Jaakko Seppälä Näkökulman käsite elokuvassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi. Näkökulman käsite elokuvassa"

Transkriptio

1 Jaakko Seppälä Näkökulman käsite elokuvassa

2 Aluksi Koska näkemisen käsite metaforisine ulottuvuuksineen on laaja, myös näkökulman käsite on moniulotteinen Käsitettä on käytetty monella eri tavalla Näkökulman käsite elokuvassa voi viitata moniin asioihin Käsitteen alaan kuuluvat niin elokuvantekijän, kerronnan, henkilöhahmon, kameran kuin katsojankin suhde tarinamaailmaan Kaikki näkevät asiat jostakin pisteestä ja jollakin tavalla Mistään perspektiivistä ei näe kaikkea kerralla eli jotakin jää aina näkemättä Laajassa mielessä näkökulma viittaa siihen, kuinka elokuva ohjaa katsojia suhteutumaan tarinamaailmaan ja sen henkilöhahmoihin

3 Keskeisiä kysymyksiä Kuinka näkökulman eri tasot punoutuvat toisiinsa? Miten katsoja suhteutuu eri näkökulmiin? Mihin näkökulmien koukuttavuus perustuu?

4 Näkökulmakäsitteen luokittelu Näkökulmaa käsiteltäessä on otettava huomioon sanan kolme perusmerkitystä: 1) Havainnollinen (jonkun visuaalinen näkökulma) 2) Käsitteellinen (jonkun maailmankatsomus) 3) Intresseihin liittyvä (jonkun henkilökohtaiset edut) - Tässä jaottelussa näkökulma on elokuvan tarinan sisäinen ilmiö - On vielä otettava huomioon diskurssitasoinen ilmentymä eli se kenen äänellä tarina kerrotaan Diskurssitason ilmentymänä näkökulma jakautuu näin: 1) Kohta, josta katse lähtee eli kameran paikka 2) Edellisestä avautuva näkymä 3) Kerronnallinen näkökulma, joka tyypillisesti motivoi edellisen 4) Edelliset edustavat tavalla tai toisella kertojan asennetta (tunneperäistä, älyllistä, moraalista, ideologista)

5 The director organizes the shots according to a vision that transcends them, whether this be a story, an argument, a feeling; in short, cinema delivers a point of view, not a mere view. Dudley Andrew

6 On jotakin, mitä halutaan näyttää; se on näytettävä jostakin pisteestä käsin; tuo piste määräytyy kerronnallisten päämäärien mukaan; noiden päämäärien taustalla on halu välittää jokin käsitys kuvattujen asioiden ja tapahtumien luonteesta. Jacques Aumont

7 Näkökulma formaalina elementtinä 1/2 Elokuvassa näkökulma on (myös) formaali ilmiö Esimerkiksi kirjallisuudessa näin ei ole Formaalina ilmiönä näkökulma on piste, josta tarinamaailman aukeaa kameralle ja sen kautta katsojille Kamera ei koskaan vain näytä, vaan se aina osoittaa Metaforisesti ajatellen kamera on osoittava sormi, joka kohdistaa katsojan huomion johonkin Käytännössä kamera osoittaa aina johonkin sekä ohjaa katsojia katsomaan ja tulkitsemaan tarinamaailmaa jollakin tietyllä tavalla Kuvauksen rooli on tässä keskeinen (fokus, kulma, syvyys jne.) Näkökulma määrittää ja rajaa katsojien pääsyä tarinamaailmaan Tämä voi olla hyvinkin harkittua ja hienovaraista Aina kun jotakin näytetään, jotakin muuta jätetään näyttämättä Rajauksen ulkopuoliseen tilaan ei usein osata kiinnittää riittävästi huomiota Usein keskeisempää on se, mitä katsojat eivät näe

8 Tell me everything you saw, and what you think it means.

9 Näkökulma formaalina elementtinä 2/2 Näkökulman käsite liittyy läheisesti siihen mitä katsojat näkevät ja kuinka he ymmärtävät kun he katsovat elokuvaa Koska näkökulma asettaa katsojan johonkin suhteeseen tarinamaailman kanssa, se mahdollistaa maailman ymmärtämisen hyvin tai huonosti Raja sen välillä mitä katsoja näkee ja mitä hän joutuu päättelemään on usein epäselvä Katsoja joutuu kaiken aikaa tulkitsemaan näkemäänsä siitä näkökulmasta mistä hän on asiat nähnyt Kameran näkökulma siis asemoi katsojat johonkin tiettyyn suhteeseen tarinamaailman ja henkilöhahmojen kanssa ja ohjaa tuottamaan merkityksiä Kameran luonne on käsite, joka viittaa kameran suhteeseen tarinamaailmaan ja henkilöhahmoihin Kamera voi olla niin diskreetti tarkkailija kuin tunkeileva häirikkökin Elokuvan tyyli voi edustaa jotakin maailmassa olemisen tapaa

10 The idea that limits imposed on the spectator s or reader s access to the story are significant and highly variable is perhaps the central importance of the concept of point of view. Douglas Pye

11 Näkökulman viisi ulottuvuutta Tilallinen ulottuvuus Katsojan tilallinen suhde elokuvan tarinamaailmaan määrittyy otos otokselta kuvien ja äänien kautta Ajallinen ulottuvuus Katsojan tarinamaailman kanssa jakama aika määrittyy otos otokselta (yleensä elokuvissa on ajallisia hyppyjä) Kognitiivinen ulottuvuus Kerronta säätelee katsojalle tarjoutuvan tiedon määrää eli sitä mitä hän voi tietää suhteessa henkilöhahmoihin ja tarinamaailmaan Arvottava ulottuvuus Elokuvat ohjaavat meidät arvottamaan henkilöhahmoja ja heidän toimiaan Ideologinen ulottuvuus Elokuvan suhde niihin ajatus- ja representaatiosysteemeihin, joihin se tukeutuu ja jotka siten ilmenevät elokuvassa (usein hankalasti hahmotettavissa ja sanallistettavissa)

12 Whereas a painting makes a world visible, a film leaves most of its world invisible in each image on the screen. In a painting or on a theater stage anything outside the space of representation is not merely unseen but incapable of being seen, outside the realm of visible. Painting and theater are arts of presence but not of absence, since each wholly displays before us the realm of the visible, the place of presence. [ ] Film is an art of absence, of partial views, an art that hides more than it shows. Gilberto Perez The frame of a photograph is an index that designates not the edges of a world but the extent of choice. Gilberto Perez

13 Avoin/suljettu elokuva 1/2 Kameran näkökulman kautta katsojille avautuva maailma voi olla avoin tai suljettu Käsitteet viittaavat siihen, kuinka kamera tavoittaa tarinamaailman Suljetussa elokuvassa maailma sulkee itsensä siinä mielessä, että se sisältää vain tarinan kannalta tärkeitä elementtejä Avoimessa elokuvassa kameran tarjoama näkökulma on vain pieni näkymä kaiken aikaa tapahtuvaan todellisuuteen, jossa monet elementit ovat tarinan kannalta tarpeettomia Suljettu maailma on sentripetaalinen ja sisäänpäin orientoitunut Avoin maailma on sentrifugaalinen ja ulospäin orientoitunut Suljetussa elokuvassa rajaus ikään kuin sulkee maailman sisäänsä Avoimessa elokuvassa maailmasta ei mahdu kuin pieni osa rajauksen sisään Avoin/suljettu-malli selittää hyvin eri elokuvien estetiikkaa

14 Avoin elokuva Suljettu elokuva Lumière-veljekset ja Jean Renoir edustavat avointa elokuvaa. Georges Méliès ja Alfred Hitchcock edustavat suljettua elokuvaa.

15 Avoin/suljettu elokuva 2/2 Suljetun elokuvan ohjaaja on luonut valkokankaalle maailman, jota hän hallitsee Avoimen elokuvan ohjaaja on pikemminkin löytänyt näkökulman maailmaan, joka ei mahdu valkokankaalle Suljetun elokuvan lopussa keskeisiin kysymyksiin saadaan vastaus Avoimen elokuvan lopussa kaikkiin kysymyksiin ei saada vastauksia Suljetussa elokuvassa rajauksen ulkopuolelle jäävä maailma ei tunnu sisältävän mitään elokuvan kannalta olennaista Avoimessa elokuvassa kamera tarjoaa välähdyksiä rajattomasta maailmasta, joka on jatkuvassa muutoksen tilassa

16 Otoksen rajaus on avoin kun kuvan merkitys on ymmärrettävissä vain suhteessa kuva-alan ulkopuoliseen tilaan.

17 Otoksen rajaus on suljettu kun kuva-alan ulkopuolinen tila ei ole tärkeä kuvan merkityksen kannalta.

18 Näkökulmaotos 1/2 Näkökulmaotos näyttää katsojille henkilöhahmon näkymän Kyse on rakenteesta, jossa otos motivoidaan henkilöhahmon kokemuksella Otoksen voi motivoida näkökulmaotokseksi monella eri tavalla Keskeistä on, että katsoja ymmärtää otoksen edustavan henkilöhahmon katsetta Näkökulmarakenne mukailee luontaista taipumustamme seurata toisen ihmisen katsetta nähdäksemme mitä hän katsoo ja kykyämme päätellä hänen kasvojenilmeistään mitä hän tuntee suhteessa katsomaansa asiaan Näkökulmaotos voi olla Henkilöhahmon objektiivinen näkökulma Hänen psyykeen vääristämä (esim. mielisairaan tai humalaisen katse) Hänen kuvitelma (esim. uni)

19 Näkökulmaotos 2/2 Näkökulmaotoksen on väitetty samastavan katsojat henkilöhahmoon Kyseessä on liioittelu (tai jopa harhakäsitys) Näkökulmaotos voi olla aavemainen ja luoda etäisyyttä katsojan ja henkilöhahmon välille, sillä katsoja ei näe näkökulmaotoksessa henkilöhahmoa itseään Näkökulmaotos ei yleensä tarjoa pääsyä henkilöhahmon ajatuksiin ja tunteisiin, päinvastoin Kauhuelokuvat hyödyntävät tätä piirrettä tehokkaasti (joku/jokin katsoo) Ajatukset ja tunteet ovat paremmin tulkittavissa henkilöhahmon kasvojen piirteistä kuin tämän katseen kohteesta (näkökulmarakenteessa reaktiootos on tämän takia tärkeä) Ilme henkilön kasvoilla ohjaa katsojan suhtautumaan siihen, miten henkilö näkemänsä kokee Jos jokin asia näytetään omituisena mutta siten motivoituna, että se edustaa jonkun vääristynyttä näkökulmaa asioihin, tällä vääristyneellä havaitsemisella on oma totuutensa fiktion sisällä

20 Veden ja valon vääristämä näkökulmaotos.

21 Reaktio-otos välittää henkilöhahmon tunteita ja ajatuksia paremmin kuin näkökulmaotos.

22 Kerronnan subjektiivisuuden aste 1/2 Henkilöhahmot tuovat tarinaan mukaan omat näkökulmansa He näkevät ja käsittävät asiat jollakin tietyllä tavalla, aivan kuten katsojatkin Henkilöhahmojen katseet ja eleet osoittavat ja ohjaavat katsojien katsetta Kameran näkökulma määrittää katsojien suhdetta henkilöhahmoihin Tärkeämpää kuin se mitä henkilöhahmot ovat, on se mistä näkökulmasta heidät milloinkin esitetään Tämä määrittää sitä, mitä katsojat saavat tietää henkilöhahmoista Karkeasti jaotellen kameran näkökulma voi olla suhteessa henkilöhahmoihin: Subjektiivinen (kamera esittää tarinamaailman kuten henkilöhahmo sen näkee) Epäsuorasti subjektiivinen (kamera on lähellä henkilöhahmoa ja ohjaa tarkastelemaan tarinamaailmaa suhteessa häneen) Objektiivinen (kamera näyttää jotakin mitä henkilöhahmot eivät voi nähdä)

23 Kerronnan subjektiivisuuden aste 2/2 Suhteutuminen viittaa siihen kuinka katsojat suhteutetaan henkilöhahmoon sekä siihen mitä tämä tekee, ajattelee ja tuntee Näkökulma siis suhteuttaa katsojat jollakin tavalla henkilöhahmoihin Subjektiivisuus on kerronnasta kehkeytyvä ominaisuus, eikä minkään yksittäisen elokuvallisen tekniikan automaattinen lopputulos Esimerkiksi näennäisesti objektiivinen maisemaotos voi kuvastaa henkilöhahmon tunteita Jos kertoja on tarinan henkilöhahmo, hän voi olla luotettava tai epäluotettava Elokuvan kerronta voi olla enemmän tai vähemmän subjektiivista, vaikka kirjeen värittämää Vapaa epäsuora näkökulmaotos on epämääräisesti jossakin subjektiivisen ja objektiivisen välissä sekä ilmentää tiettyä maailman havaitsemisen ja maailmassa olemisen tapaa Vertaa epäsuorasti subjektiivinen kameran näkökulma Myös kameran näkökulma voi olla luotettava tai epäluotettava Valehteleva takautuma elokuvassa Stage Fright (1950)

24 Katsoja, etäisyys ja henkilöhahmot 1/2 Suhteutumisen sijaan (tai ohella) voimme puhua etäisyydestä Näkökulmasta keskusteltaessa on ote9ava huomioon se etäisyyksien kirjo, jonka elokuvat voivat luoda katsojan ja henkilöhahmon välille Etäisyys voi olla lyhyt, pitkä tai mitä tahansa tältä väliltä Etäisyys voi muu9ua elokuvan aikana Etäisyydestä voi puhua ainakin =lallisessa, ajallisessa ja =edollisessa mielessä Elokuva voi rohkaista katsojaa kokemaan samoja tunteita, joita elokuvan päähenkilö kokee, mu9a käy9äen keinoja, joista päähenkilö ei ole =etoinen Vapaa epäsuora tyyli vie katsojan lähelle päähenkilöä siten, e9ä tyyli on ikään kuin henkilöhahmon väri9ämää Henkilöhahmon tunteita ja ajatuksia on verra9ain helppo ymmärtää Elokuva estää omahyväises= etääntyneen tarkkailun ja ulkopuolisena pysy9elemisen (katsojasta tulee osallinen)

25 Katsoja, etäisyys ja henkilöhahmot 2/2 Katsojat voivat liikkua tarinamaailmassa päähenkilöhahmon kanssa, mu9a huomata asioita, joita tämä ei huomaa (ja huomata, e9ä tämä ei huomaa niitä) Katsoja on tällöin =lallis- ajallises= lähellä päähenkilöä, mu9a episteemises= kaukana Katsoja tajuaa päähenkilön näkökulman rajat Tämä voi luoda niin jännitystä (Alfred Hitchcock) kuin ironiaakin (Aki Kaurismäki) Elokuva voidaan rakentaa siten, e9ä katsoja ei sitoudu henkilöhahmoihin, vaan tarkkailee heitä objek=ivises= etäältä Mitä kauempaa katsoja on henkilöhahmoista, sen vaikeampi on ymmärtää heidän tunteitaan ja ajatuksiaan (puhuvatko henkilöhahmot to9a?) Tällöin katsoja joutuu ak=ivises= tulkitsemaan kaikkea näkemänsä ja kuulemaansa

26 Vertigo ohjaa katsojia kokemaan tunteita, jotka ovat paralleeleja John Fergusonin tunteille; elokuvan näkökulma on hyvin pitkälle hänen näkökulmansa.

27 Kerronnan kahdeksan tasoa 1. Historiallinen tekijä - Katsojien käsitys elokuvan tekijästä 2. Sisäistekijä - Elokuvasta ais=9ava tekijä 3. Elokuvallinen kertoja - Elokuvallisten elemenien kau9a tapahtuva kerronta 4. tarkkailija - Tarinamaailmassa sisäpuolella ikään kuin näkymätön ja aina kulloisessakin tarinahetkessä läsnä oleva tarkkailija (käytännössä kamera) 5. Keskeisyys (tämä ei tavallaan ole kertojuuteen liigyvä käsite) - Sen mi9a missä määrin tarina keski9yy henkilöiden toimintaan 6. Ulkoinen fokalisaako - Kerronta seuraa mitä henkilöhahmo tekee ja havaitsee sulautuma9a hänen näkökulmaansa 7. Sisäinen fokalisaako (pinnallinen) - Kuva tai ääni vastaa henkilöhahmon näkö- tai kuuloais=musta 8. Syvällinen fokalisaako (syvällinen) - Henkilöhahmon tunne- ja kokemusmaailma avautuu tavalla tai toisella katsojalle (esimerkiksi lavastus tai kameraliike kuvastaa henkilöhahmon psyyke9ä)

28 Kerronnan näkökulma ja sen ideologiset ulottuvuudet Ideologia on aatejärjestelmä, tapa nähdä ja käsi9ää maailma jollakin tavalla Emme (yleensä) ole ideologiasta =etoisia, mu9a se vaiku9aa meissä kaiken aikaa Elokuva kertoo tarinan aina jostakin näkökulmasta Yhden ja saman tarinan voisi kertoa monesta eri näkökulmasta Koska elokuvan näkökulma määri9ää ja rajaa katsojan tekemiä tulkintoja, ilmiö lii9yy ideologisiin kysymyksiin Käytännössä elokuvan näkökulma on aina ideologinen, vaikka emme sitä huomaakaan (vrt. vanhat ja vieraissa kul9uureissa tehdyt elokuvat) Yleensä elokuvat tukevat kul9uuria, josta ne juontavat ja/tai jota ne kuvaavat (mu9a ne voivat myös kyseenalaistaa sen piirteitä) Talous, yhteiskunnan rakenne, sukupuoliroolit, moraali, sosiaaliset normit yms. Elokuvat voivat tukea tai kyseenalaistaa vallitsevia konven=oita Elokuvat muokkaavat katsojien tapaa havaita todellisuu9a ja sen ilmiöitä

29 Luennon pohjana käytettyä kirjallisuutta Henry Bacon, Audiovisuaalisen kerronnan teoria (Helsinki: SKS & Suomen elokuvaarkisto, 2000), Edward Branigan, Point of View in the Cinema: A Theory of Narration and Subjectivity in Classical Film (Berlin et al.: Mouton Publishers, 1984). Edward Branigan, Narrative Comprehension and Film (Lontoo: Routledge, 1992). Leo Braudy, The World in a Frame: What We See in Films (Chicago & Lontoo: University of Chicago Press, 2002). Gustavo Mercado, The Filmmaker s Eye: Learning (and Breaking) the Rules of Cinematic Composition (Amsterdam et al.: Focal Press, 2011). George M. Wilson, Narration in Light: Studies in Cinematic Point of View (Baltimore & London: John Hopkins University Press, 1986). Gilberto Perez, The Point of View of a Stranger teoksessa The Material Ghost: Films and Their Medium (Baltimore & London: John Hopkins University Press), V. F. Perkins, Where is the World? The Horizon of Events in Movie Fiction teoksessa John Gibs & Douglas Pye (toim.) Style and Meaning: Studies in the Detailed Analysis of Film (Manchester: Manchester University Press, 2005, Douglas Pye, Movies and Point of View, Movie No. 36 (2000), Margrethe Bruun Vaage, Point of View teoksessa Edward Branigan & Warren Buckland (toim.) The Routledge Encyclopedia of Film Theory (London et al.: Routledge, 2014),

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen

Lisätiedot

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 1 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi TARINANKERRONNAN RAKENNE ELOKUVASSA Elokuvakerronnan määrittelyä Elokuvakerronnan kehitys ja muutokset

Lisätiedot

Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Realismin problematiikka elokuvassa

Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Realismin problematiikka elokuvassa Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Realismin problematiikka elokuvassa Aluksi Elokuvan ilmiömäinen kyky imitoida todellisuutta on nostanut realismin elokuvakeskusteluiden keskiöön Tarkkojen kuvien

Lisätiedot

Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015

Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015 Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015 Mitä on kertomus? Kognitiivinen lähestymistapa otapa ja väline ajatella ooletus toisen mielensisällöistä ja pyrkimyksistä Retorinen

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi. Samastuminen ja sitoutuminen elokuvakokemuksessa

Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi. Samastuminen ja sitoutuminen elokuvakokemuksessa Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Samastuminen ja sitoutuminen elokuvakokemuksessa Aluksi Samastuminen viittaa suhteeseemme henkilöhahmoin Samastumisen käsite on epämääräinen ja kiistelty Henkilöhahmot

Lisätiedot

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Lions Clubs International MD 107 Finland IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS KOODIT, SIGNAALIT, JOTKA KUVAAVAT AIVOJEN SYNAPSIEN VÄLISET KYTKENNÄT 1 Lions Clubs International MD 107 Finland TUOTTEESI/PALVELUSI,

Lisätiedot

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa

Lisätiedot

Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi. Elokuvan rakenne

Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi. Elokuvan rakenne Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Elokuvan rakenne Keskeisiä kysymyksiä Miten elokuvien tyyli ja kerronta ovat muuttuneet elokuvahistorian saatossa, entä näitä koskevat käsitykset? Mikä on elokuvallista

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena

Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena SOOL ry ympäristökasvatuksen teemaseminaari 16.10.2015 Rauma Paavo Heinonen Mitä? Missä? Milloin?

Lisätiedot

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi EPÄSUORA ESITYS epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi tyypillisesti epäsuoraa esitystä käytetään viestin välittämiseen, kirjan / lehden tms. selostamiseen, kertomaan mitä joku

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015

Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015 Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015 Työpaikkaohjaajan vuorovaikutustaidot dialogisia työkaluja ohjaustilanteisiin Nummela, 2.11.2015 Tuula Hapulahti 13.12.2015 2 Ohjaus on aikaa, huomiota

Lisätiedot

TIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN

TIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN TIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN PÄIVÄN TAVOITTEET Mitä tiedon visualisointi on? Mitä visualisoinnilla voidaan saavuttaa? Miten hahmotamme

Lisätiedot

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi.

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. SOSIAALINEN MEDIA Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. FACEBOOK Facebook mahdollistaa useiden erilaisten Social plugins -toimintojen

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Kaikenlaisiin kohtaamisiin

Kaikenlaisiin kohtaamisiin Kaikenlaisiin kohtaamisiin Pohjoismaiden suurin kongressi- ja kulttuurikeskus 1 Arvokas johtaminen Technopolis Business Breakfast Tampere: JOHTAMISEN KIEHTOVUUS 3.9.2013 Paulina Ahokas, Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Elokuvan käsikirjoi/amisesta. Arto Koskinen

Elokuvan käsikirjoi/amisesta. Arto Koskinen Elokuvan käsikirjoi/amisesta Arto Koskinen Mar6n Esslinin mukaan: Draaman tekijän ensisijainen tehtävä on kiinni1ää yleisön huomio esitykseen ja pitää se siinä esityksen loppuun as7. Toiminnan täytyy näy1ää

Lisätiedot

ProQuest Dissertations & Thesis: The Humanities and Social Sciences Collection

ProQuest Dissertations & Thesis: The Humanities and Social Sciences Collection Kuukauden tietokanta tammikuu 2013 ProQuest databases ARTBibliographies Modern (ABM) Modern and contemporary art journal articles and books British Humanities Index (BHI) Humanities - journals, weekly

Lisätiedot

Video ja sisällöntuotanto

Video ja sisällöntuotanto Video ja sisällöntuotanto Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi 14.3.2012 (Kuva: Horia Varlan. Flickr.) Verkkovideon määrän kasvu Video Highlights Internet video was 40 percent

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Jussi-Pekka Kurikka FM, yrittäjä, toimitusjohtaja, koodari, harrastajanäyttelijä Java, PHP, VBA Puh.: 020 734 1661 Email: jussi-pekka.kurikka@comiasw.com

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Tommi Nieminen Dialogues of appropriation projekti Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto AFinLAn syysymposiumi 12. 13. marraskuuta 2009, Tampereen

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall.

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall. We live in unpredictable times where the rules are Muokkaa changing perustyylejä so fast that formulas naps. for success are disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall. Muokkaa Innovations

Lisätiedot

Erilaiset kertomukset ja tekstianalyysin metodit. Metodifestivaali 20.8.2015

Erilaiset kertomukset ja tekstianalyysin metodit. Metodifestivaali 20.8.2015 Erilaiset kertomukset ja tekstianalyysin metodit Metodifestivaali 20.8.2015 Mikä on kertomus? Romaani Suullinen kertomus, keskustelumuotoinen kertomus > taiteelliset ja arkipäiväiset kertomukset, luonnottomat

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa

Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa Ei vain kertomus menneestä Paratekstien käyttö 1800-luvun brittiläisissä historiantutkimuksissa FT Helsingin yliopiston tutkijatohtori, yleinen historia Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten Akatemiaklubi

Lisätiedot

Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin

Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin Lahden tiedepäivä 11.11.2014 KT Kristiina Soini-Salomaa Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Ajatuksia tänään John Dewey

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT. Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala

John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT. Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala Ennen näiden harjoitusten tekemistä opiskelijoiden olisi hyvä tuntea näytelmän tarina. Voitte esimerkiksi käydä katsomassa

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta

Kuntien uudistuminen. Markku Sotarauta Kuntien uudistuminen Markku Sotarauta Osaavatko kunnat uudistua? Kunta innovaatioympäristönä Kuntaorganisaation innovaatioympäristö Markku Sotarauta University of Tampere Research Unit for Urban and Regional

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta. Satu Nurmela www.satujatarina.com

Digitaalinen tarinankerronta. Satu Nurmela www.satujatarina.com + Digitaalinen tarinankerronta Satu Nurmela www.satujatarina.com + "Digital Stories are short, personal, multimedia tales, told from the heart. Anyone can make them and publish them on screens anywhere.

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 11.11.2014 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Metodifestivaalit 2015 / Sukupuolentutkimuksen metodipäivitys / 19.8.2015 Hanna Ojala, KT, dos., yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Hanna.L.Ojala@uta.fi

Lisätiedot

Analyysimenetelmät kouluopetuksessa: Spektrofotometri. FM Marja Happonen Kemian opetuksen keskus Kemian laitos Helsingin yliopisto

Analyysimenetelmät kouluopetuksessa: Spektrofotometri. FM Marja Happonen Kemian opetuksen keskus Kemian laitos Helsingin yliopisto Analyysimenetelmät kouluopetuksessa: Spektrofotometri FM Marja Happonen Kemian opetuksen keskus Kemian laitos Helsingin yliopisto Mi;ausautomaa

Lisätiedot

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen Akateeminen johtaminen Helena Ahonen Akateemisen johtamisen työpaja 3 20.8. Ammattirooli ja persoona 27.8. Systeemiajattelu ja johtaminen 3.9. Johtaja rajan vartijana 10.9. Minä johtajana Ammattirooli

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Venäjänkielisten kotouttamisen kulma- ja kompastuskivet

Venäjänkielisten kotouttamisen kulma- ja kompastuskivet Venäjänkielisten kotouttamisen kulma- ja kompastuskivet Polina Kopylova Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry tiedotus- ja viestintäkoordinaattori The Stranger by Rudyard Kipling The Stranger within

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Sanni Somppi, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus 1

Sanni Somppi, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus 1 http://koiranmieli.edublogs.org K OIRAN MIELI Koiran Mieli on eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja psykologian laitoksen yhteistyöprojekti, jossa tutkitaan koirien kognitioita Projektin käytännön toteutuksesta

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

Moodle opiskelijan opas. Verkko oppimisympäristön käyttö. Pirjo Pesonen Tilaaja Helsingin aikuisopisto 1

Moodle opiskelijan opas. Verkko oppimisympäristön käyttö. Pirjo Pesonen Tilaaja Helsingin aikuisopisto 1 Moodle opiskelijan opas Verkko oppimisympäristön käyttö Pirjo Pesonen Tilaaja Helsingin aikuisopisto 1 Sisällysluettelo 1 Aloitusnäkymä... 2 1.1 Kirjautuminen... 3 2 Kurssin sivu... 3 2.1 Aiheet ja näkymä...

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Monikanavaäänen perusteet. Tero Koski

Monikanavaäänen perusteet. Tero Koski Monikanavaäänen perusteet Tero Koski Lähtökohdat Monikanavaääni tarkoi6aa äänital8ota, jossa on toiste6avia kanavia enemmän kuin kaksi 2.1 ; 3.0 ; 3.1 ; 4.0 ; 4.1 ; 7.2 ; 10.2 ; 22.2 ; Monikanavaääntä

Lisätiedot

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 Par6o on oheiskasva?aja Kaikilla eri kasva?ajilla on samantyyppinen haaste Lapset ja nuoret ovat laajassa mi?akaavassa samanlaisia ja kehitys

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Organisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o

Organisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o Organisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o Esityksen kysymyksiä Mitä organisaa(odynamiikalla tarkoitetaan? Mistä näkökulmista käsitefä voi hahmofaa?

Lisätiedot

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015 Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä Lokakuu 2015 Tiivistelmä (1/2) Iso hanke, kuten Kansi- ja areenahanke, luo merkittäviä työllisyys- ja arvonlisäysvaikutuksia

Lisätiedot

Kaunokirjallisuuden tiedonjärjest. rjestäminen

Kaunokirjallisuuden tiedonjärjest. rjestäminen Kaunokirjallisuuden tiedonjärjest rjestäminen Jarmo Saarti jarmo.saarti@uku.fi Jyväskylä 19.3.2008 Esitelmän n sisält ltö tutustuttaa fiktiivisten aineistojen, erityisesti kaunokirjallisuuden, tiedonjärjestämisessä

Lisätiedot