Lastensuojelujärjestöjen palvelut osana kunnan palvelutarjontaa. Raportti kuntakyselystä 2015.

Transkriptio

1 Lastensuojelujärjestöjen palvelut osana kunnan palvelutarjontaa. Raportti kuntakyselystä Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Taustatietoa vastaajista Järjestöjen tunnettuus ja palvelujen käyttö Kunnissa hyödynnetyt järjestöjen palvelut Tärkeimmät syyt järjestöjen palvelujen käyttöön Käsityksiä kuntajärjestö-yhteistyön toimivuudesta Palvelujen käytön mahdollistavat tekijät sekä esteet Kuntien toivomia palveluja Järjestökuntayhteistyön tulevaisuus Tiedonhakutyökalujen tunnettuus ja hyödyllisyys Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt toteutti huhtikuussa 2015 verkkopohjaisen kyselyn lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskenteleville kuntatyöntekijöille. Kysely toteutettiin nyt neljättä kertaa. Aiempina vuosina kysely on lähetetty kuntien työntekijöille Turkuun, Raisioon, Saloon, Maskuun, Mynämäkeen ja Nousiaisiin, jotka ovat olleet Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt :ssä vuosina käynnissä olleen Yhdessä enemmän -hankkeen yhteistyökuntia. Nyt hankkeen päätyttyä kysely lähettiin kaikkiin varsinaissuomalaisiin kuntiin. Ensimmäinen kysely toteutettiin vuonna 2010 (n 131), toinen vuonna 2011 (n 168) ja kolmas vuonna 2013 (n 54). Yhdessä enemmän -hankkeen toimintasuunnitelman mukaan kuntakysely päätettiin toteuttaa vuodesta 2011 lähtien joka toinen vuosi. Nykyisin muutkin hyväksi havaitut Yhdessä enemmän -hankkeen toimintamuodot ovat siirtyneet osaksi järjestön perustoimintaa. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt :een kuuluu 27 jäsenjärjestöä (kts. takasivu). Kuntakyselyn kysymykset koskevat näiden järjestöjen tuottamia ehkäisevän työn palveluja, järjestöjen ja palvelujen tunnettuutta, kuntien palvelutarvetta, kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä järjestöjen palvelujen käytön edellytyksiä ja esteitä. Tämän vuoden kyselyyn vastasi yhteensä 188 kuntatyöntekijää. Kysely lähetettiin varsinaissuomalaisten kuntien kirjaamoihin ja sosiaali- ja terveystoimien sekä nuoriso- ja koulutoimien johtaville viranhaltijoille, joiden toivottiin välittävän kyselyä eteenpäin oman kuntansa asiakastyötä tekeville ammattilaisille. Näiden toimialojen katsottiin olevan keskeisimpiä ehkäisevän lastensuojelun toteuttamisessa kuntasektorilla. Aiempien vuosien tapaan vastaajamäärä on yhä suhteellisen pieni, joten kyselyn tulokset ovat suuntaa-antavia. Määrä riittää kuitenkin alueellisen selvityksen toteuttamiseen. Vastausprosenttia ei voida tarkkaan määritellä, koska tämän tyyppisestä sähköisestä kyselystä ei voi laskea monelleko kysely on todellisuudessa mennyt perille. Aineiston koko ei mahdollista myöskään kaikkien kuntien eikä kaikkien toimialojen välistä tilastollista vertailua. Tässä raportissa kuvataan kyselyn keskeisimmät tulokset sekä kuntatyöntekijöiden antamat kehittämisehdotukset järjestöyhteistyön parantamiselle. Kyselyn tulokset tuottavat ajankohtaisen katsauksen lastensuojelujärjestöjen toteuttaman ehkäisevän lastensuojelun palveluista ja niiden toimivuudesta Varsinais-Suomessa kunta-alan työntekijöiden näkökulmasta. Lisätietoja kyselystä ja sen tuloksista: koordinaattori Ann-Mari Lehti, p , ann-mari.lehti@vslapset.fi.

2 Sivu 2 Taustatietoa vastaajista Varsinais-Suomen kunnat: Aura Kaarina Kemiönsaari Koski Tl Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa Kysely lähettiin kaikkiin varsinaissuomalaisiin kuntiin ja yhtä kuntaa lukuun ottamatta jokaisesta tuli ainakin yksi vastaus. Vastaajista yli puolet (99) työskenteli Turussa. Muista kunnista määrällisesti eniten vastaajia oli Raisiosta (13), Kaarinasta (11) ja Salosta (8). Laitilasta, Nousiaisista, Paimiosta ja Paraisilta oli kustakin viisi vastaajaa. Vastaajista suurin osa (87 %) oli naisia. Kyselyyn vastanneet naiset olivat pääosin ikäluokasta vuotta, miehistä yli puolet oli ikähmästä vuotta. Suurimman osan (34 %) työpaikkana oli kasvatusja opetustoimi. Vastaajista 31 % työskenteli sosiaalitoimessa, 26 % terveystoimessa, 6 % nuorisotoimessa ja 3 % muilla toimialoilla. Järjestöjen tunnettuus ja palvelujen käyttö Järjestöjen tunnettuutta kartoitettiin kysymällä miten hyvin lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työskenteleviä järjestöjä tunnetaan ja käytetäänkö niiden palveluja. - SPR Turun Nuorten turvatalo - Turun ensi- ja turvakoti - Turun NMKY Työtehtävää tiedusteltaessa 57 % vastaajista ilmoitti työskentelevänsä asiakas- tai potilastyössä, 22 % esimies- tai johtotehtävissä, 15 % opetustehtävissä ja 6 % muissa tehtävissä. Mainittakoon, että turkulaisista vastaajista 72 % ilmoitti työskentelevänsä asiakas- ja potilastyössä. - Lounais-Suomen Mielenterveysseura /Turun Kriisikeskus - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais- Suomen piiri Tunnetuimpia järjestöjä, jotka yli 50 % vastaajista vastasi tietävänsä olivat: - Auralan Nuoret /Turun Tyttöjen Talo - Lounais-Suomen Mielenterveysseura /Turun Kriisikeskus - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais- Suomen piiri - Omaiset Mielenterveystyön tukena Lounais- Suomen yhdistys - Pelastakaa Lapset - Perhekuntoutuskeskus Lauste - Sateenkaari Koto - SOS-Lapsikylä - Turun Seudun Yksinhuoltajat - Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt. Yhdistyksen koko, toiminnan muoto ja työntekijöiden määrä eivät näytä olevan sidoksissa tunnettuuteen. Monet pienet järjestöt tunnetaan ehkä eritoten sen vuoksi, että mikään muu järjestö ei tarjoa kyseisiä palveluita. Kaikki järjestöt tunnettiin kuitenkin jollain tavalla kuntatoimijoiden keskuudessa. Järjestöjen kanssa tehdään paljon yhteistyötä ja niiden palveluihin myös ohjataan paljon. Yli 25% vastaajista mainitsi käyttävänsä seuraavien järjestöjen palveluita: - Pelastakaa lapset - Perhekuntoutuskeskus Lauste - SPR Turun Nuorten turvatalo - Turun ensi- ja turvakoti. Järjestöjen tunnettuuden lisääntymistä ei voida mitata ja verrata aiempien kyselyiden tuloksiin, koska kaikki järjestöt eivät ole olleet Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt :n jäsenjärjestöjä vuodesta 2010 asti, jolloin ensimmäinen kysely on tehty. Toisekseen myös vastaajien kuntakenttä on laajentunut koskemaan useampia kuntia sitten edellisten kyselyiden.

3 Sivu 3 Kunnissa hyödynnetyt järjestöjen palvelut Kuntatoimijoilta tiedusteltiin, mitä järjestöjen palveluita he työssään käyttävät ja mihin järjestöjen tarjoamiin palveluihin he ovat asiakkaitaan ohjanneet. Suosituin lastensuojelujärjestöjen tarjoama palvelu oli vertaishmätoiminta, jonka pariin oli ohjannut yli puolet vastaajista (54 %). Muita paljon käytettyjä palveluja olivat kohtaa- mispaikka- ja perhekahvilatoiminta (46 %), harrastus- ja kerhotoiminta (46 %), tukihenkilötoiminta (45 %) ja lyhytkestoiset koulutukset (38 %). Kaikista vastaajista 14 % ei ollut hyödyntänyt järjestöjen palveluita lainkaan. Turun osalta järjestöjen palveluiden käyttö oli monipuolisempaa kuin koko Varsinais-Suomen alueella. Turussa asiakkaita oli ohjattu eniten vertaishmätoimintaan (63 %), kohtaamispaikka- ja perhekahvilatoimintaan (57 %), tukihenkilötoimintaan (50 %), harrastus- ja kerhotoimintaan (48 %), lastenhoitopalveluihin (47 %), lyhytkestoiseen keskusteluapuun (43 %) ja kriisiapuun (42 %). Tärkeimmät syyt järjestöjen palveluiden käyttöön Kuntatoimijoiden mielestä tärkein syy käyttää lastensuojelujärjestöjen palveluja oli se, että järjestöjen palvelut täydentävät kunnan omaa palvelutarjontaa (77 %). Muiksi tärkeiksi syiksi mainittiin, että järjestöjen palveluihin on matala kynnys osallistua (51 %) ja että järjestöissä on mahdollista saada tukea tavallisissa kasvu- ja toimintaympäristöissä jo ennen lastensuojelun asiakkuutta (46 %). Yli 40 % vastaajista piti tärkeänä myös sitä, että varhaisen tuen palvelujen avulla voidaan vähentää painetta korjaavista palveluista. Vain 8 % prosenttia vastaajista piti tärkeimpänä sitä, että järjestöjen palvelut tuovat kunnalle säästöjä.

4 Sivu 4 Käsityksiä kunta-järjestöyhteistyön toimivuudesta Kuntatoimijoilta kysyttiin väittämien avulla heidän mielipiteitään ja käsityksiään siitä, miten toimivaa yhteistyö on oman kunnan ja lastensuojelujärjestöjen välillä. Monessa väittämässä huomiota herättävää oli En osaa sanoa- vastausten suuri määrä. Esimerkiksi Yhteistyö oman kuntani ja järjestöjen välillä on pitkäjänteistä- väittämään 53 % oli valinnut vaihtoehdon En osaa sanoa. JÄRJESTÖJEN TYÖNTE- KIJÖIDEN TAPAAMINEN Vain 20 % vastaajista oli täysin samaa tai osittain samaa mieltä Tapaan järjestöjen työntekijöitä riittävästi- väittämän kohdalla. Järjestöjen olisikin hyvä miettiä, mitkä olisivat ne tilaisuudet ja paikat, joissa tapaamiset kuntatyöntekijöiden kanssa onnistuisivat luontevasti. VIESTINTÄ JA TIEDOT- TAMINEN Pystyn viestimään järjestöille kuntani tarvitsemista palveluistaväittämän kohdalla 25 % koki olevansa täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä. Huomiota herättävää myös tässä väittämässä oli En osaa sanoavastausten määrä, jonka oli valinnut 32 % vastaajista. Järjestöt tiedottavat riittävästi palveluistaanväittämän kanssa 34 % vastaajista oli joko täysin samaa tai osittain samaa mieltä. Tiedän mistä löydän lisätietoa järjestöjen palveluista- väittämässä 60 % vastaajista oli joko täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä. Tietoa lastensuojelujärjestöjen palveluista onkin nykyään hyvin saatavilla niin yhdistysten omien kotisivujen, sosiaalisen median kuin myös esimerkiksi palvelukarttojen ja Hakulaari-sivuston kautta. LUOTTAMUS, YHTEIS- TYÖ JA VASTUUNJAKO Kunnan ja järjestöjen välillä vallitsee molemminpuolinen luottamus väittämän kohdalla 41 % vastaajista oli täysin samaa tai osittain samaa mieltä. Kunnan ja lastensuojelujärjestöjen välinen luottamus koetaan siis kohtalaisen hyväksi. Yhteistyöstä oman kunnan ja järjestöjen suhteen monellakaan vastaajalla ei ollut mielipidettä. Yhteistyössä, ja ainakin mahdollisista jo olemassa olevista yhteistyökuvioista, tiedottamisessa tuntuukin olevan paljon parantamisen varaa. Pitkäjänteistä ja toimivaa yhteistyötä hankaloittavia tekijöitä saattavat olla ainakin määräaikaiset hankkeet ja sitä myöten myös runsas työntekijöiden vaihtuvuus. Vastuunjako palvelujen tuottamisessa on toimivaa kunnan ja järjestöjen välillä- väittämään 32 % vastaajista oli täysin samaa ja osittain samaa mieltä. Toimiva yhteistyö on varmasti avain siihen, että palvelut ja niiden tuottamisen vastuunjako ovat selvillä molemmille osapuolille.

5 Sivu 5 Palvelujen käytön mahdollistavat tekijät ja esteet MAHDOLLISTAVIA TEKI- JÖITÄ Kuntatoimijoilta tiedusteltiin avoimen kysymyksen avulla tekijöitä, jotka ovat mahdollistaneet järjestöjen tarjoamien palvelujen käytön omassa työssä sekä tekijöitä, jotka auttaisivat lisäämään järjestöjen palvelujen käytettävyyttä. Moni vastaaja mainitsi, että järjestöjen palveluiden esittelyt sekä tutustumiskäynnit ja vierailut eri paikkoihin ovat auttaneet hahmottamaan palvelujen tarjontaa. Järjestöt ovat käyneet itse esittäytymässä täällä ja kertomassa palveluistaan. Osa myös tiedottaa säännöllisesti sähköisesti. Mielestäni esittelyt ovat hyviä, koska niiden kautta asia jää mieleen ja saa paremman kuvan palvelun sisällöstä ja luotettavuudesta. Säännöllinen ja aktiivinen tiedottaminen koetaankin tärkeäksi tekijäksi. Monella kunnan työntekijällä ei ole aikaa lähteä etsimään uusia palveluja, joten tietoisuus järjestöjen palveluista on mahdollistanut ja edesauttanut niiden käyttöä. Järjestöjen hyvä tiedottaminen ja asiakkaille jaettavat esitteet nostettiinkin esille palvelujen käytön mahdollistajana. Tieto olemassa olevista palveluista auttaisi tarjoamaan niitä myös asiakkaalle. Tiedonhaussa pitää olla itse aktiivinen ja käyttää siihen aikaa. Keskeisinä mahdollistavina tekijöinä pidettiin myös yhteistyötä sekä selkeitä ohjeistuksia ja toimintakäytäntöjä. Oleellisena koettiin, että kunnan ja järjestöjen esimiehet sopivat yhteistyöstä ja informoivat selkeästi asiakastyötä tekeviä työntekijöitä olemassa olevista sopimuksista. Myös kunnan palvelutarpeista on hyvä tiedottaa selkeästi järjestöjen suuntaan. ESTÄVIÄ TEKIJÖITÄ Toisella avoimella kysymyksellä tiedusteltiin tekijöitä, jotka ovat estäneet järjestöjen palvelujen käytön omassa työssä. Haasteeksi järjestöjen tarjoamien palvelujen käytölle koettiin myös järjestöpalvelujen hajanaisuus. Tärkeänä yhteistyön edellytyksenä onkin yhteen koottu tieto järjestöjen palveluista. Tiedon puute nousi selkeästi esille suurimassa osassa vastauksista. Vaikka järjestöjen tiedottaminen sai myös kehuja, ei se kuitenkaan tavoita kaikkia kuntatyöntekijöitä. Tiedotus on paikoin myös hajanaista eikä sitä välttämättä osata kohdistaa oikeille tahoille. Oman tiedon puute mahdollisuuksista. Työaikaresurssit menevät pääosin muunlaisiin tehtäviin. Järjestöjen tiedottamista kuntiin, ja myös toisin päin, hankaloittaa usein nimettyjen yhteyshenkilöiden puute ja työntekijöiden vaihtuvuus niin järjestö- kuin kuntasektorilla. Tilannetta ei helpota myöskään se, ettei kuntatyöntekijöiden nimiä ole useinkaan julkisesti kuntien kotisivuilla jolloin yhteydenottaminen ja tiedottaminen hankaloituvat. Usein tiedotus kohdistuukin niihin tahoihin, joiden kanssa tehdään jo entuudestaan yhteistyötä. Myös ajan puute nousi vahvasti esille puhuttaessa palvelujen käytön esteistä. Ajan puutteella vastaajat tarkoittivat lähinnä sitä, että itsellä ei ole aikaa etsiä tietoa järjestöjen palveluista asiakkaalle. Estäviksi tekijöiksi mainittiin myös etäisyys ja se, että palvelut sijaitsevat fyysisesti hankalan matkan päässä useimmiten isommissa asutuskeskuksissa ja kaupungeissa.

6 Sivu 6 Kuntien toivomia palveluja Kuntatoimijoilta tiedusteltiin, mitä lastensuojelujärjestöjen palveluja olisi tärkeä tarjota enemmän oman kunnan lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Vastauksista nousi selkeimmin esille toive saada enemmän vertaishmätoimintaa (59 %). Lisäksi toivottiin enemmän tukihenkilötoimintaa (47 %), harrastus- ja kerhotoimintaa (46 %), tukiperhetoimintaa (41 %), perhetyötä ja -palvelua (36 %) sekä kohtaamispaikka- ja perhekahvilatoimintaa (34 %). Eniten toivotuimmat palvelut ovat siis samoja, joita myös jo käytetään tällä hetkellä eniten. Vertaishmätoiminta sekä tukihenkilötoiminta ovat lastensuojelujärjestöjen tarjotuimpia toimintamuotoja myös järjestöjen antamien toimintatilastojen mukaan. Vaikka sekä tarjontaa että kysyntää on, kuntien ja järjestöjen olisi hyvä miettiä miten palveluja saataisiin tuotettua riittävästi ja monipuolisesti mahdollisimman monessa kunnassa. Palvelujen löytämistä helpottamaan Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt on julkaissut palvelukarttaperheessään sekä vertaishmätoiminnan, tukihenkilötoiminnan että keskusteluavun palvelukartat. Myös Hakulaari.fi -verkkosivusto auttaa palvelujen löytämisessä. Järjestö-kuntayhteistyön tulevaisuus Kuntatyöntekijöiltä tiedusteltiin avoimella kysymyksellä mielipidettä siitä, minkälaisena he näkevät järjestöjen ja kunnan yhteistyön tulevaisuudessa ja missä painopisteen tulisi yhteistyössä olla. Avoimissa vastauksissa nousi esiin erityisesti se, että painopisteen tulee olla ennaltaehkäisevässä työssä. Toiveena oli myös yhteistyön lisääntyminen: Toivottavasti yhteistyö tiivistyy entisestään, painopistettä tulee pitää ehdottomasti ennaltaehkäisevissä palveluissa. Yhteistyötä tulisi kehittää ja järjestöjen tulisi painottaa toimintaa vapaaaikaan ja ennaltaehkäisevään puoleen. Lisäksi perheiden tukeminen varhaisessa vaiheessa, ennen rankempien tukitoimien tarvetta. Toivon, että yhteistyötä tulee jatkossa olemaan enemmän. Kunnan pitäisi toki pystyä tarjoamaan ja järjestämään perheille, lapsille ja nuorille sitä tukea mitä he tarvitsevat, mutta koska näin ei ole käytännössä, järjestöt ovat hyvin tärkeässä asemassa, täydentävät kunnan palvelutarjontaa.

7 Sivu 7 Tiedonhakutyökalujen tunnettuus ja hyödyllisyys Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt :n tuottamat palvelukartat tiedettiin ja tunnettiin kuntatoimijoiden keskuudessa kohtalaisen hyvin. Kaikki jäsenjärjestöt sisältävän palvelukartan tiesi 42 % vastaajista. Keskusteluavun, tukihenkilötoiminnan ja vertaishmätoiminnan palvelukartat olivat tuntemattomampia. Vuoden 2014 alussa avatun Hakulaari.fi- verkkosivuston tiesi vain 19 % vastaajista. Hakulaarin sivuille on koottu palvelukarttojen tavoin lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivien järjestöjen palvelut. ei hyödynnetä päivittäisessä työssä. Kuntakohtaisia eroja tiedonhakutyökalujen tunnettuudessa ja käytössä ei juuri ollut. Tiedottamisen ja yhteistyön kuntien kanssa tuleekin jatkua, jotta tietoa erilaisista tiedonhakutyökaluista saadaan levitettyä vielä laajemmin. Positiivisena puolena voi kuitenkin ajatella, että vaikka tiedonhakutyökaluja ei kovin hyvin tunnettukaan, ne koettiin kuitenkin hyödyllisinä. Palvelukartat löydät myös osoitteesta: kehittamishankkeet/ julkaisut-ja-materiaalit/ palvelukartat Painettuja palvelukarttoja voi tilata maksutta: toimisto(at)vslapset.fi Vaikka tiedonhakutyökalut tunnettiin suhteellisen hyvin, vain pieni osa vastaajista vastasi käyttävänsä niitä. Olisikin mielenkiintoista tietää miksi hyväksi havaittuja työkaluja Kaikki jäsenjärjestöt sisältävä palvelukartta (yläpuolella) Alapuolella: Keskusteluavun palvelukartta, Tukihenkilötoiminnan palvelukartta, Vertaishmätoiminnan palvelukartta (alimmaisena) Hakulaari-verkkosivuston etusivu

8 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt :n jäsenjärjestöt (4/2015): - Auralan Nuoret - Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ - Folkhälsans Förbund rf - Hope - Yhdessä ja Yhteisesti - KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi - Lounais-Suomen Mielenterveysseura / Turun Kriisikeskus - Lounais-Suomen - SYLI - Länsi-Suomen etävanhemmat - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri - Nuorten Ystävät - Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais- Suomen yhdistys - Operaatio TOIVO - Pelastakaa Lapset - Perhekuntoutuskeskus Lauste - Raide - Sateenkaari Koto - SOS-Lapsikylä - SPR Turun Nuorten turvatalo - Suomen Uusperheiden liitto - Turun ensi- ja turvakoti - Turun Kaupunkilähetys /TUAS-toiminta - Turun Lastenhuoltotyöntekijät - Turun Lazaruspalvelu - Turun NMKY - Turun Seudun Yksinhuoltajat - Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys - Varsinais-Suomen Sijoituslasten vanhemmat - Yhteiset Lapsemme Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt seuraa ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa. Yhdistys edistää myös lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa sekä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys seuraa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilaa Varsinais-Suomessa tekee toimialaansa kuuluvia aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja järjestää kokouksia, esitelmä-, luento- ja neuvottelutilaisuuksia harjoittaa julkaisu-, tiedotus- ja tutkimustoimintaa järjestää lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimiville palveluohjausta sekä yhteistyön ja laadun kehittämistoimintaa. Keskinäisellä yhteistyöllä vahvistetaan järjestöjen asemaa ja roolia kuntien kanssa tehtävässä lastensuojelutyössä. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja myös kustannustehokkaita palveluja ja toimintoja, joista lapset, nuoret ja lapsiperheet hyötyvät. Yhteystiedot: Sepänkatu Turku p toimisto(at)vslapset.fi