Vuosikertomus Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku.

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013 Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku.

2 2 VUOSIKERTOMUS 2013 Sisältö 1. KATSAUS VUOTEEN JÄRJESTÖ YHTEISTYÖ- JA ASIANTUNTIJAJÄRJESTÖNÄ Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet Toimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet Toimintaympäristö JÄRJESTÖYHTEISTYÖ JA KUNTAKUMPPAANUUS Vaikuttaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin Jäsenjärjestöjen yhteistoiminnan edistäminen Järjestö-kuntakumppanuuden edistäminen KEHITTÄMIS- JA KOKEILUTOIMINTA Yhdessä enemmän hanke Murkkuneuvola hanke VIESTINTÄ HALLINTO JA TALOUS Luottamuselimet, johtaminen Talous Varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta Perhetalo Heidekenin kiinteistö Henkilöstö TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT, LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUDET Liitteet Liite 1. Jäsenjärjestöt, henkilökunta, hallitus, toimikunnat, työryhmät Liite 2. Henkilöstötilinpäätös 2013

3 3 1. KATSAUS VUOTEEN 2013 Järjestön uusi strategia vuosille saatiin valmiiksi keväällä 2013 yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Valmistelutyön aikana tuotettiin konkreettiset, painopistekohtaiset toimintasuunnitelmat SUUNTA -työkalun avulla. Strategiakaudella vaikutetaan keskeisesti järjestön ja jäsenjärjestöjen toiminnan esille tuomiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Tämä työ käynnistettiin vuonna 2013 kehittämällä järjestön viestintää kohti verkostoitumista edistävää monikanavaisuutta, mm. keväällä järjestölle avattiin omat Facebook-sivut. Järjestön ja jäsesenjärjestöjen toiminnan tunnetuksi tekemistä tukee omalta osaltaan myös Yhdessä enemmän hankkeessa kehitetty hakupalvelu Hakulaari.fi, joka otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. Strategiassa nostetaan esille lasten ja nuorten arkea, perheiden moninaisuutta sekä kuntien palvelujärjestelmässä tapahtuvien muutosten vaikutuksia perheiden hyvinvointiin. Vuonna 2013 nuorten ja heidän vanhempiensa osalta tämä näkökulma nousi esille erityisesti Linkki -toiminnassa. Palvelujärjestelmien ja palvelujen kehittämiseen paneuduttiin järjestötoiminnan näkökulmasta Yhdessä enemmän hankkeen hyvinvointisuunnitelmatyössä Turussa, Raisiossa ja Salossa. 2. JÄRJESTÖ YHTEISTYÖ- JA ASIANTUNTIJAJÄRJESTÖNÄ 2.1 Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet Järjestö on sosiaali- ja terveysalalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työtä tekevien järjestöjen asiantuntija-, kumppanuus- ja vaikuttajajärjestö. Mukana olevat 27 jäsenjärjestöä toteuttavat monipuolista ammatillista työtä, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä ja täysin vapaaehtoistoimintaan liittyvää työtä lastensuojelun, mielenterveystyön ja päihdetyön alueilla. Järjestö kanavoi oman asiantuntijuutensa, jäsenjärjestöjen parhaan osaamisen sekä yhteisen kehittämistoiminnan tulokset lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi Varsinais- Suomessa. Toiminnassa keskeistä on jäsenjärjestöjen keskinäinen yhteistoiminta ja kumppanuus julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Järjestö: VAIKUTTAA lasten ja nuorten oikeuksiin ja hyvinvointiin. jäsenjärjestöjen toiminnan tunnettavuuteen. jäsenjärjestöjen vapaaehtoistyön ja ammatillisen työn huomioon ottamiseen ja hyödyntämiseen lasten ja nuorten palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa. TUKEE JÄSENJÄRJESTÖJENSÄ TOIMINTAA tekemällä tunnetuksi ja markkinoimalla niiden toimintaa ja palveluja. levittämällä järjestöjen hyviä käytäntöjä yhteistyöverkostoissa ja yhteishankkeissa. antamalla kehittämistyöhön ja arviointiin liittyvää tukea, tietoa ja konsultaatiota. tuottamalla järjestöjen laadunhallintaan yhtenäisiä periaatteita. EDISTÄÄ KUNTIEN JA JÄSENJÄRJESTÖJENSÄ YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA toimimalla yhteistyöverkostoissa ja foorumeissa. koordinoimalla yhteistyöverkostoja, edistämällä kuntien ja järjestöjen keskinäistä verkostoitumista sekä nostamalla esiin järjestö- ja asiakasnäkökulmaa. toteuttamalla järjestö-kuntakumppanuuteen perustuvia kehittämishankkeita.

4 4 KEHITTÄÄ JA KOKEILEE kokoamalla hankeideat ja kehittämisteemat yhteisissä hankefoorumeissa. kehittämällä asiakkaiden tarpeista nousevaa toimintaa ja toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää jäsenjärjestöissä ja kuntien toiminnassa. TOIMII PERHETALO HEIDEKENILLÄ edistämällä talossa toimivien järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. kehittämällä perhetaloa ehkäisevän työn osaamis- ja kehittämiskeskuksena yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. tarjoamalla keskitettyjä toimitila- ja tukipalveluja jäsenjärjestöille (toimisto- ja kokoustilavuokraus, kopiointi, siivous) Toimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet LAPSI- JA PERHEKESKEISYYS Järjestön toiminnan perustana on YK:n kansainvälinen lapsen oikeuksien sopimus. Toiminnan lähtökohtana on lapsen etu ja lapsen hyvinvointi. Lapsi on aina ja kaikissa olosuhteissa etusijalla tukea ja suojelua annettaessa. KUMPPANUUS Järjestön kumppaneita ovat toiset järjestöt, kunnat, lapset, nuoret ja lapsiperheet. Yhteistoiminta, verkostoituminen ja vertaistuki ovat kumppanuuden kivijalkoja. Kumppanuuden perustana on luottamus ja yhteistyökyky. YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuus perustuu toisen työn ja osaamisen kunnioittamiseen. Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen ovat arvokkaina omana itsenään. KÄYTÄNNÖNLÄHEISYYS Työssä ollaan mukana lasten, nuorten, lapsiperheiden sekä kuntien ja järjestöjen työntekijöiden arjessa. Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen kohdataan yksilönä ja häntä kuunnellaan arjen iloissa ja huolissa. Työ perustuu käytännönläheiseen toimintaan, kokemusten jakamiseen ja läsnäoloon. AVOIMUUS Toiminta on avointa ja toisiin luottavaa. Viestintä on avointa ja päätökset ovat kaikkien jäsenten saatavilla Toimintaympäristö Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n toimintaympäristönä ovat Varsinais-Suomen maakunnassa sijaitsevat kunnat, alueella toimivat paikalliset ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt sekä alueella asuvat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Vuonna 2013 järjestön toiminnan painopiste oli jäsenjärjestöjen toiminnan tukemisessa niissä kunnissa ja jäsenjärjestöissä, jotka osallistuivat järjestön koordinoimiin kehittämishankkeisiin. Jäsenjärjestöistä keskeisiä kumppaneita olivat ehkäisevää työtä tekevät ja varhaista tukea antavat järjestöt. Kuntakumppaneita olivat Turku, Raisio ja Salo, Murkkuneuvola -hankkeessa myös Kaarina. Yhteinen nimittäjä hankekunnille oli, että niillä oli tavoitteena kehittää lapsi- ja perhepalveluja ja muuttaa lastensuojelun painopistettä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen tukeen ja asiakaslähtöisiin palveluihin. Perusjärjestötyössä toiminta painottui vaikuttamistyöhön, viestinnän tehostamiseen, järjestön hankkeissa tapahtuvan kehittämistyön tukemiseen sekä jäsenjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Perhetalo Heidekenin toiminnan kehittämistä lastensuojelun osaamis- ja kehittämiskeskuksena jatkettiin Murk-

5 5 kuneuvola-hankkeen Linkki -toiminnan myötä. Miljöönä perhetalo tarjosi Linkki-toiminnalle monipuolisia mahdollisuuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevien palvelujen kehittämiseen sekä järjestöjen keskinäisen yhteistoiminnan tiivistämiseen ja kumppanuuteen. 3. JÄRJESTÖYHTEISTYÖ JA KUNTAKUMPPANUUS 3.1. Vaikuttaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin Järjestö vaikutti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin sekä hyvinvointipalvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoon kunnissa yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Järjestöjen roolia ja asiantuntemusta lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioissa nostettiin esiin paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa yhteistyöelimissä ja verkostoissa. Keskeistä oli lisätä kuntatoimijoiden tietoisuutta järjestöjen vapaaehtoistyöstä ja ammatillisista palveluista sekä edistää niiden hyödyntämistä osana kuntapalveluja. Tärkeää oli myös korostaa lapsinäkökulmaa sekä lasten etuja ja oikeuksia palvelujen kehittämisessä. Tätä työtä tehtiin aluetasolla osallistumalla mm. KASTE-ohjelman Länsi-Suomen Remontti II:n ja KASTE II ohjelman Hyvinvoiva lapsi ja nuori hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn, sekä kuntatasolla osallistumalla hyvinvointisuunnitelmatyöryhmien toimintaan Yhdessä enemmän -hankkeen kunnissa. Perinteinen Lapsen oikeuksien päivän varhaisaamiais- ja tiedotustilaisuus järjestettiin Tilaisuudessa oli esillä Turun Martin koulun ja Kaarinan Kotimäen koulun oppilaiden piirustuksia ja kirjoituksia aiheesta Parasta mun perheessä. Salon nuorisovaltuuston puheenjohtaja, abiturientti Malviina Heinä nosti puheenvuorossaan esiin perheen merkityksen lapsen ja nuoren elämässä ja peräänkuulutti nuorten kuulemista ja mukaan ottamista kuntien päätöksentekoon. Lapsen oikeuksien päivän tiedotustilaisuudessa esitettiin myös Mun perhe dokumenttielokuva Kahden kodin Martta, joka kuvasi lapsen elämää yhteishuoltajuusperheessä. Elokuva oli osa elokuvatuotantoyhtiö Pystymetsä Oy:n tuottamaa Mun Perhe dokumenttisarjaa, jonka yhteistyöverkostossa oli järjestön lisäksi joukko valtakunnallisia järjestöjä, jäsenjärjestöistä Suomen Uusperheiden Liitto ry, RAY, Lapsiasiainvaltuutettu ja Sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeen tuottamassa viidessä elokuvassa lapset kertovat omasta näkökulmastaan elämästään erilaisissa perheissä Suomessa. Toiminnanjohtaja osallistui Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman valtakunnallisen Ehkäisevän työn neuvottelukunnan työskentelyyn ja toimi Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen varajäsenenä Jäsenjärjestöjen yhteistoiminnan edistäminen Järjestön keskeisenä tehtävänä oli tukea jäsenjärjestöjä niiden toimintojen ja palvelujen tunnetuksi tekemisessä ja tiedottamisessa sekä edistää jäsenjärjestöjen keskinäistä vuorovaikutusta, verkostoitumista ja kumppanuutta. Järjestö hallinnoi ja koordinoi jäsenjärjestöjen yhteistoimintahankkeita Yh-

6 6 dessä enemmän hanketta ja Murkkuneuvola hanketta. Lisäksi järjestö antoi kohdennetusti tukea ja asiantuntija-apua järjestöjen laatutyölle sekä hankesuunnittelu- ja arviointiosaamiselle. Järjestön verkkosivuilla ylläpidettiin keskitettyä palveluhakua jäsenjärjestöjen palveluista. Alan ammattilaisille jaettiin järjestön hankkeissa tuotettuja palvelukarttoja, jotka sisältävät tietoa jäsenjärjestöjen toiminnoista, palveluista, ammattilais- ja vapaaehtoistoiminnasta ja toimipaikoista, Jäsenjärjestöjen toiminnasta informoitiin lisäksi lukuisissa järjestö- ja kuntatoimijoiden yhteistyötapaamisissa ja infotilaisuuksissa. Toiminnanjohtajien aamukahvitilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana neljä kertaa. Keskusteluissa perehdyttiin RAY:n avustusperiaatteisiin, tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvitykseen sekä yleiskulujen kohdentamiseen projekteille ja kohdennettuun toimintaan. Teemoina olivat myös järjestöjen uudet hankehaut, hankintalaki, tilinpäätöksen laadintaan liittyvät kysymykset sekä järjestöjen viestintä ja sosiaalisen median käyttö. Vuoden aikana tilaisuuksiin osallistui toiminnanjohtajia kahdeksasta eri järjestöstä. Tilaisuudet toimivat toiminnanjohtajien vertaisverkostoina. Toiminnanjohtajan syksyllä 2011 käynnistämä arvioinnin ja projektihallinnan mentorointiprosessi Suomen Uusperheiden Liiton järjestösihteerille päättyi keväällä Syksyllä käynnistettiin uusi arvioinnin mentorointi ja konsultaatio Kaikkien perheiden Suomi vaikuttamishankkeelle, jossa oli mukana 10 erilaista perhejärjestöä. Jäsenjärjestöistä hankkeessa oli mukana Suomen Uusperheiden Liitto ry. Perhetalo Heidekeniä kehitettiin edellisten vuosien tapaan järjestöjen ehkäisevän työn osaamis- ja kehittämiskeskuksena, vapaaehtoistyönkeskuksena sekä palveluja ja toimintaa tuottavana keskuksena yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin ja muiden jäsenjärjestöjen kanssa. Järjestön omassa toiminnassa ehkäisevän työn konkreettinen kehittäminen toteutui Murkkuneuvola hankkeen Linkki-toiminnassa. Järjestö osallistui MLL:n Varsinais-Suomen piirin koordinoiman Perheiden Taiteiden yö -tapahtuman ( ) järjestämiseen. Tapahtumaan osallistui n. 650 kävijää. Järjestö ylläpiti ja päivitti yhdessä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa Perhetalo Heidekenin verkkosivuja, joilla informoitiin kävijöitä ja asiakaskuntaa Perhetalolla toteutettavista tilaisuuksista ja tapahtumista. Perhetalo Heidekenillä sijaitsevien jäsenjärjestöjen verkostoitumista ja keskinäistä vuorovaikutusta edistettiin kuukausittaisten talokokousten avulla. Koko talon henkilökunnalle suunnattuja talokokouksia pidettiin vuoden aikana yhdeksän kertaa. Niissä oli osallistujia keskimäärin henkilöä/kerta. Kokoukset toimivat järjestöjen keskinäisinä viestintä- ja verkostoitumiskanavina ja niissä ideoitiin yhteistoimintaa kulloisenkin tarpeen mukaan. Yhteisistä tilaisuuksista ja tapahtumista laadittiin koko vuotta koskeva vuosikello. Järjestö vuokrasi kuudelle jäsenjärjestölle toimistotiloja Perhetalo Heidekenillä ja ylläpiti yhteistä tietoliikenneverkostoa, keskitettyä kopiointia ja siivousta. Lisäksi järjestö vuokrasi kokous- ja koulutustiloja jäsenjärjestöille jäsenhintaan. Osa muista jäsenjärjestöistä hyödynsi talon kokous- ja ryhmätiloja omassa toiminnassaan.

7 7 Turun AMK:n Taideakatemian koordinoima äitien ja tyttärien ryhmä piti perhetalolla maalis-huhtikuussa näyttelyn teemalla Tiellä. Heidän näyttelynsä liittyi 2000 & 11 OMAKUVAA kulttuuripääkaupunkihankkeeseen. Sateenkaariperheet ry järjestivät touko- kesäkuussa valokuvanäyttelyn, jossa sateenkaariperheiden lapset kertoivat oman näkemyksensä perheestä. Näyttelyn oli ideoinut ja koonnut kuvataiteilija Marjukka Irni. Perhetalo Heidekenillä sijaitsi seuraavien järjestöjen toimitilat: KOTA- Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Pelastakaa Lapset ry, Etelä-Suomen aluetoimisto, Turun toimipiste Suomen Uusperheiden Liitto ry Turun ensi- ja turvakoti ry:n Perhekriisi- ja terapiakeskus Pilari ja Jussityö Turun Seudun Yksinhuoltajat ry ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 3.3. Järjestö-kuntakumppanuuden edistäminen Järjestön tehtävänä oli edistää ja lisätä jäsenjärjestöjen ja kuntien yhteistyötä ja kumppanuutta lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen ja palvelujärjestelmien kehittämisessä. Näihin kohdistuvaa konkreettista kehittämistyötä tehtiin järjestön koordinoimissa kehittämishankkeissa (kts ss. 7-13). Johdon roolina oli luoda kehittämishankkeille hyvät toimintaedellytykset sekä antaa tukea kehittämistoimintojen eteenpäinviemisessä ja johtamisessa. Johdon tehtävänä oli myös edesauttaa verkostoitumista, tiedonkulkua, tulosten juurruttamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä järjestön, jäsenjärjestöjen ja kuntien välille. Vuoden 2013 aikana tehostettiin edelleen toiminnanjohtajan antamaa tukea Yhdessä enemmän - hankkeen ja Murkkuneuvola -hankkeen vastuuhenkilöille. Yhdessä enemmän hankkeen koordinaattorin kanssa pidettiin joka toinen viikko tiimikokoukset, joissa käsiteltiin hankkeen etenemistä, arviointia sekä tulosten juurruttamista ja levittämistä. Murkkuneuvolan projektipäällikön kanssa toteutettiin vastaavat palaverit kuukauden välein. Vuonna 2013 järjestö oli edustettuna mm. seuraavissa yhteisöissä ja työryhmissä, joissa kehitettiin lasten ja nuorten palveluja ja palvelurakenteita: KASTE I-ohjelman Länsi-Suomen Remontti II:n ohjausryhmä KASTE II- ohjelman Hyvinvoiva lapsi ja nuori hankkeen (Hyla) ohjausryhmä MLL:n Varsinais-Suomen piiri, VETURI vapaaehtoistoiminnan resurssiryhmä Nuoret aikuiset -verkosto Raision kaupunki, Hyvinvoinnin edistämisen työryhmä Turun Ammattikorkeakoulun Resme projektin ohjausryhmä (sijaishuollossa olevien lasten hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen) Varsinais-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab, Hyvinvointitiedon kehittämistyöryhmä Soste, Arviointiverkosto Torinkulma -perhekeskuksen ohjausryhmä Turun kaupunki, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen työryhmä 4. KEHITTÄMIS- JA KOKEILUTOIMINTA 4.1. Yhdessä enemmän hanke RAY myönsi vuonna 2009 käynnistyneelle hankkeelle jatkorahoituksen vuosiksi tulosten juurruttamista ja levittämistä varten sekä PALVE -tietokannan kehittämiseksi alueelliseksi hakupalveluksi.

8 8 Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja lastensuojelujärjestöjen osallistumisesta kuntien hyvinvointisuunnitelmatyöhön ja järjestöjen palvelutiedon keräämisestä. Hanke tuki järjestöjen ja kuntien palvelujen yhteensovittamista ja tuotti kuntakohtaista tietoa järjestöjen varhaisen tuen palveluista, hyvistä käytännöistä, resursseista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta oli hankkeen viimeinen kokonainen toimintavuosi. Sen aikana valmistui hankkeen loppuraportti ja hanke liitettiin osaksi RAY:ltä haettavaa kohdennettua toiminta-avustusta. Vuoden 2013 keskeisimmät tulokset Järjestöjen näkemysten kerääminen Turun Lasten ja nuorten ohjelma-päivitykseen Järjestöjen näkemysten kerääminen Raision kaupungin päihdeja mielenterveyssuunnitelmaan Hyvinvointisuunnitelmatyön arviointiraportin valmistuminen Järjestökyselyn toteutuminen ja analyysi Kuntakyselyn toteutuminen ja analyysi Sähköisen hakupalvelun kilpailutus ja palveluntuottajan valinta, hakupalvelun konkreettisen kehittämistyön aloittaminen Hakulaari.fi palvelun valmistuminen Loppuraportin ja Ak-hakemuksen valmistuminen Lastensuojelun järjestömessut Hyvinvointisuunnitelmatyö Toimintavuoden aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä Turun Lasten ja nuorten hyvinvoinnin alatyöryhmän ja Raision lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän kanssa. Hankkeen koordinaattori osallistui Turun lasten ja nuorten hyvinvoinnin alatyöryhmän työskentelyyn. Ryhmä kokoontui aktiivisesti noin kerran kuukaudessa. Syksyllä 2013 ryhmä aloitti Turun Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman päivittämisen. Koordinaattori nosti ohjelman valmistelussa aktiivisesti esille lastensuojelujärjestöjen näkemyksiä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten palvelujen nykytilasta, vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Raisiossa kerättiin järjestöjen näkemyksiä päihde- ja mielenterveyssuunnitelmaa varten ja valmisteltiin sähköiseen hyvinvointikertomukseen siirtymistä. Lisäksi Raisiossa valmistui Ota väkivalta puheeksi opas lähisuhde- ja perheväkivaltaan puuttumisesta. Oppaassa lastensuojelujärjestöjen palvelut ovat erittäin hyvin esillä. Toimintavuoden aikana tuotettiin Hyvinvointisuunnitelmatyön arviointiraportti. Palvelu- ja toimintatiedon tuotanto Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n peruspalvelujen ja ehkäisevän lastensuojelun tiedonkeruu (järjestökysely) lähetettiin alkuvuodesta jäsenjärjestöille. Kyselyllä kerättiin kuntakohtaista tietoa varhaisen tuen palveluista vuodelta 2012 hankkeen pilottikunnista (Turku, Salo, Raisio, Masku, Mynämäki ja Nousiainen). Kyselyn pohjalta laadittiin Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa raportti, joka toimitettiin jäsenjärjestöjen, kuntien ja sidosryhmien käyttöön. Kyselyä muokattiin ja kehitettiin edelleen helpommin vastattavaksi. Hankkeessa toteutettiin myös kuntatyöntekijöille lähtenyt kysely (kuntakysely), jossa tarkasteltiin kuntatoimijoiden käsityksiä lastensuojelujärjestöjen ehkäisevän työn palveluista. Kyselyä muokattiin alkuvuodesta yksinkertaisemmaksi ja toimivammaksi. Kysely lähetettiin pilottikuntien työntekijöille sekä yhteyshenkilöiden että henkilökohtaisten sähköpostien välityksellä. Lisäksi vastauksia kerättiin järjestön verkkosivujen ja Facebookin kautta. Vastaajamäärä jäi pieneksi, mutta aineistosta koottiin kuitenkin Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevän työn palvelut osana kunnan palvelutarjontaa -raportti, joka toimitet-tiin kuntiin, jäsenjärjestöille ja sidosryhmille.

9 9 Sähköisen hakupalvelun, Hakulaari.fi, kehittäminen Hakulaari.fi on verkkoportaali, joka auttaa lastensuojelun ammattilaista löytämään asiakkaalleen sopivan palvelun lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien järjestöjen tarjoamista toiminnoista ja palveluista Varsinais-Suomen alueella. Jäsenjärjestöt kirjaavat portaaliin palvelunsa, jonka jälkeen sieltä voi etsiä tarvitsemaansa palvelua vapaalla sanahaulla, kohderyhmän mukaisesti, palvelun sisällön mukaisesti tai lastensuojelun prosessien mukaisesti. Toimintakauden aikana suoritettiin sähköisen hakupalvelun kilpailutus valmisteluineen. Hallitus valitsi hakupalvelun tuottajaksi turkulaisen Sofokus Oy:n. Tarkempien neuvottelujen jälkeen hakupalvelun toteuttaminen aloitettiin toukokuussa. Lisäksi koko hakupalvelun kehittämisprosessi vuosilta kirjoitettiin auki hankkeen loppuraporttia ja rahoittajaa varten. Syyskausi oli hakupalvelun aktiivisen rakentamisen aikaa ja palvelu saatiin valmiiksi aikataulun mukaisesti vuoden 2013 lopulla. Loppuvuodesta 2013 tuotettiin Hakulaari.fi -esitemateriaali yhdessä mainostoimisto Hurraan kanssa. Lastensuojelujärjestöjen työmuotojen näkyväksi tekeminen Järjestyksessään viidennet Lastensuojelun järjestömessut järjestettiin Perhetalo Heidekenillä marraskuussa. Messuilla oli näytteilleasettajina 18 jäsenjärjestöä. Messujen kävijämäärä oli 478 henkilöä (400 henkilöä vuonna 2012). Hankkeen koordinaattori esitteli ammattilaisille ja opiskelijoille Perhetalo Heidekeniä, sen palveluja ja jäsenjärjestöjen toimintaa kahdeksassa (8) eri tilaisuudessa: Yhteensä näihin tilaisuuksiin osallistui 208 henkilöä. Toimintavuonna 2013 järjestön iso palvelukartta päivitettiin ja siitä otettiin lisäpainos: Kartassa on tiedot kaikkien jäsenjärjestöjen tarjoamista palveluista. Myös Keskusteluavun palvelukartasta otettiin lisäpainos: Kartassa esitellään jäsenjärjestöjen tarjoama keskusteluapu. Hankkeen koordinaattori oli mukana useissa kunta-järjestöyhteistyötä edistävissä verkostoissa: Nuoret aikuiset, Valikko-verkosto, Veturi-verkosto, VASSO:n Hyvinvointitiedon kehittämisryhmä ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n Perhekeskustoiminnan ohjausryhmä Murkkuneuvola hanke oli Murkkuneuvola-hankkeessa toinen kokonainen toimintavuosi. Hankkeessa kehitetään Linkkitoimintaa eli varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluja vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen yhteistyössä kunta- ja järjestökumppaneiden kanssa. Tarkoituksena on tarjota apua ja tukea murrosikään, nuoruuteen ja vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päämääränä on pysyvän muutoksen aikaansaaminen nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen järjestämisessä ja toimintatavoissa. Vuoden 2013 keskeisimmät tulokset Asiakasmäärien ja ammattilaisten yhteydenottojen lisääntyminen Murkkufoorumien kävijämäärien lisääntyminen Nuorten vertaisryhmien toteutuminen (RennoX, Herrasmieskerho, Vetskari) Eväitä vanhemmuuteen -iltojen toteutuminen (6kpl) Omin jaloin -verkostojen ylläpito ja uudet Omin jaloin -menetelmäkoulutukset (2) Yleisen näkyvyyden lisääntyminen (Linkin uutiskirje, Fb-sivujen seuraajamäärät) Uudet yhteistyökäytännöt Turussa (mm. sosiaalipäivystys, 7. luokan terveystarkastukset) Yhteistyökumppanuus Kaste II -ohjelman Hyla-hankkeessa

10 10 Henkilökohtainen tuki ja ohjaus Henkilökohtaisen tuen muotoja Linkki-toiminnassa ovat ohjaus ja neuvonta puhelimitse tai sähköpostitse sekä lyhytkestoinen keskusteluapu. Henkilökohtainen tuki ja ohjaus on tarkoitettu nuorille ja vanhemmille, joko yhdessä tai erikseen. Myös ammattilaiset voivat ottaa yhteyttä omaan asiakkaaseen liittyvissä asioissa. Henkilökohtaista tukea ja ohjausta annettiin toimintavuonna kaikissa kolmessa hankekunnassa. Yhteydenottoja ja vanhempien ja nuorten tapaamisia oli yhteensä 254 kappaletta (208 kpl vuona 2012), joista suurin osa (111) oli Turusta (kuvio 1). Yleisimpiä yhteydenoton syitä ja käsiteltyjä aiheita olivat ristiriidat kotona, nuoren mieliala, sosiaaliset suhteet, käyttäytyminen ja rajat, vanhemmuuden tukeminen ja vanhempien ero Raisio Salo Turku Muu kunta 1 5 Yhteensä v v Kuvio 1. Henkilökohtainen tuki ja ohjaus vuosina Nuoria oli yksilöasiakkaina vuonna 2013 enemmän kuin edellisenä vuonna (kuvio 2). Henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen asiakkaista 120 oli nuoria ja 73 vanhempia. Nuorten käyntimääriä lisäsi erityisesti työmenetelmänä käyttöön otettu Omin jaloin -toiminta, joka sisältää vähintään viisi käyntikertaa. Vanhempien määrä yksilöasiakkaina väheni vuodesta 2012, kun taas ryhmätoiminnoissa vanhempia kävi edellistä vuotta enemmän. Ammattilaisten asiakasta koskevia yhteydenottoja oli vuoden aikana v v Nuori Vanhempi Ammattilainen Kuvio 2. Henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen asiakkaat vuosina Vanhempien vertaisryhmät Vanhempien vertaisryhmiä eli Murkkufoorumeita toteutettiin kevään aikana kaikissa kolmessa hankekunnassa ja syksyllä Turussa ja Salossa. Ryhmät ovat murrosikäisten vanhemmille suunnattuja avoimia, ammatillisesti ohjattuja vertaisryhmiä, joissa käsitellään murrosikään ja vanhemmuuteen

11 11 liittyviä teemoja. Ryhmien ohjaajina toimivat Turussa ja Raisiossa hankkeen työntekijät ja Salossa MLL:n Varsinais-Suomen piirin työntekijä. Ohjaajapareina ryhmissä toimi eri alojen ammattilaisia hanke-kunnista, yhteistyöjärjestöistä sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä. Taulukko 1. Murkkufoorumeihin osallistuneet vanhemmat v Kunta Osallistujat Raisio 19 Salo 145 Turku 58 Yhteensä 222 Toimintavuoden aikana pidettiin 21 Murkkufoorumia, joihin osallistui kaikkiaan 222 vanhempaa (taulukko 1). Kävijämäärä lähes tuplaantui edellisvuodesta, jolloin Murkkufoorumeissa kävi 124 vanhempaa. Eniten kävijöitä (145) oli Salossa. Osallistujilta kerättiin palautetta Murkkufoorumien toiminnasta Webropol-kyselynä, johon saatiin 45 vastausta. Palautteen mukaan Murkkufoorumien aiheet koettiin hyödyllisiksi (ka 3,8 asteikolla 1-4) ja ryhmien ilmapiiri avoimeksi ja turvalliseksi (ka 3,6). Suurin osa koki saaneensa Murkkufoorumeista lisää voimavaroja vanhemmuuteen (ka 3,3) ja tukea jaksamiseen (ka 3,3). Murkkufoorumit arvioitiin kaikkiaan hyväksi tavaksi tukea vanhemmuutta (ka 3,6). Nuorten vertaisryhmät Nuorten vertaisryhmiä toteutettiin vuoden aikana kaikissa hankekunnissa. Kaikki nuorten vertaisryhmät olivat suljettuja ryhmiä. Salossa Halikon lukiossa toteutettiin yhdessä Kota ry:n kanssa lukiolaisille suunnattuja RennoX-ryhmiä, joiden tavoitteena on erilaisten harjoitusten, keskustelun ja seikkailutoiminnan avulla vähentää stressiä ja jännitystä sekä vahvistaa itsetuntoa. Ryhmät koottiin yhteistyössä lukion opiskelijahuollon kanssa. Kevään RennoX-ryhmä oli käynnistynyt syksyllä 2012 ja siinä oli mukana neljä opiskelijaa. Osallistujien arvioiden mukaan ryhmästä saatuja hyötyjä olivat muun muassa rentoutuminen, hyvä mieli ja konkreettiset harjoitukset arjen sujumiseksi. Syksyllä käynnistyneessä uudessa ryhmässä oli mukana seitsemän opiskelijaa ja se jatkuu tammikuun 2014 loppuun. Raisiossa jatkui kevään ajan vuonna 2012 käynnistynyt Herrasmieskerho, jonka tavoitteena oli yläkouluikäisten poikien sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja mielekäs tekeminen vapaa-aikana. Ryhmässä oli mukana kuusi yläkouluikäistä poikaa ja se kokoontui kevään aikana 14 kertaa. Ryhmän ohjaajina toimivat Raide ry:n nuorisotyöntekijä ja kunnan erityisnuorisotyöntekijä. Kerätyn palautteen mukaan enemmistö osallistujista koki hyötyneensä ryhmästä (ka 2,6 asteikolla 1-4) ja osa koki hyvinvointinsa lisääntyneen (ka 2). Taulukko 2. Nuorten vertaisryhmät v Kunta Ryhmä Nuoria Kokoontumiset Raisio Herrasmieskerho 6 14 Salo RennoX kevät 4 4 Salo RennoX syksy 7 5 Turku Vetskari 5 7 Yhteensä Turussa toteutettiin keväällä Vetskari-ryhmä vanhempiensa eron kokeneille vuotiaille nuorille. Ryhmään osallistui viisi nuorta ja se kokoontui seitsemän kertaa. Osallistujille tehdyn palautekyselyn mukaan nuoret kokivat hyötyneensä Vetskari-ryhmästä (ka 3,5 asteikolla 1-4) ja arvioivat hyvinvointinsa lisääntyneen (ka 3). Yksittäisinä tuloksina mainittiin muun muassa avun, tiedon ja hyvän mielen saaminen, ratkaisujen löytyminen sekä itsensä hyväksyminen. Eväitä vanhemmuuteen -illat Eväitä vanhemmuuteen -illat ovat asiantuntijan alustamia luento- ja keskustelutilaisuuksia nuorten vanhemmille. Toimintavuoden aikana järjestettiin kuusi Eväitä vanhemmuuteen -iltaa, joihin osallistui 96 vanhempaa (taulukko 3). Luennoitsijat olivat yhteistyöjärjestöjen ja -kuntien ammattilaisia. Kerätyn palautteen mukaan osallistujat pitivät iltoja hyvänä tapana tukea vanhemmuutta (ka 3,8 asteikolla 1-4) ja kokivat saaneensa lisää eväitä vanhemmuuteen ja jaksamiseen (ka 3,4).

12 12 Taulukko 3. Eväitä vanhemmuuteen -illat v Aika & paikka Teema Osallistujia 7.3. Turku Miten nuoren pahoinvointi näkyy? Turku Vanhempana nuorelle Turku Nuorten päihteidenkäyttö Raisio Murrosikäisen kehitys Turku Nuoren itsetunto ja sen tukeminen Turku Nuorten syömishäiriöt 4 Yht. 96 Ammattilaisten koulutus Nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille järjestettiin vuoden aikana viisi koulutusta (8 koulutuspäivää), joihin osallistui 119 kuntien ja järjestöjen työntekijää (taulukko 4). Kevään Omin jaloin -menetelmäkoulutus järjestettiin yhteistyössä Kaste I -ohjelman Remontti-hankkeen kanssa ja ART-ryhmän ohjaajakoulutus yhteistyössä Kaste II -ohjelman Hyvinvoiva lapsi ja nuori (Hyla) - hankkeen kanssa. Taulukko 4. Ammattilaisten koulutukset v Päivämäärä Teema Osallistujamäärä 15.3., Omin jaloin -menetelmäkoulutus Vetskari-ryhmän ohjaajien jatkokoulutuspäivä Sateenkaariperheen kohtaaminen , Omin jaloin -menetelmäkoulutus ART-ryhmän ohjaaja 12 Yht. 119 Muu toiminta nuorille ja vanhemmille Hankkeen työntekijät olivat toimintavuoden aikana mukana useissa nuorille ja/tai vanhemmille suunnatuissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Linkki-toimintaa esiteltiin muun muassa pilottikoulujen vanhempainilloissa Raisiossa ja Salossa, Kasvamme yhdessä -vanhempainilloissa Turussa, Päivä perheelle -tapahtumassa Raisiossa ja Turun nuorisotoimen Mimmi magiaa -tapahtumassa. Lisäksi hanke oli mukana Raision Vaisaaren koulun 7- luokkien ryhmäytymispäivässä ja MLL:n tukioppilaiden Turkurasteilla. Turun lukioille tuotettiin syksyllä Mistä apua lukiolaiselle -opas, johon koottiin tiiviisti jäsenjärjestöjen lukioikäisille kohdentuvat varhaisen tuen palvelut. Opas löytyy Turun kaupungin www-sivuilta osoitteesta: turku.fi -> kasvatus ja opetus -> lukiokoulutus -> terveys ja hyvinvointi -> opiskelijahuolto. Yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa julkaistua Vauhdilla aikuisuuteen - opasta jaettiin maksutta eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa vanhemmille sekä perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Tiedotus Linkin yleisesite päivitettiin maaliskuussa ja huhtikuussa otettiin käyttöön Mailerlite uutiskirjepalvelu. Uutiskirjeessä tiedotetaan myös yhteistyöjärjestöjen ajankohtaisesta, nuoriin ja vanhempiin liittyvästä toiminnasta. Uutiskirjeen saajia oli vuoden 2013 lopussa yli 500. Yleinen näkyvyys lisääntyi myös Linkin Facebook-sivuilla, jossa seuraajamäärä yli tuplaantui toimintavuoden aikana. Linkki-toiminnasta ja jäsenjärjestöjen nuorille ja nuorten vanhemmille suunnatuista palveluista tiedotettiin vuoden aikana useissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa (taulukko 5). Kaikkiaan Linkki-toimintaa esiteltiin noin 2000 kuulijalle.

13 13 Taulukko 5. Toiminnasta tiedottaminen v Kpl Info- ja esittelytilaisuudet, tapahtumat 15 Koululaisten ja opiskelijoiden vierailut 12 Ammattilaisten vierailut 12 Sähköiset uutiskirjeet 11 Lehtiartikkelit ja mainokset 12 Verkostot ja yhteistyö Hanketyöntekijät tekivät vuoden aikana tiiviisti yhteistyötä kunta- ja järjestökumppaneiden kanssa kaikissa hankekunnissa. Turussa ja Raisiossa koordinoitiin Omin jaloin -työryhmiä, joissa oli mukana sekä kuntien että järjestöjen ammattilaisia. Työryhmien työn tuloksena mm. koottiin kummastakin kunnasta Omin jaloin -työntekijäpankit. Kuntakumppaneiden kanssa pidettiin alkukesästä Salossa ja Raisiossa kehittämis- ja arviointipalaverit ja yhteistyöjärjestöille pidettiin oma kehittämis- ja arviointifoorumi. Turussa sovittiin uusista yhteistyökäytännöistä kouluterveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen kanssa: Linkin esitteet jaetaan jatkossa vanhemmille tulevien 7-luokkalaisten laajennetuissa terveystarkastuksissa. Turun sosiaalipäivystys lähettää jatkossa Linkin esitteen ja suosittelee perheen yhteydenottoa Linkkiin harkinnanvaraisesti tilanteissa, joissa lastensuojeluilmoitus ei johda lastensuojelutarpeen selvitykseen tai lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen asiakkuus ei jatku. Uusia yhteistyömuotoja toi myös Kaste II -ohjelman vuonna 2013 käynnistynyt Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke, jonka ohjausryhmään hankkeen projektipäällikkö valittiin järjestöedustajaksi. Raisiossa käynnistettiin yhdessä Kaste II -ohjelman Raision Ohukainen-hankkeen kanssa yhteisen vanhemmuusvideon suunnittelu. Hanketyöntekijät olivat vuoden 2013 aikana mukana myös seuraavissa työryhmissä: Laajennettu oppilashuoltoryhmä Raisiossa, oppilashuoltoryhmät Salossa Armfeltin yläkoulussa ja Halikon lukiossa, Nuorten kanssa työskentelevät työryhmä Salossa ja Varsinais-Suomen tyttötyön verkosto. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja toteutti toukokuussa oman itsearviointityöpajan. Linkki-rukkanen työryhmä kokoontui viisi kertaa. 5. VIESTINTÄ Järjestön viestintä tuki järjestön omaa vaikuttamistyötä ja jäsenjärjestöissä tehtävää työtä. Viestinnällä edistettiin järjestön ja jäsenjärjestöjen tunnettuutta, medianäkyvyyttä, yhteiskunnallista vaikuttamista, jäsenjärjestöjen yhteistyötä ja kunta-järjestökumppanuutta. Järjestön viestintää tehtiin perustoiminnassa ja järjestön hankkeissa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyneillä Uutiskirjeillä informoitiin jäsenjärjestöjä, julkisen sektorin toimijoita sekä yhteistyökumppaneita järjestön perustoiminnan ja kehittämishankkeiden ajankohtaisesta toiminnasta. Hankkeet julkaisivat lisäksi toiminnastaan omat projektitiedotteensa. Sosiaalisen median viestintä otettiin käyttöön kevään aikana avaamalla järjestölle omat Facebook-sivut. Vuoden aikana laadittiin alustava versio viestinnän ohjekirjasta, joka sisältää koko järjestöä koskevan viestintästrategian, periaatteet perustoiminnan ja hankkeiden viestintäsuunnitelmista sekä sosiaalisen median viestinnän ohjeistuksen. Jäsenjärjestöjen palveluista ja toiminnoista tiedotettiin järjestön esitteissä, verkkosivuilla ja palvelukartoissa sekä henkilökohtaisesti yhteistyöfoorumeissa. Palvelukarttoja jaettiin laajasti kuntien ja järjestöjen toimijoille. Järjestö ylläpiti ja päivitti perhetaloheideken.fi verkkosivuja yhteistyössä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa. Hallituksen kokousasiakirjat lähetettiin sähköpostitse kaikkiin jäsenjärjestöihin. Esityslistojen ja pöytäkirjojen avulla jäsenjärjestöjohdolla oli mahdollisuus seurata asioiden valmistelua ja päätöksentekoa järjestössä. Hallituksen jäsenille ylläpidettiin verkkosivuilla suljettua työhuonetta hallitustyöskentelyä

14 14 varten. Työhuoneen käyttö helpotti hallituksen kokousasiakirjojen saavutettavuutta ja toimi samalla myös foorumina, jossa hallituksen jäsenillä oli mahdollisuus keskustella sekä jakaa tietoa ja dokumentteja keskenään. Keskustelufoorumin käyttö oli kuitenkin hyvin vähäistä vuoden aikana. 6. HALLINTO JA TALOUS 6.1. Luottamuselimet, johtaminen Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi sosiaalineuvos Maija Perho ja varapuheenjohtajana toiminnanjohtaja Elina Heikkilä. Hallituksen tukena työskenteli työvaliokunta, joka kokoontui kolme kertaa (yksi kokous pidettiin sähköpostikokouksena). Työvaliokuntaan kuului hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen valitsemana jäsenenä SPR:n Turun Nuorten turvatalon johtaja Anja Tolonen. Esittelijänä toimi toiminnanjohtaja. Kevätkokous pidettiin Kevätkokouksessa olivat läsnä viralliset kokousedustajat viidestä eri jäsenjärjestöstä. Kevätkokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja vuosikertomus vuodelta Syyskokous pidettiin , ja kokoukseen osallistui kymmenen virallista jäsenjärjestöedustajaa. Syyskokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 ja valittiin kolme uutta jäsentä hallitukseen erovuoroisten tilalle. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry oli vuonna 2013 jäsenenä tai osakkaana seuraavissa yhteisöissä: Lastensuojelun Keskusliitto Sosiaalialan osaamiskeskus Ab Vasso Oy Sosiaalialan Työnantajat ry Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin Vuoden 2013 lopussa järjestössä oli 27 järjestöjäsentä. Jäsenjärjestöt on lueteltu liitteessä 1. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenenä voi olla rekisteröity yhdistys, säätiö tai yhteisö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa Talous Tilikauden 2013 tulos oli positiivinen ,11. Vuonna 2013 järjestön toiminnan suurin rahoittaja oli Raha-automaattiyhdistys, sen osuus järjestön tuotoista oli 82 %. RAY rahoitti perustoimintaa kohdennetulla toiminta-avustuksella ja kehittämistoimintaa projektiavustuksella. Muista rahoituslähteistä suurimmat tuotot tulivat Perhetalo Heidekenin toimitilojen vuokratoiminnasta. 0,50% 12% 1% 0,30% 23% 59% RAY, projektiavustus RAY, toiminta-avustus Muu avustus Varainhankinta Vuokratuotot Lahjoitukset Kuvio 2. Järjestön rahoituslähteet vuonna 2013

15 15 Taulukko 6. Järjestön tuotot vuosina 2013, 2012 ja 2011 Tuotot RAY-kohdennettu toiminta-avustus RAY-projektit RAY-investointirahoitus Yleisavustukset Vuokratuotot (tilavuokrat ym.) Muu avustusrahoitus Varainhankinta Palkkatuki Muut tuotot Kulut yhteensä Vuoden 2012 RAY:n investointiavustusosuus on kirjattu taseeseen. Taulukko 7. Järjestön kulut vuosina 2013, 2012 ja 2011 Kulut Henkilöstökulut Työterveys / työhyvinvointi Palkkatuki Tilakustannukset Toimintamenot Hallinto- ja toimistokulut Muut kulut (hankinnat) Poistot Vuokrakulut Kulut yhteensä Tilikauden yli-/alijäämä Turun kaupunki myönsi järjestölle toiminta-avustusta 2000 yhdistyksille jaettavasta toimintaavustusmäärärahasta. Määräraha mahdollisti osaltaan perustoiminnan tuen yhteistyöhankkeiden kehittämiselle. RAY:n peilitoiminta lahjoitti järjestölle Pajatson Salaisuus kampanjassaan kerätyn 5397 lahjoitussumman. Kampanjan pääpalkinnon voittanut Anssi Kosola osoitti lahjoitussumman järjestölle käytettäväksi varsinaissuomalaisten lasten hyväksi. Vuoden 2013 lopussa järjestöllä oli rahalaitoslainaa jäljellä Lainaa lyhennettiin vuosisuunnitelman mukaisesti Lainan korkokulut olivat Perhetalo Heidekenin kiinteistön ja tontin ostoa varten otettiin lainaa vuosina 2007 ja 2008 yhteensä , laina-ajan ollessa 20 vuotta. Osa lainasta ( ) otettiin kiinteäkorkoisena lainana 10 vuoden ajaksi ja osa ( ) sidottiin mark-kinakorkoiseen 12 kk:n euriboriin. Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset 0,9 % ja paikallisesti laskettava erä 1 % maksettiin henkilökunnalle alkaen. Paikallinen erä jaettiin viidelle työntekijälle. Sosiaalialan työehtosopimuksen mukaiset II PKL:n palkkataulukot poistuivat käytöstä ja käyttöön otettiin I PKL:n palkkataulukot. Hallitukselle raportoitiin järjestön taloudesta kuukausittaisten kuluraporttien ja neljännesvuosittaisten tuloslaskelmien avulla. RAY suoritti avustuksien käytön valvontaan liittyvän tarkastuksen järjestössä Tarkastuksen kohteena olivat järjestön hallinto ja vuosille myönnetyt avustukset. Tarkastuksella varmistettiin, että järjestö on käyttänyt raha-automaattiavustuksia voimassa olevan lainsäädännön ja avustuspäätöksien mukaisesti.

16 Varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta Varainhankinnalla sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnalla katettiin järjestön hallinnon ja perustoiminnan kuluja yhteensä , mitä osuutta toiminnasta RAY:n hallinnollinen toiminta-avustus ei riittänyt kattamaan. Vuonna 2013 järjestön varainhankinta muodostui pääosin jäsenmaksutuloista, jotka olivat yhteensä Jäsenmaksun suuruus oli 100 jäsenjärjestöiltä, joilla oli palkattua henkilökuntaa ja 60 järjestöiltä, jotka toimivat puhtaasti vapaaehtoisvoimin. Jäsenjärjestöistä vapaaehtoisvoimin toimi seitsemän järjestöä. Jäsenmaksu järjestöille säilyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Osana rahoitustoimintaa järjestö vuokrasi toimitiloja jäsenjärjestöille sekä kokous- ja ryhmätiloja myös muille tahoille perusjärjestötyön, hallinnon, lainanhoitokulujen ja kiinteistön hoitoon liittyvien kulujen kattamiseksi. Vuoden 2013 lopussa järjestön vuokralaisina oli Perhetalo Heidekenillä kaikkiaan kuusi järjestöä. Vuokralla olevat toimistotilat olivat 100 % vuokratut koko vuoden ajan. Kokous- ja koulutustilojen vuokrauksessa jäätiin jonkin verran jälkeen asetetuista tavoitteista Perhetalo Heidekenin kiinteistö Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n toimitilat sijaitsevat Perhetalo Heidekenillä. Järjestön omistuksessa on 54,29 % Perhetalo Heidekenin kiinteistön osakkeista ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n omistuksessa 45,71%. Osakkeenomistajat perustivat joulukuussa 2007 Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin, joka omistaa ja hallitsee Perhetalo Heidekenin kiinteistöä. Järjestö oli edustettuna Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin hallituksessa osakkuuttaan vastaavasti. Kiinteistöosakeyhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 4 ja yhtiökokous 2 kertaa. KOY Heidekenin hallituksen järjestöedustajat ilmenevät liitteestä 1. Kiinteistösakeyhtiön hallituksessa järjestöä edustivat varsinaisina jäseninä toiminnanjohtaja Eija Heimo (vpj), talouspäällikkö Hannele Suomi Turun ensi- ja turvakoti ry:stä ja toiminnanjohtaja Pekka Larkela Suomen Uusperheiden Liitto ry:stä ja varajäseninä toiminnanjohtaja Elina Heikkilä KOTA Lasten ja nuorten hyvinvointi ry:stä, johtaja Anja Tolonen SPR:n Turun Nuorten turvatalosta ja Jari Lehtinen Suomen Uusperheiden Liitto ry:stä. Perhetalo Heidekenin isännöinnistä vastasi Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy ja kiinteistön huollosta Kiinteistöhuolto J. Rusanen Oy. Kiinteistöosakeyhtiö Heideken on vuodesta 2008 alkaen vuokrannut pihapiirissä sijaitsevan puurakennuksen (68 m²) Turun kaupungille kiinteistön ostoon liittyvän ehdon mukaan. Vuokra-aika umpeutui toukokuussa Kiinteistöosakeyhtiö ei jatkanut vuokrasuhdetta Turun kaupungille, vaan tilat vuokrattiin MLL:n Varsinais-Suomen piirille. Kiinteistöosakeyhtiö teetätti kesän ja syksyn 2013 aikana perhetalon ilmastointikanavien korjaukset, puhdistukset ja tarvittavat säädöt Henkilöstö Vuoden 2013 aikana järjestössä työskenteli kuusi kokopäiväisessä työsopimussuhteessa olevaa työntekijää ja kaksi osa-aikaista työllistämistuella. Toimistosihteerin työtehtävät jakautuivat tammihelmikuun aikana perusjärjestötyön, Yhdessä enemmän ja Murkkuneuvola hankkeiden kesken.tehtävänimike muutettiin maaliskuun alusta järjestösihteeriksi ja toimenkuvaa tarkistettiin kohdentuvaksi vain perusjärjestötyöhön. Projektisihteerin työtehtävät jakautuivat Murkkuneuvola- ja Yhdessä enemmän hankkeiden kesken. Kehittämiskeskustelut käytiin työntekijöiden kanssa keväällä ja syksyllä. Viikoittaisissa työkokouksissa käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja päivitettiin työsuunnitelmia. Koko henkilökuntaa koskevat viikkopalaverit pidettiin maanantaisin. Henkilöstö kehitti itseään aktiivisesti osallistumalla alaa koskevaan koulutukseen. Murkkuneuvola -hankkeen henkilöstö osallistui lisäksi ryhmätyönohjaukseen. Henkilökun-

17 17 nan kehittämispäivät pidettiin maalis- ja lokakuussa ja Tyky-päivät touko- ja marraskuussa. Osana työhyvinvointia henkilökunnalle jaettiin kulttuuri/ liikuntasetelit. Työterveyshuolto toteutettiin Terveystalo Oy:n kanssa tehdyllä sopimuksella. Sopimus irtisanottiin päättyväksi Uusi sopimus tehtiin Turun Perhelääkärit Oy:n kanssa alkavaksi Henkilöstöä koskevat tunnusluvut kerrotaan tarkemmin henkilöstötilinpäätöksessä (Liite 2). 7. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT, LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUU- DET Järjestön toiminnassa merkittävimmät riskit liittyvät seuraavina vuosina Perhetalo Heidekenin kiinteistön lainojen hoitoon ja kiinteistön ylläpitoon. Perhetalo Heidekenin ostosta syntyneet lainanhoitokulut, vuositasolla n , rasittavat vuosittain järjestön taloudenhoitoa. Lainanhoitokulut ovat vuoteen 2018 asti hyvin ennustettavissa, johtuen siitä, että suurin osa lainasta sidottiin kymmeneksi vuodeksi kiinteään korkoon. Lainojen hoidon osalta toinen merkittävä riski liittyy toimistotilojen ja kokous- ja ryhmätilojen vuokraustoiminnan onnistumiseen. Jäsenjärjestöjen toiminnasta saatujen vuokratuottojen tulisi kattaa lainanhoitokulujen lisäksi myös se osa perustoiminnan kuluista, joita ei RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella pystytä kattamaan. Tulevien vuosien vuokratuotto-odotukset perustuvat suurelta osin arvioon jatkuvasti hyvästä tilojen käyttöasteesta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että järjestöt käyttävät edelleen aktiivisesti tiloja omiin koulutuksiinsa ja ryhmien pitämiseen sekä siihen, että myös työvoimapoliittiset koulutukset jatkuvat perhetalolla. Kokous- ja ryhmätilojen tehostettua markkinointia on tärkeää myös jatkossa toteuttaa käyttöasteen ja vuokratuottojen varmistamiseksi. Perhetalo Heidekenin osalta haasteena on kiinteistön kunnossapidosta huolehtiminen ja tarvittavien kunnostustarpeiden rahoittaminen. Kiinteistön hankkimisen yhteydessä syksyllä 2007 talosta teetettiin kuntokartoitus. Kartoituksen mukaan rakennuksen ikkunoiden kunnostukset ja ulkopuoliset maalaukset sekä paloilmoitin järjestelmien ilmaisemien uusiminen ovat ajankohtaisia lähivuosina. Vuodelle 2015 tullaan hakemaan RAY:ltä investointirahoitusta tähän tarkoitukseen. RAY nosti vuoden 2014 alusta järjestön kohdennettua toiminta-avustusta eurosta euroon ja ohjeellisen avustussuunnitelman mukaan vuoden 2015 alusta euroon. Aiempaa suurempi rahoitus mahdollistaa koordinaattorin toimen vakinaistamisen järjestön perustoimintaan Yhdessä enemmän -hankkeen päättymisen jälkeen keväällä Rahoitus mahdollistaa hankkeessa kehitettyjen toimintamallien ja käytäntöjen kiinnittämisen osaksi järjestön perustoimintaa ja varmistaa jatkossa niiden pitkäjänteisen kehittämisen. Nykyinen toiminnanjohtaja jää eläkkeelle alkusyksystä Toiminnanjohtajan vaihtuminen asettaa tulevalle toiminnalle omat haasteensa, mutta antaa myös uudenlaiset mahdollisuudet järjestön toiminnan johtamiselle ja kehittämiselle.

18 18 LIITE 1 JÄSENJÄRJESTÖT, HENKILÖKUNTA, HALLITUS, TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT Jäsenjärjestöt vuonna 2013 (jäsenjärjestöjä yhteensä 27) Auralan Nuoret ry Folkhälsans Förbund rf Erityishuoltojärjestöjen Liitto EHJÄ ry SOS-Lapsikylä KOTA Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun Kriisikeskus Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Länsi-Suomen etävanhemmat ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Nuorten Perhetuki ja tiedotusyhdistys Raide ry Nuorten Ystävät Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Operaatio Toivo ry Pelastakaa Lapset Perhekuntoutuskeskus Lauste Sateenkaari Koto ry Suomen Punainen Risti, Turun Nuorten turvatalo Suomen Uusperheiden Liitto ry Turun ensi- ja turvakoti ry Turun Kaupunkilähetys ry Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry Turun Lazaruspalvelu ry Turun NMKY ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Varsinais-Suomen Sijoituslasten vanhemmat ry Yhteiset Lapsemme All our children ry Hallitus vuonna 2013 Puheenjohtaja Maija Perho, sosiaalineuvos Jäsenet Heikkilä Elina, KOTA-Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, varapuheenjohtaja varajäsen Haataja-Nurminen Raija, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry Ketonen Jussi, Perhekuntoutuskeskus Lauste varajäsen, Sari Carlsson, Kaarinan SOS -lapsikylä ry Regina Strandberg, Folkhälsans Förbund rf varajäsen, Koskinen Samuli, Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Oona Ylönen, Turun ensi- ja turvakoti ry varajäsen, Lehtinen Jari, Suomen Uusperheiden Liitto ry Luoto Sami, Pelastakaa Lapset ry varajäsen, Lahdenkauppi Ilpo, Turun NMKY ry Tolonen Anja, SPR Turun Nuorten turvatalo varajäsen, Mika Palasto, Turun seudun elatusvelvolliset ry Heimo Eija, toiminnanjohtaja, hallituksen sihteeri Syrjänen Johanna, projektipäällikkö, Murkkuneuvola-hanke, henkilöstöedustaja

19 19 Työvaliokunta vuonna 2013 Perho Maija, puheenjohtaja Heikkilä Elina, KOTA-Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Tolonen Anja, SPR Turun Nuorten turvatalo Heimo Eija, toiminnanjohtaja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n henkilökunta Broström Kirsi, koordinaattori, Yhdessä enemmän hanke Heimo Eija, toiminnanjohtaja Lehti, Ann-Mari, projektisihteeri, Murkkuneuvola- ja Yhdessä enemmän hanke ( alkaen) Nurmi Anu, koordinaattori, Murkkuneuvola -hanke Rosten Kirsi, koordinaattori, Murkkuneuvola -hanke Smiley Soile, toimistosihteeri/projektisihteeri Suominen, Sirpa, kokous-/aulaemäntä ( alkaen) Syrjänen Johanna, projektipäällikkö, Murkkuneuvola-hanke Tolonen Tuija, kokous-/aulaemäntä ( asti) Tonder, Tuuli, kokous-/aulaemäntä ( alkaen) Yhdessä enemmän hankkeen ohjausryhmä Elo-Kuru, Hannele Raision kaupunki Haataja-Nurminen Raija, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Heimo Eija, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, pj Koskinen Samuli, Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Lagström Hanna, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Orvasto Reima, Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry, Grafiro Ouramo Vuokko, Turun kaupunki Yhdessä enemmän - hankkeen projektiryhmä Broström Kirsi, koordinaattori, Yhdessä enemmän -hanke Heimo Eija, toiminnanjohtaja Murkkuneuvola -hankkeen ohjausryhmä Haapanen Mari, Salon kaupunki Heikkilä Elina, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Hulkkonen Mikko, Raision kaupunki (varajäsen: Elo-Kuru Hannele) Kallio Hannele, Turun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Karppinen Tiina, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Kiviluoma Tea, Turun kaupunki, kasvatus- ja opetustoimi (varajäsen: Levola-Lyytinen Johanna) Larkela Pekka, Suomen Uusperheiden Liitto ry Nurmi Anu, Murkkuneuvola -hanke Rippstein Katja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry (varajäsen: Haataja-Nurminen Raija) Rosten Kirsi, Murkkuneuvola -hanke Syrjänen Johanna, Murkkuneuvola -hanke Tolonen Anja, SPR Turun Nuorten turvatalo, pj. af Ursin Piia, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus (varajäsen: Lagström Hanna) Murkkuneuvola -hankkeen työryhmä Linkki-rukkanen Aarnio Henna, Turun ensi- ja turvakoti ry Hallbäck-Vainikka Teija, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Heikkilä Elina, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Härkönen Pekka, Turun ensi- ja turvakoti ry Karppinen Tiina, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Lehtonen Anna, EHJÄ ry Levanto Aino, EHJÄ ry Niinimäki Tuire, EHJÄ ry Nurmi Anu, Murkkuneuvola -hanke Ovaska Tytti, EHJÄ ry ( asti) Rippstein Katja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Rosten Kirsi, Murkkuneuvola -hanke Syrjänen Johanna, Murkkuneuvola -hanke Stenström Sirpa, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Tainio Minna, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Tuomola Heidi, SPR Turun Nuorten turvatalo

20 20 Kiinteistöosakeyhtiö Heideken Oy:n hallitus Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n edustajat: Heimo Eija, toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry varajäsen Elina Heikkilä Suomi Hannele, Turun ensi- ja turvakoti ry varajäsen Anja Tolonen, SPR Turun Nuorten turvatalo Pekka Larkela, Suomen Uusperheiden Liitto ry varajäsen Jari Lehtinen, Suomen Uusperheiden Liitto ry Perhetalo Heidekenin johtoryhmä Haataja-Nurminen Raija, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry Heimo Eija, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heidekenin viestintätyöryhmä Haataja-Nurminen Raija, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry Heikkilä Elina, KOTA Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Heimo Eija, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Koivunen Ulla, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry Smiley Soile, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heidekenin talokokous Heimo Eija, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Talossa toimivat työntekijät