Ulkoministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoministeriö MINVA UM POL-30 Nissinen Matti(UM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto ; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu Luxemburgissa. Kokouksen asialistalla ovat Jemen, Afrikan sarvi, EU:n globaalistrategian toimeenpano, Jordania, sekä ulkoministereiden ja puolustusministereiden yhteisistunnossa turvallisuus ja puolustus sekä EU-Nato yhteistyö. Suomea ulkoasiainneuvostossa edustaa ulkoministeri Soini. Ulkoministereiden ja puolustusministereiden yhteisistunnossa Suomea edustavat ulkoministeri Soini ja puolustusministeri Niinistö. Jemen Annetaan vahva tuki YK:n erityisedustaja Griffithsille Jemenin rauhanvälityspyrkimyksissä. Konfliktin osapuolille viestittävä, ettei tule pyrkiä sotilaalliseen ratkaisuun, vaan etenemiseen poliittisissa neuvotteluissa. On sovittava tulitauosta ja palattava neuvottelupöytään. Ilmaistaan vakava huoli humanitaarisesta tilanteesta sotatoimien kiihdyttyä. EU:n on vaikutettava siihen, että kaikki Jemenissä toimivat poliittiset ja aseelliset ryhmät mahdollistavat avun perillepääsyn humanitaarisen avun periaatteiden mukaisesti ja turvaavat avustusjärjestöjen toimintaedellytykset. EU:n on jatkettava vuoropuhelua alueen maiden kanssa, jotta ne vaikuttavat konfliktin eri osapuoliin rauhanneuvottelujen aloittamiseksi. On tärkeää, että EU tukee erityisesti paikallistasolla tehtävää epävirallista rauhanvälitystä Jemenissä ja hyödyntää siinä jäsenmaista löytyvää asiantuntemusta. Afrikan sarvi EU:n on edesautettava Afrikan sarven/punaisen meren alueen vuoropuhelua, yhteisten intressien määrittelyä ja alueen yhteistyöfoorumin syntymistä alueen jännitteiden vähentämiseksi. Foorumin agendan ja osallistumispohjan on oltava laaja ja avoin. Suomi on nostanut esiin Itämeren alueen yhteistyömekanismit mahdollisena mallina foorumille. EU:n on kannustettava Etiopiaa jatkamaan myönteistä kehitystä ja tukea maata sen poliittisissa ja taloudellisissa uudistuksissa. EU:n ja jäsenmaiden on kannustettava Eritreaa dialogiin Etiopian kanssa maiden välisen rajakiistan ratkaisemiseksi ja suhteiden normalisoimiseksi. Suomi on valmis tukemaan rakentavaa vuoropuhelua maiden kesken hyödyntämällä Suomen yhteistyösuhteita Eritrean kanssa. EU:n Somalian korkean tason kumppanuusfoorumin ( ) on edesautettava sitä, että alueen maiden ja kansainvälisen yhteisön toimet ovat Somalian vakautta ja valtionrakennusta tukevia. EU:n on osoitettava vahva tukensa maan hallinnon uudistuspyrkimyksille kuten turvallisuussektorin ja oikeusvaltion vahvistamiseen

2 2(29) sekä peruspalvelujen tarjontaan. Naisten, nuorten ja maan sisäisten pakolaisten asemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. EU:n globaalistrategian toimeenpano Globaalistrategian toimeenpanoa on jatkettava kunnianhimoisesti kahden ensimmäisen vuoden tulosten pohjalta. Puolustus- ja turvallisuusyhteistyössä siirtymistä käytäntöön on jatkettava kaikilla aloitetuilla raiteilla. On saatava aikaan konkreettisia tuloksia lunastamaan luodut odotukset ja osoittamaan lisäarvo ml. EU-Nato -yhteistyössä. Hybridiuhkiin vastaamista (ml informaatiovaikuttaminen, kyberturvallisuus ja vaikutusyritykset esimerkiksi vaaleihin) on vahvistettava maaliskuun Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti ja Mogherinin raportin aiheesta kesäkuun Eurooppa-neuvostolle tulisi sisältää konkreettisia ehdotuksia tästä. Tämä on oleellista, jotta EU voi toimia globaalistrategian mukaisesti turvallisuuden tuottajana sekä ulkoisessa että sisäisessä työssään. EU:n tulee ottaa johtorooli globaalihallinnan ja sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen edistäjänä ja puolustajana. Keskeistä EU:n globaalin vaikutusvallan ja omien etujen puolustamisen kannalta on EU:n yhtenäisyydestä huolehtiminen ja yhtenäinen esiintyminen monenvälisillä foorumeilla. Yhteistyö EU:n perinteisten samanmielisten kumppanien kanssa sekä mahdollisimman laajan tuen vahvistaminen sääntöpohjaiselle kansainväliselle järjestelmälle on yhä tärkeämpi tehtävä. Suomi pitää tärkeänä painotusta konflikteja ennaltaehkäisevään toimintaan kuten rauhanvälitykseen, ml. näiden resursointi EU-instituutioissa. Jordania EU:n on jatkettava vahvaa poliittista ja taloudellista tukeaan Jordanialle maan vakauden ylläpitämiseksi. Jordania on EU:n tärkeä kumppani ja maan vastuunkanto pakolaistilanteessa on kiitettävää. Myös YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:n rahoitus on varmistettava. EU:n on kannustettava ja tuettava Jordaniaa tarvittavien talousuudistusten toimeenpanemisessa. Jordaniaa koskevia alkuperäsääntöjä edelleen helpottamalla EU konkreettisesti vahvistaa maan yksityissektoria ja auttaa luomaan työpaikkoja jordanilaisille ja syyrialaispakolaisille. Talousuudistusten lisäksi Jordania tarvitsee demokratiaa vahvistavia uudistuksia. Jordania on EU:n tärkeä kumppani terrorismin torjunnassa ja radikalisoitumisen ehkäisemisessä. Yhteistyön vahvistamista on tuettava. Suomi ja Jordania johtavat parhaillaan yhdessä YK:n globaalin terrorisminvastaisen strategian arviointia. EU:n on tuettava Jordaniaa sen roolissa Jerusalemin pyhien paikkojen suojelijana ja toimittava Lähi-idän rauhaprosessiin liittyvissä kysymyksissä yhtenäisesti EUlinjausten mukaisesti. Turvallisuus ja puolustus Suomi tukee EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategien toimeenpanoa turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Suomi tukee kunnianhimoista etenemistä EU:n puolustusyhteistyössä. Suomen tavoitteena on, että konkreettisten aloitteiden kautta vahvistetaan EU:a turvallisuusyhteisönä. Suomi varmistaa PRYsitoumusten kansallisen toimeenpanon ja takaa siihen riittävät resurssit. Edistyksestä raportoidaan kansallisen toimeenpanosuunnitelman päivityksen yhteydessä loppuvuodesta Suomi osallistuu aktiivisesti niiden PRY-

3 3(29) projektien kehittämiseen ja toimeenpanoon, joihin osallistumisesta on päätetty. Suomi selvittää mahdollisuudet osallistua uusiin PRY-projekteihin. Osallistuminen arvioidaan tapauskohtaisesti kansallisen puolustuksen tarpeet ja projektien edellyttämät resurssit huomioiden. Suomi kartoittaa tarpeen tehdä omia ehdotuksia. Mahdolliseen johtovaltiovastuuseen varataan riittävät lisäresurssit. PRY-projektien hallintosäännöt antavat hyvät edellytykset PRY-projektien läpiviemiseen. Säännöt ovat riittävän selkeät ja joustavat projektien tehokkaaksi toteuttamiseksi. Suomi toivoo päätöksen tekemistä kolmansien maiden osallistumisedellytyksistä projekteihin pian. Suomi kannattaa EU-budjetin kautta puolustusyhteistyöhön kanavoitavan rahoituksenmäärän kasvattamista. Komission esitys puolustusrahastosta vastaa ajankohtaisia tarpeita ja tukee Suomen tavoitetta riittävän rahoituksen varmistamiseksi puolustustutkimukselle. Komission esityksen mukaiset puolustusrahaston tavoitteet rajat ylittävästä osallistumisesta ja yhteistyöstä, sekä pk-yritysten mahdollisuudet olla edunsaajana ovat Suomen tavoitteiden mukaisia. Suomi pitää tärkeänä, että kesäkuun lopussa päivitettävä EU:n suorituskykyjen kehittämissuunnitelma otetaan huomioon PRY:n ja puolustusrahaston toimeenpanossa. Suomi suhtautuu myönteisesti sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen. Komission ja korkean edustajan tiedonannossa esitetyt toimet sekä niiden toimeenpanoaikataulu ovat kannaltamme myönteisiä. Suomi on jo mukana useissa sotilaallista liikkuvuutta edistävissä hankkeissa. Pisimmälle on edistytty Nordefcon Easy Access - järjestelyn puitteissa. Suomen näkemyksen mukaan kaikki sotilaallisen liikkuvuuden hankkeet parantavat Suomen kokonaisturvallisuutta muun muassa avun vastaanoton ja avun antamisen, harjoitustoiminnan, sotilaallisen huoltovarmuuden ja materiaalikuljetusten joustavuuden sekä asejärjestelmien huollon ja sotilaallisen kriisinhallinnan tarpeiden näkökulmasta. Sotilaallista liikkuvuutta koskevaan rahoitukseen tullaan ottamaan kantaa osana kannanmuodostusta monivuotiseen rahoituskehykseen. Tuemme sitä, että EU ja jäsenvaltiot kehittävät kykyjään vastata hybridiuhkiin, ml. yhteistyössä Naton kanssa. Tulisi pyrkiä siihen, että hybridikysymyksiä käsitellään EU:ssa nykyistä jäsennellymmin ja poikkihallinnollisemmin. Työn tulisi olla laaja-alaista ja pitkä aikaväli huomioivaa. Tuemme EU:n ulkosuhdehallintoon perustettujen strategisen viestinnän ryhmien työtä sekä erityisesti itään keskittyvän ryhmän disinformaation torjumiseen liittyvä työtä. Esitetty Euroopan rauhanrahasto sisältää kokonaisuuksia kuten yhteisten kulujen laajentaminen EU:n sotilaallisissa operaatioissa sekä kumppanimaiden kapasiteetin kehittäminen, jotka ovat Suomelle tärkeitä. Rahastoon tullaan ottamaan kantaa asetusehdotuksen julkaisemisen jälkeen. Suomi pitää tärkeänä, että turvallisuusja puolustusyhteistyötä EU:n kumppaneiden kanssa kehitetään strategisemmaksi ja laaja-alaisemmaksi, huomioiden kuitenkin erilaisten kumppanien erilaiset tarpeet. Kumppaneiden kapasiteetin kehittäminen liittyen turvallisuuteen ja puolustukseen on tärkeää. Suomi tukee EU:n siviilikriisinhallinnan kehittämistä ja tehostamista. EU:n siviilikriisinhallinnan nopeuttaminen ja joustavoittaminen on tärkeää, jotta pystyttäisiin nopeammin ja tehokkaammin vastaamaan muuttuneen turvallisuusympäristön haasteisiin. EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapaa kriiseihin ja konflikteihin on keskeinen; siviilikriisinhallintatoimet tulee suunnitella tiiviissä yhteistyössä EU:n muiden välineiden, ml. oikeus- ja sisäasioiden -sektorin toimien kanssa. Suomi toivoo jäsenmaiden ja instituutioiden sitoutuvan yhdessä siviilisuorituskykyjen kehittämiseen entistä kunnianhimoisemmin. EU-Nato-yhteistyö

4 4(29) EU:n ja Naton yhteistyön tiivistäminen on Suomelle tärkeää. Yhteistyö palvelee molempien järjestöjen yhteisiä etuja ja turvallisuusintressejä ja vahvistaa Euroopan turvallisuutta. Keskeistä on jo sovittujen yhteistyötoimenpiteiden täytäntöönpano. Suomi toivottaa tervetulleeksi tähän mennessä saavutetun edistyksen sovituilla yhteistyöaloilla ja pitää tärkeänä yhteistyön syventämistä niillä edelleen. Suomenkin kannalta olennaisia kokonaisuuksia ovat mm. sotilaallinen liikkuvuus ja hybridiuhkien torjunta. Myös harjoitusyhteistyötä ja yhteistyötä kyberturvallisuuden alalla tulee kehittää. EU:n ja Naton yhteistyötä koskevan uuden yhteisjulistuksen antaminen on tärkeää. Yhteisjulistuksella tulee antaa vahva signaali yhteistyön merkityksestä ja sitoutumisesta sen jatkumiseen. Korostamme selkeää viestintää siitä, että EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen tukee EU:n ja Naton yhteistyötä. EU:n puolustusaloitteet vahvistavat Euroopan turvallisuutta ja myötävaikuttavat transatlanttiseen taakanjakoon. Avaamalla EU:n puolustusyhteistyön sisältöä EU:n ulkopuolisille Nato-maille voidaan vastata EU:n puolustusyhteistyötä koskeviin huoliin.

5 Asialista: Jemen s. 5 Afrikan sarvi s. 8 EU:n globaalistrategian toimeenpano s. 12 Jordania s. 15 Turvallisuus ja puolustus s. 18 EU-Nato yhteistyö s. 24 5(29)

6 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 6(29) ALI-10 Hyyppä Kirsti Asia Jemen Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kirsti Hyyppä, UM, Miia Lahi, UM, Kirsikka Lehto-Asikainen, Mari Ahmed, EUE, ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvosto keskustelee Jemenin tilanteesta YK:n erityisedustaja Martin Griffithsin tilannekatsauksen pohjalta ja antaa Jemeniä koskevat päätelmät. 2. SUOMEN TAVOITE Annetaan vahva tuki YK:n erityisedustaja Griffithsille Jemenin rauhanvälityspyrkimyksissä. Konfliktin osapuolille viestittävä, ettei tule pyrkiä sotilaalliseen ratkaisuun, vaan etenemiseen poliittisissa neuvotteluissa. On sovittava tulitauosta ja palattava neuvottelupöytään. Ilmaistaan vakava huoli humanitaarisesta tilanteesta sotatoimien kiihdyttyä. EU:n on vaikutettava siihen, että kaikki Jemenissä toimivat poliittiset ja aseelliset ryhmät mahdollistavat avun perillepääsyn humanitaarisen avun periaatteiden mukaisesti ja turvaavat avustusjärjestöjen toimintaedellytykset. EU:n on jatkettava vuoropuhelua alueen maiden kanssa, jotta ne vaikuttavat konfliktin eri osapuoliin rauhanneuvottelujen aloittamiseksi. On tärkeää, että EU tukee erityisesti paikallistasolla tehtävää epävirallista rauhanvälitystä Jemenissä ja hyödyntää siinä jäsenmaista löytyvää asiantuntemusta. 3. NEUVOTTELUTILANNE Jemenin sisällissota jatkuu neljättä vuotta, eikä sen nopea päättyminen ole näköpiirissä. Väkivaltaisuudet ovat kiihtyneet ja edessä saattaa pian olla raskaat taistelut tärkeän Hodeidan sataman hallinnasta. Tämä pahentaisi jo ennestään katastrofaalista humanitaarista tilannetta. Jemenin väestöstä noin 75 % on humanitaarisen avun tarpeessa. Monimutkaisessa konfliktissa on osallisina useita eri ryhmiä, jotka ajavat omia intressejään. Kaikki konfliktin osapuolet ovat

7 7(29) syyllistyneet kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien rikkomuksiin. YK:n ponnistelut poliittisen ratkaisun saamiseksi eivät ole tuottaneet tulosta. YK:n uuden erityisedustajan Martin Griffithsin on tarkoitus esitellä rauhanprosessia koskevia suunnitelmiaan YK:n turvaneuvostolle TAUSTA Jemenin sisällissota on seurausta vuoden 2011 arabikeväänä alkaneesta kansannoususta, joka johti Jemenissä vuosikymmeniä hallinneen presidentti Salehin syrjäyttämiseen. Valtaan nousi nykyinen, sittemmin maanpakoon Saudi- Arabiaan joutunut presidentti Hadi. Saleh ja hänen kannattajansa liittoutuivat entisten vihollistensa, Iranin tukemien zaidi-shiialaisten huthikapinallisten kanssa. Sisällissotaan Jemen ajautui syksyllä 2014, kun huthit valtasivat pääkaupunki Sana'an. Saudi-Arabian johtama koalitio puuttui Hadin pyynnöstä Jemenin tilanteeseen maaliskuussa 2015 aloittamalla ilmaiskut hutheja vastaan. Myöhemmin käynnistettiin myös maaoperaatio. Koalitiossa ovat mukana Arabiemiraatit, Bahrain, Kuwait, Jordania, Sudan, Egypti ja Marokko. Qatar erotettiin koalitiosta kesällä 2017 puhjenneen Qatarin kriisin seurauksena. Yhdysvallat ja Iso-Britannia antavat koalitiolle tiedustelu- ja logistiikkatukea. Iran tukee hutheja koulutus- ja materiaaliavulla. Saudi-Arabian ja Iranin tukiessa konfliktin eri osapuolia toimii Jemen näiden kahden Lähi-idän voimavaltion välisen valtataistelun näyttämönä. Taistelut huthien hallussa olevan Hodeidan satamakaupungin lähellä ovat äskettäin kiihtyneet, kun koalitio aloitti hyökkäyksen kaupungin valtaamiseksi. Hodeida on Jemenin tärkein satama, jonka kautta kulkee pääosa kaupallisista ja avustuskuljetuksista. Toimitusten perille saamisessa on vaikeuksia ja niitä hidastavat mm. epäselvyydet lastin tarkastuksissa YK:n valvonta- ja tarkastusmekanismin (UNVIM) ja koalition kesken. YK:n humanitaarisen avun Jemen-koordinaattori Lise Grande varoitti äskettäin mahdollisen Hodeidan valtausoperaation massiivista humanitaarisista seurauksista. YK:n turvaneuvosto piti ylimääräisen kokouksen Hodeidan tilanteesta Jemen on hajanainen, vahvasti heimorajoihin nojaava yhteiskunta. Konfliktin pääasiallisten osapuolten lisäksi maassa toimii lukuisia eri ryhmiä omine pyrkimyksineen. Etelä-Jemenissä separatistit tavoittelevat alueen itsenäisyyttä ja taistelevat osittain sekä hutheja että hallinnon joukkoja vastaan. Jemenin kaoottista tilannetta hyödyntävät Arabian niemimaan al-qaida (AQAP) ja ISIL, jotka taistelevat sekä hutheja, hallinnon joukkoja että separatisteja vastaan. YK on pyrkinyt erityisedustajansa avulla välittämään rauhanneuvotteluja. Vuosien varrella on solmittu useita tulitaukoja, joita kuitenkin on nopeasti rikottu ja samalla neuvottelut kariutuneet. Kaikille osapuolille sopivaa neuvottelukehystä ei toistaiseksi ole pystytty laatimaan. Edellinen YK:n erityisedustaja Ismail Ould Cheih Ahmed jätti tehtävänsä helmikuussa ja hänen seuraajanaan aloitti britti Martin Griffiths, entinen Euroopan rauhaninstituutin (European Institute of Peace, EIP) johtaja. Tämä loi uutta optimismia, mutta kevään aikana huonontunut tilanne kentällä on kaventanut hänen toimintamahdollisuuksiaan. Griffithsin on tarkoitus esittää YK:n turvaneuvostolle suunnitelmiaan sotatoimien lopettamiseksi ja poliittisen ratkaisun löytämiseksi 18.6.

8 8(29) Kansainväliset toimijat, yksittäiset maat ja maaryhmät ovat yrittäneet edistää Jemenin sodan ratkaisua. Ns. Quad-kokoonpanossa ovat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit. EU, Iso-Britannia, Saksa, Ranska ja Italia sekä Iran (EU+E4+Iran) keskustelivat viimeksi Roomassa toukokuun alussa Jemenin tilanteesta. Kaikki konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien rikkomuksiin. Koalition ilmaiskuja on osunut siviilikohteisiin, huthit ovat iskeneet myös Saudi-Arabian puolelle ja ampuneet ohjuksia Riadiin. YK:n mukaan Jemenissä on menossa maailman pahin humanitaarinen kriisi. Jemenin väestöstä 75 % (22 miljoonaa) on humanitaarisen avun ja suojelun tarpeessa, 50 % lapsista on kroonisesti aliravittuja tai heidän kasvunsa on hidastunut. Yli miljoona jemeniläistä on sairastunut tai epäillään sairastuneen koleraan. Avustusjärjestöjen toiminta on entisestään rajoittunut yhä vaikeutuvissa olosuhteissa. Ranska isännöi yhdessä Saudi-Arabian kanssa Jemenin humanitaarista tilannetta koskevan konferenssin. EU on allokoinut Jemenille humanitaarista ja kehitysyhteistyötukea vuosina noin 343 miljoonaa euroa. EU tukee myös rauhanvälityspyrkimyksiä rahoittamalla mm. suomalaisen konfliktinratkaisujärjestö CMI:n hanketta Jemenissä. Hankkeen tarkoitus on edistää kontakteja ja epävirallista vuoropuhelua konfliktin useiden osapuolten kesken mm. paikallistasolla. Suomi on antanut Jemenille humanitaarista apua vuosina yhteensä 18.7 miljoonaa euroa. Tänä vuonna apua on annettu 3 miljoonaa euroa Punaisen Ristin, UNHCR:n ja Maailman ruokaohjelman (WFP) kautta.

9 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 9(29) ALI-20 Alarcón Eeva Asia Afrikan sarvi/punainen meri Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Afrikan sarvi/punainen meri 2. SUOMEN TAVOITE EU:n on edesautettava Afrikan sarven/punaisen meren alueen vuoropuhelua, yhteisten intressien määrittelyä ja alueen yhteistyöfoorumin syntymistä alueen jännitteiden vähentämiseksi. Foorumin agendan ja osallistumispohjan on oltava laaja ja avoin. Suomi on nostanut esiin Itämeren alueen yhteistyömekanismit mahdollisena mallina foorumille. EU:n on kannustettava Etiopiaa jatkamaan myönteistä kehitystä ja tukea maata sen poliittisissa ja taloudellisissa uudistuksissa. EU:n ja jäsenmaiden on kannustettava Eritreaa dialogiin Etiopian kanssa maiden välisen rajakiistan ratkaisemiseksi ja suhteiden normalisoimiseksi. Suomi on valmis tukemaan rakentavaa vuoropuhelua maiden kesken hyödyntämällä Suomen yhteistyösuhteita Eritrean kanssa. EU:n Somalian korkean tason kumppanuusfoorumin ( ) on edesautettava sitä, että alueen maiden ja kansainvälisen yhteisön toimet ovat Somalian vakautta ja valtionrakennusta tukevia. EU:n on osoitettava vahva tukensa maan hallinnon uudistuspyrkimyksille kuten turvallisuussektorin ja oikeusvaltion vahvistamiseen sekä peruspalvelujen tarjontaan. Naisten, nuorten ja maan sisäisten pakolaisten asemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. 3. NEUVOTTELUTILANNE Afrikan sarven kysymyksistä keskusteltiin UAN:ssa marraskuussa 2011, kun hyväksyttiin EU:n Afrikan sarven strateginen viitekehys, joka loi pohjan EU:n kokonaisvaltaiselle lähestymistavalle alueella. Lokakuussa 2015 UAN hyväksyi viitekehystä täydentävän EU:n Afrikan sarven toimintasuunnitelman vuosille UAN keskusteli Afrikan sarven tilanteesta , jolloin mm. esille nostettiin huoli Persianlahden maiden destabilisoivasta vaikutuksesta Afrikan sarven alueella. Keskustelua on jatkettu EU:n piirissä joidenkin EU maiden keskuudessa. Myös EU:n Afrikan sarven erityisedustaja Alexander Rondos on pitänyt asiaa aktiivisesti esillä. EU:n ulkosuhdehallinto on laatinut asiasta reflektiopaperin, jonka esityksille EU:n aktiivisesta diplomatiasta Afrikan sarven ja Punaisen meren alueellisen yhteistyön kehittämiseksi toivotaan jäsenmaiden

10 10(29) tukea. Paperista on keskusteltu EU:n poliittinen ja turvallisuuskomiteassa (ja neuvoston Afrikka työryhmän pääkaupunkikokoonpanossa ), joissa esitykset saivat yleisellä tasolla hyvän vastaanoton. Asiakohdasta on tarkoitus antaa UAN päätelmät. 4. TAUSTA Afrikan sarven ja Punaisen meren alueen vakaus on Euroopalle ja Suomelle erityisen tärkeää turvallisuuden ja kaupankäynnin näkökulmasta. Punaisen meren ja Adenin lahden läpi kulkee suuri osa Euroopan ja Aasian kauppalaivaliikenteestä. Monet Afrikan sarven alueen maat ovat hauraita ja ne kärsivät sisäisistä jännitteistä, ilmastonmuutoksen ja konfiktien aiheuttamista humanitaarisista kriiseistä, talouden ongelmista ja elinkeinojen puutteesta. Jännitteitä on myös maiden välillä. Aluellinen muuttoliike on suurta. Punainen meri muodostaa kaupan ohella väylän myös järjestäytyneelle rikollisuudelle. Persianlahden maiden lisääntynyt poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen aktiivisuus on lisännyt Afrikan sarven alueen jännitteitä. Tilanne on kärjistynyt Persianlahden maita jakavan nk. Qatarin kriisin ja Jemenin sodan seurauksena. Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat etsineet liittolaisia Afrikan sarven alueen maista, mm. Eritreasta ja Sudanista ja pyrkineet turvaamaan sotilaalliset operaationsa Jemenissä alueellista rooliaan vahvistamalla. Saudi-Arabia on sopinut sotilaallisesta yhteistyöstä Djiboutin kanssa, jossa ennestään sijaitsevat Yhdysvaltojen, Ranskan, Iso-Britannian, Japanin ja Kiinan sotilastukikohdat. Saudi- Arabian johtamalla liittoutumalla on tukikohdat myös Sudanissa, Eritreassa ja Somalimaassa. Arabiemiraatit hallitsevat alueen satamia mm. Asebin satama Eritreassa ja Berberan satama Somalimaassa. Tukikohtien määrän kasvu on lisännyt konfliktiherkkyyttä alueella. Myös Egypti on osoittanut lisääntyvää aktiivisuutta alueen kysymyksissä. Egyptin ja Etiopian välejä tulehduttaa kiista Niilin vesien hallinnasta ja Etiopian eteneminen ns. Grand Renaissance - padon rakentamisessa. Myös Turkki on vakiinnuttamassa asemiaan Afrikan sarvessa. Turkki on ollut Somalian keskushallinnon vakaa tukija ja se perusti viime vuonna mm. merkittävän sotilaallisen koulutuskeskuksen Mogadishuun. Maa on tiivistänyt jälleen suhteitaan Sudaniin, mikä puolestaan on huolestuttanut Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien liittoutumaa. Myös Qatar on pyrkinyt vahvistamaan rooliaan alueella. Afrikan sarven alueellinen yhteistyöorganisaatio IGAD (Intergovernmental Authority on Development) ei ole pystynyt toimimaan vastapainona alueen ulkopuolisten toimijoiden vaikutuspyrkimyksille. Jäsenmaiden on ollut vaikea löytää yhteisiä intressejä ja sitoutuminen järjestön rahoitukseen ja kehittämiseen on ollut heikkoa. Kauan valmistellut rakenteelliset uudistukset ovat viivästyneet. Poliittisella tasolla IGAD:n ministerineuvostossa päätöksiä uudesta perustamissopimuksesta ja organisaatiosta on jatkuvasti lykätty. Myös uuden pääsihteerin valinta on viivästynyt. IGAD:n puheenjohtajuus perustuu jäsenmaiden rotaatioon, mutta Etiopia on toiminut puheenjohtajana jo kymmenen vuotta. Tämä on heikentänyt järjestön legitimiteettiä joissakin jäsenmaissa. Etiopian vahva asema IGAD:ssa on myös vaikeuttanut Eritrean mukaantuloa järjestön toimintaan.

11 11(29) Afrikan sarven alueellisen yhteistyön ohella EU:n piirissä on katsottu tarpeelliseksi kehittää yhteistyötä myös Punaisen meren alueella siten, että se kattaisi Afrikan sarven maiden lisäksi myös Punaisen meren Persianlahden puoleiset valtiot. Aikomuksena on tiivistää diplomaattista kanssakäymistä alueen maiden kanssa sääntöpohjaisen Afrikan sarven/punaisen meren alueen yhteistyöfoorumin perustamiseksi. Suomi kannattaa Afrikan sarven ja punaisen meren yhteistyön tiivistämistä laajan ja avoimen yhteistyöfoorumin muodossa. Suomi on keskusteluissa nostanut esiin mahdollisuuden nostaa esille Itämeren alueen yhteistyön yhdeksi mahdolliseksi malliksi alueen maiden yhteistyömekanismeja luotaessa. Suomi pitää tärkeänä, että alueen maat ovat sitoutuneet yhteistyöhän ja itse määrittelevät yhteiset intressinsä yhteistyön pohjaksi. Suomi pitää tärkeänä vahvistaa myös Afrikan sarven alueen sisäistä integraatiota ja IGAD:n toimintaa. EU:n tulisi kannustaa IGAD:a etenemään rakenteellisissa uudistusprosesseissaan. Uudistuksia on syytä pitää esillä EU:n ja jäsenmaiden IGAD:n tukea käsittelevissä keskusteluissa. Lisäksi EU:n on edesautettava Eritrean mukaantuloa alueelliseen yhteistyöhön ml. IGAD:ssa. Dialogi Etiopian johdon kanssa IGAD:n kehittämisestä on tärkeää. EU on investoinut vahvasti Afrikan sarven rauhaan ja vakauteen mm. Somaliaan kohdistuvien omien kriisinhallintaoperaatioidensa (EUTM Somalia, EUCAP Somalia, EUNAVFOR Atalanta) ja kehitysyhteistyön avulla. EU rahoittaa vahvasti myös Afrikan Unionin Somalian rauhanturvaoperaation AMISOM:n toimintaa. EU on pyrkinyt vahvistamaan Afrikan sarven vakautta kokonaisvaltaisesti siten, että poliittinen dialogi, kriisinhallinta, kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu täydentävät toisiaan. EU:n toimintamahdollisuudet koko Punaisen meren alueella ovat kuitenkin rajalliset. Etiopian viimeaikainen poliittinen kehitys antaa aihetta varovaiseen optimismiin. Jo heti valtakautensa alussa pääministeri Abiy on ilmaissut halukkuutensa maan sisäisiin uudistuksiin ja toiminut edeltäjäänsä aktiivisemmin alueellisissa ulkopoliittisissa kysymyksissä. Pääministeri Abiy on äskettäin vieraillut Afrikan sarven ja Punaisen meren alueen maissa kuten Keniassa, Sudanissa, Djiboutissa ja Ugandassa, Saudi Arabiassa, Arabiemiraateissa ja Egyptissä. Merkittäviä avauksia on tehty myös Eritrean suhteiden normalisoimiseksi. Etiopian johtava puoluekoalitio on ilmaissut toimeenpanevansa täysin Etiopian ja Eritrean välisen ns. Algiersin rauhansopimuksen, mikä tarkoittaisi Etiopian vetäytymistä kiistellyiltä alueilta. Myös Etiopian sisäisten uudistusten osalta on havaittavissa edistymistä. Helmikuussa julistettu hätätila lakkautettiin pari kuukautta etuajassa. Satoja vankeja ml. opposition edustajia on vapautettu ja diaspora on kutsuttu vuoropuheluun. Valtionyhtiöitä on tarkoitus yksityistää ainakin osittain, jotta heikentynyttä maksukykyä voidaan parantaa ja valuutan saatavuutta lisätä. Pääministeri on myös vaihtanut turvakoneiston ja armeijan johtoa. Suomi pitää tärkeänä tukea Etiopian nykyistä johtoa sen uudistuspyrkimyksissä ja kannustaa maata jatkamaan rakentavaa alueellista politiikkaa. Eritreaa on syytä kannustaa neuvottelupöytään rajariidan sopimiseksi ja maiden välisten suhteiden normalisoimiseksi. Konflikti Etiopian ja Eritrean välillä on kuitenkin

12 12(29) monimutkainen, joten prosessiin on suhtauduttava realistisesti. Suomi on valmis tukemaan rakentavaa vuoropuhelua Eritrea kanssa hyödyntämällä maiden välisiä yhteistyösuhteita. Suomi on tukenut Eritrean avautumista korkeakouluyhteistyöohjelman ( ) ja oikeussektorin asiantuntijavierailujen/koulutustapahtumien avulla. Somalia on aiemmin nähty Afrikan Sarven epävakauden pesäkkeenä, joka vaikuttaa koko Punaisen meren turvallisuustilanteeseen, kauppaan ja muuttoliikkeeseen. Maa on kuitenkin edistynyt valtionrakennusprosessissa viime vuosina. Taloushallinto on kehittynyt huomattavasti ja poliittiset prosessit, kuten perustuslain uudistus ja 2020 vaalien valmistelut etenevät. Maan kehitys- ja humanitaariset haasteet ovat yhä valtavat. Myös turvallisuustilanne on vaikea erityisesti terroristijärjestö Al Shabaabin takia. Myös nk. Qatarin kriisi on myös heijastunut negatiivisesti Somalian sisäiseen tilanteeseen. Somalian kansallisen armeijan ja poliisin vahvistaminen on edellytys turvallisuuden parantamiselle ja Afrikan Unionin rauhanturvaoperaatio AMISOMin asteittaiselle vetäytymiselle. Tätä edistetään tuoreen siirtymäsuunnitelman pohjalta. Lisäksi Punaisen meren alueen valtioilla tulee olla rakentava rooli Somalian rakentamisessa. Kestävä rauha Somaliassa edellyttää myös liittovaltiomallin yksityiskohdista sopimista, pitkää sisällissotaa ja käynnissä olevia konflikteja käsittelevää kansallista sovintoprosessia sekä peruspalvelujen tuomista kansalaisille. Somalian hallitus laatii parhaillaan Suomen ja YK:n tukemana kansallista sovintoprosessia koskevaa strategiaa. Somalian kehitystä ja tulevia prioriteetteja on tarkoitus arvioida Brysselissä pidettävässä Somalian korkean tason kumppanuusfoorumissa, jonka puheenjohtajina toimivat Somalian presidentti Mohamed Abdullahi Mohamed (Farmaajo), EU:n korkea edustaja Mogherini ja Ruotsin ulkoministeri Wallström. Kokouksen teemoina ovat poliittiset uudistukset, turvallisuus, taloudellinen elpyminen, resilienssi sekä naiset, rauha ja turvallisuus. Kokouksen odotetaan tuovan yhteen Somalian rauhaa, vakautta ja kehitystä tukevat järjestöt ja maat ml. Afrikan ja Persianlahden maita. Kokouksesta annetaan yhteinen julkilausuma. Suomi tukee EU:n tiivistynyttä kumppanuutta Somalian kanssa. Suomi katsoo Somalian rauhan ja vakauden olevan erityisen tärkeää koko Afrikan sarven alueelle, mutta myös laajemmin Euroopalle ja Suomelle, radikalisaation ja muuttoliikkeen hallinnan näkökulmasta. Suomi osallistuu Somalian tukemiseen kriisinhallinnan keinoin sekä tukee maan vakauttamista kokonaisvaltaisesti poliittisen dialogin, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön keinoin. Suomi korostaa peruspalveluiden merkitystä hallituksen legitimiteetin palauttajana sekä kansallisen sovintoprosessin merkitystä kestävän rauhan rakentamiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että kansainvälisen yhteisön toimet Somaliassa ovat valtionrakennusta ja vakautta tukevia.

13 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 13(29) POL-30 Nissinen Matti Asia EU:n globaalistrategian toimeenpano Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Matti Nissinen, p , Laura Vanhanen, Turo Mattila/EUE 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU:n globaalistrategian toimeenpano 2. SUOMEN TAVOITE Globaalistrategian toimeenpanoa on jatkettava kunnianhimoisesti kahden ensimmäisen vuoden tulosten pohjalta. Puolustus- ja turvallisuusyhteistyössä siirtymistä käytäntöön on jatkettava kaikilla aloitetuilla raiteilla. On saatava aikaan konkreettisia tuloksia lunastamaan luodut odotukset ja osoittamaan lisäarvo ml. EU-Nato -yhteistyössä. Hybridiuhkiin vastaamista (ml informaatiovaikuttaminen, kyberturvallisuus ja vaikutusyritykset esimerkiksi vaaleihin) on vahvistettava maaliskuun Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti ja Mogherinin raportin aiheesta kesäkuun Eurooppa-neuvostolle tulisi sisältää konkreettisia ehdotuksia tästä. Tämä on oleellista, jotta EU voi toimia globaalistrategian mukaisesti turvallisuuden tuottajana sekä ulkoisessa että sisäisessä työssään. EU:n tulee ottaa johtorooli globaalihallinnan ja sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen edistäjänä ja puolustajana. Keskeistä EU:n globaalin vaikutusvallan ja omien etujen puolustamisen kannalta on EU:n yhtenäisyydestä huolehtiminen ja yhtenäinen esiintyminen monenvälisillä foorumeilla. Yhteistyö EU:n perinteisten samanmielisten kumppanien kanssa sekä mahdollisimman laajan tuen vahvistaminen sääntöpohjaiselle kansainväliselle järjestelmälle on yhä tärkeämpi tehtävä. Suomi pitää tärkeänä painotusta konflikteja ennaltaehkäisevään toimintaan kuten rauhanvälitykseen, ml. näiden resursointi EU-instituutioissa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoministereiden on määrä tarkastella EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpanoa kaksi vuotta sen julkaisun jälkeen ja käydä lyhyt näkemystenvaihto asiasta. Strategiasta on keskusteltu ulkoasiainneuvostoissa viimeksi kesäkuussa ja heinäkuussa KE Mogherini tulee antamaan Eurooppa-neuvostolle toimeenpanoraporttinsa, joka jaetaan jo ennen UAN:oa ulkoministereiden keskustelun pohjaksi.

14 14(29) 4. TAUSTA EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini esitteli EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian Shared Vision, Common Action: A Stronger Europe Eurooppa-neuvostolle 28. kesäkuuta Strategian viisi prioriteettia ovat 1) vahvempi EU; 2) EU:ta ympäröivien alueiden kriisinkestokyvyn vahvistaminen; 3) integroitu lähestymistapa konflikteihin; 4) alueelliset kysymykset / alueellisen yhteistyön vahvistaminen; 5) Globaalihallinnan vahvistaminen. Korkean edustajan syksyllä 2016 laatimassa toimeenpanoa koskevassa tiekartassa ja neuvoston päätelmissä lokakuussa toimeenpanoraiteiksi linjattiin: 1) turvallisuus ja puolustus, 2) integroitu lähestymistapa konflikteihin yhdistettynä kriisinkestokyvyn rakentamiseen, 3) sisäisten ja ulkoisten toimien välisten yhtymäkohtien vahvistaminen sekä 4) olemassa olevien maantieteellisten ja temaattisten strategioiden päivittäminen ja mahdollisesti uusien laatiminen, sekä 5) strateginen viestintä. KE Mogherinin ensimmäinen toimeenpanoraportti jaeltiin jäsenmaille kesäkuussa Raportissa arvioitiin odotetusti toimeenpanon olleen menestys sekä EU:n sisäisten toimintatapojen parantamisen vuoksi että konkreettisten tulosten vuoksi. Toimeenpanossa on kuluneiden kahden vuoden aikana edetty nopeimmin turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Työtä ovat ohjanneet Eurooppa-neuvoston linjaukset joulukuussa 2016 ja kesäkuussa 2017 sekä yksityiskohtaisemmat päätökset ulkoasiainneuvostoissa kahden vuoden aikana. Ensimmäisenä konkreettisena tuloksena perustettiin kesäkuussa 2017 EU:n sotilaallisten koulutusoperaatioiden pysyvä suunnittelu- ja johtokyky EU:n sotilasesikunnan yhteyteen. Työ on jatkunut myös muiden toimeksiantojen parissa, päällimmäisinä pysyvän rakenteellisen yhteistyön käynnistäminen, puolustuksen säännöllinen arviointi, siviilikriisinhallinnan kehittäminen ja EU:n nopean toiminnan kyvyn vahvistaminen. Jatkuvat osoitukset erityisesti Venäjän yrityksistä heikentää jäsenmaiden yhtenäisyyttä ja puuttua niiden sisäisiin asioihin hybridivaikuttamisen keinoin ovat korostaneet EU:n tarvetta huomioida myös vihamielinen unionin sisälle suuntautuva toiminta osana turvallisuusyhteistyön vahvistamista. KE Mogherini tulee kesäkuun UAN:in yhteydessä informoimaan ministereitä myös päämiehille valmistelemastaan raportista liittyen EU:n hybridiuhkiin varautumisen vahvistamiseen. Integroidun lähestymistavan konflikteihin osalta EU:n ulkosuhdehallinto on priorisoinut oman organisaationsa kehittämisen sekä yhteistyön syventämiseen EU:n instituutioiden kesken ja jäsenmaiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja varhaisen toiminnan tehostamiseksi. Tavoitteena on identifioida konkreettisia toimia konfliktisyklin kaikkiin eri vaiheisiin tarttumiseksi. Kriisinkestokyvyn (resilienssin) osalta globaalistrategian tavoitteena on tukea turvallisia ja vauraita yhteiskuntia erityisesti EU:n lähialueilla eri politiikkojen välineillä, ml. laajentumispolitiikka, humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö, kauppa ja investoinnit, infrastruktuuri, koulutus, terveys ja tutkimus. Resilienssin

15 15(29) vahvistamisessa keskeisimmiksi painopisteiksi on määritetty yhteiskunnalliset ja talousuudistukset, pitkittyneisiin kriiseihin puuttuminen, konfliktien ennaltaehkäisy, ilmastonmuutoksen ehkäisy ja muuttoliikkeen hallinta. Globaalistrategiassa tavoitteeksi asetettiin EU-instituutioiden ja jäsenmaiden yhteinen "joined-up" -toimintatapa. Tässä keskeistä on ollut painotus sisäisten ja ulkoisten politiikkojen yhtymäkohtien vahvistamiseen muuttoliikkeen ja terrorismin sekä järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa työssä. Toinen yhteistä uutta toimintatapaa edistävä painopistealue on ollut EU:n toiminnasta, tavoitteista ja tuesta kertova julkisuusdiplomatia ja strateginen viestintä, jotka on koettu yhä tarpeellisemmaksi mm. muiden toimijoiden negatiivisen (informaatio)vaikuttamisen vuoksi erityisesti itäisessä naapurustossa. EU:n ulkosuhdehallinnon strategisen viestinnän itäiseen naapurustoon keskittyvän tiimin resursseja on vahvistettu. Lisäksi on päivitetty ja uudistettu lukuisia maantieteellisiä ja temaattisia politiikkalinjauksia, kuten kehityspolitiikkaa koskeva konsensus. Monenvälistä yhteistyötä ja kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää haastetaan monilta tahoilta (esim. Krimin laiton liittäminen Venäjään, YK:n turvallisuusneuvoston kykenemättömyys puuttua Syyrian sotaan ja saattaa sotarikoksiin syyllistyneet vastuuseen, YK:n merioikeusyleissopimuksen vastaiset Kiinan toimet Etelä-Kiinan merellä sekä irtisanoutumiset Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamissopimuksesta). Yhdysvaltain hallinto on ilmaissut tyytymättömyyttä YK:n toimintaa kohtaan monilla politiikka-aloilla ja tämä voi konkretisoitua Yhdysvaltain rahoituksen vähenemisenä. YK:n peruskirja, ml. kansainvälisen tuomioistuimen perussääntö, on kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän keskeinen osa. EU:n tulee puolustaa tämän perustan säilymistä ja pyrkiä varmistamaan että yhdessä luotuihin sääntöihin sitoudutaan käytännössä. On tärkeää, että EU jatkaa vahvaa tukeaan koko YK-järjestelmän uudistamiselle. Turvallisuusneuvoston tulisi olla nykyistä edustavampi, tehokkaampi ja toimintatavoiltaan avoimempi. Yhdysvaltain nykyisen hallinnon linjaukset (esim. ero Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin ydinohjelmasopimus JCPOA:sta) ovat korostaneet EU:n vahvemman johtoroolin tarvetta sääntöpohjaisen monenkeskisen järjestelmän puolustajana. Alueellisia kumppanuuksia vahvistettaessa EU:n lähinaapurusto idässä ja etelässä on luonnollinen prioriteetti. Lähinaapurustossa erityisesti Länsi-Balkan edellyttää EU:lta aktiivisuutta EU-integraatioperspektiivin säilymiseksi uudistuksia ja poliittista vastuullisuutta motivoivana tekijänä. Afrikka on myös keskeinen alueellinen kumppani huomioiden turvallisuuden ja kehityksen yhteys, ja tarve parantaa muuttoliikkeen hallintaa sen perimmäisiin syihin, ml. ilmastonmuutokseen ja epävakauteen, puuttumalla. EU:lla tulee olla vahva rooli arktisen alueen kestävän kehityksen edistämisessä, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ympäristönsuojelussa sekä kansainvälisen yhteistyön vahvistamisessa arktisissa asioissa. Edellytys EU:n globaalin vaikuttavuuden vahvistamiselle on EU:n yhtenäisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tätä yhtenäisyyttä haastetaan jatkuvasti sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolelta. Globaalistrategian toimeenpano tulee hyödyntää yhtenäisyyden rakentamisessa. Samalla on tarkasteltava toimintatapoja, joilla EU:n yhtenäisyyttä voidaan lujittaa.

16 Ulkoasiainministeriö 16(29) TAVOITEMUISTIO ALI-10 Lotta Nuotio Asia Jordania Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Lotta Nuotio, ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvosto keskustelee Jordanian tilanteesta. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n on jatkettava vahvaa poliittista ja taloudellista tukeaan Jordanialle maan vakauden ylläpitämiseksi. Jordania on EU:n tärkeä kumppani ja maan vastuunkanto pakolaistilanteessa on kiitettävää. Myös YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:n rahoitus on varmistettava. EU:n on kannustettava ja tuettava Jordaniaa tarvittavien talousuudistusten toimeenpanemisessa. Jordaniaa koskevia alkuperäsääntöjä edelleen helpottamalla EU konkreettisesti vahvistaa maan yksityissektoria ja auttaa luomaan työpaikkoja jordanilaisille ja syyrialaispakolaisille. Talousuudistusten lisäksi Jordania tarvitsee demokratiaa vahvistavia uudistuksia. Jordania on EU:n tärkeä kumppani terrorismin torjunnassa ja radikalisoitumisen ehkäisemisessä. Yhteistyön vahvistamista on tuettava. Suomi ja Jordania johtavat parhaillaan yhdessä YK:n globaalin terrorisminvastaisen strategian arviointia. EU:n on tuettava Jordaniaa sen roolissa Jerusalemin pyhien paikkojen suojelijana ja toimittava Lähi-idän rauhaprosessiin liittyvissä kysymyksissä yhtenäisesti EU-linjausten mukaisesti. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoasianneuvosto keskustelee Jordanian tilanteesta. Laajojen mielenosoitusten seurauksena maahan on nimitetty uusi pääministeri, hallitusta muodostetaan. Korkea edustaja Mogherini vieraili Jordanian pääkaupungissa Ammanissa ja tapasi mm. ulkoministeri Safadin.

17 17(29) Jordanian ja EU:n välinen assosiaationeuvosto pidettiin kesällä TAUSTA Jordania edustaa edelleen suhteellista vakautta konfliktien repimällä alueella. Alueellinen tilanne, erityisesti Syyrian ja Irakin konfliktit kuitenkin koettelevat Jordanian yhteiskuntaa ja taloutta. Jordania on yksi maailman eniten pakolaisia vastaanottaneista maista. Noin 6,5 miljoonan asukkaan maassa on eri arvioiden mukaan jopa 1,5 miljoonaa viimeisimpien konfliktien pakolaista (valtaosa syyrialaisia, mutta myös irakilaisia, sekä entuudestaan kaksi miljoonaa palestiinalaispakolaista). Jordania katsoo kantavansa kohtuutonta taakkaa alueen pakolaiskriisistä ja odottaa kansainväliseltä yhteisöltä suurempaa panosta. Julkiset palvelut etenkin koululaitos ja terveydenhuolto sekä infrastruktuuri ja ympäristö ovat ylikuormittuneet, vuokrat nousseet ja palkat laskeneet pimeän työvoiman takia. Maailmanpankin mukaan maahantulijoista aiheutuu Jordanialle 2.5 miljardin dollarin vuosikustannukset, joista lähes 70 % jää Jordanian kannettavaksi. Talouden noin kahden prosentin kasvuvauhti ei riitä väestönkasvun ja pakolaiskriisin aiheuttaman kuormituksen oloissa. Jordania on pyrkinyt ratkaisemaan haasteita mm. IMF:n vuonna 2016 hyväksytyllä lainaohjelmalla (723 MUSD), joka edellyttää maalta talousuudistuksia, ml. tukien vähentämistä ja veronkannon lisäämistä. Uudistukset ovat kansan keskuudessa epäsuosittuja. Sisäpoliittisesti maan hallintoon kohdistuu kasvavaa painetta, jota selittää turhautuminen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Toukokuun lopussa pääkaupunki Ammanissa ja muualla maassa alkaneet mielenosoitukset on tulkittu tämän pitkään jatkuneen tyytymättömyyden purkautumiseksi. Protestit ovat suurimmat, joita maassa on nähty vuoden 2011 arabikevääseen liittyneiden mielenilmausten jälkeen, arvioiden mukaan niihin on osallistunut jopa 200,000 ihmistä ympäri maata. Mielenosoittajat vaativat pääministerin eroa ja konkreettisia toimia maan taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Protestit johtivat 4.6. pääministeri Hani al Mulkin eroon. Kuningas Abdullah on pyytänyt aiemmin opetusministerinä toiminutta Omar al-razzazia muodostamaan uuden hallituksen. Toukokuun lopulla puhjenneet mielenosoitukset liittyvät erityisesti hallituksen uuteen verolakiin, jonka uusi pääministeri al-razzaz on jo luvannut kumota. Uuden lain tavoitteena olisi ollut laajentaa veronkantoa ja puuttua veronkiertoon. Vain 5 % Jordanian kansalaisista maksaa tällä hetkellä tuloveroa, koska verotuskynnys on korkea. Jordania on tärkeä strateginen kumppani EU:lle ja Yhdysvalloille. EU:n korkea edustaja Frederica Mogherini vieraili Jordaniassa ja vei vahvan viestin EU:n tuen jatkumisesta ja kumppanuudesta EU:n ja Jordanian välillä. Mogherini korosti, että vero- ja talousuudistukset ovat Jordanian sisäisiä asioita, joissa kansalaisten ja viranomaisten on edettävä parhaaksi katsomallaan tavalla. Suhteen Jordanian ja EU:n välillä ovat tiiviit, viimeisin EU:n ja Jordanian välinen assosiaationeuvosto pidettiin kesällä EU on tukenut Jordaniaa noin 1,2 mrd eurolla Syyrian

18 18(29) kriisin alun jälkeen, lisäksi EU:n jäsenmaat ovat merkittäviä tukijoita. Lontoon Syyria-konferenssissa vuonna 2016 EU ja Jordania sopivat kompaktista, jonka puitteissa EU tukee Jordaniaa yli 700 miljoonalla eurolla vuosina , tuen kokonaismäärä on 2018 huomioon ottaen noussut yli miljardiin euroon. Lisäksi sovittiin alkuperäsääntöhelpotuksista jordanialaisille tuotteille tietyin ehdoin. Jordania on ehdottanut muutoksia helpotuksiin, esimerkiksi laajentamista koko maata koskeviksi, asian käsittelyä viimeistellään. Persianlahden maat, erityisesti Saudi-Arabia, ovat perinteisesti olleet Jordanian merkittävimpiä taloudellisia tukijoita. Saudi-Arabian, Kuwaitin ja Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien johtajat tapasivat Jordanian kuninkaan Saudi-Arabiassa. Tapaamisen jälkeen ilmoitettiin 2,5 miljardin dollarin tukipaketista Jordanialle talouskriisistä selviämiseksi. Suomen ja Jordanian suhteet ovat hyvät. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen vieraili Jordaniassa toukokuussa ja ulkoministeri Timo Soini tapasi kollegansa Ayman Safadin Brysselin apulupauskonferenssin yhteydessä huhtikuussa Terrorismin vastaisessa työssä yhteistyö on tiivistä: Suomi ja Jordania johtavat parhaillaan yhdessä YK:n globaalin terrorisminvastaisen strategian arviointia, joka on YK:n yleiskokouksen tämän kevään tärkeimmistä prosesseista. Suomen tuki Jordaniaan on osa vastaustamme Syyrian kriisin. Suomen toteutunut tuki vuonna 2016 oli noin 33 miljoonaa, vuonna 2017 noin 36 miljoonaa ja apulupauksemme tänä vuonna Brysselin konferenssissa 25 miljoonaa euroa. Suomi korostaa Jordaniassakin erityisesti humanitaarisen avun ja yhteisöjen kantokyvyn kehittämisen tehokasta yhteensovittamista. Suurin osa Suomen tuesta on annettu alueellisesti: esimerkiksi vuoden 2017 avusta suoraan Jordaniaan kohdistuu vain noin euroa. Vuoden 2016 lopulla Suomi maksoi UNICEFille (2,5 MEUR) ja UN Womenille (1,5 MEUR) monivuotisiin hankkeisiin Jordaniassa. Lisäksi Suomi tukee UNRWA:a 4,5 miljoonalla eurolla vuodessa, Suomen vuoden 2018 tuki on maksettu etupainotteisesti järjestön rahoituskriisin vuoksi.

19 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 19(29) POL-10, PLM, SM Asia Turvallisuus ja puolustus Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto , ulko- ja puolustusministereiden yhteiskokous Asiakirjat UTP 3/2017, E 29/2017 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Outi Hyvärinen UM/POL-10, outi.hyvarinen@formin.fi, puh , Outi Isotalo UM/POL-10, outi.isotalo@formin.fi, puh , Tuomas Koskenniemi/PLM, tuomas.koskenniemi@defmin.fi, p , Minna Hulkkonen/SM, minna.hulkkonen@intermin.fi, p Lauratuulia Lehtinen/VNEUS, lauratuulia.lehtinen@vnk.fi, p , 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulko- ja puolustusministerit keskustelevat yhteisistunnossa turvallisuudesta ja puolustuksesta. Tarkoituksena on tarkastella tähän mennessä saavutettua edistystä. Esille nousee mm. pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY), sotilaallinen liikkuvuus, Euroopan rauhanrahasto, kumppanuudet, hybridiuhkiin vastaaminen ja siviilikriisinhallinta. Turvallisuudesta ja puolustuksesta annetaan neuvoston päätelmät. Lisäksi hyväksytään neuvoston päätös pysyvän rakenteellisen yhteistyön projektien yleisistä hallintosäännöistä. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategien toimeenpanoa turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Suomi tukee kunnianhimoista etenemistä EU:n puolustusyhteistyössä. Suomen tavoitteena on, että konkreettisten aloitteiden kautta vahvistetaan EU:a turvallisuusyhteisönä. Suomi varmistaa PRY-sitoumusten kansallisen toimeenpanon ja takaa siihen riittävät resurssit. Edistyksestä raportoidaan kansallisen toimeenpanosuunnitelman päivityksen yhteydessä loppuvuodesta Suomi osallistuu aktiivisesti niiden PRY-projektien kehittämiseen ja toimeenpanoon, joihin osallistumisesta on päätetty. Suomi selvittää mahdollisuudet osallistua uusiin PRY-projekteihin. Osallistuminen arvioidaan tapauskohtaisesti kansallisen puolustuksen tarpeet ja projektien edellyttämät resurssit huomioiden. Suomi kartoittaa tarpeen tehdä omia ehdotuksia. Mahdolliseen johtovaltiovastuuseen varataan riittävät lisäresurssit.

20 20(29) PRY-projektien hallintosäännöt antavat hyvät edellytykset PRY-projektien läpiviemiseen. Säännöt ovat riittävän selkeät ja joustavat projektien tehokkaaksi toteuttamiseksi. Suomi toivoo päätöksen tekemistä kolmansien maiden osallistumisedellytyksistä projekteihin pian. Suomi kannattaa EU-budjetin kautta puolustusyhteistyöhön kanavoitavan rahoituksenmäärän kasvattamista. Komission esitys puolustusrahastosta vastaa ajankohtaisia tarpeita ja tukee Suomen tavoitetta riittävän rahoituksen varmistamiseksi puolustustutkimukselle. Komission esityksen mukaiset puolustusrahaston tavoitteet rajat ylittävästä osallistumisesta ja yhteistyöstä, sekä pk-yritysten mahdollisuudet olla edunsaajana ovat Suomen tavoitteiden mukaisia. Suomi pitää tärkeänä, että kesäkuun lopussa päivitettävä EU:n suorituskykyjen kehittämissuunnitelma otetaan huomioon PRY:n ja puolustusrahaston toimeenpanossa. Suomi suhtautuu myönteisesti sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen. Komission ja korkean edustajan tiedonannossa esitetyt toimet sekä niiden toimeenpanoaikataulu ovat kannaltamme myönteisiä. Suomi on jo mukana useissa sotilaallista liikkuvuutta edistävissä hankkeissa. Pisimmälle on edistytty Nordefcon Easy Access -järjestelyn puitteissa. Suomen näkemyksen mukaan kaikki sotilaallisen liikkuvuuden hankkeet parantavat Suomen kokonaisturvallisuutta muun muassa avun vastaanoton ja avun antamisen, harjoitustoiminnan, sotilaallisen huoltovarmuuden ja materiaalikuljetusten joustavuuden sekä asejärjestelmien huollon ja sotilaallisen kriisinhallinnan tarpeiden näkökulmasta. Sotilaallista liikkuvuutta koskevaan rahoitukseen tullaan ottamaan kantaa osana kannanmuodostusta monivuotiseen rahoituskehykseen. Tuemme sitä, että EU ja jäsenvaltiot kehittävät kykyjään vastata hybridiuhkiin, ml. yhteistyössä Naton kanssa. Tulisi pyrkiä siihen, että hybridikysymyksiä käsitellään EU:ssa nykyistä jäsennellymmin ja poikkihallinnollisemmin. Työn tulisi olla laaja-alaista ja pitkä aikaväli huomioivaa. Tuemme EU:n ulkosuhdehallintoon perustettujen strategisen viestinnän ryhmien työtä sekä erityisesti itään keskittyvän ryhmän disinformaation torjumiseen liittyvä työtä. Esitetty Euroopan rauhanrahasto sisältää kokonaisuuksia kuten yhteisten kulujen laajentaminen EU:n sotilaallisissa operaatioissa sekä kumppanimaiden kapasiteetin kehittäminen, jotka ovat Suomelle tärkeitä. Rahastoon tullaan ottamaan kantaa asetusehdotuksen julkaisemisen jälkeen. Suomi pitää tärkeänä, että turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä EU:n kumppaneiden kanssa kehitetään strategisemmaksi ja laaja-alaisemmaksi, huomioiden kuitenkin erilaisten kumppanien erilaiset tarpeet. Kumppaneiden kapasiteetin kehittäminen liittyen turvallisuuteen ja puolustukseen on tärkeää. Suomi tukee EU:n siviilikriisinhallinnan kehittämistä ja tehostamista. EU:n siviilikriisinhallinnan nopeuttaminen ja joustavoittaminen on tärkeää, jotta pystyttäisiin nopeammin ja tehokkaammin vastaamaan muuttuneen turvallisuusympäristön haasteisiin. EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapaa kriiseihin ja konflikteihin on keskeinen; siviilikriisinhallintatoimet tulee