2.2 Lohkokaaviosta virtauskaavioon. eli putki- ja instrumentointikaavio

Transkriptio

1 2.2 Lohkokaaviosta virtauskaavioon Prosessikaavioita ovat: LOHKOKAAVIO VIRTAUSKAAVIO PI-KAAVIO eli putki- ja instrumentointikaavio Suunnittelussa edetään yleensä lohkokaaviosta PI-kaavioon. Tällä kurssilla yleensä analysoidaan olemassa olevia prosesseja. Lähtökohta on siten usein virtauskaavio, joka on usein tarkoituksenmukaista pelkistää lohkokaavioksi, jossa erilaiset varastosäiliöt, syöttöpumput, kuljettimet yms. jätetään pois. Lohkokaavioon voidaan erikoistapauksissa ottaa esimerkiksi sekoitus omana lohkona. Esim. Sekoitetaan NaOH-vesiliuosta ja etanolia sisältävää tolueenia, jolloin syntyy kaksi nestefaasia: NaOH H 2 O tolueeni EtOH H 2 O tolueeni EtOH Sekoitus NaOH EtOH H 2 O Tässä etanoli jakautuu nestefaasien kesken eli tapahtuu uuttoa, joka on erotusprosessi. 1

2 Muutkin fysikaaliset ja kemialliset erotusoperaatiot on syytä ottaa lohkokaavioon mukaan koska ainetaseiden laskenta edellyttää niiden huomioimista. Pyritään kuitenkin siihen, että esim. kaksi tislausvaihetta yhdistetään omaksi lohkokseen esim. tuotteen puhdistus tislaamalla Samaten voidaan yhdistellä jälkipuhdistusvaiheita omaksi lohkokseen. On huomattavaa, että erotusoperaatioon saattaa liittyä kemiallinen reaktio, jolloin se on syytä kuvata reaktiolohkona. Esim. Amiinin kiteytys. R-NH 3 Cl H 2 O NaOH H 2 O Neutralointi ja kiteytys R-NH 2 (l) NaCl H 2 O R-NH 2 (s) 2

3 2.3 Eri prosessityyppejä Seuraavassa kuvataan viisi yksinkertaistettua prosessityyppiä. Monimutkaisempia prosesseja voidaan yleensä kuvata yhdistelemällä malleja eri tavoin. TYYPPI I Raaka-aineet Reaktori Tuote tuotetta ei puhdisteta reaktoria voidaan lämmittää tai jäähdyttää esim: 130 C HOCH 2 CH 2 OH + n CH 2 -CH 2 HO(CH 2 CH 2 O) n CH 2 CH 2 OH O TYYPPI II Raaka-aineet Faasi 1 Reaktori Faasi 2 reagoivat aineet esiintyvät eri faaseissa tai syntyy tuotteita, jotka esiintyvät eri faaseissa (esim. kiinteä/neste, neste/neste tai kaasu/neste) reagoimatonta lähtöainetta voi poistua molemmissa tai vain toisessa faasissa esim. aniliinin valmistus: C 6 H 5 Cl + 2 NH C 140 bar CuO kat. C 6 H 5 NH 2 + NH 4 Cl Ammoniakki syötetään 28 p-% vesiliuoksena. Aniliini ja reagoimaton klooribentseeni erottuvat orgaanisena faasina ja ammoniumkloridi ja reagoimaton ammoniakki vesifaasina 3

4 TYYPPI III Yksi tuotevirta reaktorista, jota seuraa erotusvaihe(et) Liuotin Poistokaasut Tuote Raaka-aineet Reaktori Absorptio Tislaus Liuotin Tuote + liuotin Useimmissa prosesseissa haluttu tuote on erotettava sivutuotteista ja reagoimattomista lähtöainneista reaktorin jälkeen. Esim. tislaus, kiteytys, uutto absorptio, adsorptio jne. Tyyppikaavioissa on kuvattu erotusta, jossa toivottu kaasufaasissa oleva tuote absorboidaan (imeytetään) esim kuplakolonnissa liuottimeen. Reagoimatta jääneet komponentit poistuvat osittain tai kokonaan jäännöskaasuina. Esim. Metyyliamiinia valmistetaan reagoimalla metanolia ja ammoniakkia katalyytin läsnäollessa kaasufaasireaktiona CH 3 OH + NH C 4 bar CH 3 NH 2 + H 2 O Reaktiosta poistuva metyyliamiini otetaan talteen vesipesulla ja sitä seuraavalla tislauksella. 4

5 TYYPPI IV Useampivaiheinen, sekä lähtöaineiden että tuotevirran erotus. Raaka-aine Reaktori Reaktori Absorptio Absorptio Tuote Absorptio Raaka-aine Esim. Metaanin höyryreformointi Ni CH H 2 O CO 2 + H 2 MEA MEA H 2 O CH 4 Reaktori Reaktori Absorptio Absorptio H 2 Absorptio CO 2 + MEA CO 2 + MEA CH 4 (sis. rikkiä) Katalyytti myrkyttyy jos syötössä on rikkiä. Tuotevirrasta CO 2 pestään käyttäen esim. monoetanoliamiinia (MEA) 5

6 TYYPPI V Prosessi, jossa on kierrätys Poisto ( bleed ) Raaka-aineet Reaktori Erotin Tuote Käytännössä kierrätys voi esiintyä useastakin syystä. Esim: 1. Reaktio on tasapainoreaktio, joka ei anna riittävän korkeata konversiota kerran läpi -ajossa. Reagoimaton lähtäaine palautetaan 2. On tilanne, että reaktio voitaisiin suorittaa olosuhteissa, joissa lähtöaineen konversio on korkea mutta toivotun tuotteen saanto on alhainen sivureaktioiden takia. Valitaan olosuhteet, joissa on alhaisempi konversio mutta parempi selektiivisyys ja siksi lähtöainetta palautetaan. Harjoitus: BHC:n valmistus pääreaktio: sivureaktio: C 6 H Cl 2 C 6 H 6 Cl 6 C 6 H 6 + Cl 2 C 6 H 5 Cl + HCl BHC MCB 6

7 2.4 Tärkeitä käsitteitä KONVERSIO engl. conversion saks. Umsatz X = reagoinut ainemäärä alkuperäinen ainemäärä symboli on usein myös η jos on useampia lähtöaineita täytyy konversio määritellä jonkun lähtöaineen perusteella. Esim. X A = n A0 - n A n A0 jossa n A0 = A:n ainemäärä reaktion alussa (t = 0) n A = A:n ainemäärä ajanhetkellä t Jos kyseessä on virtausreaktori on X A = n A0 - n A n A0 jossa n A0 = A:n moolivirta reaktorin syötössä = A:n moolivirta ulostulossa n A 7

8 SAANTO engl. yield saks. Ausbeute saanto määritellään usein teollisuudessa Esim. reaktiolle ν A A + ν B B ν R R Y = muodostuneen tuotteen ainemäärä lähtöaineen ainemäärä = ν A n R ν R n A0 toisaalta reaktiotekniikassa määritellään joskus myös Y = muodostuneen tuotteen ainemäärä reagoineen lähtöaineen ainemäärä = ν A n R ν R (n A0 - n A ) Alemmalla tarkoitetaan yleensä selektiivisyyttä virtausreaktoreiden kohdalla on ainemäärän tilalla moolivirta 8

9 KURSSIKIRJASSA ESINTYVIÄ LYHENTEITÄ Nyt voimassa: EINECS = European Inventory of Existing Commercial Chemical Substances Existing Chemicals Kriittinen päivä oli syyskuun 18., 1982 n nimeä ELINCS = European List of New Chemical Substances New Chemicals Luetteloitu v jälkeen. EU hyväksynyt n uutta yhdistettä markkinoitavaksi EU:n alueella. Ei koske tieteellistä työtä. Voi valmistaa seoksia, mutta ei saa syntyä uutta yhdistettä Määrä ratkaisee mitä testejä vaaditaan. Rajat 10 kg, 100 kg, 1000 kg/a ja edelleen jos yli 100 ja 1000 tonnia/vuosi/valmistaja. Maksaa väh , helposti 1 mil. registeröidä uusi yhdiste REACH = Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals EU:n uusi kemikaaleja koskeva lainsäädäntö Kattaa mm. testaukset, lupamenettelyt ja asiakkaille toimitettavan ohjeistuksen RC = Responsible Care ( Vastuu huomisesta ) EHS = Environment, Health and Safety OHSAS = (brittien standardi) ISO = International Organization for Standards (maailmanlaaj.) EMAS = Eco-Management and Audit Scheme (vapaaeht. EU) CSR = Chemical Safety Report HTP = Haitalliseksi Tunnettu Pitoisuus HAZOP = Hazard and Operability 9

10 NACE = Nomenclature générale des activités économiques dans les Communautés Européennes ( Tulli- ja taloudelliset tilastot perustuvat tähän luokitukseen! GMP = Good Manufacturing Practice FDA = US Food and Drug Administration ( (farmaseuttisen ja elintarviketeollisuuden hyväksyntä ja valvonta) GLP = Good Laboratory Practice 10

11 4. Öljynjalostusteollisuus Suomessa Neste Oilin Porvoon ja Naantalin jalostamot Porvoon jalostamo Nesteen ihmeellinen historia 11

12 12

13 Barreli = 42 gallonaa tuottaa 44,6 gallonaa tuotteita (tuotteiden tiheys pienempi) USA:n tuotepaletti Bensiinin tuotannossa energiahäviö on noin 17 %, dieselin tuotannossa noin 13 % 13

14 4.1 Raakaöljyn koostumus Raakaöljy koostuu pääosin tyydyttyneistä hiilivedyistä (alifaattiset hiilivedyt). Raakaöljyssä C1 C60. Niissä on siten vain yksöissidoksia, sillä hiilivedyt ovat tyydyttyneet miljoonien vuosien aikana) alkaaneista eli parafiineista (ei-sykliset) nafteeneista (tyydyttyneet sykliset hiilivedyt = sykloalkaanit) aromaattisista hiilivedyistä (bentseenirenkaita sisältävät) sekä lisäksi S-, N- ja O-pitoisista yhdisteistä hieman V- ja Ni-yhdisteitä, hiekkaa, suolaa Raakaöljyn koostumus 14

15 15

16 happea sis. yhdisteet rikkiä sis. yhdisteet Sour oil >2 % rikkiä Sweet oil <2 % rikkiä 16

17 typpeä sis. yhdisteet Raakaöljyn koostumus vaihtelee ja tuotteiden kulutus vaihtelee. Jalostamon tulee mukautua vaihteluihin! Bensiini Bensiiniä valmistetaan nykyään lähes poikkeuksetta raakaöljystä Raakaöljy on syntynyt kasvistosta noin 100 miljoonaa 3 miljardia vuotta sitten Periaatteessa bensiiniä pystytään valmistamaan myös kivihiilestä, maakaasuusta ja biomassasta Bensiini = gasoline (am. myös gas ), petrol (brit) 17

18 Fossiilisten polttoaineiden riittävyys ref: The 2006 BP Statistical Review of World Energy Crude Oil Proved Reserves R/P Ratio Middle East 89.4 billion tonnes 81.0 years USA years Total World years Coal Proved Reserves R/P Ratio USA billion tonnes 240 years Total World years Natural Gas Proved Reserves R/P Ratio USA 4.6 trillion cubic metres 10.4 years Total World years R = Proved reserves = todennetut hyödynnettävissä olevat P = Production/year = vuotuinen kulutus (edellisen vuoden mukaan) R/P = varojen riittävyys, vuotta Käytännössä fossiiliset polttoaineet riittävät pitempään, koska uusia esiintymiä löydetään ja vaikeammin hyödynnettäviä esiintymiä pystytään ottamaan käyttöön tekniikan kehittyessä. Bensiini raakaöljyn hinta ja vaihtoehtoiset polttoaineet Raakaöljyn hinta noin >100 US$/barreli ( : 125,15 US$/barreli) Jos raakaöljyn hinta on noin dollaria tynnyriltä, mm. kivihiilestä valmistettu bensiini, biomassasta valmistetut polttoaineet ja muut energiamuodot ovat kannattavia. Nämä hintaraja-arviot kylläkin vaihtelevat suuresti. 18

19 Bensiinin historiaa Bensiiniä valmistettiin 1800-luvun lopulla kivihiilitervan tisleestä ja raakaöljyn kevyttisleistä luvun alussa autojen moottorit olivat kehittyneet ja vaativat parempaa bensiiniä. Moottoreissa käytetyt polttoaineet nakuttivat eli polttoaineen palaminen ei ollut tasaista vaan polttoaine syttyi itsestään palorintaman edellä. Seurauksena oli tehon menetys ja moottorien hajoaminen. Kokeiltiin lukuisia nakutuksenestoaineita voisulasta lähtien, erinomaiseksi nakutuksenestoaineeksi löydettiin tetraetyylilyijy (Thomas Midgley) luvun puolessa välissä bensiinin oktaaniluku oli Oktaaniluku kuvaa bensiinin puristuskestävyyttä (mitä suurempi sen parempi energiahyötysuhde), jota nakutus huonontaa. Varsinaisesti oktaaniluku keksittiin vuonna n-heptaanille oktaaniluvuksi määriteltiin 0 ja iso-oktaanille 100. Bensiinin historiaa 1930-luvulle tultaessa tiedettiin, että suuret hiilivetymolekyylit (kerosiini) olivat huonoja bensiinikomponentteja (matala oktaaniluku) ja että bensiinissä oleva rikki haittasi tetraetyylilyijyn oktaanilukua kohottavaa vaikutusta luvulle tultaessa katalyyttinen krakkaus oli vakiintunut. Siinä suurimolekyylisistä hiilivedyistä pilkottiin pienempimolekyylisiä korkean oktaaniluvun hiilivetyjä bensiinin oktaanilukua lisättiin tetraetyylilyijyn määrää koko ajan lisäämällä lyijy on vähitellen korvattu lisäämällä oktaanilukua kohottavia oksygenaatteja ja jalostamalla bensiinijakeita pitemmälle. Lyijy haluttiin korvata lähinnä sen ympäristövaikutusten takia. Lyijy myrkyttää autojen pakokaasukatalyyttejä, minkä takia 1970-luvun alussa katalyyttiautojen tulo olisi viivästynyt. 19

20 Bensiinin hiilivedyt Raakaöljyssä on lukematon määrä hiilivetyjä C1 C60 Bensiinissä noin 500 hiilivetyä C3 C12 Raakaöljyn hiilivedyt ovat tyydyttyneitä eli niissä on vain yksöissidoksia (tyydyttyneet satojen miljoonien vuosien aikana) Bensiinissä on jalostamon krakkausprosessien jäljiltä myös tyydyttymättömiä hiilivetyjä eli hiilivetyjä, joissa on kaksoissidoksia (hieman kolmoissidoksisia) Tyydyttyneet hiilivedyt = alkaanit (parafiinit) ja nafteenit - pysyviä, bensiinin pääkomponentteja - palavat puhtaalla liekillä - oktaaniluku riippuu hiilivetyjen määrästä ja haaroittuneisuudesta 1. Normaalit eli haaroittumattomat hiilivedyt (n-) - pieni oktaaniluku, pienemmällä molekyylillä on suurempi oktaaniluku normal heptane C-C-C-C-C-C-C C7H16 2. iso- eli haaroittuneet hiilivedyt (i-) - korkea oktaaniluku, kasvaa haaroittuneisuuden lisääntyessä isooctane = C C (2,2,4-trimethylpentane ) C-C-C-C-C C 3. Sykloalkaanit (nafteenit) - korkea oktaaniluku C8H18 cyclohexane = C / \ C C C6H12 C C \/ C 20

21 Tyydyttymättömät hiilivedyt - palavat usein savuavalla liekillä 1. Alkeenit (olefiinit, kaksoissidos) - epästabiileja, vain muutama % bensiinissä, reaktiivisia ja myrkyllisiä C C5H10 2-methyl-2-butene C-C=C-C 2. Alkyynit (kolmoissidos) - huonolaatuisessa bensiinissä pieniä määriä 3. Areenit (aromaatit) - korkea oktaaniluku, joissain lyijyttömissä bensiineissä jopa 50 %, pyritään rajoittamaan alle 20 %:n, koska luonteeltaan myrkyllisiä C C // \ // \ C C C-C C Benzene Toluene C C C C \\ / \\ / C C C6H6 C7H8 Tyydyttymättömät hiilivedyt 4. Polyaromaattiset hiilivedyr (PNA, PAH) - vain pieniä määriä kaksirenkaisia bensiinissä C C // \ / \\ C C C Naphthalene C10H8 C C C \\ / \ // C C 21

22 Bensiinin oksygenaatit Alkoholeja tai eettereitä Kohottavat bensiinin oktaanilukua ja ovat korvanneet tetraetyylilyijyn Edesauttavat bensiinin puhtaampaa palamista (CO- ja HC-päästöt) Vähentävät aromaattien tarvetta nostamalla oktaanilukua Eetterien valmistuksen raaka-aineet ovat alkoholi (etanoli tai metanoli) ja jalostamon olefiinivirrat (reaktiiviset isobuteeni C4 ja isoamyleenit C5). Haihtuvat ilmakehässä haitalliset olefiinit saadaan näin pois bensiinistä. Etanoli tai etanolista valmistetut eetterit ovat uusiutuvia polttoaineita Happea sisältävien alkoholien ja eetterien energia-arvo on pienempi. Alkoholeja: etanoli, metanoli, isobutanoli, tert-butanoli Eettereitä: MTBE (metyylitertbutyylieetteri), ETBE (etyylitertbutyylieetteri), TAME (tertiäärinen amyylimetyylieetteri), TAEE (tertiäärinen amyylietyylieetteri) Ethanol C-C-O-H C2H5OH C Methyl tertiary butyl ether C-C-O-C C4H9OCH3 (tertiary butyl methyl ether, MTBE) C Bensiinin komponentteja Fuel State Heat of Combustion Research Motor MJ/kg Octane (R) Octane (M) n-heptane l g i-octane l g toluene l * (111) 112* (94) g methylbutene * (113) 141* (81) Energy Content Heat of Vaporisation Oxygen Content (R+M)/2 Nett MJ/kg MJ/kg wt% Methanol Ethanol MTBE ETBE TAME Gasoline

23 4.2 Jalostamon prosessit Öljynjalostamo pyrkii ensisijaisesti tuottamaan mahdollisimman arvokkaita bensiinijakeita. Jalostamossa raakaöljy tislataan vaiheittain jakeisiin ja jakeita prosessoidaan tarpeen mukaan edelleen. Tyypillisiä jalostamon lopputuotteita ovat kaasut polttoaineeksi tai kemialliseen synteesiin (compressed natural gas, CNG), nesteytetyt kaasut (liquified petroleum gas, LPG), butaani, bensiini, lentokerosiini, dieselöljyt, polttoöljyt, voiteluöljyt, vahat ja asfaltit. Lisäksi jalostamo tuottaa lukuisia raaka-aineita petrokemianteollisuudelle. 23

24 (SKT-kirja) 24

25 25

26 Bensiinin laatua parantavat prosessit Katalyyttinen krakkaus pilkkoo suuret korkealla kiehuvat hiilivedyt pienemmiksi bensiiniin soveltuviksi komponenteiksi, 30 % aromaatteja, % olefiineja. Vetykrakkaus pilkkoo suuret hiilivedyt ja liittää syntyneisiin reaktiivisiin kaksoissidoksiin vetyatomeja tehden niistä stabiilimpia. Isomerointi nostaa oktaanilukua muuttamalla suoraketjuisia hiilivetyjä haaroittuneiksi (yksi reformoinnin reaktio). Reformointi muuttaa tyydyttyneitä matalaoktaanisia hiilivetyjä korkeaoktaanisemmiksi tuotteiksi, noin 60 % tuotteesta aromaatteja. Alkylointi tuottaa kaasumaisista reaktiivisista olefiineista ja isobutaanista korkeaoktaanisia haaroittuneita isompimolekyylisiä isoalkaaneja, esimerkiksi iso-oktaania. 26

27 Reformointi Sanastoa hydration = hydratointi (veden liittäminen) hydrocracking = vetykrakkaus hydrodearomatization (HDA) = hydrodearomatisointi hydrodesulphurization (HDS) = rikinpoisto vedyllä hydrogenation = hydraus, vedytys hydrogenolysis = hydrogenolyysi (vety liitetään C-C sidokseen, = vetykrakkaus) dehydration = dehydratointi (veden poisto) dehydrogenation = dehydraus, vedyn poisto 27

28 Isomerointi Alkylointi 28

29 4.3 Eri hiilivetyjen soveltuminen moottoripolttoaineen komponenteiksi Oktaaniluku Kuvaa kaasumaisen polttoaineseoksen puristuskestävyyttä RON = Research Octane Number mitataan koemoottorilla kevyellä kuormalla MON = Motor Octane Number mitataan koemoottorilla raskaalla kuormalla Oktaaniluku 100 = iso-oktaani 0 = n-heptaani 29

30 herkkyys kuormitukselle = RON - MON Setaaniluku Dieselpolttoaineella = Bensiinillä = = n-heksadekaani eli n-setaani Cetane number 0 = α-metyylinaftaleeni Carbon atoms in molecule 30

31 Öljynjalostus ja bensiini U.S. Bureau of Mines, opetusfilmi vuodelta 1956 Story of gasoline, pt 1 Story of gasoline, pt Hiilivetymuunnokset termodynaamiselta kannalta Öljynjalostuksessa pyritään kemiallisten reaktioiden avulla muuttamaan vähemmän arvokkaat hiilivedyt arvokkaammiksi, yleensä sellaisiksi, että niitä voidaan käyttää moottoripolttoaineen komponentteina. 31

32 Kuva antaa osviittaa siitä mitkä muutokset ovat mahdollisia eri lämpötiloissa. Diagrammi osoittaa hiiliatomia kohti lasketun Gibbsin vapaan standardimuodostumisenergian muutos G o f/n hiilivedylle C n H m seuraavan reaktion mukaisesti: n C + m/2 H 2 C n H m stabiilisuus kasvaa Vaikka tällaisen reaktion tasapaino on (ainemäärän muutoksesta johtuen) myös paineesta riippuvainen, voidaan diagrammista tehdä seuraavia kvalitatiivisia johtopäätöksiä: 1) Kun T > 220 o C (=493 K) on kaikilla muilla hiilivedyillä paitsi metaanilla G o f > 0. Korkeissa lämpötiloissa niiden tulisi hajota alkuainehiileksi ja vedyksi. Hajoamisnopeus on kuitenkin yleensä niin alhainen, että sopivien katalyyttien avulla voidaan suorittaa reaktioita, joiden G o f/n > 0. 32

33 2) Alkaanit ovat alemmissa lämpötiloissa pysyvimpiä hiilivetyjä. Koska toisaalta stabiilisuus pienenee hiilivetyketjun kasvaessa ovat krakkausprosessit termodynaamisesti mahdollisia. 3) Aromaatit tulevat korkeissa lämpötiloissa pysyvämmiksi kuin sykloalkaanit. Ne voidaan muuttaa aromaattisiksi hiilivedyiksi lohkaisemalla niistä vetyä (dehydraus). Tällaisia reaktioita tapahtuu reformointiprosesseissa. 33

34 Reformoinnissa tapahtuvia reaktioita 4) Alkeenien kohdalla kulmakerroin kasvaa hiilivetyketjun pituuden kasvaessa ja pidemmät alkeenit ovat alhaisemmissa lämpötiloissa pysyvämpiä kuin lyhyemmät. Tämä mahdollistaa polymerointiprosessin, jossa propeeni ja buteeni muutetaan bensiinissä käyttökelpoisiksi alkeeneiksi (C 6 C 12 ) (alkylointi) 34

35 Alkylointi 5) Asetyleenillä on negatiivinen kulmakerroin. Kun T > 1400 o C asetyleeni on kaikkein pysyvin hiilivety ja sitä voidaan valmistaa esim. maakaasusta (CH 4 ). 35

36 (SKT-kirja) 4.5 Esimerkki öljynjalostamon yksiköstä: Leijukatalyyttinen krakkaus FCC = Fluid Catalytic Cracking Regeneraattori Reaktori Katalyytti on leijutettu! Nousuputki 36

37 Zeoliitit ovat kiteisiä alumiinisilikaatteja Zeoliitti Y (Faujasiitti) 37

38 FCC-reaktorissa tapahtuu mm. seuraavia krakkausreaktioita, joissa C-C sidos katkeaa: (Primäärireaktioita) 1) C n H 2n+2 C m H 2m + C p H 2p+2 (jossa n=m+p) alkaani alkeeni alkaani 2) C n H 2n C m H 2m + C p H 2p (jossa n=m+p) alkeeni alkeeni alkeeni 3) ArC n H 2n+1 ArH + C p H 2p (dealkylointi) aromaatti alkeeni 4) C n H 2n C m H 2m + C p H 2p nafteeni alkeeni alkeeni Lisäksi runsaasti erilaisia sekundäärireaktioita Regeneroinnissa katalyytin pintaan kertynyt koksi poltetaan pois ilman avulla: C + O 2 CO 2 C + ½ O 2 CO Katalyytti on leijutettu! 38

39 Zeolite ZSM5 39

40 ZSM-5:n muotoselektiivisyys 40