Jaakko Seppälä Näkökulman käsite elokuvassa
|
|
- Kaarina Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jaakko Seppälä Näkökulman käsite elokuvassa
2 Aluksi Koska näkemisen käsite metaforisine ulottuvuuksineen on laaja, myös näkökulman käsite on moniulotteinen Käsitettä on käytetty monella eri tavalla Näkökulman käsite elokuvassa voi viitata moniin asioihin Käsitteen alaan kuuluvat niin elokuvantekijän, kerronnan, henkilöhahmon, kameran kuin katsojankin suhde tarinamaailmaan Kaikki näkevät asiat jostakin pisteestä ja jollakin tavalla Mistään perspektiivistä ei näe kaikkea kerralla eli jotakin jää aina näkemättä Laajassa mielessä näkökulma viittaa siihen, kuinka elokuva ohjaa katsojia suhteutumaan tarinamaailmaan ja sen henkilöhahmoihin
3 Keskeisiä kysymyksiä Kuinka näkökulman eri tasot punoutuvat toisiinsa? Miten katsoja suhteutuu eri näkökulmiin? Mihin näkökulmien koukuttavuus perustuu?
4 Näkökulmakäsitteen luokittelu Näkökulmaa käsiteltäessä on otettava huomioon sanan kolme perusmerkitystä: 1) Havainnollinen (jonkun visuaalinen näkökulma) 2) Käsitteellinen (jonkun maailmankatsomus) 3) Intresseihin liittyvä (jonkun henkilökohtaiset edut) - Tässä jaottelussa näkökulma on elokuvan tarinan sisäinen ilmiö - On vielä otettava huomioon diskurssitasoinen ilmentymä eli se kenen äänellä tarina kerrotaan Diskurssitason ilmentymänä näkökulma jakautuu näin: 1) Kohta, josta katse lähtee eli kameran paikka 2) Edellisestä avautuva näkymä 3) Kerronnallinen näkökulma, joka tyypillisesti motivoi edellisen 4) Edelliset edustavat tavalla tai toisella kertojan asennetta (tunneperäistä, älyllistä, moraalista, ideologista)
5 The director organizes the shots according to a vision that transcends them, whether this be a story, an argument, a feeling; in short, cinema delivers a point of view, not a mere view. Dudley Andrew
6 On jotakin, mitä halutaan näyttää; se on näytettävä jostakin pisteestä käsin; tuo piste määräytyy kerronnallisten päämäärien mukaan; noiden päämäärien taustalla on halu välittää jokin käsitys kuvattujen asioiden ja tapahtumien luonteesta. Jacques Aumont
7 Näkökulma formaalina elementtinä 1/2 Elokuvassa näkökulma on (myös) formaali ilmiö Esimerkiksi kirjallisuudessa näin ei ole Formaalina ilmiönä näkökulma on piste, josta tarinamaailman aukeaa kameralle ja sen kautta katsojille Kamera ei koskaan vain näytä, vaan se aina osoittaa Metaforisesti ajatellen kamera on osoittava sormi, joka kohdistaa katsojan huomion johonkin Käytännössä kamera osoittaa aina johonkin sekä ohjaa katsojia katsomaan ja tulkitsemaan tarinamaailmaa jollakin tietyllä tavalla Kuvauksen rooli on tässä keskeinen (fokus, kulma, syvyys jne.) Näkökulma määrittää ja rajaa katsojien pääsyä tarinamaailmaan Tämä voi olla hyvinkin harkittua ja hienovaraista Aina kun jotakin näytetään, jotakin muuta jätetään näyttämättä Rajauksen ulkopuoliseen tilaan ei usein osata kiinnittää riittävästi huomiota Usein keskeisempää on se, mitä katsojat eivät näe
8 Tell me everything you saw, and what you think it means.
9 Näkökulma formaalina elementtinä 2/2 Näkökulman käsite liittyy läheisesti siihen mitä katsojat näkevät ja kuinka he ymmärtävät kun he katsovat elokuvaa Koska näkökulma asettaa katsojan johonkin suhteeseen tarinamaailman kanssa, se mahdollistaa maailman ymmärtämisen hyvin tai huonosti Raja sen välillä mitä katsoja näkee ja mitä hän joutuu päättelemään on usein epäselvä Katsoja joutuu kaiken aikaa tulkitsemaan näkemäänsä siitä näkökulmasta mistä hän on asiat nähnyt Kameran näkökulma siis asemoi katsojat johonkin tiettyyn suhteeseen tarinamaailman ja henkilöhahmojen kanssa ja ohjaa tuottamaan merkityksiä Kameran luonne on käsite, joka viittaa kameran suhteeseen tarinamaailmaan ja henkilöhahmoihin Kamera voi olla niin diskreetti tarkkailija kuin tunkeileva häirikkökin Elokuvan tyyli voi edustaa jotakin maailmassa olemisen tapaa
10 The idea that limits imposed on the spectator s or reader s access to the story are significant and highly variable is perhaps the central importance of the concept of point of view. Douglas Pye
11 Näkökulman viisi ulottuvuutta Tilallinen ulottuvuus Katsojan tilallinen suhde elokuvan tarinamaailmaan määrittyy otos otokselta kuvien ja äänien kautta Ajallinen ulottuvuus Katsojan tarinamaailman kanssa jakama aika määrittyy otos otokselta (yleensä elokuvissa on ajallisia hyppyjä) Kognitiivinen ulottuvuus Kerronta säätelee katsojalle tarjoutuvan tiedon määrää eli sitä mitä hän voi tietää suhteessa henkilöhahmoihin ja tarinamaailmaan Arvottava ulottuvuus Elokuvat ohjaavat meidät arvottamaan henkilöhahmoja ja heidän toimiaan Ideologinen ulottuvuus Elokuvan suhde niihin ajatus- ja representaatiosysteemeihin, joihin se tukeutuu ja jotka siten ilmenevät elokuvassa (usein hankalasti hahmotettavissa ja sanallistettavissa)
12 Whereas a painting makes a world visible, a film leaves most of its world invisible in each image on the screen. In a painting or on a theater stage anything outside the space of representation is not merely unseen but incapable of being seen, outside the realm of visible. Painting and theater are arts of presence but not of absence, since each wholly displays before us the realm of the visible, the place of presence. [ ] Film is an art of absence, of partial views, an art that hides more than it shows. Gilberto Perez The frame of a photograph is an index that designates not the edges of a world but the extent of choice. Gilberto Perez
13 Avoin/suljettu elokuva 1/2 Kameran näkökulman kautta katsojille avautuva maailma voi olla avoin tai suljettu Käsitteet viittaavat siihen, kuinka kamera tavoittaa tarinamaailman Suljetussa elokuvassa maailma sulkee itsensä siinä mielessä, että se sisältää vain tarinan kannalta tärkeitä elementtejä Avoimessa elokuvassa kameran tarjoama näkökulma on vain pieni näkymä kaiken aikaa tapahtuvaan todellisuuteen, jossa monet elementit ovat tarinan kannalta tarpeettomia Suljettu maailma on sentripetaalinen ja sisäänpäin orientoitunut Avoin maailma on sentrifugaalinen ja ulospäin orientoitunut Suljetussa elokuvassa rajaus ikään kuin sulkee maailman sisäänsä Avoimessa elokuvassa maailmasta ei mahdu kuin pieni osa rajauksen sisään Avoin/suljettu-malli selittää hyvin eri elokuvien estetiikkaa
14 Avoin elokuva Suljettu elokuva Lumière-veljekset ja Jean Renoir edustavat avointa elokuvaa. Georges Méliès ja Alfred Hitchcock edustavat suljettua elokuvaa.
15 Avoin/suljettu elokuva 2/2 Suljetun elokuvan ohjaaja on luonut valkokankaalle maailman, jota hän hallitsee Avoimen elokuvan ohjaaja on pikemminkin löytänyt näkökulman maailmaan, joka ei mahdu valkokankaalle Suljetun elokuvan lopussa keskeisiin kysymyksiin saadaan vastaus Avoimen elokuvan lopussa kaikkiin kysymyksiin ei saada vastauksia Suljetussa elokuvassa rajauksen ulkopuolelle jäävä maailma ei tunnu sisältävän mitään elokuvan kannalta olennaista Avoimessa elokuvassa kamera tarjoaa välähdyksiä rajattomasta maailmasta, joka on jatkuvassa muutoksen tilassa
16 Otoksen rajaus on avoin kun kuvan merkitys on ymmärrettävissä vain suhteessa kuva-alan ulkopuoliseen tilaan.
17 Otoksen rajaus on suljettu kun kuva-alan ulkopuolinen tila ei ole tärkeä kuvan merkityksen kannalta.
18 Näkökulmaotos 1/2 Näkökulmaotos näyttää katsojille henkilöhahmon näkymän Kyse on rakenteesta, jossa otos motivoidaan henkilöhahmon kokemuksella Otoksen voi motivoida näkökulmaotokseksi monella eri tavalla Keskeistä on, että katsoja ymmärtää otoksen edustavan henkilöhahmon katsetta Näkökulmarakenne mukailee luontaista taipumustamme seurata toisen ihmisen katsetta nähdäksemme mitä hän katsoo ja kykyämme päätellä hänen kasvojenilmeistään mitä hän tuntee suhteessa katsomaansa asiaan Näkökulmaotos voi olla Henkilöhahmon objektiivinen näkökulma Hänen psyykeen vääristämä (esim. mielisairaan tai humalaisen katse) Hänen kuvitelma (esim. uni)
19 Näkökulmaotos 2/2 Näkökulmaotoksen on väitetty samastavan katsojat henkilöhahmoon Kyseessä on liioittelu (tai jopa harhakäsitys) Näkökulmaotos voi olla aavemainen ja luoda etäisyyttä katsojan ja henkilöhahmon välille, sillä katsoja ei näe näkökulmaotoksessa henkilöhahmoa itseään Näkökulmaotos ei yleensä tarjoa pääsyä henkilöhahmon ajatuksiin ja tunteisiin, päinvastoin Kauhuelokuvat hyödyntävät tätä piirrettä tehokkaasti (joku/jokin katsoo) Ajatukset ja tunteet ovat paremmin tulkittavissa henkilöhahmon kasvojen piirteistä kuin tämän katseen kohteesta (näkökulmarakenteessa reaktiootos on tämän takia tärkeä) Ilme henkilön kasvoilla ohjaa katsojan suhtautumaan siihen, miten henkilö näkemänsä kokee Jos jokin asia näytetään omituisena mutta siten motivoituna, että se edustaa jonkun vääristynyttä näkökulmaa asioihin, tällä vääristyneellä havaitsemisella on oma totuutensa fiktion sisällä
20 Veden ja valon vääristämä näkökulmaotos.
21 Reaktio-otos välittää henkilöhahmon tunteita ja ajatuksia paremmin kuin näkökulmaotos.
22 Kerronnan subjektiivisuuden aste 1/2 Henkilöhahmot tuovat tarinaan mukaan omat näkökulmansa He näkevät ja käsittävät asiat jollakin tietyllä tavalla, aivan kuten katsojatkin Henkilöhahmojen katseet ja eleet osoittavat ja ohjaavat katsojien katsetta Kameran näkökulma määrittää katsojien suhdetta henkilöhahmoihin Tärkeämpää kuin se mitä henkilöhahmot ovat, on se mistä näkökulmasta heidät milloinkin esitetään Tämä määrittää sitä, mitä katsojat saavat tietää henkilöhahmoista Karkeasti jaotellen kameran näkökulma voi olla suhteessa henkilöhahmoihin: Subjektiivinen (kamera esittää tarinamaailman kuten henkilöhahmo sen näkee) Epäsuorasti subjektiivinen (kamera on lähellä henkilöhahmoa ja ohjaa tarkastelemaan tarinamaailmaa suhteessa häneen) Objektiivinen (kamera näyttää jotakin mitä henkilöhahmot eivät voi nähdä)
23 Kerronnan subjektiivisuuden aste 2/2 Suhteutuminen viittaa siihen kuinka katsojat suhteutetaan henkilöhahmoon sekä siihen mitä tämä tekee, ajattelee ja tuntee Näkökulma siis suhteuttaa katsojat jollakin tavalla henkilöhahmoihin Subjektiivisuus on kerronnasta kehkeytyvä ominaisuus, eikä minkään yksittäisen elokuvallisen tekniikan automaattinen lopputulos Esimerkiksi näennäisesti objektiivinen maisemaotos voi kuvastaa henkilöhahmon tunteita Jos kertoja on tarinan henkilöhahmo, hän voi olla luotettava tai epäluotettava Elokuvan kerronta voi olla enemmän tai vähemmän subjektiivista, vaikka kirjeen värittämää Vapaa epäsuora näkökulmaotos on epämääräisesti jossakin subjektiivisen ja objektiivisen välissä sekä ilmentää tiettyä maailman havaitsemisen ja maailmassa olemisen tapaa Vertaa epäsuorasti subjektiivinen kameran näkökulma Myös kameran näkökulma voi olla luotettava tai epäluotettava Valehteleva takautuma elokuvassa Stage Fright (1950)
24 Katsoja, etäisyys ja henkilöhahmot 1/2 Suhteutumisen sijaan (tai ohella) voimme puhua etäisyydestä Näkökulmasta keskusteltaessa on ote9ava huomioon se etäisyyksien kirjo, jonka elokuvat voivat luoda katsojan ja henkilöhahmon välille Etäisyys voi olla lyhyt, pitkä tai mitä tahansa tältä väliltä Etäisyys voi muu9ua elokuvan aikana Etäisyydestä voi puhua ainakin =lallisessa, ajallisessa ja =edollisessa mielessä Elokuva voi rohkaista katsojaa kokemaan samoja tunteita, joita elokuvan päähenkilö kokee, mu9a käy9äen keinoja, joista päähenkilö ei ole =etoinen Vapaa epäsuora tyyli vie katsojan lähelle päähenkilöä siten, e9ä tyyli on ikään kuin henkilöhahmon väri9ämää Henkilöhahmon tunteita ja ajatuksia on verra9ain helppo ymmärtää Elokuva estää omahyväises= etääntyneen tarkkailun ja ulkopuolisena pysy9elemisen (katsojasta tulee osallinen)
25 Katsoja, etäisyys ja henkilöhahmot 2/2 Katsojat voivat liikkua tarinamaailmassa päähenkilöhahmon kanssa, mu9a huomata asioita, joita tämä ei huomaa (ja huomata, e9ä tämä ei huomaa niitä) Katsoja on tällöin =lallis- ajallises= lähellä päähenkilöä, mu9a episteemises= kaukana Katsoja tajuaa päähenkilön näkökulman rajat Tämä voi luoda niin jännitystä (Alfred Hitchcock) kuin ironiaakin (Aki Kaurismäki) Elokuva voidaan rakentaa siten, e9ä katsoja ei sitoudu henkilöhahmoihin, vaan tarkkailee heitä objek=ivises= etäältä Mitä kauempaa katsoja on henkilöhahmoista, sen vaikeampi on ymmärtää heidän tunteitaan ja ajatuksiaan (puhuvatko henkilöhahmot to9a?) Tällöin katsoja joutuu ak=ivises= tulkitsemaan kaikkea näkemänsä ja kuulemaansa
26 Vertigo ohjaa katsojia kokemaan tunteita, jotka ovat paralleeleja John Fergusonin tunteille; elokuvan näkökulma on hyvin pitkälle hänen näkökulmansa.
27 Kerronnan kahdeksan tasoa 1. Historiallinen tekijä - Katsojien käsitys elokuvan tekijästä 2. Sisäistekijä - Elokuvasta ais=9ava tekijä 3. Elokuvallinen kertoja - Elokuvallisten elemenien kau9a tapahtuva kerronta 4. (Implisii@nen) diegee@nen tarkkailija - Tarinamaailmassa sisäpuolella ikään kuin näkymätön ja aina kulloisessakin tarinahetkessä läsnä oleva tarkkailija (käytännössä kamera) 5. Keskeisyys (tämä ei tavallaan ole kertojuuteen liigyvä käsite) - Sen mi9a missä määrin tarina keski9yy henkilöiden toimintaan 6. Ulkoinen fokalisaako - Kerronta seuraa mitä henkilöhahmo tekee ja havaitsee sulautuma9a hänen näkökulmaansa 7. Sisäinen fokalisaako (pinnallinen) - Kuva tai ääni vastaa henkilöhahmon näkö- tai kuuloais=musta 8. Syvällinen fokalisaako (syvällinen) - Henkilöhahmon tunne- ja kokemusmaailma avautuu tavalla tai toisella katsojalle (esimerkiksi lavastus tai kameraliike kuvastaa henkilöhahmon psyyke9ä)
28 Kerronnan näkökulma ja sen ideologiset ulottuvuudet Ideologia on aatejärjestelmä, tapa nähdä ja käsi9ää maailma jollakin tavalla Emme (yleensä) ole ideologiasta =etoisia, mu9a se vaiku9aa meissä kaiken aikaa Elokuva kertoo tarinan aina jostakin näkökulmasta Yhden ja saman tarinan voisi kertoa monesta eri näkökulmasta Koska elokuvan näkökulma määri9ää ja rajaa katsojan tekemiä tulkintoja, ilmiö lii9yy ideologisiin kysymyksiin Käytännössä elokuvan näkökulma on aina ideologinen, vaikka emme sitä huomaakaan (vrt. vanhat ja vieraissa kul9uureissa tehdyt elokuvat) Yleensä elokuvat tukevat kul9uuria, josta ne juontavat ja/tai jota ne kuvaavat (mu9a ne voivat myös kyseenalaistaa sen piirteitä) Talous, yhteiskunnan rakenne, sukupuoliroolit, moraali, sosiaaliset normit yms. Elokuvat voivat tukea tai kyseenalaistaa vallitsevia konven=oita Elokuvat muokkaavat katsojien tapaa havaita todellisuu9a ja sen ilmiöitä
29 Luennon pohjana käytettyä kirjallisuutta Henry Bacon, Audiovisuaalisen kerronnan teoria (Helsinki: SKS & Suomen elokuvaarkisto, 2000), Edward Branigan, Point of View in the Cinema: A Theory of Narration and Subjectivity in Classical Film (Berlin et al.: Mouton Publishers, 1984). Edward Branigan, Narrative Comprehension and Film (Lontoo: Routledge, 1992). Leo Braudy, The World in a Frame: What We See in Films (Chicago & Lontoo: University of Chicago Press, 2002). Gustavo Mercado, The Filmmaker s Eye: Learning (and Breaking) the Rules of Cinematic Composition (Amsterdam et al.: Focal Press, 2011). George M. Wilson, Narration in Light: Studies in Cinematic Point of View (Baltimore & London: John Hopkins University Press, 1986). Gilberto Perez, The Point of View of a Stranger teoksessa The Material Ghost: Films and Their Medium (Baltimore & London: John Hopkins University Press), V. F. Perkins, Where is the World? The Horizon of Events in Movie Fiction teoksessa John Gibs & Douglas Pye (toim.) Style and Meaning: Studies in the Detailed Analysis of Film (Manchester: Manchester University Press, 2005, Douglas Pye, Movies and Point of View, Movie No. 36 (2000), Margrethe Bruun Vaage, Point of View teoksessa Edward Branigan & Warren Buckland (toim.) The Routledge Encyclopedia of Film Theory (London et al.: Routledge, 2014),
Seija Pylkkö Valkealan lukio
ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko
LisätiedotEDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi
ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen
LisätiedotELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ
1 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi TARINANKERRONNAN RAKENNE ELOKUVASSA Elokuvakerronnan määrittelyä Elokuvakerronnan kehitys ja muutokset
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotJaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Realismin problematiikka elokuvassa
Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Realismin problematiikka elokuvassa Aluksi Elokuvan ilmiömäinen kyky imitoida todellisuutta on nostanut realismin elokuvakeskusteluiden keskiöön Tarkkojen kuvien
LisätiedotKÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle
KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotAkateemiset fraasit Tekstiosa
- Väitteen hyväksyminen Broadly speaking, I agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta One is very much inclined to agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta Yleisesti ottaen olen
LisätiedotMontaasista Jean-Luc Godardin silmin Juha Oravala Aalto-yliopisto, kuvataidekasvatus, Miia Rinne
Montaasista Jean-Luc Godardin silmin 16.3.2017 Juha Oravala Aalto-yliopisto, kuvataidekasvatus, Miia Rinne Jean-Luc Godard (1930-) - Ranskalainen uusi aalto, tekijänpolitiikka - elokuvakriitikko/elokuvantekijä
LisätiedotIHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS
Lions Clubs International MD 107 Finland IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS KOODIT, SIGNAALIT, JOTKA KUVAAVAT AIVOJEN SYNAPSIEN VÄLISET KYTKENNÄT 1 Lions Clubs International MD 107 Finland TUOTTEESI/PALVELUSI,
LisätiedotMitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015
Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015 Mitä on kertomus? Kognitiivinen lähestymistapa otapa ja väline ajatella ooletus toisen mielensisällöistä ja pyrkimyksistä Retorinen
LisätiedotJaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi. Samastuminen ja sitoutuminen elokuvakokemuksessa
Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Samastuminen ja sitoutuminen elokuvakokemuksessa Aluksi Samastuminen viittaa suhteeseemme henkilöhahmoin Samastumisen käsite on epämääräinen ja kiistelty Henkilöhahmot
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotDigitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo
Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi
LisätiedotTransnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin
Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotJaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi. Elokuvan rakenne
Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Elokuvan rakenne Keskeisiä kysymyksiä Miten elokuvien tyyli ja kerronta ovat muuttuneet elokuvahistorian saatossa, entä näitä koskevat käsitykset? Mikä on elokuvallista
LisätiedotKirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo
Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotChoose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki
Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun
LisätiedotUusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)
Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen
LisätiedotKokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto
Kokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto Tero Vaaja Jyväskylän yliopisto Kokemuksen tutkimus, Oulu 26.4.2013 Onko mahdollista tietää, millaista on olla toinen ihminen? Nagel (1974): What Is It Like to Be
LisätiedotCo-Design Yhteissuunnittelu
Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
Lisätiedotilike Me, ilike You Jokainen näkyväksi Ari Rapo 2011 Voimau<avan valokuvan menetelmään perustuva työyhteisöprojekb Likessä
ilike Me, ilike You Jokainen näkyväksi Ari Rapo 2011 Voimau
LisätiedotFRAME INNOVATION WORKSHOP Timo Sirviö & Sirpa Ryynänen
FRAME INNOVATION WORKSHOP 16.12.2017 Timo Sirviö & Sirpa Ryynänen archeaology ARKEOLOGIA listaaminen 60 minuuttia + keskustelu 15 minuuttia MIKÄ ONGELMA ON? MITEN SITÄ ON AIEMMIN KOETETTU/YRITETTY RATKAISTA?
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotPuroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia
Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva
LisätiedotEsiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010
Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015
Työpaikkaohjaajakoulutus (3 ov) 26.10. 23.11.2015 Työpaikkaohjaajan vuorovaikutustaidot dialogisia työkaluja ohjaustilanteisiin Nummela, 2.11.2015 Tuula Hapulahti 13.12.2015 2 Ohjaus on aikaa, huomiota
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotVoiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli
Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
Lisätiedot16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 2: Kaasujen kineettistä teoriaa Pe 26.2.2016 1 AIHEET 1. Maxwellin-Boltzmannin
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
Lisätiedot4x4cup Rastikuvien tulkinta
4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotUni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?
Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja
LisätiedotTIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN
TIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN PÄIVÄN TAVOITTEET Mitä tiedon visualisointi on? Mitä visualisoinnilla voidaan saavuttaa? Miten hahmotamme
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotSähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3
Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Tommi Rimpiläinen 1.4.2016, S4 Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770 1831) Saksalainen filosofi dealisti Seurasi mmanuel Kantin jalanjäljissä Teleologinen
LisätiedotArjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
LisätiedotIhmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016
Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen
LisätiedotESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1
ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen
LisätiedotSuu#ua, juu#ua vai muu#ua? Sajo ry Risto Puu:o
Suu#ua, juu#ua vai muu#ua? Sajo ry. 26.9.2017 Risto Puu:o Teemoja 1. Muu#umisen yksilöllinen taso ( suu#ua ) 2. Organisaa:o systeeminä ( juu#ua) 3. Kuinka johtaa muu#uvaa? ( muu#ua ) Muu#uvassa työelämässä
LisätiedotMaisema-arkkitehtuurin perusteet 1B, kevät 2017 TILANRAJAUS
Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1B, kevät 2017 TILANRAJAUS TILAVAIKUTELMA, TILAN HAHMOTTAMINEN Oleellista: havainnoitsijan ja tilan rajan välinen etäisyys, silmänkorkeuden ja tilaa rajaavan elementin
LisätiedotMetodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi
Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi Matti Hyvärinen: Asemoinnin analyysin tasot Mari Hatavara (Tampereen yliopisto): Kertovien äänten analyysi asemointitutkimuksen välineenä Hanna Rautajoki (Tampereen
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotMuutos mahdollisuutena Tuusula Anssi Tuulenmäki
Muutos mahdollisuutena Tuusula 12.9.2017 Anssi Tuulenmäki +358-50-3819772 anssi.tuulenmaki@mindustry.fi www.mindspace.fi Miksi olen Yli-innovaatioaktivisti? 1.Väite; jos et voi muuttaa arkeasi, jos et
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotYksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä
Yksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä Elisa Tiilikainen Tutkimuskohteena yksinäisyys 2 Subjektiivinen kokemus Perinteisesti määritelty yksilön subjektiiviseksi
LisätiedotTurvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY
Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta
LisätiedotVaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi
Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate
LisätiedotIdeoita ja tehtäviä Museovierailuun
Ideoita ja tehtäviä Museovierailuun 1 / 13 2015 Etelä-Karjalan taidemuseo Sisällys 3 Johdanto tehtävät: 4 Museo ilmiönä 1 5 Museo ilmiönä 2 6 Henkilökohtainen taidekokemus 1 7 Henkilökohtainen taidekokemus
LisätiedotHaastattelut menetelmänä ja aineistona
Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotNuku hyvin, pieni susi -????????????,?????????????????. Kaksikielinen satukirja (suomi - venäjä) (www.childrens-books-bilingual.com) (Finnish Edition)
Nuku hyvin, pieni susi -????????????,?????????????????. Kaksikielinen satukirja (suomi - venäjä) (www.childrens-books-bilingual.com) (Finnish Edition) Click here if your download doesn"t start automatically
LisätiedotYksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto
Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen
LisätiedotVallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014
Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle
LisätiedotKaikenlaisiin kohtaamisiin
Kaikenlaisiin kohtaamisiin Pohjoismaiden suurin kongressi- ja kulttuurikeskus 1 Arvokas johtaminen Technopolis Business Breakfast Tampere: JOHTAMISEN KIEHTOVUUS 3.9.2013 Paulina Ahokas, Toimitusjohtaja
LisätiedotOMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY
OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua
LisätiedotNuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo
Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.
LisätiedotKoulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena
Koulutusta vai kasvatusta? Seikkailu- ja ryhmätoiminnan mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvun tukena SOOL ry ympäristökasvatuksen teemaseminaari 16.10.2015 Rauma Paavo Heinonen Mitä? Missä? Milloin?
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotVÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala
VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN
Lisätiedotepäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi
EPÄSUORA ESITYS epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi tyypillisesti epäsuoraa esitystä käytetään viestin välittämiseen, kirjan / lehden tms. selostamiseen, kertomaan mitä joku
LisätiedotKäyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?
Käyttöliittymät II Sari A. Laakso Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta Keskeisin kälikurssilla opittu asia? 1 Käyttöliittymät II Kurssin sisältö Käli I Käyttötilanteita Käli II Käyttötilanteet selvitetään
LisätiedotKäytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi
Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3
LisätiedotRyhmät. Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto/ Tietohallinto 2014
1 Ryhmät Moodlessa voi jakaa opiskelijoita pienempiin alaryhmiin, joilla toimitaan esim. keskustelualueella tai työskennellään wikissä. Ryhmätoiminto on hyödyllinen, jos kurssilla on paljon osallistujia
LisätiedotKeskeneräisten tarujen kirja
Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotYksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona
Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann
LisätiedotKohtaamisen kolme E:tä
Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN
LisätiedotDialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta
Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Tommi Nieminen Dialogues of appropriation projekti Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto AFinLAn syysymposiumi 12. 13. marraskuuta 2009, Tampereen
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotTERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos
TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen
LisätiedotOpiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio
Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella
LisätiedotKimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela
Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotTässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi.
SOSIAALINEN MEDIA Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. FACEBOOK Facebook mahdollistaa useiden erilaisten Social plugins -toimintojen
LisätiedotKertojan epäluotettavuus
Kertojan epäluotettavuus Johdanto 6.9.2018 Sari Salin Termit unreliable narrator= epäluotettava kertoja narrative unreliability= kerronnan epäluotettavuus unreliable narration=epäluotettava kerronta implied
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotA: What s wrong? A aloittaa. Kuuntele ja auta tarvittaessa. Parisi auttaa tarvittaessa. Sinä aloitat. Sano vuorosanasi englanniksi.
High five! 4 Chapter 4 Down by the river LIITE 6a Työpistetyöskentely Piste 1 1 Valitse parisi kanssa kappaleiden 1 3 teksteistä yksi ja lukekaa se ääneen englanniksi 2 Tee alla oleva tehtävä parisi kanssa
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotValoaMaailmaan. VUODEN 2017 JOULUKAMPANJA 24. marraskuuta 25. joulukuuta 2017
ValoaMaailmaan VUODEN 2017 JOULUKAMPANJA 24. marraskuuta 25. joulukuuta 2017 TEEMA Kun noudatamme Vapahtajan esimerkkiä ja elämme, kuten Hän eli ja kuten Hän opetti, tuo valo palaa sisimmässämme ja valaisee
LisätiedotECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana
ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä
LisätiedotPARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015
PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 Par6o on oheiskasva?aja Kaikilla eri kasva?ajilla on samantyyppinen haaste Lapset ja nuoret ovat laajassa mi?akaavassa samanlaisia ja kehitys
LisätiedotKuvankäsi/ely. Vieraana Jorma Laaksonen Tietotekniikan laitos. Viikko Luento Ope-ajat Harjoitus 7: Tietoliikenteen signaalinkäsi/ely
Kuvankäsi/ely Vieraana Jorma Laaksonen Tietotekniikan laitos Aikataulu Viikko Luento Ope-ajat Harjoitus 7: 26.10- Tietoliikenteen Prof. Risto Wichman Tietoliikenteen 8:2.11- Kuvankäsi/ely Jorma Laaksonen
Lisätiedot