Toiminta- suunnitelma 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- suunnitelma 2015"

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2015

2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Varsinais-Suomessa on 66 MLL:n paikallisyhdistystä. MLL:n Varsinais-Suomen piiri tukee paikallisyhdistystensä vapaaehtoistyötä ja toteuttaa maakunnan kattavia palveluja. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Sepänkatu Turku info.varsinais-suomi@mll.fi varsinaissuomenpiiri.mll.fi Ulkoasu Hahmo Taitto Jane Seppänen 2

3 Sisällys 1 MLL Varsinais-Suomessa ehkäisevän lastensuojelutyön edelläkävijä s.4 2 Lapsen oikeuksien edistäminen, alueellinen vaikuttaminen ja viestintä s Lapsen oikeuksien edistäminen ja vaikuttaminen s Viestintä s Varsinaissuomalaiset verkostot s.6 3 Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta s Järjestötoiminta s Perhekeskustoiminta s Kehittämisperhekeskus Marakatti Turussa s Sopimuspohjainen perhekeskustyö muissa kunnissa s Nuorisotoiminta ja kouluyhteistyö s Tukioppilastoiminta s Ennaltaehkäisevä päihdetyö s Kaveritoiminta s Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta s Paikallisyhdistysten nuorisotoiminta s Mediakasvatus s Vanhempainillat s Ympäristötyö s Yhdistysten toimintaa tukevat hankkeet s.13 4 Lapsiperheiden tukipalvelut s Lastenhoitotoiminta s Tukihenkilötoiminta s Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta s Kaveritoiminta s Perhekummitoiminta s Ystäväksi maahanmuuttajaäidille s.15 5 MLL:n ammatilliset perhepalvelut s Kuntien kanssa yhteistyössä toteutetut perhepalvelut s Lasten ryhmähoito s Lastenhoitopalvelu yrityksille s.17 6 Koulutuskeskus s.17 7 Kehittämishankkeet s Työllisty järjestöön -hanke s Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hanke s Koko Suomi leikkii -hanke s.19 8 Hallinto ja talous s Luottamuselimet s Henkilökunta s Sisäiset palvelut s Talous s Varainhankinta ja keräykset s.22 Talousarvio 2015 Talousarviovertailu

4 1. MLL Varsinais-Suomessa ehkäisevän lastensuojelutyön edelläkävijä MLL:n rooli ehkäisevän lastensuojelutyön osaajana ja toimijana on Varsinais-Suomessa muutaman viimeisen vuoden kuluessa vahvistunut. MLL:n aktiivinen, koko maan kattava lapsiperheiden edunvalvonta sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden omien kokemusten ja oman äänen huomioiminen toiminnan suunnittelussa, ovat luoneet uskottavan perustan järjestön työlle. MLL kuulee lasten, nuorten ja lapsiperheiden ääntä Lasten ja nuorten puhelimessa, Vanhempainpuhelimessa, perhekahviloissa, lastenhoitotoiminnassa ja tukihenkilötoiminnoissa. Viesti on selkeä ja yksiselitteinen. Yksinäisyys on iso ongelma, josta monet lapset, nuoret ja myös lapsiperheet kärsivät. Kansalaisjärjestöllä on velvollisuus ja mahdollisuus torjua yksinäisyyttä. MLL:n kaikessa toiminnassa osallisuus, yhteisöllisyys ja kynnyksettömyys on kantava periaate ja toimintatapa. Tämän ovat huomanneet myös yhteistyökumppanit, ja MLL onkin haluttu kumppani niin piiri- kuin yhdistystasollakin. MLL on määrätietoisesti kehittänyt ehkäiseviä työmuotojaan ja vapaaehtoistoimintaansa. Kehittämistyötä ei ole tehty turhaan, koska tällä hetkellä sekä yhdistysten että piirin työ on löytänyt paikkansa julkisen sektorin toimintojen rinnalla. MLL on osoittautunut ketteräksi kumppaniksi, joka pystyy nopeasti vastaamaan ajankohtaisiin tarpeisiin. MLL:n Varsinais-Suomen piiri voi katsoa tulevaan vuoteen valoisin mielin. Paikallisyhdistykset toimivat aktiivisesti, ja piirillä on hyvät mahdollisuudet olla edistämässä niiden työtä. Piirin maakunnalliset palvelut ovat monipuolisia ja kysyttyjä, ja yhteistyö kuntien kanssa on käytännönläheistä ja arjen toimintaa tukevaa. MLL on Varsinais-Suomessa aina rohkeasti tarttunut puutteisiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa. Nyt tavoitteena on saada myös maahanmuuttajat mukaan MLL:n toimintaan sekä tekijöiksi että osallistujiksi. MLL on lunastanut paikkansa ehkäisevän lastensuojelutyön edelläkävijänä. Turussa Piirihallitus MLL:n toiminta on kaksinapaista; toisaalta tarjotaan lapsiperheille apua ja tukea, toisaalta vapaaehtoisille kansalaisille mahdollisuus tehdä hyvää ja olla rakentamassa hyvinvointia. Kumpaakin yhteiskuntamme tarvitsee juuri nyt kipeästi. 4

5 2. Lapsen oikeuksien edistäminen, alueellinen vaikuttaminen ja viestintä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri on alueellinen lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen vaikuttaja ja lapsen oikeuksien edistäjä. MLL:n keskusjärjestö vaikuttaa valtakunnallisesti, piirijärjestöt maakunnallisesti ja paikallisyhdistykset paikallisesti. Lapsen oikeuksien edistämisen ja maakunnallisen vaikuttamisen perustana ovat MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät sekä ihmisoikeudet, erityisesti lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut ihmisoikeudet ja perustuslaissa turvatut perusoikeudet Lapsen oikeuksien edistäminen ja vaikuttaminen Vuonna 2015 piiri vahvistaa maakunnallista vaikuttamistaan laatimalla Lapsiystävällinen Varsinais-Suomi -ilmapuntarin, jossa lasten ja nuorten hyvinvointia maakunnassa seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Tilastokeskuksen ja muiden tahojen hyvinvointi-indikaattoreilla. Näihin tietoihin liitetään MLL:n omaa tietoa, jota saadaan suoraan lapsilta ja nuorilta. Tietoa kerätään myös kunnittain, jolloin sitä voidaan käyttää hyväksi sekä paikallisyhdistysten että piirin työn suuntaamisessa että vaikuttamisessa lasten ja nuorten elinolojen parantamiseen. Varsinais-Suomen kunnat tiedostavat lapsivaikutusten arvioinnin tärkeyden päätöksiä tehtäessä. Piiri ja paikallisyhdistykset osallistuvat lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien laatimiseen kunnissa ja tuovat niihin lasten, nuorten ja lapsiperheiden äänen. Lapsiystävällinen Varsinais-Suomi -ilmapuntarista saadaan ajankohtaista tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista maakunnassa ja yksittäisissä kunnissa. Piiri järjestää keskusjärjestön asiantuntijoiden kanssa lapsen oikeuksiin ja lapsivaikutusten arviointiin liittyvää alueellista koulutusta kuntien päättäjille ja työntekijöille sekä järjestötoimijoille. Piiri ja paikallisyhdistykset tarjoutuvat mukaan kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia tekeviin työryhmiin. Piiri laatii Lapsiystävällinen Varsinais-Suomi -ilmapuntarin, josta nostetaan vuosittain Lapsen oikeuksien päivän aikoihin esille lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä asioita. Piiri kiittää toukokuussa YK:n kansainvälisenä perheiden päivänä kuntaa, joka tekee ansiokasta ehkäisevää työtä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. koulutuksiin osallistuneiden määrä ja palautteet lapsivaikutusten arviointien määrä kunnissa MLL:n osallistuminen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmien laatimiseen kunnissa tehtyjen aloitteiden ja tiedotteiden määrä ja sisältö näkyminen tiedotusvälineissä 2.2. Viestintä Viestintä on keskeinen osa MLL:n valtakunnallista, maakunnallista ja paikallista vaikuttamista. Viestinnän tavoitteena on tuoda esille liiton lapsi- ja perhepoliittiset tavoitteet ja kannanotot, tehdä tunnetuksi paikallisyhdistysten ja piirin tarjoamat palvelut lapsiperheille ja kunnille sekä löytää uusia vapaehtoisia lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa tehtävään työhön. Varsinaissuomalaiset lapsiperheet ja kunnat tuntevat ja löytävät MLL:n toiminnan ja palvelut. Piiri tekee tunnetuksi Perhetalo Heidekeniä MLL:n monipuolisen toiminnan paikkana. MLL:n oman toiminnan kautta saatu tieto lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioista tulee näkyväksi. MLL:n viestintä tavoittaa maahanmuuttajat. MLL vetää puoleensa uusia vapaaehtoisia. MLL kiinnostaa uusia yhteistyökumppaneita. Ulkoinen ilme on yhtenäinen ja tunnistettavissa. MLL:n toiminta näkyy tiedotusvälineissä. Piirin sisällä viestinnän vastuut ja työnjako ovat selkeitä. Piiri laatii viestinnän vuosikellon. Piiri hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuudet. Piiri päivittää Palvelut kunnille -esitteen. Piiri laatii Perhetalo Heidekenistä ajantasaisen esitteen ja lisää siitä tietoa esittelydioihinsa. Vastuuhenkilöt huolehtivat, että piirin viestintä (koulutusohjelmat, tiedotteet, lomakkeet, julkaisut, hankkeet) on ilmeeltään yhtenäistä. Kaikki työntekijät osallistuvat vapaaehtoisten rekrytointiin. Piirin työntekijät auttavat yhdistyksiä kotisivujen, yhdistyskorttien ja esitteiden tekemisessä. Piirin työntekijät kertovat MLL:n toiminnasta paikoissa, joissa tavoitetaan maahanmuuttajia ja heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. 5

6 Tapahtuma- ja viestintäaikataulu Tammikuu Piiri koordinoi Ilo auttaa -kampanjan ja -tapahtuman, jolla rekrytoidaan uusia vapaaehtoisia Helmikuu Piiri tiedottaa tukihenkilötoiminnassa esille tulleista näkökulmista lasten ja nuorten elämässä Huhti-toukokuu Piiri tukee yhdistysten Kevätilo -keräystä ja järjestää oman keräyksen Toukokuu Piiri kiittää YK:n kansainvälisenä perheen päivänä varsinaissuomalaista kuntaa ansiokkaasta ehkäisevästä työstä Elokuu Piiri koordinoi Perheiden taiteiden yö -tapahtuman. Tapahtumaa järjestämässä on myös monikulttuurisia järjestöjä. Syyskuu Piiri osallistuu Mahdollisuuksien tori -tapahtumaan Marraskuu Lapsiystävällinen Varsinais-Suomi ilmapuntarista nostetaan esille huolenaihe tai onnistunut teko. Piiri osallistuu Perhetalo Heidekenin Lastensuojelun järjestömessuille Piiri julkistaa syyskokouksessa Vuoden vapaaehtoisen, Vuoden paikallisyhdistyksen ja Vuoden teon Joulukuu Perhekeskus Marakatti järjestää Heidekenin jouluaamun näkyminen tiedotusvälineissä piirin kotisivujen, facebook-sivujen ja uutiskirjeiden lukijamäärät uusien vapaaehtoisten määrä uusien yhteistyökuntien määrä tilaisuuksien kävijämäärät ja osallistujapalaute maahanmuuttajataustaisten osallistujien ja vapaaehtoisten määrä 2.3. Varsinaissuomalaiset verkostot MLL:n Varsinais-Suomen piiri kuuluu useisiin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon verkostoihin, joissa kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinoloja. Verkostoja ovat esim. Oy Vasso Ab eli Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n alueverkosto, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hankkeen yhteistyöverkosto sekä useat muut kumppanuusverkostot. Piiri tekee tunnetuksi lastensuojelujärjestöjen monipuolista vapaaehtoistyötä ja palveluja kuntien palvelutuotannon rinnalla ja täydentäjinä. Piiri tuottaa lapsiperheiden palveluita yhteistyössä muiden järjestöjen ja kuntien kanssa. Piiri tekee yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Piiri rekrytoi lastensuojelujärjestöjen kanssa Ilo auttaa -kampanjalla uusia vapaehtoisia. Piiri järjestää laajan verkoston kanssa Perheiden taiteiden yö -tapahtuman. Piiri tekee sopimukseen perustuvaa yhteistyötä kuntien kanssa. Piiri on paikallisyhdistystensä kanssa mukana kuntien verkostoissa, joissa kehitetään lapsiperheiden ehkäiseviä palveluja. Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hanke luo MLL:n ja maahanmuuttajajärjestöjen verkostomallin. kuntasopimusten määrä kumppanuusverkostojen määrä, verkostojen koordinointivastuu ja saavutetut konkreettiset tulokset konkreettisen kumppanuustoiminnan muodot, määrä ja kumppanuuden tuoma lisäarvo 3. Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta Piirin lapsi-, nuoriso ja perhetoimintaryhmään kuuluvat järjestötoiminta, perhekeskustoiminta ja kouluyhteistyö. Toimintaa ylläpidetään RAY:n ja kuntien avustuksilla Järjestötoiminta MLL:n Varsinais-Suomen piirissä on 66 paikallisyhdistystä. Piiri on usean vuoden ajan kehittänyt yhdistyksille suunnattuja tukimuotoja ja vapaaehtoistoiminnan ammatillista ohjausta. Yhdistyskummit ovat yhdistyksen ja piirin välisiä yhteyshenkilöitä, jotka edistävät piirin ja yhdistysten välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua sekä yhdistysten välistä yhteistyötä. Yhdistykset toimivat lähellä lapsia, nuoria ja lapsiperheitä. Niiden tehtävänä on tarjota alueensa lapsiperheille mahdollisuus vertaistukeen ja lapsuutta ja vanhemmuutta tukeviin toimintoihin sekä osallisuuteen. MLL:n valtakunnalliset ohjelmat ja työmuodot luovat työlle hyvän pohjan. Piirin ammatillinen ohjaus auttaa yhdistyksiä onnistumaan tehtävässään. 6

7 Piirin työntekijät tukevat yhdistyksiä vertaisverkoissa ja ohjaustilanteissa, jotka viedään lähelle paikallisyhdistyksiä. Kuntarakenneuudistuksen myötä tuki muuttaa muotoaan, mutta pohjan muodostavat yhdistysten luontaiset yhteistoimintaalueet. RAY:n ja kuntien avustukset mahdollistavat yhä useammassa kunnassa paikallisyhdistystyön tukemisen. MLL on haluttu kumppani paikallisissa hyvinvointia tukevissa verkostoissa. Vapaaehtoiset jaksavat ja iloitsevat vapaaehtoistoiminnastaan. Yhdistystoiminta on laadukasta ja sääntöjen mukaista. Yhdistysten vastuuhenkilöt ovat osaavia ja motivoituneita MLL:n yhteisiin toimintamuotoihin ja keräyksiin ja saavat koulutusta tehtäviinsä. Yhdistykset ovat keskenään kanssakäymisissä ja tekevät yhteistyötä. Yhdistysten jäsenhuolto ja -hankinta on jatkuvaa ja aktiivista. Yhdistys tekee yhteistyötä kunnan tai kuntayhtymän kanssa. Piirin työntekijät ovat yhteydessä yhdistysten hallituksiin vähintään kerran vuodessa. Osa koulutuksista järjestetään sähköisinä, jolloin ne ovat ajasta ja paikasta riippumattomia. Piiri markkinoi aktiivisesti MLL:n 2015 järjestöristeilyä paikallistoimijoille. Piiri tukee yhdistyksiä jäsenasioissa muun muassa kampanjoiden avulla. Piirin ammatillinen ohjaus lisää vapaaehtoistoiminnan ja ehkäisevän työn merkitystä lapsiperheiden palveluissa. Piirin työntekijät tukevat yhdistyksiä kuntaneuvotteluissa. Piiri vaikuttaa siihen, että paikallisyhdistykset ja piiri ovat mukana kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien laatimisessa ja tarkastamisessa. Piiri kehittää yhdistyksille suunnattua tiedottamista ja julkaisee neljä kertaa vuodessa Lapsiperhe -tiedotteen. Piirihallitus valitsee Vuoden yhdistyksen, Vuoden vapaaehtoisen ja Vuoden teon. Piiri kehittää työkaluja lasten ja nuorten mielipiteiden huomioimiseen palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa ja välittää näitä työkaluja yhdistyksien käyttöön. vuoden aikana tavattujen yhdistysten määrä piirin koulutuksiin osallistuneiden yhdistysten määrä ja osallistujamäärä keräyksiin osallistuneiden yhdistysten määrä koulutuksista kerätty palaute ja välitön toiminnan yhteydessä saatu palaute niiden kuntien määrä, joiden hyvinvointisuunnitelman teossa on mukana MLL:n paikallisyhdistys ja/ tai piiri 3.2. Perhekeskustoiminta MLL:n perhekeskustoimintaa ovat perhekahvilat, kerhot, tapahtumat, retket, vertaisryhmät, kylämummi- ja - vaaritoiminta ja isä-lapsitoiminta. Piirin tehtävänä on tukea paikallisyhdistysten vapaaehtoisia vaativissa tehtävissään kouluttamalla, ohjaamalla ja rekrytoimalla uusia vapaaehtoisia seuduittain: Vakka-Suomi, Turku ja Turun seutu, Loimaan seutu ja Salon seutu. Vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen tavoitteena on lisätä vaikuttavan varhaisen tuen edellytyksiä koko kansalaisjärjestössä. Perhekeskustoimintaa tukevat RAY, kunnat ja OKopintokeskus. MLL:n Varsinais-Suomen piiri toimii seudullisesti yhdistysten tukena perhekeskusverkostoissa. Osa yhteistoiminnasta perustuu sopimuspohjaiseen perhekeskustoimintaan, joka voi olla joko verkostoissa tai nimetyssä tilassa tapahtuvaa. Vuonna 2015 sopimuspohjaista toimintaa on Turussa, Raisiossa, Laitilassa, Uudessakaupungissa ja Taivassalossa sekä käynnistetään Salossa. Turussa ja Raisiossa yhteistyötä tehdään mm. Hyvinvoiva lapsi ja nuori (KASTE) -hankkeen kanssa. Vuonna 2015 yhteistyötä tiivistetään Liedon kunnan kanssa osana Virtuaalisen lasten ja nuorten talon kehittämistyötä. Sopimuspohjaisen kumppanuuden yksi edellytys on kuntatiimityöskentely, joka kokoaa yhteen perhekeskustoiminnan avaintoimijat. Suunnitelmallisen kuntatiimityöskentelyn myötä perheet saavat tarvitsemansa hyvinvointia tukevat palvelut oikeaan aikaan ja ehkäisevän tuen osuus palveluissa vahvistuu. Perhekeskustoiminnan kehittämistyö keskittyy vuonna 2015 monikulttuuriseen toimintaan RAY:n avustaman Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hankkeen myötä. Tavoitteena on kehittää perhekeskustoimintaa niin, että se on aidosti kaikkien lapsiperheiden saavutettavissa. Myös Koko Suomi leikkii -hankkeen (MLL, SPR, Suomen Kulttuurirahasto) Terhokerhot tarjoavat avoimia kohtaamispaikkoja. Perhekeskustoiminnan ryhmä tekee aktiivisesti yhteistyötä Työllisty järjestöön -hankkeen (ELYkeskus, Turun kaupunki) ja Yhdessä vanhempana -hankkeen (Uudenmaan piiri, RAY) kanssa. MLL tarjoaa jokaisessa kunnassa matalan kynnyksen vertaistukea lapsiperheille. MLL:n perhekeskustoiminta on erilaisten lasten, nuorten ja perheiden saavutettavissa. MLL tarjoaa toimintamahdollisuuksia kaiken ikäisille ja lisää sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Yhdistyksillä on riittävä määrä vapaaehtoisia. 7

8 Kaikissa perhekeskustoiminnan sopimuskunnissa ainakin kokeillaan lapsivaikutusten arviointia. MLL:n toiminta tarjoaa tukea ja toimintamahdollisuuksia maahanmuuttajaperheiden erityistarpeisiin. Vuoden lopussa on käynnissä Terhokerho jokaisessa maakunnan kunnassa, yhteensä 22. Kaikissa perhekeskuksissa on sekä MLL:n, kunnan että muiden yhteistyökumppaneiden toimintaa. Piiri antaa yhdistyksille ohjausta, koulutusta ja konsultaatiota monipuolisen, laadukkaan ja pitkäjänteisen perhekeskustoiminnan aloittamisessa, toteuttamisessa ja kuntayhteistyössä. Vahvistetaan viestintää yhteistyöverkostoissa, joissa tavoitetaan lapsiperheet ja uudet vapaaehtoiset. Tehdään 1-2 uutta perhekeskustoiminnan kuntasopimusta. vaikuttavuuskyselyn toteuttaminen välitön toiminnan yhteydessä saatu palaute ja lapsien havainnointi perhekeskuksen arjessa lapsen näkökulman saaminen uuden palautelomakkeen avulla kunta-järjestökumppanuuden ja perhekeskustoiminnan arviointi perhekeskustoiminnan verkostoissa Kehittämisperhekeskus Marakatti Turussa Kehittämisperhekeskus Marakatti on piirin ja Turun paikallisyhdistyksen yhteinen toimipiste, jossa tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat Turun kaupungin varhaiskasvatus ja terveys- ja sosiaalitoimi sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Perhekeskus Marakatti on matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille lapsiperheille. Toiminnasta ja koordinoinnista vastaa piirin perhetoiminnan ohjaaja. Muita työntekijöitä ovat Turun kaupungin päivähoidon lastenhoitaja, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän lastenohjaaja, vapaaehtoiset ja osa-aikainen perhekeskustyöntekijä. Turun kaupunki avustaa toimintaa. Marakatti on kehittämisperhekeskus, jossa kokeillaan kumppanuuteen perustuvaa työskentelytapaa ja uusia työmuotoja, joita levitetään muihin MLL:n yhdistyksiin ja kuntiin. Marakatti tuo esille ehkäisevän työn merkitystä lapsiperheiden tukemisessa ja tekee näkyväksi toimivia palvelukokonaisuuksia, joissa kuntien ammatillinen ja järjestöjen ehkäisevä työ toimivat rinnan toisiaan tukien. Kehittämisperhekeskus on opiskelijoille kiinnostava työssäoppimisen ja opinnäytetöiden tekemisen paikka. Oppilaitos- ja tutkimusyhteistyötä kehitetään suunnitelmallisen ja tavoitteellisen yhteistyön suuntaan. Tämä edistää vaikuttavuuden arviointia ja lisää uusien ammattilaisten tuntemusta perhekeskustoiminnasta. Marakatin ohjaajalla tulee olla työaikaa opiskelijoiden ja opinnäytetöiden ohjaukseen. Toiminnan laajuus ja perheiden muuttuvat tarpeet edellyttävät ammatillisen henkilöstön lisäystä ja talouden pysyvyyttä. Perhekeskus Marakattiin on anottu RAY:n kohdennettua toiminta-avustusta vuosille Marakatti tukee vanhemmuutta ja lapsen kasvua ja kehitystä sekä lisää asiakkaiden kuulemista ja osallisuutta. Marakatti tarjoaa lapsiperheille helposti lähestyttävää, ehkäisevää tukea yhteistyössä kunnan, seurakunnan, muiden järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa. Marakatti kehittää perhekeskustoimintaa, työskentelytapoja ja vaikutusten arviointia, jotta Turun ja Turun seudun lapsiperheitä voidaan tukea entistä paremmin. Marakatti on valtakunnallisesti merkittävä kumppanuuteen perustuvan perhekeskustoiminnan kehittäjä, josta toimintamallit leviävät koko maahan. Marakatti tekee yhteistyötä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa perhekeskustoiminnan kehittämisessä ja sen vaikutusten arvioinnissa. Marakatin toiminta- ja henkilöstömenot saavat pitkäjänteisen rahoituksen. Työntekijät ja vapaaehtoiset toteuttavat perheiden tarpeista lähtevää monipuolista ehkäisevää toimintaa ja tukea. Työntekijät motivoivat, rekrytoivat ja kouluttavat vapaaehtoisia perhekeskuksen toimintaan. Marakatin laajennettu ohjausryhmä toimii koko Turun kaupungin perhekeskustoiminnan kehittäjänä sekä Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hankkeen Turun alueen ohjausryhmänä asioissa, jotka koskevat kunnan ja järjestöjen palveluita sekä alle kouluikäisten lasten perheiden palveluiden järjestämistä. Perhekeskus Marakatti on opiskelijoiden harjoittelupaikka. Piiri opastaa kuntia perhekeskusten perustamisessa, toimintamalleissa ja kunnan ja muiden toimijoiden välisessä kumppanuudessa. Työntekijät levittävät MLL:n ehkäisevän perhekeskustoiminnan malleja alueen MLL:n paikallisyhdistyksiin. perhekahvilakyselyn tulokset Marakatin ja Pikku-Heiskan osallistujamäärät toimintakohtaiset palautekyselyt välitön toiminnan yhteydessä saatu palaute talouden vakiinnuttamiseen liittyvät päätökset Sopimuspohjainen perhekeskustoiminta muissa kunnissa Sopimuspohjaista perhekeskustoimintaa on vuonna 2015 Kehittämisperhekeskus Marakatin lisäksi, Raisiossa, Laitilassa, Uudessakaupungissa ja Taivassalossa. Perhekeskustoimin- 8

9 ta käynnistetään Salossa. Yhteistyöstä sovitaan kumppanineuvotteluissa kunnan kanssa ja sitä täsmennetään kuntatiimityöskentelyssä. Jatkaa tiivistä yhteistyötä Raision kaupungin kanssa muun muassa varmistamalla käynnistyneen perhekahvilan ja Terhokerhon toiminta, vahvistamalla monikulttuurista työotetta ja syventämällä yhteistyötä paikallisyhdistyksen kanssa. Yhdistys saa toimintaansa ammatillisen ohjauksen ja apua vapaaehtoisten rekrytointiin. Uusia toimintamuotoja kokeillaan. Jatketaan Laitilan kaupungin kanssa tiivistä yhteistyötä muun muassa mallintamalla perhekeskustoiminta, ylläpitämällä ohjausryhmää, käynnistämällä vertaisryhmiä ja kerhoja, kokeilemalla uusia toimintamuotoja, rekrytoimalla vapaaehtoisia sekä järjestämällä vertaistapaamisia. Perhekeskus Mukulavintin roolia paikallisena vapaaehtoistoiminnan keskuksena vahvistetaan muun muassa alueen yhteisten koulutusten ja vertaisverkkojen avulla. Mukulavintti on perhekeskustoiminnan koordinaattorin yksi työpiste. Uudessakaupungissa MLL on mukana Virtuaalisen hyvinvointineuvolan kehittämistyössä vahvistaen MLL:n Uudenkaupungin yhdistyksen perhekeskus Ipana-Messin ja piirin roolia hyvinvointia tukevassa verkostossa. Kasvu vanhemmuuteen -ryhmät toteutetaan neljä kertaa vuodessa, pidetään yllä ja käynnistetään vertaisryhmiä ja kerhoja, kokeillaan uusia toimintamuotoja, rekrytoidaan vapaaehtoisia sekä järjestetään vertaistapaamisia. Ipana-Messi toimii perhekeskustoiminnan koordinaattorin yhtenä työpisteenä. Taivassalossa MLL:n Taivassalon yhdistyksen, piirin, kunnan ja seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö vakiintuu. Piiri ylläpitää Lapsiperheiden avoin toiminta -ohjausryhmää, päivittää perhekahvilatoiminnan esitteen, järjestää kuusi teemaperhekahvilaa ja yhden vanhempainillan. Käynnistää uusi yhteistyö Salossa, jossa kaupungin avustuksella yhdistetään salolaisten paikallisyhdistysten ja piirin voimavarat muun muassa aktivoimalla MLL:n toimintaa, lisäämällä yhteistä näkyvyyttä ja kehittämällä kaupungin, yhdistysten ja piirin välistä yhteistyötä. Yhdistykset saavat toimintaansa ammatillisen ohjauksen ja apua vapaaehtoisten rekrytointiin. Yhteistyö kaupungin kanssa tiivistyy, jolloin vapaaehtoistyö kohdistuu oikein. Tiiviimmällä yhdistysten yhteistyöllä myös hyvät toimintamallit esimerkiksi perhekahvilat ja Isä-lapsitoiminta, leviävät muihin kaupunginosiin ja voidaan järjestää suurempia tapahtumia, kuten esimerkiksi perheleirejä. MLL:n sopimuspohjainen perhekeskustoiminta tarjoaa tukea ja toimintamahdollisuuksia, jotka vastaavat maahanmuuttajaperheiden erityistarpeisiin. Kunnan ja MLL:n perhekeskustoiminnan sopimuspohjainen yhteistyö laajenee 1-2 uudella alueella. Kaikissa perhekeskuksissa ja perhekeskustoiminnan verkostoissa toteutetaan laajasti sekä MLL:n perhekeskustoimintaa että kunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden toimintaa. Piiri tukee yhdistyksiä monipuolisen, laadukkaan ja pitkäjänteisen perhekeskustoiminnan toteuttamisessa. Vahvistetaan viestintää yhteistyöverkostoissa, joilla tavoitetaan lapsiperheet ja uudet vapaaehtoiset. Piiri tukee yhdistyksiä perhekeskustoiminnan aloittamisessa ja kuntayhteistyössä tarjoamalla ohjausta ja koulutusta. Tehdään 1-2 uutta perhekeskustoiminnan kuntasopimusta. vaikuttavuuskyselyn toteuttaminen toimintaan osallistuneiden määrä välitön toiminnan yhteydessä saatu palaute ja lasten havainnointi perhekeskuksen arjessa lapsen näkökulman saaminen uuden palautelomakkeen avulla kunta-järjestökumppanuuden ja perhekeskustoiminnan arviointi perhekeskustoiminnan verkostoissa uudet perhekeskustoiminnan kuntasopimukset 3.3. Nuorisotoiminta ja kouluyhteistyö MLL:n nuorisotoiminnassa kohdataan nuori ja nuoren vanhemmat erilaisissa ympäristöissä. Kouluissa on aktiivista tukioppilastoimintaa, ehkäisevän päihdetyön koulutuksia ja vanhempainiltoja. Vanhempainilloissa keskustellaan mediakasvatuksesta ja muista arjen teemoista, rajoista, vanhemman vastuusta ja kiusaamisen ehkäisemisestä. Paikallisyhdistyksissä järjestetään ajankohtaista toimintaa ja reagoidaan nopeasti vaihtuviin tilanteisiin. MLL:n Varsinais-Suomen piiri on mukana RAY:n rahoittamassa Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola-hankkeessa, Nuorten myrkytyskuolemia ehkäisevässä MYKY-ryhmässä ja tekee aktiivista yhteistyötä Turun kaupungin terveyden edistämisen yksikön kanssa. Tukioppilastoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä MLL:n Satakunnan piirin ja MLL:n keskusjärjestön kanssa. Vuonna 2015 vahvistetaan yhteistyötä MLL:n tukioppilastoiminnan, kaveritoiminnan ja nuorten vanhemmille suunnatun toiminnan kesken Tukioppilastoiminta Tukioppilas on vapaaehtoinen ja luotettava oppilas, joka haluaa edistää hyviä kaverisuhteita sekä koulun yhteishenkeä. MLL järjestää tukioppilaille perus- ja jatkokoulutuksia sekä tukee koulujen tukioppilasohjaajia. Tukioppilaat toimivat usein yhteistyössä MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa. 9

10 Tukioppilastoimintaa toteutetaan pitkäjänteisesti ja laadukkaasti alueen kouluissa. Nuoret osallistuvat toiminnan kehittämiseen. Koulun henkilökunta tuntee tukioppilastoiminnan ja sen tuomat mahdollisuudet. Toiminnalla on taloudelliset toimintaedellytykset. Paikallisyhdistykset tekevät yhteistyötä tukioppilaskoulujen ja tukioppilaiden kanssa. Tukioppilastoimintaa kehitetään yhteistyössä MLL:n keskusjärjestön kanssa. Suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus ovat osa tukioppilastoimintaa. Piirissä työskentelee nuorisotoiminnan koordinaattori, jonka tukena ja toimintaa suunnittelemassa on vapaaehtoisista koostuva tukioppilastoimikunta. Osallistutaan MLL:n keskusjärjestön tukioppilastoiminnan laatutyöhön. Kehitetään keinoja koulujen henkilökunnan tutustuttamiseksi tukioppilastoimintaan. Lisätään MLL:n paikallisyhdistysten tukioppilasyhteistyötä tiedottamisen, koulutusten sekä erilaisten yhteisten tapahtumien avulla. Järjestetään 25 tukioppilastoiminnan perus- ja jatkokoulutusta. Kehitetään toimintaa yhdessä MLL:n Satakunnan piirin kanssa ja järjestetään syksyllä yhteinen leiri tukioppilasohjaajille. Tuetaan koulujen tukioppilasohjaajia. Tiedotetaan oppilaitoksia päivätyökeräyksen mahdollisuudesta. Järjestetään syksyllä perinteinen tukioppilaiden Turku Rastit -tapahtuma, jossa turkulaiset tukioppilaat tutustuvat Turussa nuorille tarjottaviin palveluihin. Valitaan ottikoulu, jossa kehitetään monikulttuurisuuteen ja suvaitsevaisuuteen liittyvää toimintaa. tukioppilaskoulujen määrä tukioppilasperuskoulutuksien määrä ohjaajien koulutuksien määrä koulutuksiin osallistuneiden palautekyselyt uuden toiminnan syntyminen ja osallistujien palaute Ennaltaehkäisevä päihdetyö Tavoitteena on yhteistyössä muiden vastaavaa työtä tekevien kanssa ehkäistä lasten ja nuorten päihteiden käyttöä sekä herättää julkista keskustelua lasten ja nuorten päihteiden käytöstä ja siltä suojaavista tekijöistä. MLL järjestää aiheeseen liittyviä koulutuksia ja tilaisuuksia koulujen henkilökunnalle, oppilaille ja heidän vanhemmilleen sekä ammattilaisille. Selvä elämä -koulutus on tarkoitettu tukioppilaille ja tuo vertaisohjauksen menetelmiä koulujen ehkäisevään päihdetyöhön. Koulutuksessa käsitellään päihteiden käyttöä eri näkökulmista ja sen tavoitteena on parantaa oppilaiden itsetuntoa sekä ihmissuhde- ja päätöksentekotaitoja. Koulutetut tukioppilaat toimivat päihteettöminä esimerkkeinä sekä pitävät aiheeseen liittyviä oppitunteja ja tapahtumia kouluissaan. Vuonna 2011 aloitettiin vastaavaa toimintaa myös toisen asteen oppilaitoksissa yhteistyössä Turun kaupungin koulujen terveyden edistämisen yksikön, Turun Ammatti-instituutin ja Turun lukioiden kanssa. Toisen asteen mallissa koulutetaan päihde- ja mielenterveystyöhön suuntautuneita lähihoitajia sekä Turun lukioiden tutoreita pitämään päihdekasvatusoppitunteja oppilaitoksen opiskelijoille. Vuonna 2015 ehkäisevää päihdetyötä on mahdollisuus tehdä intensiivisemmin Raisiossa, koska Raision Lions Club antoi tarkoitukseen lahjoituksen. Sen avulla toteutetaan vanhempainiltoja, yksi opettajien koulutus, kaksi Selvä elämä -koulutusta ja järjestetään Älä välitä -kampanja. Ehkäistä lasten ja nuorten päihteiden käyttöä järjestämällä aiheeseen liittyviä koulutuksia ja vanhempainiltoja. MLL:n Selvä elämä -ohjelma on osa koulujen ehkäisevää päihdetyötä. MLL on toisen asteen oppilaitosten kumppani ehkäisevässä päihdetyössä. Järjestetään tukioppilastoiminnan jatkokoulutuksena 13 Selvä Elämä -koulutusta. Jatketaan yhteistyötä Turun Ammatti-instituutin sekä Turun lukioiden kanssa ja markkinoidaan toiselle asteelle suunnattuja ehkäisevän päihdetyön koulutuksia myös muille oppilaitoksille. Otetaan osaa aiheeseen liittyviin vanhempainiltoihin ja koululuentoihin. Järjestetään keväällä ja syksyllä Älä välitä - kampanjat Turussa ja Raisiossa yhteistyössä Alkon, poliisin, A-klinikan, Turun ja Raision nuorisotoimen, Turun ja Raision terveystoimen ja paikallisten tukioppilaiden kanssa. Tiedotetaan paikallisyhdistyksiä toimivista malleista ja tuetaan yhdistyksiä ehkäisevässä päihdetyössä. Toteutetaan Raision Lions Clubin kanssa sovitut muut tapahtumat. tukioppilastoiminnan jatkokoulutuksien määrä toisen asteen koulutuksien määrä koulutuksiin osallistuneiden palautekyselyt yhteistyökampanjat ja niistä saatu palaute 10

11 Kaveritoiminta Kaveritoiminta tarjoaa turvallisen vapaaehtoisen aikuisen antamaa varhaista tukea niille lapsille ja nuorille, joilla ei ole ystäviä tai harrastuksia ja joista on herännyt koulussa huoli. Kaveritoiminta on tärkeä osa MLL:n ja koulujen välistä yhteistyötä, koska opettajat, koulukuraattorit ja koulupsykologit ohjaavat lapsia ja nuoria toiminnan piiriin. Kaveritoiminnan tavoitteet, toimenpiteet sekä seuranta ja arviointi esitellään tarkemmin muiden tukihenkilötoimintojen yhteydessä sivulla Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Vuoden 2014 aikana MLL:n Varsinais-Suomen piiri sekä kolme yhdistystä Varsinais-Suomessa järjestivät koululaisille iltapäivätoimintaa perhekeskuksessaan. Vastuu ilta- ja aamupäivätoiminnasta on siirtynyt monesti kunnalle, jonka kanssa yhteistyössä MLL:n yhdistys voi edelleen toimintaa järjestää. Vuonna 2014 syksyllä MLL:n Varsinais-Suomen piiri aloitti Turussa Pikku-Heiskassa koululaisten harrastekerhotoiminnan. Tarkoituksena on tarjota luokkalaisille turvallista ja mukavaa toimintaa koulun jälkeen. Lisäksi koulujen lomaaikoina järjestetään päiväleirejä. Lukuvuonna järjestetään kolme leiriä. Toimintaan saatiin syksylle 2014 ja keväälle 2015 Aluehallintoviraston lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustusta. Yhdistysten järjestämä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on laadukasta ja valtakunnallisten periaatteiden mukaista. Yhdistysten on mahdollista saada aamu- ja iltapäivätoimintaansa työvoimaa Työllisty järjestöön -hankkeen kautta. Yhdistysten on mahdollista saada tukea ja koulutusta ilta- ja aamupäivätoiminnan työntekijöille ja vastuuhenkilöille Työllisty järjestöön -hankkeen kautta. Pikku-Heiskan kerhot tarjoavat lapselle mieluisaa tekemistä, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä ja kaverisuhteiden syntymistä sekä ehkäisevät toisten syrjimistä. Piiri tiedottaa Työllisty järjestöön -hankkeen tarjoamasta tuesta yhdistysten aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Työllisty järjestöön -hanke tarjoaa esimiehinä toimiville aamu- ja iltapäivätoiminnan vastuuhenkilöille opastusta sekä työnohjausta tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Pikku-Heiskan kerhot tekevät yhteistyötä lähikoulujen, vanhempainyhdistysten ja kaupungin iltapäivätoiminnan kanssa Paikallisyhdistysten nuorisotoiminta MLL:n paikallisyhdistykset järjestävät sekä itse että yhteistyössä kunnan nuorisotoimen ja muiden järjestöjen kanssa monenlaista nuorisotoimintaa kuten retkiä, kerhoja ja koulutuksia. Piiri tukee yhdistysten nuorisotoimintaa. 11 Yhteistyössä MLL:n keskusjärjestön kanssa käynnistetään Varsinais-Suomen paikallisyhdistyksissä. eli verkkotukioppilaat tarjoavat toisille nuorille tunnetukea kuuntelemalla ja rohkaisemalla heitä sekä arvostustukea tukemalla nuorten itsearvostusta. Lisäksi tarjotaan tiedollista tukea, neuvoja, ohjeita ja ehdotuksia. on ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. Nuorten myönteistä kasvua ja kehitystä tuetaan nuorten omassa ympäristössä, johon kuuluu myös sosiaalinen media. Kannustaa ja tukea paikallisyhdistysten vapaaehtoista nuorisotoimintaa. Yhdistysten vastuuhenkilöt ovat osaavia ja saavat jatkuvasti ammatillista ohjausta ja koulutusta tehtäväänsä. Levitetään MLL:n ehkäisevän nuorisotoiminnan malleja alueen paikallisyhdistyksiin. Rekrytoidaan, koulutetaan ja motivoidaan alueen vapaaehtoisia mukaan nuorisotoimintaan muun muassa yhdistysten toteuttaman nuorisotoiminnan määrä ja työmuodot vapaaehtoisten määrä nuorisotoiminnassa Mediakasvatus Media on 2000-luvun lasten ja nuorten leikki- ja elämisympäristö. Lapset eivät ole vain viestien vastaanottajia, vaan he ovat myös mediasisältöjen tuottajia. Lasten ja nuorten turvallinen ja vastuullinen median käyttö edellyttää, että aikuiset tuntevat ja ymmärtävät mediakulttuurin eri ilmiöitä. MLL on kouluttanut lasten ja nuorten netin käyttöön ja mediakasvatukseen perehtyneitä kouluttajia, joilla on valmius ohjata Viisaasti verkossa -tilaisuuksia koulujen oppilaille, heidän vanhemmilleen sekä koulun henkilökunnalle. Tilaisuuksissa käsitellään verkkomedian hyötyjä ja haittoja sekä lasten ja nuorten sosiaalista elämää verkossa. Mediakasvatusta kehitetään vuonna 2015 yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Kun kouluttaja kohtaa lapsia ja nuoria, tarkoituksena on herättää median käyttöön liittyvää eettistä pohdintaa. Oppilaiden kanssa pohditaan heitä askarruttavia valintoja, tekoja ja merkityksiä, jotka arkisina itsestäänselvyyksinä jäävät usein huomiotta. Koulutuskokonaisuuksia on kokeilussa neljä Minä ja media -kokonaisuus keskittyy netin sekä muiden online- ja mobiiliteknologian mahdollistamiin konteksteihin ilmaista, tutkailla ja muotoilla identiteettiä. Minä ja media - kokonaisuudessa tarkastellaan, miten toiminta verkossa vaikuttaa itseen ja muihin, mitkä ovat

12 mahdollisia hyötyjä tai haittoja itselle ja toisille ja miten omaa toimintaa median parissa voi kehittää omaa ja toisten hyvinvointia tukevaksi. Media ja oma hyvinvointi -kokonaisuus tarkastelee lapsen ja nuoren median käytön yhteyksiä hyvinvointiin. Olennaista on, että lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan median käytön seurauksia itsessään ja kykenevät tekemään tietoisesti omaa hyvinvointiaan tukevia valintoja. Kunnioittava kohtaaminen -kokonaisuus käsittelee nettikiusaamista. Lasten ja nuorten suhdetta mediaan lähestytään moraalisena kysymyksenä - tarkoituksena on vahvistaa ystävällistä ja toiset huomioivaa asennetta ja käytöstä mediassa. Erityisen tärkeää on huomioida lasten ja nuorten sosiaaliset taidot ja tunne-elämän taidot sekä vahvistaa empatiakykyä. Mediankäyttäjän kansalaiskasvatus -kokonaisuus keskittyy lasten ja nuorten yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja vaikuttamiseen mediakulttuurissa. Keskeistä on, että lapset ja nuoret ymmärtävät osallistumisen ja riskien välisiä suhteita sekä netissä toimimisen vaikuttavuutta. Olennaista on huomioida mediataitojen tärkeys kansalaistaitoina. Lisätä aikuisten tietoutta lasten ja nuorten mediaympäristöistä ja niiden hyödyistä ja haitoista. Tuoda mediakasvatukseen uusia näkökulmia. Tehdä nettikiusaaminen näkyväksi ja vähentää sitä muun muassa yhteistyössä Verkk@ritoiminnan kanssa. Opastaa lapsia ja nuoria turvalliseen ja vastuulliseen netin käyttöön. Lisätä MLL:n Varsinais-Suomen piirin näkyvyyttä mediakasvatuksessa ja saada paikallisyhdistykset mukaan kunnissa tapahtuvaan koulutusyhteistyöhön muun muassa Verkk@ritoiminnassa. Järjestetään Viisaasti verkossa -tilaisuuksia ja tiedotetaan niistä säännöllisesti. Testataan vuoden aikana neljää uutta koulutuskokonaisuutta. Tehdään yhteistyötä MLL:n keskusjärjestön kanssa. Osallistutaan mediakasvatukseen liittyviin koulutuksiin ja kannustetaan mukaan myös Viisaasti verkossa -kouluttajia. Kehitetään välineitä, jotka varmistavat piirin näkyvyyden mediakasvatuksessa ja edistävät sitä, että MLL:n paikallisyhdistykset löytävät luontevan roolin kuntien kanssa tapahtuvassa yhteistyössä. järjestettyjen koulutusten ja osallistujien määrä kouluttajien määrä palautteet osallistujilta Vanhempainillat MLL:n Varsinais-Suomen piiri tarjoaa vanhempainiltoja muun muassa kouluille ja päiväkodeille. Illat ovat voimavaralähtöisiä ja ratkaisukeskeisiä. Tavoitteena on luoda vuorovaikutuksellinen ilmapiiri ja keskustella vanhemmuuden ja kasvatuksen ajankohtaisista aiheista. Tukea vanhemmuutta ja lapsuutta. Edistää yhteisöllisyyttä ja yhteistä kasvatusvastuuta. Vanhempainillat ovat kaikkien varsinaissuomalaisten perheiden saatavilla. Vahvistaa MLL:n Varsinais-Suomen piirin roolia ehkäisevän lastensuojelutyön osaajana ja vanhemmuuden ja lapsuuden asiantuntijana sekä liittää paikallisyhdistykset mukaan kunnissa tapahtuvaan koulutusyhteistyöhön. Varmistetaan riittävä kouluttajaverkosto. Huolehditaan siitä, että kouluttajat ovat asiantuntevia, toimivat MLL:n arvojen ja ohjeiden mukaisesti sekä näkyvät selkeästi MLL:n ilmeen mukaisesti. Tiedotetaan vanhempainilloista aktiivisesti sekä alle kouluikäisten että kouluikäisten lasten toimintaan keskittyville yksiköille (koulu, päivähoito, avoin perhetoiminta ja vanhempainyhdistykset). Panostetaan MLL:n näkyvyyteen vanhempainilloissa ja aktivoidaan paikallisyhdistykset mukaan. Tarjotaan kouluille uutta Lauantai on koulupäivä -pakettia. palaute koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistuneilta palaute vanhempainiltojen tilaajilta koulutuksien, tilaisuuksien ja vanhempainiltojen määrä ja osallistuneiden määrä 3.4. Ympäristötyö Turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö on tärkeä osa lapsen hyvinvointia. Piirissä on käytössä ympäristöjärjestelmä, jonka tavoitteena on käyttää luonnonvaroja ja energiaa säästäen ja ottaa piirin hankinnoissa huomioon ympäristövaikutukset. Työskenneltäessä lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa otetaan ympäristövaikutukset huomioon käytännön toiminnassa ja edistetään ympäristöä kunnioittavia asenteita. Lisäksi edistetään lapsen hyvän elinympäristön syntymistä. Piirin oma toiminta noudattaa ympäristöjärjestelmän tavoitteita. Yhdistykset ottavat toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja vaikuttavat tarvittaessa paikkakunnallaan lapsen elinympäristön turvallisuuteen ja virikkeellisyyteen. Lapsille, nuorille ja lapsiperheille on tarjolla luontoelämyksiä, joihin on helppo osallistua. 12

13 Otetaan huomioon piirin ympäristöjärjestelmän tavoitteet kaikessa toiminnassa. Tehdään yhteistyötä Valonian eli Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen kanssa, ja piirin edustaja osallistuu Sateenvarjo-ympäristöverkostoon. työryhmiin osallistuminen piirin ympäristöjärjestelmän toteutuminen 3.5. Yhdistysten toimintaa tukevat hankkeet Piirin hankkeet toteutetaan useimmiten yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa. Tämä lisää merkittävästi niitä resursseja, joita piirillä on käytettävissään yhdistysten tukemiseen. Työllisty järjestöön -hanketta on toteutettu vuodesta 2005 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Turun kaupungin rahoituksella. Noin 60 pitkään työttömänä ollutta henkilöä on vuosittain työllistynyt hankkeen kautta yhdistyksiin ja järjestöihin Varsinais-Suomessa. Työvoiman ja työntekijöille tarjottavan koulutuksen lisäksi kaikki piirin paikallisyhdistykset hyötyvät hankkeen tarjoamasta työnantajana toimimiseen liittyvästä tuesta ja ohjauksesta. Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hankkeessa ( ) kehitetään yhdessä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa toimivia työtapoja, että maahanmuuttajaperheet osallistuisivat tasavertaisina palvelujen käyttäjinä ja toimijoina MLL:n ja muiden järjestöjen toimintaan. Maahanmuuttajajärjestöistä kumppaneina ovat Sondip ry, Yhdessä Yhdistys ry, Suomen eestiläiset ja inkeriläiset ry, Albaaniyhdistys Bashkimi ry, Bosnialaisten kulttuurikeskus Suomessa ry, Länsi- Suomen Somaliseura ry. MLL:n pilottiyhdistyksinä ovat MLL:n Kaarinan, Turun, Haliten-Kohmon, Raision ja Varissuon yhdistykset. Lisäksi yhteistyökumppaneina ovat MLL:n Uudenmaan piiri ja MLL:n keskusjärjestö. 4. Lapsiperheiden tukipalvelut Lapsiperheiden tukipalveluihin kuuluvat lastenhoitotoiminta, lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta, kaveritoiminta, perhekummitoiminta ja ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät. Vertaisryhmät ja tukihenkilötoiminta ovat järjestöjen ominta perustyötä. Ne ovat piirin maakunnallisesti toteuttamia työmuotoja. Piirin roolina on rekrytoida, kouluttaa, ohjata ja välittää lastenhoitajat ja tukihenkilöt. Kyseessä on perheen palkkaama työntekijä tai piirin vapaaehtoinen. Ammatillisesti ohjatuissa vertaisryhmissä ohjaaja voi olla piirin työntekijä. Lapsiperheiden tukipalvelut muodostavat kokonaisuuden, joka voidaan helposti kytkeä sekä kuntien että MLL:n omiin ammatillisiin palveluihin niitä täydentämään tai ne voivat olla osa perhekeskusten työtä. Lapsiperheiden tukipalvelut -ryhmään kuuluvat tukihenkilötoiminnasta, ammatillisesti ohjatuista vertaisryhmistä ja lastenhoitotoiminnan ohjauksesta ja välityksestä vastaavat ohjaajat sekä ryhmän päällikkö Lastenhoitotoiminta MLL:n lastenhoitotoiminta on valtakunnallinen palvelu lapsiperheille. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia. MLL:n lastenhoitoapu on tarkoitettu tilapäiseen ja lyhytaikaiseen lastenhoidon tarpeeseen. Perheen on mahdollisuus saada lastenhoitoapua kotiinsa kaikkina vuorokaudenaikoina omien tarpeidensa mukaan esimerkiksi kun lapsi, vanhempi tai hoitaja sairastuu, vanhempi opiskelee, harrastaa, käy asioilla tai haluaa hengähtää hetken. Perhe toimii hoitajan työnantajana ja maksaa hoitajalle palkan sekä huolehtii työnantajan velvollisuuksista. MLL vastaa hoitajavälityksestä ja neuvoo perheitä työnantajana toimimisessa. MLL myös kouluttaa hoitajat ja järjestää heille säännöllistä ohjausta. Toiminta on asiakaslähtöistä ja perhekeskeistä. Lastenhoitotoiminnan painopiste on lapsen turvallisuus sekä viihtyminen. Hoitajan voi tilata kotiinsa kunnissa, jotka avustavat toimintaa. MLL:n lastenhoitotoiminta perustuu valtakunnalliseen malliin ja laatukriteereihin. Piirin lastenhoitotoiminnasta vastaa perhetoiminnan ohjaaja, noin 150 lastenhoitajaa ja välityksestä vastaava perhetoiminnan ohjaaja. Perheet saavat apua ja tukea lastenhoidon järjestämiseen. Hoitajia on alueella riittävästi ja he ovat motivoituneita ja sitoutuneita. Piiri ja toimintaa avustavat kunnat tekevät yhteistyötä toiminnan toteutuksessa ja kehittämisessä. Piirin lastenhoitotoiminta vastaa MLL:n valtakunnallisia laatukriteereitä. Toimintaa avustavien kuntien paikallisyhdistykset kokevat lastenhoitotoiminnan osaksi yhteistä MLL:n toimintaa. Piiri ylläpitää ja kehittää lastenhoitajien koulutusta, ohjausta ja tukemista. Avustuskuntien alueilla asuvat lapsiperheet ovat tietoisia piirin lastenhoitotoiminnasta. Lastenhoitotunteja tehdään avustuskuntien alueella yhteensä Piiri tapaa jokaisen toimintaa avustavan kunnan edustajan vuosittain. 13

14 Piiri huolehtii toiminnan säännöllisestä markkinoinnista ja medianäkyvyydestä avustavien kuntien alueilla. Piiri tekee yhteistyötä muiden toimintaa toteuttavien piirien kanssa, jotta valtakunnallinen toimintamalli ja laatukriteerit pysyvät yhteneväisinä. Piiri pitää yhteyttä avustuskuntien alueilla oleviin yhdistyksiin, jotta yhdistykset kokevat lastenhoitotoiminnan yhteiseksi toiminnaksi ja tiedottavat siitä lapsiperheille omissa verkostoissaan. Piiri järjestää avustavien kuntien alueilla lastenhoitokursseja hoitajatarpeen mukaan. Piiri rekrytoi ja haastattelee hoitajat sekä perehdyttää heidät tehtävään. Piiri järjestää hoitajille vuoden aikana vähintään 1-2 lisäkoulutusta ja vähintään 2 pienryhmätapaamista, jotta hoitajien osaaminen ja sitoutuminen vahvistuu. Piiri huolehtii hoitajien palkitsemisesta ja viihtyvyydestä järjestämällä heille virkistäytymistilaisuuden. kuntakohtainen hoitotuntiseuranta kuukausittain välitysohjelman mahdollistama yksityiskohtainen seuranta käyttäjistä ja käytön aiheista järjestyneiden hoitotilausten seurantatilasto asiakaskysely palvelun käyttäjille joka toinen vuosi hoitajien arviointi lastenhoitotoiminnasta ja saadusta ohjauksesta ja tuesta joka toinen vuosi hoitajien itsearviointi joka vuosi 4.2. Tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua, ehkäisevää lapsiperheille tai lapsille ja nuorille suunnattua vapaaehtoistoimintaa. Tarkoituksena on auttaa lapsiperhettä tai lasta ja nuorta varhaisessa vaiheessa, parantaa elämänhallintaa sekä antaa voimia arkeen. Tukihenkilöt ovat yli 18- vuotiaita aikuisia, jotka saavat tehtävään koulutuksen, ohjauksen ja muun tarvittavan tuen. He ovat vaitiolovelvollisia ja noudattavat vapaaehtoistyön eettisiä periaatteita. Uusilta tukihenkilöiltä tarkistetaan rikosrekisteriote. MLL:n ohjaaja on koko tukisuhteen ajan vapaaehtoisten taustatukena. Tukihenkilötoiminnan muotoja ovat lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta, kaveritoiminta ja perhekummitoiminta sekä lisäksi monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hankkeessa toteutettu ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta. Piiri laatii vuosittain katsauksen toimintojen laajuudesta ja vaikuttavuudesta ja tiedottaa siitä medialle ja kunnille Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua, ehkäisevää vapaaehtoista tukea 7-18-vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka usein ovat lastensuojelun asiakkaita. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan päätavoitteena on parantaa lapsen, nuoren ja hänen perheensä elämänhallintaa tunnistamalla ongelmat varhaisessa vaiheessa. Ongelmiin vaikuttamalla vahvistetaan lapsen ja nuoren voimavaroja ja ehkäistään syrjäytymistä. Lastensuojelun ammattilainen ohjaa lapsen tai nuoren tukihenkilötoiminnan piiriin. Toiminnan maksaa kunta. Lapsi tai nuori löytää mielekästä tekemistä, harrastuksen ja kavereita. Lapsi tai nuori saa luotettavan aikuisen mallin ja tukea naiseksi tai mieheksi kasvamisessa. Lapsi tai nuori saa tukea koulunkäyntiin tai opiskeluun. Toiminnan avulla 80 nuorta saa tukea elämäänsä. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnassa on riittävästi vapaaehtoisia, myös miehiä. Vapaaehtoisen tukihenkilötoiminnan ja ammatillisen tukihenkilötyön raja on selkeä. Tukihenkilöt ovat motivoituneita ja pysyvät pitkään mukana toiminnassa. Toimintaa ohjaa säännöllisesti päivitettävä laatukäsikirja. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on näkyvä ja tärkeä osa lasten ja nuorten ehkäisevää tukemista. Piiri kehittää ja etsii jatkuvasti uusia tapoja löytää vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Piiri huolehtii siitä, että tukisuhteet eivät ole vapaaehtoisille liian haastavia. Piiri päivittää säännöllisesti laatukäsikirjaa Kaveritoiminta Kaveritoiminta on ammatillisesti ohjattua ennaltaehkäisevää vapaaehtoistoimintaa, joka on suunnattu vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Kaveritoiminta on tarkoitettu lapsille ja nuorille, joilla voi olla vaikeuksia koulussa tai kaverisuhteissa. Lapsi tai nuori voi tarvita tukea uusien sosiaalisten suhteiden ja verkostojen luomisessa. Mielekkään vapaa-ajan tekemisen tarjoaminen yhdessä luotettavan aikuiskaverin kanssa on kaveritoiminnassa tärkeää. Koulun, kasvatus- ja perheneuvolan tai nuorisotoimen työntekijä ohjaa usein lapsen tai nuoren toiminnan piiriin. Toimintaan on myönnetty RAY:n kohdennettu avustus. Varsinais-Suomen piiri mallintaa toiminnan ja tukee muita piirejä toiminnan käynnistämisessä. Laajentaa kaveritoimintaa seitsemästä kunnasta kahteentoista. 130 lasta ja nuorta on vuosittain toiminnan piirissä. Luoda keskusjärjestön kanssa piireille valtakunnallinen kaveritoiminnan malli. Liittää kaveritoiminta entistä selkeämmin osaksi kuntien palvelujärjestelmää. Jatkaa koulutus- ja rekrytointiyhteistyötä vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa tekevien kanssa. Lisätä yksilöllisen tukihenkilötuen rinnalle sosiaalisten taitojen ja itsensä ilmaisun taitojen kehittämistä ryhmässä. 14

15 Tukea mukana olevien lasten ja nuorten vanhempien vanhemmuutta. Saada maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret kaveritoiminnan avun piiriin. Saada maahanmuuttajia vapaaehtoisiksi kavereiksi. Piiri kampanjoi uusien kavereiden, etenkin miehien löytämiseksi ja uusien kuntien mukaan saamiseksi. Piiri kouluttaa vuosittain uusia tukihenkilöitä, järjestää neljä ohjausiltaa ja neljä jatkokoulutusta eri teemoista. Piiri tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden osallistua vanhempainryhmiin ja vanhempainiltoihin. Piiri järjestää toiminnassa mukana oleville nuorille ryhmätapaamisia ja itseilmaisun ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen liittyviä pajoja. Piiri osallistuu MLL:n valtakunnalliseen tukihenkilötoiminnan kehittämiseen ja tukee muita piirejä toiminnan käynnistämisessä. Piiri käy jokaisen kuntakumppanin kanssa vuosittain neuvottelun, jossa sovitaan vastuista, työnjaosta ja vapaaehtoisen tukihenkilötoiminnan roolista kunnan palvelutarjonnassa. Piiri etsii ja käyttää viestintäkanavia, jotka saavuttavat maahanmuuttajataustaiset perheet ja lapset sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset. tavoitteiden toteutumisen kirjallinen arviointi seurantapalaverien yhteydessä tuettavan, vanhempien, tukihenkilön ja kunnan edustajan näkökulmasta tukisuhteiden määrän ja tukihenkilöä odottavien määrän kuukausittainen kuntakohtainen seuranta tukisuhteen syiden seuranta tukihenkilöille suunnattu kysely ohjauksen laadusta joka toinen vuosi tilaisuuksien ja vanhempainiltojen palautekyselyt maahanmuuttajataustaisten osallistujien määrä Perhekummitoiminta Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta eli perhekummitoiminta on ehkäisevää tukea, joka on suunnattu odottaville perheille ja pikkulapsiperheille, joilla ei ole tukiverkostoa paikkakunnalla. Vanhemmat voivat kokea yksinäisyyttä tai tarvita tukea ja vahvistusta vanhemmuuteen esimerkiksi esikoislapsen tai erityislapsen hoitamisessa. Vanhemmat voivat olla nuoria ja epävarmoja vauvan hoidossa. Vanhempi voi myös kokea itsensä väsyneeksi tai kärsiä lievästä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Perhekummitoiminnan tarkoituksena on tukea vanhemmuutta ja lapsiperheiden arkea. Tukisuhde on vapaaehtoinen ja perustuu tasavertaisuuteen. Perhe voi hakeutua toimintaan oman lastenneuvolansa terveydenhoitajan tai muun ammattihenkilön kautta. Tukea vanhemmuutta ja lapsiperheen hyvinvointia sekä ehkäistä ongelmien syntymistä ja kasautumista. Tukea vanhempien elämänhallintaa ja perheiden selviytymistä arjessa lisäämällä perheiden hyvinvointia ja iloa toimia lasten kanssa. Tarjota lapsiperheiden tueksi laadukasta, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa, joka täydentää kunnan peruspalveluja ja MLL:n palveluja. Laajentaa perhekummitoimintaa Turun lisäksi Laitilaan, Kaarinaan ja Raisioon. 30 perhettä saa perhekummin. Rekrytoidaan perhekummeja piirin tapahtumissa ja vapaaehtoisten rekrytointi-illoissa. Järjestetään yhdessä muun tukihenkilötoiminnan kanssa koulutukset keväällä ja syksyllä. Pidetään yllä hyvää, jatkuvaa yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Järjestetään terveydenhoitajille Helmiaamiainen, jossa kerrotaan perhekummitoiminnasta. Varmistetaan vapaaehtoisten valinnalla, koulutuksella ja ohjauksella toiminnan jatkuminen ja hyvä imago perheiden, kuntien ja vapaaehtoisten keskuudessa Ystäväksi maahanmuuttajaäidille Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan tavoitteena on edistää maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja kielenoppimista. Toiminta perustuu siihen, että suomea puhuvat naiset toimivat ystävinä maahanmuuttajaäideille. Erityisesti kotona lapsiaan hoitavilta maahanmuuttajaäideiltä puuttuvat luonnolliset tukiverkostot eikä heillä usein ole mahdollisuutta lähteä kielikursseille. Kielenoppiminen uudessa kotimaassa on mahdotonta, jos äidillä ei ole ketään, jonka kanssa puhua suomea. Kaikki äidit eivät saa neuvolasta tietoa esimerkiksi leikkipuistotoiminnasta tai perhekahviloista. Tietoa saavilla saattaa olla korkea kynnys lähteä yksin tutustumaan leikkipuistoon tai oman asuinalueen muuhun lapsiperhetoimintaan. Ystäville järjestetään perehdytyskoulutus, yhteisiä tapaamisia, säännöllistä jatkokoulutusta sekä neuvontaa ja ammatillista ohjausta. Jokainen ystävyyssuhde aloitetaan tapaamisella, jossa on läsnä maahanmuuttajaäiti, vapaaehtoinen sekä MLL:n koordinaattori. Ystäväparit järjestävät koordinaattorin kanssa erilaisia, kaikille avoimia tapaamisia. Edesauttaa ja tukea kaksisuuntaista kotoutumista. Maahanmuuttajat oppivat suomen kieltä. Ystäväparien arkipäivän aktiivisuus lisääntyy uuden vapaa-ajan harrastustoiminnan kautta. Luoda ja juurruttaa uudenlaista, tukihenkilötoimintaa kevyempää, vapaaehtoista ystävätoimintaa. 15

16 Piiri kouluttaa vapaaehtoista ystävää. Piiri tavoittaa 20 ystävää kaipaavaa maahanmuuttajaäitiä. Ohjaaja tukee ystäväparien tutustumista ja toimimista. Piiri luo rekrytoinnin avuksi hyvät ja toimivat yhteydet alueellisiin maahanmuuttajajärjestöihin. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja arviointi toteutuneet ystäväsuhteet koulutetut ystävät palautteet osallistujilta 5. MLL:n ammatilliset perhepalvelut MLL:n ammatillisia perhepalveluita ovat: Lapsiperhetyö, johon kuuluu lapsiperheiden kotipalvelu, ennaltaehkäisevä perhetyö sekä vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen hoito Valvotut tapaamiset Ammatillinen tukihenkilötyö Näitä palveluita kunnat ostavat lapsiperheidensä käyttöön. Ammatillisia perhepalveluita ovat lisäksi lasten ryhmähoito ja yritysten lastenhoito, joita ostavat yhteisöt tai yritykset. Ammatillisten perhepalvelujen ryhmään kuuluvat perhepalvelupäällikkö, perhetyöntekijät ja ammatilliset tukihenkilöt Kuntien kanssa yhteistyössä toteutetut perhepalvelut Ammatillisen lapsiperhetyön palvelut vastaavat yksilöllisesti perheen tarpeisiin ja tavoitteisiin. Perheessä saatetaan tarvita lapsiperheiden kotipalvelua, apua lapsen synnyttyä tai perheen tilanteen väliaikaisesti kuormittuessa. Apua voidaan tarvita arjen hallintaan, lasten hoitoon tai kasvatuksellisten asioiden läpikäymiseen. Perheen ongelmat ovat saattaneet jatkua jo pidempään ja niitä voi olla monenlaisia. Tällöin ennaltaehkäisevän perhetyön työote on tavoitteellisempi, pitkäjänteisempi ja yhteistyötä tehdään tiiviisti perheen muun tukiverkoston kanssa. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen hoito on kotiin annettavaa palvelua lapselle tai nuorelle, joka tarvitsee henkilökohtaista avustamista ja hoitoa. Palvelua voidaan tarjota esimerkiksi osana omaishoidon tuen palveluja. Valvotut tapaamiset järjestetään Perhetalo Heidekenillä, Perhekeskus Marakatissa, Pikku-Heiskassa tai tapaavan vanhemman kotona, jos koti soveltuu tapaamiseen. Valvotun tapaamisen tarkoituksena on ylläpitää ja vakauttaa lapsen suhdetta siihen vanhempaan, jonka tapaaminen muuten merkitsisi riskiä lapsen fyysiselle tai psyykkiselle turvallisuudelle. Ammatillinen tukihenkilötyö vastaa lapsen tai nuoren tarpeeseen saada elämäänsä turvallinen aikuinen ammattilainen. Ammatillisen tukihenkilön kanssa paneudutaan kuormittavaan elämäntilanteeseen toiminnallisin keinoin ja etsitään ratkaisua esimerkiksi koulumaailman, kaverisuhteiden ja vapaa-ajan haasteisiin. Ryhmämuotoista ammatillista tukihenkilötyötä kehitetään vaihtoehdoksi ja lisäpalveluksi lastensuojelun asiakkaina oleville nuorille, jotka tarvitsevat miespuolisia tukihenkilöitä. Tavoitteena on kannustaa nuoria harrastustoimintaan, auttaa heitä löytämään uusia kavereita ja saamaan kokemuksia tekemisestä, joka jatkuu myös ryhmän jälkeen. Palvelut edistävät lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Palvelut ovat tärkeä ja vakiintunut osa kuntien palvelutarjontaa. Palvelut ovat laadukkaita ja tarpeenmukaisia. Palvelut ovat saumaton kokonaisuus MLL:n muiden lapsiperheitä tukevien työmuotojen kanssa. Palveluihin kehitetty nettipohjainen palveluohjausjärjestelmä helpottaa tilausten käsittelyä ja edistää reaaliaikaista tiedonkulkua. Ryhmämuotoinen tukihenkilötyö vähentää tukisuhdetta jonottavien lasten ja nuorten määrää sekä tarjoaa lapsille ja nuorille uudenlaisen tukimuodon. Piiri kartoittaa systemaattisesti palvelujen käyttäjien ja tilaajien tyytyväisyyttä. Piiri markkinoi palveluja aktiivisesti kunnille. Piiri ulottaa palveluohjausjärjestelmän helpottamaan kuntien työntekijöiden työtä. Perhepalvelupäällikkö tekee tiivistä yhteistyötä piirin muiden työntekijöiden kanssa ja luo piirin palveluista toimivia palveluketjuja ja kokonaisuuksia. Piiri panostaa henkilöstön osallisuuteen, koulutukseen ja työhyvinvointiin. Käynnistetään ryhmämuotoinen tukihenkilötyö, tarjotaan sitä aktiivisesti kunnille ja luodaan siitä pysyvä tukimuoto lapsille ja nuorille. palveluiden käyttäjien ja tilaajien tyytyväisyyden kartoitus toteutuneet tuntimäärät kuntakohtaisesti ja palvelukohtaisesti palvelujen piirissä olevat kunnat palvelun piiriin tulevat uudet kunnat palvelujen saavutettavuuteen esimerkiksi kotisivujen toimivuuteen liittyvä palaute 16

17 5.2. Lasten ryhmähoito Lasten ryhmähoitoa järjestetään yhteisöjen ja yritysten tilauksesta erilaisissa tilaisuuksissa kuten messuilla, luento- ja koulutustilaisuuksissa sekä erilaisissa massatapahtumissa. Lasten turvallisuudesta ja viihtyvyydestä huolehtivat MLL:n kouluttamat ryhmähoitajat, joita on aina paikalla niin paljon kuin lasten ikä ja lapsiryhmän koko edellyttävät. Lasten ryhmähoitoa järjestetään joustavasti tilaajan tarpeiden mukaan. Ryhmähoitoa tuotetaan 350 tuntia. Ryhmähoitajat ovat osaavia ja sitoutuneita työhönsä. Salossa aloitetaan osana lastenhoitotoimintaa yhdessä kaupungin kanssa ryhmähoidon kokeilu, jossa asiakkailla on mahdollisuus tuoda maksutta ja aikaa varaamatta lapsi hoitoon. Hoitoa järjestetään kaupungin tarjoamissa tiloissa noin kahdesti kuussa, kolme tuntia kerrallaan. Piiri markkinoi ryhmähoitoa yhteisöille ja yrityksille. Piiri järjestää ryhmähoitajille vähintään 2 pienryhmätapaamista vuoden aikana. Piiri järjestää ryhmähoitajille vähintään 1-2 lisäkoulutusta vuoden aikana. tilaajapalautteet toteutuneet tunnit 5.3. Lastenhoitopalvelu yrityksille MLL:n Varsinais-Suomen piirin tarjoaa tuloverolain 69. pykälän mukaista sairastuneen lapsen hoitoapua yritysten työntekijöille. Piiri kouluttaa hoitajat ja välittää heidät perheisiin. MLL:n Varsinais-Suomen piiri ja yritys tekevät kirjallisen sopimuksen tarjottavasta lastenhoitopalvelusta sekä sopivat sen yksityiskohdista. Sopimusten määrä on vuoden lopulla 35. Hoitotunteja tuotetaan 500. Piiri järjestää työntekijöille vähintään 2 pienryhmätapaamista vuoden aikana. Piiri järjestää työntekijöille 1-2 lisäkoulutusta vuoden aikana. Piiri markkinoi palvelua Turun alueen yrityksille. asiakastyytyväisyyskysely palvelua käyttäneille perheille vuosittain tuntitilasto palvelun käytöstä yrityksille vuosittain toteutuneet hoitotunnit 6. Koulutuskeskus MLL:n tärkeänä tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten osallisuutta ja edistää sellaista eri tahojen välistä kumppanuutta, jolla voidaan lisätä vanhemmille annettavaa kasvatustukea. MLL:n Varsinais-Suomen piirin tavoitteena on omalta osaltaan olla parantamassa mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen, sillä osaaminen on muodostunut yhä keskeisemmäksi tekijäksi niin työelämässä kuin aktiivisessa yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Vuonna 2015 tarjotaan koulutuksia, jotka liittyvät muun muassa päihdekasvatukseen, mediakasvatukseen, perhevalmennukseen, isien kohtaamiseen ammattihenkilön työssä, perhekeskustoimintaan, reflektiivisen työotteen vahvistamiseen, ryhmänohjaustaitoihin ja vapaaehtoistoimintaan. Erityisesti mediakasvatuksen sisältöjä kehitetään. Lisäksi jatketaan Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeessa kehitettyä perheryhmäohjaajien koulutusta. Kohderyhmänä ovat vanhemmat, koululaiset, opiskelijat sekä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen ammattihenkilöt. Vahvistaa piirin roolia MLL:n alueellisena koulutuskeskuksena, jolla on mahdollisuus tarjota koulutusta myös Satakunnan piirin alueella esimerkiksi reflektiivisen työotteen vahvistamisessa. Välittää MLL:n kehittämis- ja kokeilutoiminnan tulokset ammattilaisten ja vanhempien käyttöön. Tukea vanhemmuutta ja lapsuutta. Edistää yhteisöllisyyttä ja yhteistä kasvatusvastuuta. Kehittää koulutusten sisältöjä muun muassa kuunnellen ajassa olevia heikkoja signaaleja tulevista muutoksista. Tavoittaa laaja kohderyhmä: ammattihenkilöstö, vanhemmat, koululaiset ja vapaaehtoiset. Piiri kokoaa koulutustarjontansa koulutuskalenteriksi, joka välitetään kohderyhmälle. Piiri tarjoaa vanhempainiltoja sekä alle kouluikäisten että kouluikäisten lasten vanhemmille. Piiri tarjoaa ammattihenkilöille koulutusta reflektiivisessä työotteessa ja muista MLL:n keskeisistä sisältöalueista ja kehittämistyön tuloksista. Piiri tehostaa koulutukseen liittyvää markkinointia. Piiri jatkaa yhteistyötä Vanhempain Tietopalvelun kanssa. erilaisten koulutusten määrä ja koulutuksiin osallistuneiden määrä palautteet koulutuksiin osallistuneilta 17

18 7. Kehittämishankkeet 7.1. Työllisty järjestöön -hanke Työllisty järjestöön -hanke on toiminut vuodesta 2005 ja vakiinnuttanut paikkansa Varsinais-Suomen välityömarkkinoilla ja osana piirin toimintaa. Se on tarjonnut työ- ja työkokeilumahdollisuuksia vuosittain noin 60 henkilölle ja tukenut heidän jatkotyöllistymistään kohti avoimia työmarkkinoita. Työ- ja työkokeilumahdollisuuksia ovat tarjonneet MLL:n piiritoimiston ja Perhekeskus Marakatin lisäksi piirin paikallisyhdistykset ja muut järjestöt ja yhdistykset Varsinais-Suomessa. Työllistäminen on tapahtunut pääasiassa palkkatuen ja työkokeilun avulla. Lisäksi hanke on tarjonnut alkuohjausta työnhakijoille sekä tukenut työnantajina toimivia yhdistyksiä niin rekrytoinnissa kuin työnantajana toimimisessakin. Hankkeen pääpaino on työllistyneiden asiakkaiden yksilöohjauksessa, jonka ensisijaisena tavoitteena on löytää työpaikka avoimilta markkinoilta. Pohjana tässä on hankkeessa aiemmin kehitetty tavoitteellisen ja suunnitelmallisen ohjauksen malli, johon yritysyhteistyö liitetään nyt aiempaa tiiviimmin mukaan. Yritysyhteistyö pohjautuu asiakaslähtöiseen taustatyöhön. Oman osaamisen sanoittaminen ja ajattelukentän laajentaminen ovat ohjauksen ydinasioita, jotka luovat perustan asiakkaalle annettavaan konkreettisen apuun. Yritysyhteistyö, vanhojen kontaktien ylläpito ja uusien kontaktien hankkiminen on monipuolisen yhteistyöverkoston rakentamista hankkeen kohderyhmän työllistymisen edistämiseksi. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustajat Varsinais- Suomen TE-toimiston kaikilta palvelulinjoilta, Turun kaupungilta sekä mahdollisesti yhteistyöyrityksistä. Lisätä pitkään työttöminä olleiden työmarkkinavalmiuksia tarjoamalla työ- ja työkokeilupaikkoja yhdistyksissä ja järjestöissä palkkatuen ja työkokeilun avulla vähintään 50 henkilölle. Lisätä pitkään työttöminä olleiden työmarkkinavalmiuksia tarjoamalla alkuohjausta vähintään 100 henkilölle. Tarjota henkilökohtaista ohjausta työllistymisen tueksi, jotta ainakin puolet on työssä tai ei ainakaan työttömänä jakson jälkeen ja 10 % on työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Työ- ja työkokeilupaikkojen löytämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Työllistyneiden henkilöiden kanssa tehdään aikataulutettu ohjaussuunnitelma asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Ohjauksen tueksi tarjotaan lyhytkestoisia työntekijän osaamista täydentäviä ja työmarkkinavalmiuksia lisääviä koulutuksia. Alueen yritysten kanssa tehdään yhteistyötä jatkotyöpaikkojen löytämiseksi, hankkeen mahdollisuuksista tiedottamiseksi ja monipuolisen verkoston rakentamiseksi. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen TE-toimiston, toisten varsinaissuomalaisten välityömarkkinatoimijoiden ja alueen yritysten kanssa. Asiakasmäärä, asiakkaiden ohjaukseen käytetyt yksilöidyt ohjaustunnit sekä jatkotyöllistymistiedot raportoidaan kolmen kuukauden välein (määrällisten tavoitteiden seuranta) rahoittajalle. Yritysyhteistyön etenemistä seurataan jatkuvasti sekä itsearviointina että raportoimalla kolmen kuukauden välein rahoittajalle. Laadullisia vaikutuksia seurataan yksilökohtaisesti aina työ- tai työkokeilujakson päättyessä webropolkyselyllä. Kokonaistavoitteiden toteutumista seurataan ohjausryhmän kokouksissa kolmesti vuodessa Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hanke MLL:n lapsi- ja perhetoiminnassa on monia toimintoja, jotka soveltuvat hyvin maahanmuuttajille. Käytännössä maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole laajasti löytäneet MLL:n toimintaa. Toimintaa tulee kehittää niin, että se palvelee kaikkia lapsiperheitä. Osa toiminnasta voi olla monikulttuurista, osa kaksikielistä tai tietyn kulttuurin edustajille suunniteltua. RAY rahoittaa Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta - hanketta vuosien aikana. Vuonna 2015 käytännön kehittämistyö keskittyy erilaisten vapaaehtoisvoimin ohjattujen ryhmien, kerhojen ja perhekahviloiden ympärille. Isä-lapsitoimintaan ja kylämummi- ja - vaaritoimintaan etsitään muotoja, joihin myös maahanmuuttajaperheet haluavat osallistua. Verkostoja kehitetään ja yhteistyötä syvennetään. Hankkeessa kehitetään keinoja, joilla Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnassa mukana olevat äidit löytävät MLL:n myös vapaaehtoistoimijoina. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan pääosassa ovat ystäväparit, jotka tutustuvat toisiinsa ja ryhtyvät harrastamaan yhdessä. Suomalaiset ystävät saavat tehtäväänsä perehdytyksen, jatkokoulutusta ja ammatillisen tuen. Vapaaehtoisen polku Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnassa muotoillaan palveluksi. Onnistuneet käytännöt mallinnetaan valtakunnallisesti, juurrutetaan ja levitetään koko maahan hankeaikana. Hanke toteutetaan yhteistyössä maahanmuuttajien ja heidän järjestö- 18

19 jensä kanssa. Kumppanijärjestöjä ovat Sondip ry, Yhdessä Yhdistys ry, Suomen eestiläiset ja inkeriläiset ry, Albaaniyhdistys Bashkimi ry, Bosnialaisten kulttuurikeskus Suomessa ry, Länsi-Suomen Somaliseura ry, MLL:n Varissuon paikallisyhdistys ry, MLL:n Halisten-Kohmon paikallisyhdistys ry, MLL:n Kaarinan paikallisyhdistys ry, MLL:n Turun paikallisyhdistys ry, MLL:n Raision paikallisyhdistys ry sekä MLL:n Uudenmaan piiri ja MLL:n keskusjärjestö. MLL:n toiminta on monikulttuurista ja se tarjoaa helposti saavutettavaa kulttuurisensitiivistä vertaistukea kaikille lapsiperheille. Eri etnisten ryhmien lapsiperheillä on esteetön polku MLL:n lapsi- ja perhetoimintaan. Maahanmuuttajat ovat verkostoituneet kantaväestön lapsiperheiden kanssa ja ovat osallisina järjestöjen toiminnassa. Maahanmuuttajajärjestöt ovat saaneet tukea oman ehkäisevän lapsi- ja perhetoimintansa kehittämiseen. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta edesauttaa ja tukee kaksisuuntaista kotoutumista ja suomenkielen oppimista. Ystäväparien arkipäivän aktiivisuus lisääntyy uuden vapaa-ajan harrastustoiminnan kautta. Kehitetään lapsi- ja perhetoimintaa siten, että se palvelee myös maahanmuuttajaperheitä. Kehitetään monikulttuurista ohjausosaamista ja työtapoja. Kehitetään yhteistyössä MLL:n keskusjärjestön kanssa koulutusmalli MLL:n ja muiden järjestöjen paikallisyhdistysten monikulttuuriseen vapaaehtois- ja järjestötyöhön. Kannustetaan maahanmuuttajia vapaaehtoisiksi MLL:n lapsi- ja perhetoimintaan ja järjestötyöhön. Kehitetään MLL:n Varsinais-Suomen ja Uudenmaan piirien välistä maahanmuuttajiin liittyvää yhteistyötä muun muassa Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan kautta. Piiri tavoittaa 20 ystävää kaipaavaa maahanmuuttajaäitiä ja kouluttaa tarvittavan määrän vapaaehtoisia. seuranta- ja arviointisuunnitelman mukaiset toimenpiteet osallistujapalautteen kerääminen siten, että yhteisen kielen puuttuminen ei muodostu ongelmaksi lasten huomioiminen palautteen keräämisessä monipuoliset ja uudenlaiset keinot palautteen keräämisessä; tarinat, valokuvat, videot, piirrokset toimijoiden systemaattinen itsearviointi 7.3. Koko Suomi leikkii -hanke Koko Suomi leikkii on Suomen Kulttuurirahaston 75- vuotisjuhlansa kunniaksi käynnistämä ja rahoittama kolmevuotinen ( ) hanke. Sen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti. Hankkeen koordinaatiosta vastaa MLL. Hankkeeseen on palkattu 10 leikkilähettiä, jotka toimivat alueellisesti MLL:n ja SPR:n piirijärjestöissä. Varsinais- Suomen leikkilähetti työskentelee MLL:n Varsinais- Suomen piirissä yhteistyökumppaneina SPR Varsinais- Suomen piiri sekä SPR Turunmaan piiri (Åbolands distrikt). Hanke on suomenkielinen. Hankkeen päätavoitteena on saada leikki ja sukupolvien välinen kanssakäyminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja käynnistää jokaiseen suomalaiseen kuntaan Terhokerho. Terhokerhot ovat vapaaehtoisten ohjaamia matalankynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa lapset, eläkeläiset ja muut aikuiset voivat viettää kiireetöntä aikaa yhdessä leikkien. Toiminta on suunniteltu erityisesti vuotiaille lapsille ja ikäihmisille. Terhokerhot ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Terhokerhossa voidaan askarrella, tarinoida, tehdä retkiä, leipoa ja pelata. Osallistujat ja ohjaajat suunnittelevat toiminnan yhdessä. Terhokerho toimii joko MLL:n paikallisyhdistyksen tai SPR:n paikallisosaston yhteydessä. Yhteistyötä tehdään kunnan, seurakunnan tai järjestöjen kanssa. Terhokerho käynnistyy leikkilähetin kokoonkutsumalla yhteisellä suunnittelupajalla. Päätavoitteena on tuoda leikki ja sukupolvien välinen kanssakäyminen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toiminta vahvistaa lapsuutta, leikkiä ja mielikuvitusta sekä muistuttaa leikin merkityksestä ja innostaa kaikenikäisiä suomalaisia leikkimään yhdessä. Rakentaa ja vahvistaa siltaa sukupolvien välillä ja välittää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle. Saada erilaisissa elämäntilanteissa olevia lapsia ja aikuisia, myös miehiä, mukaan toimintaan. Luoda uutta sisältöä MLL:n ja SPR:n olemassa oleviin toimintoihin. Luoda pysyviä toimintatapoja hyvää lapsuutta tukevaan vapaaehtoistoimintaan ja eri sukupolvien kohtaamiseen. Terhokerhoja on Varsinais-Suomessa vuoden lopulla 22 kunnassa, joista 12 uutta. Leikkilähetti varmistaa vuonna 2014 mukaan lähteneiden kuntien Terhokerhojen jatkuvuuden ja vierailee keväällä jokaisessa Varsinais-Suomen Terhokerhossa ja on vapaaehtoisten tavoitettavissa. Leikkilähetti innostaa MLL:n paikallisyhdistyksiä ja SPR:n osastoja perustamaan Terhokerhoja, joita vuoden lopussa on 22 kunnassa. Leikkilähetti tilastoi ja raportoi Terhokerhotoiminnasta projektihallinnolle ja sovitun käytännön mukaisesti sekä MLL:n että SPR:n piirille. Leikkilähetti osallistuu vapaaehtoisten ohjaajien rekrytointiin yhteistyössä yhdistyksen tai osaston kanssa. 19

20 Leikkilähetti pitää yhteyttä paikallismedioihin ja vastaa haastattelupyyntöihin viestintäsuunnitelman mukaisesti. Leikkilähetti huolehtii osaltaan, että Koko Suomi leikkii -hanke ja Terhokerhot ovat esillä paikallismedioissa, MLL:n piirin ja SPR:n piirin tiedotteissa sekä sosiaalisessa mediassa. Leikkilähetin työpiste on MLL:n piirissä, mutta hän työskentelee yhden päivän kuukaudessa SPR:n piirin toimistolla ja osallistuu sekä MLL:n että SPR:n järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. mukana olevat kunnat, Terhokerhojen määrä ja kokoontumiskerrat vapaaehtoisten ja eri-ikäisten aikuisten ja osallistujien määrä Terhokerhoihin osallistuneiden palautteet ja kokemukset toiminnasta vapaaehtoisten saaman tuen, ohjauksen ja koulutuksen määrä mediaseuranta Varsinais-Suomessa 8. Hallinto ja talous MLL:n Varsinais-Suomen piirin toimintaa ohjaavat MLL:n valtakunnallinen pitkän aikaväli strategia Suunta 2024 ja kolmivuotissuunnitelma sekä oma suunnitelma vuosiksi Suunnitelmassa otetaan kantaa piirin painopisteisiin ja strategisiin menestystekijöihin. Visiona on, että MLL:n Varsinais-Suomen piiri on ehkäisevän lastensuojelutyön edelläkävijä. Tämä vaatii jatkuvaa henkilöstön osaamisen ja työtapojen uudistamista ja kehittämistä. Näiden suunnitelmien pohjalta laaditaan vuotuiset toimintasuunnitelmat, joista jokainen vastuuhenkilö laatii oman henkilökohtaisen tavoitteistonsa seuraavaksi vuodeksi. Piirin johtosääntö määrittelee vastuu- ja päätösvallan jakaantumisen luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kesken. Henkilöstön ohjaus- ja johtamisjärjestelmä toimii laatujärjestelmänä henkilöstöön ja johtamiseen liittyvissä asioissa. Piiritoimiston toiminnat on koottu neljäksi ryhmäksi; Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta, Lapsiperheiden tukipalvelut, Perhepalvelut ja Sisäiset palvelut. Ryhmiä johtavat päälliköt, jotka yhdessä toiminnanjohtajan kanssa muodostavat johtoryhmän, jossa piirihallituksen puheenjohtajalla on läsnäolo-oikeus. Ryhmien sisälle ja ryhmiä yhdistämään on perustettu tiimejä Luottamuselimet Piirin syyskokous järjestetään sääntöjen mukaan viimeistään joulukuussa ja kevätkokous viimeistään toukokuussa. 20 Piirihallitus kokoontuu vuoden aikana 8 10 kertaa ja työvaliokunta tarvittaessa. Piirihallitus osallistuu piirin toimintaan ja seuraa sitä. Piirihallituksella on apunaan toimikuntia, jotka keskittyvät tietyn toiminnan kehittämiseen. Toimikunnat valitaan aina tarpeen mukaan vuodeksi kerrallaan vuoden ensimmäisessä piirihallituksen kokouksessa. Piirihallituksen jäsenet tuntevat MLL:n työn valtakunnallisesti, piiri ja paikallisyhdistystasolla ja ovat sitoutuneita piirihallituksen työskentelyyn. Päätöksentekoa ohjaavat MLL:n valtakunnalliset ja piirikohtaiset suunnitelmat. Päätöksenteko tukee piirin talouden hyvää hoitoa. Piirihallituksen jäsenten vahvuudet ja osaaminen rikastuttavat piirin työtä. Piirihallituksen ja työntekijöiden välinen yhteistyö palvelee arjen työtä. Jokainen uusi piirihallituksen jäsen perehdytetään liiton, piirin ja yhdistysten toimintaan. Piirin työntekijät esittelevät piirihallituksen kokouksissa lyhyesti ajankohtaisia asioita omilta työalueiltaan. Piirihallitus vastaa, että tehdyt esitykset ja päätökset tukevat valtakunnallisia ja piirikohtaisia suunnitelmia. Piirihallitus saa jokaisessa kokouksessa katsauksen taloudellisesta tilanteesta Henkilökunta Piirin henkilöstöhallinnon periaatteista päättää ja niiden toteutusta seuraa ja valvoo piirihallitus. Toiminnanjohtaja vastaa henkilöstöhallinnon käytännön toteutuksesta yhdessä esimiesten kanssa. Piiriin on laadittu henkilöstön ohjaus- ja johtamisjärjestelmä, joka mahdollistaa yhtenäiset toimintatavat. Toiminnanjohtajan työtä suunnataan talouden hoitoon ja rahoituksen hankkimiseen, sidosryhmä- ja yritysyhteistyöhön, kuntayhteistyöhön, viestintään ja vaikuttamiseen, henkilöstöjohtamiseen ja kehittämistyöhön. Piirin eri ryhmien ja tiimien välinen yhteistyö ja hankkeiden nivoutuminen piirin perustyöhön ovat tärkeitä, jotta kaikki osaaminen ja henkilöstön työpanos on tarkoituksenmukaisessa käytössä. Yhteistyöllä saadaan aikaan tasoitusta ja joustoa ruuhkahuippuihin ja toiminnan muutosvaiheisiin. Johtoryhmätyöskentelyn keskeisenä tavoitteena on edistää toimialojen välistä yhteistyötä, parantaa eri henkilöstöryhmien välistä tasa-arvoa ja yhtenäistää toimintaperiaatteita koko työyhteisössä. Piiri on työntekijöitään kannustava, heidän jaksamiseensa ja osaamiseensa panostava avoin työyhteisö, jossa työskentelee innostunut ja tehtäviinsä sitoutunut henkilöstö.

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

MLL:n Kainuun piiri Vierailu MLL:n Lapin piiriin Seija Karjalainen

MLL:n Kainuun piiri Vierailu MLL:n Lapin piiriin Seija Karjalainen MLL:n Kainuun piiri 2017 Vierailu MLL:n Lapin piiriin 20.5.2017 Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ry Perustettu 1950 Vuosikokoukset, piirihallitus, puheenjohtaja Toivo Sistonen

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Toiminta- suunnitelma 2016

Toiminta- suunnitelma 2016 Toimintasuunnitelma 2016 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin ja valtakunnallinen kansalaisjärjestö, johon kaikki uudet jäsenet ovat tervetulleita. MLL:n päätehtävä on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Suunnitelma 2015-2017 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Varsinais-Suomessa on 66 MLL:n paikallisyhdistystä. MLL:n Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi 3.10.2013, Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri http://hameenpiiri.mll.fi/

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Sisältö. Esite julkaistu Tilastot vuodelta 2016.

Sisältö. Esite julkaistu Tilastot vuodelta 2016. MLL Päijät-Hämeessä Sisältö MLL toimii lähes jokaisessa Suomen kunnassa 3 Lähellä lapsia, nuoria ja vanhempia 4 Perhekahvilat ja kerhot 4 Sukupolvia yhdistävä toiminta 5 Lastenhoito 6 Tapahtumat, retket

Lisätiedot

MLL:n perhekahvilatoiminta

MLL:n perhekahvilatoiminta 2015 MLL:n perhekahvilatoiminta Koulutusportaat perhekahvilatoimijoille MLL KYLPY PERUS- KOULUTUS JATKO-KOULUTUS PERHEKAHVILA- TREFFIT KEHITTÄMIS- ILLAT 2 MLL KYLPY MLL kylpy 3 MLL kylpy Kenelle MLL:n

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA Seututapaamiset käynnistyvät maaliskuussa 2016. Seututapaamiseen kutsutaan yhdistysaktiiveja lähialueilta ja kuullaan mitä kaikkea on lähikunnissa käynnistymässä

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013 YHDISTYKSEN ARVOT VISIO Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Suvaitsevaisuus Ilo Visio on näkymä yhdistyksen

Lisätiedot

15/11/2016 Kaisa Raninen. Toimintasuunnitelma 2017

15/11/2016 Kaisa Raninen. Toimintasuunnitelma 2017 15/11/2016 Kaisa Raninen Toimintasuunnitelma 2017 Toimintaympäristö - valtakunnallinen MLL on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on

Lisätiedot

MLL kunnan kumppanina

MLL kunnan kumppanina MLL kunnan kumppanina MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lapsiperheiden hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät varhaisen tuen palvelut. 3. kerros

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ

TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset uudessa tilanteessa sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kulttuuri- ja taideyhdistyksille olennaista Pirkanmaan

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014. http://lapinpiiri.mll.fi/

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014. http://lapinpiiri.mll.fi/ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014 / Sisältö 1 MLL:n TOIMINNAN YDINALUEET JA ROOLI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 2.1 Vaikuttaminen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

YHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia

YHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia YHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia Sisältö Resurssit Tavoitteet Hankkeen toimintalinjat ja tulokset Matkan varrella opittua Hankkeen resurssit 2009-2013 RAY on rahoittanut hanketta kahdessa

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVȦ. Ȧ. ARKEA YHDESSȦ. Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVȦ. Ȧ. ARKEA YHDESSȦ. Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVȦ. Ȧ. ARKEA YHDESSȦ. Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa Katso esittelyvideo YouTubesta Perheiden hyvinvoinnin ja arjen tukena Etelä-Savon perhekeskustoiminta kokoaa yhteen

Lisätiedot

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo Perhekeskusfoorumi 20.9.2017 Hankepäällikkö Pia Suvivuo Hankkeen kehittämiskokonaisuus Lapsiystävällinen maakunta - toimintakulttuurin muutos Matalan kynnyksen palvelut, peruspalvelut Sähköiset palvelut

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma 2013 Toimintasuunnitelma 2013 1 Sisältö 1 MLL:n toiminnan tarkoitus 3 2 Toimintaympäristö 3 3 Lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen 3 3.1 Vaikuttaminen päätöksentekoon 4 3.2 Kumppanuus ja yhteistyöverkostot

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Lapsiperheet hyötyvät kunnan ja järjestöjen yhteistyöstä

Lapsiperheet hyötyvät kunnan ja järjestöjen yhteistyöstä 11.11.2016 Mirja Lavonen-Niinistö, toiminnanjohtaja Eila-Mari Väätäinen, koordinaattori, perhekeskustoiminta Lapsiperheet hyötyvät kunnan ja järjestöjen yhteistyöstä MLL Järvi-Suomi yhteistyössä lapsen

Lisätiedot

Lapsettaako? Ohjeet tulevat kuvina. Ole tarkkana. Kolme eri tehtävää.

Lapsettaako? Ohjeet tulevat kuvina. Ole tarkkana. Kolme eri tehtävää. Lapsettaako? Ohjeet tulevat kuvina. Ole tarkkana. Kolme eri tehtävää. Perheet keskiöön! Varsinais-Suomi Järjestöagentti Katja Rippstein MLL:n Varsinais-Suomen 045 132 6736 katja.rippstein@mll.fi Perheet

Lisätiedot

Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme

Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi Yhteinen Päijät-Häme 2017-2020 Yhdessä saadaan aikaiseksi Vireä, näkyvä ja arvostettu yhdistystoiminta Aktiivinen yhdistysväki Yhdistykset,

Lisätiedot

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, 20700 Turku p. (02) 273 6000

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, 20700 Turku p. (02) 273 6000 Vuosikertomus 2014 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, 20700 Turku p. (02) 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi varsinaissuomenpiiri.mll.fi

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo

TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo TIEDOTE Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna 2011 Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Kyselyyn vastanneet järjestöt Kyselyn keskeiset tulokset vuodelta 2011 Keskeiset

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

PERHEENTALO YHTEISTYÖ

PERHEENTALO YHTEISTYÖ PERHEENTALO YHTEISTYÖ Perheentalo -yhteistyö on Iisalmen Pelastakaa Lapset ry:n, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Iisalmen yhdistys ry:n ja Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n kumppanuusmalli STEA:n

Lisätiedot

Sisältö. Esite julkaistu Tilastot vuodelta Aluetoimipiste Kumppanuustalo Kirjastokatu HÄMEENLINNA p.

Sisältö. Esite julkaistu Tilastot vuodelta Aluetoimipiste Kumppanuustalo Kirjastokatu HÄMEENLINNA p. MLL Kanta-Hämeessä Sisältö MLL toimii lähes jokaisessa Suomen kunnassa 3 Lähellä lapsia, nuoria ja vanhempia 4 Perhekahvilat ja kerhotoiminta 4 Vertaisryhmät ja Terhokerhot 5 Tapahtumat, retket ja vuokraustoiminta

Lisätiedot

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan on helppo

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2018

Toimintasuunnitelma 2018 Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kolmivuotissuunnitelma

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kolmivuotissuunnitelma Mannerheimin Lastensuojeluliiton kolmivuotissuunnitelma 2018 2020 Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi,

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen Perhekeskustyö vanhemmuuden tukena Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari Marjo Oinonen projektipäällikkö

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Hakemus ennaltaehkäisevän lapsi- ja perhetoiminnan kuntakumppanuudesta

Hakemus ennaltaehkäisevän lapsi- ja perhetoiminnan kuntakumppanuudesta 1/6..2018 Lappeenrannan kaupunki Hallituskatu 5, 2. krs. 45100 Kouvola 010 422 8122 http://kymenpiiri.mll.fi Y-tunnus 0161113-7 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on valtakunnallinen kaikille avoin

Lisätiedot

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Hankekokonaisuuden neljä osiota 1. Toimintakulttuurin muutos 2. Perhekeskustoimintamalli 3. Varhaiskasvatus,

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Yksi elämä -terveystalkoot

Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,

Lisätiedot

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen

Lisätiedot

LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ

LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ LAPE TYÖRYHMÄN ROOLI JA TEHTÄVÄT LAPE-OHJAUSRYHMÄ 20.11.2017 LAPE TYÖRYHMIEN YDINTEHTÄVÄT (stm) Ohjaa, koordinoi, tukee ja arvioi alueen LAPE-muutostyötä Toimii vuoropuhelussa maakunnan SOTE-valmistelun,

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminta MLL toi Suomeen vuonna 1972 Yhdysvalloista Toimii tällä hetkellä n. 90 % perusopetuksen 7.-9.- vuosiluokkien kouluista Vuosittain yli 10

Lisätiedot

Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla

Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla Yhdistystoiminnan tulevaisuus uudessa Päijät-Hämeessä 24.4.2018 Merja Olenius, kunnanjohtaja 24.4.2018 Kunnan toiminta ja yhteistyö yhdistysten kanssa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019 2022 - työkalu yhteiseen työhön Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kunnan tai useamman kunnan yhteinen lastensuojelulaissa (12 ) määritelty

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTA-AJATUS

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTA-AJATUS TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTA-AJATUS Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Toiminnan tarkoituksena on edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia, lisätä lapsuuden

Lisätiedot

Kohtaamispaikkojen kehittäminen Pohjois-Savossa. Henna Julkunen Pohjois-Savon Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma YHDESSÄ!

Kohtaamispaikkojen kehittäminen Pohjois-Savossa. Henna Julkunen Pohjois-Savon Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma YHDESSÄ! Kohtaamispaikkojen kehittäminen Pohjois-Savossa Henna Julkunen Pohjois-Savon Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma YHDESSÄ! Kehittäminen maakunnallisella tasolla Mukana 19 kuntaa Vanhemmuuden ja parisuhteen

Lisätiedot

Yhdistysinfo_PRH_ / A-L Mauno. Hyvät tavat toimia. MLL 600 toimijaa lasten asialla

Yhdistysinfo_PRH_ / A-L Mauno. Hyvät tavat toimia. MLL 600 toimijaa lasten asialla Yhdistysinfo_PRH_220518 / A-L Mauno Hyvät tavat toimia. MLL 600 toimijaa lasten asialla Mannerheimin Lastensuojeluliitto Historia Perustamisvuonna 1920 Suomessa asui noin miljoona lasta, joista suuri osa

Lisätiedot

1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet

1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL 20.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 KOHTAAMISPAIKAN MÄÄRITELMÄ Kohtaamispaikka on tarkoitettu lapsille, nuorille ja

Lisätiedot

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke Perheet keskiöön! Lape-info 28.2.2019 Järjestöagentti Matti Virtasalo Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 1 70 järjestön yhteisen

Lisätiedot

* Selänteen perhekeskus -toimintana

* Selänteen perhekeskus -toimintana * Selänteen perhekeskus -toimintana Lapsen hyvä arki hankeseminaari 26.4.2012 Heleena Talala, Selänteen lape:n palvelujohtaja Visiomme Perhekeskustoimintaan on helppo tulla yhdessä koko perheen kanssa.

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo Missä mennään? 21.8.2018 Perhekeskustoiminnan lähtökohdat perustuu YK:n lasten oikeuksien noudattamiseen ja lapsija perheystävälliseen toimintakulttuuriin hyvinvoiva

Lisätiedot

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli Saara Hanhela 3.10.2018 Hyvinvointifoorumi, Kangasniemi Perhekeskustoiminnan lähtökohdat 2 Perustuu YK:n lapsen oikeuksiin. Tavoitteena lapsi- ja perheystävällinen

Lisätiedot

Perheet keskiöön! Järjestöt lapsi- ja perhepalveluita kehittämässä järjestöagentti Matti Virtasalo Kittilä

Perheet keskiöön! Järjestöt lapsi- ja perhepalveluita kehittämässä järjestöagentti Matti Virtasalo Kittilä Perheet keskiöön! Järjestöt lapsi- ja perhepalveluita kehittämässä järjestöagentti Matti Virtasalo Kittilä 4.4.2019 Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot