Jaakko Seppälä Näkökulman käsite elokuvassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi. Näkökulman käsite elokuvassa"

Transkriptio

1 Jaakko Seppälä Näkökulman käsite elokuvassa

2 Aluksi Koska näkemisen käsite metaforisine ulottuvuuksineen on laaja, myös näkökulman käsite on moniulotteinen Käsitettä on käytetty monella eri tavalla Näkökulman käsite elokuvassa voi viitata moniin asioihin Käsitteen alaan kuuluvat niin elokuvantekijän, kerronnan, henkilöhahmon, kameran kuin katsojankin suhde tarinamaailmaan Kaikki näkevät asiat jostakin pisteestä ja jollakin tavalla Mistään perspektiivistä ei näe kaikkea kerralla eli jotakin jää aina näkemättä Laajassa mielessä näkökulma viittaa siihen, kuinka elokuva ohjaa katsojia suhteutumaan tarinamaailmaan ja sen henkilöhahmoihin

3 Keskeisiä kysymyksiä Kuinka näkökulman eri tasot punoutuvat toisiinsa? Miten katsoja suhteutuu eri näkökulmiin? Mihin näkökulmien koukuttavuus perustuu?

4 Näkökulmakäsitteen luokittelu Näkökulmaa käsiteltäessä on otettava huomioon sanan kolme perusmerkitystä: 1) Havainnollinen (jonkun visuaalinen näkökulma) 2) Käsitteellinen (jonkun maailmankatsomus) 3) Intresseihin liittyvä (jonkun henkilökohtaiset edut) - Tässä jaottelussa näkökulma on elokuvan tarinan sisäinen ilmiö - On vielä otettava huomioon diskurssitasoinen ilmentymä eli se kenen äänellä tarina kerrotaan Diskurssitason ilmentymänä näkökulma jakautuu näin: 1) Kohta, josta katse lähtee eli kameran paikka 2) Edellisestä avautuva näkymä 3) Kerronnallinen näkökulma, joka tyypillisesti motivoi edellisen 4) Edelliset edustavat tavalla tai toisella kertojan asennetta (tunneperäistä, älyllistä, moraalista, ideologista)

5 The director organizes the shots according to a vision that transcends them, whether this be a story, an argument, a feeling; in short, cinema delivers a point of view, not a mere view. Dudley Andrew

6 On jotakin, mitä halutaan näyttää; se on näytettävä jostakin pisteestä käsin; tuo piste määräytyy kerronnallisten päämäärien mukaan; noiden päämäärien taustalla on halu välittää jokin käsitys kuvattujen asioiden ja tapahtumien luonteesta. Jacques Aumont

7 Näkökulma formaalina elementtinä 1/2 Elokuvassa näkökulma on (myös) formaali ilmiö Esimerkiksi kirjallisuudessa näin ei ole Formaalina ilmiönä näkökulma on piste, josta tarinamaailman aukeaa kameralle ja sen kautta katsojille Kamera ei koskaan vain näytä, vaan se aina osoittaa Metaforisesti ajatellen kamera on osoittava sormi, joka kohdistaa katsojan huomion johonkin Käytännössä kamera osoittaa aina johonkin sekä ohjaa katsojia katsomaan ja tulkitsemaan tarinamaailmaa jollakin tietyllä tavalla Kuvauksen rooli on tässä keskeinen (fokus, kulma, syvyys jne.) Näkökulma määrittää ja rajaa katsojien pääsyä tarinamaailmaan Tämä voi olla hyvinkin harkittua ja hienovaraista Aina kun jotakin näytetään, jotakin muuta jätetään näyttämättä Rajauksen ulkopuoliseen tilaan ei usein osata kiinnittää riittävästi huomiota Usein keskeisempää on se, mitä katsojat eivät näe

8 Tell me everything you saw, and what you think it means.

9 Näkökulma formaalina elementtinä 2/2 Näkökulman käsite liittyy läheisesti siihen mitä katsojat näkevät ja kuinka he ymmärtävät kun he katsovat elokuvaa Koska näkökulma asettaa katsojan johonkin suhteeseen tarinamaailman kanssa, se mahdollistaa maailman ymmärtämisen hyvin tai huonosti Raja sen välillä mitä katsoja näkee ja mitä hän joutuu päättelemään on usein epäselvä Katsoja joutuu kaiken aikaa tulkitsemaan näkemäänsä siitä näkökulmasta mistä hän on asiat nähnyt Kameran näkökulma siis asemoi katsojat johonkin tiettyyn suhteeseen tarinamaailman ja henkilöhahmojen kanssa ja ohjaa tuottamaan merkityksiä Kameran luonne on käsite, joka viittaa kameran suhteeseen tarinamaailmaan ja henkilöhahmoihin Kamera voi olla niin diskreetti tarkkailija kuin tunkeileva häirikkökin Elokuvan tyyli voi edustaa jotakin maailmassa olemisen tapaa

10 The idea that limits imposed on the spectator s or reader s access to the story are significant and highly variable is perhaps the central importance of the concept of point of view. Douglas Pye

11 Näkökulman viisi ulottuvuutta Tilallinen ulottuvuus Katsojan tilallinen suhde elokuvan tarinamaailmaan määrittyy otos otokselta kuvien ja äänien kautta Ajallinen ulottuvuus Katsojan tarinamaailman kanssa jakama aika määrittyy otos otokselta (yleensä elokuvissa on ajallisia hyppyjä) Kognitiivinen ulottuvuus Kerronta säätelee katsojalle tarjoutuvan tiedon määrää eli sitä mitä hän voi tietää suhteessa henkilöhahmoihin ja tarinamaailmaan Arvottava ulottuvuus Elokuvat ohjaavat meidät arvottamaan henkilöhahmoja ja heidän toimiaan Ideologinen ulottuvuus Elokuvan suhde niihin ajatus- ja representaatiosysteemeihin, joihin se tukeutuu ja jotka siten ilmenevät elokuvassa (usein hankalasti hahmotettavissa ja sanallistettavissa)

12 Whereas a painting makes a world visible, a film leaves most of its world invisible in each image on the screen. In a painting or on a theater stage anything outside the space of representation is not merely unseen but incapable of being seen, outside the realm of visible. Painting and theater are arts of presence but not of absence, since each wholly displays before us the realm of the visible, the place of presence. [ ] Film is an art of absence, of partial views, an art that hides more than it shows. Gilberto Perez The frame of a photograph is an index that designates not the edges of a world but the extent of choice. Gilberto Perez

13 Avoin/suljettu elokuva 1/2 Kameran näkökulman kautta katsojille avautuva maailma voi olla avoin tai suljettu Käsitteet viittaavat siihen, kuinka kamera tavoittaa tarinamaailman Suljetussa elokuvassa maailma sulkee itsensä siinä mielessä, että se sisältää vain tarinan kannalta tärkeitä elementtejä Avoimessa elokuvassa kameran tarjoama näkökulma on vain pieni näkymä kaiken aikaa tapahtuvaan todellisuuteen, jossa monet elementit ovat tarinan kannalta tarpeettomia Suljettu maailma on sentripetaalinen ja sisäänpäin orientoitunut Avoin maailma on sentrifugaalinen ja ulospäin orientoitunut Suljetussa elokuvassa rajaus ikään kuin sulkee maailman sisäänsä Avoimessa elokuvassa maailmasta ei mahdu kuin pieni osa rajauksen sisään Avoin/suljettu-malli selittää hyvin eri elokuvien estetiikkaa

14 Avoin elokuva Suljettu elokuva Lumière-veljekset ja Jean Renoir edustavat avointa elokuvaa. Georges Méliès ja Alfred Hitchcock edustavat suljettua elokuvaa.

15 Avoin/suljettu elokuva 2/2 Suljetun elokuvan ohjaaja on luonut valkokankaalle maailman, jota hän hallitsee Avoimen elokuvan ohjaaja on pikemminkin löytänyt näkökulman maailmaan, joka ei mahdu valkokankaalle Suljetun elokuvan lopussa keskeisiin kysymyksiin saadaan vastaus Avoimen elokuvan lopussa kaikkiin kysymyksiin ei saada vastauksia Suljetussa elokuvassa rajauksen ulkopuolelle jäävä maailma ei tunnu sisältävän mitään elokuvan kannalta olennaista Avoimessa elokuvassa kamera tarjoaa välähdyksiä rajattomasta maailmasta, joka on jatkuvassa muutoksen tilassa

16 Otoksen rajaus on avoin kun kuvan merkitys on ymmärrettävissä vain suhteessa kuva-alan ulkopuoliseen tilaan.

17 Otoksen rajaus on suljettu kun kuva-alan ulkopuolinen tila ei ole tärkeä kuvan merkityksen kannalta.

18 Näkökulmaotos 1/2 Näkökulmaotos näyttää katsojille henkilöhahmon näkymän Kyse on rakenteesta, jossa otos motivoidaan henkilöhahmon kokemuksella Otoksen voi motivoida näkökulmaotokseksi monella eri tavalla Keskeistä on, että katsoja ymmärtää otoksen edustavan henkilöhahmon katsetta Näkökulmarakenne mukailee luontaista taipumustamme seurata toisen ihmisen katsetta nähdäksemme mitä hän katsoo ja kykyämme päätellä hänen kasvojenilmeistään mitä hän tuntee suhteessa katsomaansa asiaan Näkökulmaotos voi olla Henkilöhahmon objektiivinen näkökulma Hänen psyykeen vääristämä (esim. mielisairaan tai humalaisen katse) Hänen kuvitelma (esim. uni)

19 Näkökulmaotos 2/2 Näkökulmaotoksen on väitetty samastavan katsojat henkilöhahmoon Kyseessä on liioittelu (tai jopa harhakäsitys) Näkökulmaotos voi olla aavemainen ja luoda etäisyyttä katsojan ja henkilöhahmon välille, sillä katsoja ei näe näkökulmaotoksessa henkilöhahmoa itseään Näkökulmaotos ei yleensä tarjoa pääsyä henkilöhahmon ajatuksiin ja tunteisiin, päinvastoin Kauhuelokuvat hyödyntävät tätä piirrettä tehokkaasti (joku/jokin katsoo) Ajatukset ja tunteet ovat paremmin tulkittavissa henkilöhahmon kasvojen piirteistä kuin tämän katseen kohteesta (näkökulmarakenteessa reaktiootos on tämän takia tärkeä) Ilme henkilön kasvoilla ohjaa katsojan suhtautumaan siihen, miten henkilö näkemänsä kokee Jos jokin asia näytetään omituisena mutta siten motivoituna, että se edustaa jonkun vääristynyttä näkökulmaa asioihin, tällä vääristyneellä havaitsemisella on oma totuutensa fiktion sisällä

20 Veden ja valon vääristämä näkökulmaotos.

21 Reaktio-otos välittää henkilöhahmon tunteita ja ajatuksia paremmin kuin näkökulmaotos.

22 Kerronnan subjektiivisuuden aste 1/2 Henkilöhahmot tuovat tarinaan mukaan omat näkökulmansa He näkevät ja käsittävät asiat jollakin tietyllä tavalla, aivan kuten katsojatkin Henkilöhahmojen katseet ja eleet osoittavat ja ohjaavat katsojien katsetta Kameran näkökulma määrittää katsojien suhdetta henkilöhahmoihin Tärkeämpää kuin se mitä henkilöhahmot ovat, on se mistä näkökulmasta heidät milloinkin esitetään Tämä määrittää sitä, mitä katsojat saavat tietää henkilöhahmoista Karkeasti jaotellen kameran näkökulma voi olla suhteessa henkilöhahmoihin: Subjektiivinen (kamera esittää tarinamaailman kuten henkilöhahmo sen näkee) Epäsuorasti subjektiivinen (kamera on lähellä henkilöhahmoa ja ohjaa tarkastelemaan tarinamaailmaa suhteessa häneen) Objektiivinen (kamera näyttää jotakin mitä henkilöhahmot eivät voi nähdä)

23 Kerronnan subjektiivisuuden aste 2/2 Suhteutuminen viittaa siihen kuinka katsojat suhteutetaan henkilöhahmoon sekä siihen mitä tämä tekee, ajattelee ja tuntee Näkökulma siis suhteuttaa katsojat jollakin tavalla henkilöhahmoihin Subjektiivisuus on kerronnasta kehkeytyvä ominaisuus, eikä minkään yksittäisen elokuvallisen tekniikan automaattinen lopputulos Esimerkiksi näennäisesti objektiivinen maisemaotos voi kuvastaa henkilöhahmon tunteita Jos kertoja on tarinan henkilöhahmo, hän voi olla luotettava tai epäluotettava Elokuvan kerronta voi olla enemmän tai vähemmän subjektiivista, vaikka kirjeen värittämää Vapaa epäsuora näkökulmaotos on epämääräisesti jossakin subjektiivisen ja objektiivisen välissä sekä ilmentää tiettyä maailman havaitsemisen ja maailmassa olemisen tapaa Vertaa epäsuorasti subjektiivinen kameran näkökulma Myös kameran näkökulma voi olla luotettava tai epäluotettava Valehteleva takautuma elokuvassa Stage Fright (1950)

24 Katsoja, etäisyys ja henkilöhahmot 1/2 Suhteutumisen sijaan (tai ohella) voimme puhua etäisyydestä Näkökulmasta keskusteltaessa on ote9ava huomioon se etäisyyksien kirjo, jonka elokuvat voivat luoda katsojan ja henkilöhahmon välille Etäisyys voi olla lyhyt, pitkä tai mitä tahansa tältä väliltä Etäisyys voi muu9ua elokuvan aikana Etäisyydestä voi puhua ainakin =lallisessa, ajallisessa ja =edollisessa mielessä Elokuva voi rohkaista katsojaa kokemaan samoja tunteita, joita elokuvan päähenkilö kokee, mu9a käy9äen keinoja, joista päähenkilö ei ole =etoinen Vapaa epäsuora tyyli vie katsojan lähelle päähenkilöä siten, e9ä tyyli on ikään kuin henkilöhahmon väri9ämää Henkilöhahmon tunteita ja ajatuksia on verra9ain helppo ymmärtää Elokuva estää omahyväises= etääntyneen tarkkailun ja ulkopuolisena pysy9elemisen (katsojasta tulee osallinen)

25 Katsoja, etäisyys ja henkilöhahmot 2/2 Katsojat voivat liikkua tarinamaailmassa päähenkilöhahmon kanssa, mu9a huomata asioita, joita tämä ei huomaa (ja huomata, e9ä tämä ei huomaa niitä) Katsoja on tällöin =lallis- ajallises= lähellä päähenkilöä, mu9a episteemises= kaukana Katsoja tajuaa päähenkilön näkökulman rajat Tämä voi luoda niin jännitystä (Alfred Hitchcock) kuin ironiaakin (Aki Kaurismäki) Elokuva voidaan rakentaa siten, e9ä katsoja ei sitoudu henkilöhahmoihin, vaan tarkkailee heitä objek=ivises= etäältä Mitä kauempaa katsoja on henkilöhahmoista, sen vaikeampi on ymmärtää heidän tunteitaan ja ajatuksiaan (puhuvatko henkilöhahmot to9a?) Tällöin katsoja joutuu ak=ivises= tulkitsemaan kaikkea näkemänsä ja kuulemaansa

26 Vertigo ohjaa katsojia kokemaan tunteita, jotka ovat paralleeleja John Fergusonin tunteille; elokuvan näkökulma on hyvin pitkälle hänen näkökulmansa.

27 Kerronnan kahdeksan tasoa 1. Historiallinen tekijä - Katsojien käsitys elokuvan tekijästä 2. Sisäistekijä - Elokuvasta ais=9ava tekijä 3. Elokuvallinen kertoja - Elokuvallisten elemenien kau9a tapahtuva kerronta 4. tarkkailija - Tarinamaailmassa sisäpuolella ikään kuin näkymätön ja aina kulloisessakin tarinahetkessä läsnä oleva tarkkailija (käytännössä kamera) 5. Keskeisyys (tämä ei tavallaan ole kertojuuteen liigyvä käsite) - Sen mi9a missä määrin tarina keski9yy henkilöiden toimintaan 6. Ulkoinen fokalisaako - Kerronta seuraa mitä henkilöhahmo tekee ja havaitsee sulautuma9a hänen näkökulmaansa 7. Sisäinen fokalisaako (pinnallinen) - Kuva tai ääni vastaa henkilöhahmon näkö- tai kuuloais=musta 8. Syvällinen fokalisaako (syvällinen) - Henkilöhahmon tunne- ja kokemusmaailma avautuu tavalla tai toisella katsojalle (esimerkiksi lavastus tai kameraliike kuvastaa henkilöhahmon psyyke9ä)

28 Kerronnan näkökulma ja sen ideologiset ulottuvuudet Ideologia on aatejärjestelmä, tapa nähdä ja käsi9ää maailma jollakin tavalla Emme (yleensä) ole ideologiasta =etoisia, mu9a se vaiku9aa meissä kaiken aikaa Elokuva kertoo tarinan aina jostakin näkökulmasta Yhden ja saman tarinan voisi kertoa monesta eri näkökulmasta Koska elokuvan näkökulma määri9ää ja rajaa katsojan tekemiä tulkintoja, ilmiö lii9yy ideologisiin kysymyksiin Käytännössä elokuvan näkökulma on aina ideologinen, vaikka emme sitä huomaakaan (vrt. vanhat ja vieraissa kul9uureissa tehdyt elokuvat) Yleensä elokuvat tukevat kul9uuria, josta ne juontavat ja/tai jota ne kuvaavat (mu9a ne voivat myös kyseenalaistaa sen piirteitä) Talous, yhteiskunnan rakenne, sukupuoliroolit, moraali, sosiaaliset normit yms. Elokuvat voivat tukea tai kyseenalaistaa vallitsevia konven=oita Elokuvat muokkaavat katsojien tapaa havaita todellisuu9a ja sen ilmiöitä

29 Luennon pohjana käytettyä kirjallisuutta Henry Bacon, Audiovisuaalisen kerronnan teoria (Helsinki: SKS & Suomen elokuvaarkisto, 2000), Edward Branigan, Point of View in the Cinema: A Theory of Narration and Subjectivity in Classical Film (Berlin et al.: Mouton Publishers, 1984). Edward Branigan, Narrative Comprehension and Film (Lontoo: Routledge, 1992). Leo Braudy, The World in a Frame: What We See in Films (Chicago & Lontoo: University of Chicago Press, 2002). Gustavo Mercado, The Filmmaker s Eye: Learning (and Breaking) the Rules of Cinematic Composition (Amsterdam et al.: Focal Press, 2011). George M. Wilson, Narration in Light: Studies in Cinematic Point of View (Baltimore & London: John Hopkins University Press, 1986). Gilberto Perez, The Point of View of a Stranger teoksessa The Material Ghost: Films and Their Medium (Baltimore & London: John Hopkins University Press), V. F. Perkins, Where is the World? The Horizon of Events in Movie Fiction teoksessa John Gibs & Douglas Pye (toim.) Style and Meaning: Studies in the Detailed Analysis of Film (Manchester: Manchester University Press, 2005, Douglas Pye, Movies and Point of View, Movie No. 36 (2000), Margrethe Bruun Vaage, Point of View teoksessa Edward Branigan & Warren Buckland (toim.) The Routledge Encyclopedia of Film Theory (London et al.: Routledge, 2014),

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015

Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015 Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015 Työpaikkaohjaajan vuorovaikutustaidot dialogisia työkaluja ohjaustilanteisiin Nummela, 2.11.2015 Tuula Hapulahti 13.12.2015 2 Ohjaus on aikaa, huomiota

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Tommi Rimpiläinen 1.4.2016, S4 Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770 1831) Saksalainen filosofi dealisti Seurasi mmanuel Kantin jalanjäljissä Teleologinen

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi

epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi EPÄSUORA ESITYS epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi tyypillisesti epäsuoraa esitystä käytetään viestin välittämiseen, kirjan / lehden tms. selostamiseen, kertomaan mitä joku

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Ryhmät. Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto/ Tietohallinto 2014

Ryhmät. Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto/ Tietohallinto 2014 1 Ryhmät Moodlessa voi jakaa opiskelijoita pienempiin alaryhmiin, joilla toimitaan esim. keskustelualueella tai työskennellään wikissä. Ryhmätoiminto on hyödyllinen, jos kurssilla on paljon osallistujia

Lisätiedot

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 H3t1, Exercise 3.1. H3t2, Exercise 3.2. H3t3, Exercise 3.3. H3t4, Exercise 3.4. H3t5 (Exercise 3.1.) 1 3.1. Find the (a) standard form, (b) slack form of the

Lisätiedot

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa 1 2 3 Päiväkirjamerkintä 21.1.2014 Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa aina järkeistää, mutta mikä ohjaa valintoja sen

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines

4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rastikuvissa näkyy selvästi että kilpailija koskee

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa. Audiovisuaalinen. Kulttuuri. Juha Herkman, 12.3.

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa. Audiovisuaalinen. Kulttuuri. Juha Herkman, 12.3. TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa Juha Herkman, 12.3.2013 Helsingin yliopisto: osiaalitieteiden laitos, viestinnän tutkimus Audiovisuaalinen Audio (lat.)

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Pauliina Munter/Suvi Junes Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2015

Pauliina Munter/Suvi Junes Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2015 Ryhmät Moodlessa voi jakaa opiskelijoita pienempiin alaryhmiin, joilla toimitaan esim. keskustelualueella tai työskennellään wikissä. Ryhmätoiminto on hyödyllinen, jos kurssilla on paljon osallistujia

Lisätiedot

Arto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot

Arto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot Arto Rauta Konseptikehittäjä - Toimistot Konseptikehittäjän tehtävä Ecophonilla on jakaa akustiikkaasiantuntemusta erilaisten tilojen toteuttajille ja käyttäjille Tutkimushankkeet Seminaarit Ohjeistus

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LAGERWEY DEVELOPMENT OY Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane Lagerwey L100 x 2 x hh135m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.3.2015 P26678 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti

Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti Tämä on ensimmäisen kuvankäsittelyoppaan jatko-osa. Tässä jatko-osassa opimme käyttämään Picasan mainioita ominaisuuksia tehokkaasti ja monipuolisesti.

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja

Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja Voiko asenteiden muutosta mitata? Työpaja 6.5.2015 Työpajojen tavoite ja ohjelma Keskustelu ja esimerkkien työstäminen: Miten voimme seurata ja mitata järjestöjen aikaansaamaa muutosta asenteissa? Työpaja

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto LIITE S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P214 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Miten Insight saadaan kuuluviin? ESOMAR-aamiainen , Minna Loponen

Miten Insight saadaan kuuluviin? ESOMAR-aamiainen , Minna Loponen Miten Insight saadaan kuuluviin? ESOMAR-aamiainen 1.11.2011, Minna Loponen Workshop - Transferring and applying insights impactfully _Implanting your insights deeper in client decisions Case ebay, UK

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Hans Pihlajamäki Fysiikan kotitutkimus

Hans Pihlajamäki Fysiikan kotitutkimus Fysiikan kotitutkimus Fysiikan 1. kurssi, Rauman Lyseon lukio Johdanto 1. Saaristo- ja rannikkonavigoinnissa on tärkeää kyetä havainnoimaan väyliä osoittavia väylämerkkejä. Pimeän aikaan liikuttaessa tehokkaalla

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Uusin!oppimistutkimus!ja!sen!merkitys! opettajankoulutukselle

Uusin!oppimistutkimus!ja!sen!merkitys! opettajankoulutukselle Uusin!oppimistutkimus!ja!sen!merkitys! Learning!and!Educational! Technology!Research!Unit! http://let.oulu.fi opettajankoulutukselle Prof.!Sanna!Järvelä Oppimisen!ja!Koulutusteknologian!tutkimusyksikkö!(LET)

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2012

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2012 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2012 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus PzS-Zellen Hawker perfect plus, mit Schraubverbindern, Abmessungen gemäß DIN/EN 60254-2 und IEC 254-2 Serie L PzS-cells Hawker perfect

Lisätiedot

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 11.11.2014 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi N x (8+) x HH FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

ENGLANNINKIELINEN KIRJE ( ) Päivitetty /RB

ENGLANNINKIELINEN KIRJE ( ) Päivitetty /RB VALTIONEUVOSTON KANSLIA Valtioneuvoston kielipalvelu SELVITYS 29.11.2007 ENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB 1. Alku ja lopputervehdys 1.1 Vastaanottajan nimi ei ole tiedossa kirje

Lisätiedot

SARA KOVAMÄKI portfolio

SARA KOVAMÄKI portfolio SARA KOVAMÄKI portfolio OSA II: PERFORMANSSI JA TANSSI OSA I: VIDEO JA INSTALLAATIO BELLA CIAO and other revolutionary love songs (2014) Lanka/ Thread: Act I, Act II (2013) Rullat Passing, pause and still

Lisätiedot

Kyynisyyden ja toivon mittelö

Kyynisyyden ja toivon mittelö Kyynisyyden ja toivon mittelö Työntekijän mahdollisuudet toistuvasti vaikeiden asiakkaiden kohtaamisessa Eero Untamala 1 Kyynisyys Toivo se on sekasotkuinen ilme. Se on sekaisin kaikista jutuista. Siksi

Lisätiedot

Tehtävä. Asetukset. HUOM! Palautukset tulevat vain opettajan nähtäville, kuten muissakin tehtävä-työkaluissa. Kirjoita tehtävän nimi ja kuvaus

Tehtävä. Asetukset. HUOM! Palautukset tulevat vain opettajan nähtäville, kuten muissakin tehtävä-työkaluissa. Kirjoita tehtävän nimi ja kuvaus Tehtävä Uusin tehtävä-työkalu näkyy Lisää aineisto tai aktiviteetti valikossa muiden tehtävien yläpuolella. Vanhat tehtävätyypit (tiedostojen palautus, verkkoteksti, yhden tiedoston palautus ja tehtävänanto)

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

KULJETUSYRITYKSEN JOHTAJAN KEHITTYMINEN

KULJETUSYRITYKSEN JOHTAJAN KEHITTYMINEN KULJEUSYRIYKSEN JOHAJAN KEHIYMINEN Jorma Sonninen 11.5.2012 his material is intended only to the person who has received it from WISE/LEAD OY. Reproduction and distribution to a third party is allowed

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

SUBJEKTIIVINEN ELOKUVAKERRONTA JA POINT-OF-VIEW OTOS

SUBJEKTIIVINEN ELOKUVAKERRONTA JA POINT-OF-VIEW OTOS SUBJEKTIIVINEN ELOKUVAKERRONTA JA POINT-OF-VIEW OTOS Janne Keränen Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Viestintä Kuvaus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Viestintä Kuvaus KERÄNEN, JANNE: Subjektiivinen elokuvakerronta

Lisätiedot

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Johdatus dialogiseen hahmotustapaan Toimijuuden tuki hanke 15.5.2014-12.2. 2015 Mikael Leiman, Emeritusprofessori Laudito Oy Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Ohjauksen perusedellytykset Kannattelevan

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21463 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari

Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari Juha Lång Venäjä-suomi-venäjä-kääntämisen tutkimuksen seminaari 8.10.2010 Silmänliiketutkimuksen historia silmänliikkeitä tutkittu jo 1800-luvun lopusta lähtien (Wade 2007) sakkadi ja fiksaatio alusta

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Epävarmuuden hallinta bootstrap-menetelmillä

Epävarmuuden hallinta bootstrap-menetelmillä 1/17 Epävarmuuden hallinta bootstrap-menetelmillä Esimerkkinä taloudellinen arviointi Jaakko Nevalainen Tampereen yliopisto Metodifestivaalit 2015 2/17 Sisältö 1 Johdanto 2 Tavanomainen bootstrap Bootstrap-menettelyn

Lisätiedot

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA Johda tiedolla Tervetuloa tutustumaan työvälineisiimme, jotka mahdollistavat tiedolla johtamisen ja auttavat päätöksenteossa. Seuraa oppijoiden etenemistä, selvitä

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10102013 P21463 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Megatrendianalyysi Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Yleistä Megatrendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä Foreseeing Extrapolation - Time series /trend-forecasting (May 1996, s.

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Hirvinevan tuulivoimahanke

Hirvinevan tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6305 (8) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 6305 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta

Lisätiedot

Esa Saarinen. Aalto-yliopisto kevät 2011

Esa Saarinen. Aalto-yliopisto kevät 2011 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto kevät 2011 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 Aihe: Elämänfilosofia, kompleksisuus ja systeemiäly 26.1. Noste 2.2.

Lisätiedot

Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa

Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa Tuija Niemi Turun normaalikoulu Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen. läsnäolo fyysinen läsnäolo ei riitä, silmät ja korvat on oltava selässäkin reagointi

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 (25 s.) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Halsuan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 85 x SWT 3.3-130 x HH135 VE2:

Lisätiedot

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi CHEM-A1600: Aalto-kurssi, 3 op Akateemisen ajattelun alkeiskurssi sami.franssila@aalto.fi 11.9-4.12.2015: 12 kertaa Mitä ajattelu on? Ajattelua on se hukka-aika, joka kuluu jonkun näkemisestä siihen kun

Lisätiedot