Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Palveluraportti. Varhaisen tuen palvelut Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa sekä Varsinais-Suomessa 2010
|
|
- Tauno Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Palveluraportti Varhaisen tuen palvelut Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa sekä Varsinais-Suomessa 200 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöjen palvelut -kysely 20
2 JOHDANTO Yhdessä enemmän -hanke keräsi alkuvuonna 20 palvelutietoa Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöiltä. Ehkäisevän lastensuojelun ja varhaisen tuen palvelujen tiedonkeruu toteutettiin Webropol-kyselynä. Kyselyssä selvitettiin jäsenjärjestöjen tarjoamien peruspalvelujen ja ehkäisevän lastensuojelun ammatillisia ja vapaaehtoisuuteen perustuvia palveluja vuodelta 200. Järjestöjen peruspalveluilla tarkoitetaan palveluja ja toimintaa, joka on suunnattu koko ikäluokalle riippumatta mahdollisesta erityisen tuen tarpeesta. Ehkäisevän lastensuojelun palveluja määrittää lastensuojelulain kolmas pykälä. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on eri tahojen antama erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Tässä yhteenvedossa käytetään termiä varhainen tuki, joka sisältää järjestöjen peruspalvelut ja ehkäisevän lastensuojelun palvelut. Kyselyssä kerättiin tietoa järjestöjen palvelujen tarjonnasta, käytöstä, kohderyhmistä, asiakasmääristä ja resursseista. Lisäksi kerättiin tietoa palvelujen rahoituksesta, kuntasopimuksista ja vapaaehtoistoiminnasta. Järjestöjen palveluja tarkasteltiin hankkeen pilottikunnissa, joita ovat Turku, Raisio, Salo, Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Tietoa kerättiin myös koko Varsinais-Suomen alueelta. Tämä raportti sisältää Maskua, Mynämäkeä ja Nousiaisia koskevaa tietoa koko Varsinais-Suomea koskevan tiedon lisäksi. Kuntakohtaiset raportit toimitetaan pilottikuntiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien seurantaa varten. Järjestyksessä toinen järjestökysely lähetettiin emojärjestön lisäksi Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n 27 jäsenjärjestölle. Näistä 22 järjestöä vastasi kyselyyn. Suurimmalla osalla järjestöistä on toimipaikka Turussa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry, Pelastakaa Lapset ry ja Suomen Uusperheellisten liitto ry järjestävät lisäksi toimintaa paikallisyhdistystensä toteuttamana eri kunnissa. Auralan kerhokeskus, Turun Tyttöjen talo Erityishuoltojärjestöjen liitto, EHJÄ ry Kaarinan SOS-lapsikylä Kataja ry KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun Kriisikeskus Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Varsinais- Suomen piiri Nuoriso-, perhetuki- ja tiedotusyhdistys Raide ry Nuorten ystävät Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys Operaatio Toivo ry PALVELUTIETOA VUONNA 20 ANTANEET JÄRJESTÖT Pelastakaa Lapset ry Suomen Punainen Risti, Nuorten Turvatalo Suomen Uusperheellisten liitto ry, Supli Turun ensi- ja turvakoti ry Turun kaupunkilähetys ry, tuettu asuminen Turun Nuorten Miesten Kristillinen yhdistys ry Turun Seudun Elatusvelvolliset ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Yhteiset Lapsemme - All Our Children ry 2
3 PALVELULUOKAT Ehkäisevän palvelutiedon keruu perustuu Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n kehittämään palveluluokitukseen. Lapsi-, nuoriso- ja perhetyön sekä neuvontapalvelun luokkiin sisältyy useita erilaisia ehkäisevän työn ammatillisia palveluja ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa. Nämä pääluokat on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin, ns. alaryhmiin, esimerkkinä tukihenkilötoiminta, tukiperhetoiminta, perhetyö ja päihdetyö. VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY:N KEHITTÄMÄ VARHAISEN TUEN PALVELULUOKITUS Kurssi-, koulutus- ja opetustoiminta Lapsi-, nuoriso ja perhetyö Kohtaamispaikat, perhekahvilat, perhekeskukset Harrastus-, kerho- ja vapaa-ajan toiminta Tukihenkilötoiminta Tukiperhetoiminta Tukioppilastoiminta Perhetyö Info- ja tiedotustilaisuudet elämäntilanteeseen liittyen Päihdetyö Lastenhoitotoiminta ja päivähoitopalvelut Lasten ja nuorten asumispalvelut Loma- ja virkistystoiminta Neuvontapalvelut Lakiasiainneuvonta Neuvonta ja konsultaatio netti- ja puhelinpalveluna Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta Kriisi- ja keskusteluapu Terapiapalvelut Vertaistukitoiminta Varsinaissuomalaisten lastensuojelujärjestöjen palveluista ja toiminnoista on tuotettu myös nettipalveluesitteet. Nettipalveluesitteiden avulla on mahdollista helposti hakea lapselle, nuorelle ja lapsiperheelle tukea ja apua. Palveluja voi hakea joko palvelun sisällön tai ehkäisevän sekä lapsija perhekohtaisen lastensuojelun perusteella. Palvelun sisällön mukaisia luokkia on yhteensä yhdeksän, joista kahdeksan luokkaa sisältää varhaisen tuen palveluita (ks. yllä). Tulostettavat ja ajantasaiset nettipalveluesitteet löytyvät osoitteesta Lastensuojelujärjestöjen palveluhaku. 3
4 VARHAISEN TUEN TARJONTA Alla olevassa kuvassa on esitetty Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten asukkaille vuonna 200 tarjotut palvelut ja toiminnot sekä kyseisiä palveluja tarjonneiden lastensuojelujärjestöjen lukumäärä. Suurin osa järjestöistä toimi Turussa, mutta varhaisen tuen palveluja tarjottiin yleisesti kaikille varsinaissuomalaisille riippumatta asuinkunnasta. Seuraavat kyselyyn vastanneet järjestöt ilmoittivat tarjonneensa palveluja maskulaisille, mynämäkeläisille ja nousiaislaisille vuonna 200: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais- Suomen piiri ry, Nuorten ystävät ry, Omaiset mielenterveystyön tukena, Operaatio TOIVO ry, Pelastakaa Lapset ry, Raide ry, SPR Turun Nuorten Turvatalo, Suomen uusperheellisten liitto, Turun ensi- ja turvakoti ry, Turun NMKY ry, Turun seudun elatusvelvolliset ry, Turun Seudun Yksinhuoltajat ry, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, Varsinais-Suomen perheterapiayhdistys ja Yhteiset lapsemme. 4
5 KESKEISIÄ VARHAISEN TUEN PALVELUJA JÄRJESTÖITTÄIN Alla olevassa kuvassa on esitetty joitakin keskeisimpiä varhaisen tuen palveluja ja ne järjestöt, jotka tarjosivat kyseisiä palveluja Varsinais-Suomessa vuonna 200. Suurin osa kaikista palveluista oli avoinna kaikkien varsinaissuomalaisten kuntien asukkaille. Useimmiten erilaisia varhaisen tuen palveluja tarjottiin Turussa eri yhdistysten toimipisteissä tai esimerkiksi Perhetalo Heidekenillä. 5
6 KOHDERYHMÄT PALVELUT Järjestöiltä kerättiin palvelu- ja asiakasmäärätietoa seuraavien kohderyhmien osalta: Odottavat äidit/odottavat perheet Alle kouluikäiset lapset ja/tai heidän perheensä Kouluikäiset (7-6 v.) ja/tai heidän perheensä Nuoret (7-25 v.) Pariskunnat ja lasten vanhemmat Lastensuojelujärjestöt tarjosivat vuonna 200 kaikille edellä mainituille kohderyhmille useita eri varhaisen tuen palveluja. Alla olevassa kuvassa näkyvät lapsi-, nuoriso- ja perhetyöluokan palvelut kohderyhmittäin koko Varsinais-Suomessa. Perhetyönpalveluja varsinaissuomalaisille tuottivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Turun ensi- ja turvakoti ja Turun Nuorten turvatalo. Tukihenkilötoimintaa tarjottiin kattavasti erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi vuotiaille varsinaissuomalaisille nuorille tukihenkilötoimintaa tarjosi kuusi eri kyselyyn vastannutta järjestöä, joista tukihenkilötoiminnan palveluja maskulaisille ja mynämäkeläisille tuottivat Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöjen TUEXI ja Omaiset mielenterveystyön tukena. Myös Nousiaisten kuntalaisille Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n palvelu oli tarjolla. Asiakkuuksia tukihenkilötoiminnassa kuitenkin oli vain Maskulla (3) TUEXI -toiminnan piirissä. Kyselyyn vastanneista järjestöistä lapsi-, nuoriso- ja perhetyöluokan palveluja maskulaisille, mynämäkeläisille ja nousiaislaisille ilmoittivat tarjonneensa edellä mainittujen järjestöjen lisäksi seuraavat jäsenjärjestöt: Raide, Turun seudun elatusvelvolliset, Turun Seudun Yksinhuoltajat, Operaatio Toivo, Pelastakaa Lapset, Turun NMKY. 6
7 Terapiapalveluja varsinaissuomalaisille tarjosivat Suomen Uusperheellisten liitto (Supli) ja Turun ensi- ja turvakodin Perhekriisi- ja terapiakeskus Pilari sekä Jussi-väkivaltatyö. Järjestöt tarjosivat terapiapalveluja Turussa, Perhetalo Heidekenillä (Sepänkatu 3). Vertaistukitoimintaluokkaan kuuluvat vertaisryhmätoiminta ja muu vertaistoiminta. kyselyyn vastannutta järjestöä tarjosi vertaisryhmätoimintaa (suljetut ryhmät). Vertaisryhmätoiminnan palvelukartta julkaistiin keväällä 20 ja se on luettavissa verkkosivuilla: palvelukartat. Alla olevassa kuvassa näkyy koko Varsinais-Suomen vertaistukitoiminta, jota oli kattavasti tarjolla eri kohderyhmille: lapsille, nuorille, lapsiperheille, vanhemmille ja pariskunnille. Suurin osa ryhmistä kokoontui Turussa, mutta ryhmiä järjestettiin myös kuntakohtaisen tarpeen ja sopimuksen mukaan oman kunnan alueella. Vertaisryhmätoimintaa Maskussa ja Mynämäessä järjestivät vuonna 200 Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset. 7
8 PALVELUJEN ASIAKASMÄÄRÄTIETOA Kyselyllä koottiin asiakasmäärä- ja kokonaiskäyttötietoa Varsinais-suomen alueelta sekä pilottikunnista. Kuntakohtaista asiakasmäärätietoa saatiin järjestöiltä niukasti. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että järjestöt tilastoivat asiakasmäärätietoa koko Varsinais-Suomen alueelta, eivät kunnittain. Lisäksi tietyistä palveluista, kuten kohtaamispaikkatoiminnasta, ei ole tarkoituksenmukaista kerätä tietoa asiakasmääristä, vaan käyntimääristä. Asiakasmäärä kertoo palvelun käyttäjien lukumäärän vuonna 200. Varsinais-Suomea koskevaa asiakasmäärätietoa antoi yhteensä yhdeksän järjestöä. Alla olevaan kuvioon on kerätty kaikki palvelut, joista järjestöiltä saatiin asiakasmäärätietoa. Tukihenkilötoimintaa tarjosi seitsemän kyselyyn vastannutta järjestöä. Asiakasmäärätietoa antoi viisi järjestöä ja näillä oli tuettavia yhteensä 25 koko Varsinais-Suomen alueella. Yksilö-, pari- ja perheterapian asiakasmäärät saatiin Turun ensi- ja turvakodilta sekä Suomen Uusperheellisten liitolta, joilla oli yhteensä 443 asiakasta. Perhetyön asiakasmäärätietoa antoivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri (67) ja Turun Nuorten turvatalo (276). MLL:n perhetyön asiakasmäärä sisälsi myös Perhetalo Heidekenillä tarjotun valvottujen tapaamisten asiakasmäärätiedon. Turun ensi- ja turvakodin tapaamispaikkatoiminnan (valvotut/tuetut tapaamiset ja tapaamisvaihdot) asiakasmääräksi ilmoitettiin koko Varsinais-Suomen osalta 450. Netti- ja puhelinpalveluna annettavaa neuvontaa ja konsultaatiota tarjosi yhdeksän järjestöä, joista asiakasmäärätietoa antoi viisi järjestöä. Vuonna 200 neuvontaa sai yhteensä 80 asiakasta näiden viiden järjestön tarjoamana. 8
9 ASIAKASMÄÄRÄT MASKUSSA, MYNÄMÄELLÄ JA NOUSIAISISSA Alla olevaan kuvioon on kerätty ne palvelut, joista järjestöiltä saatiin Maskun ja Mynämäen asiakasmäärätietoa vuodelta 200. Nousiaislaisista varhaisen tuen palveluiden käyttäjistä ja järjestötoimintaan osallistuneista ei asiakasmäärätietoa ilmoitettu. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI -tukihenkilötoiminnalla oli vuonna 200 kolme tuettavaa Maskussa. Pelastakaa Lasten tukiperhetoiminnalla oli yhteensä viisi asiakasperhettä Maskussa ja Mynämäessä. Suomen Uusperheellisten liiton terapiapalvelua käytti kaksi maskulaista asiakasta. PALVELUJEN KÄYTTÖ JA KÄVIJÄMÄÄRÄT Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry antoi tiettyjen toimintojen ja palvelujen osalta tietoa palvelujen kokonaiskäytöstä asiakasmäärätietojen sijaan. Palvelujen kokonaiskäyttö tarkoittaa, montako kertaa tiettyä palvelua käytettiin vuoden 200 aikana. Kokonaiskäytössä on siis laskettu käyntimääriä asiakasmäärien sijaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty kokonaiskäytöt koko Varsinais-Suomessa sekä eriteltyinä Turun, Maskun, Mynämäen ja Salon osalta. Avoimien kohtaamispaikkojen, perhekahviloiden ja perhekeskusten toiminta on suosittu varhaisen tuen palvelumuoto ja sitä oli kattavasti tarjolla koko Varsinais-Suomen alueella. Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskustoiminnan käyntimäärä oli Varsinais-Suomessa sisältäen paikallisyhdistysten perhekahvilatoiminnan. Maskun ja Mynämäen kävijämäärä oli yhteensä Nousiaisissa ei kyseistä toimintaa järjestetty. Harrastus- ja vapaa-aikatoiminta oli suosittu varhaisen tuen palvelu: yhteenlasketut käynnit Maskussa ja Mynämäessä olivat
10 MLL:n käyttö-/käyntimäärätietoa vuodelta 200 Varsinais- Suomi Turku Masku Mynämäki Salo Kohtaamispaikat, perhekahvilat ja 0 perhekeskukset Kerhotoiminta Harrastus- ja vapaa-ajan toiminta Kurssi-, koulutus- ja opetustoiminta Vertaistukitoiminta PALVELUJEN KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ Tiettyjen palvelujen osalta järjestöiltä kysyttiin, montako kertaa yksi asiakas keskimäärin käytti kyseistä palvelua vuoden aikana. Kuvassa näkyy suluissa järjestöjen ilmoittama käyttö- /käyntikertojen lukumäärä yhteensä sekä vastanneiden järjestöjen lukumäärä. Tietoa keskimääräisestä käytöstä ei saatu kaikilta järjestöiltä. Tukihenkilötoiminnasta sitä saatiin neljältä järjestöltä tukihenkilöiden ja tuettavien keskimääräisten tapaamiskertojen ollessa 2. Pelastakaa Lasten tukiperhetoiminnassa asiakasperheiden lapset viettivät 40 vuorokautta tukiperheissään. Kriisimajoituksesta tieto saatiin molemmilta palvelua tarjoavilta järjestöiltä keskimääräisten kriisiyöpymisten määrän/asiakas ollessa viisi vuonna 200. Kriisi- ja keskusteluavussa käyntikertoja oli keskimäärin kuusi. Henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan asiakas käytiin noin kuusi kertaa vuoden aikana. 0
11 KUNTASOPIMUKSET Tietyt järjestöjen tarjoamat palvelut, kuten tukiperhetoiminta ja lastenhoito, edellyttivät sopimuksen tekemistä kunnan kanssa. Useimmat varhaisen tuen palvelut olivat kaikille avoimia ilman erillistä sopimusta. Lakiasiainneuvonta ja muu puhelimitse tai netin kautta annettava konsultaatio eivät edellyttäneet kuntasopimusta. Myös järjestöjen terapiapalvelut (esimerkiksi Jussi-väkivaltatyö) ovat niin sanottuja matalan kynnyksen palveluja, jotka eivät erillistä toimintasopimusta edellyttäneet. Kuntasopimusta harvoin edellyttäviä palveluja olivat koulutukset ja kurssit, info- ja tiedotustilaisuudet, loma- ja virkistystoiminta, neuvontapalvelut, kriisi- ja keskusteluapu sekä vertaistukitoiminta. Maskulla oli kunta-/toimintasopimuksia kolmen järjestön kanssa. Näitä järjestöjä olivat: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Pelastakaa Lapset ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt. Mynämäellä oli sopimuksia edellisten järjestöjen lisäksi Turun NMKY:n kanssa. Nousiaisilla ei ollut toiminta-/yhteistyösopimuksia yhdenkään järjestön kanssa. Järjestöjen kuntasopimukset 200 Turku 9 Raisio 8 Masku 3 Nousiainen 0 Mynämäki Salo Muu kunta Kuntasopimusten lukumäärä kunnittain RAHOITUS Järjestöjen ennaltaehkäisevien palvelujen rahoitus tuli monesta lähteestä. Rahaautomaattiyhdistys ja kunnat olivat merkittävimmät rahoittajat. Molemmat rahoittivat kolmanneksen järjestöjen varhaisen tuen palveluista. Kuntien rahoitus koostui toiminta-avustuksista (22 %) ja ostopalvelusopimuksista tai maksusitoumuksista (2 %). Lisäksi järjestöjen palveluja rahoitettiin niiden omalla varainhankinnalla (6 %), asiakasmaksuilla ( %) sekä muulla julkisella rahoituksella (6 %).
12 RAHOITUS PALVELURYHMITTÄIN Rahoitusosuudet eri palvelujen kohdalla vaihtelivat. 67 % palvelujen rahoituksesta tuli muualta kuin kunnan toiminta-avustuksista ja maksusitoumuksista. 34 % kaikesta varhaisen tuen toiminnasta oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa. Kuntien palvelusopimukset ja asiakaskohtaiset maksusitoumukset olivat merkittävä rahoituslähde tukiperhe- ja tukioppilastoiminnassa sekä perhetyössä ja kriisimajoituksessa. Asiakasmaksuja oli käytössä kurssi- ja koulutustoiminnassa, harrastus-, kerho- ja vapaa-ajan toiminnassa, leiri- ja lomatoiminnassa, vertaistukitoiminnassa ja terapiapalveluissa. 2
13 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN RAHOITUS Seuraavasta kuviosta käy palveluryhmittäin ilmi, mitä kyselyyn vastanneiden järjestöjen toimintaa Raha-automaattiyhdistys tuki vuonna 200. Yksittäisten palvelujen rahoitus saattoi tulla useista eri lähteistä. Esimerkiksi SPR Turun Nuorten turvatalon kriisimajoituksen rahoitus perustui sekä Ray:n tukeen, kuntien rahoitukseen että omaan varainhankintaan (SPR:n oma rahoitus). Ray:n rahoitus kattoi myös osan Turun ensi- ja turvakodin Pilari- ja Jussi-työn terapiapalvelujen kustannuksista. Lisäksi osa Jussi-väkivaltatyön ja Perhekriisija terapiakeskus Pilarin palvelujen kustannuksia katettiin kunnan toiminta-avustuksilla ja asiakasmaksuilla. Lakiasiainneuvonnan rahoituksesta antoi tietoa yksi järjestö, jonka palvelun kulut katettiin kokonaan Ray:n rahoituksella ja asiakkaan kustannettavaksi jäi vain puhelinmaksu. 3
14 Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus palveluittain Palvelu Koulutus ja kurssit Kohtaamispaikat Harrastus- ja vapaa-ajan toiminta Kerhotoiminta Tukihenkilötoiminta Tukiperhetoiminta Tukioppilastoiminta Perhetyö Info- ja tiedotustilaisuudet Päihdetyö Lastenhoito Kriisimajoitus Leiri- ja lomatoiminta Lakiasiainneuvonta Netti- ja puhelikonsultaatio Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta Kriisi- ja keskusteluapu Terapiapalvelut Vertaistukiryhmät Järjestöjen lukumäärä 4 JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTOIMINTA Suurimmassa osassa järjestöjä (70 %) toimi vapaaehtoisia lasten, nuorten ja lapsiperheiden varhaisen tuen ja ehkäisevän lastensuojelun parissa. Tietoa vapaaehtoisten kokonaismäärästä ja asuinkunnasta saatiin 5 järjestöltä. Näissä järjestöissä toimi vapaaehtoisia yhteensä yli 500 koko Varsinais-Suomen alueella. Yhdessä enemmän -hankkeen pilottikuntalaisia (Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo) toimi vapaaehtoisina yli 700, joista maskulaisten vapaaehtoisten määrä oli neljässä eri järjestössä yhteensä 34. Nousiaisissa vapaaehtoisten määrä oli kaksitoista ja Mynämäessä 45. Edellä mainitut vapaaehtoistyön lukumäärät eivät kerro koko vapaaehtoistyön volyymia kyseisten kuntien alueella, koska myös muiden kuntien vapaaehtoiset voivat toimia vapaaehtoistyössä eri kunnissa. Ammatillisesti ohjattuja vapaaehtoisia toimi paljon tukihenkilöinä, tukiperheinä, vertaisryhmäohjaajina sekä kerho-, loma- ja virkistystoiminnassa. Suurin osa järjestöjen vapaaehtoistoimijoista sai työhönsä peruskoulutuksen (7 %), lisä- tai jatkokoulutusta (59 %) ja vertaistukea (65 %). Yksittäiset tapahtumat, tempaukset tai esimerkiksi lipaskeräykset eivät edellyttäneet koulutusta toimintaan. Lisäksi kaikille vapaaehtoistoimijoille tarjottiin toiminnanohjausta joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. Vapaaehtoistoimijoiden kotikunta (suluissa tiedon antaneiden järjestöjen määrä): Turku (0) 39 Salo (4) 54 Raisio (7) 36 Masku (4) 34 Mynämäki () 45 Nousiainen (2) 2
15 JÄRJESTÖJEN MAHDOLLISUUDET PALVELUJEN LISÄÄMISEEN Järjestöiltä tiedusteltiin varhaisen tuen palvelujen resursseja ja lisäämisen edellytyksiä kuntakohtaisen tarpeen mukaan. Tärkein edellytys palvelujen lisäämiselle oli kunnan ja järjestön välinen luottamus. Seuraavaksi tärkeimpänä järjestöt pitivät kuntien ja järjestöjen välistä neuvotteluyhteyttä, säännöllisiä tapaamisia sekä tietoa kunnan odotuksista järjestöjen tuottamien palvelujen laadun suhteen. Myös kunnan antama taloudellinen tuki toiminta-avustuksien ja maksusitoumuksien muodossa todettiin tärkeäksi. Palveluohjaus, henkilösuhteiden pysyvyys sekä kuntien riittävä budjetointi varhaiseen tukeen ja ehkäisevään lastensuojeluun korostuivat järjestöpalvelujen lisäämistä koskevissa avoimissa vastauksissa. 5 KUNTATARPEET Yhdessä enemmän -hanke kartoitti myös Varsinais-Suomen kuntakohtaisia palvelutarpeita keväällä 20. Tarvekartoitus toteutettiin Webropol -verkkokyselynä ja se lähetettiin yhteensä yli 700 varsinaissuomalaiselle lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivalle kunnan ammattilaiselle. Maskuun, Mynämäkeen ja Nousiaisiin kysely lähetettiin yhtensä 83 työntekijälle ja vastauksia saatiin 29. Maskulaiset vastaajat pitivät tarpeellisimpana lisätä vertaistukiryhmiä, perhetyötä sekä tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan palveluja. Mynämäen ammattilaiset kaipasivat lisää tukihenkilöja tukiperhetoimintaa, perhetyötä ja lastenhoitotoiminnan palveluja sekä info- ja koulutustilaisuuksia. Nousiaisissa oli tarvetta kohtaamispaikkatoiminnalle, vertaistukiryhmille, harrastus- ja vapaa-ajan toiminnalle sekä tukiperhe- ja lastenhoitotoiminnalle. Kunnan ammattilaisilta tiedusteltiin myös järjestöpalveluiden käytön edellytyksiä ja esteitä. Vastauksissa korostuivat hyvän tiedotuksen, yhteen kerätyn palvelutiedon, toimivan kuntajärjestöyhteistyön, selkeiden maksusopimusten ja järjestöpalveluiden kustannusten merkitys palveluiden käytön edellytyksinä.
16 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöjen varhaisen tuen palvelujen tarjonta palveluluokittain Auralan Kerhokeskus - Tyttöjen talo Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry Kataja ry KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun kriisikeskus Lounais-Suomen Syömishäiriöperheet ry Mannerheimin lastensuojeluliitto Varsinais-Suomen piiri ry Nuorten Ystävät Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Operaatio TOIVO ry Pelastakaa Lapset ry Raide ry, Nuoriso-, perhetuki- ja tiedotusyhteisö SPR, Turun Nuorten turvatalo Suomen Uusperheellisten liitto ry Turun ensi- ja turvakoti ry Turun kaupunkilähetys ry - Tuettu asuminen Turun NMKY ry Turun seudun elatusvelvolliset ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Yhteiset Lapsemme ry Koulutus ja kurssit Lastenhoitotoiminta ja päivähoitopalvelut Loma- ja virkistystoiminta Terapiapalvelut Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Lasten ja nuorten asumispalvelut Neuvontapalvelut Vertaistukitoiminta Lisätietoja järjestöjen varhaisen tuen palveluista ja ehkäisevän työn sisällöistä saa ottamalla yhteyttä suoraan palvelua tarjoavaan järjestöön. Järjestöjen palveluohjaus ja yleinen järjestöinfo: Yhdessä enemmän -hanke, koordinaattori puh Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, toiminnanjohtaja puh:
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Palveluraportti Varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa 2010
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Palveluraportti Varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöjen palvelut -kysely 2011 Yhdessä enemmän
LisätiedotYhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke
Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo
LisätiedotVarsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Palveluraportti Varhaisen tuen palvelut Raisiossa ja Varsinais-Suomessa 2010
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Palveluraportti Varhaisen tuen palvelut Raisiossa ja Varsinais-Suomessa 200 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöjen palvelut -kysely 200
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto
VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö
LisätiedotTIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo
TIEDOTE Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna 2011 Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Kyselyyn vastanneet järjestöt Kyselyn keskeiset tulokset vuodelta 2011 Keskeiset
LisätiedotLastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2013
Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2013 Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Tietoa antaneet ehkäisevän työn järjestöt Tietoa ehkäisevän työn palvelujen käytöstä vuonna 2013 Käytetyimmät
LisätiedotLastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2012
Sisällysluettelo Johdanto 1 Tietoa antaneet ehkäisevän työn järjestöt Tietoa ehkäisevän työn palvelujen käytöstä vuonna 2012 Käytetyimmät ehkäisevän työn palvelut Tarjotuimmat ehkäisevän työn palvelut
Lisätiedot26 järjestöä: - Auralan Nuoret ry. - KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry. Suomen piiri ry. - Nuorten Ystävät. - Operaatio TOIVO ry
Lastensuojelujärjestöjen palvelut Varsinais-Suomessa 2014. Raportti järjestökyselystä. Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Tietoa kyselyyn vastanneista järjestöistä Järjestöjen palveluita tuottavat ammattilaiset
LisätiedotLastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus
www.vslapset.fi Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus Eija Heimo, kehittämispäällikkö Palveluohjaus hanke 2004-2008 Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry Lastensuojelun ajankohtaispäivä
LisätiedotJÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja
JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen
LisätiedotTukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi
Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:
LisätiedotKysely sote-järjestöille marraskuussa 2018
Kysely sote-järjestöille marraskuussa 2018 Tavoitteena kartoittaa järjestöjen roolia mielenterveys- ja päihdetyössä Vastaus saatiin 16 järjestöltä Toiminnan kohderyhmät Järjestön toiminta pääsääntöisesti
LisätiedotYliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi
Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.
LisätiedotMLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen
MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,
LisätiedotVarsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry TOIMINTASUUNNITELMA 2013
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku, www.vslapset.fi 2 SISÄLLYS 1. Johdanto 3 2.
LisätiedotLastensuojelujärjestöjen palvelut osana kunnan palvelutarjontaa. Raportti kuntakyselystä 2015.
Lastensuojelujärjestöjen palvelut osana kunnan palvelutarjontaa. Raportti kuntakyselystä 2015. Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Taustatietoa vastaajista Järjestöjen tunnettuus ja palvelujen käyttö
LisätiedotYhdessä Arkeen - Yhdessä Enemmän
palveluohjaaja Yhdessä Arkeen - Yhdessä Enemmän Palveluohjaus-hankkeen päätösseminaari 18.3.2009 Järjestöjen Palvelukartta Palveluluokitus ja ajantasaiset nettipalveluesitteet Konsultatiivinen palveluohjaus-kokeilutoiminta
LisätiedotPerheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke
Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl.fi
LisätiedotYHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia
YHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia Sisältö Resurssit Tavoitteet Hankkeen toimintalinjat ja tulokset Matkan varrella opittua Hankkeen resurssit 2009-2013 RAY on rahoittanut hanketta kahdessa
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVȦ. Ȧ. ARKEA YHDESSȦ. Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVȦ. Ȧ. ARKEA YHDESSȦ. Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa Katso esittelyvideo YouTubesta Perheiden hyvinvoinnin ja arjen tukena Etelä-Savon perhekeskustoiminta kokoaa yhteen
LisätiedotPerhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa
Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotMLL:n Kainuun piiri Vierailu MLL:n Lapin piiriin Seija Karjalainen
MLL:n Kainuun piiri 2017 Vierailu MLL:n Lapin piiriin 20.5.2017 Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ry Perustettu 1950 Vuosikokoukset, piirihallitus, puheenjohtaja Toivo Sistonen
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku, www.vslapset.fi 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...
LisätiedotVuosikertomus 2012. Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku. www.vslapset.fi
Vuosikertomus 2012 Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku. www.vslapset.fi 2 VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ KATSAUS VUOTEEN 2012 3 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN
LisätiedotMirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus
Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön
Lisätiedot19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena
19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotLeija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen
Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014. http://lapinpiiri.mll.fi/
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014 / Sisältö 1 MLL:n TOIMINNAN YDINALUEET JA ROOLI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 2.1 Vaikuttaminen
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015-2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu 4.4.2017 Jurvansuu 2017 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit osahanke (2015-2017) Tutkija Sari
LisätiedotToimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki
Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden
LisätiedotMonikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!
Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri
LisätiedotPerheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla
Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:
LisätiedotJärjestöjen ja vähän muutakin näkökulmaa Lape kehittämiseen
Järjestöjen ja vähän muutakin näkökulmaa Lape kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl.fi www.lskl.fi Lapsesta
LisätiedotMikä tekee perhekeskuksen kohtaamispaikasta saavutettavan ja osallisuuteen mahdollistavan? Ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist
Mikä tekee perhekeskuksen kohtaamispaikasta saavutettavan ja osallisuuteen mahdollistavan? Ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011
Lisätiedot23.9.2014 24.9.2014 1
23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN
LisätiedotAvoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS
Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan on helppo
LisätiedotToiminta- suunnitelma 2015
Toimintasuunnitelma 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Varsinais-Suomessa on 66 MLL:n paikallisyhdistystä. MLL:n
LisätiedotPerheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke Järjestöagenttitoiminta perheiden hyvinvoinnin tukena
Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020 Järjestöagenttitoiminta perheiden hyvinvoinnin tukena Järjestöt ja niiden rooli Kansalaisyhteiskunta luo
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotMLL osana kunnan perhekeskusverkostoa
MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi 3.10.2013, Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri http://hameenpiiri.mll.fi/
LisätiedotAvoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS
Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan
LisätiedotHakemus ennaltaehkäisevän lapsi- ja perhetoiminnan kuntakumppanuudesta
1/6..2018 Lappeenrannan kaupunki Hallituskatu 5, 2. krs. 45100 Kouvola 010 422 8122 http://kymenpiiri.mll.fi Y-tunnus 0161113-7 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on valtakunnallinen kaikille avoin
Lisätiedot* Selänteen perhekeskus -toimintana
* Selänteen perhekeskus -toimintana Lapsen hyvä arki hankeseminaari 26.4.2012 Heleena Talala, Selänteen lape:n palvelujohtaja Visiomme Perhekeskustoimintaan on helppo tulla yhdessä koko perheen kanssa.
LisätiedotEija Heimo ja Vuokko Suonpää (toim.) TIEDOTELEHTI 2009
Eija Heimo ja Vuokko Suonpää (toim.) TIEDOTELEHTI 2009 Yhteistyö on voimaa Kun on innostusta, tahdonvoimaa ja ammattitaitoa, saa pienelläkin joukolla ihmeitä aikaan. Olen osallistunut Palveluohjaus Yhdessä
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku, www.vslapset.fi 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...
LisätiedotPerheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke
Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020 Järjestöt ja niiden rooli Kansalaisyhteiskunta luo pohjaa hyvinvoinnille Kansalaisten osallisuus, yhteisöllisyys,
LisätiedotLapsettaako? Ohjeet tulevat kuvina. Ole tarkkana. Kolme eri tehtävää.
Lapsettaako? Ohjeet tulevat kuvina. Ole tarkkana. Kolme eri tehtävää. Perheet keskiöön! Varsinais-Suomi Järjestöagentti Katja Rippstein MLL:n Varsinais-Suomen 045 132 6736 katja.rippstein@mll.fi Perheet
LisätiedotETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotPerhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo
Perhekeskusfoorumi 20.9.2017 Hankepäällikkö Pia Suvivuo Hankkeen kehittämiskokonaisuus Lapsiystävällinen maakunta - toimintakulttuurin muutos Matalan kynnyksen palvelut, peruspalvelut Sähköiset palvelut
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Kyselytutkimuksen tuloksia EPT-verkoston teemakokous 16.11.2016 Tutkija Sari Jurvansuu, EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Jurvansuu
LisätiedotTOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT
1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotPerheet keskiöön! -hanke. Kaisu Muuronen ja Kaisli Syrjänen
Perheet keskiöön! -hanke Kaisu Muuronen ja Kaisli Syrjänen Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 54 järjestön yhteisen hankkeen
LisätiedotJärjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke
Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku, www.vslapset.fi 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotMLL:n perhekahvilatoiminta
2015 MLL:n perhekahvilatoiminta Koulutusportaat perhekahvilatoimijoille MLL KYLPY PERUS- KOULUTUS JATKO-KOULUTUS PERHEKAHVILA- TREFFIT KEHITTÄMIS- ILLAT 2 MLL KYLPY MLL kylpy 3 MLL kylpy Kenelle MLL:n
LisätiedotEi tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi
Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.
LisätiedotJärjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa
EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa Hankekoordinaattori Katja Häkkilä ESKO- Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa 2009-2013 ESKO on Oulussa
LisätiedotVäkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta
Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta seminaari 6.11.2013 Pirjo Lehmuskoski Kriisityön vastaava Kriisikeskus Matalan kynnyksen kriisikeskus elää
LisätiedotMonitoimijaisella järjestö-kuntakumppanuudella lasten ja perheiden hyvää arkea vahvistamassa
EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Monitoimijaisella järjestö-kuntakumppanuudella lasten ja perheiden hyvää arkea vahvistamassa Airi Martikainen ja Hannakaarina Sarvela Voimaperhe/ESKO-hanke Mannerheimin
LisätiedotPerhekeskukset Suomessa
Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA
LisätiedotVuosikertomus 2013. Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku. www.vslapset.fi
Vuosikertomus 2013 Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku. www.vslapset.fi 2 VUOSIKERTOMUS 2013 Sisältö 1. KATSAUS VUOTEEN 2013... 3 2. JÄRJESTÖ YHTEISTYÖ- JA ASIANTUNTIJAJÄRJESTÖNÄ... 3 2.1 Toiminnan
LisätiedotSalon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015
Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotKuva: SOSTE/Anne Knaapia mukaillen
Kuva: SOSTE/Anne Knaapia mukaillen Vimpeli; 85 Ähtäri; 176 Teuva; 120 Soini; 65 Seinäjoki; 1094 Alajärvi ; 206 Alavus; 253 Evijärvi; 80 Ilmajoki; 203 Isojoki; 66 Karijoki; 38 Kauhajoki; 296 Kauhava; 373
LisätiedotVerkostoväsymyksestä logoviidakon kautta osallistavaan ja innovatiiviseen ohjelmatyöhön. Emma & Elias -avustusohjelma 2012-2017
Verkostoväsymyksestä logoviidakon kautta osallistavaan ja innovatiiviseen ohjelmatyöhön Emma & Elias -avustusohjelma 2012-2017 Verkostoväsymys ja logoviidakko Verkostot on must, niitä on paljon sekä toimivia
LisätiedotPERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema
LisätiedotArjen turvaa kunnissa -toimintamalli
Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli European Public Sector Award Winner 2013 Hyvinvointia ja turvallisuutta kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kuntatasolle Kemi 30.9.2014 Pelastusylitarkastaja
LisätiedotNeuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY
Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *
LisätiedotMikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta
Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta Pikkuklusterin toiminnan tarkoituksena on: OUKA:n varhaiskasvatuksen
LisätiedotPeruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen
Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun
LisätiedotKysely järjestöille ja yhdistyksille
Kysely järjestöille ja yhdistyksille Hyvä Keski-Pohjanmaan alueen järjestön tai yhdistyksen edustaja, Järjestöt mukana muutoksessa Keski-Pohjanmaalla -hanke aloitti syksyllä 2017 toimintansa keskipohjanmaalaisten
LisätiedotTUUSULAN KUNTA, SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHDISTYSTEN AVUSTUSHAKEMUKSET V / TA-MÄÄRÄRAHA 8.500
TUUSULAN KUNTA, SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHDISTYSTEN AVUSTUSHAKEMUKSET V. 2017 / TA-MÄÄRÄRAHA 8.500 HAKIJAYHDISTYS KÄYTTÖTARKOITUS JÄSENMÄÄRÄ Myönnetty UMYÖNNETTY ANOMUS EHDOTUS MYÖNNETTY 31.12.2016,
LisätiedotMillainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet
Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotHB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen / Porin perusturva /Mari Levonen
HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen 13.2.17/ Porin perusturva /Mari Levonen Asiakasryhmät Henkilökohtaista budjetointia perheellisille aikuisille joilla on jokin kuormittava tekijä(t) elämässä Kuormittavia
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan perhekeskustoimintamallista? Taustaa käsitteen määrittelylle
Mistä puhutaan kun puhutaan perhekeskustoimintamallista? Taustaa käsitteen määrittelylle Yhdyshenkilöiden tapaaminen 22.11.2017. Työpaja 23.11.2017 Arja Hastrup, THL, Marjaana Pelkonen, STM Taustaa käsitteen
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä
LisätiedotMLL kunnan kumppanina
MLL kunnan kumppanina MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lapsiperheiden hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät varhaisen tuen palvelut. 3. kerros
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino
LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen
LisätiedotHYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke
HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen Perhekeskustyö vanhemmuuden tukena Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari Marjo Oinonen projektipäällikkö
LisätiedotLounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa
+ Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Takana 20 vuotta toimintaa + Miten kaikki alkoi? 1993 Syömishäiriöisten lasten vanhempien tukiyhdistys perustettiin Turussa 31.3.1993. Valtakunnallinen yhdistys,
LisätiedotTYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN HANKEAVUSTUSHAKEMUKSET VUODELLE 2016 LIITE 1. Määrälliset tavoitteet vuonna 2016
TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN HANKEAVUSTUSHAKEMUKSET VUODELLE 2016 LIITE 1 KÄYNNISSÄ OLEVAT TYÖLLISYYSHANKKEET 1 (5) Hakija ja hanke Hankkeen kohderyhmät Hankkeen keskeiset toimintamuodot Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukunnat
Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotKAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT
KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu
LisätiedotPerhekeskustoimintamalli Etelä-Savo
Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo Missä mennään? 21.8.2018 Perhekeskustoiminnan lähtökohdat perustuu YK:n lasten oikeuksien noudattamiseen ja lapsija perheystävälliseen toimintakulttuuriin hyvinvoiva
Lisätiedotsosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut
Palvelutehtävä sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut työikäisten peruspalvelut iäkkäiden peruspalvelut Sosiaaliapalvelu kasvatus- ja perheneuvonta perhetyö siivouspalvelu ateriapalvelu
LisätiedotPerhePesä yhdessä toimien perheiden parhaaksi
11.9.2017 Lape-toimijaseminaari/Toimiva arki hanke PerhePesä tiimikoordinaattori Marjukka Huhtala PerhePesä Toppila, Lapsi- ja perhetoiminnan ohjaaja Kirsi Sova PerhePesä yhdessä toimien perheiden parhaaksi
LisätiedotPirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla
Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla 4.10.2018 Perhekeskusesite 2019 Valtakunnallinen tiedote perhekeskusesitteestä on julkaistu: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aitiyspakkauksen-perhekeskusmukana-perheesi-elamassa-esite
Lisätiedot