SRL ry:n ja SRLK ry:n liittokokoukselle Suomen Ratsastajainliiton toimintakertomus ja tilinpäätös

Transkriptio

1 SRL ry:n ja SRLK ry:n liittokokoukselle Suomen Ratsastajainliiton toimintakertomus ja tilinpäätös

2 Alina Huovinen ja Beobidas. kuva: Annina Huovinen

3 Suomen Ratsastajainliiton toimintakertomus ja tilinpäätös 2015

4 SUOMEN RATSASTAJAINLIITON KEVÄTKOKOUS KOKOUSKUTSU Suomen Ratsastajainliiton ja Suomen Ratsastajainliiton kannatusyhdistyksen sääntömääräiseen kevätkokoukseen, joka pidetään Helsingissä klo alkaen. SUOMEN RATSASTAJAINLIITON SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS ESITYSLISTA Kokouksen avaus, työjärjestyksen ja esityslistan hyväksyminen 1. Ansiomerkit 2. Hallituksen selonteot kevätkokouksen edustajille 3. Sääntömääräiset asiat 3.1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja kutsutaan sihteeri 3.2. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 3.3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3.4. Vahvistetaan ääniluettelo 3.5. Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, joka käsittää vuosikertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot sekä esitetään tilintarkastajien lausunto 3.6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille 3.7. Päätetään niistä toimenpiteistä, joihin hallituksen vuosikertomus tai tilinpäätös antaa aihetta 3.8. Valitaan vaalivaliokunta: puheenjohtaja ja kaksi (2) jäsentä 4. Muut asiat 4.1. Ratsastajainliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman esitteleminen 4.2. Operantit Ratsastajat ry:n kilpailusääntömuutosehdotukset kevätkokoukselle 5. Kokouksen päättäminen SUOMEN RATSASTAJAINLIITON KANNATUSYHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus, työjärjestyksen ja esityslistan hyväksyminen 2. Sääntömääräiset asiat 2.1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja kutsutaan sihteeri 2.2. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 2.3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2.4. Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, joka käsittää vuosikertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot sekä esitetään tilintarkastajien lausunto 2.5. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille 2.6. Päätetään niistä toimenpiteistä, joihin hallituksen vuosikertomus tai tilinpäätös antaa aihetta 3. Muut asiat 4. Kokouksen päättäminen

5 Suomen Ratsastajainliiton toimintakertomus Pääsihteerin katsaus 6 2. Ratsastajainliitto vuonna Pääteema Tärkeimmät projektit Organisaatio Toiminnan eettisyys, Reilu Peli Kansainvälisyys Valmennus ja koulutus Maajoukkuevalmennuksen toteutus Kansainvälinen valmennus Valmentajakoulutus Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus Koulutusyhteistyö ja ammatillinen koulutus Urheiluoppilaitosyhteistyö Kilpailutoiminta Organisaatio Jaostotoiminta Huippu-urheilutoiminta Kilpailumenestys Kansainväliset kilpailut Suomessa Antidoping Seura- ja tallipalvelut Jäsen- ja seurapalvelut Ratsastuksen oheisliikunta Tallitoiminta Vammaisratsastus ja erityisryhmien ratsastus Aluetoiminta Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet ja edellytykset Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Olosuhteet ja turvallisuus Markkinointi ja viestintä Varainhankinta, markkinointi ja suhdetoiminta Yhteistyösopimukset Viestintä Talous Tuloslaskelma ja tase, tilinpäätös Jaostojen toimintakertomukset tilastoliitteessä 10. Suomen Ratsastajainliiton kannatusyhdistys Toimintakertomus ja talous kannessa: Terhi Stegars ja Axis Anna-Julia Kontio ja Fardon Mikko Mäentausta ja Eternety D Elmo Jankari Duchess Desiree (kuvat: hanna heinonen, satu pirinen ja peter nixon). sivujen kuvat: Sonja Holma ellei toisin mainita taitto: milla saarikko 5

6 1. Pääsihteerin katsaus Euroopassa orastavat talousnäkymät heijastuivat myös hevosalalla toiminnan kasvuna. Euroopan ratsastajainliiton (EEF) syksyllä valmistuneesta laajasta kyselystä saimme nähdä myönteisiä kasvulukuja sekä hevosten määrissä että harrastajien lukumäärän kehityksessä. Optimismia oli Pohjoismaisia naapurimaitamme myöten. Valtiovallan toimenpiteistä huolimatta Suomen taloudessa ei näkynyt juuri piristymisen merkkiä. Saimme kokea tämän myös omassa toiminnassamme. Hevosmäärä oli hienoisessa laskussa ja Ratsastajainliiton jäsenmäärä laski toista vuotta peräkkäin. Vuoden 2015 kokonaisjäsenmäärä oli (2014: ). Pudotusta oli edellisvuoteen 578. Jäsenmäärä väheni erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Urheilussa MM-menestystä ja Rion maapaikkojen varmistamista Islanninhevosten askellajiratsastuksen MM-kilpailuissa Herningissä Tanskassa Suomi saavutti kaksi pronssimitalia Katie Brumptonin ja Arnella Nymanin upeiden suoritusten ansiosta. Ratsastuksen Special Olympics joukkue toi Suomelle useita mitaleita. Suurimmasta henkilökohtaisesta menestyksestä vastasi Jenny Kärkkäinen saavuttaen kolme kultamitalia. Terhi Stegars oli 13. kouluratsastuksen maailmancupin finaalissa Las Vegasissa ja 20. Aachenin EM-kilpailuissa. Suomi oli esteratsastuksen Nations Cup-sarjassa Euroopan II-divisioonassa jaetulla kolmannella sijalla, kun kaksi parasta lunasti paikan finaaliin. Mikko Mäentausta ratsasti EM-kilpailuissa mukaan semifinaaliin. Alina Huovinen Garcia oli matkaratsastuksen EM-kilpailuissa hienosti seitsemäs. Esteratsastuksessa Anna-Julia Kontio nousi hienoon henkilökohtaiseen menestykseen kansainvälisellä huipputasolla viiden tähden kilpailuissa. Kauden tärkeänä tavoitteena oli maapaikkojen saavuttaminen olympiarankingin kautta Rioon. Toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa Suomelle on varmistunut kolme maapaikkaa, yksi Elmo Jankarin hankkimana kenttäratsastukseen ja kaksi paralympialaisiin Katja Karjalaisen ja Jaana Kivimäen kilpailusuorituksilla. Reilu Peli, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Reilu Peli, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat liiton toiminnassa tärkeitä asioita. Ratsastajainliitto käynnisti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tekemisen alkuvuodesta 2015, ja työ laajennettiin koskemaan myös Reilu Peli -kokonaisuutta. Suunnitelma yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteuttamisesta pitää olla mukana vuoden 2016 valtionapuhakemuksissa. Hyväntekeväisyyshanke Taloudellisen taantuman vaikutus lasten ja nuorten harrastustoimintaan antaa aihetta huoleen. Liitto jatkoi hyväntekeväisyyshanketta vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseksi yhdessä Hope-yhdistyksen, Pelastakaa Lapset ja Parasta Lapsille -järjestöjen kanssa. Hankkeen avulla halutaan varmistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ettei lasten oikeus hyvään kehitykseen ja osallisuuteen vaarannu perheen taloudellisten ongelmien vuoksi. Hyväntekeväisyyshankkeen tavoitteena on ollut nostaa kolmen vuoden aikana ratsaille 300 lasta ja nuorta ympäri Suomen, mikä saavutetaan keväällä Liiton jäsentallit ja -seurat ovat olleet aktiivisesti mukana hankkeen toteutuksessa, ja sen suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen. Urheilutoiminnan kehittäminen Vuonna 2014 aloitettua Urheilun kehitysohjelmaa ja sen hankkeiden jalkautusta jatkettiin aktiivisesti viime vuonna. Liiton maajoukkue- ja aluevalmennustoimintaa sekä valmentajien toimenkuvia on uudistettu kokonaisvaltaiseen ja yhteisölliseen suuntaan. Uusi kilpailujärjestelmä, jota rakennettiin suurella harkinnalla, kaikkien lajien yhteistyöllä ja yleisön avustuksella, otettiin käyttöön vuoden alussa. Tarpeellista muokkausta tehdään saatujen kokemusten perusteella. Kehitysohjelman mukaisesti hallitus päätti hakea urheilutoiminnan vetäjäksi ja linjajohtajaksi valmennuksen erityisasiantuntijan. Hakuprosessi aloitettiin vuoden 2015 lopulla. Liiton kilpailupäällikkö siirtyi vuoden 2016 alusta Ypäjän Hevosopiston palkkalistoille. Helsinki International UB Horse Show järjestettiin 31. kerran Horse Show järjestettiin toista kertaa Helsingin Jäähallissa. Helsingin kaupungin ja opetus- ja kulttuuriministeriön tuet muodostavat olennaisen osan tapahtuman tulobudjetista yrityskumppaneiden ohella. Tapahtuma teki hieman tappiota. Seuraava Horse Show ja Suomen maailmancupin osakilpailu järjestetään ensi lokakuussa samassa paikassa. 6

7 Liiton hallitus ja talous Syyskokouksen henkilövaaleissa valittiin liiton hallitukseen kaksi jäsentä erovuoroisten sijaan kolmivuotiskaudelle. Hallituksen erovuoroisia jäseniä olivat Susanna Kallioinen ja Osmo Metsälä. Hallituksen jäseniksi kolmivuotiskaudelle valittiin kaksi eniten ääniä saaneet Pirkko Herd (205 ääntä) ja Marjukka Manninen (175). Vuosikokouksen hyväksymä talousarvio oli laadittu euroa ylijäämäiseksi. Vuoden 2014 syyskokous ei hyväksynyt hallituksen ehdottamia eräiden maksujen korotuksia. Jäsenmaksujen kahden euron korotus ei riittänyt paikkaamaan budjettia. Tulos vuodelta 2015 on liiton ja alueiden osalta euroa alijäämäinen. EM-kilpailujen kustannukset ylittivät budjetoidun. Kipaan ja Hippos-lehteen liittyvät kustannukset olivat myös ennakoitua suuremmat. Kaksi perättäistä alijäämäistä vuotta (yhteensä euroa) asettaa liiton taloudenpidolle tiukkoja rajoja. Yhdessä tulevien vuosien erityisiä rahallisia panostuksia vaativien ohjelmien kanssa tilanne on enemmän kuin haastava. Vuosi 2017 on Suomeen itsenäisyyden juhlavuosi ja se tulee edellyttämään panostusta hevosalan yhteiseen Mahdollisuuksien Hevonen -juhlavuoden ohjelmaan, jonka huipennuksena toteutetaan suuri City Horse -tapahtuma Helsingin keskustassa. MM-kilpailut järjestetään Bromontissa Kanadassa vuonna 2018, ja ne edellyttävät liitolta tuntuvaa rahapanosta jo kuljetusten osalta. Hallitus joutui heti vuoden 2016 alusta päättämään noin euron säästötoimista. Helsingin hovioikeus antoi tuomion, jolla se hylkäsi valmentajan Ratsastajainliittoa vastaan nostaman kanteen ja vahvisti, että Ratsastajainliiton valmentajalle ( ) antama väliaikainen kilpailu- ja toimitsijakielto oli pätevä. Päätös oli tärkeä Ratsastajainliitolle, mutta sillä oli myös laajempaa merkitystä Suomen yhdistys- ja urheilujuridiikan näkökulmasta. Hovioikeus tuomitsi valmentajan korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut. Eläinsuojeluun liittyvät asiat nousivat vahvasti esille vuoden 2015 alussa. Hevosen hyvinvointi on liiton vuoden 2016 teemana. Viime vuoden puolella käynnistynyt hevosen hyvinvointikiertue on kerännyt runsaasti osallistujia ympäri Suomen. Helsingissä Fred Sundwall Pääsihteeri Ystäväni hevonen fanimiitti Horse Show ssa, vasemmalta alkaen Muusa Enjala, Viivi Salmi, Fred Sundwall ja Ronja Salmi. Kuva Emmi Kähkönen / Yle. 7

8 2. Suomen Ratsastajainliitto vuonna 2015 Vuosi 2015 oli Suomen Ratsastajainliiton 95. toimintavuosi. Toimintaa ohjasivat Ratsastuksen johtavat ajatukset sekä syyskokouksessa 2014 vahvistettu Kaviouralla-strategiatyö yhdessä vuosikokouksen vahvistaman toimintasuunnitelman kanssa Pääteema: Valmentaudu tavoitteellisesti Vuosi 2015 oli valmennuksen teemavuosi. Huippuratsastuksen kehitysohjelmassa päähuomio oli 365-valmennusohjelman toteuttamisessa kaikilla tasoilla. Seura- ja tallipalveluissa keskityttiin seurakehittämisvalmennukseen, seura- ja talliyhteistyöhön, terveys- ja kuntoliikuntaan sekä harrasteratsastajana ja hevostaidoissa kehittymiseen. Teemavuosi nousi esiin vahvasti myös viestinnässä Tärkeimmät projektit Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, Reilu Peli -työ Lainsäädäntö velvoittaa liikuntajärjestöjä edistämään toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Vuoden 2016 valtionapuhakemuksiin tulee liittää mukaan suunnitelma yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteuttamisesta. Ratsastajainliitto käynnisti oman yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tekemisen alkuvuodesta. Ratsastajainliiton hallitus vahvisti erillisen asiantuntijaryhmän johtamaan työtä, joka laajennettiin koskemaan myös Reilu Peli -kokonaisuutta. Samalla käynnistettiin ratsastuksen oman Reilu Peli -työkirjan laatiminen. Ratsastajainliitto teki keväällä yhdenvertaisuutta kartoittavan kyselyn luottamusorganisaatiolleen sekä toimiston palkatulle henkilökunnalle. Kesällä toteutettiin laaja kysely koko jäsenistölle tarkoituksena tuottaa tietoa Reilun Pelin toteutumisesta ratsastusharrastuksen parissa. Reilu Peli -kyselyyn tuli vastausta, joissa yhteydenottoa kaipasi 110 henkilöä. Yhteydenotot toteutettiin liiton Reilu Peli - asiantuntijaryhmän johdolla syksyn aikana. Lisätietoja kohdassa 2.4. KPMG:n harrastaja- ja jäsentutkimus Ratsastajainliitto aloitti keväällä laajan harrastaja- ja jäsentutkimuksen KPMG:n johdolla. Sen tavoitteena oli tunnistaa liiton jäsenten harrastajasegmentit ja -profiilit sekä muodostaa näkemys siitä, miksi ratsastusta harrastavaa ei ole liittynyt liiton jäseneksi. Tutkimuksen avulla selvitettiin liittymisen esteitä sekä kartoitettiin liiton palvelujen kehittämistarpeita. Ratsastusharrastuksen kiinnostavuutta ja harrastajalukumääriä tarkasteltiin valtakunnallisesti. Tutkimus osoitti, että harrastajien ennakkokäsitys Ratsastajainliitosta on kilpailukeskeinen. Jäsenyyteen liittyy mielikuva tavoitteellisen harrastamisen vaatimuksesta. Liiton palvelut vastaavat kilpailevien ja valmentautuvien harrastajien tarpeisiin, kun taas muiden harrastajien kynnys jäsenyyteen voi olla korkea. Suurin jäsenpotentiaali on ns. luontoharrastajissa, mutta liiton nykyiset jäsenpalvelut eivät välttämättä vastaa heidän tarpeisiinsa. Ratsastajainliiton jäsenten vastauksissa korostui harrastamisen tavoitteellisuus, kun taas sitoutumattomien harrastajien tarpeet liittyivät enemmän vapaa-ajan viettoon ja monipuoliseen harrastamiseen. Tutkimus todensi lisäksi, että seuran jäseneksi liittyminen koetaan prosessiltaan hankalaksi. KPMG-työn tarkoituksena oli innovoida liitolle uusia keinoja ja konkreettisia toimenpiteitä jäsenhankinnan tueksi harrastajasegmenteittäin. Työ jatkuu vuonna Jäsenpalveluja, tiedotusta ja jäsenlajeja kehitetään. Hyväntekeväisyyshanke vähävaraisten lasten ja nuorten hyväksi Ratsastajainliitto käynnisti osana strategiatyön jalkautusta hyväntekeväisyyshankkeen vähävaraisten ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten mukaan saamiseksi ratsastusharrastuksen pariin. Presidentti Tarja Halonen toimii projektin suojelijana. Liitto toteuttaa hankkeen yhteistyössä Hopen, Pelastakaa Lapset ja Parasta Lapsille -järjestöjen, yhteistyökumppanien sekä liiton jäsentallien ja -seurojen kanssa. Hankkeessa tarjotaan alakouluikäiselle, vähävaraisen perheen lapselle ratsastuksen alkeiskurssi ja muuta hevostoimintaa, kuten mahdollisuus osallistua hevoskerhoon. Alkeiskurssin kustannukset jaetaan liiton ja kurssin järjestävän tahon välillä. 8

9 Syksyyn 2015 mennessä 250 lasta ja nuorta oli käynyt ratsastuksen alkeiskurssin hankkeen tukemana. Hankkeen tavoitteena on nostaa 300 lasta ja nuorta hevosen selkään, mikä toteutuu jo keväällä Yhteistyötä laajennettiin syksyllä myös kuntasektorille. Ratsastajainliitto on lisäksi perustanut yhdessä Hope - Yhdessä & Yhteisesti ry:n kanssa lahjoituslippaan, jonka kautta jokainen voi osallistua hankkeeseen ja tukea vähävaraisten lasten ja nuorten ratsastusharrastusta. Lahjoituksia voi tehdä seuran nimissä, yksityishenkilönä tai anonyymisti. Lahjoitukset käytetään yksinomaan vähävaraisten lasten ja nuorten ratsastusharrastustoimintaan. Mahdollisuuksien Hevonen ja Kummihevonen -kampanja Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkoston nuorisopuolella käynnistettiin Ratsastajainliiton, Hippoksen ja Hippoliksen toimesta syksyllä hyvän mielen Kummihevonen -kampanja. Kuka tahansa hevosenomistaja pystyi ilmoittamaan hevosensa kummihevoseksi, jonka päiväkoti, vanhainkoti, koulu tai muu yhteisö valitsi omaksi kummikohteekseen. Kummihevonen omistajineen piti yhteyttä kummiyhteisöönsä ja sitoutui lähettämään syksyn ajan arkisia kuulumisia tekstin ja mahdollisesti kuvien muodossa kerran kuukaudessa. Kummihevonen -kampanja käynnistyi 6.9. Suomenhevosen päivänä ja jatkui vuoden loppuun. Kummihevosia oli mukana yli 150 sekä ratsu- että ravipuolelta. Kampanjaan mukaan ilmoittautuneet harrastajat ja hevosalan ammattilaiset levittivät hevostensa avulla iloa ja toivat hevoselämää lähelle yhteiskunnan eri toimijoita. Kampanjalla oli myös tärkeä syrjäytymistä ehkäisevä näkökulma. Hevosen avulla niin lapset ja nuoret kuin vanhukset saivat mielenvirkistystä ja pääsivät osaksi hevosyhteisöä ja sen mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkostossa ovat mukana Suomen Ratsastajainliitto, Suomen Hippos, MTK, Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto, MTT Hevostalous, Suomen Eläinsuojeluyhdistys, ProAgria, Hevostietokeskus, Hippolis - hevosalan osaamiskeskus, Ypäjän Hevosopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Suomen Ravivalmentajat ry ja maa- ja metsätalousministeriö. Edunvalvonta ja yhteiskunnallinen merkitys Hevosalan järjestöt jatkoivat yhteistyötään Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkoston ja Hippolis ry:n puitteissa. Keskeisiä asioita olivat hevosavusteinen toiminta, lannanpoltto, maankäyttö, hevoskasvatus, arvonlisäveroon liittyvät kysymykset, hevosten hyvinvointi sekä maneesien rakenteellinen turvallisuus. Eläinsuojelulain uudistustyötä jatkettiin, ja liiton edustaja oli mukana ministeriön asettamassa työryhmässä. Ympäristöministeriön asettama Laajarunkoisten hallien toimintaryhmä pohti hallien tarkastuskäytäntöjä ja kaikkien riskihallien rekisteriä. Ratsastajainliitto on ollut mukana toimintaryhmässä sekä työryhmässä, joka pohti tarkistami- 9

10 seen liittyviä kriteereitä. Liitto on peräänkuuluttanut työryhmän työssä ja erillisissä keskusteluissa ministeriöiden kanssa sekä tarkastusten että nykyisten ongelmahallien korjaustoimien rahoitusmahdollisuuksia. Uusi laajarunkoisia halleja koskeva lainsäädäntö astui voimaan Hevosalan järjestöt laativat hallituksen muodostamisen yhteydessä vuonna 2014 kuuden kohdan hevosalan hallitusohjelman. Niistä lannanpoltto nostettiin hallituksen kärkihankkeisiin: Hevosenlanta tulisi muun tuotantoeläinten lannan tapaan ensisijaisesti saattaa kehittyneen käsittelyn piiriin ja kierrättää lannan ravinteet. Perustetaan hevosenlannan ravinteiden kierrätyshanke ja mahdollistetaan hevosenlannan polttoainekäyttö. Käynnistetään välittömästi keskustelut EU:n komission kanssa hevosenlannan polton mahdollistamisesta joko EU:n sivutuotelainsäädäntöä muuttamalla tai kansallisella säädöksellä. Turvallisuus vakuutusturvan kehittäminen Turvallisuus ja opetuksen taso ovat etusijalla Suomen Ratsastajainliiton hyväksymissä jäsentalleissa. Liitto edellyttää, että sen jäsentalleissa säännöllisesti ratsastavilla henkilöillä on tapaturmavakuutus joko ratsastusseuran jäsenetuna tai ns. ratsastuksen Green Card. Liitto on ottanut jäsentallien satunnaisratsastajille ryhmätapaturmavakuutuksen. Vakuutuksen piirissä ovat myös seurojen vapaaehtoiset sekä seurojen ja jäsentallien talkoohenkilöt. Tapaturmavakuutuksissa ei ole omavastuuosuutta. Liitto tarjoaa myös vastuuvakuutuksen jäsenetuna kaikille seuroille ja jäsentalleille sekä liiton valmentajille ja tuomareille. Tuomareiden vastuuvakuutus kattaa myös tuomaroinnista mahdollisesti aiheutuvat rahalliset vahingot. Liiton hallituksella on oikeusturva- ja vastuuvakuutus. Ratsastajainliitto käy jatkuvaa keskustelua käyttämänsä tapaturmavakuuttajan, LähiTapiolan, kanssa. Tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja ennaltaehkäistä vahinkoja. Vuonna 2010 kehitettiin uusi vapaaehtoinen lisävakuutus, joka korvaa ratsastukseen liittyvät tapaturmat liiton jäsenvakuutusta laajemmin. Lähes jäsentä otti 12 euron hintaisen lisävakuutuksen vuonna Liitto käynnisti syksystä alkaen laajan turvallisuutta käsittelevän kampanjan yhdessä Hippos-lehden, LähiTapiolan ja yhteistyökumppani Horzen kanssa. Saara Auvinen toimii kampanjan keulakuvana. Ratsastuskypäriltä vaaditaan jatkossa aiempaa suurempaa turvallisuutta. EU-komission uusi standardi edellyttää parempaa suojaa, mm. sen, että kypärän tulee kestää, mikäli hevonen kaatuu tai astuu sen päälle. Uusien standardien mukaisten kypärien käyttövaatimus astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Liiton yhteistyökumppani Horzen kanssa tarjotaan jäsenistölle jäsenetuna edullinen kypäränvaihtomahdollisuus. Ensimmäinen kypäräkampanja toteutettiin loppusyksyllä. Urheilun projektit Arvokilpailut Merkittävimmät kilpailutulokset esitellään kohdassa kilpailutoiminta. Kouluratsastuksen arvokilpailuprojekti Top Dressage Finland Kouluratsastuksen arvokilpailuprojektia jatkettiin toteuttamalla kansainvälinen kilpailuohjelma, järjestämällä kuivaleirejä ja tarjoamalla tukipalveluja, kuten psyykkistä valmennusta ja hevosfysioterapeutin palveluja. Eamon McLaughlin in kanssa tehtiin sopimus joukkue-eläinlääkärinä toimimisesta vuoteen 2020 asti. Emile Faurien, englantilaisen huippuratsastajan ja -valmentajan, kanssa jatkettiin Rion olympialaisiin asti kestävää valmennussopimusta. Uudesta sopimuksesta neuvotellaan kaudelle Valmennustoimintaan lisättiin nuorten hevosten projekti. Paralympiatason vammaisratsastajat ovat mukana Top Dressage Finlandin valmennus- ja kilpailutoiminnassa, ja heidän maajoukkuevalmennuksestaan vastaa Janne Bergh. Esteratsastuksen Nations Cup -projekti Esteratsastuksen Nations Cup -projekti on vahva osa liiton strategian mukaista joukkuetoimintaan panostamista. Liitto jatkoi valmentajasopimusta useita kansainvälisiä arvokilpailumitaleita saavuttaneen, ranskalaisen Hervé Godignonin kanssa maajoukkueen valmentamisesta sekä Nation Cup -projektissa että arvokilpailuissa. Urheilutoiminnan kehittäminen Vuonna 2014 käynnistettyä Huippuratsastuksen kehitysohjelmaa jatkotyöstettiin. Projektin neljän erityishankkeen (365 valmennusohjelma, Top Team Finland, Ride My Horse sekä ratsastusvalmentajien yhteistoiminta) jalkauttamista jatkettiin projektisuunnitelman mukaisesti. Päähuomio on 365-valmennusohjelman toteuttamisessa kaikilla tasoilla, ja se on käynnistynyt aktiivisesti maajoukkue- ja aluevalmennuksessa, joissa on uudistettu toimintatapoja ja valmen- 10

11 kuva: pihla mensonen Ratsastusseura Primuksen Talent-junoreita. tajien toimenkuvia. Myös Ride My Horse -projektiin panostettiin vahvasti. Projektisihteerinä toimi Anneli Yrjö-Koskinen koko vuoden ajan ja projektin toimesta järjestettiin mm. tapaaminen kansainvälisten hevosenomistajien kanssa Helsinki Horse Show n yhteydessä ja osallistuttiin useaan nuorten hevosten tapahtumaan. Talent-ohjelma Talent-valmennusohjelmaa jatkettiin. Toimintaa laajennettiin ja kehitettiin mm. pilottiseuroilta saadun palautteen perusteella. Talent-seuroja ja -toimijoita oli kaksikymmentä, mukana yhdeksän uutta. Edelliseltä vuodelta mukaan ei jatkanut kolme toimijaa. Helsinki International Porsche Horse Show Helsinki International Porsche Horse Show n ja sen yhteydessä kilpailtavan esteratsastuksen maailmancupin osakilpailun varmistaminen on ratsastusurheilumme kannalta tärkeää. Ratsastajainliitto teki varainhankintatyötä yhdessä järjestäjän kanssa tapahtuman toteuttamisen ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki tukivat tapahtumaa. Ratsastuskenttien pohjaprojekti Ratsastuskenttien pohjaprojektia jatkettiin tavoitteena edesauttaa hevosten hyvinvointia ja parantaa edellytyksiä kilpailuiden järjestämiselle. Ismo Lätti toimi liiton konsulttina. Kilpailujärjestelmän uudistus Uusi kilpailujärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2015 alussa. Järjestelmän uudistuksen tavoitteet ovat: Etenee ratsukon urapolun mukaisesti Lisää kiinnostusta kilpailujen järjestämiseen Lisää ratsastusurheilun kiinnostavuutta suuren yleisön ja median parissa Varmistaa hyvät harrastekilpailemisen mahdollisuudet kaikille kohderyhmille Pitää lasten ja nuorten kilpailutoiminnan keskiössä Varmistaa kilpahevosten urakehityksen ja hyvinvoinnin Vuoden aikana tehtyjen havaintojen perusteella kilpailujärjestelmään tehtiin pieniä muokkauksia ja tarkennuksia, jotka astuivat voimaan Organisaatio Suomen Ratsastajainliitto on uudistanut organisaatiotaan vuosina vastaamaan paremmin muuttuvan urheilumaailman haasteita. Ratsastajainliiton toiminnan lähtökohtana on ratsastajan elämänkulku. Seuratoiminnan rooli on korostunut entisestään ja huippu-urheilu on eriytetty omaksi osa-alueekseen harrastekilpailuista. Lapset ja nuoret ovat selkeästi osa koko toimintakenttää, kaiken toiminnan ydin. Uudistuksessa käytiin läpi neljä vaihetta: uudistettiin toimiston organisaatio, luottamusorganisaatio ja liiton strategia sekä toteutettiin Hyvä hallintotapa -projekti. Uudistuksen tavoitteena oli aikaansaada toimintatapa, jossa kullakin toimialalla otetaan huomioon ratsastajien tarpeet sekä kiinnostus lajiin eri elämänvaiheissa. Uudistunut organisaatiomalli kykenee entistä paremmin vastaamaan ratsastajien erilaisiin tavoitteisiin. Liiton Kaviouralla-strategiassa on otettu huomioon Jorma Vertaisen vetämän työryhmän laatima huippu-urheilun kehittämissuunnitelma sekä Kari Niemi-Nikkolan raportti urheilutoiminnan johtamiseksi ja organisoinniksi. Ne ovat 11

12 ohjanneet myös urheilun pitkäaikaisten tavoitteiden suunnittelua ja liiton organisaation muutoksia. Kehitysohjelman jalkauttaminen näkyy myös vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa ja tulevien vuosien toimenpiteissä. Kevätkokous Kevätkokous järjestettiin Lahdessa klo Kokouksessa oli edustettuna 25 jäsenseuraa ja 4 yhteisöjäsentä. Henkilöitä oli paikalla 48. Syyskokous Syyskokous pidettiin klo Helsingissä. Edustettuna oli 105 jäsenseuraa ja 29 yhteisöjäsentä. Paikalla oli 87 henkilöä. Vuosikokousten palkitut Kevätkokouksessa myönnettiin kultaiset ansiomerkit Sirpa Savasmaalle ja Matti Sorvarille. Syyskokouksessa myönnettiin liiton hallituksen päätöksestä mestariratsastajamerkit islanninhevosten askellajiratsastuksen MM-mitalisteille Katie Brumptonille ja Arnella Nymanille. Syyskokouksessa myönnettiin lisäksi liiton hallituksen päätöksestä kultaiset kannukset Anna- Louise Brüninghausille ja Piia Pantsu Jönssonille. Vuoden ratsastaja Eevamaria Porthan-Broddell. Syyskokouksen päätöksellä myönnettiin kultaiset ansiomerkit Ulla Astolalle, Tomas Erikssonille, Marja Haulalle, Anu Tuomelle ja Richard Whitelle. Ratsastusgaala Kevätkokouksen yhteydessä järjestetyssä Ratsastusgaalassa Sibeliustalolla palkittiin useita tärkeitä ratsastusvaikuttajia vuodelta Gaalassa julkistettiin myös vuoden 2014 paras talli ja parhaimmat ratsastusseurat. Vuoden 2014 palkitut Vuoden ratsastaja Eevamaria Porthan-Broddell Tulevaisuuden lupaus Ella Tanhuanpää Vuoden hevonen Lucky Accord Vuoden ratsastusteko Eevamaria Porthan-Broddellin komeettamainen nousu Solos Lacanin kanssa Suomen kouluratsastuksen huipulle Vuoden ratsastuskilpailu Helsinki International Horse Show Vuoden kasvattaja Anne Niemi Vuoden valmentaja Kyra Kyrklund Tulevaisuuden hevonen Kyrö Hot Flow Vuoden hevosenomistaja Oy Woikoski Ab, Katja Karjalaisen Woikoski Double U:n omistaja Vuoden talli: Ylirannan Ratsutila, Pohjois-Suomi Vuoden ratsastuksenopettaja: Anna Kyläkorpi Vuoden ratsastusseurat: Ratsastusseura Primus ry, Turun Urheiluratsastajat ry ja Kangasalan Ratsastajat ry Erityspalkinto hevosalan edunvalvontaan liittyen: Hevoset ja kunta -kirja Kyra Kyrklundin kouluratsastuksen kannustuspalkinnon saajat: Ida-Lotte Peltoniemi, 2500 ja Laura Kock, 2500 Vuoden kasvattaja Anne Niemi. Kyra Kyrklundin kouluratsastuksen kannustuspalkinnon saajat Ida-Lotte Peltoniemija Laura Kock. kuva: Anna Aalto 12

13 Hallitus Hallitus kokoontui vuoden 2015 aikana 10 kertaa. Lisäksi hallitus piti 17 sähköpostikokousta. Hallituksen jäseniksi kolmivuotiskaudelle valittiin kaksi eniten ääniä saaneet Pirkko Herd (205 ääntä) ja Marjukka Manninen (175 ääntä). Suomen Ratsastajainliiton hallitus 2015 Laura Airaksinen, pj Susanna Kallioinen Antti Linna, vpj Osmo Metsälä Carina Nyholm Sofia Vikman Johanna Örndahl Hallituksen suunnittelupäivät pidettiin ja Helsingissä. Liiton toimisto Toimistolla toteutettiin laaja organisaatiomuutos vuosien aikana. Henkilöstön kanssa käytiin vuotuiset kehityskeskustelut. Toimiston toimihenkilöt 2015 Fred Sundwall pääsihteeri Sonja Holma viestintäpäällikkö Nina Kaipio seurapalvelupäällikkö (vt. nuorisopäällikkö ) Kielo Kestinmäki tallipäällikkö (tallitarkastaja 2004-, tallivastaava ) Emmi Kupiainen aluekoordinaattori (aiemmin aluesihteeri), alkaen Minttu Kuusisto kilpailuassistentti, Sanna Sassi aluekoordinaattori (aiemmin aluesihteeri), Marian Seppälä kilpailupäällikkö (aluesihteeri , harrastepäällikkö ) Sari Siltala seurapalveluassistentti Hanna Talvitie osa-aikainen vammaisratsastuskoordinaattori (kehittämispäällikkö, nuorisopäällikkö ) Tuula Tella IT- ja koulutuspäällikkö (aluesihteeri ) Aki Ylänne urheilujohtaja (koulutus- ja valmennuspäällikkö ) Tallineuvojina (aiemmin tallitarkastaja) toimivat osa-aikaisina Kielo Kestinmäki, Rosali Kivitie, Tero Kortelainen, Jenni Niittumäki ja Antti Heikkilä. Jäsenet Jäsenseuroja oli 492 (488 vuonna 2014). Hyväksyttyjä jäsenratsastuskouluja oli 246 (244), harrastetalleja 77 (75), vaellustalleja 6 (-) ja yksityistalleja 37 (34). Muita yhteisöjäseniä oli 9 (6). Seurojen henkilöjäsenten määrä oli vuoden lopussa ( vuonna 2014). Ratsastajainliiton jäsenistä 62 % oli senioreita eli yli 19-vuotiaita ja 38 % junioreita eli alle 19-vuotiaita. Jäsenistä naisia oli 95 % ja miehiä 5 %. Green Card -kortin lunastaneita, rekisteröityneitä ratsastuksen harrastajia oli (3.067). Henkilöjäsenten kokonaismäärä oli (49.462). Henkilöjäsenten edut olivat Hippos-lehti, LähiTapiolan tapaturmavakuutus, oikeus suorittaa ratsastus- ja hevostaitomerkkejä, oikeus lunastaa kilpailu- ja toimihenkilölupia, Scandic-hotellialennukset, LähiTapiolan hevosvakuutuksista 10 % alennus, FemtoLasikin, Oral Hammaslääkäreiden, Tallink Silja Linen ja Unikulman jäsenetutarjoukset, lakineuvontapalvelu, alennukset polttoaineesta St1-asemilta ja Hevoshullu-lehden kestotilauksesta sekä liiton jäsenkortti. Jäsenet saivat 50 % alennuksen Tampereen Hevoset-messujen pääsymaksusta. Ratsastusseurojen edut olivat vastuuvakuutus ja talkootyöntekijöiden ryhmätapaturmavakuutus, yhteiset Teosto- ja Gramex-sopimukset, Sporttirekisteri- ja Sporttisaitti-työkalut sekä ilmainen konsultaatio ratsastuskenttien pohjiin liittyen. Jäsentallien edut olivat vastuuvakuutus, satunnaisratsastajien ryhmätapaturmavakuutus, Green Card -vakuutusturva ja Ratsaille-opas, talkootyöntekijöiden ryhmätapaturmavakuutus, yhteiset Teosto- ja Gramex sopimukset, Nouse Ratsaille -päivän markkinointimateriaali ja viestintäpalvelut, Ratsastajainliiton nettisivuilla tallilistaus hakurissa palveluineen, hevosten vuosimaksut pakettihintaan, alennus Hippoksen leiri-ilmoituksista sekä tallipostit ja alueelliset tallikohtaamiset. Inspecta Oy tarjoaa liiton jäsentalleille maneesitarkastukset 10 prosentin alennuksella. 13

14 2.4. Toiminnan eettisyys, Reilu Peli Suomen Ratsastajainliitto käynnisti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman laatimisen alkuvuodesta. Ratsastajainliiton hallitus vahvisti erillisen asiantuntijaryhmän johtamaan työtä. Työ laajennettiin koskemaan Reilu Peli -kokonaisuutta koko toiminnan saralla. Reilu Peli -asiantuntijaryhmä Susanna Kallioinen, Ratsastajainliiton hallituksen edustaja, ryhmän puheenjohtaja Maarit Alhokoski, Sinettiseurojen edustaja Nina Kaipio, toimiston edustaja, työryhmän sihteeri Ulla Kelonen, aluetoiminnan edustaja Janne Lappi, seurakehittäjien edustaja Tapani Peltonen, kotimaan kilpailutoiminnan edustaja Ben Simonsén, huippu-urheilun edustaja Mari Salminen, Nuoret Päättäjät -ryhmän edustaja Kristiina Tarkkala, ratsastusvalmentajien edustaja (Ratsastusvalmentajien klubi, Equestrian Trainers Finland) Ratsastuksen Reilu Peli -asiantuntijaryhmä piti järkevänä tarkastella työn alusta alkaen liittoa ja sen seurakenttää rinnakkain ja kokonaisuutena. Näin tavoitteiden jalkauttaminen saatiin käyntiin myös seuratasolla. Suunnitelmassa keskityttiin niihin toimenpiteisiin, joita liitto voi tehdä tunnistettujen tavoitteiden edistämiseksi ja ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Asiantuntijaryhmä päätti myös heti työn alkuvaiheessa laatia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman lisäksi käytännönläheisen, ratsastuksen Reilu Peli -työkirjan seurojen ja tallien sekä jäsenistön käyttöön. Ratsastajainliitto toteutti keväällä yhdenvertaisuutta kartoittavan kyselyn luottamusorganisaatiolleen sekä toimiston palkatulle henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi 78 toimijaa. Kysely antoi hyvät suuntaviivat yhdenvertaisuuden ja tasaarvon suunnitelmaan sekä ratsastuksen Reilun Pelin työkirjaan. Kehitysehdotuksina kyselystä nousivat esille mukaantulo toimintaan eli toiminnan saavutettavuus, päätöksenteon läpinäkyvyyden varmistaminen sekä mies- ja naisnäkökulma liiton sisäisessä toiminnassa ja henkilövalinnoissa. Kahtiajako harraste- ja kilpaurheilun välillä näkyi myös eri kannanotoissa. Lajin myönteisiksi ominaisuuksiksi kyselystä nousivat tasa-arvo naisten ja miesten välillä kilpailutoiminnassa, erityisryhmien toiminta, hyväksyvä suhtautuminen seksuaalisiin vähemmistöihin, positiivinen ja moniarvoinen ilmapiiri sekä liiton panostukset vähävaraisten ja syrjäytymisuhan vaarassa olevien lasten ja nuorten ratsastusharrastuksen edistämiseksi. Ratsastajainliitolla oli keväällä käynnissä myös Nuoret Päättäjät -ryhmän laatima jäsenkysely, johon vastasi lähes henkilöä. Kysely osoitti tarpeen reagoida muuttuvaan maailmaan, täsmentää ja selkeyttää liiton viestintää sekä uusia liiton nettisivut. Ratsastajainliiton toiminta sai hyvän arvosanan. Kehitystoiveet liittyivät kilpailutoiminnan kustannusten alentamiseen, päätöksenteon läpinäkyvyyteen sekä harrasteratsastajien parempaan huomioon ottamiseen liiton toiminnassa. Kesällä toteutettiin laaja Reilu Peli -kyselykartoitus koko jäsenistölle. Kyselyn tarkoituksena oli tuottaa tietoa Reilun Pelin toteutumisesta ratsastusharrastuksen parissa. Siihen tuli vastausta. Yhteydenottoa kaipasi 110 henkilöä. Yhteydenottojen avulla saatiin selkeämpi käsitys ruohonjuuritason haasteista. Yhteydenotot toteutettiin Reilu Peli -asiantuntijaryhmän johdolla syksyn aikana. Reilu Peli -kysely toteutettiin osana opinnäytetyöprojektia yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun hevosagrologiopiskelijan Laura Laukkasen kanssa. Kysely oli luottamuksellinen ja anonyymi. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin liiton eri toiminnoissa, kuten koulutuksessa ja viestinnässä, sekä Reilun Pelin suunnittelussa. Ratsastajainliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä Reilu Peli -työkirja valmistuvat syksyyn 2016 mennessä. Reilu Peli -työkirjaa hyödynnetään myös liiton valmentaja- ja toimihenkilökoulutuksissa. Reilu Peli -asiantuntijaryhmä jatkaa työtä aihepiirin ympärillä. Liiton nettisivuilla on mm. lomake, johon voi jättää Reilun Pelin kysymyksiä työryhmälle työstettäväksi. 14

15 2.5. Kansainvälisyys Ratsastajainliitto on Kansainvälisen Ratsastajainliiton, Fédération Equestre Internationale (FEI) ja Euroopan ratsastajainliiton, European Equestrian Federation (EEF) jäsen. FEIn ja EEF:n kokouksiin osallistuivat puheenjohtaja Laura Airaksinen ja pääsihteeri Fred Sundwall. FEIn vuosikokous pidettiin marraskuussa San Juanissa Puerto Ricossa. Ratsastuksen olympiaformaatti oli laajasti esillä ja ratsastuksen pysymistä olympiaperheessä pidettiin ensiarvoisen tärkeänä. FEIn työryhmät esittelivät uusia kilpailumuotoehdotuksia olympialajeihin ja niistä keskusteltiin kiivaasti. Vuoden 2020 Tokion kesäolympialaisiin suunnitellaan uutta rakennetta. Ratsastusta on pudotettu Kansainvälisen olympiakomitean suunnitelmissa kolmanteen koriin. Siinä ovat lajit, jotka olisivat vain ajoittain olympialaisten ohjelmassa. Eri lajien suosiota mitataan Rion kesäolympialaisten yhteydessä erityisesti medioissa ja somessa. FEI on päättänyt satsata yli kolme miljoonaa Sveitsin frangia ratsastuksen mainoskampanjaan maissa, joissa se ei kuulu ykköslajeihin, kuten esim. Kiinaan ja Etelä-Amerikan valtioihin. Suomen EM-kouluratsastusjoukkue. Helsinkiläinen varatuomari Henrik Arle toimi FEIn tribunaalin jäsenenä kaudella Arle valittiin FEIn vuosikokouksessa uudelle kaudelle , ja hän toimii tribunaalin varapuheenjohtajana. Arle nimettiin myös tribunaalin edustajaksi Rion kesäolympialaisiin. Liiton edellinen puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen oli jäsenenä FEIn kehitystyötä tekevässä komiteassa FEI Solidarity Committee. FEIn järjestämään Sports Forumiin Lausannessa osallistuivat Tom Gordin ja Aki Ylänne. Samassa yhteydessä järjestettiin myös FEIn ylimääräinen kokous, jossa sääntöjä tarkennettiin puheenjohtajan palkanmaksun osalta. Tom Gordin oli Suomen edustajana kokouksessa. EEF:n (European Equestrian Federation) vuosikokous pidettiin Varsovassa Pääsihteeri ja puheenjohtaja sekä EEF:n hallitukseen ehdolla ollut Jukka-Pekka Leskinen osallistuivat kokoukseen. Ratsastuksen olympiaformaatti oli esillä ja vaihtoehdoista keskusteltiin. Suurien Euroopan ratsastusmaiden oli vaikeaa omaksua ajatusta formaattien muuttamisesta. EEF on päättänyt aloittaa eräänlaisen ratsastuksen Ryder Cupin The EEF Intercontinental Riders TrophyTM. Joukkuekilpailu käydään Pohjois-Amerikan ja Euroopan välillä. Tulevaisuudessa kilpailuun on tarkoitus ottaa mukaan joukkueita myös muista maanosista. EEF on tehnyt yhteistyösopimuksen Longinesin kanssa ratsastuksen kehittämiseksi Euroopassa. EEF toteuttaa myös aktiivisesti pieniä hevosmaita tukevan Brotherhood-ohjelman. Theo Ploegmakers (NED), George Dimaras (GRE), Andrew Finding (GBR) ja Nayla Stössel (SUI) valittiin uusiksi jäseniksi EEF:n hallitukseen seuraavalle nelivuotiskaudelle. EEF:n pääsihteeri erosi loppuvuonna tehtävästään. EEF hakee uutta pääsihteeriä. Ossi Sopen-Luoma osallistui arvonlisäveroasioita käsittelevään EEF:n pienryhmään. EEF on koonnut ja julkaissut koko Eurooppaa käsittelevän laajan hevosalan yhteenvedon, joka täydennetään vuosittain. Katsaus löytyy EEF:n nettisivuilta euroequestrian.eu. Liitto on kansainvälisen ratsastuksenopettajien koulutuksen yhteistyöjärjestön, IGEQ:in, jäsen. Tom Gordin toimi puheenjohtajana esteratsastuksen maailmancupin kilpailujärjestäjien AWCOssa (Association of World Cup Organisers). Lisäksi hän oli kansainvälisten estekilpailujärjestäjien allianssin, AJOn, varapuheenjohtaja. Suomi osallistui pohjoismaiseen yhteistyöhön mm. maiden lajiliittojen yhteistapaamisissa. Vuoden aikana järjestettiin kokous Kööpenhaminassa , jolloin keskusteltiin mm. Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailujen säännöistä sekä urheilun eettisistä arvoista. Urheilujohtaja ja pääsihteeri osallistuivat kokoukseen. Kansainväliset toimitsijatehtävät Kansainväliset toimihenkilöoikeudet omaavat tuomarit ja ratamestarit vierailivat ulkomailla järjestetyissä kansainvälisissä kilpailuissa toimitsijoina mahdollisuuksien mukaan. Pohjoismaiden ja Baltian yhteistyösopimuksen mukainen toimihenkilövaihto toteutui etenkin ko. mestaruuskilpailuissa. 15

16 Maajoukkuevalmentajat Kikko Kalliokoski ja Marko Björs. 3. Valmennus ja koulutus Ratsastajainliitto järjesti ja tuki maajoukkuevalmennusta. Henkilökohtaista valmennustukea myönnettiin niille maajoukkueisiin nimetyille ratsastajille, jotka ovat pääsääntöisesti estyneet osallistumasta maajoukkueleireille, esimerkiksi ulkomailla asuvat. Esteratsastuksen Nations Cup ja kouluratsastuksen Top Dressage Finland -projekteissa valmennusta toteutettiin osin myös valmennusleireinä Suomen ulkopuolella. Valmennusten toteutus on taulukossa kohdassa 3.1. Olympia- ja paralympiakomitea myönsivät Ratsastajainliitolle lajiliittotukea olympia- ja vammaisurheilun huippuurheiluun. Lisäksi vammaisratsastaja Katja Karjalainen kuului Paralympiakomitean tukiurheilijoihin, ja hän sai myös valtion valmennus- ja urheilija-apurahan. Liittotuet kohdennettiin arvokilpailuihin valmistautumiseen ja henkisen valmennuksen tehostamiseen. Elmo Jankari on mukana kansainvälisessä Olympic Solidarity -tukiohjelmassa FEI on myöntänyt Ratsastajainliiton vikellyksen kansainvälisiin kehityshankkeisiin tukea vuosille Valmentaja- ja täydennyskoulutukset toteutettiin koulutuskalenterin mukaisesti. 16

17 3.1. Maajoukkuevalmennuksen valmennus- ja kilpailuvalmennusvuorokaudet Seniorit nuoret Juniorit Ponit (isot) Ponit (pienet) Esteratsastus Kouluratsastus Kenttäratsastus Valjakkoajo 26, ei ikäryhmäjakoa Matkaratsastus 10, ei ikäryhmäjakoa Vikellys 15, ei ikäryhmäjakoa + 4 juoksuttajavalmennusta Lännenratsastus 20, ei ikäryhmäjakoa Vammaisratsastus 20, ei ikäryhmäjakoa = yhteensä 480 (2014: 476) Islanninhevoset Askellajivalmennuksen toteutti Suomen Islanninhevosyhdistys, liitto tuki toimintaa eurolla. Liitto tuki myös aluevalmennuksia. Esteratsastuksessa toteutettiin 50 valmennustapahtumaa, kouluratsastuksessa 44, kenttäratsastuksessa 42, lännenratsastuksessa 0, vikellyksessä 10, valjakkoajossa 7 ja islanninhevosten askellajiratsastuksessa 17 eli kaikkiaan 180 valmennustapahtumaa (2014: 177). Lisäksi Talent-valmennusohjelma toteutettiin 20 pilottiseurassa. Psyykkisen valmennuksen tilaisuuksia järjestettiin liiton toimesta kilpailuissa, valmennustapahtumien yhteydessä sekä eri koulutustilaisuuksissa 15 ja niihin osallistui yhteensä 521 henkilöä. Alueet ja muut toimijat järjestivät liiton psyykkisen valmentajan vetämiä tilaisuuksia urheilijoille ja valmentajille 6 kertaa ja niihin osallistui 56 henkilöä Kansainvälinen valmennus Valmennusosaamista kartutettiin kansainvälisten valmentajien ja kouluttajien avulla: Henrik Høper ja Tomas Eriksson (valjakkoajo), Emile Faurie (kouluratsastus), Hervé Godignon (esteratsastus), Gero Meyer (vikellys), Nico Hörmann ja Ann Fonck (lännenratsastus), Wim Ernes (kouluratsastuksen tuomarikoulutus) ja Emilie Faurie (koulutuomari- ja valmentajakoulutus). Lisäksi hyödynnettiin Ypäjän Hevosopiston järjestämiä kansainvälisiä valmennustapahtumia Valmentajakoulutus Valmentajien lisenssikoulutus, 2 kurssia. Valmentajakoulutus, I-taso 2 kurssia ja II-taso 1 kurssi. Valmentajalisenssit oli mahdollista päivittää lisäksi Ypäjän Hevosopiston järjestämien valmennusklinikoiden yhteydessä. Valmennettaville tehdyssä kyselyssä saatua palautetta käytettiin valmentajien kehityskeskusteluissa ja valmennusleirien suunnittelussa Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus Liiton koulutuksia kehitettiin edelleen ja Fast Track n kautta on saatu lisää toimihenkilöitä. Kansainvälisten koulutuksien koulutuskiertoa jatketaan ja kehitetään edelleen. Kouluttajatapaamista ei säästösyistä järjestetty vuonna Ratsastajainliitto järjesti 113 koulutustapahtumaa, joihin osallistui yhteensä henkilöä. Suurin osa tilaisuuksista oli suunnattu toimihenkilöille, kuten lisenssikoulutukset. Lisäksi järjestettiin useita kilpailujärjestäjille ja kilpailijoille suunnattuja tilaisuuksia. Kansainvälisiin lajiseminaareihin ja toimihenkilökoulutuksiin lähetettiin 18 henkilöä. Tarkemmat listat koulutuksista ja osallistujamääristä löytyvät tilastoliitteestä. 17

18 Vuoden 2016 alusta myös sosiaalipedagogista hevostoimintaa tarjoavat tallit voivat hakea liiton jäsenyyttä Koulutusyhteistyö ja ammatillinen koulutus Ratsastajainliitto osallistui hevosalan opetussuunnitelmia ja ammattitutkintoja laativien työryhmien työskentelyyn. Anu Korppoo toimi liiton edustajana näyttökokeiden arviointiryhmässä sekä hevosalan tutkintotoimikunnassa. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on ensisijaisesti lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa hevosen kanssa. Sen päämääränä on auttaa henkilöitä, jotka ovat syrjäytyneet tai vaarassa syrjäytyä normaalielämästä. Ypäjän Hevosopisto sekä Ylä-Savon ammattiopisto tarjoavat koulutusta sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa. Koulutuskokonaisuudet ovat opintopisteen suuruisia, ja ne on suunnattu sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaisille. Ratsastajainliitto on mukana koulutuksissa luennoimassa mm. jäsentallijärjestelmästä sekä turvallisuusasioista. Useat liiton jäsentallit tarjoavat sosiaalipedagogista hevostoimintaa yhtenä palvelunaan. Liiton työryhmä valmisteli syksyllä uuden luokituksen hevosavusteisia palveluja tarjoaville jäsentalleille. Vuoden 2016 alusta myös sosiaalipedagogista hevostoimintaa tarjoavat tallit voivat hakea liiton jäsenyyttä Urheiluoppilaitosyhteistyö Ratsastuksen urheiluakatemiatoimintaa jatkettiin Ypäjän Hevosopiston ja Turun Urheiluakatemian kanssa. Ratsastajainliitto pisteytti 33 (2014: 42) urheilulukioon hakenutta opiskelijaa keväällä

19 kuva: heidi lammi Marina Enhrooth ja Evli Luikka SM-kilpailuissa Ypäjällä. 4. Kilpailutoiminta Kotimaan kilpailutoiminta oli aktiivista. Kilpailujärjestelmän uudistus näkyi määrissä verraten vuoden 2014 alueelliseen ja kansalliseen kilpailutoimintaan. Vuonna 2015 järjestettiin 246 tasojen 3 5 kilpailua, edellisenä vuonna kansallisia kilpailuja oli 172. Lähtömäärät nousivat 3 5-tason kilpailuissa uuden järjestelmän laskentatavan vuoksi :een edellisen vuoden :sta. Vastaavasti määrät laskivat 2-tasolla, jolla järjestettiin 282 kilpailua (2014: 368) ja lähtöjä oli (33.286). Kansallisia kilpailulisenssejä (A, B ja C) lunastettiin (2014: 1.817). Aluelisenssien määrä oli (3.660). Hevosten vuosimaksuja lunastettiin (7.504). Lisenssin omaavien toimihenkilöiden määrä oli 1.520, joista 248 oli valmentajalisenssejä (1.382/222). Kansainvälinen lisenssi oli 297 (273) kilpailijalla kaikki FEIn alaiset lajit mukaan lukien. Kansainvälinen kilpailulupa oli 460 hevosella (413). Suomalaisia oli mukana 309 kansainvälisessä kilpailutapahtumassa, lähtöjä yhteensä (300/2.859). Kansainvälisiä toimihenkilöitä, kuten tuomareita, stewardeja ja ratamestareita, oli 138. Alue- ja lajikohtainen jakauma on eritelty tarkemmin tilastoliitteessä. Seurakilpailuja julkaistiin Kipassa enemmän kuin vuotta aiemmin 984 (2014: 818). Seurakilpailuihin ilmoittautumismahdollisuus myös Kipan kautta näkyi edelleen myönteisesti seurakilpailulupien määrässä (2.347). Kilpailutoiminnasta tiedotettiin Hippos-lehdessä, liiton nettisivuilla ja kilpailijatiedotteessa. Kilpailujärjestäjille ja toimihenkilöille lähetettiin sähköpostitse ajankohtaista tietoa. Liitto tuki lajikomiteoiden budjettien mukaisesti kotimaista sarjakilpailutoimintaa ja SM-kilpailujen järjestelyjä. Tähtikilpailujärjestäjille järjestettiin Helsingissä tapaaminen, jossa käsiteltiin yhteistyökumppaniasioita, tiedotusta sekä muita käytännön asioita. 19

20 Liiton organisoimat sarjakilpailut Kansallinen taso, esteratsastus (3/4- ja 5-taso) Animagi Pikkuponicup: 4 osakilpailua ja finaali aloitteleville kansallisen tason pikkuponiratsukoille. Animagi Ponicup: 5 osakilpailua ja finaali kansallisen tason poniratsukoille cm:n tasolla, pienet ja isot ponit. Poni Grand Prix: 4 osakilpailua ja finaali kansallisen kärkitason poniratsukoille 120 cm:n tasolla, pienet ja isot ponit. Animagi Junioricup: 6 8 osakilpailua ja finaali kansalliselle tasolle nousseille junioriratsukoille 115 cm:n tasolla. Amatöörisarja: 6 8 osakilpailua, semifinaali ja finaali kansallisen tason senioriharrasteratsastajille, eli ratsastajille, joilla ei ole sijoituksia 140-tason tai korkeammista luokista. Kaikkien tasojen Champion-kilpailu: harrasteratsastajille suunnattu kilpailu tasoilla cm Racing 5-v Trophy: noin 12 osakilpailua 5-vuotiaille hevosille. Racing 6-v Trophy: noin 12 osakilpailua 6-vuotiaille hevosille. Racing Masters 7-v: yhtenä viikonloppuna kaksi osakilpailuluokkaa sisältävä kilpailu 7-vuotiaille hevosille. LähiTapiola Future Challenge: 5 osakilpailua ja finaali kansallisen kärkitason junioreille ja nuorille 140 cm:n tasolla. LähiTapiola Grand Prix: 5 osakilpailua ja finaali kansallisen kärkitason ratsastajille cm:n tasolla. Volkswagen Leading Rider -kilpailu: LähiTapiola GP ja Future Challenge -sarjoissa menestyneille ratsukoille järjestettävä kilpailuluokka 150 cm:n tasolla, pääpalkintona henkilöauto. Yhteistyössä Ratsujalostusliiton kanssa: 5-v Derby ja Breeders Prize 6-vuotiaille Suomessa syntyneille FWB-hevosille. Valtakunnallinen aluetaso (1- ja 2-taso) Esteratsastuksen Racing-noviisisarjassa järjestettiin joitakin aluetason kilpailuja 4-, 5- ja 6-vuotiaille, kilpailuuraa aloittaville hevosille. Powercup on yhdistetty kilpailu, jossa suoritetaan sekä cm:n esterata että helppo B -tason kouluratsastusohjelma. Kilpailu oli avoin poni- ja junioriratsastajille. Sarjaan sisältyivät seura- ja aluekarsinnat sekä valtakunnallinen finaali. Kansallinen taso, kouluratsastus (3/4- ja 5-taso) Animagi Ponicup: avoin poniratsukoille, taso helppo B, 5 osakilpailua. Animagi Junioricup: avoin junioreille ja poniratsukoille, jotka eivät osallistu Ponicupiin, taso helppo A, 5 osakilpailua. Supreme Horse Care 5-v Champion: avoin 5-vuotiaille hevosille, taso helppo B-A, 5 osakilpailua ja finaali.21 Antonia Hartwall ja Sunland de Thieusies voittivat esteratsastuksen Volkswagen Leading Rider -kilpailun. kuva: heidi lammi Jessica Aminoff ja Avalanche Unikulma Trophyn palkintojenjaossa. kuva: heidi lammi 20

21 Supreme Horse Care 6-v Champion: avoin 6-vuotiaille hevosille, taso helppo A vaativa B, 5 osakilpailua ja finaali. Supreme Horse Care 7-8 v Champion: avoin 7 8-vuotiaille hevosille, taso vaativa B-A, 5 osakilpailua ja finaali. Dressage Future cup: avoin poniratsukoille, juniori- ja nuorille ratsastajille, helppo-vaativa, 3 osakilpailua ja finaali. LähiTapiola Small Tour: taso vaativa A, 5 osakilpailua ja finaali. Yhteistyössä Ratsujalostusliiton kanssa: 5-v Derby ja Breeders Prize 6-vuotiaille Suomessa syntyneille FWBhevosille. Kansallinen taso, kenttäratsastus (3/4- ja 5-taso) Ponicup: avoin poniratsukoille, taso ponien helppo, 4 osakilpailua. Helppo Cup: avoin kaikille, taso helppo, 4 osakilpailua. Racing Kenttätrophy: avoin kaikille, taso vaativa B/A, 4 osakilpailua. Kilpailujärjestelmän kehittämisprojekti Kilpailujärjestelmän kehittämisprojektin tuloksena uusi kilpailujärjestelmä otettiin käyttöön suunnitelman mukaan Projektityöryhmässä olivat mukana Marian Seppälä, Aki Ylänne, Hanna Talvitie, Tom Gordin, Mia Maukonen, Osmo Metsälä, Aime Nederström-Alanko, Tomas Stenius, Kikka Suomio, Anne Pussinen, Susanna Kallioinen, Pirkko Herd, Marja Nuuttila, Kati Honkanen, Ben Simonsén ja Hannu Kalalahti. Työryhmä keräsi kauden aikana palautetta ja kokemuksia uudesta kilpailujärjestelmästä ja teki sen perusteella joitakin muutoksia sääntöihin vuoden 2016 alusta. UUSI 1 TASO TASO TASO TASO 5 TASO VANHA Kilpailuharjoitus, seurakilpailutaso Aluekilpailutaso Kansallinen taso LUOKKATASOT Järjestelmäuudistuksen Kouluttavia luokkia, tavoite arvostelut oli valitaan johdonmukainen siten, että ja Tulee laadukas löytyä vaativia kilpailujärjestelmä, ja/tai vaikeita luokkia. joka vastaa seuraaviin tavoitteisiin: tavoitteena edistää ratsastustaitoja. Etenee ratsukon urapolun mukaisesti 4-tasolla SM-kilpailut 5-tasolla kv-kilpailut ja suuret yleisötapahtumat Lisää kiinnostusta kilpailujen järjestämiseen Lisää ratsastusurheilun Vähimmäismäärät toimihenkilöitä, kiinnostavuutta kuitenkin suhteessa suuren Toimihenkilöiltä yleisön edellytetään ja median korkeampaa parissa osaamistasoa. TOIMIHENKILÖT valittuihin arvosteluihin/ohjelmiin sekä tapahtuman Arvostelulajeissa useampia tuomareita kuin 1-2 tasolla. Varmistaa kokoon. hyvät harrastekilpailemisen mahdollisuudet kaikille kohderyhmille Pitää lasten ja nuorten kilpailutoiminnan keskiössä Joka tasolla mahdollisuus järjestää kvaaliluokkia. Joka tasolla mahdollisuus järjestää kvaaliluokkia. Varmistaa kilpahevosten urakehityksen ja hyvinvoinnin KVAALIT Uudistukseen RANKING liittyvät Ei pisteitä. laajat sääntömuutokset Pisteitä. sekä kilpailupalvelujärjestelmä Pisteitä, korotettu taso. Kipan päivitykset toteutettiin vuosina Uudistuksen seurantaa jatketaan. KILPAILULUVAT Kaikkia luokkia helposta vaativaan. Kvaaliluokkien taso helposta vaikeaan. Kilpailulupa vaaditaan Kipa-ilmoittautumisiin. Kilpailulupa vaaditaan. Kaikkia luokkia helposta vaikeaan. Kvaaliluokkien taso helposta vaikeaan. Urheilijan urapolku -työ Ratsastajan urapolku -työkalu on laadittu olympialajien näkökulmasta ja sitä on jaettu maajoukkue- ja aluevalmennusrenkaille. Vammaisratsastukselle ja vikellykselle on työstetty omat urapolut. Urapolku-työkaluja on jalkautettu valmennus- ja koulutustilaisuuksissa. Olosuhteisiin panostettiin Kenttäratsastuskomitea myönsi maastoratojen kehittämiseen tukea. Vuokrattavia maastoesteitä rakennettiin lisää. Pohjakonsultti Ismo Lätti antoi neuvoja ja käytännön apua Tähtikilpailujen järjestäjille (GP-estesarja ja olympialajien SM-kilpailut). Liiton vuokrattavaa kilpailukalustoa kunnostettiin ja uudistettiin. Kilpailusäännöt ja kurinpitoasiat Kilpailusääntöjen yleisen osan (KS I) muutoksia käsiteltiin syyskokouksessa. Lajisääntömuutokset julkaistiin liiton nettisivuilla. Suurimmat muutokset koskivat kurinpitosääntöjen päivittämistä sekä Kansainvälisen Ratsastajainliiton, FEIn, sääntömuutoksia. Kurinpitolautakunta käsitteli yksitoista tapausta. Hallitus julkaisi kokoustiedotteissaan listan annetuista keltaisista korteista sekä lyhennelmät kurinpitolautakunnan ratkaisuista. Tavoitteena tällä toimenpiteellä on lisätä ongelmatilanteista oppimista. Valituslautakunnalla on käsittelyssä yksi tapaus, jonka ratkaisu on kesken Ratsastajan opas kilpailumaailmaan -kooste päivitettiin vastaamaan sääntömuutoksia. Ratsastajan opas kilpailumaailmaan 21

22 Kilpailupalvelujärjestelmät Equipe-tulospalveluohjelma ja Kipa-kilpailupalveluohjelma olivat käytössä koko kilpailukauden. Käyttäjille tarjottiin neuvontaa. Kipa on integroitu yhteen Suomen Hippoksen Heppa-järjestelmän kanssa. Heppa-järjestelmä kattaa hevosrekisterit sekä hevosten rokotustiedot. Kipan kehitystyötä jatkettiin Organisaatio Huippu-urheilun johtoryhmä, HUJO, laatii ja seuraa urheilun pidemmän tähtäimen strategiaa ja koordinoi lajikohtaisia maajoukkuejohtoryhmiä. Painopistealueina ovat kilpailumenestyminen (olympia, paralympia, MM, EM, PM ja muu kansainvälinen kilpailutoiminta), osaamisen kehittäminen ja ammattitaitoinen huippu-urheilun johtaminen. HUJOn toimintakausi on nelivuotinen. Kansallisen urheilun johtoryhmän, KUJOn, tehtävänä on käsitellä lajien yhteisiä asioita, kuten strategian seurantaa. Urheiluväki kokoontuu vuosittain Urheilufoorumiin ja lajiseminaareihin, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Viidettä kertaa toteutettu tilaisuus järjestettiin Helsingissä, Scandic Grand Marinassa ja pääteemana oli valmentaudu tavoitteellisesti. Pääpuhujana oli Aki Riihilahti puheenvuorolla Pelataan omilla vahvuuksilla. Tietoiskuissa keskityttiin mm. psyykkiseen valmennukseen, yhteistyömahdollisuuksiin ja viestintään, hevosen hyvinvointiin, urheilijan fyysiseen harjoitteluun, kilpailujen järjestämiseen ja valmentajien yhteistyöhön. Tilaisuuteen osallistui ennätykselliset 384 henkilöä. Lajien koordinointikokouksissa käsitellään lajien välisiä yhteisiä asioita, kuten urheilun strategiaa ja pitkän linjan suunnitelmia, kilpailujärjestelmän kehittämistä, ratsastusurheilun kehittämissuunnitelmia, urheilun määrärahoja sekä lajien vuosisuunnitelmia. Koordinointikokous järjestettiin Lahdessa. Kokoukseen osallistuivat pääsääntöisesti lajikomiteoiden puheenjohtajat, hallituksen ja HUJOn edustajat sekä alueiden puheenjohtajiston edustaja. Liiton toimistolla kilpailuasioista vastasivat urheilujohtaja, kilpailupäällikkö, IT- ja koulutuspäällikkö sekä kilpailuassistentti Lajikomiteatoiminta Lajikomiteat vastasivat kotimaisen kilpailutoiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista mm. tukemalla kilpailujen järjestämistä budjettiensa mukaisesti. Lajikohtaisista asioista tiedotettiin liiton nettisivuilla lajien omilla uutispalstoilla, joilla julkaistiin myös lajikomiteoiden kokousmuistiot. Lajiseminaarit järjestettiin Urheilufoorumin yhteydessä. Lajien arvokilpailuedustukset ja tulokset mainitaan kohdassa 4.3. ja 4.4. Esteratsastus: Vuoden aikana työstettiin muutoksia lajisääntöihin, sarjakilpailusääntöihin ja uuden kilpailujärjestelmän lajitaulukkoon. Komitean jäsenet osallistuivat sääntö- ja koulutusvaliokuntien työskentelyyn. Kilpailukalenterin rakentamiseen laadittiin ohjeistus. Komitea esitteli toimintaansa ja kehityssuunnitelmia vuodelle 2016 Urheilufoorumin yhteydessä olleessa lajiseminaarissa. Kouluratsastus: Komitea vahvisti SM, Small Tour ja katsastuskilpailuiden tuomaristot, tuomarioikeuksien korotukset sekä suunnitteli koulutustoimintaa. Koulutuomareille järjestettiin useita koulutustilaisuuksia, jotka lueteltu tarkemmin koulutusosiossa. Skaalantarkastuksissa oli runsaasti osallistujia. Kenttäratsastus: Kauden aikana valmisteltiin jäsenistön toivomaa kenttäratsastuksen lajikoordinaattorihanketta. Projekti siirrettävistä maastoesteistä saatiin valmiiksi ja esteet ovat nyt kilpailujärjestäjien käytössä. Kilpailuiden ja maastoesteratojen arvioimis-/palautelomake otettiin käyttöön. Vuoden 2015 maastoesteratojen kehittämistuki myönnettiin Oulun ja Kangasalan ratsastuseuroille. Kenttäkomitea kokoontui kauden aikana neljä kertaa. Toimihenkilöille järjestettiin lisenssikoulutus. Lännenratsastus: Ypäjällä järjestettiin kansainvälinen CRI3*-kilpailu Finnderbyn yhteydessä, 3-tason kilpailuita oli 7. Reiningin ja all around -lajien SM-kilpailut peruttiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Kilpailusääntökoulutuksia järjestettiin Etelä-Suomen alueen kanssa yhdessä kaksi. Reiningin liittovalmennuksia oli kolme, ja aluevalmennus toteutettiin niiden yhteydessä. Komitean ja kentän yhteistyötä parannettiin jalkautumiskiertueella. Lajin kilpailusääntömuutoksia työstettiin. Lännenratsastuksen lajiseminaari pidettiin urheilufoorumin yhteydessä, mukana ilahduttavasti yli 30 osallistujaa. 22

23 Matkaratsastus: Toimihenkilökoulutuksien lisäksi järjestettiin matkaratsastuksen valmennusluentoja, joihin osallistui yhteensä noin 130 henkilöä sekä starttikursseja, joilla oli noin 110 osallistujaa. Kansainvälisesti hyväksyttyjä GPS-laitteita hankittiin sopimuksen mukaisesti kuusi lisää. Komitean suurin pääpaino oli työstää loppuun kilpailujärjestelmä, joka päivitettiin muiden lajien tasolle vastaamaan lajin erityispiirteitä ottaen huomioon myös kansainvälisen tason. Kilpailutoimintaa kehitettiin yhtenäiseksi muiden lajien kanssa. Komitea osallistui myös Kipan kehitystyöhön, jotta se palvelisi lajia paremmin. Kilpailukalenterin luomiseen laadittiin käytäntö palvelemaan seuroja paremmin. Kansainvälisien kilpailujen järjestämistä muiden lajien kanssa kartoitettiin. Komitea tiedotti toiminnastaan tiedotteilla sähköpostitse, liiton nettisivuilla sekä omalla Facebook-sivustollaan. Lisäksi järjestettiin lajiseminaari, jossa ennätysmäärä osallistujia. Komitean jäsenet osallistuivat ahkerasti kaikkiin liiton järjestämiin kokouksiin ja tapahtumiin. Komitea jakoi kannustuspalkinnot 2015: Vuoden seniori Alina Huovinen, vuoden juniori Nea Mickelsson, eniten kilpailukilometrejä Mia Schauman, NBCH-joukkue (Nea Mickelsson, Mia Schauman, Vera Keitaanranta, Mari Marjatsalo) sekä erikoismaininta MaJa-tallille vuoden kilpailunjärjestäjänä. Meri Järvenpää hevosella Sorrex ja juoksuttajana Aime Nederström-Alanko. KUVA SRL, EVELIINA VÄKEVÄINEN Valjakkoajo: Savijärvellä järjestettiin kansainvälinen CAI** kilpailu. Kotimaisia 3-4-tason kilpailuja järjestettiin kuusi, joissa oli mukana 2-tason luokkia ja kilpailuja. Kilpailuja oli 2-tasolla kaikkiaan seitsemän, minkä lisäksi järjestettiin 1-tason luokkia ja kilpailuja. Toimihenkilökoulutus oli aktiivista. Valjakkoajon yleiskokoukseen ja lajiseminaariin osallistui 22 henkilöä. Vikellys: Kauden aikana järjestettiin SM-kilpailu 4-tasolla, kolme 3-tason, kolme 2-tason ja yksi 1-tason kilpailu. Etenkin B-tason (helpotettu laukkaluokka) yksinvikellyksen lähtöjen määrät kaksinkertaistuivat verrattuna edellisvuoteen. FEIn ratsastusurheilun kehitysohjelmavaroilla, jotka myönnettiin Suomen vikellykselle vuosille , järjestettiin yksi juoksutuskurssi, kolme vikellysklinikkaa, FEI Level 1 -tuomarikurssi, valmentajatapaaminen sekä tuomareiden ja valmentajien sääntökoulutus. Vikellyksen lajiseminaariin osallistui 21 henkilöä. Islanninhevoset, askellajiratsastus: Askellajiratsastuksella ei ole omaa lajikomiteaa, vaan liitto tekee yhteistyötä Suomen Islanninhevosyhdistyksen (SIHY) kanssa. Liiton yhteyshenkilöinä toimivat 2015 yhdistyksen puheenjohtaja Annastiina Jäppinen, urheiluvaliokunnan puheenjohtaja Silvia Ufer ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Laura Niemi. Liitto tuki askellajiratsastuksen valmennustoimintaa sekä arvokilpailutoimintaa Huippu-urheilutoiminta Valmistautuminen kauden päätavoitteisiin, lajien EM- ja MM-kilpailuihin sujui hyvin. Suurimmasta henkilökohtaisesta menestyksestä vastasi Jenny Kärkkäinen Special Olympics kisoissa saavuttaen kolme kultamitalia. Arnella Nyman ja Kati Brumpton saavuttivat pronssimitalit islanninhevosten MM-askellajikilpailuissa ja Terhi Stegars oli 13. kouluratsastuksen maailmancupin finaalissa. Suomi oli esteratsastuksen Nations Cup -sarjakilpailun Euroopan II-divisioonassa jaetulla kolmannella sijalla, kun kaksi parasta lunasti paikan finaaliin I-divisioonan joukkueiden mukaan. Kaikkiaan osallistuttiin joukkueella tai henkilökohtaisesti kahteenkymmeneenneljään eri lajin ja ikäryhmän arvokilpailuun MM-, EM-, Nations Cup tai maailmancupin finaalin -tasolla. Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuissa saavutettiin joukkue- ja henkilökohtaisissa kilpailuissa 20 (2014: 21) mitalia: 6 kultaa (2014: 5), 9 hopeaa (4) ja 5 pronssia (12). Maajoukkueiden johtoryhmät vastasivat käytännön operatiivisen vastuusta, valmennuksen toteutuksesta sekä kansainvälisestä kilpailutoiminnasta. Kansainvälisille kilpailijoille lähetettiin säännöllisesti sähköpostitse tietoa ajankohtaisista asioista. 23

24 Maajoukkuejohtoryhmät 2015 Esteratsastus: Hervé Godignon, Henrik Ehrnrooth, Piia Pantsu (nuoret ja juniorit), Satu Liukkonen (ponit), Aki Ylänne Kouluratsastus: Emile Faurie, Janne Bergh, Marko Björs (nuoret ja juniorit), Kikko Kalliokoski (ponit), Aki Ylänne Kenttäratsastus: Piia Pantsu, Tuija Rosenqvist, Aki Ylänne Valjakkoajo: Henrik Høper, Tomas Eriksson, Kati Honkanen, Aki Ylänne Matkaratsastus: Nina Mickelsson, Aki Ylänne Vammaisratsastus: Janne Bergh, Aki Ylänne Vikellys: Petra Skog, Aime Nederström-Alanko, Aki Ylänne Lännenratsastus: Seppo Perkiö, Anne Pussinen, Aki Ylänne Islanninhevosten askellajiratsastus: Ben Simonsén, SIHYn urheilujaosto, Aki Ylänne 4.4. Kilpailumenestys Arvokilpailutulokset EM-kouluratsastus, seniorit, joukkue: 13., henkilökohtaiset sijat 20., 49., 57. ja 65. EM-esteratsastus, seniorit, joukkue: ei lopputulosta, henkilökohtaiset sijat 44., 71., 89. ja 90. EM-lännenratsastus, reining, joukkue: 8., henkilökohtaiset sijat 23., 32., 32. ja 34. EM-vammaisratsastus, joukkue: 13., henkilökohtaiset sijat ryhmä 1a: 8. ja 8. ja 6. ryhmä 1b: 7. ja hylätty, Ryhmä 3: 12. ja 15. sekä 13. ja 18. EM-kenttäratsastus, henkilökohtainen 37., yksi keskeytys. EM-matkaratsastus, henkilökohtainen 7., yksi hylätty. MM-valjakkoajo, hevosparit, henkilökohtainen 45. ja 56. MM-valjakkoajo, poniyksiköt, henkilökohtainen 25. MM-islanninhevoset T1-töltti, henkilökohtainen 3. MM-islanninhevoset nelikäynti kombinaatio, henkilökohtainen 3. sija. Maailmancupin finaali, kouluratsastus 13. Special Olympics, henkilökohtaiset sijat eri divisioonissa: 1, 1, 2, 2, 3, 3, 4 ja 5. EM-kouluratsastus, nuoret, joukkue: 9., henkilökohtaiset sijat 22., 29. ja 40. EM-kouluratsastus, ponit, joukkue: 10, henkilökohtaiset sijat 29., 27. ja 44. EM-kouluratsastus, lapsiratsastajat, henkilökohtainen sija 17. EM-kenttäratsastus, nuoret, henkilökohtaiset sijat 35. ja 37. EM-kenttäratsastus, juniorit, henkilökohtainen sija 35. EM-kenttäratsastus, ponit, henkilökohtainen - hylätty. EM-esteratsastus, juniorit, henkilökohtaiset sijat 75. ja 106. EM esteratsastus, ponit, henkilökohtainen 35. MM vikellys, juniorit, henkilökohtainen 30. Nations Cup Euroopan II Divisioona, esteratsastus, osakilpailusijoitukset 6., 9., 8. ja 2., loppusijoitus jaettu 3. sija. MM nuoret hevoset 6-v, kouluratsastus, henkilökohtaiset sijat 31. ja 32. MM nuoret hevoset 5-v, kouluratsastus, henkilökohtainen 38. MM nuoret hevoset, esteratsastus: 5-vuotiaat B finaali: 69. ja 73., 6-vuotiaat 26. ja 113. Sires of The World A-finaali 7. MM-kenttäratsastus, nuoret hevoset: lokakuussa osallistujaa. Special Olympics -joukkue Klaus Müller Jenny Kärkkäinen ja Toomas Lahtinen. kuva: Lauri Jaakkola kuva: Neddens-Tierfoto Maailmancupin finaali Kouluratsastus, Terhi Stegars - Axis, 13. sija Arnella Nyman ja Thór från Järsta islanninhevosten MM-kisoissa Tanskassa. 24

25 Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailut Kultamitalit Valjakkoajo, hevosparit, henkilökohtainen valjakkoajo, hevosparit, joukkue valjakkoajo, hevosyksiköt, henkilökohtainen valjakkoajo, hevosyksiköt, joukkue kenttäratsastus nuoret/juniorit, henkilökohtainen kenttäratsastus nuoret/juniorit, joukkue Hopeamitalit kouluratsastus, juniorit, henkilökohtainen esteratsastus, juniorit, henkilökohtainen esteratsastus, pikku ponit, henkilökohtainen vammaisratsastus, henkilökohtainen 3 mitalia (ryhmä 1b, 1b vapaaohjelma, ryhmä II) matkaratsastus, seniorit, joukkuekilpailu valjakkoajo, hevosparit, henkilökohtainen valjakkoajo, poniyksiköt juniorit, henkilökohtainen valjakkoajo, poniyksiköt juniorit, joukkue matkaratsastus, joukkue Pronssimitalit vikellys, henkilökohtainen, lapset vammaisratsastus, henkilökohtainen (ryhmä II) kouluratsastus, juniorit, joukkuekilpailu esteratsastus, isot ponit, joukkuekilpailu valjakkoajo, poniyksiköt juniorit, henkilökohtainen Kansainvälisissä kilpailuissa saavutettiin luokkavoittoja ja useita sijoituksia. Tulokset on tilastoitu Kipaan. Kansainvälisen lajiliiton tilaston mukaan 263 suomalaisratsastajaa osallistui 1917 kansainväliseen kilpailuun eri tasoilla ja eri lajeissa tehden yhteensä 3312 starttia. Kansainvälinen sijoitus FEIn maailmanlistalla (kunkin lajin paras sijoitus, tilanne ) Kansainvälisen Ratsastajainliiton FEIn rankinglistalla parhaat suomalaisratsastajat olivat: Anna-Julia Kontio esteratsastus 135, Terhi Stegars kouluratsastus 47., Katja Karjalainen vammaisratsastus 38., Elmo Jankari kenttäratsastus 173., Jarmo Tauriainen valjakkoajo, hevosparit 39., Talvikki Järvinen valjakkoajo, hevosyksiköt 13., Hannu Kalalahti - valjakkoajo, poniyksiköt 4., Alina Garcia Huovinen matkaratsastus 404., Siri Haanpää lännenratsastus /reining 7. Askellajiratsastuksen omalla maailmanlistalla suomalaissijoitukset olivat: Juha Kontio askellaji T1/T3 Tölt 32., Arnella Nyman - askellaji T2/T4 10. ja V1/V2 98., Katie Brumpton - askellaji F1/ F2 178., Oona Ylipuranen askellaji P1 65., Sanni Kosonen - askellaji P2 54. Huippu-urheilu toimii erillisellä kansainvälisellä valmennus- ja kilpailubudjetilla sekä Suomen olympiakomitean ja paralympiakomitean myöntämillä tuilla. Lajikomiteoiden määrärahat on ohjattu kotimaan kilpailu-, valmennus- ja koulutustoimintaan. Pääsihteeri toimi Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana. Rahastojen toimintaa valvoo verohallitus. Hannu Kalalahti, Hessin Vihtori ja Roosa Virtanen valjakkoajon SM-kisoissa Sipoossa. Katja Karjalainen ja Woikoski High Flow vamaisratsastuksen EM-radalla. Lännenratsastuksen maailmanlistan 7. Siri Haanpää ja Whiz N Einstein EM-kisoissa. kuva: Anna Aalto, Heasta kuva Waregem 2015 Photo Evenement.jpg kuva: satu pirinen 25

26 kuva: Ken Braddick Terhi Stegars ja Axis kouluratsastuksen GP-finaalissa Las Vegasissa Kansainväliset kilpailut Suomessa Helsinki CSI1* kansainvälinen esteratsastuskilpailu Horse Fair -messujen yhteydessä Ypäjä CDI3*/CDI-Y/CDI-J/CDI-P/CDI-YH1* kansainvälinen kouluratsastuskilpailu (avoin, nuoret, juniorit, ponit, nuoret hevoset) ja kaksi CRI3* kansainvälistä lännenratsastuskilpailua Sipoo, CAI2* kansainvälinen valjakkoajokilpailu , Helsinki, CSI5*-W esteratsastuksen maailmancupin osakilpailu sekä kouluratsastuksen kansainvälinen CDI3* kilpailu Antidoping Suomessa testattiin vuoden aikana kansallisissa kilpailuissa 28 hevosta. Kansainvälisten kilpailuiden näytteenotosta Suomessa ja ulkomailla vastaa Kansainvälinen Ratsastajainliitto FEI. Suomen yhteyseläinlääkärinä FEIhin toimi Liisa Harmo. Liiton antidoping ohjelma päivitettiin ja julkaistiin liiton internet sivuilla. Eettisen kehitystyön osana antidoping-, valistus- ja testaustoimintaa toteutettiin yhteistyössä Suomen Antidopingtoimikunnan ja Eläinkilpailuiden antidopingtoimikunnan kanssa. Antidopingkoulutus sisällytettiin maajoukkuevalmennuksiin sekä valmentaja- ja lisenssikoulutuksiin. Sopimusta testinäytteiden tutkimisesta jatkettiin ranskalaisen, FEIn käyttämän dopingtutkimuslaboratorion kanssa. Tällä haluttiin varmistaa, että tutkimustaso on yhtenevä FEIn kanssa. 26

27 5. Seura- ja tallipalvelut Suomen Ratsastajainliiton seura- ja tallipalveluilla tuetaan alueita, seuroja ja talleja laatimalla toimintamalleja, tuottamalla materiaaleja sekä kannustamalla toiminnan kehittämiseen. Liiton toimiston tehtävänä on valtakunnallisten järjestelmien laatiminen ja niiden kehittäminen. Seura- ja tallipalveluiden painopisteitä ovat seura-, alue- ja tallitoiminnan kehittämisen ohella ratsastajien liikunnallisuuden lisääminen ja oheisliikunnan tukeminen, hevostaitojen ja hevosten hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteistyön järjestäminen liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Toimintaa ohjaa seura- ja tallipalveluiden johtoryhmä, joka vastaa seuratoiminnan ja tallijärjestelmän kehittämisestä sekä toimintojen seurannasta. Seura- ja tallipalveluiden johtoryhmä laatii toiminnan vuosittaiset tavoitteet ja toimintasuunnitelman. Johtoryhmän toimikausi on kolme vuotta. Ryhmän kokoonpano muodostuu liiton toimiston henkilökuntaa lukuun ottamatta vapaaehtoisista luottamushenkilöistä. Johtoryhmän ensimmäinen toimikausi päättyi vuoden 2015 lopussa. Alueilla harraste- ja seuratoimintaa toteuttaa erillinen työryhmä. Seura- ja tallipalveluiden alueryhmän (SETAP) muodostavat alueiden nimeämät luottamushenkilöt, joiden toimenkuvana on vastata alueellaan seura-, talli-, nuoriso-, kuntoliikunta- ja/tai muusta harrastetoiminnasta. Ryhmään kuuluvat lisäksi liiton toimiston vastuuhenkilöt. Ryhmän kokouksissa vierailevat myös eri alojen asiantuntijat ja kouluttajat. Ratsastajainliitto tukee alueellista seuratoimintaa harraste- ja seuratuilla. Sitä myönnetään euroa/alue mm. nuoriso- ja seurakoulutuksiin, seurakohtaamisiin, seuratoimijoiden koulutuksiin, seurakehittämiskäynteihin sekä hevostaitokurssien ja -kilpailujen järjestämiseen. Seura- ja tallipalveluiden alue-edustaja vastaa tukien käytöstä alueellaan. Seura- ja tallipalveluista tiedotetaan liiton nettisivuilla, Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, sähköisissä seuratiedotteissa, seura- ja tallipostissa sekä Hippos-lehdessä. 27

28 5.1. Jäsen- ja seurapalvelut Ratsastajainliiton tärkeänä tehtävänä on luoda mahdollisuuksia seurojen kehittymiselle. Liitto järjestää ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen lisäksi seuratoimijoiden koulutuksia. Liitto kannustaa seurojaan monipuoliseen yhteistyöhön muiden ratsastus- ja urheiluseurojen sekä jäsentallien kanssa. Liitto tekee työtä myös lajin olosuhteiden parantamiseksi. Ratsastajainliiton seurapalvelutiimi keskittyy jäsen- ja seurapalveluiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Painopisteinä ovat ratsastuksen vetovoimaisuus, seurajäsenyyden houkuttelevuus ja vapaaehtoisena toimimisen tukeminen. Ratsastajainliitto aloitti keväällä 2015 laajan harrastajatutkimuksen KPMG:n johdolla. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa Ratsastajainliiton jäsenten harrastajasegmentit ja -profiilit sekä muodostaa näkemys siitä, miksi ratsastusta harrastavaa ei ole liittynyt ratsastusseuran jäseneksi. Tutkimuksen avulla selvitettiin liittymisen esteitä sekä kartoitettiin palvelujen kehittämistarpeita. Ratsastusharrastuksen kiinnostavuutta ja harrastajalukumääriä selvitettiin valtakunnallisesti. KPMG-työn tarkoituksena oli innovoida uusia keinoja ja konkreettisia toimenpiteitä jäsenhankinnan tueksi harrastajasegmenteittäin. Työn tuloksia hyödynnetään jäsenpalvelujen ja -lajien kehittämisessä vuonna Ratsastajainliitto on laatinut seuratoimijoiden käyttöön Ratsastuksen seuraoppaan, joka sisältää perustietoa seuratoiminnasta, liiton organisaatiorakenteesta sekä Valo ry:n tarjoamista koulutuksista ja palveluista. Seuraoppaan tarkoituksena on palvella erityisesti uusia seuratoimijoita, antaa vinkkejä seuran taloudenhoitoon, toimihenkilöiden työtehtäviin, seuran viestintään, markkinointiin ja jäsenhankintaan sekä selventää seuratoimintaan liittyviä peruskäytäntöjä. Seuraopas sisältää myös seuratoiminnan vuosikellon, jonka avulla tiedotetaan kuukausikohtaisesti ratsastustoiminnan alla tapahtuvista kilpailuista ja tärkeistä päivämääristä. Opas on ladattavissa myös liiton nettisivuilta. Seuraopas päivitettiin syksyllä Ratsastusseurat voivat esitellä ja markkinoida toimintaansa Ratsastajainliiton nettisivujen seurahakurissa. Jäsenyydestä kiinnostuneet voivat löytää seurahakurin avulla itselleen sopivan ratsastusseuran haluamaltaan paikkakunnalta. Seuroille ja talleille lähetettiin jäsenetuesitteitä. Niiden avulla seurat ja tallit voivat panostaa omaan jäsenhankintakampanjaan ja mainostaa myös seuran/tallin toimintaa mahdollisille uusille jäsenille ja asiakkaille. Seurat ja tallit voivat lisäksi tilata liitosta käyttöönsä messu- ja tapahtumaesitteitä, oppaita ja muuta koulutus- ja tiedotusmateriaalia, jonka avulla ne voivat kertoa yleisesti ratsastusharrastuksen monista mahdollisuuksista. Ratsastusseurojen jäsenyyttä markkinoitiin esitteillä ja seurakorteilla. Jäsenkampanjaa toteutettiin myös syyskauden jäsenhinta-alennuksen (-50 %) yhteydessä. Vuoden alussa otettiin käyttöön myös lahjajäsenyys. Messuyhteistyötä, liiton yhteistyökumppaneita ja ständitoimintaa hyödynnettiin jäsenhankinnassa. Jäseneduista tiedotettiin säännöllisesti mm. Hippos-lehdessä. Liitto onnistui kasvattamaan kaupallisten jäsenetujen määrää yhteiskunnan taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Seurapalvelutiimi vastasi sähköisen seuratiedotteen lähettämisestä. Tiedote ilmestyi 12 kertaa. Seurat saivat liitosta tiedotteita ja materiaaleja myös postitse. Liiton sosiaalisen median kanavia hyödynnettiin jäsenyyden ja seura- ja tallitoiminnan markkinoinnissa. Seurakehittäminen Liitossa toimii seurapalvelupäällikön lisäksi yhdeksän valtakunnallista, vapaaehtoista ratsastuksen seurakehittäjää. Valtakunnallinen seurakehittäjien ryhmä on laatinut lajille Ratsastuksen toimintalinja -vihkosen sekä muita seuratoimintaa tukevia materiaaleja. Ryhmä vastaa liiton seurakehittämisen valmennussarjasta, johon haetaan mukaan pilottiseuroja valtakunnalliseen kehittämistyöhön Ratsastus - koko elämän harrastus Liity jäseneksi ratsastusseuraan Lisätietoja: ja nauti huikeista eduista! 28

29 avoimen haun kautta. Valmennussarjaa toteutetaan vuosittain. Valmennuksessa on mukana useita ratsastusseuroja, jotka oman kehittämistyönsä ohella saavat vertaistukea muilta seuratoimijoilta. Jokainen seura saa valmennuksessa henkilökohtaisen kehittäjän, joka toteuttaa kehittämiskäynnin seuran toimintaympäristöön. Seurakehittämisvalmennuksessa oli vuoteen 2015 mennessä mukana yli 20 ratsastusseuraa. Syksyllä 2015 toteutettiin lisäksi yksittäisiä seurakäyntejä valmennuksen ulkopuolella. Ratsastusseurat voivat tilata veloituksetta Ratsastajainliiton seurakehittäjän vierailemaan myös ilman osallistumista valmennukseen. Seurakehittämiskäynnit sekä alueiden järjestämät kohtaamiset ovat osa liiton alueen myöntämiä harraste- ja seuratukia (yhteensä /alue), joiden ansiosta liitto voi tukea alueellista seuratoimintaa entistä tehokkaammin. Seurakehittäjän vierailut liittyvät tavoitteiden eteenpäin viemiseen ja niiden seuraamiseen. Liiton seurakehittäjiä tiedotetaan säännöllisesti Ratsastajainliiton ja Valon ajankohtaisista asioista. Kehittäjät osallistuvat aktiivisesti liiton tapahtumiin ja koulutuksiin, ja osaamista pidetään yllä vuosittain koulutusten avulla. Koulutuksissa käydään läpi eri osa-alueita, kuten ihmisten kohtaamista, ristiriitatilanteiden ratkaisemista, seuran hyvää hallintoa, yhdistyslakia sekä seuratoiminnan kehittymistä ylipäänsä urheilumaailmassa. Yhteiset tapaamiset ja käyntien purku ovat myös tärkeä osa seurakehittäjien työtä. Ratsastajainliitto oli mukana Valon seuratoiminnan koulutusten kehittämistyössä ja toteutti mm. liikunnan aluejärjestöjen kanssa pilotteja seuran tulevaisuusiltojen tiimoilta. Seuraseminaarit, koulutukset ja tapahtumat Ratsastajainliiton seura- ja talliseminaari pidettiin kevätkokousviikonlopun yhteydessä Lahdessa Aiheena oli seuratoiminnan tulevaisuus. Anssi Tuulenmäki ravisteli ratsastajia suunnittelemaan seura- ja tallitoimintaa innovaattorin silmin. Seuratoimijoille ja talliyrittäjille suunnattu seura- ja talliristeily järjestettiin Risteilyn seminaariaiheina olivat mm. seura- ja talliyhteistyö, valmentautuminen ratsastuskoululaisena sekä hyvinvoiva ihminen, hevonen ja yhteisö. Tarjolla oli myös jäsensihteerikoulutusta, nähtävyyskierros Tukholmassa ja ohjattua oheisliikuntaa. Risteilylle osallistui yli 50 seura- ja tallitoimijaa. Ratsastusseurojen puheenjohtajille järjestettiin yhteinen koulutuspäivä seuran johtamisesta ja hyvästä hallinnosta Helsinki International Porche Horse Show n yhteydessä lokakuussa. Päivään osallistui 60 puheenjohtajaa eri puolilta Suomea. Jäsensihteerikoulutuksia järjestettiin edellisvuosien tapaan säännöllisesti. Ratsastajainliitto jatkoi yhteistyötä Helsinki International Porsche Horse Show n kanssa Hyvässä Seurassa -seurakampanjan muodossa. Kilpailussa seuran jäsenet keräsivät mahdollisimman suuren porukan Horse Show hun ja lunastivat siten Horse Show -lippunsa alennettuun hintaan. Ratsastajainliitto aloitti syksyllä yhteistyön tunnettujen eläinkouluttajien Tuire Kaimion, Minna Tallbergin, Mintti Rautioahon ja Anna Kilpeläisen kanssa hevosen hyvinvointiin liittyen. Jäsenistölle tarjotaan koulutussarjaa, jonka tavoitteena on käydä läpi hevosen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä päivittäistä toimintaa hevosen kanssa. Kohderyhmänä ovat hevosharrastajat, hevosenomistajat ja muut kiinnostuneet. Koulutusta toteutetaan ympäri Suomen, liiton jokaisella alueella. Kiertue alkoi syksyllä ja jatkuu vuoden 2016 ajan. Sinettiseurat Valtakunnalliset Sinettiseurat ovat nuorisotoiminnan laatuseuroja, mistä tunnustuksena niille on myönnetty Valo ry:n ja lajiliittojen yhteinen Sinetti. Ratsastuksella oli 27 Sinettiseuraa vuoden lopussa. Ratsastajainliitto tukee Sinettiseurojen toimintaa tarjoamalla niille etuja ja alennuksia koulutusmateriaaleista. Vanhat Sinettiseurat auditoidaan kolmen vuoden välein ja uudet kahden vuoden välein yhteistyössä Valon aluejärjestöjen ja ratsastuksen seurakehittäjien kanssa. kouluttajavaihtoehdot: Hevosen Hyvinvointi -kiertue alueilla ihmisen ja hevosen hyvinvointia edistävä koulutuskokonaisuus Kohderyhmänä: kaikki kiinnostuneet, harrastajista hevosenomistajiin, tulevat hevosenomistajat Koulutuksen aiheina mm.: Hevosen lajityypillinen käyttäytyminen ja sen huomioiminen arkitilanteissa hevosen elekieli ja sen tulkitseminen Oppiminen ja hevosen käyttäytymisen muokkaaminen kouluttamalla Hevosen kouluttaminen pelottomammaksi Koulutuksen tavoitteena on tuoda tuoreimpaan tietoon perustuva hevostaito jokaisen hevosharrastajan ulottuville ja innostaa oppimaan lisää. Tutkimukset tuottavat jatkuvasti uutta tietoa hevosten käyttäytymisestä ja oppimisesta, jota voidaan hyödyntää arjessa lisäämään tehokkuutta ja turvallisuutta. Kaiken perustana on hevosen hyvinvoinnin varmistaminen. Teorialuento ja käytännön esimerkkejä kuvien ja videomateriaalin avulla kuva: Minna Tallberg Tuire kaimio Minna Tallberg Mintti Rautioaho anna kilpeläinen (också på svenska) Käytännönläheinen koulutuspäivä, jossa käydään läpi useita esimerkkejä jokapäiväisistä tapahtumista hevosten kanssa. Kesto noin kolme tuntia Mahdollisena lisänä Animagin kyselytunti eläinlääkäriltä. Aiheina mm. ontuminen ja ähky, kipukäyttäytyminen ja tarttuvat taudit kuva: Tuire kaimio kuva: Mikko TörMänen kuva: Mikko TörMänen kuva: Minna Tallberg Yhteistyössä Animagin kanssa Ratsastuksen Sinettiseurojen yhteistapaaminen järjestettiin Tampereen Hevoset-messuilla. lisätietoja: Suomen RatSaStajainliitto Ry finlands RyttaRföRbund Rf 29

30 Sinettiseurojen laadukasta talliyhteistyötä sekä kattavia toimintalinjoja ja strategioita hyödynnetään liiton muussa seurakehittämistyössä. Sinettiseuroja on mukana myös Non Fighting Generation -järjestön johtamassa Arvokas kasvatus -projektissa, jonka kohderyhmänä 7 12-vuotiaat. Pilottijaksot aloitettiin keväällä 2013, ja ne jatkuvat vuoteen 2017 saakka. Kokemukset ovat olleet hyviä ja niitä on jaettu malleiksi muiden seurojen toimintaan. Sinettiseurojen onnistuneita ratkaisuja mm. kiusaamisen ehkäisemiseksi on nostettu esille liiton jäsenlehdessä ja seurakohtaamisissa. Sinettikriteeristön päivitystyö alkoi Valon johdolla loppusyksystä. Uudistunut kriteeristö otettiin käyttöön vuoden lopulla. Vuoden Ratsastusseurat Hyvälle ratsastusseuralle jaetaan vuosittain tunnustuspalkinto laadukkaasta ja monipuolisesta seuratyöstä. Suomen Ratsastajainliitto ja sen alueet haluavat näin kiittää seuroja tärkeästä vapaaehtoistyöstä. Vuoden 2015 seurakilpailussa palkittiin kolme valtakunnallista voittajaseuraa 1000 euron palkinnolla sekä jokaisen kahdeksan alueen paras seura 500 euron palkinnolla. Kilpailussa arvioitiin vuoden 2014 toimintaa, ja sen painopisteenä oli liiton kyseisen vuoden teema, eli talliyhteistyö. Kilpailussa kiinnitettiin myös huomiota toiminnan monipuolisuuteen tai tietyn osa-alueen laadukkaaseen toteuttamiseen. Kriteereinä olivat toiminnan innovatiivisuus, aktiivinen kehittyminen/kehittäminen sekä jatkuvuuden turvaaminen. Kilpailuun osallistuivat kaikenkokoiset seurat. Päätöksen valinnoista tekivät ratsastuksen seurakehittäjät. Valtakunnalliset voittajat Ratsastusseura Primus ry Turun Urheiluratsastajat ry Kangasalan Ratsastajat ry Alueelliset voittajat Etelä-Suomi: Husaariratsastajat ry Häme: Tallitiimi ry Lounais-Suomi: Kaarinan Kenttäratsastajat ry Keski-Suomi: Korpilahden Ratsastajat ry Kaakkois-Suomi: E.S. Riding Club ry Itä-Suomi: Siilin Ratsastajat ry Pohjanmaa: Lakeudenportin Ratsastajat ry Pohjois-Suomi: Oulunsalon Ratsastajat ry Suomen Ratsastajainliitto ry VUODEN RATSASTUSSEURA 2014 Seuratuki Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 4,5 miljoonaa euroa seuratukena liikunta- ja urheiluseuroille keväällä Tukea myönnettiin 408 hankkeelle yli 60 lajin toimintaan. Myönnettyjen avustusten suuruus vaihteli eurosta euroon. Avustukset myönnetään veikkausvoittovaroista. Seuratuella edistetään liikunnallisen elämäntavan omaksumista ohjatussa seuratoiminnassa. Painopisteenä on lasten ja nuorten liikunta sekä perheliikunta. Seuratuen avulla harrastamismaksut on tarkoitus pitää kohtuullisina. Näkemyksenä on, että harrastamisen hinta lasten ja nuorten liikunnassa ei saa ylittää 50 euroa kuukaudessa. Ratsastajainliitto kannustaa ratsastusseurojaan valtakunnallisen seuratuen hakemiseen. Vuonna 2015 kuusi ratsastusseuraa oli tukea saaneiden joukossa. Seuroja sparrattiin ennen ja jälkeen hakuprosessin, ja liitto oli seurojen tukena toiminnan toteuttamisessa. Seurakehittämisen merkitys on suuri seuratukea hakevien seurojen joukossa. Tukea saaneet ratsastusseurat ja summat: Enjalan Ratsastajat, euroa Jyvässeudun Ratsukot, euroa Kaukkalan Ratsastajat, euroa Perhonjokilaakson Ratsastajat, euroa Pikku Pihlavan Ratsastaja,t euroa Turun Urheiluratsastajat, euroa 30

31 Nuoret Päättäjät Ratsastuksen Nuoret Päättäjät -ryhmä perustettiin keväällä Ryhmä on aktiivisista ja innokkaista nuorista koostuva porukka, joka vaikuttaa lajin kehittämiseksi ja nuorten äänen kuulumiseksi. Ryhmän päätarkoituksena on lisätä nuorten liikkumista ja edistää nuorten vaikutusmahdollisuuksia kaikilla urheilun päätöksenteon tasoilla. Nuorten Päättäjien tehtävänä on lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia seura-, alue- ja tallipalveluissa sekä urheilupuolella. Tavoitteena on nuorten mielipiteiden, vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden lisääminen ratsastuksen parissa. Nuorten ääni halutaan entistä voimakkaammin näkyviin liiton koko toiminnan kehittämisessä ja toteutuksessa. Nuoret Päättäjät -ryhmä on jalkautunut seuraaviin liiton työryhmiin: Talent Program, Reilu Peli, Kuntotyöryhmä, hyväntekeväisyyshanke, Mahdollisuuksien hevonen, viestintä ja seurakehittäminen. Nuoret Päättäjät -ryhmän pääpainopisteenä vuoden 2015 toiminnassa oli alueiden nuorisovastaavien kokoontumisen järjestäminen, liiton nuorisotoiminnan strategian laadinta ja nuorten näkyvyyden varmistaminen eri työryhmissä, Hippos-lehdessä ja liiton tapahtumissa. Ratsastajainliitto toteutti keväällä Nuoret Päättäjät -ryhmän laatiman jäsenkyselyn, johon vastasi lähes henkilöä. Kysely osoitti tarpeen reagoida muuttuvaan maailmaan, täsmentää ja selkeyttää liiton viestintää sekä uusia liiton nettisivut. Ratsastajainliiton toiminta sai hyvän arvosanan. Kehitystoiveet liittyivät kilpailutoiminnan kustannusten alentamiseen, päätöksenteon läpinäkyvyyteen sekä harrasteratsastajien parempaan huomioon ottamiseen liiton toiminnassa. Nuoret Päättäjät -ryhmä on vahvasti mukana myös koko hevosalan yhteisessä hankkeessa, Mahdollisuuksien Hevonen -kehittämisohjelmassa, jossa ratsu- ja ravipuolen nuorisotoiminta on yhtenä painopistealueena. Tavoitteena on edistää järjestöjen välistä yhteistyötä sekä lisätä nuorten osallisuutta hevosalalla. Yhteisinä tavoitteina on mm. Pohjoismaiden nuorisotapaamisen järjestäminen sekä yhteisten toimintojen kehittäminen kuntien ja seurakuntien nuorisotyön kanssa. Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyön puitteissa Ratsastajainliiton alueiden nuoriso- ja harrastevastaavat sekä raviratojen nuorisovastaavat kokoontuivat Killerin raviradalle keskustelemaan nuorisotyön tilasta lajien keskuudessa ja tutustumaan toisiinsa. Tilaisuudessa oli mukana 30 osallistujaa. Mahdollisuuksien Hevonen -ohjelman nuorisopuoli käynnisti 6.9. Suomenhevosen päivänä hyvän mielen Kummihevonen -kampanjan, joka oli hevosalan yhteinen taidonnäyte ja jatkui vuoden loppuun saakka. Toiminnassa mukana olleet harrastajat ja hevosalan ammattilaiset levittivät hevosten avulla iloa ja toivat hevoselämää lähelle yhteiskunnan eri toimijoita. Valtakunnalliseen kummihevonen -kampanjaan osallistui 150 hevosta taustajoukkoineen. Tämä joukko järjesti yli 450 erilaista tapaamista ja tapahtumaa. Ratsastajainliiton Nuoret Päättäjät -ryhmä laati vuonna 2015 liiton nuorisotoiminnalle strategian nimeltä Nuorten äänellä Strategia pohjautuu Ratsastajainliiton Kaviouralla -strategiaan sekä nuorisotoiminnassa esiin nousseisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Strategiatyön aikana kerättiin mielipiteitä ja näkemyksiä lajin parista eri toimijoilta, nuorilta sekä haettiin ideoita myös muilta lajeilta. Nuorisotoiminnan strategian visio kuuluu: Ratsastuksen ytimessä on hevonen, joka innostaa ja yhdistää. Ratsastusyhteisössä jokaisella nuorella on mahdollisuus kokeilla, osallistua ja vaikuttaa. Nuoret Päättäjät -ryhmän kokoonpano ja vastuualueet Emmi Korpiola, Mahdollisuuksien hevonen -hanke, viestintä Anu Kämäräinen, hyväntekeväisyyshanke, hevoskerhokoulutukset Heidi Pakarinen, Kuntotyöryhmä Teija Ryhtä, seurakehittäminen Mari Salminen (ent. Suomalainen), Talent Program ja Reilu Peli Eveliina Toivonen, ryhmän vetäjä Hyväntekeväisyyshanke lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseksi Ratsastajainliitto käynnisti osana strategiatyönsä käytännön toteutusta syksyllä 2014 nuorisotoiminnan projektin, jonka tavoitteena on saada vähävaraisia ja syrjäytyneitä lapsia ja nuoria mukaan lajin pariin. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin nostaa 300 lasta ja nuorta hevosen selkään, mikä täyttyi keväällä Presidentti Tarja Halonen toimii hankkeen suojelijana. Mukana projektissa on liiton jäsentallien ja -seurojen lisäksi yritysyhteistyökumppaneita sekä edustusta eri järjestöistä ja yhteiskunnan vaikuttajista. Nuoret Päättäjät -ryhmä on myös mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa hanketta. 31

32 Hyväntekeväisyyshankkeen kautta tarjotaan alakouluikäiselle, vähävaraisen perheen lapselle ratsastuksen alkeiskurssi ja muuta hevostoimintaa, kuten mahdollisuus osallistua hevoskerhoon. Alkeiskurssin kustannukset jaetaan liiton ja kurssin järjestävän tahon välillä. Ratsastajainliitto on perustanut yhdessä Hope - Yhdessä & Yhteisesti ry:n kanssa lahjoituslippaan, jonka kautta jokainen voi osallistua hankkeeseen ja tukea vähävaraisten lasten ja nuorten ratsastusharrastusta. Lahjoituksia voi tehdä seuran nimissä, yksityishenkilönä tai anonyymisti. Lahjoitukset käytetään yksinomaan vähävaraisten lasten ja nuorten ratsastusharrastustoimintaan. Ratsastajainliitto on mukana Arvokas kasvatus -projektissa. Se on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama, vuosille ajoittuva valtakunnallinen hanke, jonka tarkoituksena on kehittää väkivallattomuuteen tähtäävä arvokasvatusmalli ja -menetelmät alakouluikäisille lapsille. Päävastuu hankkeen toteuttamisesta on nuorisokasvatusjärjestöllä Non Fighting Generation ry. Ratsastajainliitto on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista. Mukaan on rekrytoitu ratsastusseuroja, joilla on kiinnostusta lähteä kokeilemaan kehitteillä olevia menetelmiä, kuten toiminnalliset ja liikunnalliset harjoitukset, leikit ja pelit, osana omaa toimintaansa sekä antamaan niistä palautetta hankkeen jatkokehittelyä varten. Ratsastuksen Sinettiseurat ovat olleet mukana kehittämässä hanketta. Ratsastajainliitto jatkoi yhteistyötä lahtelaisen Valopilkku-projektin kanssa sosiaalisen kanssakäymisen, eettisyyden ja kasvatuksen edistämiseksi seura- ja tallimaailmassa. Kerho-ohjaajakoulutus ja materiaalituotanto Seurat ja alueet järjestivät 11 hevoskerhon ohjaajien peruskurssia, joissa koulutettiin 160 uutta ohjaajaa. Ohjaajien jatkokursseja järjestettiin 1, johon osallistui 11 henkilöä. Koulutuksia järjestävät seurat ja alueet saavat koulutusmateriaalin edulliseen pakettihintaan. Ratsastajan opas kilpailumaailmaan päivitettiin kilpailusääntöihin tulleiden muutosten mukaisesti. Hevoskerhon ohjaajan oppaasta julkaistiin päivitetty versio. Samalla aloitettiin Hevoskerhon ohjaajan jatkokurssin mittava uudistustyö. Uudistettu kurssi otetaan käyttöön vuoden 2016 koulutuksissa. 32

33 Powercup Lahden Ratsastajat ry järjesti Powercupin, junioreiden yhdistetyn este- ja kouluratsastuskilpailun, loppukilpailun Lahdessa, Takkulan Ratsastuskeskuksessa Hevoshullu-kilpailut Tallit ja seurat järjestivät yhteensä 185 (2014: 150) juniori-ikäisille tuntiratsastajille suunnattua Hevoshullu-kilpailua 67 (58) tallilla. Kilpailulajeina olivat hevostaidot, esteratsastus, kouluratsastuksen taitoratsastus sekä keppihevoskisat. Kaikissa lajeissa oli mahdollista kilpailla eri taitotasoilla, joista alin soveltuu harrastajien ensimmäiseksi kilpailuksi. Hevoshullu-kilpailuiden konsepti on tehty järjestäville talleille ja seuroille mahdollisimman helpoksi. Liitto huolehti järjestäjille valmiit järjestämisohjeet, radat, lomakkeet, ilmoituspohjat sekä palkinnot. Valtakunnallinen hevostaitomestaruuskilpailu Valtakunnallinen hevostaitomestaruuskilpailu Suonenjoella sai mukaansa yhteensä 47 (2014: 66) osallistujaa 15 seurasta. Joukkuekilpailuun osallistui 7 joukkuetta. Vuosina syntyneiden sarjassa oli mukana 36 hevostaitokilpailijaa ja vuonna 2003 ja sen jälkeen syntyneiden sarjaan osallistui 11. Hevostaitomestaruuskilpailuja järjestetään vuosittain sekä valtakunnallisella, alueellisella että seuratasolla Ratsastuksen oheisliikunta Ratsastuksen harrastajia kannustetaan monipuoliseen liikkumiseen. Ratsastajainliiton valtakunnallinen kuntotyöryhmä vastasi eri ikäryhmille suunnattujen kunto-, hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämisestä ja ideoinnista. Kuntotyöryhmän pääpainopisteenä oli liikunnan edistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen elämän eri alueilla. Ryhmän jäsenet ovat monipuolisia liikunnan ammattilaisia, joilla on liikunta-alan koulutuksen lisäksi myös hevosalan ammatillista koulutusta. Kuntotyöryhmässä olivat mukana Anne-Maarit Hyttinen, Sini Huhtala, Kirsi Piispanen, Lotta Hällström, Hannele Helander, Teresa Tuominen, Sari Pakula ja Heidi Pakarinen sekä Nuoret Päättäjät -ryhmän edustus. Kuntotyöryhmän toimintakonseptia muutettiin vuoden lopussa. Osa työryhmän jäsenistä siirtyi urheilutoiminnan puolelle kehittämään ratsastajan fysiikkaan suunnattuja palveluja. Jäljelle jäävän kuntotyöryhmän nimi muutettiin hyvinvointityöryhmäksi. Kuntotyöryhmän tavoitteena oli nostaa ratsastuksen lajiprofiilia Olemme maailman liikkuvin urheilukansa -teeman mukaisesti, mikä tarkoitti lajin oheisliikunnan kehittämistä (koulutukset, seminaarit, kurssit), ratsastuksen kilpailukyvyn varmistamista (lajin näkyvyys, markkinointi ja viestintä) sekä tuntiratsastajien liikuttamista koko elämänkaarella. Ratsastajainliiton Liikkuva Ratsastaja -oheisliikunnan ohjaajakoulutuksia jatkettiin. Liikkuva Ratsastaja on koulutuskokonaisuus, jossa perehdytään ratsastuksen oheisliikuntaan ottaen huomioon lajin omat erityispiirteet sekä tarpeet. Tavoitteena on kouluttaa talleille ja seuroille ohjaajia, jotka voivat innostaa ja ohjata sekä lapsia, nuoria että aikuisia oikeanlaisen oheisliikunnan pariin. Ohjaajan käytössä ovat valmiit liikuntatuokiomallit, jolloin ohjaaminen on help- 33

34 poa, ja sen voi toteuttaa lähes kuka tahansa koulutuksen käynyt henkilö. Koulutuksessa käydään läpi ratsastajalle tarpeellisia liikkeitä sekä liikuntaohjeita. Liikkuva Ratsastaja -koulutuksen käyneet saavat käyttöönsä nettisivuston, jossa on liikuntaohjeita, liikuntatuntisuunnitelmia sekä alku- ja loppuverryttelyjä. Valmiita ohjeita hyödyntäen on helppo toteuttaa pieniä liikuntatuokioita omassa seurassa/talliympäristössä. Koulutukseen osallistujilla on käytössään myös helppo ja kevyt testiosio, jonka avulla voi kontrolloida innostuneiden liikkujien edistymistä. Liikkuva Ratsastaja -oheisliikunnan ohjaajia oli valmistunut jo yli 150 vuoden loppuun mennessä. Kuntotyöryhmä järjesti Kuntohaaste -kunnonkohotuskampanjan ratsastajien fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Kuntohaasteessa kilpailtiin leikkimielisesti joukkueissa kunnon kohottamiseksi. Yhtenä kategoriana oli myös painonpudotus. Kuntohaasteessa oli mukana yli 50 innokasta joukkuetta eri puolilta Suomea. Maaliviivalle niistä selviytyi noin puolet. Kuntohaasteen tiimoilta järjestettiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tapahtumia ja seminaareja ympäri Suomen. Ratsastuksen kuntotestaajia koulutettiin. Oheisliikunnan tärkeyttä nostettiin esille myös alan ammattilaisille. Suomen Ratsastuksenopettajainyhdistys ry:n kanssa järjestettiin Ratsasta kunnolla -seminaari keväällä. Päivän aikana käytiin läpi ratsastusta taitolajina, mietittiin taitolajin opettamisen elementtejä, miten taidon oppimista voi helpottaa ja miten ratsastajan fysiikka vaikuttaa kokonaisuuteen. Mukana oli 60 alan ammattilaista. Kuntotyöryhmän ideoimassa Liikkuva seura, Liikuntakuukaudet -kampanjassa kesä-, heinä- ja elokuu julistettiin virallisiksi liikuntakuukausiksi, jolloin seuroja kannustettiin kokeilemaan mahdollisimman paljon eri liikuntalajeja. Monipuolisin, eniten lajikokeiluja toteuttanut seura palkittiin. Valtakunnallinen Urheillen terveyttä -ohjelma otettiin osaksi liiton harrasteliikunnan kehittämistyötä. Urheillen terveyttä ratsastusseurassa -pilottihankkeeseen kutsuttiin mukaan ratsastusseuroja, joiden kanssa luotiin ja kokeiltiin yhdessä konsepteja seuroissa ja talleilla tapahtuvan oheisliikunnan kehittämiseksi. Ratsastusseuroille tarjottiin hankkeen tiimoilta mm. Liikkuva Ratsastaja -koulutus sekä yhteisiä verkostotapaamisia. Mukana pilotissa oli seitsemän ratsastusseuraa: E.S. Riding Club ry, Hurma Riders Maaninka ry, Keurusseudun Ratsastajat ry, Kymijoen Ratsastajat ry, Ratsastusseura Primus ry, Tallitiimi ry ja Tawast Riders ry Tallitoiminta Hyväksyttyjä ratsastuskouluja oli 246 (2014: 244), harrastetalleja 77 (75) ja yksityistalleja 37 (34) sekä vaellustalleja 6. Ratsastuskouluja on hyväksytty 1970-luvulta alkaen, harrastetalleja 1990-luvulta ja yksityistalleja vuodesta Vuonna 2015 mukaan otettiin myös vaellustallit. Vaellustallit olivat näkyvillä mm. Tampereen Hevoset messuilla sekä osastolla että seminaarissa. SRL:N JÄSENTALLI Loppuvuodesta saatiin päätökseen työ uudesta talliluokituksesta Hevosavusteiset palvelut. Tallit tarjoavat joko sosiaalipedagogista hevostoimintaa, ratsastusterapiaa tai vammaisratsastusta. Talliluokitusta ja toiminnalta edellytettäviä kriteerejä oli suunnittelemassa kattava asiantuntijaryhmä, mukana mm. Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry sekä Suomen Ratsastusterapeutit ry. H E V O S A V U S T E I S E T P A L V E L U T Jäsentalleihin pidettiin yhteyttä joka kuukausi joko sähköpostitse tai kirjeitse. Tallikäyntien yhteydessä painotettiin turvallisuutta, yrittäjien jaksamista sekä asiakkaiden vakuutusturvaa. Tallikäynnit hoidettiin koko maassa viiden tallineuvojan voimin. Tallineuvojille järjestettiin vuoden aikana kaksi koulutusta. Syksyllä yksi tallineuvoja oli äitiyslomalla. Vuosi 2015 oli valmentautumisen teemavuosi. Tallipuolella korostettiin valmentautumista hevostaidoissa. Hevostaitoihin liittyen kehitettiin uusi maastakäsittelymerkki. Sen avulla halutaan korostaa lajissa vasta-alkajille tärkeitä taitoja, jotta hevosten käsittely olisi turvallista. Hevosten käyttäytymisen ymmärtämisellä on merkitystä myös ratsastuksen oppimiseen. Laatuportaat-kehitystyötä jatkettiin. Vuoden lopulla Laatutalli-merkin saavuttaneita yrityksiä oli 22 (2014: 20). Laatuportaiden tavoitteena on tarjota apua talliyritysten toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Vuoden talli -palkinto jaettiin keväällä Ylirannan Ratsutilalle Iistä. Ratsastajainliitto jatkoi yhteistyötä Kari Vepsän kanssa hevostaitoihin liittyvän koulutuspalvelun kehittämiseksi. Koulu- 34

35 tuspakettia tarjotaan liiton jäsenetuna ratsastusseuroille, -talleille ja yksittäisille jäsenille. Tavoitteena on antaa myös aikuisratsastajille mahdollisuuksia sekä kehittyä että testata osaamistaan hevostaidoissa. Hevosen hyvinvointikiertue käynnistyi syyskuussa järjestetyllä seminaarilla Helsingissä. Kiertueen koulutuksia on järjestetty ympäri Suomea ja myös tallit ovat voineet markkinoida koulutuksia asiakkailleen. Tallikohtaaminen toteutettiin syksyn seura- ja talliristeilyllä, jossa oli mukana noin 50 henkeä. Aiheina olivat seura- ja talliyhteistyö, valmentautuminen ratsastuskoululaisena sekä hyvinvoiva ihminen, hevonen ja yhteisö. Tarjolla oli myös jäsensihteerikoulutusta, nähtävyyskierros Tukholmassa ja ohjattua oheisliikuntaa. Talliyrittäjille järjestettiin ohjelmaa Valtakunnallisten hevosyrittäjäpäivillä Nokialla. Yrittäjäpäivät järjestettiin yhteistyössä Hippoliksen ja Suomen Hippoksen kanssa. Paikalla oli yli sata yrittäjää. Ratsastusväkeä oli perinteisesti ravipuolta enemmän. Ratsupuolella suurin osa yrittäjistä tuli mukaan Ratsastajainliiton jäsentalleilta. Päivillä kuultiin luentoja mm. työterveyshuollon järjestämisestä, työnantajana toimimisesta, yrittäjän jaksamisesta ja talouden hallinnasta. Yrittäjät saivat myös käytännön esimerkkejä käytäntöjen helpottamiseen arkisissa tallitöissä. Lainsäädännön näkökulmat sekä lanta-asia olivat myös esillä. Keskusteluissa puhuttivat hevosen hyvinvointi, mukana läänineläinlääkäri valvonnan näkökulmasta. Lisäksi yrittäjiä heräteltiin miettimään median ja somen käyttöä. Valtakunnallisen Nouse Ratsaille -viikon teemana oli teemavuoden mukaisesti valmentaudu hevostaidoissa. Talleille tarjottiin pakettia, missä oli mukana ilmaisia, hevostaitojen opetteluun kannustavia minimerkkejä. Nouse Ratsaille -tapahtumaan lähti mukaan yli 50 tallia. Tallit pitivät esimerkiksi avointen ovien päivän tai toteuttivat ratsastuksen vaihtoviikon. Vaihtoviikolla tallin vakiokävijät ottivat mukaan tuttavansa, joka ei ollut ennen kokeillut ratsastusta. Ratsastajainliitto hoiti valtakunnallisen tiedottamisen tapahtumasta ja teki tapahtumajärjestäjille materiaalipaketin, joka sisälsi mm. kutsukortit ja todistukset ratsastuksen kokeilijoille. Talleille toimitettiin lisäksi tiedotusmateriaalia ja esitteitä. Ratsastuskouluoppilaiden mestaruuskilpailut järjestettiin Lahdessa Suomen Ratsastuksenopettajainyhdistyksen ja Lahden Ratsastajien yhteistyönä. Kilpailujen yhteydessä palkittiin myös paras hevostenhoitaja sekä huutosakkijoukkue. Mukana oli yli 40 ratsastuskoulua ja kilpailuissa ratsastettiin 600 lähtöä Vammaisratsastus ja erityisryhmien ratsastus Vammaisratsastuksen suurimmat onnistumiset liittyivät aktivoituneeseen kilpailutoimintaan: tarjolla oli aiempaa runsaampi kilpailukalenteri, kansainväliselle tasolle nousi uusia nuoria ratsastajia, aiempien mestaruuskilpailujen sijaan järjestettiin lajin ensimmäiset SM-kilpailut ja Special Olympics -maailmankisoista saatiin hienosti menestystä. Lajiin saatiin mukaan uusia tulijoita, misyä kertovat katsastukseen tulleet uudet ratsastajat, täyteen varattu luokituspäivä sekä sadat kokeilijat Liikuntamaa -tapahtuman ratsastussimulaattorilla. Vuoden aikana perustettu Facebook-ryhmä tehosti ja nopeutti tiedonkulkua sekä loi vertaisryhmän. Kilpailu-, valmennus- ja leiritoiminta Vuoden aikana järjestettiin kolmet 3-tason sekä kuudet 1-tason vammaisratsastuskilpailut. Special Olympics-mestaruuksista kilpailtiin joukkueina Huittisissa ja henkilökohtaisesti Ravijoella. Kaikkien aikojen ensimmäiset vammaisratsastuksen SM-kilpailut järjestettiin Ypäjällä. Vammaisratsastuskomitea tuki kilpailujärjestäjiä tuomareiden kulujen kattamisessa. Vammaisratsastuksen rankingtaulukko kehitettiin ja otettiin käyttöön vuoden aikana, ja tuloksien perusteella jaettiin ensimmäiset vammaisratsastuksen valiomerkit. Kehitysvammaisten Special Olympics-kilpailuihin kehitettiin oma pisteytys, joka otetaan virallisesti käyttöön vuonna Vammaisratsastuksen kotimaan kilpailukortti toimitettiin 19 ratsastajalle. Kilpailukortti on normaalisti voimassa neljä vuotta kerrallaan. Vuosina kilpailukortteja on toimitettu kaikkiaan 36 kappaletta. Maajoukkueen toiminta oli vuoden aikana vireää. Valmennusleirejä järjestettiin kolme. Osallistujia lähetettiin neljään kansainväliseen kilpailuun, joista tuloksena oli muun muassa historiallinen joukkuekilpailun 2. sija Waregemissa Belgiassa. Lisäksi Suomella oli joukkue PM- ja EM-kilpailuissa. Maajoukkuetoiminnasta kiinnostuneille uusille ratsastajille järjestettiin Ypäjällä katsastusleiri ja infotilaisuus. Katsastukseen osallistui viisi uutta ratsastajaa. Infotilaisuudessa kuultiin Paralympiakomitean pooliurheilijaksi valitun Fanny Bengsin tarina. Katsastus- ja infoviikonloppuun osallistui myös useita ratsastajia ilman hevosta. 35

36 Vammaisratsastuksen suomenmestarit 2015 Jessica Kerttunen Ladykiller II. Vammaisratsastuskomitea järjesti leirit yhteistyössä tallien kanssa Huittisten Ratsastuskeskuksessa Huittisissa, Valmennuskeskus Loimihaassa Loimaalla, Okeroisten tallilla Lahdessa, Turkan Ratsurinteellä Oulussa sekä Pikkupihlajan Ratsastuskoululla Tuusulassa. Lisäksi Ratsastajainliitto järjesti yhden Special Olympics -valmennusleirin Ravijoella. Liiton tukemien leirien lisäksi tallit järjestivät omia leirejä, joista tiedotettiin liiton nettisivuilla. Special Olympics -maailmankilpailuihin Los Angelesissa osallistui Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry:n joukkueessa neljä ratsastajaa sekä valmentajat Arto-Pekka Heino ja Maritta Enqvist. Kilpailusta saatiin paljon menestystä. Kouluratsastuksessa omissa divisioonissaan Jenny Kärkkäinen sai kultaa, Klaus Müller hopeaa ja Toomas Lahtinen sijoittui neljänneksi. English Equitationissa (ryhmäratsastus) Jenny Kärkkäinen voitti kultaa, Anna-Maija Pyy hopeaa, Klaus Müller pronssia ja Toomas Lahtinen sijoittui viidenneksi. Team Relayssa (pariratsastus) Jenny Kärkkäinen, Anna-Maija Pyy ja Klaus Müller savuttivat kultaa ja Toomas Lahtinen hopeaa. Tapahtumat ja koulutus Vammaisratsastuskomitean edustaja Nina Kivimäki osallistui FEIn Para-Equestrian Forum -tapahtumaan Essenissä Saksassa. Kansainvälinen luokittaja Patricia Hirn oli samaan aikaan mukana FEI Classifier Forum tapaamisessa. Tampereen Hevosmessujen yhteydessä järjestettiin Kaikki ratsaille! kipinää ja keinoja vammaisratsastuksen aluetoimijoille -tapaaminen. Tapaamiseen osallistui 13 henkilöä. Yhteistyötä Lionsien Vermo-toimikunnan kanssa jatkettiin. Liiton vammaisratsastuskoordinaattori osallistui Vermotoimikunnan kokouksiin, joissa suunniteltiin vuosittaista perhetapahtumaa Vermon raviradalla, nyt Tapahtuman 36

37 tuotto ohjataan vammaisratsastukselle. Toimintakauden aikana avustuksia maksettiin euroa. Avustusta sai 16 lasta/nuorta, yksi vammaisyhdistys sekä ratsastuksen Special Olympics -maailmankisajoukkue. Syksyllä koulutettiin kaksi uutta kotimaan vammaisratsastusluokittajaa, Maria Schopp ja Miia Heino. Koulutukseen kuului teoriaosuuden lisäksi käytännön harjoituksia maajoukkuekatsastuksen yhteydessä. Maajoukkuekatsastuksen yhteydessä järjestettiin myös luokituspäivä, johon osallistui 8 luokitettavaa. Ilmoittautuneita oli enemmän kuin mukaan mahtui, heidän osaltaan luokitus siirrettiin alkuvuoteen Vuoden aikana koulutettiin kaksi uutta kansainvälistä vammaisratsastustuomaria, Eeva Kaartinen ja Marjukka Manninen. Vammaisratsastuskomitea osallistui omalla toimintapisteellään Tampereella Apuvälinemessujen yhteydessä järjestettyyn Liikuntamaa-tapahtumaan. Pisteellä oli tarjolla tietoa ja vertaistukea. Lajia pääsi kokeilemaan niin keppihevosesteradalla kuin ratsastussimulaattorilla. Ensimmäistä kertaa mukana ollut Sappeen Ratsutilan ratsastussimulaattori toi osastolle paljon säpinää, ja simulaattorin selkään nousi kolmen päivän aikana satoja kokeilijoita. Helsingissä järjestettiin vuorossaan neljäs vammaisratsastuksen lajiseminaari, johon osallistui 13 henkilöä. Osallistujat edustivat alueellisia toimijoita, kilpailijoita sekä heidän tukijoukkojaan. Seminaarissa kuultiin Maritta Enqvistin matkakertomus Los Angelesin Special Olympics -maailmankisoista. Lisäksi käytiin läpi vuoden 2015 onnistumiset ja vuoden 2016 toimintasuunnitelma, kilpailu- ja valmennussuunnitelmat sekä sääntömuutokset. Vuoden aikana järjestettiin tutustumispäiviä eri puolilla Suomea: Horseforte Oy:n tallilla Tampereella, Okeroisten Tallilla Lahdessa, Mennalan Ratsutilalla Jyväskylässä sekä Aulangon Ratsastuskoululla Hämeenlinnassa. Vammaisratsastuksen peruskursseja järjestettiin kolme: Sipoossa, Kiuruvedellä ja Tampereella. Syksyllä käynnistyi uusi vammaisratsastuksen ohjaajakoulutus uudistetulla opetussuunnitelmalla. Uudistuksessa koulutuksen pituus kasvoi kolmesta neljään koulutusviikonloppuun. Tiedotus Nettisivuille lisättiin vuoden aikana lajiin liittyvää tietoa. Yhteydenpitoa jäsenistöön parannettiin perustamalla Facebook-ryhmä SRL Vammaisratsastus, johon liittyi vuoden aikana noin 200 jäsentä. Henkilöjäsenten etuuksiin kuuluva Hippos-lehti toteutettiin myös näkövammaisille tarkoitetussa elektronisessa muodossa. Numerot ovat luettavissa Näkövammaisten keskusliiton tiedonhallintapalveluista saatavalla ilmaisella Windows luetus -ohjelmalla. Vammaisratsastusesite päivitettiin syksyllä TERVETULOA MUKAAN RATSASTUKSEN MAAILMAAN! Lisätietoja: Suomen Ratsastajainliitto ry:n vammaisratsastuksen koordinaattori Hanna Talvitie hanna.talvitie@ratsastus.fi p Valtion Liikuntaneuvoston julkaisi keväällä Erityisliikunta ja vammaisurheilu lajiliitoissa -raportin. Raportin mukaan ratsastus on lajiliitoista kolmen kärjessä erityisliikunnan toiminnassa yhdessä judon ja uinnin kanssa. RATSASTUS tarjoaa avointa, esteetöntä ja elämyksellistä liikuntaa myös erityisryhmille Aluetoiminta Ratsastajainliiton toiminta on jakautunut maantieteellisesti kahdeksalle alueelle. Alueilla on omat jaostonsa, joiden tehtävänä on edustaa liittoa paikallistasolla ja hoitaa alueille nimettyjä tehtäviä. Aluejaostot ovat tili- ja raportointivelvollisia liitolle. Aluejaostojen lisäksi jäsenistöä palvelivat aluekoordinaattorit. Alueiden puheenjohtajisto kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa. Joka vuoden alussa järjestetään alueiden yhteinen viikonloppu, johon osallistuu aluejaostojen lisäksi liiton toimihenkilöitä ja hallituksen jäseniä. Yhteistapaaminen järjestettiin tammikuun viimeisenä viikonloppuna Seinäjoella mukana 77 osallistujaa. Viikonlopun teemana oli uudistunut kilpailujärjestelmä sekä valmentautuminen. Aluejaostojen kokoamat toimintakertomukset julkaistaan tilastoliitteessä. 37

38 6. Edunvalvonta, yhteiskunta ja olosuhteet 6.1. Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Suomen Ratsastajainliiton yhteiskunnallinen merkitys edunvalvojana kaikissa hevostalouteen liittyvissä asioissa on vahva. Liitto valvoo jäsenseurojensa, -talliensa ja ratsastajien etuja sekä edistää hevosten hyvinvointia. EU-PROJEKTIT Uudistuva hevostalous -hanke Uudistuva hevostalous -hankkeessa edistetään elinkeinotoimintaa ja vahvistetaan toimialan yhteiskunnallisen merkityksen tunnettuutta. Yrittäjiä kannustetaan kysyntälähtöiseen ajatteluun ja tarttumaan trendien tuomiin mahdollisuuksiin, uudistumaan ja näin parantamaan liiketoiminnan kilpailukykyä. Läpileikkaavina aiheina ovat vastuullisuus ja kestävyys: hevosista, ihmisistä ja ympäristöstä huolehtiminen. Hankkeen hallinnoijana on Hämeen ammattikorkeakoulu. Yhteistyössä ovat vahvasti mukana Hippolis sekä LUKE. Ratsastajainliiton tallipäällikkö toimii ohjausryhmän puheenjohtajana. Hevosenomistaja-hanke Hippoliksen hallinnoima projekti on hevosalan eri lajien rajat ylittävä hevosen omistajuuden kehittämishanke. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta erityisesti hevosen kimppaomistamiseen, madaltaa kynnystä ryhtyä omistajaksi, lisätä hevosen omistamisen arvostusta ja luoda kimppaomistukseen yhteiset pelisäännöt. Yhteistyö hevosalan toimijoiden, kuten kilpailujärjestäjien, valmentajien ja keskusjärjestöjen kanssa on tärkeää. Mukana hankkeen ohjausryhmässä on liiton tallipäällikkö. Hankkeella on oma sivustonsa hevosenomistaja.fi. Hanke sai jatkorahoituksen kevääseen 2016 saakka. Hankkeen innoittamana Ratsastajainliitto päätti hankkia kimppahevosen. Suomenhevonen R.R. Nykäisy on 800 hengen omistama ravihevonen, joka valmentautuu Ypäjällä Ilkka Korven tallissa. Hevonen tarjoaa mahdollisuuden tutustua niin hevosen omistamiseen kuin ravihevosen valmentautumiseen 100 euron kertamaksulla. Hevosen kaikki 800 osuutta ovat menneet kaupaksi ja kimpan ympärille on järjestetty tapaamisia ja koulutuksia. Seura- ja harraste-eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta toimii maa- ja metsätalousministeriön apuna eläinten hyvinvoinnin pitkäjänteisessä kehittämisessä ja toimijoiden yhteistyön edistämisessä. Neuvottelukunta voi myös tehdä ehdotuksia seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin kehittämiseksi ja antaa lausuntoja merkittävistä hankkeista ja esityksistä. Neuvottelukunnan avulla halutaan lisätä eettistä keskustelua seura- ja harrastuseläinten hyvinvointikysymyksistä. Niiden merkitys yhteiskunnassa on jatkuvasti kasvanut ja hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Neuvottelukunnan puitteissa eläinten hyvinvointiin liittyviä ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja voidaan käsitellä laajapohjaisessa keskustelu- ja yhteistyöfoorumissa. Hevosalaa neuvottelukunnassa edustaa Suomen Hippoksen eläinlääkäri Katja Hautala. HEVOSALAN YHTEISET HANKKEET Mahdollisuuksien hevonen Hevosalan toimijat ovat muodostaneet Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkoston. Se kokoontuu säännöllisesti ja ottaa kantaa ajankohtaisiin alan kysymyksiin, laatii koko hevosalalle suuntaviivat sekä päättää yhteisistä kehittämiskohteista. Tarkoituksena on myös tuoda hevosalan yhteiskunnallinen merkitys valtiovallan ja suuren yleisön tietoon. Pääasiallinen vetovastuu on ollut Suomen Hippoksella ja Ratsastajainliitolla. Käytännön työtä hoitaa Hippolis ry, jonka perustajajäsen Ratsastajainliitto on. Yhteistyöverkostossa ovat mukana myös MTK, MTT Hevostalous, Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto, Suomen Eläinsuojeluyhdistys, ProAgria, Hevostietokeskus, Ypäjän Hevosopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Suomen Ravivalmentajat ry ja maa- ja metsätalousministeriö. Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkosto kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Pääsihteeri, seurapalvelupäällikkö ja tallipäällikkö edustavat liittoa ryhmässä. Hevosalan järjestöt ovat järjestäneet ajankohtaisten aiheiden foorumin, Hevosvaltiopäivät, eduskunnassa säännöllisesti vuodesta 2004 alkaen. Tavoitteena on vaikuttaa hallitusohjelmaan ja EU:n seuraavan ohjelmakauden painotuksiin. Ryhmä valmistelee ja julkaisee kirjan Hevosalan haasteet ja hevosalan hankeohjelma. 38

39 Mahdollisuuksien hevonen -verkoston painopistealueet vuosille 2014 ja 2015 EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön vaikuttaminen Hevoskasvatus ja jalostustoiminta Hevosten hyvinvointi Hevosalaa koskeva tukipolitiikka Hevosalan rahoitusmahdollisuudet Verotus Ympäristökysymykset ja maankäyttöpolitiikka Hevosyrittäjien hyvinvointi Hevosalan tutkimus, koulutus ja neuvonta Hevonen ihmisen hyvinvoinnin edistäjänä Hevosalan nuorisotyö Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkosto toimii laaja-alaisesti hevosalan edunvalvonnan asialla. Verkoston toiminta on jaettu vastuualueisiin. Ratsastajainliitto on mukana niistä kaikissa ja vastaa kahden ryhmän vetämisestä. 1) Jalostus & kasvatus 2) Hevosten hyvinvointi (koollekutsuja Kielo Kestinmäki, SRL) 3) Nuorisotoiminta (koollekutsuja Nina Kaipio, SRL) 4) Yritystoiminta 5) Ympäristö, maankäyttö ja lainsäädäntö 6) Hyvinvointia hevosesta TÄRKEIMMÄT HANKKEET MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN -STRATEGIAN PUITTEISSA Maankäyttö ja jokamiehenoikeus Hevosala puolustaa voimakkaasti ratsastuksen kuulumista jokamiehenoikeuksiin ja vastustaa näiden oikeuksien rajoittamista. Toiminnassa hyödynnetään ympäristöministeriön julkaisemaa kirjaa jokamiehenoikeuksista. Ratsastajainliitto on antanut useita lausuntoja maankäyttöön liittyvissä asioissa. Niissä on korostettu ratsastuksen merkitystä naisvaltaisena harrastuksena ja kuntien velvollisuutta huolehtia siitä, että ratsastusta voi harrastaa tasa-arvoisesti kunnan alueella. Kuljetusdirektiivit ja eläinkuljetuslupa Ratsastajainliitto on ollut mukana kuljetuskysymyksiin liittyvissä työryhmissä. Hevosalan edustajat kävivät keskustelua kuorma-auton kuljettajan ammattipätevyysvaatimuksesta hevoskuljetuksissa Trafin ja liikenneministeriön kanssa. Asiaan on saatu uusi tulkinta, joka helpottaa hevosyrittäjien asemaa. Pätevyyttä ei vaadita yksityisissä, muuhun kuin kaupalliseen toimintaan liittyvissä kuljetuksissa eli kuorma-auton kuljettajan henkilökohtaisissa kuljetuksissa tai jos ajoneuvolla kuljetetaan materiaaleja tai laitteita, joita kuljettaja ammattiaan harjoittaessaan käyttää, eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa. Kuorma-auton kuljettajan ammattipätevyysvaatimusta arvioitaessa oleellisinta on, että kuljettaja käyttää ammattiaan harjoittaessaan kuljetettavia materiaaleja tai laitteita kuljetuksen päätyttyä. Hevosen kohdalla tämän tulee olla sen käyttötarkoituksen mukaista käyttöä, kuten esimerkiksi kilpahevosen satulointi, valjastus tai verryttely. Eläinlääkintä, kasvatus ja hevosen hyvinvointi Hevosalan järjestöistä ja eläinsuojeluyhdistyksestä koostuva ryhmä on tuottanut Hevosenomistajan oppaan ja on avannut yhteisen sivuston hevosen hyvinvoinnista, sillä kaikilla hevosalan järjestöillä on paljon samantapaista tietoa hajautettuna eri paikoissa. Sivustossa on koottu yhteen ajankohtainen ja tärkeä tieto 39

40 hevosen hyvinvoinnista, omistamisesta ja tallinpidosta. Kohderyhmänä ovat hevosenomistajat ja tallinpitäjät. Hevosalan osaamiskeskus, Hippolis, vastaa sivujen päivittämisestä sekä koostamisesta. Sivusto hevoseni.fi lanseerattiin keväällä Ratsastajainliitto on ollut mukana työryhmässä ja laatimassa materiaaleja. Sivusto ja opas uudistettiin keväällä. Oppaan uudistettua painosta on jaettu talleille sekä tapahtumissa, ja sen voi myös ladata toimijoiden sivuilta netissä. Eläinsuojelulaki ja muut säädökset Ratsastajainliitto on toimittanut jäsentalleilleen MMM:n oppaan Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen ja neuvonut talleja mm. tilavaatimusten ja eläinsuojelusäädösten sisällön suhteen. Hevosalan järjestöt ovat myös antaneet yhteneväiset lausunnot ns. nitraattidirektiivin muutoksiin liittyen. Nitraattidirektiivissä on uusia kokovaatimuksia koskien uusien lantaloiden rakentamista. Ratsastajainliitto on ollut yhteistyössä MTK:n, Hippoksen sekä Laatuheinärenkaan kanssa selvittämässä pysyvien nurmien viljelystä aiheutuvaa tulkintaepäselvyyttä. Pysyvien nurmien uusi määritelmä voi pahimmillaan johtaa hevosten heinätuotannon pienenemiseen. Lisäksi liitto on ollut vaikuttamassa aktiiviviljelijän määritelmään, jotta mahdollisimman moni yrittäjä saisi peltotukensa maneesista huolimatta. Lannanpoltto ja lannan hyödyntäminen Hevosala ajaa lannanpolton hyväksymistä Ruotsin ja Saksan sekä usean muun maan mallin mukaisesti. Ympäristöministeriön kanssa asiasta on neuvoteltu vuosia. Kysymys on hevosalalle ensiarvoisen tärkeä. Hevosalan järjestöt laativat hallituksen muodostamisen yhteydessä vuonna 2014 kuuden kohdan hevosalan hallitusohjelman. Näistä kuudesta kohdasta lannanpoltto nostettiin hallituksen kärkihankkeisiin, johon on kirjattu: Hevosenlanta tulisi muun tuotantoeläinten lannan tapaan ensisijaisesti saattaa kehittyneen käsittelyn piiriin ja kierrättää lannan ravinteet. Perustetaan hevosenlannan ravinteiden kierrätyshanke ja mahdollistetaan hevosenlannan polttoainekäyttö. Käynnistetään välittömästi keskustelut EU:n komission kanssa hevosenlannan polton mahdollistamisesta joko EU:n sivutuotelainsäädäntöä muuttamalla tai kansallisella säädöksellä. Lannanpoltosta on käyty keskustelua ministeriöiden kanssa ja asiasta pidettiin seminaari vuoden 2016 alussa. Asia ei kuitenkaan etene hevosalan toivomalla tavalla. Fortum ja VAPO ovat kehittäneet kuivikkeiden polttoon liittyviä järjestelmiä, jossa yritykset toimittavat kuivikkeita talleille ja hakevat käytetyt kuivikkeet omien energialaitostensa poltettaviksi. Toiminta on vielä koeasteella. Verotus Järjestöt ajavat hevosalan mutkikkaan verokäytännön yksinkertaistamista ja harmonisoimista. Tässä työssä Ratsastajainliittoa edustaa Ossi Sopen-Luoma. Neuvonta ja asiantuntija-apu ovat liittyneet pääasiassa arvonlisäveroihin ja myyntitulon verotukseen. Liitto on rahoittanut seurojen ja tallien valitusprosesseja verottajaa vastaan ja ollut mukana mm. prosessissa, joka koskee hevosyrittäjien ja ratsastuskouluohjaajien verovähennyksiä. Asiantuntijamme tekemät valitukset ovat johtaneet jäsenseurojen ja -tallien kannalta myönteisiin tuloksiin. Ossi Sopen-Luoma on jäsenenä EEF:n Euroopan hevosalaan liittyvää arvonlisäverokäytäntöä pohtivassa työryhmässä. Rahapelitoiminta Ratsastus oli Toto-kohteena Helsinki International Porsche Horse Show ssa vuonna Peliyhtiöiden yhdistymisneuvotteluja käytiin koko vuoden ajan. Pelitoiminta ja sen organisoituminen on ratsastuksen kannalta tärkeä. Hevospelikertymästä saadaan myös ratsastusurheilulle ja hevoskasvatukselle merkittävää tukea. MUUT EDUNVALVONTAAN LIITTYVÄT ASIAT Hevosalan ammattitutkinnot ja koulutus Ratsastajainliitto on ollut mukana työryhmissä, jotka ovat suunnitelleet hevosalaan liittyvän koulutuksen opetusohjelmia ja ammattitutkintoja. Liitto on antanut lausuntoja hevosalan ammattitutkintojen sisältöihin ja nimittänyt edustajan näyttökokeiden arviointiryhmään. Liitto on ollut aloitteentekijänä ammattikorkeakouluopintojen saamiseksi hevosalalle, ja työtä asiassa jatketaan edelleen. Ratsastajainliitto tekee aktiivisesti yhteistyötä eri urheiluoppilaitosten kanssa valmentajakoulutuksen osalta. Huippu-urheilun muutostyöryhmän suunnitelmien mukaan Urheiluakatemioiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Ratsastuksen saamista mukaan urheiluakatemioiden ohjelmiin on pidetty ensiarvoisen tärkeänä. Suomen Ratsastajainliitto, Turun Seudun Urheiluakatemia ja Hevosopisto ovat tehneet yhteistyösopimuksen ratsastuksen urheiluakatemiatoiminnasta. Tarkoitukseen on räätälöity kokonaisuus, joka palvelee opiskelevaa ratsastuksen kilparatsastajaa kokonaisvaltaisesti. Opintovuosi toimi pilottina ja toimintaa jatketaan

41 Urheiluakatemiatoiminnan tavoitteena on edistää lajissaan huipulle pyrkivien ja jo huipun saavuttaneiden urheilijoiden opiskelua ja ammattiin valmistumista, päivittäisvalmentautumista ja urheilun asiantuntijoiden saatavuutta. Turun Seudun Urheiluakatemia kuuluu Suomen johtaviin Urheiluakatemioihin ja toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa Huippu-urheiluyksikön Urheiluakatemia-ohjelman kanssa. Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavan urheiluakatemiaverkoston johtamisesta Suomessa. Anu Korppoo on toiminut Ratsastajainliiton asiantuntijana Opetushallituksen OPS-työryhmässä. Hevosalan oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä harrasteohjaaja-nimikkeen käytössä. Nimikkeen myöntää Ratsastajainliitto yhdessä hevostalouden tutkintotoimikunnan kanssa. Oppilaitosyhteistyössä tarjotaan myös oppilaitoksille koulutusmateriaalia, mm. Toimiva talli -tapaohjeisto, ja osallistutaan jatko- ja täydennyskoulutusten suunnitteluun. Jatkossa oppilaitosyhteistyötä tehostetaan entisestään. Etelä-Suomen hevosalan toimijat Hevosalan järjestöistä sekä alueen ELY-keskuksesta ja ProAgriasta koostuva ryhmä tapaa kahdesti vuodessa. Tapaamisten yhteydessä tutustutaan myös käytännön toimijoihin sekä tapahtumiin. Liiton edustajat osallistuivat kokouksiin. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on syrjäytymisen ehkäisyyn ja sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen tähtäävää toimintaa. Toiminnan lähtökohtana on ihmisen ja hevosen vuorovaikutus sekä talliyhteisö, jossa toiminta tapahtuu. Suomi on sosiaalipedagoginen hevostoiminnan johtavia maita. Alan koulutuksesta vastaavat mm. Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Ypäjän Hevosopisto, Sosiaalipedagoginen Hevostoimintayhdistys ry, Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate sekä Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen yksikkö. Ratsastajainliitto on mukana alan koulutuksessa luennoimassa jäsentallijärjestelmästä sekä turvallisuusasioista. Useat liiton jäsentallit tarjoavat sosiaalipedagogista hevostoimintaa yhtenä palvelunaan. Ratsastajainliiton jäsentalleihin lisättiin vuoden alussa uusi luokitus talleille, jotka tarjoavat hevosavusteisia palveluja, kuten ratsastusterapiaa, sosiaalipedagogista hevostoimintaa tai vammaisratsastusta. Talliluokitusta ja toiminnalta edellytettäviä kriteerejä oli suunnittelemassa kattava asiantuntijaryhmä, mukana mm. Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry sekä Suomen Ratsastusterapeutit ry. MUUT EDUNVALVONTAAN LIITTYVÄT JA YHTEISKUNNALLISESTI TÄRKEÄT HANKKEET JA TOIMENPITEET Jäsenyys eri organisaatioissa Pääsihteeri kuuluu Urheilutyönantajat ry:n hallitukseen. Pääsihteeri on Suomen Urheilun Tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja. Ratsastuspaikkojen kunnostusprojekteja tuetaan vuosittain. Vuonna 2015 tuettiin mm. Korsholms Sportryttare seuran kentän kunnostusta ja Kangasalan Ratsastajien maastokentän parannustöitä. Liitto antaa kilpailukaudella kunnostusja konsultointiapua kilpailujen järjestäjille keskeisten kilpailukenttien saattamiseksi sellaiseen kuntoon, että ne vastaavat ratsastajien ja hevosten vaatimuksia. Apu on järjestäjille ilmainen. Ismo Lätti on toiminut liiton asiantuntijana. Ulkoilufoorumi Ratsastajainliitto tekee yhteistyötä muiden luontoa käyttävien liittojen sekä luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Niiden yhteinen eturyhmä Ulkoilufoorumi kokoontuu pari kertaa vuodessa. Foorumi järjestää seminaareja ja antaa lausuntoja ajankohtaisista ulkoiluun liittyvistä asioista, kuten suunnitteilla olevasta lainsäädännöstä. Foorumi valmisteli ulkoilun ja luonnossa liikkumisen kannalta tärkeitä kannanottoja vuoden 2015 hallitusohjelmaan. Kannanotot toimitettiin kaikille puolueille. Ulkoilufoorumi on ollut huolissaan Metsähallituslain uudistamisesta. Erityisen huolenaiheen on muodostanut retkeilyalueiden ja luonnonpuistojen mahdollinen siirtäminen kaupallisen yhtiön taseeseen. Hevosreitit Ratsastajainliitto kannustaa kehittämään ja yhdistämään ratsastusreittejä maassamme. Ratsastusreitit edistävät hevosella liikkumisen turvallisuutta. Tavoitteena on, että hevosilla voidaan liikkua luonnossa paikallisesti sekä yhdistää reittejä kunnissa ja kuntien rajalla. Kaavoituksessa on tärkeää varata riittävästi alueita hevostoimintaa varten etenkin lähelle taajamia. 41

42 Liiton edustajat ovat osallistuneet reittineuvotteluihin ja antaneet neuvoja sekä kunnille että reittejä suunnitteleville ryhmille ympäri Suomea. Liitto antaa asiassa lausuntoja myös toimijoiden tueksi ja mm. kaavoitukseen liittyen. Turvallisuuden edistäminen Ratsastajainliitto työskentelee yhteistyössä Tukesin kanssa ratsastuspalvelujen turvallisuuden edistämiseksi mm. tarjoamalla asiantuntemustaan terveystarkastajien käyttöön sekä toimittamalla viraston kanssa ohjeita talleille. Tukes on uudistanut tarkastuskriteerinsä yhteistyössä Ratsastajainliiton kanssa. Liitto tekee yhteistyötä tapaturmavakuuttajansa LähiTapiola-ryhmän kanssa turvallisuuden edistämiseksi ratsastusurheilussa. Liitto kouluttaa tallineuvojia turvallisuusasioissa vuosittain. Koulutukseen sisältyy pelastus- ja paloturvallisuuden lisäksi vakuutustietoutta sekä työssä jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Ympäristöministeriön asettama Laajarunkoisten hallien toimintaryhmä pohti hallien tarkastuskäytäntöjä ja kaikkien riskihallien rekisteriä. Ratsastajainliitto on ollut mukana toimintaryhmässä sekä työryhmässä, joka pohti tarkistamiseen liittyviä kriteereitä. Liitto on peräänkuuluttanut työryhmän työssä ja erillisissä keskusteluissa ministeriöiden kanssa sekä tarkastusten että nykyisten ongelmahallien korjaustoimien rahoitusmahdollisuuksia. Uusi laajarunkoisia halleja koskeva lainsäädäntö astui voimaan Esteettömyys Ratsastajainliitolla on esteettömyysasioita käsittelevä asiantuntijajoukko, jonka tavoitteena on jakaa tietoa ja ideoita siitä, miten talleilla ja ratsastuskouluilla sekä uudessa ratsastusrakentamisessa voidaan toteuttaa esteettömyyttä. Esteettömyydellä tarkoitetaan vaivatonta liikkumista talliympäristössä. Asiaa käsitellään myös Ratsastajainliiton Reilu Peli -työn puitteissa. Lausuntoja hevosalaan liittyvissä asioissa Ratsastajainliitto on antanut asiantuntijan ominaisuudessa lausuntoja useissa hevosalaan liittyvissä kysymyksissä koskien mm. kaavoitusasioita, rakentamista, maankäyttöä, alan koulutusta, liikenneongelmia, ympäristöasioita, eläinlääkintää, vastuukysymyksiä, hevosten hyvinvointia, tasa-arvonäkökulmaa ja riita-asioita. Liitto on myös reagoinut vastineilla hevosalan asioihin ja ongelmatapauksiin, esimerkiksi kuntien kaavoitussuunnitelmiin, kun ne ovat ratsastuksen näkökulmasta epäsuotuisia. Juridinen neuvonta Ratsastajainliitto on jatkanut yhteistyötä Asianajotoimisto Ylikraka Oy:n ja Eversheds Asianajotoimisto Oy:n kanssa. Hevosalaa tuntevat lakimiehet antavat liiton jäsenille neuvoja hevosalaan ja yhdistystoimintaan liittyvissä juridisissa asioissa. Liitto maksaa kustannukset ja puhelinneuvonta on jäsenetuna ilmainen. 42

43 Liikunta-alan yrittäjyyden neuvottelukunta Ratsastajainliitto on mukana liikunta-alan yrittäjyyden neuvottelukunnassa. Ryhmä koostuu eri lajien edustajista sekä yrittäjäjärjestöistä. Tärkeimpänä tavoitteena on saada aikaan muutos liikuntalakiin. Teosto ja Gramex Valon solmimia, kaikkia lajiliittoja koskevia Gramex- ja Teosto-sopimuksia jatkettiin. Sopimukset kattavat keskitetysti kilpailujärjestäjien, jäsenseurojen ja -tallien järjestämät kilpailut ja tapahtumat. Ratsastajainliitto on mukana Urheilutyönantajat ry:ssä ja pääsihteeri istuu yhdistyksen hallituksessa. Urheilutyönantajat ry on PALTA ry:n jäsen. Vuoden aikana käsiteltiin työehtosopimusasioita sekä työaikaan, sunnuntaityöhön, etätyöhön ja työaikapankkiin liittyviä asioita. Toiminnanjohtajien sekä esimiesten kouluttaminen henkilöstöasioissa aloitettiin keväällä. Pääsihteeri toimii Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana. Rahastojen toimintaa valvoo verohallitus. Hippolis ry:n toiminta Hippoliksen tarkoituksena on hevosalan ja -harrastuksen toimintaedellytysten kehittäminen ja edistäminen Suomessa sekä alan perinteiden vaaliminen. Yhdistys kokosi ja tuotti tietoa hevosalasta taustaorganisaatioiden edunvalvonnan tueksi ja toteutti edunvalvontaa sovituin osin. Ratsastajainliitto on yhdistyksen perustajajäsen ja Ratsastajainliiton pääsihteeri oli mukana yhdistyksen hallituksessa. Vuosi 2015 oli yhdistyksen kahdeksas varsinainen toimintavuosi. Yhdistyksellä oli kolme osa-aikaista työntekijää sekä yksi osa-aikainen museotyöntekijä. Projektipäällikkönä toimi Anne Laitinen. Hippolis teki aktiivista yhteistyötä hevosalan toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Vuoden aikana toteutettiin yhteistyötahojen kanssa mm. valtakunnalliset Hevosyrittäjäpäivät, Hirnahtava vaalipaneeli ja kummihevoskampanja. Hippolis koordinoi Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkoston työtä. Yhdistys on European Horse Networkin (EHN) jäsen. Yhdistys tiedotti ajankohtaisista asioista yhteistyötahoille ja medialle ja jakoi tietoa myös kotisivullaan hippolis.fi ja sosiaalisen median kanavissa. Hippolis hallinnoi Suomen Hevosurheilumuseon toimintaa. Näyttelyteemana oli Hämeen Ratsurykmentti muistoissamme. Museolla vieraili kesän aikana noin vierasta. Loppuvuonna aloitettiin Suomen 100-vuotisjuhlavuoden 2017 valmistelut. Museomestarina toimii Juha Erola. Pääsihteeri on museoyhdistyksen puheenjohtaja. Hyvinvointifoorumi Helsinki International Porsche Horse Show järjesti Helsingin Jäähallilla lokakuussa kilpailutapahtuman alla 4 Your Horse hevosen hyvinvointifoorumin, joka tarjosi tietoa ja monipuolista keskustelua hevosen hyvinvointikysymysten ja hevosurheilun ympärillä. Ratsastajainliitto oli mukana yhteistyössä Olosuhteet ja turvallisuus Turvallisuus Turvallisuus on keskeinen teema Ratsastajainliiton kaikessa toiminnassa. Ratsastusharrastuksen kasvu etenkin aikuisratsastajien osalta sekä hevostaitojen puute ovat vaikuttaneet ratsastustapaturmien määrälliseen kasvuun. Liitto käy jatkuvaa keskustelua LähiTapiola-ryhmän kanssa vahinkojen määristä, luonteesta ja syistä. Analysoinnin tavoitteena on ennaltaehkäistä vahinkoihin johtavien tilanteiden syntymistä neuvonnan ja valistuksen keinoin. LähiTapiolan 12 euron hintaista lisävakuutusta markkinoitiin jäsenille. Lisävakuutuksen lunasti lähes jäsentä. Ratsastajainliitto tarjosi jäsenilleen jäsenetuna kattavan vakuutusturvan. Liitto haluaa varmistaa kaikkien harrastajien, vapaaehtoistoimijoiden sekä jäsenseurojen että jäsentallien perusvakuutusturvan. Ratsastusseurojen jäsenet on vakuutettu harrastukseen liittyvien tapaturmien varalta. Vakuutus on jäsenetu. Green Card -ohjelma antaa vakuutusturvan kouluilla ja talleilla niille säännöllisesti ratsastaville henkilöille, jotka eivät ole ratsastusseurojen jäseniä. Ratsastajainliitto on vakuuttanut kaikki liiton toiminnassa mukana olevat harrastajat ja toimihenkilöt sekä tapahtumissa toimivat talkoohenkilöt ryhmävakuutuksin. Jäsentallien ja -seurojen toiminnan vastuu on katettu vastuuvakuutuksella. Vastuuvakuutus kuului etuna ratsastusseurojen ja jäsentallien jäsenmaksuun. Seurojen ja jäsentallien vapaaehtoistyöntekijät vakuutettiin tapaturmien varalta. Tapaturmavakuutuksissa ei ole omavastuuosuutta. 43

44 Ratsastajainliiton jäsentalleilla satunnaisesti ratsastavat (leiriläiset, kokeilijat, alkeiskurssilaiset) on vakuutettu ryhmävakuutuksin. Liiton valmentajia ja toimihenkilöitä varten on otettu vastuuvakuutus. Liitolla on myös oikeusturvavakuutus ja liiton hallituksella sekä johdolla vastuuvakuutus. Ratsastajainliiton vuokrattavassa kilpailukalustossa käytetään FEIn hyväksymiä turvakannattimia. Hevosreitit Hevosreittiasioissa on annettu, neuvontaa ja lausuntoja. Ratsastusreittien määrä kasvaa hitaasti. Kenttäpohjaprojekti Liiton ratsastuskenttien pohjakonsulttina tärkeimmissä kilpailuissa toimi Ismo Lätti. Lätti on antanut neuvoja ja käytännön apua Tähtikilpailujen (GP-sarja ja olympialajien SM-kilpailut) järjestäjille liiton kustannuksella. Merkittävät olosuhdehankkeet Ratsastajainliitto oli mukana useissa ratsastukseen liittyvien olosuhteiden kehittämisprojekteissa. Ratsastajainliitto on ollut mukana Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen uudistamishankkeessa. Tuomarinkylään on toteutettu lisätallipaikkoja ja suunniteltu uutta maneesia sekä mietitty parannuksia alueen infrastruktuuriin. Asemakaavan suhteen ongelma jatkuu, koska Helsingin kaupunki suunnittelee alueelle asuinrakentamista, joka vaarantaa hevostoiminnan kehittämistä ja kolmannen maneesin toteuttamista suunnitellussa laajuudessa. Liitto on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa kaupungin suunnitelmien muuttamiseksi. 7. Markkinointi ja viestintä 7.1. Varainhankinta, markkinointi ja suhdetoiminta Ratsastajainliitto on toiminut aktiivisesti sekä kansainvälisissä että kotimaisissa yhteisöissä suomalaisen ratsastuksen edistämiseksi sekä kilpaurheilu- että harrastemuotona. Liitto on Kansainvälisen Ratsastajainliiton, FEIn, ja Euroopan liiton, EEF:n, jäsen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ratsastajainliittojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Ratsastajainliitto liittyi Valon jäseneksi alkaen. Kristian Nyman toimi liiton edustajana Olympiayhdistyksessä ja Suomen Olympiakomitean valtuuskunnassa. Markkinointia käytettiin pääasiallisesti varainhankinnan tukena ja uusia yhteistyökumppaneita haettiin suorilla kontakteilla. Yhteistyökumppanien kanssa käytiin jatkuvaa vuoropuhelua ja heidän edustajiaan kutsuttiin ratsastuksen tähtitapahtumiin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Ratsastajainliitto osallistui omalla osastolla seuraaviin tapahtumiin: Helsinki International Porche Horse Show, Apassionata (Helsinki), Horse Fair -messut (Helsinki), Hevoset messut (Tampere), Farmari Maatalousnäyttely (Joensuu) ja Ipanahipat (Turku). Aluejaostot esittelivät liiton ja alueen toimintaa seuraavissa paikallisissa tapahtumissa: Äitienpäivän esteratsastus- ja keppihevoskilpailut (Kuopio), Myllyn hiihtis -tapahtuma (Raisio), Paavo Sporttipäivä (Turku), Keskiaikamarkkinat (Turku), Esteratsastuskilpailut (Turku), Satakunnan maaseutunäyttely (Pori), Ookkonää hevostellu -tapahtuma (Oulu). Vuoden lopulla jäsenyyttä tarjottiin puoleen hintaan. Liiton jäsenhankintakampanja toteutettiin Yhteistyösopimukset Yhteistyösopimusten arvo oli euroa. Sopimuksista osa oli ns. kolmikantasopimuksia, joissa olivat osallisina liiton lisäksi BCM Scanhorse ja/tai Ypäjän Hevosopisto Oy ja/tai RJL sekä yrityskumppani. Liiton omien yhteistyösopimusten arvo kasvoi eurolla. Yhteistyö Asianajotoimisto Ylikraka Oy:n ja Eversheds Asianajotoimisto Oy:n kanssa jatkui. Hevosalaa tuntevat lakimiehet antavat liiton jäsenille neuvoja alaan liittyvissä lakiasioissa. Liitolla oli kenttäpohjien konsultointisopimus Ismo Lätin kanssa. Liiton kisakaluston osalta tehtiin sopimukset HorseEvent Finland Oy:n ja Johannes Hyrskyn kanssa. 44

45 Hanna Tardiveauta LähiTapiola GP:n palkintojenjaossa onnittelemassa SRLn pääsihteeri Fred Sundwall, pj Laura Airaksinen, LähiTapiolan yhteyspäällikkö Jaana Rydenfelt ja kilpailun päätuomari Anu Tuomi. Tallink Silja Oy:n kanssa jatkettiin sopimusta toimihenkilöiden ja kilpailijoiden lippualennuksista. Scandic-ketjun kanssa jatkettiin ratsastusurheilua tukevaa majoitussopimusta. Fere Oy toimitti liitolle ja maajoukkueratsastajille edustusasut. Oy Finn-Tack Ltd (Horze) toimitti liitolle maajoukkuevaatteet. Sarjakilpailujen yhteistyösopimuksia solmittiin ja jatkettiin seuraavasti: Esteratsastuksen Grand Prix -sarjat: LähiTapiola oli GP-sarjojen pääyhteistyökumppanina. Volkswagen Leading Rider -kilpailu toteutettiin LähiTapiola Grand Prix -kilpailuihin osallistuneille ratsukoille. Voittaja Antonia Hartwall sai Volkswagen henkilöauton, neljä seuraavaksi sijoittunutta yhteensä euron rahapalkinnot. LähiTapiolan kanssa jatkettiin sopimusta kouluratsastuksen pikkukierroksesta, jonka finaali ratsastettiin Helsinki International Porsche Horse Show n yhteydessä. Fintoton kanssa jatkettiin laajamittaista yhteistyötä, jonka tarkoituksena on lähentää ravi - ja ratsastusväkeä tarjoamalla ratsastuksen harrastajille kiinnostavia hevospelejä ja herättämällä kiinnostusta Fintoton peleihin. Fintoto oli kumppanina sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Hankkija Maatalouden kanssa jatkettiin Racing Trophy -sarjaa 5- ja 6-vuotialle estehevosille, Racing noviisisarjaa 4- ja 5-vuotiaille estehevosille, Racing Masters -kilpailua 7-vuotiaille estehevosille, kenttäratsastuksen vaativan tason Racing kenttä Trophy -kilpailusarjaa sekä kouluratsastuksen 5-v, 6-v ja 7-v Supreme Horse Care -sarjoja. Agrimarket on mukana SM-kilpailuissa ja GP-sarjassa. Animagi-ketjun kanssa solmittiin uusi sopimus koskien eläinlääkintäpalveluja ja ketjun palvelujen markkinointia liiton jäsenkunnalle. Animagi oli mukana kilpailusarjoissa: olympialajien Poni Cupit, esteratsastuksen Juniori cup ja kouluratsastuksen Future Cup nuorille, junioreille ja poniratsukoille. Vapo Oy oli kumppanina mukana Tähtikilpailuissa. Vapo antoi turvekuiviketta alennuksella tähtikilpailujärjestäjien käyttöön. 45

46 Oy Finn-Tack Ab ja Horze Oy toimittivat liitolle maajoukkuevaatteet ja olivat myös mukana GP-sarjassa. FilmMe Oy:n kanssa jatkettiin yhteistyötä uuden, valmennusta tallentavan järjestelmän kehittämiseksi ja markkinoille tuomiseksi. Hevosopistolla olevat laitteet päivitettiin. Apassionata-tapahtuman kanssa jatkettiin ja laajennettiin markkinointiyhteistyötä. Egmont Kustannus Oy Ab:n kanssa tehtiin sopimus koskien jäsentallien juniorioppilaille tarkoitettua matalan tason este-, koulu-, hevostaito- ja keppihevoskilpailua. Unikulman kanssa jatkettiin yhteistyötä paremman nukkumisen edistämiseksi. Unikulma oli mukana liiton hyvinvointiin liittyvissä kampanjoissa. Yli viiden tuhannen euron arvoinen Unikulma-sänky jaettiin palkintona GP-finaaliviikonloppuna. Unikulma jakoi myös muita tuotepalkintoja eri tapahtumissa. Asianajotoimisto Ylikraka Oy:n kanssa jatkettiin yhteistyötä. Ylikrakan este oli käytössä mm. GP-sarjassa. Xerox Oy oli mukana Tähtikilpailujen yhteistyökumppanina. Liitto sai kopiokoneita käyttöön mm. GP- finaaliin ja kopiokonepaperia liiton toimistolle. Suomessa järjestettävien kansainvälisten kilpailujen järjestäjien kanssa (Helsinki International Porsche Horse Show) toimittiin vuonna 2006 solmitun ja vuonna 2009 sekä vuonna 2015 tarkistetun sopimuksen pohjalta. Haastavasta taloudellisesta tilanteesta johtuen yhteistyötä Horse Show n järjestäjien kanssa tehtiin myös yhteisen varainhankinnan osalta. Ratsastajainliitto jatkoi sopimustaan Yle Urheilun kanssa. Sopimuksen puitteissa Yle lähetti valtakunnallisilta kanaviltaan kaksi tunnin pituista lähetystä koulu- ja esteratsastuksen SM-kilpailuista sekä kahden tunnin mittaisen lähetyksen GP-finaalista. Liitto vastasi televisiotuotannosta yhteistyössä Ylen kanssa. Videpe Oy:n kanssa tehtiin sopimus Tähtikilpailujen kuvaamisesta Yle Urheilun kanssa yhteistyössä. Videpe tuotti urheilu-uutisia ja kisakoosteita varten kuvamateriaalit Ylelle sekä liiton omaan nettitelevisioon. Viiden GP-osakilpailun osalta nettitv-tuotannosta vastasi IHADS Ltd Oy. Liiton järjestämän GP-finaalin tukijoina olivat pääkumppaneiden lisäksi Midpointed Oy, Suomen Maksuturva Oy, Cardplus Oy, Somic Oy ja Fere Oy Viestintä Järjestön sisäinen tiedotus Tiedotus jäsenistölle, jäsenseuroille ja -talleille, jaostoille, alueille, kansallisen tason toimihenkilöille sekä urheilijoille toteutettiin sähköpostitse, Hippos-lehden, nettisivujen sekä Facebookin ja Twitterin kautta. Sähköinen seuratiedote ilmestyi 12 kertaa ja seuroille toimitettiin useita tieto- ja materiaalilähetyksiä postitse. Talleille lähetettiin useita tiedotteita sähköpostitse ja postitse. Kisatiedotteella palveltiin kilpailijoiden ohelle mm. toimihenkilöitä. Ratsastajainliiton sivuilla ratsastus.fi vieraili Google Analyticsin raportin mukaan kävijää ( vuonna 2014). Käyntejä oli yhteensä ( ), joista 27,47 prosenttia uusia käyntejä. Sivun katseluja oli ( ). Aikaa sivustolla käytettiin keskimäärin 2 minuuttia 64 sekuntia. Ratsastajainliiton sivujen pääuutispalstalla julkaistiin 585 uutista ja SRL tiedottaa palstalla 153 tiedotetta. Lisäksi mm. alueilla ja lajikomiteoilla on omat uutiskanavansa. Ulkoinen tiedotus Viestinnällä on tuotu esiin ratsastusta urheilu- ja kilpalajina sekä kansallisesti merkittävänä liikuntamuotona ja harrastuksena. Tavoitteena on ollut myös vaikuttaminen päättäjiin lajin yhteiskunnallisen aseman kohottamiseksi. Viestintä tukee myös markkinointia taloudellisen ja muun tuen hankinnassa lajille sekä kampanjoiden toteutuksessa. Uutistiedotteita julkaistiin kaikista merkittävistä kansainvälisistä urheilutuloksista sekä kotimaassa järjestetyistä Tähtikilpailuista, joihin lukeutuvat senioreiden SM-kilpailut, esteratsastuksen GP-sarja sekä nimetyt kansainväliset kilpailut. Kilpailu-uutisoinnissa pääpaino oli kauden arvokilpailuissa, kuten EM- ja MM-kilpailut sekä maailmancupin finaalit, joiden ratsastus nousi mediassa näkyvästi esiin, erityisesti olympialajeissa. Vuoden aikana järjestettiin useita mediatapaamisia. Liitto tuotti medialle uutisajassa toimivan kuvapankin, jossa tarjottiin julkaisuvapaita kuvia kilpailutoiminnasta ja ratsastusharrastuksesta. Kuvamateriaalia hankittiin kisa- ja mediakuvien ohella sisäiseen käyttöön mm. esitteisiin ja muihin materiaaleihin. Tiedotusvälineille lähetettiin viikoittain Ratsastuksessa tapahtuu -tiedote, jossa kerrotaan ajankohtaisista kotimaisista kilpailuista, suomalaisista kansainvälisissä kilpailuissa, hevosalan tapahtumista ja televisio-ohjelmista. Sama tiedote 46

47 Eevamaria Porthan-Broddell tv-haastattelussa. julkaistiin liiton nettisivuilla. Mediaa palveltiin yli 200 yhteydenotossa koskien erityyppisten kysymysten ohella mm. tilasto-, tausta- ja yhteystietoja sekä kuvapyyntöjä. Ylen tv-kanavilla sekä netissä toimivassa Areenassa lähetettiin ratsastusta niin koti- kuin ulkomailta. Vuonna 2015 ratsastusta lähetettiin 28 tuntia YLEn TV2-kanavalla, lähetysten huippuhetket yhteenlaskettuina parhaimmillaan lähetyksiä seurasi viime vuonna yli kaksi miljoonaa katsojaa. Luvuissa voi olla samoja katsojia eri lähetyksillä. Mukana eivät ole Yle Areenan tai Ratsastajainliiton nettitelevision katsojamäärät. Vuonna 2014 TV2:ssa näytettiin ratsastusta 25 tuntia, ja lähetyksillä oli huippuhetket yhteen laskien 1,8 miljoonaa katsojaa. YLE urheilussa TV2:ssa lähetettiin taltioinnit seuraavista kilpailuista: maailmancupin finaali este- ja kouluratsastuksessa, Aachenin EM-kilpailut, Helsinki International Horse Show ja kouluratsastuksen SM-kilpailut sekä esteratsastuksen SM ja GP-finaali. Ratsastus on ollut hyvin esillä myös Ylen Urheilun uutislähetyksissä ja netissä. Kansainvälisellä Ratsastajainliitolla, FEIllä, on pitkäaikaiset sopimukset ratsastuskilpailujen televisioinneista Euroopan yleisradiounionin, EBUn, kanssa. Yhteistyö kattaa MM- ja EM-kilpailut vuoteen 2022 sekä maailmancupin finaalit vuoteen 2019 saakka. Yle Urheilu ja Ratsastajainliitto tuottivat yhteistyössä pitkät kisataltioinnit koulu- ja esteratsastuksen SM-kilpailuista sekä GP-finaalista. Scanhorse vastasi televisiointiyhteistyöstä Helsinki International UB Horse Show n osalta, josta nähtiin mittavat lähetykset kahtena päivänä. Liitto tuotti yhteistyössä IHADS Ltd Oy:n kanssa selostetun lähetyksen Ratsastajainliiton omalle live- ja Youtube-kanavalle sekä TV-kanavien urheilu-uutisten käyttöön esteratsastuksen GP-sarjan Ypäjän, Hollolan, Salon, Savonlinnan ja 47

48 Hangon osakilpailuista. Myös Urheilufoorumin sisällöstä tarjottiin runsaasti tallenteita, joiden toteutuksesta vastasi Johannes Hyrsky. Ratsastusviestinnän ja erityisesti harrastetoiminnan tukemiseksi jatkettiin nettisivuilla toimivan artikkelipankin ylläpitoa ja täydentämistä. Pankki sisältää vapaasti julkaistavia, ajattomia artikkeleita sekä runsaasti tausta- ja tilastotietoa. Palvelua täydentää oma kuvapankki. Artikkelipankin sisältöä täydennetään jatkuvasti uusilla artikkeleilla ja tiedottamisella. Valmennuksen teemavuosi nousi esiin useissa artikkeleissa: artikkeleissa: Ratsastuksessa voimaan uusi kilpailujärjestelmä, Hevostaidot punoutuvat syvälle ratsastuskoulun tapakulttuuriin, Hevosen hyvinvointi -koulutusilta avasi Ratsastajainliiton teemavuoden, Pj Laura Airaksinen - Ratsastuksessa rytminvaihdos kohti menestyksen merkkejä, Ratsastajien valmennuksen uusi tahti on 365, Huippuhevosia kärkiratsastajille Ride My Horse -projektin avulla ja Ratsastuksessa voimaan uusi kilpailujärjestelmä. Lisäksi pankkia täydennettiin artikkeleilla: Voimaa hevosesta - sosiaalipedagoginen hevostoiminta, Vaellustallit mukaan Ratsastajainliiton jäsentalleiksi, Ratsastuksen trendit 2000-luvulla ja Anne-Maarit Hyttinen - Kaiken taidon takana on ratsastajan fysiikka. Ratsastusgaala palkittavineen sekä Urheilufoorumi 2015 tuotiin vahvasti näkyviin liiton viestinnässä. Esiin nostettiin myös mm. ratsastuksen hyväntekeväisyyshanke, Hevosen hyvinvointikoulutuskiertue, hevosyrittäjäpäivät, ratsastuskouluoppilaiden mestaruudet ja Kummihevonen -kampanja. Valtakunnallisen Nouse Ratsaille -viikon osalta Ratsastajainliitto hoiti valtakunnallisen tiedottamisen tapahtumasta ja tuotti tapahtumajärjestäjille tiedotusmateriaalia. Hevosten hyvinvoinnin edistämiseksi ylläpidetään alan yhteistä sivustoa hevoseni.fi, joka tarjoaa kattavasti tietoa tallinpitäjille ja hevosenomistajille. Projektia koordinoi Hippolis ja siinä ovat mukana Ratsastajainliiton ohella Suomen Hippos, Suomen Hevosenomistajien keskusliitto ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto. Sivustolle tehtiin perusteellinen päivitys keväällä 2015, ja samalla Hevosenomistajan opas uudistettiin ja siitä otettiin uusi painos. Ratsastajainliitto tarjosi jäsenistön käyttöön viestintäkoulutusmateriaalit aiheista: 1. Tiedota tehokkaasti, 2. Sisäinen tiedotus, 3. Kilpailutiedotus, 4. Kriisiviestintä, 5. Haastattelussa onnistuminen, 6. Journalismin pelisäännöt ja 7. Valokuvat ja tekijänoikeudet. Koulutusmateriaaleja tarjottiin kouluttajien käyttöön eri kohderyhmille, kuten seurat ja tallit, kilpailujärjestäjät, edustustason urheilijat ja nousevat nimet sekä avainasemissa olevat toimihenkilöt. Koulutusmateriaalin ohella seuroille, kilpailujen järjestäjille ja tapahtumatiedottajille oli saatavilla mm. päivitetyt kilpailutiedotusohjeet ja tiedotuksen yleistä ohjeistusta. Viestinnän suunnitteluun ja tiedotukseen tarjottiin tukea. Hippos-lehti Ratsastajainliiton virallinen jäsen- ja tiedotuslehti Hippos ilmestyi kahdeksan kertaa, vuosikerta oli 68:s. Ratsastajainliitto julkaisi lehden, ja sen kustansi Suomen Hevosurheilulehti Oy. Päätoimittajana toimi Jussi Lähde ja toimitussihteerinä Miia Lahtinen. Lehden ilmoitusmyynnistä vastasi kustantajan kanssa yhteistyössä Mediamyynti Suomi. Ratsastusseurojen täysjäsenet saivat Hippoksen jäsenmaksuun sisältyvänä jäsenetuna. Jäsenkortit postitettiin lehden numero 2 mukana. Hippoksen kokonaissivumäärä oli 672 (672 vuonna 2014). Lehden keskisivumäärä oli 84 (84) ja keskipainos oli noin kappaletta. Lehti painettiin Forssan kirjapainossa. Hippos on Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen. 48