TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku,

2 2 Sisältö 1 JOHDANTO TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITE TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN JÄSENJÄRJESTÖJEN TOIMINNAN EDISTÄMINEN JÄRJESTÖ-KUNTAKUMPPANUUDEN EDISTÄMINEN KEHITTÄMINEN VIESTINTÄ HALLINTO JA TALOUS Luottamuselimet Talous ja kiinteistö Henkilöstö TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT, LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUDET... 11

3 3 1 JOHDANTO Toimintasuunnitelman sisällön rakenne on jäsennetty järjestön päivitetyn strategian keskeisten ydintoimintojen mukaisesti. Näitä ovat 1) yhteiskunnallinen vaikuttaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin, 2) jäsenjärjestöjen toiminnan edistäminen, 3) järjestö-kuntakumppanuuden edistäminen ja 4) kehittäminen. Toimintasuunnitelmassa kuvataan lisäksi järjestön viestintää, organisaatiota ja johtamista, henkilöstöä sekä taloutta. Ydintoiminta rahoitetaan RAY:n kohdennetulla, hallinnollisella toiminta-avustuksella, vain kehittäminen rahoitetaan RAY:n projektiavustuksella. Vuonna 2015 jatketaan Murkkuneuvola hankkeessa ( ) kehitettyä varhaisen tuen toimintamallia hankesuunnitelman mukaisesti. Osana RAY:n Paikka auki nuoret työelämään -avustusohjelman tuella on palkattu ammattiin valmistunut nuori toimistotyöhön. Paikka auki nuoret työelämään rahoitus jatkuu maaliskuun 2015 loppuun. Järjestön toiminnanjohtajan vaihduttua syksyllä 2014 jatkamme maltillisesti kehittämällä toimintaa. Tavoitteena on vuoden 2015 aikana saada perustoiminnan uudet henkilöstöresurssit strategisesti mitoitettua ja kohdennettua järjestön ydintoimintoihin. Tulevina vuosina panostamme erityisesti jäsenjärjestöjemme toiminnan tunnetuksi tekemiseen, vaikuttamistyöhön ja kuntayhteistyön kehittämiseen. Nostamme esille lasten, nuorten ja perheiden arkea sekä sosiaali- ja terveyskentän muutosten vaikutusta perheiden hyvinvointiin. Osallistumme kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyöhön sekä käymme dialogia kuntatoimijoiden kanssa uusien yhteistyömuotojen löytämiseksi. Kehittämistoiminnassa jatkamme nuorille ja heidän vanhemmilleen suunnatun Linkki-toiminnan toteuttamista yhdessä kunta- ja järjestökumppaneidemme kanssa. Haasteena on löytää Linkki-toiminnalle RAY:n projektirahoituksen jälkeen pysyvä toteutusmuoto ja rahoitus. 2 TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITE Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry on sosiaali- ja terveysalalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työtä tekevien järjestöjen alueellinen yhteistyö- ja asiantuntijajärjestö. Järjestön toiminnan tarkoituksena on seurata ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa sekä edistää lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa ja yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Järjestö perustettiin vuonna Järjestössä mukana olevat jäsenjärjestöt toteuttavat monipuolista ammatillista työtä, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä ja täysin vapaaehtoistoimintaan liittyvää työtä lastensuojelun, mielenterveystyön ja päihdetyön alueilla. Sääntöjensä mukaisesti järjestö: Seuraa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilaa Varsinais-Suomessa. Tekee toimialaansa kuuluvia aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Järjestää kokouksia sekä esitelmä-, luento- ja neuvottelutilaisuuksia. Harjoittaa julkaisu-, tiedotus- ja tutkimustoimintaa. Järjestää jäsenjärjestöilleen tila- ja toimistopalveluja. Järjestää lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimiville palveluohjausta. Toteuttaa yhteistyön ja laadun kehittämistoimintaa. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöt vuoden 2014 syyskuussa (27 kpl): Auralan Nuoret ry Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry Folkhälsans Förbund rf KOTA Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun kriisikeskus Lounais-Suomen - SYLI ry Länsi-Suomen etävanhemmat ry

4 4 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Nuoriso-, perhetuki ja tiedotusyhdistys RAIDE ry Nuorten Ystävät Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Operaatio TOIVO ry Pelastakaa Lapset ry, Turun toimipiste Perhekuntoutuskeskus Lauste Sateenkaari Koto ry SOS-Lapsikylä Suomen Punainen Risti, Turun Nuorten turvatalo Suomen Uusperheiden Liitto ry Turun ensi- ja turvakoti ry Turun Kaupunkilähetys ry Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry Turun Lazaruspalvelu ry Turun NMKY ry, Sosiaali- ja kasvatustoiminta Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Varsinais-Suomen Sijoituslasten vanhemmat ry Yhteiset Lapsemme ry 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Järjestön toimintaympäristönä ovat Varsinais-Suomen kunnat, niiden alueella toimivat paikalliset ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt sekä alueella asuvat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Hankekehittämistyössä toimintaa on erityisesti Turussa, Salossa ja Raisiossa. Lastensuojelun vaikuttavuus ja laatu ovat yhä merkittävämpi indikaattori lastensuojelukentällä. Lastensuojelun laatusuosituksissa lapsi on toiminnan keskiössä. Rakenteellisena kehityssuuntana lastensuojelun uudistamisessa esitetään hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien toimenpiteiden vahvistamista perustasolla. STM:n asettaman lastensuojelun laadun selvitystyöryhmän Toimiva lastensuojelu loppuraportissa (2013) todetaan, että ehkäisevät palvelut eivät kuitenkaan toimi riittävän hyvin, eikä niillä ole toimivia rakenteita. Turussa vuonna 2013 noin joka kymmenes turkulainen alaikäinen on ollut lastensuojelun asiakas. Huostaanotetuista lapsista noin 60 % ( ) olivat iältään vuotiaita. Lastensuojelukokonaiskustannukset on korkein kuusikkokunnista Turussa. Turun kaupungin kanssa käydään aktiivista dialogia ennaltaehkäisevän työn kehittämisestä yhdessä. Lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tarvitaan seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta, kehityksestä ja tarjolla olevista palveluista. Kuntien tuottaman tiedon rinnalle tarvitaan tietoa järjestöjen ammatillisesta toiminnasta ja vapaaehtoistyöstä. Jäsenjärjestöillä on myös tarjota osaamista lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeista lähtevien ehkäisevien toimintojen ja palvelujen kehittämisessä. Järjestön toiminnassa erityisenä haasteena on huomioida lastensuojelukentän muutokset: Soteuudistus, hankintalaki-, sosiaalihuoltolaki- ja lastensuojelulakiuudistus tuovat mahdollisesti muutosta kuntayhteistyöhön. Perusjärjestötyössä toiminta keskittyy vaikuttamistoiminnan ja viestinnän kehittämiseen, jäsenjärjestöjen toiminnan tukemiseen, kunta-yhteistyön syventämiseen sekä Perhetalo Heidekenin toiminnan kehittämiseen lastensuojelun osaamis- ja kehittämiskeskuksena. 4 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palvelujen kehittämiseen vaikutetaan yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Yhteistyön lähtökohtana on lapsen etu ja hyvinvointi ja se perustuu lapsen oikeuksien sopimukseen: Järjestö ottaa yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa kantaa ennaltaehkäisevän työn merkityk-

5 5 seen ja kuntien rahoituksen suuntaamiseen ehkäisevään lastensuojeluun, sekä lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoon kunnallisessa päätöksenteossa. Lisäksi järjestetään yhteisiä tiedotustilaisuuksia, järjestö-kuntatapaamisia ja keskustelufoorumeita. Yhteistyön tavoitteena on, että järjestöt tulevat alueella kuulluksi lasten osallisuuden, oikeuksien ja lapsinäkökulman puolesta puhujina. Nostetaan esille lasten ja nuorten arkea sekä lapsiperheiden moninaisuutta ja tilannetta. Osallistutaan nuoren työelämästä syrjäytymisen ehkäisyyn. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: Järjestetään Lapsen oikeuksien päivän tiedotustilaisuus kutsuvieraille ja alueen median edustajille. Tiedotuksellinen teema liittyy ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen teemaan. Hyödynnetään valtakunnallisen Mun perhe dokumenttielokuvahankkeen materiaalia osana asiantuntijatilaisuuksia. Mahdollistetaan jäsenjärjestöille materiaalin hyödyntäminen omassa vaikuttamistyössään. Palkataan alle 29-vuotias ammattiin valmistunut nuori järjestöön toimisto- ja asiakaspalvelutehtäviin. Nuoren palkkaamiseen on haettu RAY:n Paikka auki nuoret työelämään projektirahoitusta. Järjestetään päättäjä- ja toimittajatapaamisia ajankohtaisista, lapsiperheille tärkeistä asioista huomioiden keväällä 2015 pidettävät eduskuntavaalit. Kannanotot ja lausunnot. Seuranta: Kannanotot, lausunnot, osallistujamäärät, mediaseuranta, nuoren työssä oppimisen arviointi ja työtyytyväisyys. 5 JÄSENJÄRJESTÖJEN TOIMINNAN EDISTÄMINEN Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenjärjestöjen toimintojen ja palvelujen tunnetuksi tekemisessä ja tiedottamisessa. Järjestö edistää lisäksi jäsenjärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa, verkostoitumista ja vuorovaikutusta, kuten tasavertaisuuteen ja kumppanuuteen perustuvaa kehittämisyhteistyötä. Lisätään järjestön ja jäsenjärjestöjen keskinäistä dialogisuutta. Tuotetaan tietoa jäsenjärjestöjen toiminnoista ja palveluista sidosryhmille. Ylläpidetään tuotettuja toimintakäytäntöjä ja työkaluja helpottamaan järjestöjen palvelujen ja toimintojen löytämistä ja hyödyntämistä. Ylläpidetään ja kehitetään Perhetalo Heidekeniä järjestöjen ehkäisevän lastensuojelun osaamis- ja kehittämiskeskuksena yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: Ylläpidetään sähköistä Hakulaari.fi palvelua. Neuvotaan ja sitoutetaan jäsenjärjestöjä Hakulaari.fi palvelun ylläpitoon, käyttöön sekä sisällön laadukkaaseen tuottamiseen. Tehdään hakupalveluun kehittämistoimenpiteitä käyttökokemusten mukaan. Jaetaan sähköisen hakupalvelun markkinointimateriaalia, jota levitetään jäsenjärjestöille ja Varsinais-Suomen kuntiin. Markkinoidaan palvelua sähköisissä medioissa.

6 6 Toteutetaan vuosittainen selvitys jäsenjärjestöjen toiminnoista. Tiedotetaan kyselyn vastauksista kuntien ja järjestöjen toimijoita. Tuotetaan tietoa jäsenjärjestöjen ehkäisevistä palveluista kuntatoimijoille. Toteutetaan järjestökiertue. Koordinoidaan toiminnanjohtajien vertaisverkostoa. Käynnistetään tarvittaessa jäsenjärjestöjen luottamushenkilöiden yhteistyöfoorumeja kehittämistyön ja strategiatyön tueksi. Edistetään tiedottamalla ja tarvittaessa kouluttamalla jäsenjärjestöjen ymmärrystä SOTEuudistuksen haasteista ja mahdollisuuksista lastensuojelunkentällä. Jaetaan järjestöjen toiminnasta kertovia palvelukarttoja ja päivitetään niitä tarpeen vaatiessa. Selvitetään eropalvelukartan tuottamisen tarpeellisuutta yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toteutetaan Lastensuojelun järjestömessut Lapsen oikeuksien päivänä Osallistutaan elokuussa järjestettävään Perheiden Taiteiden yö -tapahtumaan Perhetalo Heidekenillä. Järjestetään itse ja osallistutaan muiden järjestöjen, kuntien, oppilaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden järjestämiin tilaisuuksiin, joissa tuodaan lastensuojelujärjestöjen toimintaa ja työmuotoja esille. Vuokrataan Perhetalo Heidekenillä jäsenjärjestöille toimitiloja sekä kokous- ja koulutustiloja, jotka tarjoavat puitteet järjestöjen keskinäiselle vuorovaikutukselle ja verkostoitumiselle. Koordinoidaan yhteishankintoina toimitilasiivousta, kopiointia ja tietoliikenneverkkoa. Osallistutaan MLL:n koordinoimaan Ilo auttaa kampanjaan. Ylläpidetään ja kehitetään perhetalon kumppanuusjohtamista yhteistyössä MLL:n Varsinais- Suomen piirin kanssa. Päivitetään talon yhteisistä tapahtumista kertova vuosikello. Osallistutaan KOY Heidekenin hallituksen työskentelyyn. Itsearviointi Suunta työkalun ja Onnistumisen kriteerit arviointityökalun avulla, työsuunnitelmat, raportit, muistiot, toteutuneet tapahtumat ja tilaisuudet, osallistujamäärät, palvelukarttojen jakelumäärät, Google Analytics seuranta Hakulaari.fi:n käytöstä. 6 JÄRJESTÖ-KUNTAKUMPPANUUDEN EDISTÄMINEN Järjestö tukee jäsenjärjestöjensä ja kuntien strategista kumppanuutta, yhteistoimintaa ja verkostoitumista. Järjestön keskeisenä tehtävänä on vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen kunnissa järjestötoiminnan näkökulmasta. Kunta- ja aluetasolla vaikutetaan siihen, että järjestöjen vapaaehtoistyö ja ammatilliset palvelut tulevat mukaan lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarjottaviin palveluihin. Vaikutetaan lakisääteiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyöhön yhteistyökunnissa siten, että järjestöt otetaan mukaan työryhmiin ja että järjestöissä tehtävä työ tulee osaksi suunnitelmaa. Kuntajärjestöyhteistyön sujuva ylläpitäminen ja kehittäminen sote-uudistamisessa ja rakenteellisessa kehittämistyössä. Tuodaan esille järjestöjen roolia ja asiantuntemusta lasten ja nuorten asioissa paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa yhteistyöelimissä sekä verkostoissa. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: Jatketaan osallistumista hyvinvointisuunnitelmatyöhön Turussa ja Raisiossa: Osallistutaan kuntien ylläpitämien hyve-työryhmien työskentelyyn. Tuotetaan tietoa järjestöjen palveluista ja arvioidaan suunnitelmien toteutumista lastensuojelujärjestöjen näkökulmasta. Resurssit huomioiden käynnistetään vastaava yhteistyö uuden kunnan kanssa.

7 7 Osallistutaan Turun Kaupungin lastensuojelun ja perhepalveluiden kokonaisvaltaisen uudistamisen työryhmään. Viestitään kunta-järjestöyhteistyön mahdollisista haasteista uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä niin jäsenjärjestöille kuin kuntakumppaneille. Toteutetaan joka toinen vuosi tehtävä selvitys yhteistyökuntien työtekijöille järjestökuntakumppanuudesta. Toimitetaan yhteistyökumppaneille järjestökyselyn tulokset hyödynnettäväksi päätöksenteossa. Tehdään yhteistyötä eri tahojen ylläpitämissä palvelujen kehittämisverkostoissa (VASSO, Nuoret verkosto, Turun AMK). Jatketaan mahdollisen yhteistoimintahankkeen valmistelua hallituksen linjausten mukaisesti. Laaditaan tarpeen mukaan hankesuunnitelma ja haetaan sille rahoitus. Itsearviointi Suuntatyökalun ja Onnistumisen kriteerit arviointityökalun avulla, työsuunnitelmat, uutiskirjeet, raportit, muistiot, järjestökyselyn tulokset, järjestöjen osallisuus verkostoissa, kirjaukset hyvinvointisuunnitelmissa. 7 KEHITTÄMINEN Murkkuneuvola -hanke Murkkuneuvola -hankkeessa on kehitetty varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen yhteistyössä kunta- ja järjestökumppaneiden kanssa. Hankkeessa on mukana kolme kuntaa (Raisio, Salo, Turku), kahdeksan jäsenjärjestöä ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Kehitettyä toimintamallia kutsutaan Linkki-toiminnaksi. Sen tarkoituksena on tarjota apua ja tukea murrosikään, nuoruuteen ja vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päämääränä on pysyvän muutoksen aikaansaaminen nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden järjestämisessä sekä toimintatavoissa. Toteutetaan Linkki-toimintaa yhteistyössä kunta- ja järjestökumppaneiden kanssa. Levitetään hankkeessa kehitettyjä ja toteutettuja varhaisen tuen toimintamuotoja. Seurataan ja arvioidaan hankkeen etenemistä. Vakiinnutetaan Linkki-toiminta pysyväksi osaksi Perhetalo Heidekenin toimintaa. Ylläpidetään ja vakiinnutetaan toimivat yhteistyökäytännöt jokaisessa hankekunnassa. Tiedotetaan hankkeen tuloksista ja valmiista toimintamallista alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävät toimenpiteet vuonna 2015: Annetaan henkilökohtaista tukea ja ohjausta nuorille ja vanhemmille: tuen muotoja ovat ohjaus, neuvonta ja lyhytkestoinen keskusteluapu sekä Omin jaloin -toiminta nuorille. Toteutetaan ammattilaisten palveluohjausta, annetaan tietoa jäsenjärjestöjen nuorille ja vanhemmille suunnatuista ehkäisevistä ja varhaisen tuen palveluista. Toteutetaan vanhempien Murkkufoorumi -vertaisryhmiä yhdessä kunta- ja järjestökumppaneiden kanssa. Toteutetaan nuorten vertaisryhmiä (esim. Vetskari-, RennoX- ja Art-ryhmät) yhdessä kunta- ja järjestökumppaneiden kanssa. Toteutetaan Eväitä vanhemmuuteen -iltoja nuorten vanhemmille yhdessä kunta- ja järjestökumppaneiden kanssa. Tuotetaan Linkki-toiminnan käsikirja, jossa toimintamalli on kuvattuna.

8 8 Markkinoidaan Murkkufoorumi - ja RennoX -ryhmien ohjaajan oppaita ja järjestetään perehdytyskoulutusta ryhmien ohjaukseen. Markkinoidaan ja koordinoidaan Omin jaloin -toimintaa Turussa ja Raisiossa. Jatketaan toiminnallista ja verkostoyhteistyötä kuntien ja järjestöjen ammattilaisten kanssa (esim. Kaste II -ohjelman Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke). Hyödynnetään projektin seurannassa ja arvioinnissa Suunta-työkalua sekä projektin työ- ja viestintäsuunnitelmia. Käydään neuvotteluja eri toimijoiden kanssa Linkki-toiminnan vakiinnuttamiseksi Turussa. Haetaan rahoitusta pysyvälle toiminnalle. Jatketaan Linkki-toiminnasta tiedottamista monikanavaisesti (mm. uutiskirje, nettisivut, Facebook, tapahtumat ja tilaisuudet, lehdet, esitteet). Tiedotetaan alan ammattilaisia ja päättäjiä valmiista toimintamallista. Tuotetaan tutkimus Linkki-toiminnassa mukana olevien vanhempien kokemuksista toiminnan hyödyistä. Tuotetaan hankkeen loppuraportti. Asiakastilastointi, toteutuneet ryhmät, osallistujamäärät, asiakaspalautteet, toimintamallin kuvaus, toteutuneet koulutukset, toteutuneet työryhmät ja yhteistyö, tapahtumat ja tilaisuudet, raportit, uutiskirjeet, Google Analytics, medianäkyvyys. 8 VIESTINTÄ Järjestön viestinnän kehittämistoiminta jatkuu vuonna Viestintä tukee järjestön omaa ja jäsenjärjestöjen yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Järjestön viestintä perustuu avoimuuteen, selkeyteen, ajankohtaisuuteen ja tiedon käytettävyyteen. Viestinnän onnistumisen mittaamiseksi otetaan käyttöön seurantarutiinit ja tarvittavat korjausliikkeet tehdään suunnitellusti tarpeen mukaan. Jatketaan tiedonkulun parantamista järjestön ja sen jäsenjärjestöjen välillä yhteys tehdään kaksisuuntaiseksi ja dialogiseksi. Tehdään näkyväksi järjestössä ja sen jäsenjärjestöissä tehtävää työtä, josta tiedotetaan asiantuntevasti. Tehdään Perhetalo Heidekeniä ja järjestöä tunnetuksi sidosryhmille. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: Laaditaan ydinviestit osaksi viestintästrategiaa tukemaan vaikuttamistyötä eri sidosryhmien kanssa. Perustetaan vaikuttamis- ja viestintätyön tueksi järjestölle kuvapankki. Tiedotetaan perusjärjestötyöstä ja hankkeesta monikanavaisesti (mm. uutiskirjeet, verkkosivut, Facebook, tapahtumat ja tilaisuudet, lehdet, esitteet). Selvitetään viestintäkanavien kehittämistä jäsenjärjestöjen työn tunnettavuuden edistämisessä. Ylläpidetään järjestön omia verkkosivuja sekä yhteistyössä MLL:n Varsinais-Suomen piirin ja talon muiden järjestöjen kanssa Perhetalo Heidekenin verkkosivuja. Jatketaan kaksi kertaa vuodessa digitaalisesti ilmestyvän järjestölehden toimittamista. Ylläpidetään järjestön verkkosivuilla jäsenhuoneen ja hallituksen työhuoneen sisältöä ja palveluja. Järjestetään infotilaisuuksia ja esittelyjä järjestön ja Perhetalo Heidekenin toiminnasta sidosryhmille. Valmistellaan vaikuttamistyön- ja viestinnän hanketta.

9 9 Itsearviointi, uutiskirjeiden ja jäsenlehden tilaajamäärät, verkkoklikkausten ja viestien/kommenttien lukumäärät, verkkosivujen & sosiaalisen median kävijätilastot, medianäkyvyys, tiedotteet, julkaisut, kerätty/saatu palaute ulkoisen ja sisäisen viestinnän kohderyhmiltä. 9 HALLINTO JA TALOUS 9.1. Luottamuselimet Järjestön ylin päättävä elin on kaksi kertaa vuodessa kokoontuva yhdistyskokous. Kevätkokous pidetään toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Hallitus kokoontuu vuoden aikana 7-8 kertaa. Hallitukseen kuuluu kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittuina puheenjohtaja sekä kuusi varsinaista jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen tukena toimii työvaliokunta, johon kuuluu hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen keskuudestaan valitsema jäsen. Työvaliokunta kokoontuu tarpeen mukaan valmistelemaan hallituksen käsiteltäviksi tulevia asioita. Hallituksen asettama Murkkuneuvola -hankkeen ohjausryhmä ohjaa, seuraa ja arvioi hankkeen sisällöllistä toteuttamista ja edistymistä. Ohjausryhmä kokoontuu vuoden aikana 3-4 kertaa. Hallitus asettaa vuoden aikana tarpeen mukaan muita yhteistyöryhmiä valmistelemaan kehittämistoimintoja. Perhetalo Heidekenin talokokous kokoontuu kuukausittain, johtoryhmä ja viestintäryhmä tarvittaessa. Hallitus nimeää vuosittain kolme Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n edustajaa Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin hallitukseen. Edustajien toimikausi on yksi vuosi. Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin hallituksen puheenjohtajuus siirtyi keväällä 2014 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:lle. Hallitus nimeää tarpeen mukaan järjestöedustajat myös muihin yhteistyöverkostojen toimielimiin Talous ja kiinteistö Järjestön toiminnan keskeinen rahoittaja on RAY, jonka kohdennettu toiminta-avustus, projektiavustukset ja investointavustus kattavat 87 % järjestön vuoden 2015 toiminnan rahoituksesta. Loppurahoitusosuus 13 % saadaan perhetalon vuokratuotoista, jäsenmaksuista, palkkatuesta ja Turun kaupungilta anottavasta yleisavustuksesta. Talousarvioon vuoden 2015 avustukset on kirjattu anotun summan mukaisesti. Järjestön varainhankinta muodostuu jäsenjärjestöiltä vuosittain kerättävistä jäsenmaksuista. Järjestöt, joilla on palkattua työvoimaa, maksavat 100 /vuosi ja järjestöt, jotka toimivat vapaaehtoisvoimin, maksavat 60. Vuoden 2015 talousarvioon jäsenmaksut on säilytetty ennallaan. Järjestö ylläpitää yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n kanssa kiinteistöosakeyhtiötä, joka hallinnoi Perhetalo Heidekenin kiinteistöä. Kiinteistön isännöinnistä huolehtii Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n omistusosuus kiinteistöstä on 54,29 % ja MLL:n Varsinais-Suomen piirin 45,71 %. Järjestö vuokraa osakasomistuksessaan olevia kiinteistön toimistotiloja sekä kokous- ja koulutustiloja jäsenjärjestöilleen käyttötarkoituksen mukaisesti. Vuokraustoiminnasta saaduilla tuotoilla rahoitetaan toimintavuoden aikana kiinteistön lainanhoitokuluja ja katetaan myös varsinaisen toiminnan kuluja. Vuodelle 2015 on anottu RAY:ltä investointihankkeena Perhetalo Heidekenin paloilmoittimien uusimiseen ja ikkunoiden kunnostamiseen, puutalon peltikaton, sadevesikourujen ja syöksyjen maalaukseen. Pidetään järjestön talous tasapainossa. Huolehditaan Perhetalo Heidekenin kiinteistön asianmukaisesta hoidosta.

10 10 Kehitetään taloushallintoa. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: Laaditaan huolellisesti talousarvio ja kiinnitetään erityistä huomiota kassavirtabudjetointiin maksuvalmiuden ollessa tiukka. Tuotetaan taloutta koskevat kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset raportit hallitukselle. Kilpailutetaan taloushallinto ja otetaan käyttöön sähköinen taloushallintaohjelma. Katetaan kiinteistön lainanhoitokulut varainhankinnalla sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnalla. Kehitetään vuokrattavien kokous- ja koulutustilojen markkinointia käyttöasteen varmistamiseksi, tarkistetaan kokoustilojen vuokrahinnat ja uudistetaan kokoustilojen laitekantaa. Osallistutaan Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin hallituksen työskentelyyn. Mahdollisen RAY:n investointihankkeen varmistuttua huolehditaan omarahoitusosuudesta. Taloutta ja sen kehittymistä koskevat kuluraportit, tuloslaskelmat, vuokratilojen käyttöasteraportit, talousarviot ja tilinpäätös, kiinteistössä toteutetut hoitotoimenpiteet ja mahdollisten investointihankkeiden kustannusseuranta Henkilöstö Yhdistyksen henkilöstö koostuu toiminnanjohtajasta, järjestösihteeristä, koordinaattorista sekä järjestön hankkeessa toimivasta määräaikaisessa työsuhteessa olevasta henkilöstöstä. Lisäksi järjestössä työskentelee RAY:n Paikka auki nuoret työelämään avustusohjelman tuella yksi henkilö toimistotyössä. Tämä työsuhde jatkuu maaliskuun 2015 loppuun. Myös vuodelle 2015 on haettu Paikka auki nuoret työelämään rahoitusta. Järjestössä työskentelee lisäksi 1-2 kokous-/aulaemäntää palkkatuella. Toiminnanjohtaja johtaa järjestön toimintaa vuonna 2010 käyttöönotetun johtosäännön ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Järjestön pitkäaikainen toiminnanjohtaja jäi eläkkeelle. Uuden toiminnanjohtajan sisäänajoaika tulee aiheuttamaan muutoksia sekä haasteita järjestön toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Henkilöstöhallinnon avulla luodaan toimivat työolosuhteet ja hyvät toimintaedellytykset perustoiminnalle ja hankkeille. Panostetaan järjestön toiminnan johtamiseen muutosvaiheessa. Toteutetaan henkilöstökoulutusta järjestön strategian ja hankesuunnitelmien mukaisesti. Toteutetaan työhyvinvointia työterveydenhuollon suunnitelman ja sen varhaisen tuen mallin avulla. Toimenpiteet: Aloitetaan koko työyhteisön työnohjausprosessi muutosvaiheen työn tueksi. Arvioidaan perustoiminnan henkilöstöresurssien strategista käyttöä ja selkiytetään perustoiminnan työnkuvia. Kehitetään työntekijöiden työssä vaadittavaa osaamista koulutuksella. Toteutetaan kehityskeskustelut kerran vuodessa. Järjestetään tyky-päivät henkilöstölle kaksi kertaa vuodessa. Tarjotaan henkilökunnalle liikunta- ja kulttuurisetelit. Toteutetaan toiminnanjohtajan ja hankkeen vastuuhenkilön yhteiset säännölliset työpalaverit, joilla tuetaan meneillään olevan hankkeen johtamista, arviointia ja juurruttamista. Toteutetaan perustoiminnan yhteiset säännölliset palaverit. Tuetaan Paikka auki nuoret työelämään avustusohjelman tuella palkatun henkilön työelämävalmiuksia mentoroinnilla.

11 11 Toteutunut henkilöstökoulutus, työnohjaus, kehityskeskustelut, työpalaverit, henkilöstön kehittämispäivät, työkykyä ylläpitävät toimenpiteet. 10 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT, LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUDET Järjestön toiminnassa merkittävimpiä riskejä ovat aikaisempien vuosien tapaan Perhetalo Heidekenin kiinteistön lainojen hoitoon ja toimitilojen vuokraustoimintaan liittyvät riskit. Lisäksi maksuvalmiuden tiukkuus on riskitekijä järjestön toiminnassa. Tämä todetaan myös RAY:n suorittamassa tarkastuksessa, jossa käytiin läpi avustuksen saajan toimintaa, taloutta ja hallintoa. Alustavan tarkastuskertomuksen mukaan ei esiin noussut asioita, jotka vaatisivat toimenpiteitä. Kertomuksessa kuitenkin todetaan, että maksuvalmiuden ollessa tiukka on kassavirtabudjetointiin kiinnitettävä huomiota ja muutenkin talousarvio laadittava huolellisesti. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n kohdalla toimitilojen vuokratuotoilla pystytään kattamaan vain lainanhoitokulut. Kiinteistön lainojen lyhennys on vuosittain ja lainojen korot n Lainojen korkoriski on minimoitu järjestämällä joulukuussa 2007 otettu :n laina kiinteäkorkoiseksi, jolloin lainanhoitokulut ovat hyvin ennustettavissa etukäteen. Talousarviossa kokous- ja ryhmätilojen vuokratuotto-odotus perustuu suurelta osin arvioon kokous- ja ryhmätilojen hyvästä käyttöasteesta. Arvio perustuu siihen, että järjestöt käyttävät edelleen aktiivisesti tiloja omien koulutustensa ja ryhmiensä pitämiseen sekä siihen, että työvoimapoliittiset koulutukset jatkuvat perhetalolla myös vuonna Tilojen käyttöasteeseen voi tuoda haastetta kuntatalouden ja järjestöjen maksukyvyn heikkeneminen.