MILLAINEN VERKOSTO ON 5 VUODEN KULUTTUA? 8 SKENAARIOT, VAIHTOEHTOJA.8
|
|
- Elina Kokkonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 2/11 SISÄLLYSLUETTELO VERKOSTON TOIMINTA YHTEISTYÖTÄ VAHVISTETTAVA VOIMAVARAOJA SUUNNATTAVA YHTEISESTI RÄÄTÄLÖIDYT TARPEET HUOMIOITAVA TARJOTTAVA VERTAISTUKEA TUOTETTAVA TIETOA AJANKOHTAISISTA ASIOISTA JA TAPAHTUMISTA, MENESTYSTARINOITA NOSTETTAVA ESIIN YHTEISTYÖSSÄ OLTAVA MUKANA ALUETASO, KANSALLINEN JA VALTIOTASO VENÄJÄN-KAUPAN ASIANTUNTIJUUS, TIETO, KONTAKTIT JA KOKEMUS OLTAVA KAIKKIEN SAATAVILLA ILMAN TOIMIALARAJAUSTA YHTEISTYÖTÄ AVATTAVA VENÄJÄN ALUEIDEN KANSSA PAIKKA LÖYDETTÄVÄ TOIMIJOIDEN KENTÄSSÄ INVEST IN KENTÄSSÄ PYSYTTÄVÄ AKTIIVISENA VENÄJÄLLÄ ESIINNYTTÄVÄ YHTENÄISENÄ JOUKKUEENA... 4 VERK0ST0N TEHTÄVÄ... 5 MIKSI VERKOSTOJEN AIKA?... 5 MIKÄ ON PARAS SYY OLLA VERKOSTOSSA?...5 MITKÄ OVAT VERKOSTON HYÖDYT JA KUSTANNUKSET?..6 MIKÄ ON VERKOSTON TÄRKEIN TEHTÄVÄ?..6 VERK0ST0N HENKI... 7 LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN VOIDAAN JAKAA SEURAAVIIN ELEMENTTEIHIN... 7 SOSIAALISTA PÄÄOMAA ARVIOIVIA KYSYMYKSIÄ OVAT... 7 SINISEN MEREN STRATEGIA VERKOSTON TOIMINNASTA 7 MILLAINEN VERKOSTO ON 5 VUODEN KULUTTUA? 8 SKENAARIOT, VAIHTOEHTOJA.8 VERK0ST0N PAIKKA... 9 MITÄ MUUT TOIMIJAT NÄKEVÄT, MIKÄ ON VENÄJÄ-VERKOSTON RUUTU?.10 ONKO VERKOSTO OPPIMISFOORUMI, KEHITTÄJÄ VAI VAIKUTTAJA? 10 YMPYRÖI OIKEA VAIHTOEHTO 10 LUPAAN..11
3 3/11 VERKOSTON TOIMINTA YHTEISTYÖTÄ VAHVISTETTAVA Venäjä-verkoston yhteistyötä on vain vahvistettava, sillä toimintamallien kehittäminen nähdään edelleen tärkeänä. Toiminnassa tulee siirtyä yleisestä erityiseen huomioiden, että uusia toimijoita on myös mukana. Tarvetta on yhä tutustua paremmin sosiaalisen pääoman lisäämiseksi, jotta verkostolla olisi mahdollisuuksia toimia itseohjautuvasti. Toisaalta verkoston sisäisten tapaamisten lisäksi tulisi ottaa yritykset ja venäläiset kontaktit tiiviimmin mukaan tapaamisiin, erityisesti alueilla. Kokoontumisiin tulee olla selkeä intressi, kytkevä nimittäjä. 2. VOIMAVARAOJA SUUNNATTAVA YHTEISESTI Verkoston keskeisimpänä hyötynä nähdään, että verkosto antaa voimaa organisaation omien tavoitteiden saavuttamiseksi tarjoten samalla kustannussäästöjä erityisesti tiedonhankinnassa ja tilaisuuksien järjestämisessä. Toimintaympäristön muuttuminen vaatii yhä enemmän voimien yhdistämistä ja toimimista yhteisenä rintamana. Kysyntää olisi laajentaa verkoston roolia seutujen välisenä tiedonvälittäjänä. Verkoston ja alueiden välinen työnjako kaipaa selkeyttämistä, on oltava selvä kuva mitä alueilla tehdään Venäjänkaupan hyväksi ja mitä verkosto tekee yhdessä sen eteen. Verkosto on saatava toimimaan mahdollisimman omaehtoisesti. Verkoston resurssien kaventuessa alueellisten toimijoiden sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Verkosto kaipaa tulevalle toiminnalle selkeää visiota ja strategiaa, joka käytännössä on tulevan toiminnan kirkastusta ja tiekarttaa tekemiselle, ja jonka eteen alueelliset toimijat ovat halukkaita toimimaan. Samassa yhteydessä tulee pohtia, voisivatko alueelliset toimijat ottaa vastatakseen osasta verkoston tehtävistä. Tämä vaatii aitoa yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista. 3. RÄÄTÄLÖIDYT TARPEET HUOMIOITAVA Verkoston jäsenet näkevät tärkeänä, että verkosto tarjoaa räätälöidysti tukea seutukohtaisiin tarpeisiin. Seutujen lähtökohdat, resurssit ja tarpeet ovat hyvinkin kirjavat. Tehokas tiedonvälitys ja hyvien käytäntöjen levittäminen on tärkeää. Myös tiedonvälityksessä kaivataan siirtymistä yleisestä erityiseen, mutta tulkinnan tulee tapahtua verkostoon osallistuvien tulkinnan kautta. Suuresta tietomassasta ei alueilla ole välttämättä mahdollisuuksia tiedon etsimiseen, joten tiedonvälityksessä ja suodattamisessa on pohdittava myös toimintatapojen uudistamista. 4. TARJOTTAVA VERTAISTUKEA Vertaisoppiminen ja toiminnan kautta oppiminen nähdään toimivan parhaiten ja tätä tulisi laajentaa vahvemmin kehittäjien lisäksi myös yrityksille, alueilla. Venäjä-verkoston toiminnan aiemmista vaiheista on hyvä olla tietoa dokumentoidusti (tarkoittaen tietoa tiedosta, eli tietoa siitä mitä tietoa löytyy), jotta uudet alueet pääsevät nopeasti perille verkoston toiminnoista ja mahdollisista saatavilla olevista materiaaleista ja opeista. Samojen kysymysten kanssa painiville alueille vertaisoppiminen on vertaansa vailla oleva foorumi. 5. TUOTETTAVA TIETOA AJANKOHTAISISTA ASIOISTA JA TAPAHTUMISTA, MENESTYSTARINOITA NOSTETTAVA ESIIN Verkoston yhdeksi tärkeimmistä anneista koetaan verkoston levittämä tieto, jota ei ole samassa laajuudessa muualla saatavissa. Verkoston intranettiä ei kuitenkaan hyödynnetä täysimääräisesti. Tässä syynä on lähinnä oma aktiivisuus, mutta myös käyttöjärjestelmän haasteet. Koetaan, että tieto tilaisuuksista leviää nopeasti verkoston kautta. Kokonaan uusia toimintamalleja kaivataan tiedonvälitykseen, erityisesti nyt kun uusia teknisiä ratkaisuja etsitään. Myös onnistumisia kaivataan paremmin esille, alueiden menestystarinat on nostettava esiin. 6. YHTEISTYÖSSÄ OLTAVA MUKANA ALUETASO, KANSALLINEN JA VALTIOTASO Verkoston merkittävänä etuna nähdään, että verkosto toimii yksittäisen alueen sekä koko verkoston edunvalvojana ja tarjoaa voimaa organisaatioiden taakse. Verkosto vahvistaa uskoa yhteiseen asiaan. Rahoituksen volyymi ei mahdollista merkittäviä yhteisiä kehittämisprojekteja.
4 4/11 7. VENÄJÄN-KAUPAN ASIANTUNTIJUUS, TIETO, KONTAKTIT JA KOKEMUS OLTAVA KAIKKIEN SAATAVILLA ILMAN TOIMIALARAJAUSTA Verkoston rahoituspohjaan olisi saatava laajennusta niin, että voitaisiin tehdä syvällisempiä projekteja. Samalla kun verkoston toiminnan tulee jatkuvasti kehittyä, erilaisille alueille tulee muistaa viestiä jo olemassa olevista palveluista. Vrt. myös aiemmat kohdat. 8. YHTEISTYÖTÄ AVATTAVA VENÄJÄN ALUEIDEN KANSSA Venäjä-verkoston toimintaan on kuulunut elinkeinoyhteistyön avaaminen laajemmin Venäjän eri alueiden kanssa alueellisesti kohdistetusti vuosittain. Yhä edelleen alueellinen lähestymistapa on kokoava: sekä tahot että intressit on helpommin koottavissa yhteen. Vierailuilla on oltava painoarvoa, jotta ovet Venäjällä aukeavat. Verkoston kautta suomalaiset alueet noteerataan uskottavammin. 9. PAIKKA LÖYDETTÄVÄ TOIMIJOIDEN KENTÄSSÄ Venäjä-verkoston suurin haaste on löytää oma paikkansa ja roolinsa vilkkaassa Venäjänkaupan toimijoiden kentässä. Kansallisia toimijoita on useita, kaupallisten tarjoajien joukko on myös runsas ja kirjava. Sidosryhmien kanssa tulisi laatia vielä selkeämmät pelisäännöt eli mikä on Venäjä-verkoston ruutu kehittämisessä, miten eri palveluntarjoajien palvelut palvelevat verkoston toimintaa ja millaisilla ehdoilla ja hinnoilla palvelut ovat käytettävissä. Verkoston tehtävä ei ole kilpailla palveluntarjonnassa muiden Venäjän-kaupan toimijoiden kanssa, vaan toimia yrityskehittäjien verkostona, jolloin se rakentaa yhteyttä eri palvelutarjoajiin. Team Finlandin toimintaan mukaan pääseminen nähdään keskeisenä tulevaisuuden kannalta. 10. INVEST IN KENTÄSSÄ PYSYTTÄVÄ AKTIIVISENA Invest in -toiminta nähdään edelleen tärkeänä kehittämisalueena. Venäjä-verkosto ei ole suoranaisesti vain yrityskontaktien suora luoja, vaan suurempi lisäarvo tulee siitä, miten verkoston kautta opitaan rakentamaan yhteydet yrityksiin ja hyödyntämään näitä yhteyksiä. Invest in -kentällä on myös huomioitava muut toimijat, jotta verkosto voi toimia vahvana tekijänä muiden toimijoiden rinnalla. 11. VENÄJÄLLÄ ESIINNYTTÄVÄ YHTENÄISENÄ JOUKKUEENA Suomi on pieni maa ja toimijoita on vähän. Alueilla ei ole varaa kilpailla keskenään, vaan Venäjällä tulisi näkyä yhtenäisenä rintamana, markkinoiden Suomea kokonaisuudessaan houkuttelevana kohteena yritystoiminnalle.
5 5/111 VERK0ST0N TEHTÄVÄ MIKSI VERKOSTOJEN AIKA? Hierarkiat ovat murtuneet Kehittäminen on usean eri paikallisen, alueellisen, kansallisen tai ylikansallisen tekijän yhteisvaikutusta Keskitetystä keskushallinnonn ohjauksen tavoittelusta on siirrytty verkostojen hallintaan Toimijat ovat riippuvaisia toisistaan ja toistensa resursseista tavoitteidensa saavuttamisessa. Kuva 1: Aluekehityksen suuret linjat Verkostomainen yhteistyö voidaan jäsentää toiminnallisuuteen ja rakenteellisuuteen. Toimin- koulutuksia jne.). Toiminnallisuus voi olla myös yhteisiä tavoitteita (esim. strategia), joiden nallisuus on käytännössä niitä asioita, joita eri tahot yhdessä tekevät (hankkeita, palveluja, tehtävä on hahmotella yhteistä tulevaisuutta. Yhteinen tekeminen tarvitsee tuekseen rakentei- yhtei- ta. Yhteistyön rakenteitaa ovat esim. erilaiset teemaryhmät, rooli- ja vastuukuvaukset sekä set työkalut. Rakenteiden tehtävänä on luoda puitteet yhteisellee tekemiselle. Rakenteet on organisoitava tarkoituksenmukaisella tavalla. Rakenteiden lisäksi voidaan analysoida myös yhteistyötä tekevien ihmisten keskinäisiä suhteita ja sosiaalista pääomaa, kuten luottamusta, avoimuutta, vuorovaikutusta ja yhteisyyden tunnetta. TOIMINNALLISET SIDOKSET YHTEINENN TOIMINTA Yhteiset palvelut ja hanketoiminta Yhteistyön taloudellinen perusta Yhteinen oppiminen STRATEGINEN SIDOSS Yhteinen strategiaperusta Strateginen läheisyys Riskinotto ja hyödyn jakaminen RAKENTEELLISET SIDOKSET RAKENTEET Työryhmät Työnjako Yhteiset prosessit SOSIAALINEN PÄÄOMA Vuorovaikutus Luottamus Yhteisyys MIKÄ ON PARAS SYY OLLA VERKOSTOSSA? Alueelliset toimijat: Joukkueena tekeminen, voimaa taakse tukemaan oman organisaation tavoitteita. Tiedon välitys, kontakteja osaajiin, laaja asiantuntemus, parhaiden käytäntöjen leviäminen. Suuri kontaktipinta, vuorovaikutus, tiedonvaihto ja pörinä vaikuttajien kanssa.
6 6/111 MITKÄ OVAT VERKOSTON HYÖDYT JA KUSTANNUKSET? Sidosryhmät: Tiedetään kuuntelemalla, mitkä ovat verkoston tavoitteet ja tämän mukaan voidaan kehit- tää omaa toimintaa. Alueelliset toimijat: HYÖDYT: Konkreettisia kontakteja ja uskallusta yrityksille suuntautua Venäjälle. Erityisesti yritykset, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana Venäjän-kaupassa, ovat hyötyneet eniten. Kontakteja kehittämistyöhön. Kustannussäästöjää saa yhdessä tekemällä: o Tiedon saanti: vastaukset nopeammin saatavilla verkoston kautta. o Tilaisuudet: säästää työaikaa, kun joku muu järjestää tilaisuuden. Yksittäisen seudun tai koko verkoston edunvalvonta päätöksenteon suuntaan. TIEDONVAIHTO: Tilaisuuksista tieto leviää nopeasti verkoston kautta ja osallistujia saa tavoitettua muilta seuduilta tai Venäjältä. Intranetissä on paljon hyvää tietoa, jota voisi käyttää enemmänkin. Usein on käyty läpi tapaamisissa, mitä alueilla tapahtuu. Tapaamiset alentavat kynnystä ottaa yhteyttä. Edistää voimien yhdistämistä. KUSTANNUKSET: Tulee ottaa huomioon, että pelkkä osallistumismaksu ei ole kustannus vaan myös matka- kustannukset ja työaika. Pitäisi löytää vipua kustannuksiin. Toiminnann siirtyminen yleisestä erityiseen nähdään parantavan kustannus-tuotto -suhdetta. Sidosryhmät: Tärkeä kysymys on, tarjoaako verkostoo parasta tuottavuutta? Jos verkoston kautta saa enemmän käyttäjiä, tietoa ja uutta kauppaa, niin jäädään enemmän plussan puolelle. MIKÄ ON VERKOSTON TÄRKEIN TEHTÄVÄ? Alueelliset toimijat: Yhteistyön mahdollistaminen. Suomen ja Venäjän välinen kauppa ja investoinnitt kasvamaan syntyneiden kontaktien avulla. Yrityksille toimiminen: tarvitaan yritykset ja venäläiset samoihin pöytiin, jotta voi kysyä, mitä tarvitaan. Alueiden tarpeet ovat erilaisia, joten kokoonpanot vaihtelevat oikeaa muottia ei ole. Verkoston tulisi synnyttää omaehtoista toimintaa niin, että loppujen lopuksi ei tarvita erik- + muut seen kehittäjiä. Joukkoistamisen kautta verkoston yhteisten tavoitteiden saavuttaminenn (yrityksett toimijatt ja tieto, osaaminen ja kokemukset yhteen). Suomeen enemmän invest in toimintaa. Verkoston tehtävää on kannustaa tekemään työtä paremmin uusin tavoin. Innovaatiot tapah- Tulisi tuvat rajapinnoilla, kun ollaan mukavuusalueen ulkopuolella. Sidosryhmät: Verkoston toimiminen (Team Finlandin) osatekijänä tuottamassa hyvinvointia alueelle. pystyä saamaan alueilta tietoon tärkeimmät tavoitteet ja tarpeet. Esimerkiksi voisi välittää tietoa eri alueilla tapahtuvista EU-hankkeista niin, että voitaisiin paremmin toimia yhteisen edun eteen.
7 7/111 VERK0ST0N HENKI Sosiaalinen rakenne pitää verkoston kasassa ja tukeee yhteisten tavoitteiden asettamista ja saavuttamista, mikäli luottamus ja vuorovaikutus toimivat verkoston jäsenten välillä. Samalla sosiaalinenn pääoma voi edistää uusien suhteiden syntymistä ja verkoston organisoitumista itseohjautuvasti. Yhteiset prosessit vahvistavat sosiaalista pääomaa entisestään ja synnyttävät itseään ruokkivan hyvän kehän. LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN VOIDAAN JAKAA SEURAAVIIN ELEMENTTEIHIN Asiantuntemus, osaaminen ja resurssit Yhteistyökyky, yhteistyöhalu, toisen huomioiminenn Viestintä, kommunikointi SOSIAALISTA PÄÄOMAA ARVIOIVIA KYSYMYKSIÄ OVAT Millaisissa tilanteissa yhteinen ideointi on mahdollista? Miten linjaukset ja päätöksett tehdään? Kuinka selkeä yhteisymmärrys osapuolilla on tavoitteista ja toimintatavoista? Miten avoimella mielellä kuuntelemme ja kunnioitamme toistemme mielipiteitä ja ajatuksia? Miten rohkeasti ja avoimesti uskallamme puhua ongelmista ja haasteista? Pystytäänkö oppimaan virheistä? Miten annamme kritiikkiä? Miten vahvaa on toimiminen verkostokumppanin puolesta? Muodollisen bulkki-informaationn vaihtamisen sijaan verkoston pitää välittää näkemystä tavoit- teista, tehtävistä ja yhteisestä tekemisestä. Yhteinenn ymmärrys luo pohjan tahdolle, yhteis- intressit työlle ja konkreettiselle tekemiselle. Kun verkoston yhteiset tavoitteet ja kunkin omat jäsennetään ja mielletään oikein, syntyy pakottamatonta vastavuoroista viestintää: toimijat välittävät informaatiota ja tietoa oikeille tahoille ja samalla luottavat siihen, että verkoston jäsenet toimivat samoin. SINISEN MEREN STRATEGIA VERKOSTON TOIMINNASTA MITÄ POISTETTAVAA? MITÄ SUPISTETTAVAA? 1. Yleinen höpinä 4. Yleistä Venäjän-kauppaaa koskevaa tiedon 2. Sisäisen intranetinn sijaan avoimuus ja välitystä avoin tietopankki 5. Koulutus 3. Koulutus Painotus tulisi siirtyä yleisestä erityiseen ja kehittäjien keskeisestä enemmän yritysten tarpeisiin päin. Toisaalta yleinen höpinä opettaa tuntemaan toisensa ja luomaan yhteyksiä. Verkoston intranett siirtyy ainakin osin osaksi Yrityssuomen kv-osiota vuoden 2013 loppuun mennessä. Alueiden osaamistaso ja tarpeet vaihtelevat paljon, joten yleinen koulutus ei toimi. Ver- tulisi taisoppiminen ja toiminnan kautta oppiminen on tehokkaamp paa. Erityisesti alueillaa suunnata toiminnan kautta oppimista yritystasolle. MITÄ KOROSTETTAVA? 1. Tiedon jalostaminen ja suodattaminen, tiedon hyödyntäminen (hyödynnetään olemassa olevia eri tietolähteitä) 2. Yritysten tarpeet: Yrityskontakteja, toimiala- ja aluekohtai- mukanaa (alueellisesti erilaisia) 3. Yhteistyötapahtumat ja vertaisoppiminen 4. Alueiden yhteisiä projekteja sesti, yritystapaamisia, jossa venäläisiää 5. Invest in -toiminta 6. Reissuja ja esiintymisiä Venäjälle lisää. MITÄ LUOTAVA? 1. Yhteiset tavoitteet, strategiapäivitys 2. Tietoa alueiden konkreettista onnistumisis- tuo- ta, menestystarinat 3. Yritysverkostoja ja yritysten yhteen mista 4. Lisää ulkopuolisia kontakteja 5. Sillanpääasema, portti kehittämiselle (Gateway).
8 8/111 MILLAINEN VERKOSTOO ON 5 VUODEN KULUTTUA? Halua huippukiitoon on, mutta se ei ole itseisarvo. Pitää toimia sen mukaan, kuka kykenee hoitamaan työn tehokkaimmin. Tämänhetkisen verkoston työ on arvokasta. Intranetissä on hyödyntämätöntä potentiaalia, sillä käyttöaste ei ole korkea ja toisaalta palvelussa on paljon tietoa, jota ei ole muualla. Käyttö on eniten kiinni omasta aktiivisuu- löytyy intranetistä esim. messukäyttäytymisen osalta. Ristiinkouluttaminen ruotsalaisten ja desta, mutta nykyinen käyttöliittymä aiheuttaa myös teknisiä haasteita. Koulutuksen suuntaaminen toiminnan kautta oppimiseen. Toisaalta koulutusmateriaalia venäläisten messukäyttäytymisen osalta on esimerkki hyvin toimineesta koulutuksesta. Yhteisiä projekteja on koko ajan suunnitteilla, mutta rahoituslähteet luovat omat rajansa. Kun verkoston jäsenet tuntevat paremmin toinen toisensa, niin kyetään lisäämään yhteistä toimintaa. Pitää uusia kolme tavoitetta, jotka on asetettu vuonna 2010 vuoden 2013 loppuun. Selkeä linja yrittäjien onnistumisista tiedottamiseen, kunhan siitä on sovittu yrittäjien kanssa. Ei ole verkoston tehtävä luoda vientirenkaita. Alueilla verkoston jäsenet voivat sen sijaan toimia kummisetinä tuoden yritykset yhteen. Toisaalta rahoituspohjaaa tulisi laajentaa niin, että voitaisiin tehdä syvällisempiä projekteja. SKENAARIOT, VAIHTOEHTOJA A. HUIPPUKIITOON NOUSEVA VERKOSTO Ilman ulkopuolista rahoitusta tuskin päästään huippukiitoon. Jos alueina ja yksilöinä ei olla sitoutuneita verkostoon ja selkeät tavoitteet puuttuvat, niin verkoston toiminnassa ei päästä eteenpäin. Jos yksilöinä ja alueina ollaan sitoutuneita, niin verkostolle voidaan luoda jopa uusia tehtäviä, jotka alueet voisivat ottaa hoitaakseen ilman, että verkostokoordinaattorin työpanos lisääntyy (vaihtoehtoisesti osa verkostokoor- muut- dinaattorin tehtävistä voisi siirtyä alueiden hoidettavaksi). Jokainen voisi vaihtoehtoisesti antaa verkostolle työaikaa, eikä rahaa. Mahdollisuus taa nykyinen 4000 ajaksi edellyttää, että on ulkopuolista rahoitusta. Muuten verkosto hajoaisi. Valtakunnan tasolla pitäisi olla sidosryhmien kanssa selkeämmät pelisäännöt ja sopimuk- set palveluista sekä hinnoista. Hintalappu yrityksille ei saa olla liian kova. Team Finlandiin mukaan pääseminen antaisi mahdollisuuksia. Neuvottelut valtioneuvoston kanslian kanssa aloitetaan oletettavasti syyskuun lopulla, käytännön toteutus oletettavasti ensi vuoden alkupuolella. B. NYKYMENO JATKUU Viittaaa kuluvaan toimintavuoteen, joka on toimittu pienellä budjetilla. Yritysrahoitus (sponsorit) tulisi tuoda esiin. On pohdinnassa, että voitaisiin tarjota yrityk- tarjota sille mainostilaa materiaaleissa, tilaisuuksissa mahdollisuuss tuoda osaamista esiin, sponsoroituja tilaisuuksia jne. Verkoston tulisi päästä siirtymään täydellä vauhdilla eteenpäin. Haastetta aiheuttaa, että jäsenten vaihtuvuuden takia pitää ottaa askeleitaa takaisinpäin tai jossain määrin aloittaa alusta. C. ALASAJO ULKOISET TEKIJÄT: Venäjä-kiinnostus vähenee, jos maa sulkeutuu. Nähdään epätodennäköisenä huolimatta viimeaikaisesta kehityksestä. Heikkenevä kuntatalous: onko varaa osallistua verkostoon, mihin panostetaan? Muut vastaavat verkostot (esim. alueiden omat lähipiiriverkostot).
9 9/11 SISÄISET TEKIJÄT: Yhteisten tavoitteiden (visio, missio) puuttuminen Mitä alasajo tarkoittaa? Veturi ja ulkopuolinen tuki häviävät, toiminta perustuu entistä enemmän omalle aktiivisuudelle. Sähköpostilistat ja kontaktit eivät kuitenkaan katoa (toisaalta henkilöiden vaihtuessa kontaktilistat eivät pian enää ole ajan tasalla, kontaktit katoavat). PITÄÄ OSATA SUHTEUTTAA, MITÄ 4000 :LLA SAA (pienen mainoksen lehdessä). D. SIDOSRYHMIEN ULKOPUOLINEN SKENAARIO Turbulenssi toimintaympäristö (fuusioituva kuntakenttä, Venäjän kehitys), jossa neuvottelukumppanit vähenevät, vaatii voimakasta strategiapäivitystä jatkuvasti. Tulee tehdä valintoja, ollaanko palveluntuottaja vai keskustelufoorumi. VERK0ST0N PAIKKA Oman alueen roolia verkostossa voi jäsentää tarkastelemalla oman alueen suorituskyky- ja kyvykkyystekijöitä. Suorituskykytekijöitä ovat strategisuus, tulkintojen yhdensuuntaisuus, aktiivisuus ja sitoutuneisuus. Verkostokyvykkyystekijöitä ovat resurssit, osaaminen ja tieto sekä toimintatavat. Kehikko auttaa hahmottamaan, mikä on alueen valitsema paikka (ja rooli) verkostossa, mihin kiinnitetään huomiota ja mitkä osatekijät ovat kriittisiä. Kuva 2: Alueen suorituskyky- ja kyvykkyystekijät Tiiviimmät verkostosuhteet eivät aina ole kaikkein hyödyllisimpiä, sillä läheisten verkostojäsenten kokemusmaailmat ja tietoperustat ovat usein samankaltaisia. Uuden tiedon saannin kannalta verkostorakenteessa keskeistä on tuttavuussuhteiden eli niin sanottujen heikkojen siteiden (weak ties) olemassaolo. Verkosto oppimisfoorumina UUSIEN KEHITTÄMISTAITOJEN OPPIMINEN TÄRKEILLE TIEDON LÄHTEILLE PÄÄSEMINEN Uudet resurssit ja synergiaedut Verkosto kehittäjänä ORGANISOITUMINEN JA KOORDINOINTI TUTKIMUSTIETO JA ANALYYSIT (käynnistävä ja kohdentava rooli) KONSEPTOINTI, MALLINNUS, YHTEISHANK KEET Verkostoituminen ja osallisuus Verkosto vaikuttajana KESKUSTELUAREENA (ALOITTEET SEKÄ KANSALLINEN JA ALUEELLINEN JÄSENNETTY KESKUSTELU ) YHTEINEN TAHDONMUODOSTUS JA PÄÄTÖSTEN LEGITI MOINTI (PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIT) TIEDON KANSALLINEN LEVITTÄMINEN JA NÄKYVÄ POLIIT TINEN VAIKUTTAMINEN (ESTEET JA KEHITTÄMISTAVAT) Informaation vaihto Kuva 3: Verkostojen roolit
10 10/111 Verkoston tarkoituksenmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi tuleee ottaa huomioon toimintaympäristössää tapahtuvat muutokset ja kyetä sopeuttamaan verkoston toiminta ja teh- tävä muuttuneeseen ympäristöön. Verkoston kehittyminen on jatkuva prosessi, jossa ulkoisten tavoitteiden lisäksi tulee määritellä sisäisten rakenteiden toimivuus. MITÄ MUUT TOIMIJAT NÄKEVÄT, MIKÄ ON VENÄJÄ-VERKOSTON resurssit ovat erilaiset. Yhteiselle RUUTU? Tulee ottaa huomioon, että Venäjä-verkoston toimijoiden matkalle ei ole lähdetty samasta lähtötilanteesta. Täytyyy olla vahvaa konsepti, joka vaatii valintoja. Esimerkiks koulutus nähdään verkostosta poistettavana toimintana. Koulutusta voidaan tarpeen mukaan kuitenkin hakea verkoston ulkopuolelta. ISBE Oy:lle tulevat yhteydenotot, jotka ovat sen ydintoiminnan ulkopuolella, voidaan roh- keasti ohjata verkostokoordinaattorin kautta verkostolle. Venäjää koskevassa invest in toiminnassa on mukana valtion ohjauksessa oleva Invest in Finland sekä alueellisia toimijoita, jotka tukeutuvat verkoston invest in toimintaan lukuun ottamatta Greaterr Helsinki Promotionia. Tässä ruudussa tulkitaan silti olevan ti- (East laa. Venäjän-kaupan toimijoiden kenttä on laaja. Sillä operoi mm. Business Team for Russia Office, EK, SVKK), Invest in Finland, ELY-keskukset, Tekes, ministeriöt, rahoittajat (Finnvera ja muut), Finpro, Suomen Yrittäjät, kauppakamarit, oppilaitokset, elinkeinoyhtiöt (ja kunnat nii- toimivat organisaatiot. den takana), yli 100 asiantuntijayritystä, SYKE, Evira ym. Lisäksi on huomioitava Venäjällä ONKO VERKOSTO OPPIMISFOORUMI, KEHITTÄJÄ VAI VAIKUTTAJA? Pääpaino on kehittämisessää vaikuttamisen ollessa rinnalla. YMPYRÖI OIKEA VAIHTOEHTO Paikka ruudussa hyvä pöhinä Henki lie keh tii Tehtäv ä kateisss a huono kähinä Paikka hukasss a T ehtävä h allussa Henki ei pihise
11 11/111 LUPAAN
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotMetsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä
Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle
LisätiedotTyöpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa
Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotIhmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos
Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotStrategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen
Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright
LisätiedotKeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö
KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen 2017-2019 Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö Miksi? 2 Toimintaympäristön muutokset -> mm. maakuntauudistus, työvoimapalveluiden
LisätiedotJOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.
JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotTeknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,
Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta
LisätiedotTeam Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotKOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto
29.11.2010 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto KOKO, alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma, on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima alueiden kilpailukyvyn edistämiseen
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotMuutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta
Muutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta Johtajuussymposium: Kehitämme yhdessä- TKI:llä vaikuttavuutta Soteen, Tampere 11.9.2019 Päivi Nerg, Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri, Valtiovarainministeriö
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotL U PA TE HDÄ FIKS UM M IN
Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotKehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely
Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotVerkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto
LisätiedotVerkostot kehittämistyössä
Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotMissä mennään ELO-toiminnassa?
Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet
LisätiedotKrits. Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia
Krits Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia 2019 2021 Tehtävä Visio Kriminaalihuollon tukisäätiön perustehtävä Kriminaalihuollon tukisäätiö tukee rikostaustaisia ja heidän läheisiään, edistää heidän hyvinvointiaan
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti
Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotLapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen
Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
LisätiedotKUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.
KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa
LisätiedotKIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa
KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä
LisätiedotSote-liikelaitoksen visio ja arvot
Sote-liikelaitoksen visio ja arvot Hankejohtaja Mira Uunimäki ja projektipäällikkö Tiina Karppinen Sote-virkamieskoordinaatioryhmä 24.1.2019 Ohjeet Projektin eteneminen ja työvaiheet Työskentely alkanut
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotVerkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotStrategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011
Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan liiton viestintä. viestintäpäällikkö Arja Hankivaara
Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä viestintäpäällikkö Arja Hankivaara 12.10.2017 Hallintosääntö (hyväksytty mkv:ssa 5.6.2017) maakuntahallitus johtaa viestintää ja tiedottamista toimielimet luovat edellytyksiä
LisätiedotSavon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015
Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotKehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi
Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi Kuntoutuksen ylempi AMK tutkinto-ohjelma Kuntoutuksen kehittämis- ja johtamisosaamisen vahvistaminen Uusi tieto ja ymmärrys kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta rakennetaan
LisätiedotOpetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä
Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä 7.5.2019 Teemapaja: Ammatillisen koulutuksen johtaminen Opetushallitus Tuula Sumkin Vaikuttavuus vaikuttavuusketju (Sitra) 16/05/2019 Opetushallitus
LisätiedotPalveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä
Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi
LisätiedotITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat
LisätiedotTiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys
Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?
LisätiedotAutamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla.
Celkee Oy:n Missio Autamme asiakkaitamme menestymään parantamalla tekemisen luottamustasoa ja läpinäkyvyyttä uusilla innovatiivisilla konsepteilla ja ratkaisuilla. Tuomme organisaatioiden piilossa olevan
LisätiedotJOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15
1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with
LisätiedotYK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotStrategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen
Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2015-2016 29.10.2014 Copyright Varpu Ylhäinen 2 Lions Clubs International
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotYhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.
Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
LisätiedotMiten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?
Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
Lisätiedot4. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen perhetyössä ja perhekuntoutuksessa RÄTY, PORVOO
4. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen perhetyössä ja perhekuntoutuksessa PUHEENJOHTAJA: VILMA VÄHÄMAA, OSALLISUUDEN AIKA R.Y. & SARI RÄTY, PORVOO KIRJAAJAT: SARI VAIHEMÄKI, TIIA VIEMONEN, ELLA HIETANEN
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
LisätiedotOikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan
Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden
LisätiedotToimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen
Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotTEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla
TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö
LisätiedotSTRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle
STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.
LisätiedotDuodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari
Duodecim- Osaamisen kehittämisen seminaari 26.4.2018 Laura Ihamuotila SUOMEN MENTORIT RY Perustettu 2013 TEHTÄVÄMME: Työtä korkeakoulutetuille ja raikasta uudistusta työelämään yhdistämällä koulutetut
LisätiedotJyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille
Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu
LisätiedotLuomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille
Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotUusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi
Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda
Lisätiedotkumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?
Järjestöjen, kuntien ja maakuntien kumppanuus Mistä oikein on kysymys? Kommenttipuheenvuoro Oulu 16.11.2017 Ritva Pihlaja asiantuntija ritva@pihlaja.fi 0400 895 140 Tulevaisuuden kunta Järjestöjen rooli
LisätiedotTyöelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?
Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja
LisätiedotAsukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä
LisätiedotPS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli
PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja
LisätiedotMihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?
Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin
LisätiedotHenkilöstöstrategia 2014-2018
Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.
LisätiedotASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.
ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-
LisätiedotVerkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen
Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Työpaikkojen hyvinvointiverkosto 12.12.2013 Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kommentoi alustusta viestiseinällä Verkostoissa
LisätiedotInnovaatio ja osaaminen -verkosto
Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotSoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotEurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys
Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja
Lisätiedot