NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004 Ari Karhilahti 2004

2 0 NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ JOHDANTO MENETELMÄT JA LAJIN EKOLOGIAA TUTKIMUSTULOKSET ALUEITTAIN Vadjo Soininen Immanen Soikallio Löytäne Ladvo Kallastenvuori Nuhjalan ruutukaava-alue Luolala Tupavuori Murikko Tammisto Luonnonmaa...3 Muita huomioita...3 JOHTOPÄÄTÖKSET...3 Ari Karhilahti Leipurinkuja RAISIO

3 1 NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ JOHDANTO Naantalin kaupunki tilasi selvityksen liito-oravan (Pteromys volans) esiintymisestä ja lajin reviireistä kaupungin alueella. Liito-oravareviirit selvitettiin, koska liito-orava kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin IV(a) lajeihin joiden maastossa havaittavien lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 2. MENETELMÄT JA LAJIN EKOLOGIAA Selvitys tehtiin maalis kesäkuun aikana Aika on hyvä liito-oravan jätösten havainnointiin, kaikki talven ja alkukevään papanat ovat tällöin jäljellä ja lisääntymis- ja lepopaikoista löydettävissä. Metsäkeskuksen ja Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen tietokannat liito-oravan esiintymisestä Naantalin kaupungin alueella käytiin läpi, kummankaan tahon tietokannoissa ei ollut tietoa liito-oravan esiintymisestä. Metsänhoitoyhdistyksen henkilökunnalta saatiin tieto Luonnonmaan vanhoista metsäkuvioista. Luonnonmaan selvitys painotettiin näihin metsäalueisiin. Lisäksi Luonnonmaalla selvitettiin omatoimisesti lupaavan näköisiä iäkkään metsän kuvioita. Liito-oravan esiintyminen varmistettiin papanahavainnoin usean puun alta, (reviirit on merkitty karttaan punaisella). Havainnot liito-oravan esiintymisestä perustuvat kevättalvisiin papanoihin, joilla liito-orava merkkaa reviirin ja liitoreitit. Asuttujen reviirien rajat on mahdollista rajata yksityiskohtaisen tarkasti (puun tarkkuudella) ainoastaan sellaisissa kohdissa, joissa reviiri sivuaa pellon reunaa, valtatietä (4-kaistaa), vesistöä, kalliomännikkä/avokalliota tai hakkuuaukon laitaa. Vanhaan lajille sopivaan metsään ei aina ole mahdollista rajata reviiriä tarkasti. On syytä muistaa, että liito-oravan tapauksessa kysymys on elävistä, liikkuvista tutkimuskohteista. Eläimet liikkuvat ja niiden määrä, ja sen myötä tarvittavan reviirin koko, vaihtelee. Vuodenajat ja liito-oravan ruokavalio vaikuttavat siihen, missä ne milloinkin ovat ja liikkuvat. Normaalisti reviirit ovat asuttuja vuosikymmenet, vaikka liito-oravayksilön keskiikä ei montaa vuotta ole. Nuoret valtaavat avainreviirit heti itsellen, kun ne vapautuvat. Liito-oravien määrä ei ole joka vuosi sama, lisääntymistulos ja petojen määrä (mm. näätä, pöllöt) vaikuttaa tarvittavien reviirien kokoon. Selvästi lisääntymisreviirin lähellä olevat sopivat vanhan metsän kuviot ovat tärkeitä vara-alueita kannan kasvun mahdollistamiseksi. Samoin turvallisia siirtymäreittejä reviirien välillä tarvitaan sukusiittoisuuden välttämiseksi. Maastoltaan tällaiset käytävät voivat olla lähes millaista metsää tahansa, jopa omakotitontteja joissa on riitävästi puita. Alle 50 m aukot ja pellot ylittyvät liitämällä, m peltoaukeat ja tiet eivät varsinaisesti estä liito-oravaa kulkemasta matkaa tarvittaessa maitse, mutta tällöin riski tulla esim. yliajetuksi on suuri.

4 2 3. TUTKIMUSTULOKSET ALUEITTAIN 3.1 Vadjo Vadjon alueella olevan Hakapellon Hautausmaahan rajoittuva metsikkö on kauttaaltaan liito-oravareviiriä, alueesta ei voi selkeästi erottaa aluetta, joka ei kuuluisi reviiriin, havaittiin Kappelin läheisessä suurten haapojen alueella palokärjen (Dryocopus martius) pesäkolo (kuva 1) ja samalla todettiin liito-oravan papanoita haapojen (kuva 2) tyvillä ja alueen eteläpäässä monen ikäisiä liito-oravanpapanoita yllättäen pienehkön tammen alla (kuva 3), Tammi ravinto/lepopuuna on poikkeuksellinen. 3.2 Soininen Soinisten uusi asuntoalue on lähes kauttaaltaan rakennettu kalliomännikköön, ja alueelta ei löydy asuttuja liito-oravareviirejä. Karttaan on sinisellä rajattu ne maastonkohdat, jotka ovat lähinnä sopivaa kauttakulkumaastoa. Soinisten Kesäkodin pohjoispuolinen metsäsaareke on itä- ja pohjoisosiltaan kelvollista liito-orava reviiriä ja mahdollinen siirtymäreitti Hakapellon reviirin ja Soikallion esiintymän välillä. Alueen pohjoispään kautta oli keväällä 2004 kulkenut ilves (Lynx lynx),(kuva 4). 3.3 Immanen Immasen alueen pohjoisosassa on selkeästi liito-oravareviiriksi sopiva vanhan metsän kuvio. Kuvio on rajattu karttaan sinisellä. Alueella on muitakin iäkkään metsän kuvioita, jotka on rajattu myös sinisellä. Keväällä 2004 ei alueilla ollut liito-oravia, mutta kannan kasvaessa nämä kohteet ovat ensimmäiset joihin Hakapellon poikaset saattaisivat tarvittaessa asettua. Immasen ulkoilualueella on hätäreviiriksi sopivaa metsää, joka on kartassa sinisellä. 3.4 Soikallio Soiniementie 48 kohdalla olevassa telkän pöntössä oli asunut liito-orava talvella (kuva 5). Kiinteistön alue ja sen ympäristö on sopivaa reviiriä, alue on rajattu karttaan punaisella. 3.5 Löytäne Isosuontien ja Maskuntien risteyksen tuntumassa on 2003 erikseen selvitetty liitooravareviiri, alue varmistettiin edelleen asutuksi keväällä Reviiri on merkitty karttaan punaisella. 3.6 Ladvo Kallastenvuori Alueella on hyviä vanhan metsän kuvioita, joista ei kevään 2004 selvityksessä löydetty merkkejä liito-oravasta. Alueella pesii korppi (Corvus corax). Liito-oravalle sopivat metsäalueet on merkitty sinisellä.

5 3 3.7 Nuhjalan ruutukaava-alue Nuhjalan ruutukaava-alueen tontteja ei selvitetty, pelkästään alueella olevat rakentamattomat alueet. Alueelta ei tavattu merkkejä liito-oravista. Ei ole silti mahdotonta jos alueelta löytyisi pieni reviiri omakotitonteilta. Alueella on paikoin sopivaa puustoa liitooravan tarpeisiin. Vastaavan kaltaisessa paikassa Liedossa on tavattu liito-oravia omakotitonteilla. Mahdollisia kohteita ei ole merkitty karttaa. 3.8 Luolala Tupavuori Luolalan alueella on paikoin liito-oravareviiriksi sopivaa metsää, jotka on merkitty kartaan sinisellä. Tupavuoren tuntumassa on myös pieni vanhan metsän kaistale, jonka itäpuoli on louhoksena, alue on sopivaa reviiriä. Näiltä alueilta ei 2004 selvityksessä löytynyt merkkejä liito-oravista. Alueet on merkitty karttaan sinisellä. 3.9 Murikko Tammisto Alueella on pieniä vanhan metsän kaistaleita, liian pieniä sopiakseen lisääntymisreviiriksi. Alueet saattaisivat kelvata koiraan talvireviiriksi, alueet on merkitty karttaan sinisellä Luonnonmaa Luonnonmaalta selvitettiin arviolta 300 ha sopivia biotooppeja liito-oravan varalta, monin paikoin metsät olivat ensiluokkaista liito-oravareviiriä, mutta pienintäkään merkkiä lajin esiintymisestä Luonnonmaalla ei löydetty. Muita huomioita Vadjon pohjoisalueen pelloilla pesii ainakin kaksi paria töyhtöhyyppiä (Vanellus vanellus) (kuva 6). Taimon koulun länsipuolella olevassa pienessä haavikossa käpytikka teki itselleen pesän haapaan. Alue on pieni liito-oravalle sopiva, ei ole mahdotonta, että liito-orava aikaa myöten asuttaa tätä mäkeä. JOHTOPÄÄTÖKSET Naantalin alueen liito-oravamäärä on pieni, lähinnä kahden kolmen pienen reviirin varassa. Näissä reviireissä ei montaa liito-oravaa elä, kaikkiaan n. 20 liito-oravaa (± 5) Naantalin alueella on 2004 tehdyn selvityksen perusteella todennäköinen kanta. Reviirit ovat pieniä, ja niiden laajeneminen ei Hakapellon alueella ole enää mahdollinen, koko metsäsaareke on jo liito-oravien käytössä. Samaten Löytäneen reviiri rajoittuu hakkuisiin ja sen laajeneminen on mahdollista arviolta 80 vuoden kuluttua, jos lähistön metsiä ei tänä aikana metsätaloudellisesti hoideta. Soikallion alueen vanhan metsän kuviot ovat ensiarvoisessa asemassa liito-oravien reservireviireinä. Immasen alueella olevat vanhan metsän kuviot ovat myös todennäköisiä asutuiksi tulevia alueita heti kun liitooravien määrä kasvaa. Kaavoituksessa ja metsienhoidossa tulisi ottaa huomioon näiden reservialueiden säilyminen nykyisellään.

6 4 Yleisesti on syytä jättää riitävästi hyviä liito-oravametsiä reserviin, liito-oravakanta vaihtelee vuosittain ja jos aina mennään niukimman reviiritarpeen mukaan on varmaa, ettei liito-oravia ole alueella enää parinkymmenen vuoden päästä. Liito-oravien säilymisen kannalta ei ole oikein, että nipistetään lepopuu sieltä, toinen täältä tällainen johtaa paikallisen liito-oravakannan tuhoutumiseen. Raisiossa Ari Karhilahti

7 5 Kuva 1 Palokärjen pesäkolo Hakapellon liito-oravareviirillä Kuva 2 Liito-oravan papanoita Hakapellon reviirillä.

8 6 Kuva 3 Liito-oravan papanoita tammen alla. Kuva 4 Ilveksen jälki Soinisissa.

9 7 Kuva 5 Soikalliontie 48 reviirin papanoita. Kuva 6 Taustalla Vadjon töyhtöhyyppäreviirit.