TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV hyväksynyt STF godkänt

2 TOIMINTAKERTOMUS 2005 VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2005 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida YLEISOSA - ALLMÄNT KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS - STADSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT KAUPUNGIN HALLINTO - STADENS FÖRVALTNING KAUPUNGIN PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ - ANTALET ANSTÄLLDA I STADENS TJÄNST YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS - DEN ALLMÄNNA EKONOMISKA UTVECKLINGEN KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS - UTVECKLINGEN AV STADENS VERKSAMHET OCH EKONOMI Kaupungin kehittämisstrategian toteutuminen - Genomförande av stadens utvecklingsstrategi Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus - Redovisningsperiodens resultat och finansiering av verksamheten Tilikauden tuloksen muodostuminen - Redovisningsperiodens resultat Toiminnan rahoitus - Finansiering av verksamheten Tasetarkastelu - Balansanalys Kuntakonsernin toiminta ja talous - Kommunkoncernens verksamhet och ekonomi Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä - Styrelsens förslag till behandling av räkenskapsperiodens resultat TALOUSARVION TOTEUTUMINEN - BUDGETENS UTFALL KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGETEN Yleishallinto Allmän förvaltning... Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Tarkastuslautakunta Revisionsnämnden Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja - Stadsstyrelsen och stadsdirektören Kaupunginkanslia - Stadskansliet Rahatoimisto Drätselkontoret Sosiaali- ja terveyslautakunta - Social- och hälsovårdsnämnden Hallinto Förvaltning Sosiaalipalvelut - Socialtjänster Päivähoito Dagvård Koti- ja laitoshoito Hem- och institutionsvård Terveydenhuolto - Hälsovård Suun terveydenhuolto Mun- och tandvård Yhdyskuntalautakunta - Samhällstekniska nämnden Hallinto Förvaltning Maankäyttö Markanvändning Ympäristötoimi - Miljöenheten Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Byggherreverksamhet och teknisk planering Kuntatekniikka - Kommunteknik Vesihuoltolaitos - Vattentjänstverket Rakennuslautakunta - Byggnadsnämnden... 67

3 sivu - sida Koulutoimi - Skolförvaltning Suomenkielinen koululautakunta - Finskspråkiga skolnämnden Svenskspråkiga skolnämnden - Ruotsinkielinen koululautakunta Sivistyslautakunta - Bildningsnämnden Hallinto - Förvaltning Kansalaisopisto Medborgarinstitutet Kaupunginkirjasto - Stadsbiblioteket Kulttuuritoimi - Kulturverksamhet Nuorisolautakunta - Ungdomsnämnden Liikuntalautakunta - Idrottsnämnden INVESTOINNIT - INVESTERINGAR TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU - RESULTATRÄKNINGSDELENS UTFALL RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU - FINANSIERINGSDELENS UTFALL YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA - ETT SAMMANDRAG AV HUR DE AV STADSFULLMÄKTIGE GODKÄNDA BINDANDE ANSLAGEN OCH BERÄKNADE INKOMSTERNA HAR UTFALLIT LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA LUETTELO KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA - FÖRTECKNING ÖVER ANVÄNDA BOKFÖRINGSBÖCKER OCH FÖRTECKNING ÖVER ANVÄNDA VERIFIKATIONSSLAG LIITTEET BILAGOR TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ BOKSLUTSUNDERSKRIFTER OCH REVISIONSANTECKNING

4 YLEISOSA ALLMÄNT

5 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS - STADSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Kunnallishallinnon rakenteiden uudistaminen on hallituskauden lähestyessä päätöstään noussut yhdeksi maan hallituksen tärkeäksi yhteiskunnalliseksi kehittämishankkeeksi. Kun asiassa koko maata ajatellen keskeisimmässä asemassa on ollut kuntien palvelujen järjestäminen erityisesti taantuvilla alueilla, ovat pääkaupunkiseudun haasteet huomattavan erilaiset. Täällä seudun kansainvälinen kilpailukyky sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullinen hallinta ovat nousseet tarkastelun keskipisteeseen. Alueen ja sitä kautta myös koko maan kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen on Helsingin seudun kehityksen avainkysymys. Vastauksenaan näihin haasteisiin pääkaupunkiseudun kaupungit ovat hallituksen käynnistämään kunta- ja palvelurakennehankkeeseen liittyen laatineet hyvin kunnianhimoisen yhteistyöohjelman, jossa pyrkimyksiä toimintojen yhteensovittamiseen ja yhdistämiseen viedään vielä huomattavasti pitemmälle kuin pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan vuonna 2004 hyväksymässä strategiassa. Eräs tärkeimmistä uusista avauksista on tavoite koota seudun kaikki joukkoliikenne yhteen tilaajaorganisaatioon. Kaupunkien asuntopolitiikan nykyistä paljon syvempi yhteensovittaminen on myös asetettu lähiaikojen tavoitteeksi. Pääkaupunkiseudun kaupunkien vapaaehtoista yhteistyötä tullaan lähivuosina arvioimaan hyvin tarkkaan. Mikäli osoittautuu, että sovitut yhteistoimintarakenteet eivät johda toivottuun etenemiseen kuntien välisessä yhteistyössä, kasvavat myös paineet kuntien yhteistyön rakenteitten perusteelliseen uudelleenarviointiin. Kauniaisten taloutta on viime vuosina leimaannut rakenteellinen alijäämä ja sama trendi jatkuu myös tulevina vuosina, ellei kaupunki päätä taloutta tasapainottavista toimenpiteistä. Lähivuosien tulosten kääntäminen positiivisiksi vaatii erittäin tiukkoja rajoja menojen kasvulle ja sen lisäksi paljon sellaisia toimenpiteitä, joilla toiminnan kustannustehokkuutta saadaan lisättyä. Tavoitteeksi tulisi itse asiassa asettaa selvästi ylijäämäinen käyttötalous, koska jo muutama vuosi on ollut näkyvissä, että kaupungin tulee voida varau- Att omorganisera strukturerna inom kommunförvaltningen har blivit ett viktigt samhälleligt utvecklingsprojekt för landets regering nu när regeringsperioden lider mot sitt slut. Medan det viktigaste med tanke på hela landet har varit att tillhandahålla tjänster i synnerhet i stagnerande områden, så är huvudstadsregionens behov märkbart annorlunda. I denna region har fokus satts på internationell konkurrenskraft samt regional förvaltning av markanvändningen, boendet och trafiken. En nyckelfråga för utvecklingen av Helsingforsregionen är att säkerställa områdets och därigenom också hela landets internationella konkurrenskraft. Som svar på dessa utmaningar har städerna i huvudstadsregionen i anknytning till det av regeringen startade kommun och servicestrukturprojektet utarbetat ett mycket ambitiöst samarbetsprogram, där strävandena att samordna och sammanslå funktioner förs mycket längre än i den strategi som delegationen för huvudstadsregionen godkände Ett av de viktigaste nya initiativen är målet att samordna all kollektivtrafik i regionen under samma beställarorganisation. Ett annat mål för den närmaste framtiden är att samordna städernas bostadspolitik på ett mycket djupare plan än i dag. Det frivilliga samarbetet mellan städerna i huvudstadsregionen kommer att granskas mycket noga under de närmaste åren. Visar det sig att de överenskomna samarbetsstrukturerna inte leder till önskad utveckling i kommunsamarbetet, ökar också trycket för att grundligt omvärdera strukturerna i kommunsamarbetet. Under de senaste åren har ett strukturellt underskott varit utmärkande för Grankullas ekonomi och samma trend kommer att fortsätta under kommande år, om inte staden beslutar om åtgärder som balanserar ekonomin. För att under de närmaste åren få fram positiva resultat krävs att staden drar upp mycket snäva gränser för utgiftsökningen och vidtar ett stort antal åtgärder för att höja verksamhetens kostnadseffektivitet. Målet borde i själva verket vara en driftsekonomi som uppvisar ett klart överskott, eftersom man redan under några år kunnat förutse att staden måste bereda sig på ansenliga investeringar i 1

6 tua huomattavan suuriin investointeihin vuosikymmenen loppupuoliskolla. Suurista tiedossa olevista hankkeista voidaan mainita keskustaalueen uudistaminen ja kaupunkirata. Lisäksi alkaa näyttää yhä selvemmältä, että osa kaupungin perusinfrastruktuurista alkaa olla käyttöikänsä päässä. Tämä koskee vesi- ja viemäriverkostoa, mutta myös katuverkon heikko taso antaa perusteen puhua monin paikoin peruskorjaustarpeesta. Näihin hankkeisiin tulisi voida varautua kartuttamalla ylijäämillä kassareservejä. Keskusta-alueen uudistaminen on kaupunkirakenteen kehittämisen tärkein kohde. Kaupunki on ollut aktiivisesti mukana ohjaamassa uudistuvaa keskustakokonaisuutta tavoitteenaan viihtyisä ja laadukas keskusta-alue, jossa on monipuolinen palvelutarjonta ja tasokkaita kerrostaloasuntoja. Liikekeskustan korttelin asemakaavaan liittyvän maankäyttösopimuksen tultua allekirjoitetuksi kaikkien omistajatahojen puolesta, saataneen tämä asemakaavamuutos valtuuston käsiteltäväksi kesään 2006 mennessä. (Näin edeten liikekeskustan rakennustyöt voitaisiin rakennusyhtiön mukaan parhaimmillaan saada käyntiin vuoden 2007 alkupuolella.) Muun asemakaavaltaan vanhentuneen keskusta-alueen, mm. Tunnelitien itäpuolen ja radan pohjoispuolisen alueen uudistaminen on vuorossa seuraavaksi. Kaupungin halu panostaa koulutoimen kehitykseen on laajalti tiedossa. Koulujen asema näyttää kuitenkin muuttuvan seudullisissa kouluyhteistyöjärjestelyissä. Viime aikoina onkin herätetty kysymys tarpeesta pyrkiä arvioimaan kouluja hyvin perusteellisesti nimenomaan kilpailukykynäkökulmasta. Suomenkielisen perusopetuksen osalta on käynnistetty perinpohjainen tulevaisuustarkastelu ja ruotsinkielisten koulujen osalta Espoon kanssa solmitun yhteistyösopimuksen muutokset ovat johtaneet koulujen rakenteiden uudelleenarviointiin. Käynnissä olevassa tarkastelussa on toivottu myös kaupungin koulujen nykyistä laajempaa ja kiinteämpää yhteistyötä. slutet av decenniet. Av de stora projekt man nu vet om kan nämnas ombyggnaden av centrumområdet och stadsbanan. Dessutom börjar det verka allt tydligare att en del av stadens basinfrastruktur börjar vara i slutet av sin livstid. Detta gäller vatten- och avloppsnätet, men också gatunätets dåliga skick ger anledning till att på många ställen tala om behov av totalrenovering. Staden borde kunna bereda sig på dessa projekt genom att öka kassareserven med hjälp av överskott. Inom utvecklingen av stadsstrukturen har fokus lagts främst på ombyggnaden av centrumområdet. Staden har aktivt medverkat i att styra den nya centrumhelheten i syfte att skapa ett trivsamt och högklassigt centrumområde med ett mångsidigt serviceutbud och höghusbostäder av god kvalitet. När alla ägare undertecknat det till detaljplanen för affärscentrumkvarteret anknutna markanvändningsavtalet, torde detaljplanen kunna behandlas av fullmäktige före sommaren (Med denna tidsplan anser byggbolaget att byggarbetena i affärscentrum i bästa fall kan påbörjas i början av 2007.) Näst i tur står ombyggnaden av det övriga centrumområde som har en föråldrad detaljplan, bl.a. östra sidan av Tunnelvägen och norra sidan av järnvägen. Det är allmänt känt att staden vill satsa på att utveckla skolorna. Skolornas ställning ser likväl ut att förändras i de regionala skolsamarbetsarrangemangen. Under den senaste tiden har man tagit upp frågan om behovet att utvärdera skolorna mycket ingående uttryckligen med tanke på konkurrenskraften. För den finskspråkiga grundläggande undervisningen har man inlett en genomgripande framtidsgranskning, och i fråga om de svenskspråkiga skolorna har ändringarna i avtalet med Esbo lett till en omvärdering av skolornas strukturer. I den pågående granskningen har det också framförts önskemål om ett mer omfattande och intensivare samarbete mellan stadens skolor. kaupunginjohtaja stadsdirektör 2

7 2. KAUPUNGIN HALLINTO - STADENS FÖRVALTNING Kaupungin toiminta jakautuu yleishallinnon lisäksi kolmeen toimialaan, jotka ovat sosiaalija terveystoimen, yhdyskuntatoimen sekä sivistystoimen toimialat. Kaupungin organisaatiota kuvataan lähemmin oheisessa organisaatiokaaviossa, josta tarkastuslautakunnan ja kaupunginhallituksen lisäksi näkyvät muut kertomusvuoden aikana toimineet valtuuston valitsemat toimintaa varsinaisesti ohjaavat lautakunnat. Stadens verksamhet indelas utöver den allmänna förvaltningen i tre verksamhetssektorer, dvs. social- och hälsovården, samhällstekniken och bildningssektorn. Stadens organisation beskrivs närmare i organisationsschemat nedan. Förutom revisionsnämnden och stadsstyrelsen framgår också de övriga av stadsfullmäktige utsedda nämnderna, som i första hand styrt verksamheten under redovisningsåret. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Tarkastuslautakunta Revisionsnämnden Keskusvaalilautakunta Centralvalnämnden Kaupunginhallitus Stadsstyrelsen Henkilöstöjaosto Personalsektionen Kaupunginjohtaja Stadsdirektören Yleishallinto Allmän förvaltning Sosiaali- ja terveystoimi Social- och hälsovård Yhdyskuntatoimi Samhällsteknik Sivistystoimi Bildning Kaupunginkanslia - Stadskansliet - henkilöstöhallinto - personalförvaltning - tiedottaminen - information - ruoka- ja puhdistuspalvelut - kost- och rengöringsservice Rahatoimisto - Drätselkontoret Sosiaali- ja terveyslautakunta Social- och hälsovårdsnämnden - esiopetusjaostot - förskolesektionerna Sosiaalipalvelut - Socialtjänster Lasten päivähoito - Dagvård Koti- ja laitoshoito Hem- och institutionsvård Terveydenhuolto - Hälsovård Suun terveydenhuolto Munhälsovård Yhdyskuntalautakunta Samhällstekniska nämnden Rakennuslautakunta Byggnadsnämnden Maankäyttö - Markanvändning Ympäristötoimi - Miljöenheten Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu - Byggherreverksamhet och teknisk planering Kuntatekniikka - Kommunteknik Vesihuoltolaitos - Vattentjänstverket Suomenkielinen koululautakunta Svenskspråkiga skolnämnden Koulut ja muu koulutoimi Skolor och övrig skolverksamhet Sivistyslautakunta Bildningsnämnden Kansalaisopisto - Medborgarinstitutet Kirjasto - Biblioteket Kulttuuritoimi - Kulturverksamhet Nuorisolautakunta Ungdomsnämnden Liikuntalautakunta Idrottsnämnden Valtuuston ja hallituksen jäsenmäärät, poliittiset voimasuhteet ja jäsenet esitellään talousarvion toteutumista kuvaavassa osassa em. toimielinten kohdalla. Antalet ledamöter i stadsfullmäktige och stadsstyrelsen, de politiska styrkeförhållandena och ledamöterna presenteras under respektive organ i den del som beskriver budgetens utfall. 3

8 3. KAUPUNGIN PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ - ANTALET ANSTÄLLDA I STADENS TJÄNST PALKATUN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ ANTALET ANSTÄLLDA Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. K+O Kaupunginhallitus**) Sosiaali- ja terveystoimi Yhdyskuntatoimi***) Koulutoimi Sivistystoimi Nuorisotoimi Liikuntatoimi Vesilaitos Yhteensä % *) Koko- ja osa-aikaiset, vakinaiset + määräaikaiset, virka/työsuhteiset (henkilöstötilinpäätös 2005). Heltids- och deltidsanställda, ordinarie + visstidsanställda, anställda i tjänste/arbetsavtalsförhållande (personalbokslut 2005). **) Kaupunginhallitus sisältää kaupunginjohtajan, kaupunginkanslian ja rahatoimiston. Stadsstyrelsen omfattar stadsdirektören, stadskansliet och drätselkontoret. ***) Yhdyskuntatoimi sisältää rakennusvalvonnan. - Samhällstekniken omfattar byggnadstillsynen Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston toimialana on huolehtia kaupungille työnantajana kuuluvista keskitetysti hoidettavista henkilöstöasioista sekä yleisesti kehittää ja koordinoida kaupungin henkilöstöhallintoa ja henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöstrategian uudistaminen oli yksi talousarviossa määritellyistä painopistealueista vuodelle Strategiatyö käynnistyi talousarviokirjassa esiteltyihin kaupungin arvoihin ja päämääriin perehtymisellä ja peilaamalla niihin omaa työyksikköä. Samalla tavoitteena oli kirkastaa työyksikköjen perustehtävä ja määritellä tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennainen osaaminen ja muu resurssointi. Sen jälkeen suoritetut työyhteisöjen itsearvioinnit ja henkilökohtaiset tavoiteja kehityskeskustelut osaltaan varmistivat kunkin näkemyksen esilletulon. Tehty henkilöstön työilmapiirikysely toi vielä esiin työyksiköiden kehittämishaasteita. Keskitetyn henkilöstöhallinnon osa-alueita ovat mm. henkilöstö- ja palkkapolitiikka, henkilöstön kehittäminen, työsuojelu, työterveyspalvelut ja tukityöllistäminen. Osana henkilöstön kehittämistä toimii myös työyksikköjen työhyvinvointia ja kykyä edistävän toiminnan tukeminen. Stadsstyrelsens personalsektions uppgift är att dra försorg om de ärenden som ankommer på staden som arbetsgivare och som sköts centraliserat. Dessutom skall personalsektionen utveckla och koordinera stadens personalförvaltning och personalpolitik. Att revidera personalstrategin var ett av de fokusområden som fastställdes i budgeten för år Strategiarbetet inleddes med att arbetsenheterna satte sig in i de i budgeten bestämda värderingarna och målen för staden samt granskade hur dessa kommer till uttryck i den egna arbetsenheten. Samtidigt var målet att förtydliga arbetsenheternas primära uppgift och definiera den för måluppfyllelsen väsentliga kompetensen och resursallokeringen. Därefter utförda självvärderingar inom arbetsenheterna och individuella mål- och utvecklingssamtal bidrog till att var och en kunde framföra sin syn på frågan. I en bland personalen utförd undersökning av arbetsklimatet kom det fram ytterligare utvecklingsbehov i arbetsenheterna. Delområden inom den centraliserade personalförvaltningen är bl.a. personal- och lönepolitik, utveckling av personalen, arbetarskydd, företagshälsovård och stödsysselsättning. Personalutvecklingen inbegriper också stödjande av verksamhet som främjar arbetshälsan och arbetsförmågan i enheterna. 4

9 4. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS - DEN ALLMÄNNA EKONOMISKA UTVECKLINGEN Maailmantalouden kasvu jatkui melko voimakkaana syksyllä 2005, vaikka eri maiden kasvuvauhdissa on edelleen suuria eroja. Yhdysvalloissa kasvu jatkui ripeänä ja hirmumyrskyjen vaikutukset talouteen jäänevät väliaikaisiksi. Kiinan talouskasvu on jatkunut voimakkaana ja myös Japanin talousnäkymät ovat myönteiset. Euroalueen kasvu on myös vähitellen elpymässä, mutta kasvussa on suurehkoja maakohtaisia eroja. Suurimman talouden, Saksan, kotimaisen kysynnän kasvu on hidasta. Myös euroalueen työmarkkinatilanteen parantuminen on ollut hidasta. Euroalueen viennin kasvu jatkuu ja euroalueen kotimaisen kysynnänkin ennakoidaan voimistuvan vuoden 2006 aikana. Maailmantalouden kasvusta huolimatta talousnäkymiin liittyvät riskit eivät ole hälvenneet. Öljyn korkean hinnan välilliset vaikutukset ovat toistaiseksi pysyneet vähäisinä, mutta inflaation kiihtymisestä on joitakin merkkejä. Yhdysvaltain keskuspankki on jatkanut rahapolitiikkansa kiristämistä ja myös Euroopan keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu oli 2,1 prosenttia vuonna Kasvu perustui edellisen vuoden tavoin kotitalouksien kulutukseen ja investointeihin. Vuonna 2004 kasvuun kääntyneet investoinnit lisääntyivät edelleen. Suomen inflaatio on edelleen hidasta. Työllisyyden kasvu on vahvistunut. Työpaikkoja on syntynyt etenkin yksityisiin palveluihin ja rakennustoimintaan, mutta myös teollisuuden työpaikkojen väheneminen on päättynyt. Helsingin seudun tuotanto ja työllisyys ovat kohtuullisessa kasvussa. Helsingin seudun kauppakamarin selvitysten mukaan seudun tuotanto kasvoi 3,5 prosenttia vuonna Kasvu näkyi myös työllisyydessä. Työllisyyden kasvu oli kuitenkin hitaampaa kuin muualla maassa. Kauppakamarin arvion mukaan Helsingin seudun työllisyyden, tuotannon ja väestömäärän kasvu näyttävät lyhyellä tähtäimellä hyviltä, ongelmaksi on muodostumassa työvoiman saatavuus. Världsekonomin fortsatte att växa rätt kraftigt hösten 2005, trots att det fortfarande finns stora skillnader i tillväxttakten i olika länder. I Förenta staterna fortsatte tillväxten att vara gynnsam och orkanernas ekonomiska verkningar torde bli temporära. Kinas kraftiga ekonomiska tillväxt har fortsatt, och också Japans ekonomiska utsikter är positiva. Tillväxten inom euroområdet är på väg att återhämta sig, men skillnaderna mellan länderna är rätt stora. I den största ekonomin, Tyskland, ökar den inhemska efterfrågan långsamt. Inom euroområdet har också arbetsmarknadssituationen förbättrats långsamt. Euroområdets export fortsätter att växa och den inhemska efterfrågan inom området förväntas bli starkare under Trots världsekonomins tillväxt har riskerna i fråga om de ekonomiska utsikterna inte förskingrats. De indirekta verkningarna av det höga oljepriset har hittills varit små, men det finns vissa tecken på att inflationen kommer att ta fart. Förenta staternas centralbank har fortsatt att strama åt sin penningpolitik och också den europeiska centralbanken har höjt sin styrränta. Enligt Statistikcentralens förhandsuppgifter steg Finlands bruttonationalprodukt med 2,1 procent år I likhet med året innan grundade sig tillväxten på hushållens konsumtion och på investeringar. Investeringarna, som började tillta under 2004, fortsatte att öka. Inflationen i Finland stiger alltjämt långsamt. Sysselsättningsökningen har stärkts. Arbetsplatser har uppkommit främst inom privat service och byggverksamhet, men också inom industrin har minskningen av arbetsplatser upphört. Produktionen och sysselsättningen i Helsingforsregionen ökar relativt bra. Enligt utredningar som gjorts av Helsingforsregionens handelskammare ökade produktionen i regionen med 3,5 procent år Tillväxten hade också inverkan på sysselsättningen. Sysselsättningen ökade ändå långsammare än i landet i övrigt. Enligt handelskammarens bedömning ser tillväxten av sysselsättningen, produktionen och invånarantalet i Helsingforsregionen ut att utvecklas bra på kort sikt, det är tillgången på arbetskraft som håller på att bli ett problem. 5

10 5. KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS - UTVECKLINGEN AV STADENS VERKSAMHET OCH EKONOMI Väestö Kunnittaisia asukasmääriä koskevan tilaston mukaan Kauniaisten väestön määrä oli vuoden 2005 päättyessä asukasta. Edellisen vuodenvaihteen virallinen asukasluku oli asukasta, joten laskua oli 8 henkilöä. Seuraavissa taulukoissa, jotka perustuvat kaupungin käytössä oleviin väestörekisterikeskuksen toimittamaan tilastoaineistoon, asukasmäärä vuoden 2005 päättyessä oli henkilöä. Befolkning Enligt statistiken över invånarantalet i kommunerna hade Grankulla invånare vid utgången av Det är en minskning på 8 personer jämfört med året innan, då det officiella invånarantalet låg på I tabellerna nedan, som baserar sig på statistik som staden fått av Befolkningsregistercentralen, hade Grankulla invånare i slutet av VÄESTÖN JAKAUMA IKÄRYHMITTÄIN BEFOLKNINGSFÖRDELNING ENLIGT ÅLDER IKÄ Väestö vuoden ikäryhmä Miehet % Naiset % alusta % väestöstä ikäryhmästä ikäryhmästä (-39) 4,0 % ,1 % ,9 % (26) 2,6 % ,1 % ,9 % (-9) 1,2 % 51 51,5 % 48 48,5 % (41) 16,7 % ,2 % ,8 % (-11) 9,3 % ,9 % ,1 % (-80) 22,9 % ,7 % ,3 % (29) 27,1 % ,4 % ,6 % (13) 8,8 % ,0 % ,0 % (17) 5,9 % ,1 % ,9 % (10) 1,6 % 37 27,8 % 96 72,2 % Yht (-3) 100 % ,6 % ,4 % Väestön ikääntyminen on selvin muutossuunta, yli 65-vuotiaitten osuus väestöstä on 16,3 %, missä on puoli prosenttiyksikköä kasvua edellisestä vuodenvaihteesta. Osuus ylittänee lievästi koko maan vastaavan osuuden. Alle kouluikäisten osuus on hiukan laskenut, koulu- ja opiskeluikäisten noussut ja työikäisten, vuotiaitten osuus on hiukan laskenut ja on nyt 50 % koko väestöstä. Miesten osuus väestöstä on jonkin verran noussut. Den största förändringen utgörs av befolkningens åldrande. Andelen 65 år fyllda är 16,3 %, vilket är en halv procentenhet mer än vid föregående årsskifte. Andelen är sannolikt något högre än motsvarande andel i hela landet. Andelen barn under skolåldern har sjunkit något, medan andelen skolelever och studerande ökat. De årigas andel har sjunkit något och är nu 50 % av hela befolkningen. Männens andel av befolkningen har stigit en aning. 6

11 VÄESTÖN JAKAUMA KIELIRYHMITTÄIN BEFOLKNINGSFÖRDELNING ENLIGT SPRÅK % suomen- % ruotsin- % % ikäryhm.-av åldersgr. Ikä Väestö väestöstä kielisiä suomenk. kielisiä ruotsink. suomenk. ruotsink. Ålder Befolkning av befolkning finskspr. finskspr. svenskspr. svenskspr. finskspr. svenskspr ,0 % 167 3,5 % 150 4,5 % 49,7 % 44,6 % ,6 % 102 2,1 % 102 3,1 % 47,0 % 47,0 % ,2 % 52 1,1 % 42 1,3 % 52,5 % 42,4 % ,7 % ,3 % ,2 % 51,9 % 45,0 % ,3 % 452 9,4 % 281 8,5 % 57,4 % 35,7 % ,9 % ,0 % ,1 % 61,9 % 30,9 % ,1 % ,5 % ,7 % 59,7 % 37,1 % ,8 % 428 8,9 % 310 9,4 % 57,4 % 41,6 % ,9 % 232 4,8 % 265 8,0 % 46,1 % 52,7 % ,6 % 68 1,4 % 74 2,2 % 51,1 % 55,6 % YHT ,0 % ,7 % 39,1 % Kieliryhmittäin tarkasteltuna suomenkielisten osuus on edelleen hiukan laskenut, lähes vastaavasti on noussut muita kieliryhmiä edustavien osuus, ruotsinkielisten osuus on lähes ennallaan. Ruotsinkielisten osuus yli 65- vuotiaista on edelleen suurempi kuin suomenkielisten, mutta selvää tasaantumista on tapahtunut. En granskning mellan språkgrupperna ger vid handen att de finskspråkigas andel har minskat något och deras andel som representerar andra språkgrupper har stigit i motsvarande mån. De svenskspråkigas andel är nästan oförändrad. De svenskspråkigas andel av 65 år fyllda invånare är fortfarande större än de finskspråkigas, men en klar utjämning har ägt rum. TYÖTTÖMYYS ARBETSLÖSHET työttö- työttömät työttömät työttömät yli vuoden työttömyys myysaste alle 25 v yli 50 v työttömät aste Uusimaa Joulukuu ,2 % ,1 % Kesäkuu ,2 % ,3 % Lokakuu ,6 % ,2 % Marraskuu ,7 % ,2 % Joulukuu ,9 % ,6 % Työttömyys on vuoden 2005 aikana hiukan parantunut, aivan erityisesti nuorten työttömien määrä on laskenut. Sen sijaan yli vuoden työttömänä olleiden ja yli 50-vuotiaitten työttömyys ei ole kohentunut. Työttömyysaste laski vuoden aikana koko maassa ja aivan erityisesti Uudellamaalla. Arbetslösheten minskade något under 2005, i synnerhet bland de unga. Däremot har arbetslösheten inte minskat bland invånare som varit över ett år arbetslösa eller bland arbetslösa som fyllt 50 år. Arbetslöshetsgraden sjönk under 2005 i hela landet och särskilt i Nyland. 7

12 Asuntotuotanto Ajanjaksolla asuinrakennuksia valmistui yhteensä 129, asuntojen lukumäärä lisääntyi 175:lla ja rakennuslupia myönnettiin yhteensä 122. Käyttötarkoituksen mukaan nämä jakaantuivat seuraavasti: Bostadsproduktion Under perioden färdigställdes sammanlagt 129 bostadshus. Antalet bostäder ökade med 175 och totalt beviljades 122 bygglov. Enligt användningsändamål fördelade sig dessa enligt nedanstående: Valmistuneet asuinrakennukset Myönnetyt luvat Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot 2 5 Asuinkerrostalot 5 5 Yhteensä Oheisessa kuviossa on valmistuneiden asuinrakennusten ja asuntojen määrän kehitys vuosittain ajanjaksolla I figuren nedan ses den årliga utvecklingen av antalet nya bostadshus och bostäder under Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalo Asuntojen määrä Asuinkerrostaloiksi luokiteltavat kohteet sijaitsevat seuraavissa osoitteissa (suluissa valmistumisvuosi): - Asematie 1 (v. 2000) - Palokunnantie 5 (kolme kerrostaloa, v. 2002) - Palokunnantie 7, Villa Apollo (v. 2003). Uudelleenrakentamisen tuloksena valmistui 21 asuntoa Pohjoinen Suotie 5:een (entinen Petran asuntola), jotka näkyvät vuoden 2005 asuntojen määrää koskevassa tilastossa. Flervåningshusen för bostäder finns på nedan nämnda adresser (byggnadsåret inom parentes): - Stationsvägen 1 (år 2000) - Brandkårsvägen 5 (tre våningshus, år 2002) - Brandkårsvägen 7, Villa Apollo (år 2003). Som resultat av nybyggnationen färdigställdes 21 bostäder på Norra Mossavägen 5 (tidigare Petras internat), vilka syns i statistiken över antalet bostäder

13 5.1 KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN - GENOMFÖRANDE AV STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI Kauniaisten arvot ja päämäärät Kaupunginvaltuusto on vahvistanut osana kaupungin kehittämisstrategiaa toimintaa ohjaavat arvot ja päämäärät. Kehittämisstrategian toteutumisesta sen keskeisimmiltä osin raportoidaan seuraavaa. Kauniaisten päämäärät Toteutuminen Kaupunginvaltuusto on vahvistanut tavoitteet kaupungin toiminnan kehittämiselle kaikkea toimintaa ohjaavassa kehittämisstrategiassa ja sitä konkreettisesti toteuttavissa toimiala- ja tulosaluekohtaisissa talousarviotavoitteissa. Kehittämisstrategian toteutumisen osalta on seuraavassa raportti eräistä ajankohtaisimmista hankkeista. Kauniainen on itsenäinen ja kaksikielinen yhteisö, joka toimii aktiivisessa ja hyvässä vuorovaikutuksessa naapurikuntien ja seudun muiden toimijoiden kanssa. Kaupunki tukee aktiivisesti seudullisen yhteistyön tiivistämistä ja osallistuu Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puitteissa käynnistettäviin yhteistyöhankkeisiin. Toteutuminen Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymä toimenpideohjelma vuodelle 2005 linjasi yhteistyön sisällön kolmen strategisen päämäärän mukaan: hyvinvointipalvelujen parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen, kilpailukyvyn parantaminen sekä kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen. Näiltä osa-alueilta käynnistettiin useita yhteistyöhankkeita. Vuoden 2005 loppupuolella pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työ keskittyi ns. kuntaja palvelurakenneuudistuksen edellyttämien perusselvitysten laatimiseen ja valtiolle annettuun vastaukseen sisältyvän ns. pääkaupunkiseutumallin rakentamiseen. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta antoi vastauksensa sisäasianministeriölle Myös laajemman Helsingin seudun yhteistyö käynnistyi vuoden 2005 aikana. Grankullas värderingar och mål Stadsfullmäktige har som en del av stadens utvecklingsstrategi fastställt värderingar och mål som styr verksamheten. Nedan ges en redogörelse för hur de viktigaste delarna av utvecklingsstrategin genomförts. Grankullas mål Måluppfyllelse Stadsfullmäktige har fastställt mål för utvecklingen av stadens verksamhet i utvecklingsstrategin, som styr all verksamhet, och i de sektor- och resultatområdesspecifika budgetmål vilka verkställer strategin i praktiken. I fråga om genomförandet av utvecklingsstrategin ges nedan en rapport om några av de mest aktuella projekten. Grankulla är ett självständigt och tvåspråkigt samhälle som arbetar i en aktiv och god växelverkan med grannkommunerna och de övriga kommunerna i regionen. Staden stödjer aktivt en intensifiering av det regionala samarbetet och deltar i samarbetsprojekt som inleds inom delegationen för huvudstadsregionen. Måluppfyllelse Det av delegationen för huvudstadsregionen godkända handlingsprogrammet för 2005 linjerade upp samarbetets innehåll enligt tre strategiska mål: utveckling av välfärdstjänsterna och effektivering av serviceverksamheten, förbättring av konkurrenskraften samt utveckling av stadsstrukturen och boendet. Inom dessa delområden påbörjades flera samarbetsprojekt. I slutet av 2005 inriktades arbetet i delegationen för huvudstadsregionen på att utarbeta de av den s.k. kommun- och servicestrukturreformen förutsatta basutredningarna och bygga upp den modell för huvudstadsregionen som ingick i svaret till staten. Delegationen för huvudstadsregionen gav sitt svar till inrikesministeriet Samarbete inleddes också inom den mera vidsträckta Helsingforsregionen under Kaupungin palvelut Stadens tjänster I stadens verksamhetsidé ingår att hög kva- 9

14 Kaupungin toiminta-ajatukseen sisältyy järjestettävien palvelujen hyvä laatu. Hyväksytään, että perus- ja muiden tärkeiksi katsottujen palvelujen vaatima taloudellinen panostus, johon sisältyy myös henkilöstöpanostus, on eräissä tapauksissa keskimääräistä suurempi. Samalla kuitenkin edellytetään, että panostus johtaa myös laadulliseen hyötyyn asukkaille. Kaupungin palvelut tuotetaan ensisijaisesti kaupungin omana toimintana. Kaupunki on avoin kilpailuttamiselle ja hankkii markkinoilta palveluja, jos ne ovat riittävän hyviä ja taloudellisempia kuin oma tuotanto. Ulkoistettaville palveluille on asetettava laatukriteerit ja valvottava niiden toteutumista. Paikallisten yritysten toimintaedellytysten tukeminen on kaupungin tavoitteena. Kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet vahvistetaan uudistettavassa elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Lisäksi kaupungin ja yksityisen sektorin yhteistyömuotoja ja kilpailuttamisen ehtoja selvennetään. Kaupungin palvelut järjestetään siten, että ne voidaan antaa viiveettä tarpeen ilmetessä tai palvelun luonteesta johtuen kohtuullisen odotusajan kuluessa. Kaupungin toiminta organisoidaan siten, että asukkaat saavat kaupungin palvelut omalla äidinkielellään, joko suomeksi tai ruotsiksi. Kaupunki tarjoaa julkiset tietovarantonsa verkossa käytettäväksi tiedonhankinnan ja oppimisen tarpeisiin. Kunta panostaa eri ikäryhmien tietotekniikkataitojen kehittämiseen tasa-arvoisen palveluyhteiskunnan aikaansaamiseksi. Kauniainen lisää verkkoasioinnin mahdollisuuksia omassa palvelutuotannossaan. Tietotekniikalla tulee olemaan erittäin tärkeä rooli kaupungin tiedottamisessa ja asukkaiden vaikuttamisessa. Toteutuminen Kysymys palvelujen järjestämisen muodoista ja erityisesti ulkoa hankittujen palvelujen hyödyntämisestä on selvitetty eräiden tietohuollon ja kiinteistöpalvelujen tehtävien kohdalla. Kaupungin hankintaosaamisen puutteita on ryhdytty korjaamaan, sisäistä ohjeistusta on lisätty ja hankintakoulutusta lisätään osallistumalla mm. pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyössä järjestämiin koulutuksiin. litet poängteras i serviceproduktionen. Man godkänner att staden i vissa fall satsar mer resurser, också personresurser, än i genomsnitt på basservice och andra tjänster som anses vara viktiga. Samtidigt förutsätts att satsningarna också medför kvalitativ nytta för invånarna. Stadens tjänster produceras i första hand i egen regi. Staden är öppen för konkurrensutsättning och köper tjänster på marknaden, om de är av tillräckligt god kvalitet och kan produceras förmånligare än i egen produktion. För tjänster som läggs ut på entreprenad skall kvalitetskriterier sättas upp och fullföljandet av dessa skall övervakas. Staden har som mål att stödja de lokala företagens verksamhetsbetingelser. Stadens näringspolitiska mål fastställs i näringspolitiska programmet, som skall omarbetas. Dessutom förtydligas samarbetsformerna mellan staden och den privata sektorn samt villkoren för konkurrensutsättning. Stadens tjänster anordnas så att de kan tillhandahållas utan dröjsmål när behov uppstår eller, beroende på tjänstens karaktär, inom en rimlig väntetid. Stadens verksamhet organiseras så att invånarna erhåller stadens tjänster på sitt eget modersmål, antingen finska eller svenska. Staden erbjuder sina offentliga databanker för att användas på webben för förvärvande av information och för lärande. Kommunen satsar på att utveckla olika åldersgruppers IT-färdigheter för att åstadkomma ett jämlikt servicesamhälle. I sin egen serviceproduktion ökar Grankulla möjligheterna till elektronisk ärendehantering. Datatekniken kommer att spela en mycket viktig roll i stadens information och för invånarnas påverkansmöjligheter. Måluppfyllelse Frågan om olika sätt att ordna tjänster och särskilt om användningen av köpta tjänster utreddes för vissa uppgifter inom dataadministrationen och fastighetsservicen. Bristerna i stadens upphandlingskompetens har man börjat rätta till, de interna anvisningarna har utökats och upphandlingsutbildningen ökas t.ex. genom att anställda deltar i kurser som kommunerna i huvudstadsregionen ordnar i samarbete. 10

15 Kaupungin kotisivujen ja sähköpostin käyttämiseen osallistumis- ja vaikuttamiskanavana on kannustettu kaikissa kaupungin toiminnoissa. Kotisivujen välityksellä kuntalaiset saavat tietoa ajankohtaisista tapahtumista, vireillä olevista hankkeista, kaupungin tarjoamista palveluista ja muista kuntalaisia läheisesti koskevista asioista. Kaupungin kotisivuilla on myös lomakepankki. Laadunhallinnan näkökulma on entistä johdonmukaisemmin näkyvissä kaupungin toiminnassa. Toimintavuonna valmistunut kaupungin laatu- eli toimintakäsikirja muodostaa kokonaiskuvan toimintajärjestelmästä ja kaupungin laadunohjauksen periaatteista. Toimintakäsikirja on koko kaupungin yhteinen, ja sillä pyritään varmistamaan, että kaupungin toiminta vastaa kaupunginvaltuuston sille asettamia tavoitteita ja asukkaitten ja asiakkaitten sille kohdistamia odotuksia. Jo vakiintuneena käytäntönä järjestettiin yrittäjäilta, joka toimii vuorovaikutuskanavana kaupungin ja yrittäjien välillä. Kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma valmistuu keväällä Valmistelutyön aikatauluun on vaikuttanut pääkaupunkiseudun yhteisen elinkeinostrategian valmistuminen, sillä siinä esitetyt linjaukset otetaan huomioon kaupungin omassa ohjelmassa. Henkilöstöstrategian uudistaminen oli yksi talousarviossa määritellyistä painopistealueista vuodelle Strategiatyö käynnistyi talousarviokirjassa esiteltyihin kaupungin arvoihin ja päämääriin perehtymisellä ja peilaamalla niihin omaa työyksikköä. Samalla tavoitteena oli kirkastaa työyksikköjen perustehtävä ja määritellä tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennainen osaaminen ja muu resurssointi. Sen jälkeen suoritetut työyhteisöjen itsearvioinnit ja henkilökohtaiset tavoiteja kehityskeskustelut osaltaan varmistivat kunkin näkemyksen esilletulon. Tehty henkilöstön työilmapiirikysely toi vielä esiin työyksiköiden kehittämishaasteita. Keskitetyn henkilöstöhallinnon osa-alueita ovat mm. henkilöstö- ja palkkapolitiikka, henkilöstön kehittäminen, työsuojelu, työterveyspalvelut ja tukityöllistäminen. Osana henkilöstön kehittämistä toimii myös työyksikköjen työhyvinvointia ja kykyä edistävän toiminnan tukeminen. Vuonna 2004 Terveyden edistämisen rakenteet ja johtaminen (TEJO) hankkees- Inom alla stadens verksamheter har man sporrat till att använda stadens webbsidor och e-post som kanal för deltagande och påverkan. Via webbsidorna får invånarna veta om aktuella händelser och projekt, stadens tjänster och andra frågor som berör kommuninvånarna. På stadens webbsidor finns också en blankettbank. Kvalitetsledningsperspektivet syns mer konsekvent än tidigare i stadens verksamhet. Den under verksamhetsåret färdigställda kvalitetshandboken, eller verksamhetsmanualen, ger en helhetsbild av verksamhetssystemet och kvalitetsstyrningen i staden. Verksamhetsmanualen är gemensam för hela staden, och med den strävar man efter att säkerställa att stadens verksamhet svarar mot de av stadsfullmäktige ställda målen samt invånarnas och kundernas förväntningar. Som sedan tidigare etablerad praxis ordnades en företagarkväll, som fungerar som kanal för växelverkan mellan staden och företagarna. Stadens näringspolitiska program blir färdigt på våren Utarbetandet av en gemensam näringslivsstrategi för huvudstadsregionen har inverkat på tidsplanen för beredningen, eftersom ståndpunkterna i denna beaktas i stadens eget program. Ett av de i budgeten för 2005 fastställda insatsområdena var att revidera personalstrategin. Arbetet inleddes med att enheterna satte sig in i de i budgeten fastställda värderingarna och målen för staden och granskade hur dessa tar sig uttryck i den egna arbetsenheten. Målet var att samtidigt förtydliga arbetsenheternas primära uppgift och definiera den för måluppfyllelsen väsentliga kompetensen och de övriga resurserna. Därefter utförda självvärderingar inom arbetsenheterna och individuella mål- och utvecklingssamtal bidrog till att var och en kunde framföra sin syn på frågan. I en bland personalen utförd undersökning av arbetsklimatet kom det fram ytterligare utvecklingsbehov i arbetsenheterna. Delområden inom den centraliserade personalförvaltningen är bl.a. personal- och lönepolitik, utveckling av personalen, arbetarskydd, företagshälsovård och stödsysselsättning. Personalutvecklingen inbegriper också stödjande av verksamhet som främjar arbetshälsan och arbetsförmågan i enheterna. Utgående från den välfärdsberättelse som skrevs 2004 inom projektet Lokala strukturer 11

16 sa tehdyn kauniaislaisten hyvinvoinnin tilaa kuvaavan hyvinvointikertomuksen perusteella laaditaan kaupungin hyvinvointistrategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma. Kauniaisten hyvinvointikertomus valmistui oltuaan ensin lautakuntien käsittelyssä ja lausunnolla. Hyvinvointikertomuksen johtopäätöksiä tullaan käyttämään taloussuunnitelman valmistelussa. Perhepalveluverkostoja kehitetään lapsiperheiden ja vanhemmuuden tukemiseksi. Toiminnassa painotetaan erityisesti varhaista vuorovaikutusta ja ongelmiin puuttumista varhaisessa vaiheessa. Varhaisen vuorovaikutuksen ja varhaisen puuttumisen koulutusta ja toimintakäytäntöjen vakiinnuttamista on jatkettu. Varhaiskasvatussuunnitelmasta on valmistunut luonnos. Kuntouttava työote, jolla tarkoitetaan kuntoutumista edistävää hoitotyötä, otetaan käyttöön kaikessa ikääntyneiden hoito- ja palvelutoiminnassa. Terveyttä edistävä toiminta on kaikille toimialoille yhteinen haaste. Kaupungin hyvinvointikertomukseen nojautuen on valmisteilla kaupungin hyvinvointistrategia ja sitä toteuttava toimintasuunnitelma. Otetaan käyttöön uusia ehkäisevän päihdetyön menetelmiä niin, että tehokkaalla ennaltaehkäisyllä ja tavoitteellisella nuoriso- ja sosiaalityöllä voidaan estää nuorten päihdekokeiluja ja puuttua nuorten päihteiden käyttöön varhaisessa vaiheessa. Selkiytetään yhdyshenkilöverkoston asemaa ja tehtäviä. Kauniainen teki syksyllä 2005 Alkoholiohjelmaan liittyvän kumppanuussopimuksen ( KH:n päätös ). Alkoholiohjelmaan liittyen on vuonna 2006 käynnistymässä ehkäisevän päihdetyön poikkihallinnollinen hanke, jonka tavoitteena on kaupungin eri toimialojen, järjestöjen, yritysten ja vanhempien yhteistyöllä estää nuorten päihdekokeiluja ja puuttua nuorten päihdekäyttöön varhaisessa vaiheessa. Hankkeella on myönnetty valtion rahoitusta vuosiksi Kouluterveydenhoitoa ja oppilashuoltoa kehitetään niin, että tuetaan lasten ja nuorten psyykkistä hyvinvointia. och ledning inom välfärds- och hälsofrämjandet (TEJO) och som beskriver Grankullabornas välfärdssituation utarbetas en välfärdsstrategi inklusive verksamhetsplan för staden. Grankullas välfärdsrapport blev färdig efter att nämnderna behandlat den och avgivit utlåtande om den. Välfärdsrapportens slutsatser kommer att användas vid beredningen av ekonomiplanen För att stödja barnfamiljer och föräldraskap utvecklas familjeservicenätverk. I verksamheten betonas i synnerhet tidig interaktion och tidigt ingripande i problem. Utbildningen i tidig interaktion och tidigt ingripande samt etableringen av verksamhetspraxis har fortsatt. Ett utkast till plan för småbarnsfostran har skrivits. Ett rehabiliterande arbetssätt, med vilket man avser vårdarbete som främjar rehabiliteringen, tas i bruk i all service- och vårdverksamhet för äldre. Hälsofrämjande verksamhet är en för alla sektorer gemensam utmaning. Utgående från välfärdsberättelsen utarbetas en välfärdsstrategi för staden och en verksamhetsplan för genomförande av strategin. Nya metoder för förebyggande drogarbete införs så att man med effektiv förebyggande verksamhet och målinriktat ungdoms- och socialarbete kan förhindra ungdomars rusmedelsexperiment och i ett tidigt skede ingripa i ungdomars rusmedelsanvändning. Kontaktpersonnätets ställning och uppgifter förtydligas. På hösten 2005 ingick Grankulla ett partnerskapsavtal i anknytning till Alkoholprogrammet (STS beslut ). I anslutning till alkoholprogrammet startar år 2006 ett tvärvetenskapligt projekt för förebyggande rusmedelsarbete, vars mål är att genom samarbete mellan stadens olika verksamhetssektorer, organisationer, föreningar och föräldrar hindra ungas rusmedelsexperiment och på ett tidigt stadium ingripa i ungdomars rusmedelsanvändning. Projektet har beviljats statsfinansiering för Skolhälsovården och elevvården utvecklas så att barnens och de ungas psykiska välbefinnande stöds. 12

17 Asukkaiden omatoimista terveyden edistämistä tuetaan kiinnittämällä huomiota ravitsemuksen, liikunnan ja muiden terveellisten elämäntapojen merkitykseen. Sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi ja koulutoimi ovat yhteistyössä käynnistäneet päihdestrategian päivittämisen. Ajan tasalla toimivat, tulevaisuuteen suuntautuvat koulut ovat kaupungin oleellinen menestystekijä. Koulut kasvattavat aktiivisia, sivistyneitä, terveen itsetunnon omaavia ja toiset huomioonottavia, osaavia yksilöitä. Koulujen opetus on motivoivaa ja elinikäiseen oppimiseen ohjaavaa ja antaa perusvalmiudet toimia muuttuvassa ja kansainvälistyvässä yhteiskunnassa. Opetusta järjestäessään koulut ottavat huomioon erityisopetuksen tarpeet. Liikuntapolitiikkaa suunnataan uudelleen siten, että harrastuspainotteisen liikunnan asemaa vahvistetaan. Suomenkielisessä perusopetuksessa on alkamassa perusopetuksen tulevaisuusprojekti, joka pyrkii hahmottamaan kouluille menestyksekkään toiminta-ajatuksen, vision, strategian ja toimintamuodot. Tavoitteissa koulutoimi nähdään kunnan kehitysstrategian osana menestyksellisenä kilpailutekijänä. Hanke toteutetaan koululautakunnan ohjauksessa edustuksellisella organisaatiolla siten, että kaikilla koulujen tiimiorganisaatioilla on edustajansa projektiryhmässä. Ryhmän kokousten välillä tiimit osallistuvat keskusteluun kulloinkin esillä olevasta asiasta. Näin koko opettajakunta saadaan mukaan keskusteluun ja sitoutumaan lopputulokseen. Hankkeen aikataulu on v Maankäyttö ja kaupunkirakenne Keskustan asemakaavamuutoksen toteuttaminen Asemakaavamuutosehdotus on valmistunut ja odottaa valtuuston hyväksymiskäsittelyä. KH on edellyttänyt, että maankäyttösopimus tulee allekirjoittaa ennen asemakaavamuutoksen hyväksymistä. Kaavan toteuttaminen siirtyy vuodelle Gallträskin ranta-alueiden kunnostus Painopengermenetelmän koerakennehankkeen urakkasopimus allekirjoitettiin marras- Invånarnas egna åtgärder för främjande av hälsan stöds aktivt genom fokusering på betydelsen av näring, motion och andra levnadsmönster. Social- och hälsovården, ungdomsbyrån och skolförvaltningen har i samarbete inlett en uppdatering av drogstrategin. Moderna skolor med fokus på framtiden är en väsentlig framgångsfaktor för staden. Skolorna fostrar aktiva bildade individer som har sund självkänsla och tar hänsyn till andra. Undervisningen i skolorna är motiverande och öppnar vägen för livslångt lärande samt ger eleverna grundförutsättningar för att fungera i ett samhälle som förändras och internationaliseras. När skolorna anordnar undervisningen beaktar de behovet av specialundervisning. Idrottspolitiken riktas om så att den hobbybetonade motionens ställning stärks. Inom den finskspråkiga grundläggande undervisningen påbörjas ett framtidsprojekt vars mål är att skissera upp en framgångsrik verksamhetsidé, vision, strategi och verksamhetsformer för skolorna. I målen ses skolorna som en resultatrik konkurrensfaktor inom kommunens utvecklingsstrategi. Projektet genomförs under ledning av skolnämnden med en representativ organisation så att skolornas alla teamorganisationer har en representant i projektgruppen. Mellan gruppens möten deltar teamen i diskussioner om aktuella frågor. På så sätt fås hela lärarkåren att delta i diskussionerna och förbinda sig till slutresultatet. Projektet genomförs Markanvändning och stadsstruktur Detaljplaneändringen för centrum verkställs. Förslaget till detaljplaneändring är färdigt och väntar på fullmäktiges godkännande. STS har förutsatt att markanvändningsavtalet skall undertecknas innan detaljplaneändringen godkänns. Verkställandet av planen senareläggs till Iståndsättning av Gallträsks strandområden. Ett entreprenadavtal om prov med tryckbanksmetoden undertecknades i november Sektorn är beredd att påbörja projektet 13

18 kuussa Toimialalla on valmius käynnistää hanke talvikaudella 2005/2006. Talous Käytettävissä olevat voimavarat suunnataan mahdollisimman pitkälti välittömästi asukkaita palvelevaan toimintaan. Taloussuunnitelma perustuu 16 prosentin kunnallisveroon. Palvelujen kehittäminen perustuu tarkoin harkittuun priorisointiin ja palvelujen taloudellisuuden, vaikuttavuuden ja laadun varmistukseen. Samalla se edellyttää myös kaupungin luottamushenkilöiden ja henkilöstön kustannustietoisuuden korostamista valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa. Tavoitteena on vakaa ja ennakoitavissa oleva talouden tasapaino, jonka saavuttamiseksi käyttömenot on pidettävä hallinnassa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2006 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman Taloussuunnitelma on kaikkina vuosina alijäämäinen. Taloussuunnitelmassa todetaankin, että talouden saaminen pysyvästi hallintaan vaatii aktiivisia toimenpiteitä tulojen ja menojen välisen epätasapainon korjaamiseksi. KH on käynnistäessään seuraavan kauden, vuosien , suunnittelua asettanut talouden tasapainottamisen keskeiseksi tavoitteeksi. Vuoden 2005 ylijäämäinen tulos antaa ajallista liikkumavaraa eri toimenpiteiden harkitsemiselle ja suunnitelmalliselle toteuttamiselle. Organisaation toimintaperiaatteet Demokraattista vuorovaikutusta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä edistetään tiedotusta kehittämällä, asiakaspalautteen huomioon ottamisella ja järjestämällä merkittävissä asioissa tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia asukkaille. Osaavia kuntalaisia aktivoidaan kaupungin eri toiminnoissa. Erityisesti nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi pyritään löytämään uusia toimintatapoja. Vuoropuhelua kuntalaisten kanssa ylläpidettiin järjestämällä perinteisiä yleisötilaisuuksia. Lisäksi uutuutena kaupunginhallitus järjesti asukasillan, jossa kuntalaisilla oli mahdollisuus suoraan vuoropuheluun hallituksen jäsenten kanssa. Uuden henkilöstöpoliittisen ohjelman myötä kehitetään strategista henkilöstövoimavarojen johtamista ja yhteistoiminnallisuutta. Hyvän johtamisen edellytykset vintern 2005/2006. Ekonomi De till buds stående resurserna riktas så långt det är möjligt på sådan verksamhet som direkt gagnar kommuninvånarna. Ekonomiplanen baserar sig på en kommunalskatt på 16 procent. Utvecklingen av tjänster grundar sig på en noggrant övervägd prioritering och på säkerställande av att tjänsterna är förmånliga, effektiva och av hög kvalitet. Samtidigt krävs att kostnadsmedvetenheten hos stadens förtroendevalda och personal betonas vid beredningen, beslutsfattandet och verkställandet. Målet är en stabil och förutsägbar ekonomisk balans som uppnås genom kontroll över driftsutgifterna. Stadsfullmäktige godkände budgeten för 2006 och ekonomiplanen för Under alla dessa år uppvisar budgeten ett underskott. I ekonomiplanen konstateras att det behövs aktiva åtgärder för att korrigera obalansen mellan inkomster och utgifter och uppnå en bestående ekonomisk balans. Då STS inledde planeringen för nästa period, åren , ställde den balanseringen av ekonomin som ett centralt mål. Överskottet år 2005 ger tidsmässig rörelsefrihet för att överväga olika åtgärder och genomföra dem systematiskt. Organisationens verksamhetsprinciper Den demokratiska växelverkan och transparensen i beslutsfattandet främjas genom att man utvecklar informationen, beaktar kundresponsen och arrangerar informations- och diskussionsmöten för invånarna om viktiga frågor. Kunniga kommuninvånare aktiveras inom stadens olika verksamheter. Man strävar efter att finna nya verksamhetsformer för att öka i synnerhet de ungas möjligheter till påverkan och deltagande. Växelverkan med kommuninvånarna upprätthölls via traditionella möten för allmänheten. Dessutom ordnade stadsstyrelsen för första gången en invånarkväll där invånarna hade möjlighet till direkt dialog med styrelsens ledamöter. Med stöd av det nya personalpolitiska programmet utvecklas ett system för strategiskt ledarskap av personalresurserna och för samverkan. Förutsättningarna för ett gott ledarskap tryggas. Kommunikationsmetoderna 14

19 turvataan. Työyhteisöviestinnän käytäntöjä kehitetään kaikilla organisaation tasoilla. Henkilöstön osaamista kehitetään. Kokeneen henkilökunnan vahvuuksia, tietoja ja taitoja siirretään nuoremmille. Henkilökunnan hyvinvointia edistetään työyhteisöjen kehittämisen avulla. Työyhteisöissä on kunnioittava, avoin ja vuorovaikutteinen kulttuuri. Henkilöstöpoliittiset periaatteet koottiin vuoden aikana ja niistä johdettiin seuraavien vuosien henkilöstöstrategia. Painopistealueiksi valittiin henkilöstön osaamisen ja riittävyyden turvaaminen ja kannustavan palkkauksen kehittäminen. Strategian valmistelussa huomioitiin eri työyhteisöissä suoritettujen arviointien, keskustelujen ja kaupungin henkilöstön työilmapiirikyselyn tulokset. Henkilöstön tietoteknisten taitojen osaamista kehitettiin edelleen. Laatu- eli toimintakäsikirja valmistui ja kehittyy kaupungin sisäisessä verkossa. Työyhteisöille on tarjottu erilaisia työkaluja ja malleja itsearvioinnin kehittämiseksi. Kaupunginvaltuusto on tammikuussa 2006 hyväksynyt henkilöstöpoliittiset periaatteet ja kaupungin henkilöstöstrategian vuosiksi i arbetsgemenskapen utvecklas på alla organisationsnivåer. Personalens kompetens utvecklas. De erfarna arbetstagarnas starka sidor, kunskaper och färdigheter överförs på de yngre. De anställdas välbefinnande främjas genom utveckling av arbetsgemenskaperna. Kulturen i arbetsgemenskaperna är respektfull, öppen och interaktiv. Under verksamhetsåret sammanställdes personalpolitiska principer och från dessa härleddes en personalstrategi för de närmaste åren. Till insatsområden valdes säkerställande av personalens kompetens och tillräcklighet samt utveckling av en sporrande avlöning. Vid beredningen av strategin beaktades resultaten av utvärderingar och diskussioner i olika arbetsenheter samt av undersökningen av arbetsklimatet. Personalens datatekniska färdigheter utvecklades vidare. Kvalitetshandboken, eller verksamhetsmanualen, färdigställdes och skall utvecklas vidare i stadens interna nät. Arbetsenheterna har erbjudits olika verktyg och modeller för att utveckla självvärderingen. Stadsfullmäktige godkände i januari 2006 de personalpolitiska principerna och stadens personalstrategi för TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RA- HOITUS - REDOVISNINGSPERIODENS RESULTAT OCH FINANSIERING AV VERKSAMHETEN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOS- TUMINEN Seuraavassa taulukossa on kirjanpitolain mukainen vuosien 2004 ja 2005 tuloslaskelma. Kaupungin tuloslaskelmaan kuten vuoden 2005 talousarvion tuloslaskelmaan sisältyvät vain ulkoiset tuotot ja kulut. Talousarvion toteutumista raportoiviin toimialakohtaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyy määrärahakäsitteen mukaisesti myös sisäiset menot ja tulot. Kaupungin tuloslaskelma, jossa myös sisäiset erät on huomioitu, sisältyy toimintakertomuksen liiteosaan REDOVISNINGSPERIODENS RESULTAT I tabellen nedan presenteras stadens resultaträkning för 2004 och 2005 i enlighet med bokföringslagen. Stadens resultaträkning och resultaträkningsdelen i budgeten för 2005 innehåller endast externa intäkter och kostnader. De intäkter och kostnader per resultatområde som anger budgetutfallet omfattar enligt anslagsbegreppet också interna utgifter och inkomster. Stadens resultaträkning, där också de interna posterna har beaktats, ingår i verksamhetsberättelsens bilagedel. 15

20 TULOSLASKELMA -RESULTATRÄKNING (1.000 euroa) TP 2004 TP 2005 Bokslut 2004 Bokslut 2005 Toimintatuotot - Verksamhetsintäkter Myyntituotot - Försäljningsintäkter 2.166, ,8 Maksutuotot - Avgiftsintäkter 2.199, ,5 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 292,8 277,2 Muut toimintatuotot - Övriga verksamhetsintäkter 3.557, ,2 Toimintatuotot yht. - Verksamhetsintäkter sammanl , ,7 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 57,4 68,2 Toimintakulut - Verksamhetskostnader Henkilöstökulut - Personalkostnader , ,1 Palvelujen ostot - Köp av tjänster , ,9 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor , ,8 Avustukset - Understöd , ,3 Muut toimintakulut - Övriga verksamhetskostnader -581,7-587,4 Toimintakulut yht. - Verksamhetskostnader sammanl , ,5 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG , ,6 Verotulot - Skatteinkomster , ,7 Kunnallinen ansioverotulo - Kommunal inkomstskatt , ,8 Yhteisövero - Samfundsskatt 646,2 723,1 Kiinteistövero, koiravero - Fastighetsskatt, hundskatt 1.296, ,8 Valtionosuudet - Statsandelar 802, ,0 Rahoitustuotot ja kulut - Finansiella intäkter och kostnader Korkotuotot - Ränteintäkter 94,1 60,5 Muut rahoitustuotot - Övriga finansiella intäkter 469,3 693,8 Korkokulut - Räntekostnader -1,0-24,3 Muut rahoituskulut - Övriga finansiella kostnader -162,2-82,9 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG -392, ,2 Suunnitelman mukaiset poistot - Avskrivningar enligt plan , ,5 Arvonalennukset pysyvistä vastaavista- Nedskrivningar av -12,0 0,0 bestående aktiva Satunnaiset erät - Extraordinära poster 0,0 0,0 TILIKAUDEN TULOS ,6 859,7 RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT Tuloslaskelman tunnuslukuja - Resultaträkningens nyckeltal TP 2004 TP 2005 Bokslut 2004 Bokslut 2005 Toimintatuotot / toimintakulut % 18,9 % 13,0 % Verksamhetsintäkter / verksamhetskostnader % Vuosikate / poistot, % - Årsbidrag / avskrivningar, % -10 % 121 % Vuosikate, euroa/asukas - Årsbidrag euro/invånare Asukasmäärä - Invånarantal Vuoden 2005 tulos on ,45 euroa ylijäämäinen. Toimintatuotot vuonna 2005 olivat kaikkiaan 6,0 miljoonaa euroa, missä on laskua edellisestä vuodesta lähes 27 prosenttia. Lasku johtuu pääosin muihin toimintatuottoihin kirjattavista edellisenä vuonna toteutuneista 2,2 miljoonan suuruisista käyttöomaisuuden myyntivoitoista, joita ei juuri lainkaan kertynyt kertomusvuonna. Myyntituotot alittivat vuoden Resultatet för 2005 uppvisar ett överskott på ,45 euro. Verksamhetsintäkterna uppgick år 2005 till 6,0 miljoner euro, vilket är nästan 27 procent mindre än året innan. Minskningen beror främst på att en vinst på 2,2 miljoner euro av försäljningen av anläggningstillgångar togs upp bland övriga verksamhetsintäkter år 2004, och att nästan inga försäljningsvinster bokfördes under verksamhetsåret. Försäljningsintäkterna var nästan 8 16