palveluohjaajan tekemiä asiakaskirjauksia Pro Consona järjestelmään. Valmentautumisjakso on nuorelle siirtymävaihe koulutukseen tai työelämään, jossa valmentajat ovat apuna saattamassa sekä tarjoavat saatavilla olevat verkostojen palvelut.

2 Valmennuspajat Työnalla-hankkeessa toimii kaksi erillistä pajaa. Molempien valmennuspajojen jaksotusta kehitetään ja kokonaisuuksista sisältöineen pyritään saamaan mahdollisimman hyvin jokaista nuorta yksilöllisesti palveleva. Nuoria ohjataan ja valmennetaan jaksojen aikana ja/tai niiden ulkopuolella yksilöllisesti kohti sellaista palvelua tai toimenpidettä, josta hänelle itselleen on eniten hyötyä. Tärkeässä asemassa ovat työkokeilut, kuntouttava työtoiminta sekä yritys- ja oppilaitosyhteistyö. Valmennukseen kuuluvat tärkeänä osana tavoitteelliset yksilökeskustelut, joita järjestetään tiivisti prosessin aikana. Tällä varmistetaan asioiden sujuva eteneminen ja tavoitteellisen toimintasuunnitelman luominen, hyvän asiakkuussuhteen syntyminen ja tarvittaessa nopea interventio mahdollisissa eteen tulevissa haasteissa. Muuvi-valmennusjaksoja, jotka keskittyvät valmentautumisen lisäksi opiskelu-, työ- tai työkokeilupaikan etsimiseen, toteutetaan hankevuoden aikana neljä kappaletta. Niiden pituus on viikkoa ja toimintapäiviä on viikoittain neljä ryhmäkoon ollessa 4-8 nuorta. Inspis-perjantaipajoja eli sosiaalista kuntoutusta, järjestetään 6-8 kappaletta ja niiden pituus on viidestä kuuteen viikkoa. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea nuorten voimavarojen kehittymistä, elämänhallintaa ja arjen taitoja. Yksi tärkeä tavoite on kuntoutua niin, että valmentautuja kykenee osallistumaan perjantaipajan jälkeen Muuvi-valmennusjaksolle. Hyväksi ryhmän kooksi on havaittu neljä nuorta. Tällöin kulkeminen henkilöautolla esim. oppilaitosvierailuille ja Nuotta-retkiin onnistuu vaivattomasti. Fyysisesti molemmat valmennusjaksot toteutetaan hankkeen omassa tilassa Kivilouhoksentiellä ja osa pajatoiminnoista tehdään Navikka Toimintakeskuksessa. Valmennusjaksojen sisällöissä erityistä huomiota kiinnitetään arjen hallinnan ja elämäntaitojen kehittymiseen (oman elämän osallisuus ja hallinta, ajankäyttö, talous ja toimeentulo, ruuanlaitto, tekstiilihuolto, sosiaalinen vahvistuminen, hyvinvointi ja terveys yms.) ja ehkäisevään ja korjaavaan päihdetyöhön. Lisäksi pajoilla huomioidaan kestävä kehitys, ympäristökasvatus ja tasa-arvoinen toiminta yhteiskunnassa. Tärkeässä osassa koulutusta ja työelämää ajatellen ovat yritysvierailut, jotka kaventavat mahdollista kuilua nuoren ja työnantajan välillä ja antavat mahdollisuuden nähdä ja kokea konkreettista työntekoa kullakin alalla. Toiminnallisuuden, tekemällä oppimisen ja elämysten kautta nuorilla on mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia, jotka kasvattavat itsetuntoa ja antavat tukea ja voimaa arkeen. Ohjattu ja tuettu työnteko, pajatyöskentely ja yksilöllinen polku koulutukseen, työelämään tai kuntoutukseen motivoivat nuorta ottamaan seuraavan askeleen tulevaisuuteen sekä auttavat huomaamaan omat vahvuudet. Valmentautujien kokemusta pajajaksoista selvitetään palautekyselyjen avulla. Vastausten pohjalta starttivalmennusta ja ohjauspalveluita kehitetään yhä enemmän nuoria tukevaksi. Starttivalmennuksesta koulutukseen Koulutuksien osalta kohderyhmälle räätälöidään valmentajan kanssa yhteistyössä sopiva opiskelumuoto. Tarvittaessa tehdään tutustumisvierailuja nuoria kiinnostaviin ympäryskuntien oppilaitoksiin ja solmitaan koulutuskokeilujaksoja. Hyviksi havaittuja opiskelupolkuja ovat mm. (tuettu) oppisopimuskoulutus, nuorten

3 aikuisten osaamisohjelma, verkko-opinnot, työvoimakoulutus, omaehtoiset näyttötutkintomuotoiset opinnot työttömyysetuudella sekä mahdollisuuksien mukaan palkkatuettu työ. Osalle kohderyhmästä myös perinteinen opetussuunnitelmaperustainen ammatillinen koulutus voi olla mielekäs väylä osaamisen kehittämiseen. Kaikilla toimenpiteillä kerrytetään ammattitaitoa ja osaamista yksilöllisesti. Tuetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistä lähialueilla selvitetään hankkeen aikana. Lisäksi Keuruun kaupungin organisaatiossa tunnistetaan jatkuvasti oppimisympäristöjä yhteistyössä PAIKKO-hankkeen kanssa, jolloin valmennusjaksolla oleva nuori saa parhaan mahdollisen hyödyn jakson sisällöstä tulevaisuutta ajatellen. Myönnetty osaamistodistus palvelee tulevaa opiskelua ja opintojen henkilökohtaistamista. Hankkeessa huolehditaan siitä, että kaikki koulutusta vailla olevat asiakkaat tekevät vuosittain yhteishaun sekä tiedotetaan myös syksyn yhteishausta ja muista opintoihin liittyvistä asioista. Koulutusohjausvastuu on hankkeen molemmilla työntekijöillä. Arjen tukitoimia Aiempien hankkeiden aikana on selvinnyt, että asiakasryhmästä huomattavan suurella osalla on vähintään jonkin asteinen päihdeongelma. Valmennuksessa kulkevat tiiviisti mukana niin ehkäisevä- kuin korjaava päihdetyö. Päihdeongelmaiset nuoret, joilla on usein heikentynyt pohdinta- ja päätöksentekokyky, eivät pohdi omaa toimintaansa ja valintojaan, tarvitsevat tiiviimpää ohjausta ja neuvontaa. Myös mielenterveydellisiä ongelmia omaavia asiakkaita on suhteessa paljon. Itsetuhoisuus (omiin ajatuksiin välinpitämättömästi suhtautuminen, viiltely, päihteet, sairauksien vähättely/hoitamatta jättäminen jne.) on myös tiedostettu ongelma nuorten parissa, jonka kierteen katkaisemisessa valmentajat ovat apuna. On tärkeää tunnistaa päihde- ja mielenterveysongelmien hälytysmerkit (esim. univaikeudet, pelaaminen, netti, kotiin jämähtäminen, elinpiirin kaventuminen, ahdistuneisuus, huono ruokailurytmi) ja pysähtyä kiireettä kuuntelemaan nuorta. Kotikäyntien mahdollisuus työparina selvitetään hankkeessa: koti on paikka, jossa on ihmisen elämä ja se antaa tehokkaasti viitteitä siitä, mihin nuori sillä hetkellä kaipaa apua. Haasteisiin puututaan herkästi, koska nuorten elinympäristöllä ja nuoria kohtaavilla aikuisilla on merkittävä osuus päihdeongelman kehittymisen estämisessä. Näin ollen nuorten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevia monipuolisia käytänteitä terveyspalveluiden piiriin ohjaamisessa sekä pyritään madaltamaan yhteydenoton kynnystä nuoren osalta. Valmennusjaksoilla kehitetään fyysistä kuntoa liikunnallisilla elementeillä kuten kuntosaliharjoittelulla, joogalla ja ulkoilma-aktiviteeteilla. Liikunta antaa tukea myös psyykkisen terveyden ylläpitämiseen. Terveydenhoitajan tarkastuksia ja yhteistyölääkärin vastaanottoaikoja käytetään aktiivisesti. Rahoitus ja tavoitteet OKM:n avustuksen päätarkoitus on vahvistaa ja edelleen kehittää työllisyyspalveluiden nuorten toimintoja valmentajien ja edellä kuvattujen toimintojen avulla. Avustusta haetaan ja kaupungin osuus on Avustuksella palkataan hankkeeseen kaksi yksilövalmentajaa. Lisäksi ohjausresursseja vahvistetaan

4 ostopalveluilla moniammatillisen tuen tarpeen näkökulma huomioiden. Nuorten hankkeessa hyödynnetään lähellä olevien nuorisokeskusten tarjoamia palveluita. Avustusta käytetään yksilövalmentajien palkka-, koulutus- ja työnohjauskustannuksiin sekä sosiaalipedagogisen ja moniammatillisen tuen hankkimiseksi nuorille. Lisäksi kustannuksia syntyy matkakuluista. Avustuksesta varataan osa myös mahdollisiin asiakkaille tarvittaviin lupa- ja korttikoulutuksiin. Määrällinen tavoite on, että nuoria ohjautuu hankkeeseen yhteensä 75, joista vähintään 20 arkipajalle ja 25 perjantaipajalle. Laadulliset tavoitteet sijoittuvat vaikuttavuuteen yhteiskunnan marginaalissa elävien nuorten aikuisten, vaikeasti työllistyvien monialaiseen arjenhallintaan ja hyvinvointiin ja työmarkkinaaseman vaiheittaiseen paranemiseen sekä estää uusien nuorten ajautuminen palvelujen ulkopuolelle. Rakenteellisesti Keuruulla pyritään hankkeen myötä vahvistamaan ja kehittämään nuorten palveluja ja palveluverkostoa.

5 Työnalla kustannusarvio Kustannusarvio Palkkamenot sivukuluineen Matkakustannukset 2000 Palvelujen ostot pajanuorten elämänhallinnan edistämiseksi 4000 Materiaali ja välinekustannukset 2000 Vuokra ja leasingkustannukset 1500 Muut kustannukset 1000 yht

6 Aluehallintovirasto Dnro VALTIONAVUSTUS NUORTEN TYoPAJATOTMINTAAN 1. 'ydnalla -hanke BtC: NDEAFTHH laettu avustus toiminnanjiirjestsmisestd aiheutuvat xirtut ( tila-, materiaali-, matka-, toimisto- ja elintarvikekulut sekd vaku tydntekij0iden palkka us- kou I utus- ja matkakulut - starttivalmennuksen jatkuvuuden takaaminen ja kehittdminen - el6mykselliset kokemukset valmennuksessa yhteistyossai paikallisten yrittaijien sekd ldhiseudun Nuottavalmennuksen kanssa almentautujien kortti- ja lupakoulutukset lankeen kohderyhmiind ovat vuotiaat nuoret. Tiirkeitai toimintoja ja palveluita pystytaan tarjoamaan jo i"j[[x.j,x,h:'"'?j?jf,f,l1l1::,:]fj:^:l:t*s--: :"xa,",nin,u,it.r,i!,staisile asettuneet nuorile, jotka asumaan Keuruulle. Hankkeessa hyodynnetiidin,",nrirln y"?:, ]lti:::sj:f"^,ii:i"i,:litlista ;ilffi;:'; r,h;:iilifir";:',',1";,j:t" ohjalsta tuetun oppiropirr.koututuksen jiirjestdmistd 'itet;i:in hankkeen tiihiatueila aikana. Lisdksi Keuruun kaupungin organisaatio#ffi;i::,#fff:rrs.a ranraruerrra l]:ir,j:tl'j:ix{n:y:l'.1ijli[,?_ill[:.1 ql,,;":r,ii;, ;armennusjaxsorra oieva nuori saa parhaan hyodyn jakson sisall6sta tulevaisuutta ajatellen. nuorten Tyollisyyspiiailikk0, Erja Koivuta

7 Nuorten tyoprjrt Perusturvajohtaja, tyollisyyspiidllikko,- sosiaaiityontekijl I pjrveiuoniaaja, piiihdesairaanhoitaja, aikuiskoulutusp:iiillikko, nivelvaiheen opinto-ohjaala, nuoiiso-ohjaaja, nuorten edustaja Keuruun kaupungin sosiaali- tyollisyyspalvelut, TE-palvelut, Keski-Suomen Seututerveyskeskus (Erityispalveluyksikk6, tyottomien terveydenhoitaja ja yhteistyotiieikairi), oppilaitokset ja opinto-ohjaajat Keuruulla sekei leihialueilla avustuskauden aikana (henki16miieira/ vuost) Alle '17- vuotiaat vuotiaat '19- vuotiaat vuotiaat 10 Yhteensd 75 Joista naisia 30 \uorten tvonaiat minnan honlrilalrr t t t t taqt a I ttrt tnlutyuvuoslna akinaiset htv:tii Palkkatuella htv;tii liiiirtiaikaiset 2 htv:tei ueuraavaan taulukko siten, etta kustannusarviocin.sqirtyy rvoiirijiiursen mukaisesti keyttosumma. (hakuohjeen. Kustannuksert kohta on jaoteltu 3. Ariusti,iten'r,avtto). pajanuorten taulukkoon hakuohieen Kustannusarvioon. parkat eivdt saa s Ajanjakson r- tulee --'--" rv!!\er ;isiiltyd kdytettdvaiiin olla 12 fuuftauita. avustuksedn eivatka Huomaa' etta hakemukseen pitdd toimittaa tarvittavia lisdperusteluita nuorten tyopajatoiminnan nuorten ykdityiskontiinen ty6perjatoiminnan avustuksen iiiousarvio. kiiytostii sekii Ajanjakso; 1 tb co16-31 t7 nn17 Kustannus 1) Palkkamenot sivukuluineen "i,jil;jfji?rova tme nrajren tyhytkestoi nen koulutus ja KentIIamtstotmintaan liittyvat matkakustannr rkser _v/, q,verujsil ultut pajanuorten elamanhallinnan edistdmiseksi!) Materiaali- ja viilinekustannukset l) Vuokra- ja leasingkustannukset Avustuksella I. katettava mdird lkustannusarvio , , , , , ,00 ) Muut kustannukset Yhteensd (sama kuin rahoitussuunnitelman yhteenlaskettu maeri) \uurre. ryopararormrntaan taia valtionavustuksella palkattavien ty6ntekij6iden naiaird henkllotyovuosina 1 500, , ,00 I z0 000, htv Valtionavustus ty6pajatoimintaan Tyovoimahallinnon rahoitus Euroa Kunnan/kuntien rahoitus M uu iulkinen ralioitr.-eila ,00 Yksityinen rahoitus Tyopajatoiminnan tulorahoitus - lyhteensii (sama kuin kustannusarvion yhteenlaskettu m:idrri) - avi30k ,00 2t3

8 Nuorten tydpajatoiminnan toimintasuunnitelma Tiivistelmd nuorten ty6pajatoiminnan kehittetmissuunnitelmasta/strategiasta Nuorten tydpajatoiminnan talousarvio. HUoM! Jos tydpajatoimintaan osallistuu myds yli 2g-vuotiaita, valtionavustushakemukseen tulee liittiiii lisiiksi koko tyopajatoiminnan talousarvio tiiviitettynli. Suunnitelma nuorten seurannasta ja itsearvioinnista (esim. osana toimintasuunnitelmaa) selvitys mahdollisesta muusta valtion rahoituksesta tyopajatyyppiseen toimintaan (esim. TE-hallinnon projektirahoitus, ESR-rahoitus, RAY:n avustukset, etsivii ty6paritoiminta, ym.) Jiirjestdjen ja yksityisten yhteisdjen tulee liittiiii hakemukseen lisdksi seuraavat: Edellisen vuoden tilinpdiitos (tuloslaskelma, tase, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus) ETELA-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Hdmeenlinnan piiitoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, HAMEENLINNA Puh Faksi: Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110,00521 HELSINKI Puh Faksi: kirjaamo.etela@avi.fi Kouvolan toimipaikka Kauppamiehenkatu 4 PL 301,45101 KOUVOLA Puh Faksi: kirjaa mo. ITA.SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Mikkelin ps6toimipaikka Maaherrankatu 16 PL 50,50101 MIKKELI Puh OO Faksi: kirjaamo.ita@avi.fi LAPIN ALUEHALLINTOVIMSTO Valtakatu 2 PL 8002, ROVAN EMt Puh Faksi: Si3 kirjaa mo. la p p i@avi. fi.lansi- JA SISA.SUoMEN ALUEHALLINToVIMSTo Y?T"n piidtoimipaikka Jyviskyliin toimipaikka Wolffintie 35 PL 2oo,6s1o1 vmsa Puh puh Faksi: Faksi: g ITSO kirjaamo.lansi@avi.fi klrjaamo.lansi@avi.fi LOUNAIS.SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Itsendisyydenaukio 2 PL 22,20801 TURKU Puh Faksi: kirjaamo.lounais@avi.fi 31il:i$,XT:X$i.^r.o Tampereen toimipaikka Uimalankatu 1 PL 272,33.lO1 TAMPERE Puh Faksi: kirjaamo.lansi@avi.fi POHJOIS.SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Linnankatu 'l-3 PL 293,90101 oulu Puh Faksi: ki rja a m o. po hjois@av i. fi avi30k1 3/3