VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kesäkuu 2013

2 1. PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS Ensisijainen tehtävämme on päivähoitolasten vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään, sekä lasten tasapainoisen kehityksen tukeminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Tarjoamme lapsille hoitoa ja kasvatusta välittävien ja turvallisten ihmissuhteiden kautta, sekä toimintaa, joka monipuolisesti tukee lasten kehitystä ja oppimista. Toimintamme perustuu Sipoon kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan, joka puolestaan noudattaa Valtioneuvoston periaatepäätöstä varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (2002) sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (Stakes 2003/2005). Ensisijaisia arvojamme ovat: Leikki Leikin kautta lapsi kasvattaa tietämystään ympäristöstä ja kehittää erilaisia taitoja, kuten mielikuvitusta ja luovuutta. Yhteistyön kautta lapsi harjoittelee kommunikaatiotaitojen lisäksi myös sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Lapsi oppii ystävyyden ja osallistumisen merkityksen, sekä minkälaisia oikeuksia ja velvollisuuksia ryhmässä toimimiseen liittyy. Kielikylpymenetelmä tuo mukanaan uuden kielen ja kulttuurin omaksumisen leikin kautta. Kunnioitus Haluamme antaa lapsille mahdollisuuden ilmaista omia tunteitaan ja kiinnostuksen kohteitaan vapaasti. Henkilökunta huomioi jokaista lasta omana itsenään. Lapset saavat kasvaa ja kehittyä omassa tahdissaan. Sekä lapsia että aikuisia kohdellaan kunnioittavasti ja oikeudenmukaisesti. Näin lapset oppivat myös ottamaan muut ihmiset huomioon. Turvallisuus Turvallisuus on lasten hyvinvoinnin perusta. Lapsilla täytyy olla ympärillään turvallisia aikuisia ja rutiineja, jotka luovat turvallisuutta. On tärkeää, että lapset tietävät voivansa käyttää omaa äidinkieltään, vaikka henkilökunta käyttää ainoastaan kielikylpykieltä. 2. KUVAUS KASVATUSYMPÄRISTÖSTÄ Ympäristö Metsärinteen päiväkoti sijaitsee Etelä-Sipoossa, hyvien liikenneyhteyksien varrella Västerskogissa. Ympärillämme on kaunis luonto, joka tarjoaa meille mahdollisuuden monipuolisiin luontoelämyksiin. Päiväkotimme on pieni ja koostuu kahdesta osastosta: Gräshopporna (5-6-vuotiaat ja esiopetus) sekä Nyckelpigorna (3-4-vuotiaat). Molemmilla osastoilla on 21 lapsipaikkaa ja 3 aikuista erilaisissa kasvatustehtävissä. Kasvatushenkilökunnan lisäksi päiväkotimme henkilökuntaan kuuluu laitoshuoltaja/ravitsemustyöntekijä.

3 Metsärinteen päiväkoti on kielikylpypäiväkoti, jossa tarjoamme hoitoa ja kasvatusta ruotsin kielellä suomenkielisille perheille. Henkilökunnan äidinkieli on ruotsi ja toimimme kielellisinä malleina ja opettajina lapsille. Lapset omaksuvat uuden kielen käytännön tilanteiden kautta. Henkilökunta käyttää ainoastaan kielikylpykieltä kaikissa tilanteissa. Tätä kutsutaan varhaiseksi täydelliseksi kielikylvyksi. Vanhemmat tukevat lasten äidinkielen kehitystä (suomi). Meitä ympäröi kielellisesti rikas ilmapiiri, koska samalla pihamaalla sijaitsee sekä Ängskullenin ruotsinkielinen, että Västerskogin suomenkielinen päiväkoti. Koska meillä on yhteinen piha Västerskogin päiväkodin kanssa, ja monet meidän kielikylpyläisistämme aloittavat päiväkotiuransa siellä, sujuu yleensä päiväkodin vaihto hyvin ja turvallisin mielin. Kasvattajat Kasvattajat kuuntelevat lapsia ja ovat kiinnostuneita heidän hyvinvoinnistaan. Lapset saavat vapaasti ilmaista tunteitaan ja jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja lohduttavaan syliin. Henkilökunta on koko ajan läsnä lapsia varten. Lähtökohtamme on lasten tapa oivaltaa ja ymmärtää asioita, samalla kun ohjaamme lasten oppimista kohti yhteisiä varhaiskasvatustavoitteita. Tämä tarkoittaa, että huomioimme jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet sekä heidän kehitystasonsa. Rohkaisemme lapsia käyttämään omia ideoitaan ja itse kokeilemaan eri asioita, jotta toiminta olisi heille innostavaa ja motivoivaa. On tärkeää, että kasvattajat ylläpitävät ammattitaitoista identiteettiä ja toimivat sen mukaisesti eri tilanteissa. Kasvattajat ovat yhdessä sopineet, mitä sääntöjä päiväkodissa noudatetaan, ja jokainen kasvattaja toimii niiden mukaisesti.

4 Turvallisuussuunnitelma Metsärinteen päiväkodilla on turvallisuussuunnitelma, joka sisältää tietoa ulkosäännöistä, turvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä sekä henkilökunnan vastuualueista. Tämän lisäksi sieltä löytyy tietoa jokaisesta yksittäisestä lapsesta, sekä lasten valokuvat. Nämä tiedot ovat lapsen katoamistilanteen varalta. Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma On tärkeää, että kasvattajat ovat tietoisia kiusaamisen eri muodoista päiväkodissa, jotta jokainen kiusaamistilanne huomataan ja siihen puututaan. Metsärinteen päiväkodissa on laadittu erillinen suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi (katso liite). 3. KASVATUSKUMPPANUUS Teemme yhteistyötä lasten vanhempien kanssa ja tuemme vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Päämääränä on luoda luottamus päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien välille, sekä ylläpitää avointa dialogia, jotta yhdessä voidaan keskustella myös hankalista asioista ja löytää tarvittaessa oikeat tukimuodot lapselle. Yhteistyömuodot Tyypillisimmät yhteistyömuodot ovat vanhempainillat vähintään kerran toimintavuoden aikana sekä yksilölliset kasvatuskeskustelut vanhempien ja hoitohenkilökunnan välillä kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Näiden lisäksi käytämme erilaisia kyselyjä, joiden kautta vanhemmat voivat vaikuttaa päiväkodin toimintaan. Esimerkki tällaisesta kyselystä on asiakastyytyväisyyskysely TAK. Tärkein edellytys toimivalle yhteistyölle on kuitenkin jokapäiväinen kontakti päiväkodin ja kodin välillä. 4. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Jokaiselle lapselle laaditaan oma yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, kun lapsi aloittaa päivähoidossa. Suunnitelmaa päivitetään vuosittain vasu-keskustelujen

5 yhteydessä, ja se seuraa lapsen mukana aina esikouluun saakka. Tämä suunnitelma sisältää tietoa lapsesta ja perheestä, päivittäisistä toiminnoista (kuten pukeminen, ruokailu ja päivälepo), itsetunnosta, ryhmäkäyttäytymisestä (kuten ristiriitojen ratkaisu ja tunteiden ilmaisu), lapsen kehityksestä (motoriikka ja kieli) sekä lapsen kiinnostuksen kohteista. Suunnitelma takaa sen, että lapsi kasvatetaan yhteistyössä vanhempien kanssa ja yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Kaikkien lasten omat yksilölliset varhaiskasvatussuunnitelmat yhdessä kunnan suuntaa antavan suunnitelman (Sipoon kunnan varhaiskasvatussuunnitelma) kanssa luovat pohjan hoitohenkilökunnan toimintavuoden suunnitelmalle. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään myös, jotta päiväkodin henkilökunta pystyisi tukemaan lapsen heikompia puolia samalla kun kannustetaan hänen vahvoja puoliaan ja otetaan huomioon erityiset tarpeet. Tarpeen vaatiessa tehdään lapselle erillinen suunnitelma yhdessä vanhempien ja kasvatushenkilökunnan kanssa koskien erityisen tuen ja kasvatuksen tarvetta. Ensimmäinen kontakti päiväkodin kanssa Ensimmäinen keskustelu käydään jo ennen päivähoidon aloitusta, kun vanhemmat ja henkilökunta tapaavat ensimmäisen kerran. Tämä tutustumiskeskustelu käydään mieluiten perheen kotona, lapselle tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Pyrimme tarjoamaan jokaiselle perheelle oman vastuukasvattajan, joka on vastuussa lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Kasvattaja saa paljon arvokasta tietoa lapsesta, millainen hän on omassa ympäristössään kotona ja samalla lapsi muodostaa ensimmäisen kontaktin tulevaan kasvattajaansa. Näin päivähoidon aloituksesta tulee helpompi sekä lapselle että aikuisille. Hoitoa edeltävän keskustelun jälkeen on toivottavaa, että vanhemmat tutustuvat päiväkotiin yhdessä lapsen kanssa. Kasvatuskeskustelu Ensimmäiset varsinaiset keskustelut, koskien jokaiselle lapselle tehtävää varhaiskasvatussuunnitelmaa, pidetään kasvatuskeskustelujen yhteydessä syksyllä sen jälkeen, kun vanhempien yhteinen vanhempainilta on pidetty. Kasvatuskeskustelu pidetään päivähoitopaikassa ja pyritään järjestämään häiriöttömänä vanhempien ja henkilökunnan kesken. Yhdessä vanhempien kanssa keskustellaan lapsen yksilöllisestä varhaiskasvatussuunnitelmasta ja sovitaan yhteiset tavoitteet kasvatukselle, sekä kirjataan ylös lapsen kasvatusta koskevat yhteiset käytännön sopimukset. Tämän lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus osallistua vapaaehtoisiin kasvatuskeskusteluihin joka kevät, joissa käydään yhdessä läpi asetettuja tavoitteita ja arvioidaan mennyttä toimintakautta ja lapsen kehitystä. Tarpeen vaatiessa voidaan vanhempien ja henkilökunnan toivomuksesta pitää ylimääräisiä kasvatuskeskusteluja.

6 Vaikka pidemmät ja perusteellisemmat kasvatuskeskustelut käydään kaksi kertaa toimintavuoden aikana, on tärkein kontakti vanhempiin kuitenkin päivittäinen kanssakäyminen. 5. YKSIKÖN HOITO, KASVATUS JA OPETUS Suunnittelu Pedagoginen suunnittelu tarkoittaa, että asetamme toiminnallemme erilaisia tavoitteita: mitä haluamme tehdä yhdessä lasten kanssa, miten toteutamme suunnitelmat ja miksi teemme sen (mitä haluamme että lapset oppivat). Suunniteltu toiminta pohjautuu aina lapsiryhmän edellytyksiin, ja antaa toiminnalle kokonaisvaltaisen rakenteen. Kieli Koska Metsärinteen päiväkoti on kielikylpypäiväkoti, on meidän tärkein tavoitteemme opettaa lapsia ymmärtämään ja käyttämään ruotsin kieltä. Lapsia ei ikinä pakoteta puhumaan ruotsia, vaan he saavat oppia kielen omassa tahdissaan. Sen sijaan henkilökunta rohkaisee lapsia käyttämään taitojaan antamalla lapsille huomiota ja kehuja. Lapset oppivat ymmärtämään kieltä arkisten tilanteiden ja kanssakäymisen kautta, ja apuna käytetään esimerkiksi loruja, satuja, lauluja ja keskusteluja. Mielestämme on tärkeää, että lapset kokevat ruotsin eläväksi kieleksi, jota myös käytetään yhteiskunnassa. Käymme esimerkiksi ruotsinkielisessä teatterissa ja ruotsinkielisessä joulu- ja pääsiäiskirkossa ja lainaamme ruotsinkielisiä kirjoja kirjastosta. Itsenäisyys Pyrimme kasvattamaan lapsista itsenäisiä ja rohkaisemme heitä tekemään asioita itse. Lapset huolehtivat omista tavaroistaan, siivoavat omat jälkensä ja arvostavat toisten omaisuutta. Opettelemme hyviä pöytätapoja ja huolehdimme hygieniasta esimerkiksi pesemällä käsiämme.

7 Lapselle ominainen tapa toimia Leikki Lapsi muodostaa kuvan maailmasta leikin kautta. Siksi leikki on tärkeä osa arkeamme. Lapsille annetaan mahdollisuus sekä vapaaseen että järjestettyyn leikkiin ja lapset oppivat leikkimään sekä yksin että ryhmässä. Lapset saavat leikkiä erilaisten lasten ja aikuisten kanssa. Henkilökunta haluaa antaa lapsille aikaa leikkiä varten, joten pyrimme järjestämään ympäristön niin, että se kannustaa leikkiin sekä sisällä että ulkona. Liikkuminen Lapset harjoittelevat karkeamotorisia taitoja monella eri tavalla. Liikuntatuokioita järjestetään sekä sisällä että ulkona. Harjoittelemme karkeamotoriikkaa esimerkiksi tasapainoharjoitusten, liikkuvuusharjoitusten sekä erilaisten pallopelien avulla. Lapset oppivat myös noudattamaan sääntöjä ja nimeämään eri kehonosia. Koska käymme metsäretkellä useamman kerran toimintavuoden aikana, lapset oppivat liikkumaan ja tasapainoilemaan myös epätasaisessa maastossa. Päätavoite kaikenlaisessa liikunnallisessa toiminnassa on se, että lapset oppisivat nauttimaan liikunnasta ja kehonsa käyttämisestä. Taide ja musiikki Lapset oppivat käyttämään erilaisia materiaaleja, kuten hiili-liituja, maaleja, vesivärejä, kyniä, liituja, sormivärejä, savea, taikataikinaa ja muovailuvahaa. Samalla he harjoittelevat hienomotoriikkaansa. On tärkeää, että tehtävät sisältävät sopivan määrän haastetta, jotta lapset oppivat uusia asioita. Arvostamme kestävää kehitystä ja ekologista ajattelua. Tämä tarkoittaa, että opetamme lapsia lajittelemaan jätteitä, ja käyttämään kierrätys- sekä luonnonmateriaaleja askartelutuokioissa. Lapset saavat kokea iloa monen erilaisen itseilmaisukeinon kautta, kuten laulaminen, soittaminen ja askarteleminen. Heille annetaan mahdollisuus kuunnella ja laulaa erilaista musiikkia, osallistua musiikkileikkeihin, liikkua musiikin tahtiin sekä itse soittaa erilaisilla soittimilla. Tavoitteenamme on vähintään kerran toimintavuoden aikana osallistua joko teatteri- tai musiikkiesitykseen. Lapset ja aikuiset myös dramatisoivat itse, käyttäen apuna esimerkiksi nukketeatteria, roolivaatteita ja käsinukkeja.

8 Sisällölliset orientaatiot Matemaattinen orientaatio Laskemme lasten kanssa yhdessä sekä toimintatuokioiden aikana että arkisissa tilanteissa. Samalla tutustumme numeroihin ja muotoihin. Tavoitteena on, että lapset kokevat matematiikan olevan hauskaa ja käyttökelpoista. Luonnontieteellinen orientaatio Tavoitteenamme on saada lapset nauttimaan erilaisista sääolosuhteista, luonnosta ja eri vuodenajoista, samalla kun opimme varjelemaan luontoa ja eläimiä. Opimme myös liikkumaan lähiympäristössä (liikennekasvatus). Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Vietämme erilaisia kristillisiä pyhiä kuten joulua ja pääsiäistä, ja huomioimme suomenruotsalaisia tapoja ja perinteitä kuten esimerkiksi Lucia, pikkujoulu ja juhannus. Toimintamme noudattaa kalenterivuoden tapahtumia ja vietämme esimerkiksi Runebergin päivää sekä Saamelaisten kansallispäivää. Käsittelemme myös historiallisia asioita lasten kanssa. Eettinen orientaatio Keskustelemme lasten kanssa eettisistä valinnoista, kuten kuinka kohdellaan muita ihmisiä ja kuinka toimitaan ryhmässä. Aikuisten esimerkki on todella tärkeää. 6. YKSIKÖN YHTEISTYÖ Yksikön yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa Teemme yhteistyötä kirjaston kanssa. Kirjastoauto tulee käymään päiväkodillamme joka toinen viikko. Lainaamme lapsille uutta luettavaa ja yleensä mukana on muutama lapsi, jotta he saavat itse valita lainattavat kirjat. Teemme yhteistyötä myös pelastuslaitoksen kanssa. Sekä poliisi, että palokunta ovat vierailleet päiväkodissamme kertomassa työstään, ja näyttämässä lapsille hälytysajoneuvojen varustusta. Lapset ovat myös saaneet vierailla paloasemalla. Seurakunnan kanssa ylläpitämämme yhteistyömuodot ovat ensisijaisesti vierailut kirkossa joulun ja pääsiäisen yhteydessä. Päiväkoti ja neuvola tekevät yhteistyötä vanhempien luvalla. Vaihdamme tietoa lapsista heidän parhaakseen. Ennen neljä- ja viisivuotistarkistuksia päiväkodin henkilökunta täyttää lomakkeen, jonka vanhemmat vievät mukanaan neuvolaan. Tarvittaessa teemme yhteistyötä myös erilaisten terapeuttien kanssa, kuten puheterapeutti ja toimintaterapeutti. Päiväkodista vanhemmat voivat myös saada tietoa erilaisista tukitoimista. Erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi voi vanhempien luvalla saada apua varhaiskasvatuksen erityisopettajalta. Tavoitteena on, että tukea tarvitseva lapsi saisi apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

9 Yhteistyö päiväkodin sisällä ja päivähoidon välillä Osastojen välillä on yleensä yhtenäisiä teemoja, kuten liikenne ja sadonkorjuu. Henkilökunta suunnittelee toiminnan yhdessä. Joka toinen viikko järjestämme yhteisen laulutuokion, jolloin koko talon lapset laulavat yhdessä. Olemme myös järjestäneet yhteisiä askarteluaamupäiviä, joiden aikana molempien osastojen lapset ovat vapaasti saaneet kierrellä erilaisten askartelupajojen välillä. Kutsumme myös toisemme näyttelyihin ja teatteriesityksiin, sekä järjestämme yhteisiä retkiä ja juhlia (vappu, juhannus, joulu jne.). Päiväkotimme tekee myös tiiviisti yhteistyötä Leppätien kielikylpykoulun ja naapuripäiväkotien Ängskullenin ja Västerskogin kanssa. Järjestämme yhteisiä tapahtumia sekä vietämme pyhiä yhdessä. 7. ARVIOINTI Lapsen edistymisen arviointi Pyrimme antamaan lapsille parhaan mahdollisen hoidon, sekä tukemaan ja auttamaan jokaista lasta mahdollisten vaikeuksien kanssa. Haluamme löytää jokaisen lapsen oman kehitystason ja asettaa hänelle sopivia tavoitteita. Tavoitteena on tarjota yksilöllistä ja turvallista hoitoa ja kasvatusta niin, että jokainen lapsi voi hyvin. Siksi me aikuiset tarkkailemme ja arvioimme lapsia jokapäiväisessä toiminnassamme, olemme sekä fyysisesti, että henkisesti läsnä ja olemme herkkiä vastaanottamaan lasten mielipiteitä. Lapsen omat kiinnostuksen kohteet On tärkeää istua alas lasten kanssa ja kuunnella heidän mielipiteitään, jotta oppisimme tuntemaan heidät ja ymmärtämään heidän tarpeitaan. Koska olemme kielikylpypäiväkoti, on erityisen tärkeää huomioida lasta tarkasti lapset ilmaisevat monia ajatuksia ja tunteita kehonkielen kautta.

10 Toiminnan arviointi Kaikkea päiväkodissa tapahtuvaa toimintaa arvioidaan ja seurataan. Henkilökunta laatii tavoitteita ja osatavoitteita, jotka toteutetaan ja sen jälkeen arvioidaan. Arvioinnin kautta voimme asettaa toiminnalle uusia tavoitteita. Arvioimme myös lasten kehitystä ja edistystä. Kasvattajien itsearviointi Arvioimme säännöllisesti omaa työtämme ja ammatillista kehitystämme. Viikkopalavereissa ja jokavuotisessa suunnittelupäivässä tarkistamme työmenetelmiämme ja tavoitteitamme. Jokainen kasvattaja käy myös henkilökohtaisen kehityskeskustelun esimiehen kanssa säännöllisesti. Vanhempien osallisuus arviointiin Joka toinen vuosi tehdään TAK-kysely, joka on asiakastyytyväisyyskysely koskien päivähoitoa kokonaisuutena. Vanhemmat saavat myös arvioida toimintaa vanhempainilloissa ja kasvatuskeskusteluissa. Vanhempien toiveet otetaan mahdollisimman hyvin huomioon suunnittelussa. 8. DOKUMENTOINTI Dokumentointia tehdään siksi, että tietoisuus päiväkodin toiminnasta lisääntyisi. Haluamme myös selventää ja pohtia erilaisia suhtautumistapoja ja oppimisprosesseja. Käytämme erilaisia dokumentoinnin välineitä, kuten kokousmuistioita, kuukausikirjeitä ja valokuvia. Toiminnan karkeasuunnitelma on myös kirjattu paperille. Isommilla lapsilla on omat kansiot, mihin kerätään tehtäviä ja tuotoksia.

11 Liite: Skogsbackensin päiväkodin kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen suunnitelma Päiväys Lapsen oikeuteen kuuluu, että aikuiset huolehtivat vastuustaan ja puuttuvat kiusaamiseen. Mitä on kiusaaminen? Henkilö on kiusattu, kun hän toistuvia kertoja ja tietyn ajan sisällä joutuu negatiivisten tekojen kohteeksi yhden tai useamman henkilön toimesta. - Dan Olweus Kiusaaminen on toimintaa, joka saa henkilön voimaan huonosti niin psyykkisesti kuin fyysisesti. Kiusaaminen on psyykkistä, kun esim. lapsi sanoo; minä en aio kutsua sinua syntymäpäivilleni, jos sinä et... Kiusaaminen on fyysistä, kun esim. lapsi tönii, lyö tai repii toista vaatteista Kiusaaminen on välinpitämättömyyttä ja kohtelua kuin toinen olisi ilmaa Kiusaamisen kohde joutuu aina toiseksi. Kiusaamisen ehkäisykeinoja Pienryhmätoiminta: Jaettaessa lapsia pienempiin ryhmiin kiusaamistilanteita syntyy vähemmän, koska aikuinen pystyy valvomaan tilannetta paremmin. Aikuinen valvoo lasten leikkejä. Aikuinen osallistuu lasten leikkeihin ja näyttää hyvää esimerkkiä. Keskustellaan ja käsitellään ystävyyttä satujen ja leikin avulla. Kirjaesimerkkejä: Vem räddar Alfons Åberg? ja Pekka Töpöhäntä saa ystävän. Kasvatuskumppanuus: Kaikille vanhemmille kerrotaan päiväkodin kiusaamisen ehkäisysuunnitelmasta ja kaikki saavat oman kappaleen siitä voidakseen tutustua suunnitelmaan. Dialogi/keskustelu kodin ja päiväkodin välillä tulee olla avointa. Aikuiset toimivat hyvinä esikuvina. Esim. tervehdimme toisiamme ja vastaamme toisillemme kohteliaasti. Aikuiset puuttuvat kiusaamistilanteisiin heti ja keskustelevat tapauksista aina tilanteessa mukana olevien lasten kanssa. On hyvin tärkeää, että tilanne selvitetään välittömästi tai mahdollisimman nopeasti. Kun lapsi kertoo kotona kiusaamistilanteesta päivähoidon aikana, on tärkeää, että kerrotte asiasta henkilökunnalle heti seuraavana päivänä, jotta voimme selvittää asian heti. Kun vietetään ystävänpäivää, lapset ja aikuiset tekevät yhdessä viihtymis- /mukavuussäännöt. Samanaikaisesti keskustellaan erilaisista tavoista pyytää anteeksi. Aikuinen huolehtii siitä, että lapsi saa aktiivisesti osallistua leikkiin, eikä häntä syrjitä eri roolien osallisuudessa.

12 Esimerkiksi, sääntöleikeissä aikuinen jakaa lapset ryhmiin, jotta vältytään siltä, ettei sama lapsi joudu aina viimeiseksi. Opetamme lapsille erilaisten persoonallisuuksien hyväksymistä. Hyviä kirjoja: Ruma ankanpoikanen ja Pricken Opetamme lapsille kykyä kestää pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Lapsen ei tule aina saada tahtoaan läpi. Keinoja puuttua kiusaamiseen Aikuinen selvittää ja keskustelee lapsen kanssa kiusaamistilanteesta. Kun lapsi ymmärtää tapahtuneen ja pyytää anteeksi, tilanne on selvitetty. Kun kiusaamista esiintyy, otamme ensi tilassa yhteyttä vanhempiin ja tarpeen vaatiessa pyydämme apua esim. erityislastentarhanopettajalta. Henkilökunnan avoin keskustelu. Dokumentointi ja arviointi Kiusaamisen ehkäisysuunnitelma sisältyy Metsärinteen päiväkodin omaan vasuun. Suunnitelma esitellään kaikille uusille vanhemmille tutustumiskäynnin aikana sekä siitä kerrotaan myös vanhempainillassa. Joka syksy päivitämme suunnitelman. Henkilökunta käy suunnitelman läpi ja hyväksyy sen.