TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2006 OCH EKONOMIPLAN KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KV hyväksynyt STF godkänt

2 TALOUSARVIO 2006 ja TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2006 och EKONOMIPLAN SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida YLEISOSA - ALLMÄNT KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN HALLINTO - FÖRVALTNING SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD KOTI- JA LAITOSHOITO HEM- OCH INSTITUTIONSVÅRD TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD SUUN TERVEYDENHUOLTO MUNHÄLSOVÅRD YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN HALLINTO FÖRVALTNING MAANKÄYTTÖ MARKANVÄNDNING YMPÄRISTÖTOIMI MILJÖENHETEN RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING KUNTATEKNIIKKA KOMMUNTEKNIK VESIHUOLTOLAITOS VATTENTJÄNSTVERKET RAKENNUSLAUTAKUNTA - BYGGNADSNÄMNDEN... 47

3 sivu - sida SIVISTYSTOIMI - BILDNING KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNING SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN Hallinto - Förvaltning Mäntymäen koulu Kasavuoren koulu Kauniaisten lukio Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN - RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA Förvaltning - Hallinto Granhultsskolan Hagelstamska högstadiet Gymnasiet Grankulla samskola Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN HALLINTO - FÖRVALTNING KANSALAISOPISTO - MEDBORGARINSTITUTET KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET KULTTUURITOIMI - KULTURBYRÅN NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN HENKILÖSTÖ - PERSONAL TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING INVESTOINNIT - INVESTERINGAR RAHOITUS - FINANSIERING KV:N HYVÄKSYMÄT PONNET - AV STF GODKÄNDA KLÄMMAR

4 YLEISTÄ ALLMÄNT

5 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA YLEISOSA - ALLMÄNT VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talouskasvu jäi vuoden 2005 alkupuoliskolla vähäiseksi mm. teollisuustuotantoa koetelleiden seisokkien seurauksena. Teollisuuden kasvunäkymät ovat kuitenkin kohentuneet ja Suomen Pankki ennustaa maan talouskasvun jatkuvan vahvana. Myös maailmantalouden ennustetaan kasvavan edelleen, vaikka kuva ei ole riskitön lähinnä raakaöljyn hinnan kehityksen johdosta. Euroalueen talous on kehittynyt hitaasti. Kesän aikana Saksan talous osoitti voimistumisen merkkejä, mutta luottamus talouden kasvuun on jälleen hiipunut. Helsingin seudun tuotannon kasvu on palannut kasvu-uralle alkuvuoden notkahduksen jälkeen. Helsingin seudulla palvelualat ovat olleet hyvässä kasvussa, mutta teollisuustuotannon volyymin lisäys on ollut edelleen vaatimatonta. Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne on yritysten mielestä hieman tavanomaista parempi ja suhdanteiden ennakoidaan edelleen kohentuvan lähikuukausina. Myös palvelualan yritysten suhdannetilanne on Uudellamaalla jonkin verran tavanomaista parempi. Koko maan työttömyysaste on ollut viime vuosina 9 prosentin tuntumassa. Valtiovarainministeriö arvioi työttömyysasteen alenevan vuoden 2005 aikana 8 prosenttiin. Työttömyysasteen arvioidaan laskevan edelleen vuoden 2006 aikana. Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2005 toisella neljänneksellä selvästi edellisvuotta enemmän. Merkittävä osa uusista työpaikoista on kuitenkin edelleen määräaikaisia. Helsingin seudulla työllinen työvoima lisääntyi majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Työvoima väheni rahoitussektorilla. Helsingin seudulla pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien määrät ovat laskeneet. Kuluttajahintojen nousuvauhti on Suomessa ollut edelleen hidasta, myös hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin. Öljyn hinnan kallistuminen ja sen jääminen pysyvästi korkeammalle tasolle nostaa kuluttajahintaindeksiä vuonna Vuonna 2006 kuluttajahintain- Det allmänna ekonomiska läget Den ekonomiska tillväxten i Finland var blygsam under den första hälften av 2005 bl.a. till följd av de driftstopp som inverkade menligt på industriproduktionen. Industrins tillväxtutsikter har ändå förbättrats och Finlands Bank förutsäger en fortsatt stark ekonomisk tillväxt i landet. Också världsekonomin väntas växa, trots att råoljeprisets utveckling utgör en risk. Ekonomin inom euroområdet har utvecklats långsamt. Under sommaren visade Tysklands ekonomi tecken på uppgång, men tilltron till den ekonomiska tillväxten har åter minskat. I Helsingforsregionen har produktionen åter börjat växa efter en svacka i början av året. Tillväxten i servicebranscherna i Helsingforsregionen har varit bra, medan volymökningen i industriproduktionen fortfarande varit blygsam. Konjunkturläget för industrin och byggbranschen i Nyland är enligt företagen något bättre än vanligt, och under de närmaste månaderna väntas konjunkturerna fortsätta att förbättras. Också för företagen i servicebranschen i Nyland är konjunkturläget en aning bättre än vanligt. Finlands arbetslöshetsgrad har under de senaste åren varit omkring 9 procent. Finansministeriet beräknar att arbetslöshetsgraden sjunker till 8 procent under Under 2006 väntas arbetslösheten sjunka ytterligare. Under det andra kvartalet 2005 fanns det klart fler lediga arbetsplatser än året innan, men merparten av de nya arbetsplatserna är fortfarande på viss tid. I Helsingforsregionen ökade den sysselsatta arbetskraften inom hotell- och restaurangverksamhet samt inom samhälleliga och personliga tjänster. Inom finansiell verksamhet minskade däremot antalet sysselsatta. I Helsingforsregionen har antalet långtidsarbetslösa och unga arbetslösa sjunkit. Konsumentpriserna i Finland har fortsatt att stiga långsamt, långsammare än i genomsnitt i euroområdet. På grund av att oljepriset stigit och stannat på en högre nivå stiger konsumentprisindex år År 2006 väntas konsumentprisindexet öka med ca 1,5 %. 1

6 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA deksin arvioidaan kohoavan vuositasolla noin 1,5 %. Kotitalouksien reaalisen ostovoiman arvioidaan kasvavan runsaat 3 % vuonna 2005 ja vuonna 2006 runsaat 2 %. Kotitalouksien kulutushalukkuus ja investoinnit asuntoihin ovat vuonna 2005 jatkuneet vahvoina. Koheneva työllisyys lisää ostovoimaa ja korkotason alhaisuus pitää asuntojen kysynnän vahvana etenkin kasvukeskuksissa ja niiden kehyskunnissa. Kotitalouksien velkaantuneisuus on ollut selvässä nousussa ja muodostaa uhkatekijän, mikäli talouden kasvuvauhti hiipuu. Kauniainen Kaupungin talous on hyvin riippuvainen verotuloista. Niissä viime vuosina tapahtuneet voimakkaat heilahdukset ovat heijastuneet yksittäisen vuoden tulokseen ja kassavirtaan. Verotulomuutoksia voimistaa lisäksi tilitysjärjestelmän viiveellä toteutuvat korjausliikkeet, jotka näkyvät peräkkäisten vuosien kirjanpidon verotulojen välisinä sinänsä perusteettoman suurina eroina. Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä kuntasektorin sisäinen verotulojen tasausjärjestelmä reagoi myös kahden vuoden viiveellä korostaen heilahduksien voimakkuutta. Jatkossa verotulojen ennakoidaan kehittyvän aikaisempaa tasaisemmin ja kuvaavan siten talouden volyymia pitkällä tähtäyksellä. Suunnitelmakauden kaikki vuodet ovat kuitenkin tällä tulotasolla selvästi alijäämäisiä, joten toiminta on asteittain vakiinnutettava nykyistä tiukemmin tulojen mitoittamiin puitteisiin. Kaupungin investointiohjelma vuosille on etupainoinen ja sen ensimmäiset vuodet ylittävät korvausinvestointeja kuvaavien suunnitelmapoistojen tason. Väestö Kaupungin väestönkasvu hidastui 2000-luvun alussa ja kääntyi vuoden 2004 aikana jopa laskuun. Vuonna 2005 ennakoidaan jälleen lievää kasvua, jonka arvioidaan jatkuvan maltillisena suunnitelmakauden ajan. Hushållens reella köpkraft beräknas växa med drygt 3 % år 2005 och med drygt 2 % år Hushållens konsumtionsbenägenhet och bostadsinvesteringar har varit fortsatt starka Den förbättrade sysselsättningen ökar köpkraften och den låga räntenivån håller uppe efterfrågan på bostäder i synnerhet i tillväxtcentra och deras kranskommuner. Hushållens skuldsättningsgrad har klart varit på väg uppåt och utgör en riskfaktor, om ekonomins tillväxttakt avtar. Grankulla Stadens ekonomi är i hög grad beroende av skatteinkomsterna. De senaste årens kraftiga växlingar i skatteinkomsterna har avspeglats i enskilda års resultat och kassaflöde. Dessutom förstärks förändringarna i skatteinkomster av de korrigerande åtgärder inom redovisningssystemet som sker med fördröjning. Dessa syns som ogrundat stora skillnader mellan de bokförda skatteinkomsterna från ett år till ett annat. Också kommunsektorns interna utjämningssystem för skatteinkomster, som ingår i statsandelssystemet, reagerar med två års fördröjning, vilket förstärker växlingarna. I fortsättningen beräknas skatteinkomsterna utvecklas jämnare än tidigare och därför beskriva det ekonomiska läget på lång sikt. Med denna inkomstnivå kommer planperiodens alla år ändå att uppvisa ett klart negativt resultat, varför verksamheten bör striktare än i dag stegvis anpassas till de ramar som inkomsterna medger. Stadens investeringsprogram för har tyngdpunkten förlagd till början av perioden och dess första år överskrider de planenliga avskrivningarna, som beskriver ersättningsinvesteringarna. Befolkning Befolkningstillväxten i staden saktade av i början av 2000-talet och invånarantalet började rent av minska under År 2005 väntas åter en liten ökning som beräknas fortsätta måttligt under hela planperioden. 2

7 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Vuosi År Väestön määrä 1.1. Befolkningen Ikä- ja kieliryhmittäin väestön jakauma Fördelningen av befolkningen i ålders- respektive språkgrupper % suomen- % ruotsin- % % ikäryhm. - av åldersgr. Ikä Väestö väestöstä kielisiä suomenk. kielisiä ruotsink. suomenk. ruotsink. Ålder Befolkning av befolkn. finskspr. finskspr. svenskspr. svenskspr finskspr. svenskspr ,0 % 175 3,6 % 152 4,6 % 51,5 % 44,7 % ,4 % 97 2,0 % 98 2,9 % 47,3 % 47,8 % ,2 % 53 1,1 % 40 1,2 % 54,1 % 40,8 % ,8 % ,3 % ,3 % 52,3 % 45,3 % ,6 % ,0 % 284 8,5 % 59,8 % 35,1 % ,8 % ,9 % ,3 % 62,5 % 31,7 % ,0 % ,3 % ,6 % 60,1 % 37,4 % ,8 % 429 8,9 % 310 9,3 % 57,5 % 41,6 % ,0 % 233 4,8 % 266 8,0 % 46,1 % 52,7 % ,5 % 54 1,1 % 74 2,2 % 42,2 % 57,8 % YHT ,0 % ,0 % ,0 % 57,2 % 39,4 % Väestön määrä aleni selvästi vuoden 2004 aikana, yhteensä 143 asukasta. Lasku jatkui vielä vuoden 2005 alkupuoliskolla, mutta kääntyi kesällä jälleen nousuun. Uudelleen virinneen kasvun oletetaan jatkuvan. Oletusta tukee rakentamisen säilyminen edelleen vireänä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vuotiaitten määrä on laskenut viime vuoden suhteellisesti eniten, myös alle kouluikäisten määrä on laskenut, ilmeisesti viime vuosien alemman syntyvyyden seurauksena vuotiaitten määrä on jonkin verran noussut, samoin yli 45 - vuotiaitten. Nuorten työikäisten määrän laskun jatkuminen vaatii kaupunkia tarkastelemaan ilmiön syitä. Kieliryhmien välillä on vuoden aikana tapahtunut hienoista liukumaa ruotsinkielisten määrän noustessa. Suomenkielisten osuus on 57,4 % ja ruotsinkielisten osuus 39,4 % ja muita kieliä äidinkielenään puhuvien osuus on runsaat 3 Antalet invånare minskade klart under 2004, med totalt 143 invånare. Minskningen fortsatte ännu i början av 2005, men på sommaren började invånarantalet åter gå uppåt. Ökningen väntas fortsätta. Detta antagande stöds av att byggnationen fortsätter att vara livlig. Under 2004 minskade invånarantalet relativt sett mest i åldersgruppen år. Också antalet invånare i skolåldern har sjunkit, synbarligen som en följd av de senaste årens lägre nativitet. I åldersgruppen 7-24 år har antalet invånare ökat något och samma gäller för över 45-åringarna. Den fortsatta minskningen av antalet unga i arbetsför ålder gör det nödvändigt för staden att granska orsakerna till fenomenet. Mellan språkgrupperna har skett en liten förskjutning under året så att de svenskspråkigas andel har ökat. Av invånarna är 57,4 % finskspråkiga och 39,4 % svenskspråkiga. De övriga språkgruppernas andel är drygt 3 %. An- 3

8 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA %. Ruotsinkielisten osuus on noussut alle kouluikäisten sekä yli 85 -vuotiaitten joukossa. Asuminen Keväällä 2003 tarkistetun asunto-ohjelman toimenpide-esitysten mukainen Puutarhatien pientalorakentamiseen kaavaillun tontin myynti sisältyy talousarvioon vuonna 2006 ja vuosina 2007 ja 2008 myös yksi tontin myynti kumpanakin vuonna. Kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Kerankujan asuinrakennukset on purettu ja uudestaan rakentaminen on käynnissä. Kiinteistön tontille valmistuu 24 asuntoa käsittävä uudisrakennuskokonaisuus syksyn 2006 alussa. delen svenskspråkiga har ökat bland invånarna i skolåldern samt i åldersgruppen över 85 år. Boende Enligt åtgärdsförslagen i det på våren 2003 justerade bostadsprogrammet ingår försäljningen av en för småhusbyggande avsedd tomt på Trädgårdsvägen i 2006 års budget. Dessutom skall en tomt säljas 2007 och en Bostadshusen i det av staden ägda Kiinteistö Oy Kerankuja har rivits och nya hus byggs som bäst. I början av hösten 2006 färdigställs på tomten en nybyggnad med 24 bostäder. 4

9 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA KAUNIAISTEN KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA UTVECKLINGSSTRATEGI FÖR GRANKULLA STAD Kauniaisten arvot Palvelualttius Palvelualttius on aktiivista asukkaiden ja asiakkaiden kohtaamista ja toiveiden ja tarpeiden huomioimista. Palvelualttius on palvelujen laadun tärkeä tekijä. Uudistusmyönteisyys Uudistusmyönteisyys on jatkuvaa toiminnan kehittämistä, luovaa reagointia ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin, kokeiluhalukkuutta, kykyä löytää uusia ratkaisuja, muutosvalmiutta ja nopeaa uuden omaksumista. Suvaitsevaisuus Suvaitsevaisuus on kaikkien tasavertaista arvostamista ja kohtelua, erilaisuuden kokemista voimavaraksi ja eri kulttuurien kohtaamista ja rinnakkaiseloa sosiaalisen eheyden ja oikeudenmukaisuuden luomiseksi. Taloudellisuus Taloudellisuus on voimavarojen harkittua ja tehokasta kuntalaisten tarpeitten huomioimiseen perustuvaa käyttöä ja oikeudenmukaista kohdentamista, joka edistää kestävää ekologista ja sosiaalista kehitystä. Avoimuus Avoimuus on avointa keskustelua ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä tavoitteena luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden lujittuminen. Avoimuus on vuorovaikutusta, osallistumista ja valmiutta verkostoitua sekä paikallisesti että seudullisesti. Kauniaisten päämäärät Kauniainen on viihtyisä, turvallinen ja luonnonläheinen asuin- ja toimintaympäristö, jonka kaupunkirakenne perustuu pientalovaltaiseen rakentamiseen ja uudistuvaan keskustaan. Kauniainen on itsenäinen ja kaksikielinen yhteisö, joka toimii aktiivisessa ja hyvässä vuorovaikutuksessa naapurikuntien ja seudun muiden toimijoiden kanssa. Kaupunki tukee aktiivisesti seudun yhteistyön tiivistämistä ja osallistuu Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puitteissa käynnistettäviin yhteistyöhankkeisiin sekä muuhun seutuyhteistyökehittämiseen. Grankullas värderingar Servicevilja Servicevilja innebär aktivt hänsynstagande till invånarnas och kundernas önskemål och behov. Servicevilja är en viktig faktor med avseende på servicekvaliteten. Utvecklingsanda Med utvecklingsanda avses en förmåga att ständigt utveckla verksamheten och reagera kreativt på förändringar i det omgivande samhället. Dessutom innebär utvecklingsanda experimentlusta, förmåga att finna nya lösningar, beredskap för förändringar och förmåga att snabbt ta till sig ny kunskap. Tolerans Tolerans innebär att vi värdesätter och behandlar alla likvärdigt, ser olikheter som en styrka och bemöter och sammanjämkar olika kulturer i syfte att nå social harmoni och rättvisa. Ekonomisk hållbarhet Ekonomisk hållbarhet innebär att resurserna används på ett genomtänkt och effektivt sätt så att hänsyn tas till kommuninvånarnas behov och resurserna kanaliseras rättvist, vilket främjar en hållbar ekologisk och social utveckling. Öppenhet Med öppenhet avses en öppen diskussion och ett transparent beslutsfattande i syfte att stärka förtroendet och samhörigheten. Öppenhet innebär växelverkan, deltagande och en färdighet att bilda både lokala och regionala nätverk. Grankullas mål Grankulla är en trivsam, trygg och naturnära boende- och verksamhetsmiljö vars stadsstruktur baserar sig på småhusdominerat byggande och ett centrum i förnyelse. Grankulla är ett självständigt och tvåspråkigt samhälle som arbetar i aktiv och god växelverkan med grannkommunerna och de övriga aktörerna i regionen. Grankulla stödjer aktivt intensifieringen av det regionala samarbetet och deltar i samarbetsprojekt som inleds inom Delegationen för huvudstadsregionen samt i den övriga regionala samarbetsutvecklingen. 5

10 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Kaupunki tukee asukkaita näiden elämän eri vaiheissa sekä kunkin oman että yhteisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistämiseksi. Kaupungin tarjoamat palvelut täyttävät asukkaiden niille asettamat vaatimukset ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti. Kaupungin koulutuspolitiikka perustuu korkeatasoisiin kouluihin ja tukee asukkaiden elinikäistä oppimista ja toimintakyvyn kehittämistä. Kaupunki pyrkii käytettävissään olevin keinoin aktiivisesti vaikuttamaan väestörakenteen tasapainoiseen kehittymiseen. Hyvinvointi ja kaupungin palvelut Kaupungin toiminta-ajatukseen sisältyy järjestettävien palvelujen hyvä laatu. Hyväksytään, että perus- ja muiden tärkeiksi katsottujen palvelujen vaatima taloudellinen panostus, johon sisältyy myös henkilöstöpanostus, on eräissä tapauksissa keskimääräistä suurempi. Samalla kuitenkin edellytetään, että panostus johtaa myös laadulliseen hyötyyn asukkaille. Kaupungin palvelut tuotetaan ensisijaisesti omana toimintana. Omien palveluiden tehokkuutta arvioidaan osana toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Toimintavarmuuden ja työnjaon taloudellisuuden varmistamiseksi selvitetään palvelujen eri tuottamistapoja pääkaupunkiseudun palvelujen yhteiskäyttöä kehittämällä, käyttämällä ostopalveluja ja ulkoistamalla tukitoimintoja. Näin hankittaville palveluille asetetaan mitattavat laatukriteerit ja laadun toteutumista valvotaan eri arviointimenetelmiä käyttäen. Kaupungin palveluja ulkoistettaessa ja ostopalveluja käytettäessä toimitaan pitkäjänteisesti, jotta ei horjuteta kuntalaisten ja asiakkaiden turvallisuudentunnetta. Myös kaupungin oman henkilöstön työllisyys huomioidaan suunnittelussa. Kaupungin palvelut järjestetään siten, että ne voidaan antaa oikea-aikaisesti. Kaupungin toiminta organisoidaan siten, että asukkaat saavat kaupungin palvelut omalla äidinkielellään, joko suomeksi tai ruotsiksi. Kaupunki panostaa eri ikäryhmien tietotekniikkataitojen kehittämiseen. Kauniainen lisää verkkoasioinnin mahdollisuuksia omassa palvelutuotannossaan. Tietotekniikalla on erittäin tärkeä rooli kaupungin tiedottamisessa ja asukkaiden vaikuttamisessa. Kaupunki jatkaa ehkäisevän päihdetyön kehittämistä Alkoholiohjelma linjausten Staden stödjer invånarna i livets olika faser för att främja välfärden och ett gott liv för individerna och i samhället som helhet. Stadens service uppfyller de av invånarna ställda kraven och produceras kostnadseffektivt. Stadens utbildningspolitik grundar sig på förstklassiga skolor och den stödjer invånarnas livslånga lärande och utveckling av handlingsförmågan. Staden syftar till att med alla till buds stående medel aktivt inverka på en balanserad utveckling av befolkningsstrukturen. Välfärd och stadens serviceutbud I stadens verksamhetsidé ingår att hög kvalitet betonas i serviceproduktionen. Man godkänner att staden i vissa fall satsar mer resurser, också personresurser, än i genomsnitt på basservice och andra tjänster som anses vara viktiga. Samtidigt förutsätts att satsningarna också medför relativ nytta för invånarna. Stadens tjänster produceras i första hand i egen regi. De egna tjänsternas effektivitet utvärderas som en del av den kontinuerliga verksamhetsutvecklingen. För att trygga funktionssäkerheten och en ekonomisk arbetsfördelning undersöker man olika sätt att producera tjänster genom att utveckla samutnyttjandet av huvudstadsregionens tjänster, köpa service och lägga ut stödtjänster på entreprenad. För tjänster som skaffas på detta sätt utarbetas mätbara kvalitetskriterier och kvaliteten övervakas med hjälp av olika utvärderingsmetoder. När staden lägger ut tjänster på entreprenad och köper tjänster, arbetar man långsiktigt för att inte rubba kommuninvånarnas och kundernas trygghetskänsla. Vid planeringen beaktas också sysselsättningen av stadens egna anställda. Stadens tjänster anordnas så att de kan erbjudas rättidigt. Stadens verksamhet organiseras så att invånarna erhåller stadens tjänster på sitt eget modersmål, antingen finska eller svenska. Staden satsar på att utveckla olika åldersgruppers datateknikfärdigheter. I sin egen serviceproduktion ökar Grankulla möjligheterna till elektronisk ärendehantering. Datatekniken spelar en mycket viktig roll i stadens information och för invånarnas påverkansmöjligheter. Staden fortsätter att utveckla det förebyggande rusmedelsarbetet enligt riktlinjerna i Alkoholpro- 6

11 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA mukaisesti. Tavoitteena on, että eri toimialojen, järjestöjen, elinkeinoelämän ja vanhempien yhteistyöllä voidaan estää nuorten päihdekokeiluja ja puuttua nuorten päihdekäyttöön varhaisessa vaiheessa. Käynnistetään vanhuspoliittisen strategian uudistaminen. Strategiaan sisältyy palvelurakenteen kehittämisohjelma. Aikajänteeltään strategia on 5 10 vuotta ja investointitarpeiden osalta vuotta. Ikääntyvien toimintakykyä ylläpidetään sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja liikuntatoimen yhteistyönä. Ikääntyvien kotona asumista tuetaan hyödyntämällä mm. lisääntyvästi teknologiaa sekä kehittämällä esteetöntä elin- ja toimintaympäristöä yhteistyössä yhdyskuntatoimen kanssa.. Oppilashuoltoa kehitetään tukemaan lasten ja nuorten terveyttä ja psyykkistä hyvinvointia. Lapsiperheitä ja vanhemmuutta tukevien perhepalveluverkostojen toiminnassa painotetaan varhaista vuorovaikutusta ja aktiivista ongelmiin puuttumista heti niiden ilmetessä. Hyvinvointistrategian tietoperusta ja seurantaindikaattorit määritellään kaupungin hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointia kuvaavaa tietoaineistoa sisällytetään kaupungin vuosittaiseen toimintakertomukseen. Asukkaiden omatoimista terveyden edistämistä tuetaan kiinnittämällä huomiota ravitsemuksen, liikunnan ja muiden terveellisten elämäntapojen merkitykseen. Liikuntapolitiikkaa suunnataan harrastuspainotteisen liikunnan vahvistamiseen. Tulevaisuuteen suuntautuvat koulut ovat kaupungin oleellinen menestystekijä. Koulut kasvattavat aktiivisia, sivistyneitä, terveen itsetunnon omaavia ja toiset huomioonottavia, osaavia yksilöitä. Koulujen opetus on motivoivaa ja elinikäiseen oppimiseen ohjaavaa ja antaa perusvalmiudet toimia muuttuvassa ja kansainvälistyvässä yhteiskunnassa. Opetusta järjestäessään koulut ottavat huomioon erityisopetuksen tarpeet. Kaupungin elinvoiman vahvistaminen Demokraattista vuorovaikutusta ja sen edellyttämää kuntalaisten aktiivisuutta edistetään käytettävissä olevin nykyaikaisin menetelmin. Sähköisiä vuorovaikutuskanavia kehittämällä voidaan lisätä kuntalaisten tietämystä kaupungin päätöksentegrammet Målet är att genom samarbete mellan olika branscher, organisationer, näringslivet och föräldrar förhindra ungdomarnas rusmedelsexperiment och i ett tidigt skede ingripa mot ungdomars rusmedelsanvändning. Förnyandet av den äldrepolitiska strategin inleds. Strategin omfattar ett program för utveckling av servicestrukturen. Strategin omspänner 5 10 år och för investeringsbehovens del år. De äldre invånarnas handlingskraft upprätthålls i samarbete mellan social- och hälsovården samt bildnings- och idrottssektorn. Man stödjer de äldres boende i eget hem bl.a. genom att i allt högre grad utnyttja teknologin och utveckla tillgängliga livs- och verksamhetsmiljöer i samarbete med samhällstekniska sektorn. Elevvården utvecklas så att den stödjer barnens och ungdomarnas hälsa och psykiska välbefinnande. I verksamheten inom de familjeservicenätverk som stödjer barnfamiljer och föräldraskap betonas tidig interaktion och aktivt ingripande i problem omedelbart när dessa uppstår. Välfärdsstrategins kunskapsbas och uppföljningsindikatorer definieras i stadens välfärdsberättelse. Data som beskriver välfärden inkluderas i stadens årliga verksamhetsberättelse. Invånarnas egna åtgärder för främjande av hälsan stöds genom fokusering på betydelsen av rätt näring, motion och andra sunda levnadsmönster. Idrottspolitiken inriktas så att fritidsmotionens ställning stärks. Skolor med fokus på framtiden är en väsentlig framgångsfaktor för staden. Skolorna fostrar aktiva bildade individer som har sund självkänsla och tar hänsyn till andra. Undervisningen i skolorna är motiverande och öppnar vägen för livslångt lärande samt ger eleverna grundförutsättningar för att fungera i ett samhälle som förändras och internationaliseras. När skolorna anordnar undervisningen beaktar de behovet av specialundervisning. Förstärkande av stadens livskraft Den demokratiska växelverkan och den invånaraktivitet som denna kräver främjas med tillgängliga moderna metoder. Genom att utveckla den elektroniska interaktionen kan man öka invånarnas kännedom om beslutsfattandet och servicen i staden. På motsvarande sätt får stadens organisation invånarnas kommentarer och åsikter. Detta 7

12 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA osta ja palveluista. Vastaavasti kaupungin organisaatio saa asukkaiden palautteet ja mielipiteet tietoonsa. Näin edistetään päätöksenteon avoimuutta ja asukasvaikuttamista. Asukkaille järjestetään edelleen myös perinteisiä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Kaupungin tavoitteena on edelleen tukea paikallisten yritysten toimintaedellytyksiä. Elinkeinopolitiikassa seurataan myös pääkaupunkiseudun yhteisiä kehityshankkeita ja strategioita sekä niiden vaikutusta paikallisten yrittäjien toimintaan. Tavoitteena on talouden tasapaino ja sen ennakoitavuus. Talouden hallinta edellyttää sekä luottamushenkilöiden että henkilöstön kustannustietoisuuden korostamista. Vaihtoehtoisia toimintatapoja on harkittava aina jo valmisteluvaiheessa, jolloin kustannuksiin voidaan vielä vaikuttaa. Taloussuunnitelma perustuu 16 prosentin kunnallisveroon. Palvelujen kehittäminen perustuu harkittuun priorisointiin ja palveluiden taloudellisuuden, vaikuttavuuden ja laadun varmistukseen. Käytettävissä olevat voimavarat suunnataan mahdollisimman pitkälti asukkaita välittömästi palvelevaan toimintaan. Työyhteisöjen perustehtävän, vision ja strategioiden yhteydessä määritellään yhteisön tarvitsema osaaminen. Kokeneen henkilökunnan vahvuuksia, tietoja ja taitoja siirretään nuoremmille. Työhyvinvointia edistetään varmistamalla hyvä ja toimiva työympäristö, kehittämällä osaamista, kykyä toimia tehtävässä sekä osallistumismahdollisuuksia. Työyhteisöissä vallitsee kunnioittava, avoin ja osallistava kulttuuri. Julkisen tilan yleisilmeeseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota ja keskeisillä alueilla nostefrämjar öppenheten i beslutsfattandet och invånarnas påverkansmöjligheter. För invånarna arrangeras fortfarande också traditionella informations- och diskussionsmöten. Stadens mål är att fortsätta stödja de lokala företagens verksamhetsförutsättningar. Inom näringspolitiken följer man också huvudstadsregionens gemensamma utvecklingsprojekt och strategier samt dessas inverkan på de lokala företagarnas verksamhet. Målet är en förutsägbar ekonomisk balans. Kontroll av ekonomin förutsätter att både de förtroendevaldas och personalens kostnadsmedvetenhet framhävs. Alternativa handlingssätt skall alltid övervägas redan vid beredningen, då det ännu är möjligt att inverka på kostnaderna. Ekonomiplanen baserar sig på en kommunalskatt på 16 procent. Utvecklingen av servicen bygger på en övervägd prioritering och på säkerställande av att tjänsterna är förmånliga, effektiva och av hög kvalitet. De disponibla resurserna riktas så långt som möjligt på verksamhet som direkt gagnar invånarna. I anslutning till arbetsenheternas basuppgifter, visioner och strategier definieras den kompetens som arbetsgemenskapen behöver. De erfarna arbetstagarnas styrkor, kunskaper och färdigheter överförs till de yngre. Man främjar arbetshälsan genom att säkerställa en bra och välfungerande arbetsmiljö, utveckla de anställdas kompetens och förmåga att klara av arbetsuppgifterna samt öka möjligheterna till medverkan. Kulturen i arbetsgemenskaperna är respektfull, öppen och interaktiv. Kaupungin toimintatapoja uudistetaan ja tehtäväkokonaisuuksia tarkistetaan osana toiminnan ja sen prosessien jatkuvaa kehittämistä. Lähivuosina henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa opettajien lisäksi vuosittain kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä. Tehtävien avoimeksi tullessa tarjoutuu luonteva ajankohta harkita uudelleen järjestelyjä ja jatkaa samalla toimialaistamista, jota yleishallinnossa eikä sivistystoimessa vielä toteutettu. Stadens arbetsformer förnyas och uppgiftshelheterna granskas som en del av den kontinuerliga utvecklingen av verksamheten och processerna. Utöver lärarna kommer stadsanställda årligen att uppnå sin personliga pensionsålder under de närmaste åren. När befattningar blir lediga erbjuds ett naturligt tillfälle att på nytt överväga arrangemangen och samtidigt fortsätta sektorindelningen, som ännu inte genomförts inom allmänna förvaltningen eller bildningen. Maankäyttö, kaupunkirakenne ja asuminen Kaupunkirakennetta ja kuvaa kehitetään maankäytön yleissuunnitelmassa hyväksyttyjen periaateiden mukaisesti. Markanvändning, stadsstruktur och boende Stadsbilden och stadsstrukturen utvecklas enligt de i markdispositionsplanen godkända principerna. Mer vikt än tidigare fästs vid det allmänna intrycket hos det offentliga rummet och underhållsnivån 8

13 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA taan hoidon tasoa. höjs i de centrala områdena. Kaupunki toimii aktiivisesti keskustan uudistumisen edistämiseksi. Samalla jatketaan asemakaavatyötä myös muilla keskustatoimintojen alueilla. Gallträskin kunnostushanke jatkuu. Ensi vaiheessa suoritetaan rajatulla ranta-alueella painopengermenetelmään perustuva kokeilu varsinaisen toteutustavan valitsemiseksi. Samanaikaisesti selvitetään vaihtoehtoja järven keskialueen kunnostusmenetelmäksi. Kaupungin asuntopoliittinen ohjelma tarkistetaan. Kaupungin omistamien vuokra-asuntojen hallinnoinnin vaihtoehdot selvitetään. Staden verkar aktivt för att främja ombyggnaden av centrum. Samtidigt fortsätts detaljplanearbetet också inom andra områden för centrumfunktioner. Projektet för restaurering av Gallträsk fortsätter. Till en början utför man ett prov enligt tryckbanksmetoden på ett begränsat strandområde för att välja den egentliga metoden. Samtidigt utreds alternativa restaureringsmetoder för sjöns mitt. Stadens bostadspolitiska program revideras. Alternativa förvaltningsmodeller för de av staden ägda hyresbostäderna utreds. 9

14 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA TALOUSARVION SITOVUUS - BUDGETENS OCH EKONOMIPLANENS STRUKTUR OCH BUDGETENS BINDANDE VERKAN Vuoden 1997 alusta voimaan tulleiden kuntalain taloutta koskevien säännösten mukaisesti kaupunki määrittelee taloussuunnitelmassa palvelutoimintansa laajuuden ja järjestämiensä palveluiden laadun. Toiminnan päätavoitteet on määritelty taloussuunnitelmaan sisältyvässä kaupungin kehittämisstrategiassa. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Investointitarpeiden pitkäjänteisen hallinnan helpottamiseksi investointiohjelma kattaa viisi seuraavaa vuotta. Kuntalaki ei edellytä muodollista tulojen ja menojen tasapainoa vuositasolla. Tilikauden tulos voi talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuotena olla positiivinen tai negatiivinen. Kuntalain taloutta koskevan muutoksen mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudattaa taloussuunnitelma ja tilinpäätös. Sitovat määrärahat ja tuloarviot on rasteroitu sekä käyttötalouden toimintayksikkötasoisissa tuloslaskelmissa että koko kaupungin tuloslaskelmataulukossa. Rahoitusosassa esitetään pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten anto- ja ottolainojen muutokset. Rahoitusosa sisältää lisäksi rahoituslaskelman, johon tiedot siirtyvät tuloslaskelma- ja investointiosasta. Sitovat määrärahat ja tuloarviot on rasteroitu rahoitusosataulukossa. Enligt kommunallagens bestämmelser om ekonomin, som trädde i kraft i början av 1997, skall staden i sin ekonomiplan ange omfattningen av och kvaliteten på de tjänster som arrangeras. De viktigaste verksamhetsmålen fastställs i stadens utvecklingsstrategi, som är en del av ekonomiplanen. Enligt kommunallagen skall fullmäktige före utgången av året godkänna en budget för kommunen för följande kalenderår. I samband med att budgeten godkänns skall fullmäktige också godkänna en ekonomiplan för tre eller flera år. Budgetåret är planperiodens första år. För att göra det lättare att kontrollera investeringsbehoven på lång sikt täcker investeringsprogrammet de följande fem åren. Kommunallagen förutsätter inte formell balansering av inkomsterna och utgifterna på årsnivå. Räkenskapsperiodens resultat kan i budgeten eller under ett enskilt år i ekonomiplanen vara positivt eller negativt. Enligt en ändring av kommunallagen som gäller ekonomin skall i budgeten och ekonomiplanen eller vid godkännande av dem fattas beslut om åtgärder genom vilka underskott i föregående års balansräkning och underskott som beräknas uppkomma det år budgeten görs upp kan täckas under planperioden. Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Samma uppställning tillämpas i ekonomiplanen och bokslutet. Bindande anslag och beräknade inkomster är skuggade både i driftsekonomidelens resultaträkningar per enhet och i resultaträkningstabellen för hela staden. I finansieringsdelen upptas utgifter och inkomster som hänför sig till långsiktig finansiering, såsom ändringar av ut- och inlåningen. Finansieringsdelen innehåller dessutom en finansieringskalkyl till vilken uppgifterna överförs från resultaträknings- och investeringsdelen. Bindande anslag och beräknade inkomster är skuggade i finansieringsdelens tabell. 10

15 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Koulujen talousarviomääräraha muodostuu neljästä osasta, tuntikehykseen perustuvasta opettajien palkkakustannuksesta, oppilaskohtaisista menoista, koulujen muun henkilökunnan palkkauskustannuksista sekä sisäisistä menoista (mm. sisäinen vuokra koulutiloista, ruoka- ja puhdistuspalvelut). Perusta opettajien palkkakustannusten arvioinnille on koulun tuntikehys. Tuntikehyksen laskenta perustuu KHn tiedoksi merkitsemään tuntikehystyöryhmän raportin periaatteisiin. Taloudelliseen tilanteeseen sopeutumisen johdosta tuntikehystä on syyslukukauden 2006 alusta vähennetty 1,5 % lukuvuoden tasoon verrattuna. Tuntikehyksen käyttöä seurataan säännöllisesti kuukausiraportissa. Koska oppilasmäärä täsmentyy lukuvuoden alkaessa eli syksyllä, talousarvion määräraha on kevätkauden osalta tarkempi kuin syyskauden osalta. Tämän johdosta koulutoimet tarkistavat talousarvionsa syyslukukauden alussa vastaamaan tällöin tiedossa olevia oppilasmääriä. Sisäiset erät (sisäiset menot) sisältyvät määrärahaan ja tuloarvioon. Vuoden 2006 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa ne sisältyvät myös koko kaupungin tuloslaskelmaan. Sisäisten palvelujen, kuten ruoka- ja puhtauspalvelut, hinnoissa on mukana toiminnan välillisetkin kustannukset. Samoin sisäisiin vuokriin sisältyy vuosikunnossapidon ja ylläpidon lisäksi myös kiinteistöjen poistot ja laskennallinen 3,5 % korko. Toiminnan muut poistot, jotka ovat erillisenä laskennallisena eränä, ovat lähinnä toimialan irtaimesta omaisuudesta suoritettavia poistoja. Käyttötalouden toimielinkohtainen yhteenveto on sivulla 13. Investointiosassa esitetään investointimenot ja -tulot. Lopullisesti meno määritellään investointimenoksi (käyttöomaisuuden lisäykseksi) tai käyttömenoksi aikanaan tilinpäätöksen yhteydessä noudattaen KV:n hyväksymää käyttöomaisuuden arvostusta ja poistosuunnitelmaa koskevaa ohjetta. Myös investointiosan meno- ja tulomäärärahat koskevat kirjanpitolain mukaisesti kalenterivuoden menoja ja tuloja. Investointihankkeen myöhentyessä ja ulottuessa vuodenvaihteen yli on oikeus jatkaa hankkeen toteuttamista edellyttäen, että hankkeen menot kokonai- Skolornas budgetanslag består av fyra delar; den på timresursen baserade lönekostnaden för lärarna, elevbundna utgifter, löneutgifter för skolornas övriga personal samt interna utgifter (bl.a. intern hyra för skollokaler, kost- och städservice). Skolans timresurs utgör grunden för uppskattningen av lönekostnaderna för lärarna. Beräkningen av timresurs baserar sig på principerna i timresursarbetsgruppens rapport, som STS antecknade för kännedom På grund av anpassning till det ekonomiska läget har timresursen från början av höstterminen 2006 minskats med 1,5 % jämfört med nivån under läsåret Användningen av timresursen följs regelbundet upp i månadsrapporten. Eftersom elevantalet preciseras i början av läsåret, dvs. på hösten, är budgetanslaget för vårterminen mer exakt än för hösten. Därför justerar skolorna sina budgetar i början av höstterminen så att de svarar mot det då aktuella elevantalet. Interna poster (interna utgifter) ingår i anslagen och de beräknade inkomsterna. I budgeten 2006 och ekonomiplan upptas de även i resultaträkningen för hela staden. I priserna för interna tjänster, såsom kost- och rengöringsservice, ingår även de indirekta kostnaderna för verksamheten. I de interna hyrorna ingår utöver årsunderhåll även avskrivningar på fastigheter och en kalkylerad ränta på 3,5 %. Övriga avskrivningar, som anges som en separat kalkylmässig post, är främst avskrivningar på verksamhetsområdenas lösa egendom. Ett sammandrag av driftsbudgeten per resultatområde ses på sidan 13. I investeringsdelen anges investeringsutgifterna och investeringsinkomsterna. En utgift fastställs slutgiltigt som investeringsutgift (ökning av anläggningstillgångarna) eller driftsutgift i samband med bokslutet utgående från den anvisning som STF godkänt för värderingen av anläggningstillgångar och för avskrivningsplanen. Även investeringsdelens utgifts- och inkomstanslag hänför sig enligt bokföringslagen till kalenderårets utgifter och inkomster. Om ett investeringsprojekt blir fördröjt och sträcker sig över årsskiftet, kan projektet fortgå under för- 11

16 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA suutena pysyvät edellisen vuoden määrärahan puitteissa. Hankkeiden jatkamisen vaikutukset talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion teknisenä muutoksena (kirjanpitotekninen lisämääräraha). Investointiosan sitovat määrärahat ja tuloarviot on esitetty rasteroituina investointiosan yhteenvetotaulukossa. Investointimäärärahat ovat sitovia tulosaluetai investointiryhmittäin, talonrakennusinvestointien kohdalla kuitenkin hankekohtaisesti. Talonrakennusinvestoinnit on esitetty pääosin kiinteistökohtaisesti eriteltynä eri toimenpiteisiin. Liikenneväylistä ja viheralueista sekä pihojen perusparannustoimenpiteistä taloussuunnitelmaan sisältyy toimintaa ohjaavat erittelyt. Kaupungin tuloslaskelmaan sisältyvät määrärahat ja tuloarviot ovat sivulla 95. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot ovat sivuilla Kaupungin rahoituslaskelmaan sisältyvät määrärahat ja tuloarviot ovat sivulla 137. utsättning att utgifterna för projektet som helhet hålls inom föregående års anslagsram. Effekterna på budgeten behandlas separat som en teknisk ändring av budgeten (bokföringstekniskt tilläggsanslag). Investeringsdelens bindande anslag och beräknade inkomster är skuggade i investeringsdelens sammanfattande tabell. Investeringsanslagen är bindande per resultatområdes- eller investeringsgrupp med undantag av anslagen för husbyggnadsinvesteringar, som är bindande per projekt. Husbyggnadsinvesteringarna redovisas i huvudsak per fastighet varvid de olika åtgärderna specificeras. I fråga om trafikleder och grönområden samt grundliga förbättringar av gårdar ingår i budgeten verksamhetsstyrande specifikationer. Resultaträkningens anslag och beräknade inkomster finns på sidan 95. Investeringsdelens anslag och beräknade inkomster finns på sidorna Finansieringsdelens anslag och beräknade inkomster finns på sidan

17 KÄYTTÖTALOUS DRIFTSBUDGET

18 KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET Tilinpäätös TA TA Taloussuunnitelma Bokslut Budget Budget Ekonomiplan (1.000 e) Toimintatulot - Verksamhetsinkomster , , , , ,5 Toimintamenot - Verksamhetsutgifter , , , , ,9 Toimintakate , , , , ,4 YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 2.388, , , , ,8 Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 4.985, , , , ,8 Netto , , , , ,0 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- O HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 2.184, , , , ,0 Toimintamenot - Verksamhetsutgifter , , , , ,2 Netto , , , , ,2 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 9.499, , , , ,5 Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 6.884, , , , ,5 Netto 2.614,8 903, ,0 311,3 311,0 RAKENNUSLAUTAKUNTA - BYGGNADSNÄMNDEN Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 37,8 48,0 49,0 49,0 49,0 Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 72,0 126,0 112,7 102,7 102,7 Netto -34,2-78,0-63,7-53,7-53,7 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 375,6 288,5 315,2 275,2 275,2 Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 7.082, , , , ,7 Netto , , , , ,5 SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN - RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 466,2 379,3 388,2 389,2 322,2 Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 6.867, , , , ,6 Netto , , , , ,4 SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 155,8 123,0 125,6 122,1 122,1 Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 1.910, , , , ,7 Netto , , , , ,6 NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 23,4 17,7 15,0 15,0 15,0 Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 506,1 526,0 525,1 525,1 525,1 Netto -482,7-508,3-510,1-510,1-510,1 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 377,0 387,0 392,2 392,2 392,2 Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 2.013, , , , ,2 Netto , , , , ,0 Vesihuoltolaitos - Vattentjänstverket Toimintatulot - Verksamhetsinkomster 1.137, , , , ,5 Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 798,7 755,5 810,4 810,4 810,4 Netto 338,8 518,7 486,1 486,1 486,1 13

19 YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING Toimintamenot 2006 Verksamhetsutgifter 5,3 M Rahatoimisto Drätselkontoret 19 % Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige 2 % Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja Stadsstyrelsen och stadsdirektören 9% Kaupunginkanslia Stadskansliet 70 % Talousarviovertailu Budgetjämförelse Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Kh ja kj Sts och sd Kaupunginkanslia Stadskansliet Rahatoimisto Drätselkontoret

20 KAUNIAINEN Käyttötalous 03 GRANKULLA Driftsbudget 03 YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING 1030 KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE 1031 KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA - STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN 1032 KAUPUNGINKANSLIA STADSKANSLIET 1033 RAHATOIMISTO DRÄTSELKONTORET Yleishallinto Allmän förvaltning Tuloslaskelma Resultaträkning TP TA TA LTK TA TALOUSSUUNNITELMA BOKSLUT BG BG NMD (1 000 e) BG EKONOMIPLAN TOIMINTATULOT - VERKSAMHETSINKOMSTER 20,7 20,3 19,8 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 19,8 19,8 19,8 73,2 65,9 67,5 Maksutulot - Avgiftsinkomster 67,5 67,5 67,5 127,5 142,5 155,5 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 155,5 155,5 155,5 0,7 0,0 0,0 Muut tulot - Övriga inkomster 0,0 0,0 0, , , ,0 Sisäiset tulot - Interna inkomster 2.280, , ,0 2,9 1,5 1,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 1,0 1,0 1, , , ,8 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 2.523, , ,8 TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER 2.355, , ,7 Henkilöstömenot - Personalutgifter 2.430, , , , , ,7 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 1.617, , ,7 730,4 764,2 754,3 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 754,2 747,2 747,2 50,0 60,2 54,2 Avustukset - Understöd 54,2 54,2 54,2 74,4 104,4 103,5 Muut menot - Övriga utgifter 103,6 103,6 103,6 311,9 314,5 325,6 Sisäiset menot - Interna utgifter 326,4 321,4 321, , , ,0 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 5.286, , , , , ,2 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG , , ,0 68,7 85,3 0,0 Poistot - Avskrivningar 88,5 83,9 46,9 121,4 0,0 Laskennalliset erät - Kalkylmässiga poster 117,7 117,7 112, , ,2 NETTO , , ,6 14

21 KAUNIAINEN Käyttötalous 03 GRANKULLA Driftsbudget 1030 KAUPUNGINVALTUUSTO STADSFULLMÄKTIGE Kaupunginvaltuuston menoihin sisältyy valtuuston ja tarkastuslautakunnan menot sekä keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien ja vaalien käytännön järjestelyistä aiheutuvat menot. Valtuusto toimii kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttävänä hallintoelimenä ja vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Valtuustolle kuuluu vastuu kokonaisstrategioista, keskeisten tavoitteiden asettamisesta ja kaupungin toiminnan arvioinnista. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2006 järjestetään presidentinvaalit ja Taloussuunnitelmakaudella järjestetään eduskuntavaalit vuonna Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige I stadsfullmäktiges utgifter ingår utgifterna för fullmäktige och revisionsnämnden samt utgifterna för centralvalnämnden, valnämnderna och de praktiska arrangemangen vid val. Stadsfullmäktige innehar den högsta beslutanderätten i staden och ansvarar för stadens verksamhet och ekonomi. Fullmäktige ansvarar för helhetsstrategierna, sätter upp de viktigaste målen och utvärderar stadens verksamhet. Revisionsnämnden bereder de ärenden som gäller granskning av förvaltningen och ekonomin vilka fullmäktige fattar beslut om samt bedömer huruvida de mål som fullmäktige satt upp har nåtts. År 2006 förrättas presidentval och Riksdagsval förrättas Tuloslaskelma Resultaträkning TP TA TA LTK TA TALOUSSUUNNITELMA BOKSLUT BG BG NMD (1 000 e) BG EKONOMIPLAN TOIMINTATULOT - VERKSAMHETSINKOMSTER 0,0 0,0 0,0 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maksutulot - Avgiftsinkomster 0,0 0,0 0,0 11,1 0,0 10,0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 10,0 10,0 10,0 0,0 0,0 0,0 Muut tulot - Övriga inkomster 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Sisäiset tulot - Interna inkomster 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,0 11,1 0,0 10,0 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 10,0 10,0 10,0 TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER 44,5 39,0 59,5 Henkilöstömenot - Personalutgifter 59,5 48,7 61,7 26,0 22,2 32,0 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 32,0 27,0 32,0 1,8 3,3 8,8 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 8,8 1,8 1,8 0,0 0,0 0,0 Avustukset - Understöd 0,0 0,0 0,0 0,4 3,1 2,1 Muut menot - Övriga utgifter 2,1 2,1 2,1 8,6 4,0 4,5 Sisäiset menot - Interna utgifter 4,6 4,6 4,6 81,3 71,6 106,9 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 107,0 84,2 102,2-70,2-71,6-96,9 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -97,0-74,2-92,2 0,0 0,0 0,0 Poistot - Avskrivningar 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Laskennalliset erät - Kalkylmässiga poster 0,0 0,0 0,0-71,6-96,9 NETTO -97,0-74,2-92,2 15

22 KAUNIAINEN Käyttötalous 03 GRANKULLA Driftsbudget 1031 KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA - STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan tehtävänä on kaupungin kehittämisstrategian toteuttaminen, kaupungin toiminnan ohjaus sekä toimialojen toiminnan yhteensovittaminen ja valvonta. Stadsstyrelsens och statsdirektörens uppgift är att verkställa stadens utvecklingsstrategi, leda stadens verksamhet och samordna och övervaka de olika organens verksamhet. Osuudet - Andelar: TA-BG 2005 TA-BG 2006 Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta (YTV) Huvudstadregionens samarbetsdelegation (SAD) Uudenmaan liitto - Nylands förbund Kaupunkipoliittinen ohjelma - Stadspolitiska programmet Jäsenmaksut - Medlemsavgifter: Suomen Kuntaliitto - Finlands Kommunförbund Sydkustens landskapsförbund rf Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry - Föreningen Nylands Friluftsområden rf Idea in West, Espoon seudun uusyrityskeskus Espoon Kauppakamari - Esbo Handelskammare Suomalaisen Työn Liitto Svenska Finlands Folkting Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja Stadsstyrelsen och stadsdirektören Tuloslaskelma Resultaträkning TP TA TA LTK TA TALOUSSUUNNITELMA BOKSLUT BG BG NMD (1 000 e) BG EKONOMIPLAN TOIMINTATULOT - VERKSAMHETSINKOMSTER 0,9 0,0 0,0 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maksutulot - Avgiftsinkomster 0,0 0,0 0,0 1,8 2,5 2,5 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 2,5 2,5 2,5 0,2 0,0 0,0 Muut tulot - Övriga inkomster 0,0 0,0 0,0 32,6 32,6 32,6 Sisäiset tulot - Interna inkomster 32,6 32,6 32,6 0,0 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0,0 0,0 0,0 35,5 35,1 35,1 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 35,1 35,1 35,1 TOIMINTAMENOT - VERKSAMHETSUTGIFTER 403,7 163,9 165,4 Henkilöstömenot - Personalutgifter 168,2 168,2 168,2 210,0 230,9 229,3 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 229,3 229,3 229,3 2,6 17,7 9,1 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 9,1 9,1 9,1 2,8 0,0 0,0 Avustukset - Understöd 0,0 0,0 0,0 45,7 72,5 72,5 Muut menot - Övriga utgifter 72,5 72,5 72,5 17,5 18,4 18,3 Sisäiset menot - Interna utgifter 18,3 18,3 18,3 682,3 503,4 494,6 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 497,4 497,4 497,4-646,8-468,3-459,5 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -462,3-462,3-462,3 0,0 0,0 0,0 Poistot - Avskrivningar 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Laskennalliset erät - Kalkylmässiga poster 0,0 0,0 0,0-468,3-459,5 NETTO -462,3-462,3-462,3 16