Mitä seuraavaksi? 2. Seminaariesitys. LuK-seminaari Kevät Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen ja seminaariesitysten valmisteluun

Transkriptio

1 LuK-seminaari Kevät 2005 Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen ja seminaariesitysten valmisteluun Mitä seuraavaksi? Ohjaajasi ottaa yhteyttä jos ei jo ole ottanut Sisältösuunnitelman tulee olla valmis noin 2 kk päästä Varmista laitoksen sivuilta, ettei joku muu jo ole tehnyt ihan samasta aiheesta tutkielmaa! Sisältösuunnitelmat esitetään pienryhmissä em. ajankohtina Noin 15 min. esitys muille pienryhmän jäsenille Tee esityksestäsi selkeä kokonaisuus, jossa kerrot lyhyesti niistä asioista, joita tutkielmasi tulee sisältämään Käytettävissä tietokone ja videotykki, piirtoheitin sekä perinteinen tussitaulu Esityksen tulee aueta MS Officella tai Acrobat readerilla. 2. Seminaariesitys Esitäytä yhdessä ohjaajan kanssa tutkielmasi hyväksymislomake ajoissa 2. pienryhmäesityksessä voit pyytää merkinnän siitä, että esitelmät on pidetty Kesän jälkeen pidetään 2. pienryhmäesitys, valmiista työstä Valmistele noin minuutin esitelmä, jossa esittelet kuulijoillesi "valmiin" LuK-tutkielmasi Tee esitelmästäsi selkeä kokonaisuus, jossa kerrot lyhyesti niistä asioista, joita olet tutkielmassasi käsitellyt Esityksen jälkeen kuulijat saavat kommentoida lyhyesti esitystäsi 1

2 Viralliset ohjeet: yleistä Tutkielma kirjoitetaan suomen kielellä ellei asiasta ole erikseen sovittu laitoksen johtajan ja työn ohjaajan kanssa. Laitoksen johtaja määrää tutkielman tarkastajan ennen lausunnon antamista. Opiskelijan tulee suorittaa kirjallinen kypsyyskoe: se osoittaa, että hän tuntee tutkitun aiheen ja osaa käyttää suomenkieltä. Tarkastajan tulee kirjoittaa tutkielmasta lausunto ja toimittaa se opiskelijalle tavalla josta voidaan osoittaa, että opiskelija on lausunnon tiedokseen saanut. Viralliset ohjeet: yleistä Tutkielman tulee olla sidottu, liimattu, nidottu tai muulla tavalla kiinnitetty pahvi-, muovi- tai muihin kansiin. Hyväksytty kypsyyskoe, hyväksymislomake, tiivistelmäsivu (paperiversiona ja sähköisessä muodossa), lausunto ja itse tutkielma toimitetaan Kirsi Toivonen-Rämölle Tutkielman hyväksyy laitoksen johtaja. Viralliset ohjeet: kielentarkastus LuK-tutkielmalle tehdään kielentarkastus kielikeskuksessa, kun tutkielman ohjaaja on hyväksynyt asiasisällön (molemmista merkintä hyväksymislomakkeeseen) Kun on tarkastuksen aika, varaa itse aika tarkastukseen: Arja Lampinen vastaanotto to klo 10-11, huone 118, Horttokuja 2, puh , Katso myös Arja Lampisen kirjoittama opas: 2

3 Tutkielman ulkoasu Tutkielman ulkoasun tulee noudatella laitoksen tutkielmien yleistä linjaa kts. ohjeen ulkoasu vastaa tavoiteltavaa tutkielman ulkoasua Ei tiukka ohje Saa soveltaa, kunhan pysyy yleisessä linjassa Esim. sivunumero voi olla keskellä, etusivun otsikko saa olla suuremmalla jne. Keskustele ulkoasusta ohjaajan kanssa Yleistä: tieteellisyys Tieteellisyyteen kuuluu oman alan ja sen terminologian hallinta, rajatun tutkimusongelman selkeä määrittely (ja ratkaisu), omien väitteiden perustelu, kyky esittää kritiikkiä muiden töitä kohtaan ja tutkimustulosten saattaminen julkisesti tiedeyhteisön kritisoitaviksi. Yleistä: tieteellinen tutkimus Tieteellisen tutkimuksen perusedellytykset ovat huolellisuus ja tarkkuus kokeiden toistettavuus rehellisyys ei kopiointia ei vähätellä muiden osuutta objektiivisuus ei harhaanjohtavaa raportointia rajoitukset ja puutteet tuotava esille. 3

4 Yleistä: tieteellinen kirjoitelma Tieteellinen kirjoitelma välittää lukijalle tietoa sisältävän sanoman. Lukijan tulee ymmärtää sanoma sellaisena kuin kirjoittaja on sen tarkoittanut. Lukijan tulee voida tarkistaa kirjoittajan väitteiden todenperäisyys. 1. Määrittele tehtävä Mitä haluat sanoa? Mitkä ovat lähtökohdat, tavoitteet ja näkökulma? Kenelle suuntaat sanomasi? Ota huomioon lukijoiden esitiedot; usein voidaan olettaa, että lukijalla on samat esitiedot kuin kirjoittajalla ennen työn alkua. Työn rajaus on erittäin tärkeää. Kerro se myös lukijalle! Rajaus voi muuttua työtä tehdessä. 2. Määrittele aikataulu Kirjoita aikataulu mahdollisimman tarkasti paperille. Ole realistinen: mikä tahansa työ kestää yleensä arvioitua kauemmin... Kokeellinen aihe on usein työläämpi kuin kirjallisuuspohjainen. Varaa riittävästi aikaa viimeistelylle. 4

5 3. Perehdy aiheeseen Hanki ja lue kirjallinen aineisto. Tee muistiinpanoja lukiessa. Lähde liikkeelle yleistajuisista katsauksista, oppikirjoista tai luentomateriaalista. 4. Aloita ja ideoi Aloittaminen on vaikeaa. Aineiston keruu ei saisi kestää liian kauaa. Asioiden listaaminen helpottaa jäsentelyä. Usein on järkevää aloittaa helpommista osista. Tuota raakatekstiä sitä mukaa kuin asioita tulee mieleen. Käytä erilaisia kaavioita käsitteiden ja niiden välisten riippuvuuksien selvittämiseen itsellesi. 5. Tee sisältösuunnitelma Sisältösuunnitelma on mahdollista tehdä vasta lueskelun ja pohdiskelun jälkeen, auttaa jäsentämään ajatuksia, helpottaa keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan ja tulee tehdä ottaen huomioon lukijat huomioon. Tuloksena alustava sisällysluettelo 5

6 6. Jäsentele asiat Aloita asialuettelosta. Jäsentelyssä on kaksi mahdollisuutta: joko ylhäältä alas: ensin tärkeät otsikot ja avainsanat, sitten jako alaotsikoihin tai alhaalta ylös: kootaan sirpaleet mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Tutkielman osat Otsikko (kansi) Tiivistelmä [Alkusanat] Sisällysluettelo [Lyhenteet ja merkinnät] Johdanto Varsinainen sisältö Yhteenveto [Kiitokset] Kirjallisuusluettelo [Hakemisto] [Liitteet] Otsikko (ja alaotsikot) Hyvä otsikko on lyhyt ja osuva lukijan houkuttelemiseksi, mutta samalla riittävä kuvaamaan työn/luvun sisältöä. Otsikko ei saa olla liian väljä ( Katsaus ohjelmointikieliin ). Otsikko ja sisältö eivät saa olla ristiriidassa keskenään. Lukujen otsikkojen tulee olla keskenään tasapainossa. 6

7 Tiivistelmä ( abstrakti ) Tiivistelmä on tutkielman mainos on ymmärrettävä ilman itse tutkielman lukemista kertoo oleellisen sisällön lyhyesti sisältää tutkimuksen lähtökohdat, ongelmat, menetelmät ja tulokset esimerkki löytyy Turun yliopiston Opiskelijan yleisoppaasta ja laitoksen ohjeesta Tiivistelmä on tärkeä: moni lukee vain tiivistelmän! [Alkusanat] Esiintyy harvoin LuK-tutkielmissa, yleisempi esim. väitöskirjoissa Kuvaile työn taustaa Kiitä tutkimuksen kannalta tärkeitä henkilöitä ja instituutioita, kuten ohjaajaa, avustajia, rahoittajia, ym. Sisällysluettelo Tee vasta kun sisältö on valmis syntyy ja päivittyy tosin nykyään usein automaattisesti (Word, LaTeX, ym.) Sivunumerointi kansi ilman sivunumeroa johdantoa edeltävät osat: roomalaiset numerot (i, ii, iii, iv,...) johdannosta alkaen: arabialaiset numerot (1, 2, 3,...) 7

8 Johdanto Kerro lukijalle tarvittavat taustatiedot. Esittele työn tavoitteet ja ratkaistavat ongelmat. Rajaa tutkimusalue. Kerro työn juoni. Voit mainita tulokset. Johdannon joutuu usein kirjoittamaan lopuksi uudelleen. Varsinainen sisältö Jäsentele asiat hyvin, etene loogisesti. Luvut numeroidaan 1, 2, 3,..., aliluvut: 1.1, 1.2, 1.3,... Kerro ymmärtämisen kannalta oleelliset asiat: käsitteiden määrittely (ensimmäisen esiintymisen yhteydessä), tehdyt oletukset, mahdolliset puutteet, käytetyt menetelmät, suoritetut kokeet ja oma panos vs. aikaisemmat tutkimukset. Varsinainen sisältö: kuvat ja taulukot Numeroi kuvat juoksevasti (Kuva 1, Kuva 2, jne.). Numeroi taulukot omana numerosarjanaan (Taulukko 1, Taulukko 2, jne.). Jokaiseen kuvioon ja taulukkoon tulee viitata tekstissä. Jos kuva tai taulukko on peräisin lähdekirjallisuudesta, mainitse viite tekstissä. 8

9 Yhteenveto Yhteenveto on tärkeä osa tieteellistä kirjoitelmaa ja sisältää kertausta, mutta ei pelkkää toistoa. Ota kantaa siihen, mikä oli tärkeää, ja mitä saatiin aikaan ( ota etäisyyttä ). Esitä tulevaisuudennäkymiä ja jatkokehitysmahdollisuuksia. Kirjallisuusluettelo Käytä mieluimmin alkuperäislähteitä, vältä epäsuoria viittauksia (ja www-viittauksia). Anna bibliografiset tiedot riittävän tarkasti, jotta lukija voi löytää lähteen. Viitteet aakkostetaan ensimmäisen tekijän mukaan (otsikon, jos ei ole tekijöitä). Syntaksista on vaihtelevia suosituksia; käytä valittua syntaksia johdonmukaisesti. Tutkielman kirjallisuusluettelo Luettelon paikka on varsinaisen tekstin lopussa ennen liitteitä. Jos tutkielmassa on sellaista kirjallisuutta, jota ei käytetä lähteenä, mutta halutaan tuoda julki, voidaan käyttää seuraavaa tapaa: Lähteet Muu kirjallisuus. Useimmiten töissä riittää yksi luettelo, otsikkona esimerkiksi Kirjallisuus. 9

10 Kirjallisuusviitteet: identifiointi Numerointi, viittaus muodossa [1], [2], jne. Mnemoninen lyhenne, esim. [Aal78] viittaa Aaltosen artikkeliin vuodelta 1978 Ei tunnistetta; viittaus nimellä ja vuosiluvulla, esim. (Aaltonen 1978) Kirjallisuusviitteet: käyttö tekstissä Muista tekijänoikeudet. Laita lainaukset sitaatteihin tai sisennä ne. Jos koko kappale on lähteestä, anna viite heti alussa. Voit mainita viitteen sivunumerot: [12, s. 123] tai [Aal98, ss ]. Viitteen asema lauseessa on sama kuin sulkulausekkeen. Tietojenkäsittelytieteen kirjoitelmissa ei ole tapana sijoittaa lähteitä alaviitteiksi. Tutkielman ja lähteiden suhde Luonnontieteellisen alan opinnäytetutkielmat pitävät usein sisällään vain lähteiden muokkauksen yhtenäiseksi kirjoitelmaksi ilman varsinaista kritiikkiä tai omia mielipiteitä. Vaarana on suora käännös. Kannattaa pitää lähde piilossa silloin kun tuotat omaa tekstiä. 10

11 Kirjan bibliografiset tiedot Tekijä(t) Otsikko (Painos) Kustantaja Painopaikka Painovuosi Lehtiartikkelin bibliografiset tiedot Tekijä(t) Otsikko Lehden nimi Vuosikerta (volume) Numero Julkaisuvuosi (ja kuukausi) Sivunumerot Konferenssiartikkelin bibliografiset tiedot Tekijä(t) Otsikko Konferenssin nimi Paikka Julkaisuvuosi (ja kuukausi) (Julkaisija) (Sivunumerot) 11

12 Kokoomateoksessa olevan artikkelin bibliografiset tiedot Tekijä(t) Otsikko Kokoomateoksen toimittajat (editorit) Kokoomateoksen nimi Kustantaja, paikka Vuosi Sivunumerot [Liitteet] Sijoita työn liitteeksi lisätietoja, jotka eivät ole välttämättömiä itse asian ymmärtämisen kannalta, esim. kuvia, lomakkeita, kaavojen johtoja. Viittaa liitteisiin tekstissä. Jos liitteitä on useita, numeroi ne juoksevasti. Ohjelmakoodia ei yleensä tarvitse sijoittaa tutkielman liitteeksi (vrt. harjoitustyöt). Kirjoittaminen Oleellisia asioita kirjoittamisessa ovat selkeys, täsmällisyys, johdonmukaisuus ja hyvä suomen kieli (ei suoraa käännöstä). Älä koskaan kirjoita sellaista, mitä et itse ymmärrä! 12

13 Kirjoittaminen Joskus kirjoittamisessa on tarpeen käyttää apuna yleisiä hakuteoksia (kuten tietosanakirjaa). Encyclopedia Britannica on käytettävissä utu.fidomainissa osoitteessa Suomennokset Käytä vakiintuneita suomennoksia. Alan sanakirjoja löytyy kirjastoista, esim. Hannu Jaakonhuhta: Suuri tietotekniikan tietosanakirja, Elektroninen sanakirja utu.fi-domainissa: Jos termille ei löydy suomennosta, voit yrittää keksiä sellaisen (mutta esitä alkukielinen termi sulkeissa). Suora väännös on usein perusteltua, esim. transaction transaktio. Lyhenteiden käyttö Pyri välttämään lyhenteitä. Määrittele erikoislyhenteet (kuten akronyymit) ensimmäisen esiintymän yhteydessä, esim. SOM (Self-Organizing Map). Voit kuitenkin käyttää vakiintuneita suomen kielen lyhenteitä (esim., ym., jne., prof., tms.), samoin mittayksiköitä (min, h, vrk, cm). 13

14 Fonttien käyttö Älä keikaroi monilla fonteilla: jälki on useimmiten tyylitön sekasotku. Voit halutessasi lihavoida otsikot. Kursivoi tai lihavoi uudet termit ensimmäisellä esiintymiskerralla. Pistekoon on oltava riittävän iso (esim. Times New Roman 11 pt tai 12 pt). Oikeinkirjoitus Seminaarissa ei käsitellä tarkemmin kirjoittamiseen liittyviä oikeinkirjoitusasioita. Hyödyllisiä linkkejä: Kielitoimisto: aineistoa Kielikello-lehdestä (ja muita linkkejä): Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen S. Hirsjärvi, P. Remes, P. Sajavaara: Tutki ja kirjoita, Tammi H. Hurtta, T. Peltola: Tutkielmantekijän opas, Tampereen yliopisto A. Lieko, L. Lehikoinen, K. Laaksonen, S. Kiuru: Ohjeita tutkielman kirjoittajalle, Gaudeamus M. Mäkelä: Kirjoitelman laatiminen, HY/TKO, 14