Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma
|
|
- Karoliina Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO KUNTASTRATEGIA YLEISPERUSTELUT Valtion toimenpiteet ja kuntatalous valtion talousarvioesityksen mukaan Yleinen taloudellinen tilanne Kuntien menot ja verotulot vuosina Kunnan talousarvion lähtökohdat Väestömuutokset Työpaikat ja työllisyys Talousarvio ja talousarvion tasapaino Henkilöstö TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS SEKÄ TILIVELVOLLISET TULOSLASKELMA Toimintatulot ja menot sekä toimintakate Verotulot ja valtionosuudet Verotulot Valtionosuudet RAHOITUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSA INVESTOINTIOSA TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SEURANTA KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETUT TAVOITTEET LIITTEET 1 Tuloslaskelma 2014 päätililuokittain 2 Tuloslaskelma kunta yhteensä
3 1 1. JOHDANTO Kuntalain 65 :ssä on säädökset talousarviosta ja -suunnitelmasta: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelma on tehty kolmeksi vuodeksi. Talousarvioon ja -suunnitelmaan kaikki määrärahat ja tuloarviot on otettu bruttomääräisinä. Nettobudjetointiin ei ole toistaiseksi siirrytty millään tulosalueella. Talousarvio ja -suunnitelmaa on käsitelty toimielimissä kevään ja syksyn kuluessa. Lisäksi kunnanhallitus ja - valtuusto ovat käsitelleet talousarvioon sisällytettäviä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteitaan seminaarityyppisissä kokoontumisissaan touko-kesäkussa ja loka-marraskuussa. Talousarvion linjauksia on ollut viranhaltijaorganisaation lisäksi valmistelemassa kunnanhallituksen asettama taloustyöryhmä. Talousarvion tasapainotusvaiheessa on ollut tiedossa valtion tulo- ja menoarvoesityksen pääpiirteittäinen vaikutus kunnallistalouteen valtioneuvoston eduskunnalle antaman esityksen pohjalta. Myös vuotta 2014 koskevat tuloratkaisut ovat olleet tiedossa ja ne on huomioitu talousarvioesityksessä.
4 2 2. KUNTASTRATEGIA Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian Strategia kulminoituu visioon Halu elää Hausjärvellä. Tämä merkitsee sitä, että vision mukaan asukkailla, yrityksillä ja yhteisöillä on aito halu asua ja toimia Hausjärvellä. KUVA. Hausjärven kunnan strategia: visio, päämäärät, toiminta-ajatus, toiminta-ajatuksen toteuttamiskeinot ja arvot. Strategiaa ja talousarviota on kuluvana vuonna tehty ajallisesti limittäin. Talousarvion sisältö ja erityisesti toiminnalliset tavoitteet on laadittu yhteensopiviksi strategian kanssa. Strategiaa tullaan konkretisoimaan vuoden 2014 aikana: vuoden aikana päivitetään niin sanottuja strategisia aliohjelmia, kuten henkilöstöstrategia ja elinkeino-ohjelma.
5 3 3. YLEISPERUSTELUT 3.1. Valtion toimenpiteet ja kuntatalous valtion talousarvioesityksen mukaan Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous mateli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen Suomen talouteen. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli ehkä hieman yllättäen rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni viime vuonna huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liikeelämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten viime vuonna hyvin kaksijakoista. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Tällä erää epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kuluvan vuoden kesän jälkeen kaupan myynti oli yhä pakkasella vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Myös vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvio, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 todennäköisesti saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiota-soindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus on ensimmäistä korotusta pienempi. Mikäli työmarkkina-
6 4 järjestöjen neuvottelema palkkaratkaisu sopeutuu vuosien osalta, ansioiden nousu hidastuu yhä ensi vuonna ja jää 1,5 prosentin tuntumaan. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. Taulukko: Yleinen taloudellinen tilanne (VM julkistaa tarkistetut ennusteet : esimerkiksi ennuste vuoden 2014 ansiotasoindeksiksi laskee tasolle 1,5). Muuttuja\Vuosi 2011* 2012* 2013** 2014** 2015** (%-muutos) Tuotanto (määrä) 2,7-0,8-0,5 1,2 1,9 Palkkasumma 4,7 3,2 1,4 2,4 3,0 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 2,1 2,1 Työlliset (määrä) 1,1 0,4-0,7 0,1 0,6 Inflaatio 3,4 2,8 1,6 2,1 2,0 (%-yksikköä) Työttömyysaste 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 Verot/BKT 43,6 44,0 44,9 44,9 44,8 Julkiset menot/bkt 55,2 56,6 58,1 58,1 57,5 Rahoitusjäämä/BKT -1,0-2,2-2,6-2,3-1,9 Julkinen velka/bkt 49,2 53,6 58,3 60,7 62,0 Vaihtotase/BKT -1,5-1,8-1,6-1,3-0,8 Euribor 3 kk, % 1,4 0,6 0,2 0,3 0,9 10 vuoden korko, % 3,0 1,9 1,8 2,3 2,9 Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus, Kuntien menot ja verotulot vuosina Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Arvio sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Vuoden 2014 osalta peruspalvelubudjetissa arvioidaan teknisesti, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee 2,1 prosenttia. Peruspalvelubudjetin arviossa ei oltu otettu huomioon sitä, että työmarkkinajärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Edellisen vuoden palkkaperintö ja työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset nostavat kuntien ansiotasoindeksiä vain noin prosentin verran eli ansioiden kasvu kunnissa hidastuu aikaisemmista vuosista selvästi. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Ennakkotietojen mukaan työmarkkinajärjestöjen aikaansaama neuvottelutulos tulee aiheuttamaan sen, että ansiotasoindeksin ensi vuodelle arvioitu 2,1 %:n kasvu laskee tasolle 1,5 %. Valtiovarainministeriö julkistaa päivitetyt ennusteet. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätös vuosille olettaa, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tar-
7 5 kasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Mikäli maltillinen työmarkkinaratkaisu tulee voimaan vuonna 2014, ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu nykyisestä ja jää useimpien tutkimuslaitosten arvioiden mukaan 1,5 prosentin tuntumaan. Osana hallituksen sopeutustoimia luovuttiin vuosien ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Hallitus kuitenkin sitoutui ehdollisesti kuluvan vuoden työmarkkinaneuvotteluissa tekemään ensi vuoden tuloveroperusteisiin 1,5 prosentin mukaisen asteikkotarkistuksen, kuitenkin niin että tarkistusta ei tehdä ylimpään euron tuloluokkaan. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Myös vuosien jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Vuonna 2013 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 35,17. Veroennustekehikossa kuntien jako-osuutena vuodelle 2014 on käytetty prosenttilukua 35,35. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla.
8 6 Taulukko: Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita (VM julkistaa tarkistetut ennusteet : esimerkiksi ennuste vuoden 2014 ansiotasoindeksiksi laskee tasolle 1,5). Vuosi Kuluttajahinta- Rakennus- Tukkuhinta- Palkansaajien ansiotasoindeksi, Peruspalvelujen indeksi, kustannusindeksi, indeksi 2), 2000=100 hintaindeksi, 2000= = =100 Kaikki palkansaajat Kuntasektori 2000=100 piste- vuosi- piste- vuosi- piste- vuosi- piste- vuosi- piste- vuosi- piste- vuosiluku muutos luku muutos luku muutos luku muutos luku muutos luku muutos % % % % % % ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, ,6 2,6 102,5 2,5 99,1-0,9 104,5 4,5 103,5 3,5 103,5 3, ,2 1,6 103,3 0,8 97,7-1,5 108,2 3,5 106,8 3,2 106,5 2, ,1 0,9 105,2 1,8 97,4-0,3 112,6 4,0 110,7 3,7 109,8 3, ,3 0,2 107,8 2,5 98,3 0,9 116,8 3,8 115,1 4,0 113,5 3, ,2 0,9 111,7 3,6 101,6 3,3 121,4 3,9 119,9 4,2 117,5 3, ,9 1,6 115,9 3,8 107,6 5,9 124,9 2,9 123,5 3,0 121,4 3, ,6 2,5 122,8 5,9 111,4 3,5 129,2 3,4 128,1 3,7 125,6 3, ,1 4,1 127,6 3,9 116,5 4,6 136,3 5,5 135,1 5,5 132,3 5, ,1 0,0 126,2-1,1 108,8-6,6 141,8 4,0 139,8 3,5 135,0 2, ,5 1,2 127,6 1,1 115,0 5,7 145,5 2,6 144,5 3,4 138,5 2, ,4 3,4 131,8 3,3 124,7 8,5 149,4 2,7 148,9 3,0 143,1 3, ,8 2,8 135,0 2,4 128,5 3,0 154,2 3,2 154,2 3,6 148,0 3,4 2013** 125,8 1,6 136,8 1,3 129,4 0,7 157,4 2,1 157,0 1,8 150,8 1,9 2014** 128,4 2,1 139,4 1,9 130,8 1,1 160,7 2,1 160,3 2,1 153,9 2,1 2015** 131,0 2,0 142,4 2,2 133,2 1,8 164,1 2,1 163,7 2,1 156,9 1,9 2016** 133,6 2,0 146,0 2,5 135,8 2,0 168,2 2,5 167,7 2,5 160,5 2,3 2017** 136,3 2,0 149,6 2,5 138,5 2,0 172,4 2,5 171,9 2,5 164,2 2,3 1) Tässä taulukossa on vertailun helpottamiseksi käytetty muunnettuja indeksejä, joiden perusvuodeksi on merkitty 2000=100 2) Tukkuhintaindeksin ennusteissa on käytetty kotimarkkinoiden perushintaindeksiä Lähde: Tilastokeskus, ennusteet VM/Kuntaliitto Kunnan talousarvion lähtökohdat Väestömuutokset Tilastokeskuksen vuonna 2012 päivittämän väestöennusteen mukaan Hausjärven väkiluku kasvaa kolmea poikkeusvuotta lukuun ottamatta joka vuosi aina vuoteen 2040 asti. Ennustekauden alkuvuosina väkiluvun on ennustettu kasvavan 0,5 % vuosittain.
9 7 Taulukko. Tilastokeskuksen ennuste Hausjärven asukasluvusta, vuodet 2020, 2025 ja 2030, asukasluku ikäryhmittäin. Vuosi- Ikäryhmä 0-6 yht 7-12 yht yht yht yht yht yli 84 yht Kaikki yhteensä Indeksi muutos- % ,9 0,5 % ,5 0,9 % ,7 1,1 % Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Taulukko. Tilastokeskuksen ennuste Hausjärven asukasluvusta, vuodet 2020, 2025 ja 2030, indeksi (ikäryhmäkohtainen perusvuosi 2011). Kaikki Ikäryhmä 0-6 yht 7-12 yht yht yht yht yht yli 84 yht yhteensä ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, ,6 106,2 102,0 96,7 149,2 113,5 128,9 103, ,1 104,7 103,4 96,3 153,1 156,2 136,7 106, ,3 105,0 101,4 95,5 154,1 190,8 173,9 108, ,0 103,7 101,7 95,4 155,7 199,6 246,1 110,5 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Työpaikat ja työllisyys Hausjärven työllisyystilanne on ollut ja on edelleenkin suhteellisen hyvä, vaikka työttömyys onkin hieman kasvanut kuluvana vuonna. Hausjärven ja Lopen työttömyysaste 6,8 % lokakuun lopussa on pienempi kuin millään muulla maakunnan kunnalla. Työttömyysaste on myös pienempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Lukumääräisesti työttömiä työnhakijoita oli lokakuussa 2013 yhteensä 292, joista alle 25- vuotiaita oli 29 ja yli vuoden työttömänä olleita 69. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 273, 24 ja 60. Hausjärven työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,3 %, kun se vuonna 2001 oli 59,2 %. Työpaikkaomavaraisuus on siis hieman parantunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2011 työpaikkojen määrä kunnassa oli ja työllisten määrä
10 8 Taulukko. Työpaikkojen määrä toimialoittain vuonna lkm % Yhteensä ,0 % A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 234 9,7 % B Kaivostoiminta ja louhinta 12 0,5 % C Teollisuus ,2 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 1 0,0 % E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 7 0,3 % F Rakentaminen ,2 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 204 8,4 % H Kuljetus ja varastointi 103 4,3 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 52 2,2 % J Informaatio ja viestintä 25 1,0 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 8 0,3 % L Kiinteistöalan toiminta 1 0,0 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 82 3,4 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 104 4,3 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 20 0,8 % P Koulutus 208 8,6 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,8 % R Taiteet, viihde ja virkistys 18 0,7 % S Muu palvelutoiminta 170 7,0 % X Toimiala tuntematon 49 2,0 % Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: ilastokeskus [viitattu: ].Saantitapa: Hausjärven työllisyystilanne on ollut ja on edelleenkin suhteellisen hyvä, vaikka työttömyys onkin hieman kasvanut kuluvana vuonna. Hausjärven ja Lopen työttömyysaste 6,8 % lokakuun lopussa on pienempi kuin millään muulla maakunnan kunnalla. Työttömyysaste on myös pienempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Lukumääräisesti työttömiä työnhakijoita oli lokakuussa 2013 yhteensä 292, joista alle 25- vuotiaita oli 29 ja yli vuoden työttömänä olleita 69. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 273, 24 ja 60. Taulukko: Työttömien osuus työvoimasta Vuosi Hausjärvi, % Loppi, % Riihimäen seutu, % Koko maa, % ,0 % 7,4 % 9,1 % 9,7 % ,6 % 5,7 % 7,5 % 8,5 % ,1 % 5,6 % 7,1 % 7,9 % ,1 % 7,4 % 9,0 % 10,2 % ,6 % 6,9 % 9,2 % 10,1 % ,6 % 6,0 % 8,3 % 9,4 % ,7 % 6,0 % 8,3 % 9,8 % 1-10/2013 7,0 % 6,7 % 9,4 % 11,1 % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Toimiala Online
11 Talousarvio ja talousarvion tasapaino Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut, että huolimatta tiukasta kuntataloudesta palvelutarjonnalla ja -tasolla pystytään vastaamaan kunnalle asetettuihin vaatimuksiin. Palvelutarjontaa ei ole olennaisesti leikattu. Kunnan taseessa oli vuoden 2013 alkaessa ylijäämää aikaisemmilta tilikausilta 4,2 milj. euroa. Vuoden 2013 tulos näyttäisi tämän hetken arvioiden mukaan toteutuvan noin 0,9 milj. euroa alijäämäisenä, joten taloussuunnitelmaa lähdetään tekemään arviolta 3,3 milj. euron taseylijäämällä. Kaikki taloussuunnitelmavuodet ovat alijäämäisiä, mutta taseeseen kertyneen ylimäämän arvioidaan riittävän suunnitelmakaudella syntyvien alijäämien kattamiseen. Talousarvion keskeiset tasapainotukseen liittyvät tuloperusteet ovat seuraavat: tuloveroprosentti vuodelle 2014 on 21,00 % kiinteistöveroprosentit on vahvistettu seuraaviksi: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10 % (vuonna ,00 %) - vakituiset asuinrakennukset 0,43 % - vapaa-ajan rakennukset 1,00 % - voimalaitokset 1,10 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,30 % - rakentamattomille rakennuspaikoille 3,00 % koiraveroa ei kanneta verojen tilityserien arvioinnissa on käytetty Kuntaliiton veroennustekehikkoa valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton julkaiseman valtionosuuslaskurin avulla maksuja ja taksoja on tarkistettu hallintokunnissa vastaamaan kustannustason nousua, poislukien vesihuoltolaitos, jonka maksuja on korotettu enemmän taseyksikön lakisääteisen omakustannusvelvoitteen vuoksi Toimintamenojen kasvu on ollut tulojen kehitykseen nähden suurta. Näin ollen talousarvion laadinnassa on korostunut menokasvun hallinta. Vuoden 2013 talousarviopäätöksessään kunnanvaltuusto päätti, että menokasvun hallintaa varten kunnanhallitus asettaa vuoden 2013 aikana taloustyöryhmän. Kunnanhallituksen asettama taloustyöryhmä on käsitellyt vuoden aikana toimenpiteitä menokasvun hillitsemiseksi ja esityksiä on käsitelty kunnanhallituksen ja -valtuuston seminaarityyppisissä käsittelyissä. Talousarviossa on huomioitu sosiaali- ja terveyspalveluiden voimakas määrärahakasvun tarve. Tarve on osin toteutunutta ja osin talousarviovuonna ja suunnitelmakaudella toteutuvaa. Menokasvun hillinnän kannalta tämä on tarkoittanut kriittistä tarkastelua kunnan kaikissa toiminnoissa. Kunnanhallitukselle esitettyyn talousarvioesitykseen sisältyvistä toimenpiteistä rahallisesti merkittävin on euron säästötavoite vuosien henkilöstömenoissa. Tavoitteesta vähintään euroa kohdistuu vuodelle Kunnanhallitus on päättänyt yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta säästösumman aikaan saamiseksi ja neuvottelut on aloitettu. Lisäksi talousarvioesitys pitää sisällään muun muassa seuraavat toimet: Ryttylän kirjaston lakkauttaminen vuoden 2014 alussa ja asiointilinjan lakkauttaminen lukien. Esityksessä on myös huomioitu luottamushenkilöiden luopuminen yhden kokouksen kokouspalkkiostaan.
12 Henkilöstö Vuoden 2014 talousarvioon sisältyvät seuraavat henkilöstöresurssilisäykset: Koivumäen hoivaosaston (toiminnan siirto Riihimäen seudun terveyskeskus kuntayhtymältä) henkilöstö alkaen - 1 x vastaava sairaanhoitaja - 7 x perus-/lähihoitaja Edellisistä 6 henkilöä siirtyy kuntayhtymän palveluksesta kunnalle ja 2 henkilöä varten siirtyy määrärahavaraus. Vuoden 2013 aikana on täytetty toimia, jotka olivat kustannuksissa vuonna 2013 vain osan vuotta mutta vuonna 2014 tulevat olemaan täysimääräisinä seuraavasti: Kirkonkylän päiväkoti neliosastoiseksi - lastenhoitaja lukien - lastenhoitaja lukien Vanhustenhuolto - hoitaja lukien - hoitaja lukien KT:n valtuuskunta hyväksyi 25. lokakuuta työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkaa 1. maaliskuuta Sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on ja toinen jakso on Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotetaan sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja senttiä tunnilta. Lääkärisopimuksessa (LS) korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että lääkäreille, hammaslääkäreille ja eläinlääkäreille maksettavaan yleiskorotukseen. Muutokset toteutetaan pääsääntöisesti Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta lukien. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat sopimusjakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta mennessä. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 28. helmikuuta 2014 saakka. Kunta-alan sopimuksissa on otettu huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa
13 11 työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulevat voimaan 1. maaliskuuta Henkilöstömenot Vakituisen henkilöstön palkat on laskettu käytössä olevan Budnetti3-ohjelman palkkasuunnittelu-osion kautta henkilöittäin. Pohjana ovat toukokuun 2013 palkat, joihin on laskettu työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset vuodelle Henkilösivukulujen laskennassa on käytetty seuraavia sivukuluprosentteja, jotka perustuvat osin arvioon: KuEL -maksu 16,75 %, VaEL 22,51 %, sairausvakuutusmaksu 2,14 %, tapaturmavakuutusmaksu 0,5 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,84 %. Tämän lisäksi talousarvioon on varattu eläkemenoperusteisiin KuELmaksuihin n euroa (kuluvana vuonna euroa) ja varhe-maksuihin euroa (kuluvana vuonna euroa). Suurin osa ( euroa) varhe-maksuvarauksesta koskee yhteisvastuullista varhe-maksua, mutta kunnan oman varhe-maksun varaus on kasvanut yli kolmanneksen. Palkka- ja palkkiomenot kasvavat 0,8 % verrattuna vuoden 2013 talousarvioon. Henkilöstömenojen kasvu vuoden 2013 talousarvioon nähden on euroa eli 0,6 %. Vuoden 2013 henkilöstömenojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.
14 12 4. TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS SEKÄ TILIVELVOLLISET Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Valtuusto päättää talousarvion tuloarvioiden ja määrärahojen euromääräisestä tasosta. Kunnan toiminta perustuu toimialoihin ja palvelukeskuksiin, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia tasoja. Toinen palvelukeskuksista sisältää myös ympäristölautakunnan. Käyttötalousosan sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty taulukossa kunkin toimielimen yleisen osan yhteydessä. Aiempaan tapaan valtuustotason sitovien tavoitteiden lisäksi on asetettu myös lautakuntiin nähden sitovia tavoitteita. Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty valtuustoa koskevassa talousarvion osassa. Konserniyhteisöjä koskevat toiminnalliset tavoitteet on esitetty erikseen talousarviokirjan lopussa. Sitova tavoite sitoo kunnanhallitusta, lautakuntia, palvelukeskuksia ja viranhaltijoita samalla tavoin kuin määräraha. Sitovat tavoitteet ovat tavalla tai toisella mitattavissa. Yhden määrärahan puitteissa voi olla yksi tai useampia sitovia toiminnallisia tavoitteita, mutta kahdella tai useammalla määrärahalla ei voi olla yhteisiä sitovia toiminnallisia tavoitteita. Tilinpäätökseen liittyvässä toimintakertomuksessa verrataan toteutunutta toimintaa valtuuston hyväksymiin sitoviin tavoitteisiin. Tulos- ja vastuualueita koskevissa osissa on esitetty erilaisia tavoitteita, painopisteitä ja tunnuslukuja. Ne ovat luonteeltaan operatiivisia, eikä niillä ole sitovuutta toimielimiin nähden. Käyttötalousosan ja investointiosan sitovuus on seuraava: 1. Käyttötalousosan määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden toteutumisesta päättää toimielintasolla valtuusto. Missään toiminnossa ei ole käytetty nettositovuutta. Kunnanhallitus voi päättää talousarvion muuttamisesta vain tapauksessa, jossa kunnanhallitukselle budjetoitu euron henkilöstömenosäästötavoite kohdennetaan toimintavuoden aikana. Määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden toteutumisesta tulosaluetasolla päättää asianomainen toimielin ottaen huomioon valtuuston talousarvion hyväksymät mahdolliset sitovat meno- tai tuloperusteet, joilla poiketaan sitovuuden yleissäännöstä. 2. Valtuusto päättää investointien määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden toteutumisesta hankeryhmittäin. Valtuuston hankeryhmittäin päättämistä osista hanketasolla päättää tekninen lautakunta. Valmistuneista talonrakennushankkeista raportoidaan erikseen sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti. 3. Valtuusto hyväksyy sitovasti myös seuraavat tuloslaskelmaosan määrärahat: rahoitustuotot ja - kulut ja satunnaiset kulut sekä rahoitusosasta antolainojen lisäykset, pitkäaikaisten lainojen vähennykset ja lyhytaikaisten lainojen vähennykset. Valtuusto hyväksyy sitovasti seuraavat tuloslaskelmaosan tuloarviot: verotulot, valtionosuudet ja satunnaiset tulot sekä rahoitusosasta antolainojen vähennykset, pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja lyhytaikaisten lainojen lisäykset. Valtuusto hyväksyy talousarviossa sitovasti rahoitusosasta myös satunnaiset erät ja toimintapääoman muutoksen. 4. Investointiosan irtaimen määrärahan siirrosta käyttötalousosaan päättää kunnanhallitus. 5. Toimielimet eivät saa päättää käyttösuunnitelmissaan sisäisten erien käytöstä. 6. Kunnanhallitus voi tarvittaessa täsmentää näitä määräyksiä talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa.
15 13 Tilivelvolliset vuonna 2014 Hausjärven kunnan voimassa olevan hallintosäännön 30 :ssä todetaan tilivelvollisuudesta seuraavaa: Kunnanvaltuusto määrittää luottamustoimielimet, joiden jäsenet ovat tilivelvollisia ja tilivelvolliset viranhaltijat virkanimikkeen tarkkuudella voimassaolevien sääntöjen ja talousarviorakenteen perusteella. Tilivelvolliset päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä tai tehtävien tai virkanimikkeiden muuttuessa. Kuntalain tulkintateoksen (Harjula-Prättälä 2007 s. 566) mukaan tilivelvollisten luettelon hyväksyminen kuuluu valtuustolle. Tilivelvollisten määritteleminen liittyy sisäisen valvonnan ketjun varmistamiseen. Tilivelvolliset on määriteltävä mm. siksi, että valtuuston vastuuvapauslausunto tilinpäätöksestä kohdistuu tilivelvollisiin. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että tilivelvollisen toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi. Näin ollen tilivelvolliseen voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja tilivelvolliselle voidaan myöntää vastuuvapaus. Kuntalain 75 :n mukaisesti tilivelvollinen on kunnan toimielimen jäsen ja kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnan johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavissa vastuullisessa tehtävässä, kuten kunnanjohtaja ja tulosalueen vastaavat viranhaltijat. Viranhaltijoista tilivelvollisina voidaan pitää toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueella itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita ainakin silloin, kun he ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisuus ei tuo esimerkiksi viranhaltijalle mitään sellaista vastuuta, joka ei kuuluisi hänelle hänen asemansa perusteella muutoinkin - esimiehenä, laskujen hyväksyjänä tai määrärahojen käytöstä päättävänä viranhaltijana. Vaikka päätöksentekovaltaa delegoidaan organisaation alemmille tasoille, tilivelvolliset viranhaltijat eivät vapaudu alaistensa toimintaa koskevasta valvontavastuusta. Valvontavastuu koskee sekä toimintaa että taloutta. Tilivelvolliset vuonna 2014 ovat seuraavat: Toimielin Tulosalue Keskusvaalilautakunnan toiminnot Tarkastuslautakunnan toiminnot Kunnanhallituksen alaiset toiminnot: Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus Ympäristölautakunnan alaiset toiminnot Perusturvalautakunnan alaiset toiminnot Sivistyslautakunnan alaiset toiminnot Tekninen lautakunnan alaiset toiminnot (ml Vesilaitos) Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Talousjohtaja Kaavoituspäällikkö Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Investointiosa Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Rahoitusosa Kunnanjohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Kunnanjohtaja Kunnan toimielinten jäsenet ovat kuntalain mukaisesti tilivelvollisia.
16 14 YLEISPERUSTELUT KÄYTTÖTALOUSOSA INVESTOINTIOSA TOIMIELIN A TOIMIELIN C TOIMIELIN B TOIMIELIN A TOIMIELIN C TOIMIELIN B Tehtävä 2 Tehtävä 1 Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Hanke 2 Hanke 1 Menot Tulot Netto TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet ALV:n takaisinperintä Rahoitustulot ja menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä RAHOITUSOSA Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen LIITTEET Kuva 1: Talousarvion rakenne Harjula, Prättälä: Kuntalaki
17 15 5. TULOSLASKELMA Suomen Kuntaliitto on uudistanut kunnan ja kuntayhtymän talousarviota ja suunnitelmaa koskevan suosituksensa keväällä Suositusta ei ole noudatettu sellaisenaan: niin sanottuja kohderahoitteisia talousarviosidonnisia tuottajia ei ole eritelty suosituksen mukaisesti. Tällaiseksi luokitellaan erityisesti vesihuoltolaitos. Vuoden 2014 talousarvio on siis laadittu aiemman Kuntaliiton suosituksen mukaisesti. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaisen toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Vakaan talouden lähtökohta on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Tuloslaskelmaosasta suoraan saatavat tunnusluvut ovat toimintakate/toimintajäämä, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla, vaan tuloslaskelmaosan rivi Tilikauden ylijäämä (alijäämä) voi talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuonna olla yli- tai alijäämäinen. Tilikauden tuloksen arvioinnissa on taloussuunnitelmalla keskeinen merkitys. Kunnanhallituksen tulee tehdä toimintakertomuksessaan tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Lisäksi talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman tuloslaskelma. Historiatietona siinä on esitetty vuoden 2012 tilinpäätöstä ja vuoden 2013 alkuperäistä talousarviota koskevat luvut. Sarake LTK2014 on hallintokuntien esitykset vuoden 2014 talousarvioksi. Sarake TA2014 on kunnanvaltuuston päätös vuoden 2014 talousarvioksi ja seuraavat sarakkeet ovat suunnitelmakauden kaksi viimeistä vuotta. Tuloslaskelman toimintatuloissa ja -menoissa on eritelty ulkoiset ja sisäiset erät. Tuloslaskelmataulukon jälkeen on esitetty tuloslaskelman kaavan mukaisessa järjestyksessä talousarvioon ja -suunnitelmaan sisältyvien erien perustelut.
18 16 TULOSLASKELMA JA TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA (luvut ) TP 2012 TA 2013 LTK 2014 TA 2014 TS2015 TS2016 Toimintatuotot , , , , , ,4 Ulkoiset tuotot 5 935, , , , , ,3 Sisäiset tuotot 4 250, , , , , ,1 Valmistus omaan käyttöön 37,1 17,3 10,0 10,0 17,7 17,7 Toimintakulut , , , , , ,1 Ulkoiset kulut , , , , , ,9 Sisäiset kulut , , , , , ,2 Toimintakate , , , , , ,0 Verotulot , , , , , ,5 Valtionosuudet , , , , , ,9 Rahoitustuotot ja -kulut -526,6-560,0-630,0-630,0-730,0-800,0 Korkotuotot 14,3 50,0 15,0 15,0 50,0 50,0 Muut rahoitustuotot 34,8 10,0 35,0 35,0 0,0 0,0 Korkokulut -564,7-610,0-680,0-680,0-770,0-840,0 Muut rahoituskulut -11,1-10,0 0,0 0,0-10,0-10,0 Vuosikate 688, ,2 999,7 983, , ,4 Poistot ja arvonalentumiset , , , , , ,0 Suunnitelman muk. poistot , , , , , ,0 Arvonalentumiset -3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos ,4-588, , ,0-628,4-122,6 Poistoeron muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Varausten muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahastojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden yli- alijäämä ,4-588, , ,0-628,4-122,6 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2012 TA 2013 LTK 2014 TA 2014 TS2015 TS2016 Toimintatuotot/ 20,1 % 19,9 % 20,2 % 20,8 % 20,4 % 20,1 % toimintakulut Vuosikate % 1,3 % 2,7 % 1,8 % 1,8 % 3,4 % 4,4 % Vuosikate/poistot, % 35,8 % 71,2 % 43,5 % 42,5 % 75,4 % 95,5 % Vuosikate /as Asukasmäärä Liitteenä 1 on tuloslaskelma, jossa on esitetty myös vuoden 2013 vuoden ennuste ja taseeseen kertyvän yli-/alijäämän kehitys.
19 17 Suunnitelmakauden talous on alijäämäinen, vaikka tilikauden tulos lähestyy tasapainotilaa suunnitelmakauden lopussa. Vuosikatteella mitaten talousarviovuosi 2014 on parempi kuin vuoden 2012 tilinpäätös, mutta ei kuitenkaan riitä kattamaan poistoja. Vaikka vuosikate kasvaakin suunnitelmakauden kahtena jälkimmäisenä vuonna, investointien myötä kasvavat poistot aiheuttavat sen, että tuloslaskelma pysyy alijäämäisenä Toimintatulot ja menot sekä toimintakate Toimintatulot vastaavat entistä käyttötulojen käsitettä. Sisäiset ja ulkoiset erät on budjetoitu erikseen. Toimintakate muodostuu varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja toimintamenojen erotuksesta. Luku osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi veroilla ja valtionosuuksilla. Toimintamenot vastaavat entistä käyttömenojen käsitettä. Kokonaisuutena toimintamenot ovat euroa (1,8 %) vuoden 2013 talousarviota suuremmat. Eri menolajien merkittävimmät perustelut ovat seuraavat: Maksuosuudet kuntayhtymille Kuntayhtymien osuudet sisältyvät asiakaspalveluiden ostoihin. Näihin on varattu määrärahat kuntayhtymistä saatujen ilmoitusten perusteella tai toimielinten/viranhaltijoiden arvioihin perustuen. Terveyskeskuksen kuntayhtymälle on varattu euroa (kuluvana vuonna euroa, lisäksi kuntayhtymä lisälaskuttaa kuntaa eurolla. Määrärahan pieneneminen eurolla johtuu toiminnallisesta muutoksesta: hoivaosaston toiminta siirtyy kunnan toiminnaksi. Hoivaosastoa varten on budjetoitu tuloja euroa ja kuluja , joten toiminnon nettokustannukset kunnalle ovat euroa. Mikäli hoivaosaston toimintaan varattu määräraha sisältyisi kuntamaksuosuuteen, olisi vuoden 2014 määrärahavaraus euroa (3,9 %) vuoden 2013 määrärahaa suurempi. Erikoissairaanhoidon maksuihin varaus on (vuonna euroa). Kasvu vuoden 2013 talousarvioon on euroa (4,9 %) ja vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna euroa (9,1 %). Edellisten summien lisäksi kunta on varautunut sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta eläkemenoperusteisten maksujen vastuisiin yhteensä eurolla eli vuoden 2013 tasoisesti. Lisäksi erikoissairaanhoidon vastuualueella on vuoden 2013 tapaan varauduttu eurolla palvelujen ostoon Koivikkokodilta. Terveydenhoitomenojen kokonaiskasvu vuoden 2013 talousarvioon nähden on kaikkiaan euroa (1,0 %). Vastaava kasvu vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden on euroa (5,1 %). Jos hoivaosasto sisältyisi edelleen terveydenhuollon menoihin, kokonaiskasvu olisi euroa eli 4,4 %. Vastaava kasvu vuoden 2012 tilinpäätökseen nähden on euroa (8,7 %). Kuntakonsernin talouden kannalta on huolestuttavaa, jos terveydenhuollon kuntayhtymien talousarviot toteutuvat arvioitua huonompina. Kunnan osuus kuntayhtymien alijäämästä on jo nyt kehittynyt merkittäväksi. Sisäiset erät Sisäisissä erissä ovat tilapalvelun, ruokahuollon ja siivoushuollon sekä hallinnon sisäiset laskutukset muilta hallintokunnilta. Toimintatuloissa ja -menoissa on sisäisiä eriä n euroa. Kasvua vuoden 2013 talousarvioon on lähes euroa. Kasvua on erityisesti sisäisissä vuokrissa, jotka korottuvat uusien talonrakennusinvestointien myötä.
20 18 Suunnitelmavuosille on varattu ulkoisiin toimintamenoihin kasvua 2,9 % vuodessa. Kasvu koostuu pääosin terveydenhuollon kustannusten kasvusta. Muilta osin kasvuvaraa on niukasti ja edellyttää erittäin tiukkaa menolisäysten harkintaa Verotulot ja valtionosuudet Verotulot Kunnallisverotulo on arvioitu Kuntaliiton veroennustekehikkotyökalua hyväksi käyttäen. Veroennusteessa on huomioitu suunnitteluhetkellä tiedossa olleet hallituksen päätökset. Yleisistä verotukseen liittyvistä muutoksista on kerrottu tarkemmin edellä yleisperusteluissa. Kunnan talousarvioesityksessä verotulojen määräksi on arvioitu euroa, mikä on 1,2 % korkeampi kuin vuoden 2013 talousarvion mukaiset verotulot. Kunnallisveron ennakoitu kasvu perustuu erityisesti korkeampaan tuloveroprosenttiin. Talouden hidas kasvu ja maltilliset palkankorotukset aiheuttavat sen, että verotuloissa ei ole muuta kasvupotentiaalia. Hausjärven kunnan veroprosentteihin on tehty muutoksia vuodelle Tuloveroprosentti on valtuuston päätöksellä vahvistettu 21,00 %:ksi, kun vuonna 2013 prosentti oli 20,50. Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavan suuruiset: - vakituinen asuinrakennus 0,43 % - yleinen kiinteistöveroprosentti ja kesäasunnot 1,10 (vuonna ,00 %) -voimalaitokset 1,10 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,30 % - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % Verotulojen tilitykset vuosina ja arviot vuosille ovat kunnan kirjanpidon ja verohallinnon laatiman veroennustekehikon mukaan seuraavat: Taulukko: Verotulojen tilitykset ja arviot vuosille (luvut euroa) tulovero-% kunn.vero mu-% yht.vero mu-% kiint.vero mu-% yhteensä mu-% , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 2013* 20, , , , ,1 2014* 21, , , , ,6 2015* 21, , , , ,7 2016* 22, , , , *arvio 4,9 Lähde: Kunnan omat arviot ja Verohallinnon veroennustekehikko-työkalu Valtionosuudet Valtionosuudet vuodelle 2013 on laskettu käytössä olleiden laskentaohjeiden ja arviotietojen perusteella. Valtionosuuksien määräksi vuodelle 2014 on arvioitu euroa, euroa vuodelle 2015 ja euroa vuodelle Valtionosuudet on laskettu Kuntaliiton tämänhetkisten ohjeiden mukaisesti, mutta valtionosuuksien lopullinen määrää tarkentuu vasta joulukuussa. Valtionosuudet siis vähenevät absoluuttisesti.
21 19 Valtion talousarvioesityksen ( ) mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 30,96 prosentista 29,53 prosenttiin vuonna Muutos johtuu pääosaltaan jo päätetyistä valtionosuusleikkauksista: M vuonna 2012 (118 /as), - lisäleikkaus vuonna 2013 (23 /as), - lisäleikkaus 125 M vuonna lisäleikkaus 237 M vuonna 2014 (yhteensä 67 /as). Lisäksi - vuoden 2013 tapaan - opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuonna Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä myöskään kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia lisäksi 36 milj. eurolla. Taulukko: Hausjärven kunnan valtionosuudet ja valtionosuusarviot sos.ja yleinen terv.- huolto op. ja kulttuuri YHT Mu-% , , , ,8 peruspalvelut verotulotasaus op. ja kulttuuri järj. muutoksen tasaus YHT Järjestelmämuutos , , ,7 26, ,3 7, , , ,0 26, ,1 3, , , ,8 26, ,3 3,0 2013* , , ,6 26, ,5-1,7 2014* ,2 881, ,0 26, ,3-2,5 2015* , , ,0 26, ,6 1,7 2016* , , ,0 26, ,9 3,4 Lähde: Kunnan kirjanpito ja kunnan arvio, jonka muodostamisessa käytetty apuna Kuntaliiton valtionosuuslaskuria ja laskelmia
22 20 6. RAHOITUSOSA Kunnan toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA /ulkoiset (luvut ) TA 2012 TP 2012 TA 2013 ENN2013 TA2014 TS2015 TS2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Kassavarat Kassavarat Rahavarojen muutos
23 21 Rahoituslaskelman tunnusluvut (luvut ) TA 2012 TP 2012 TA 2013 ENN2013 TA2014 TS2015 TS2016 Investointien tulorahoitus-% 39,2 12,8 28,2 27,0 22,8 202,3 37,5 (100*vuosikate/(investointimenot-rahoitusosuudet) Pääomamenojen tulorahoitus-% 21,2 7,5 14,4 13,3 10,5 26,7 19,2 (100 x vuosikate) (Investointimenot-rahoitusosuudet+antolainojen nettomuutos+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 0,5 0,3 0,4 0,3 0,3 0,4 0,4 (Vuosikate + korkokulut) (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys pv x kassavarat 31.12/kassasta maksut tilikaudella Kunta velkaantuu voimakkaasti talousarviokaudella. Erityisesti vaatimaton tulokehitys ja tuloihin nähden suuret investoinnit aiheuttavat sen, että kunta joutuu rahoittamaan toimintansa pääasiassa velanotolla. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on merkittävästi negatiivinen. Jotta talous kehittyisi tasapainoisesti, tulisi kertymän olla pitkällä aikavälillä nolla. Voimakas velkaantuminen merkitsee rahoituksellisten riskien kasvamista. Kunnan lainanhoitokyky on heikko ja heikkenee talousarviokaudella edelleen. Näin on siitä huolimatta, että korkotaso on matala ja sen ennustetaan pysyvän matalana koko suunnitelmakauden. Kassan riittävyys on mitoitettu suositusten alarajalle. Investointimenot Investointiosan kokonaisuus on talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosina seuraavankaltainen. Taulukossa on esitetty investointisuunnitelma talousarviovuodelle ja taloussuunnitelmavuosille. Lisäksi on esitetty alustava luonnos vuosien investointitarpeista. Taulukko: Investoinnit (luvut ) TA2014 TS2015 TS2016 LUONNOS 2017 LUONNOS 2018 Menot ,0-954, , , ,0 Rahoitusosuudet 0,0 0,0 0,0 620,0 0,0 Tulot 319,0 270,0 270,0 270,0 270,0 Netto ,0-684, , , ,0 Talousarviovuonna merkittävimmät investoinnit ovat kunnan rahoitusosuus Riihimäen jätedenpuhdistamon laajennukseen ja saneeraukseen sekä Ryttylän koulukeskuksen toisen vaiheen työt. Tarkemmin investointeja on käsitelty talousarviokirjan investointiosassa.
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset
LisätiedotRAHOITUSOSA 2012 2015
271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
LisätiedotKuntatalouden tilannekatsaus
Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,
LisätiedotRahoitusosa 2013 2016
Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma
LisätiedotTilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen
Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste
LisätiedotTA 2013 Valtuusto
TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut
LisätiedotTalousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus
Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotVUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017
LisätiedotSiilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014
Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 2012 TA 2013 TA 2013 Erotus TA 2013 Enn. enn. 4/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 378-9 1 375 3 Menot
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot
LisätiedotTalousarvion toteuma kk = 50%
Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904
LisätiedotRAHOITUSOSA 2011 2014
279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotTalousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010
Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-huhtikuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 2/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 35 32 1 347 3 Menot -4
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri
Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
Lisätiedotkk=75%
1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-syyskuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj
LisätiedotTalouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013
Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
LisätiedotForssan kaupungin tilinpäätös 2013
Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen
LisätiedotKaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus
Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2015
Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotTalousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014 2015
SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISPERUSTELUT... 2 2.1. Valtion toimenpiteet ja kuntatalous valtion talousarvioesityksen mukaan... 2 2.1.1. Yleinen taloudellinen tilanne... 2 2.1.2. Kuntien menot vuosina
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2016
Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018
LisätiedotTalousarvion toteumaraportti..-..
Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016
LisätiedotVäestömuutokset 2016
Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn
LisätiedotTilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös
LisätiedotVäestömuutokset 2016
Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri
LisätiedotSonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille
Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan
LisätiedotRahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys
Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.
LisätiedotKaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi
Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden
LisätiedotTalousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen
Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotVUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*
LisätiedotRAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat
RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen
Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle
LisätiedotKOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017
ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista
LisätiedotKuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu
Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä
LisätiedotVuosikate Poistot käyttöomaisuudesta
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51
LisätiedotTULOSLASKELMAOSA 2011 2014
257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan
LisätiedotVuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät
Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015
1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015
LisätiedotKokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.
TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien
LisätiedotVuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset
SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä
LisätiedotMikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014
Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotTuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.
39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä
Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen
LisätiedotNASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta
TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo
LisätiedotKunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila
Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015
RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2022
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotTALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016
TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ
TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman
LisätiedotTALOUSARVIOMUUTOKSET 2014
1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus
LisätiedotAsukasluku indeksoituna (2006=100)
11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,
LisätiedotKunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015
Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)
LisätiedotTALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS
TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite
LisätiedotKuopio konserni TASE VASTATTAVAA
Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.
Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA
NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2022 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2019-2022 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallituksen ehdotus 30.10.2018 TP17 TA18* TA18** TE19
Lisätiedot