Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 40/10/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Amaliannevan turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupa, Keuruu HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee suunnitellun Amaliannevan 45,2 hehtaarin turvetuotantoalueen ympäristölupaa ja toiminnanaloittamislupaa. Tuotantoalue sijoittuu Keuruun kaupungin Liesjärven kylässä hakijan vuokraamille tiloille Tieaho RN:o 8:52, Saarilehdonsalo RN:o 12:12, Saarilehto RN:o 12:24, Kivimäki RN:o 12:17 ja Petäjistönsalo RN:o 8:56. Tuotantoalue sijaitsee noin 24 kilometrin etäisyydellä Keuruun keskustasta luoteeseen ja noin 15 kilometrin etäisyydellä Multian keskustasta. ASIAN VIREILLETULO JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hakemus on tullut vireille Sitä on muutettu ja täydennetty , sekä vielä selityksen yhteydessä Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 3 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000, muutos ) 5 :n 1 momentin 7 c) -kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

2 2 YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Lähiympäristö ja kaavoitustilanne Purkuvesistö Amalianneva on metsäojitettua, puuston määrältään ja puulajisuhteiltaan vaihtelevaa turvemaata. Alue on kauttaaltaan ojitettu metsätalouskäyttöön ja sen luonnontila on muuttunut. Hankealueen ympäristö on metsäojitettua suota tai metsää. Tuotantoalueen ympäristössä lähin asuinrakennus on lohkon 3 länsipuolella noin 130 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Lohkojen 1 ja 2 ympärillä on 6 asuinrakennusta metrin etäisyydellä. Lohkon 3 kaakkoisosassa on rakennus pihapiireineen 314 metrin etäisyydellä. Hankealueen ympärillä olevat rakennukset sijoittuvat peltoalueiden yhteyteen. Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa hankealueelle ei ole osoitettu aluevarausta. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita. Lähin suojelualue on hankealueesta noin 4 kilometrin etäisyydellä oleva Vesilahdensuo Kurkisuo Natura alue (FI ). Hankealueen lähin pohjavesialue on Loilonkankaan III-luokan pohjavesialue tuotantoalueen länsipuolella reilun 2 kilometrin etäisyydellä. Hankealue sijaitsee Kokemäenjoen Keuruun reitin Kupanjoen Iso-Kivijärven valumaalueella (35.663), jonka pinta-ala on 38,24 km 2 ja järvisyys 5,15 %. Amaliannevan kuivatusvedet johdetaan kaivettavaa laskuojaa pitkin pintavalutuskentälle, josta ne johdetaan laskuojalla alapuoliseen Ruinunpuroon ja Iso-Kivijärveen. Ruinunpuron arvioitu valuma-alue on noin 21 km 2, mistä tuotantoalueen osuus on noin 2,2 %. Hankealueen osuus koko Iso-Kivijärven valuma-alueesta on 1,2 %. Ruinunpuron ja Iso-Kivijärven keskivirtaamaa (MQ), keskialivirtaamaa (MNQ) ja keskiylivirtaamaa (MHQ) kuvaavat seuraavat tunnusluvut: Ruinunpuron valumaalue m 3 /s MQ, m 3 /s 0,22 0,40 MNQ, m 3 /s 0,05 0,09 MHQ, m 3 /s 1,01 1,84 Iso-Kivijärven valuma-alue m 3 /s Ruinunpuro on fosfori- ja typpipitoisuuksien mukaan rehevyystasoltaan rehevä ja runsasravinteinen. Veden väri on ruskeaa ja vesi on humuspitoista. Iso-Kivijärvi on rehevä, runsasravinteinen ja humuspitoinen järvi. Järven pinta-ala on noin 190 hehtaaria. Veden väri on ruskeaa. Veden laadussa ei ole havaittavissa ravinteiden osalta merkittävää muutosta ajan suhteen. Ympäristöhallinnon ekologinen tila -luokituksen

3 Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l CODMn mg/l ph Rauta µg/l Sähkönjohtavuus ms/m Väriluku mg Pt/l Sameus FNU Happi kyll. % Happi, liukoinen mg/l mukaan Iso-Kivijärvi luokittuu tyydyttäväksi. Ruinunpuron ja Iso-Kivijärven veden laatua kuvaavat seuraavat havaintokohtaiset lukuarvot: 3 Aika Ruinunpuron vedenlaatuhavainnot , , , , , Iso-Kivijärven vedenlaatuhavainnot , , ,3 87 9, ,4 3, , , , , , , , ,3 70 9, , , , , , , , ,4 70 9, , , , , , , , , , , , ,9 85 9, , , , , , , ,7 84 9, ,2 2, , , , , , ,3 2, , , ,8 45 6, , , , , , , , ,8 59 8, , , , , , , , , , , ,2 78 7, , , , ,5 75 7, , , , ,9 88 8, , , , ,4 84 9, , , , , , , , ,5 62 8, , , , ,9 85 9,4

4 4 Kalasto ja kalastus Amaliannevan alapuoliset vesistöalueet kuuluvat Keuruun kalastusalueeseen. Vesialueita hallinnoivat Liesjärven kalastuskunta ja Keuruun-Suolahden osakaskunta. Lisäksi alueella on järjestäytymätön Suojärven jakokunta. Osakaskunnille tehdyn kalastuskyselyn tulosten perusteella Iso-Kivijärven kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen. Kalastus on luonteeltaan virkistys- ja kotitarvekalastusta. Järvessä esiintyviä kalalajeja ja yleisimpiä saaliskaloja ovat ahven, hauki, kuha, lahna, made, siika ja särki. Iso-Kivijärveen on istutettu siikaa ja kuhaa vuosien aikana. Keuruun-Suolahden osakaskunnan mukaan veden laatu on Iso- Kivijärvessä tyydyttävä ja Liesjärven osakaskunnan mukaan hyvä. Vastauksissaan osakaskunnat ovat painottaneet sitä, ettei järveen johdettavissa vesissä saisi olla veden laatua heikentävää humusta tai kiintoainetta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Yleiskuvaus toiminnasta Amaliannevan turvetuotantoalueen suunniteltu pinta-ala on 45,2 hehtaaria, mihin sisältyy 3,7 hehtaaria auma-alueita. Tuotantolohkojen, auma-alueiden, suojakaistojen ja vesienkäsittelyrakenteiden sijoittuminen on osoitettu ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteessä olevassa tuotantosuunnitelmakartassa. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan. Tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Aumojen sijoittelussa huomioidaan 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Toiminta käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe vuotta. Tuotannon arvioidaan päättyvän noin vuonna Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Kuntoonpanovaihe on maanrakennustyötä, joka aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein. Sarkojen pintakerros jyrsitään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeisenä sarkojen pinta muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan tarvittaessa sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Tuotantovaiheessa tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja osin ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 päätuotetta eli jyrsinpolttoturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa mahdollisesti myös palaturvetta. Energiaturve kuljetetaan pääasiassa Jyväskylän, Mäntän ja Jämsänjokilaakson polttolaitoksiin poltettavaksi. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen.

5 5 Tuotantoalueen kuivatusvesien käsittely ja johtaminen Tuotantoalueen jälkihoito Liikenne Päästöt ilmaan ja melu Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettu laskeutusallas sekä pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle painovoimaisesti ympäri vuoden. Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,6 hehtaaria ja valuma-alue 52,5 hehtaaria. Kentän pinta-ala on 8,8 % valuma-alueesta. Kentällä on metsäojia, jotka tukitaan. Lisäksi tehdään muut tarpeelliset toimenpiteet kentän toimintakyvyn varmistamiseksi. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Alueet kunnostetaan uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lokakuusta huhtikuuhun kestävän lämmityskauden aikana keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus ( m 3 ) vastaa noin 190 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu tuotantoalueen tiestöä ja olemassa olevaa metsäautotietä yleiselle tielle nro 621 ja edelleen Keuruulle, mistä kuljetukset voivat suuntautua Jyväskylään teitä nro:t 23 ja 18 tai Mänttään tietä nro 58 ja edelleen Jämsänjokilaaksoon tietä nro 56 pitkin. Työmaatien ja metsäautotien varteen ei sijoitu asutusta. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on jossakin määrin muuta raskasta liikennettä ja kevyttä liikennettä. Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Siihen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon pölynmuodostus ja leviäminen ympäristöön vaihtelee eri työvaiheissa. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita. Niissä turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa.

6 Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä PM 10 -hiukkasia joiden hiukkaskoko on alle 10 µm, ja PM 2,5 -pienhiukkasia, joiden hiukkaskoko on alle 2,5 µm. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi kuljetuksen aikana. Muilla alueilla tehtyjen tutkimusten ja laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta se on tummaa ja siten pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa, mistä voi aiheutua viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla edellä esitettyä suurempi. Tuulen suunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Lähipuuston vaikutusta turvepölyjen leviämiseen on selvitetty mittauksin Kihniön Aitonevalla kesällä Tulosten perusteella tuotantoalueen reunalla alle 50 metrin etäisyydellä tuulen suunnassa toiminnasta oleva puusto sitoo syntyvän pölyn lähes kokonaan. Muilla turvetuotantoalueilla leviämismallinnuslaskelmien perusteella noin 300 metrin etäisyydellä keskimääräiset PM 10 -pitoisuudet olivat taustapitoisuuden luokkaa eli noin 10 µg/m 3 tilanteissa, jolloin tuulen suunta on suolta ko. suuntaan. Jyrsinnän, käännön ja karheamisen aiheuttamat vuorokauden keskimääräiset pölypitoisuudet tuulen suunnassa ovat lähiasutuksen kohdalla vähäisiä eli alle 5 µg/m 3. Toisaalla tehtyjen leviämismallinnuslaskelmien perusteella turvetuotannon aiheuttamat vuorokauden keskimääräiset PM 10 -pitoisuudet ovat olleet noin 450 metrin etäisyydellä suurimmillaan noin 27 µg/m 3 silloin, kun toiminta on aktiivista ja tuulen suunta on kohti tarkasteltukohtaa. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu vastaa maatalouskoneista syntyvää melua. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla työskennellään ympäri vuorokauden. Melun kokemiseen vaikuttavat etäisyys melun lähteestä, korkeusero, säätila, maanpinnan laatu, kasvillisuus sekä melun leviämistä estävät maastomuodot ja rakenteet. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta kohdistuu pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetukset eivät merkittävästi lisää liikenteen melutasoa. 6

7 Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Yöaikainen melutaso 50 db ulottuu 500 metrin etäisyydelle. Tulokset perustuvat todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa tehtyihin mittauksiin. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a):n meluvaikutuksen on arvioitu jäävän noin metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun siitä alkaa metsävaltainen alue. Vastaavasti 40 db(a):n vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 metriin tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta. Jätteet ja tuotannossa käytettävät aineet sekä niiden varastointi Päästöt vesistöön Tuotantoalueella polttoaineita säilytetään siirrettävissä litran säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Yhdellä kertaa alueella säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täydennetään kulutuksen mukaan. Voiteluöljyjä käytetään noin 140 litraa tuotantokaudessa sekä muita voiteluaineita noin 30 kiloa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin kiloa. Tuotantokaudessa syntyy jäteöljyjä 140 litraa, kiinteää öljyjätettä 23 kiloa, akkuja 7 kiloa, sekajätettä 1 m3, aumamuovia kiloa ja rautaromua 90 kiloa. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajätteet toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa luvallinen yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyvät kaivannaisjätteet, kuten kannot ja muu puuaines, kivet, mineraalimaat ja lietteet käsitellään hakemukseen liitetyn kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Amaliannevan turvetuotantoalueelta kuntoonpanovaiheessa ja tuotantovaiheessa vesistöön kulkeutuvaa ainekuormitusta kuvaavat seuraavat lukuarvot: Vuosikuormitus Kiintoaine kg/a Kokonaisfosfori kg/a Kokonaistyppi kg/a Kuntoonpanovaihe ,7 445 Tuotantovaihe 775 6,3 198 Lukuarvot sisältävät myös alueen taustakuormituksen. Iso-Kivijärven valuma-alueella ei ole muita turvetuotantoalueita. Valuma-alueelta tuleva muu vesistökuormitus muodostuu pääasiassa metsä- ja maatalouden hajakuormituksesta. 7

8 8 Vaikutukset vesistön veden laatuun Hankealueen pinta-alan osuus Ruinunpuron valuma-alueesta on noin 2,2 %. Vuositasolla keskivirtaaman perusteella arvioidut hankkeen aiheuttamat bruttopitoisuuslisät Ruinunpuron laskukohdassa Iso-Kivijärveen ovat kuntoonpanovaiheen aikana seuraavat: 0,11 mg/l kiintoainetta, 1,66 µg/l fosforia ja 63,3 µg/l typpeä. Tuotantovaiheessa vastaavat pitoisuuslisäykset ovat: 0,11 mg/l kiintoainetta, 0,89 µg/l fosforia ja 28,2 µg/l typpeä. Tuotannosta aiheutuva nettokuormitus jää edellä esitettyä pienemmäksi. Ruinunpuron veden laatuun tuotannosta peräisin oleva lisäkuormitus aiheuttaa kiintoaineen osalta enintään 2,2 %:n, fosforin osalta enintään 3,9 %:n ja typen osalta enintään 6,3 %:n pitoisuuden lisäyksen. Hankealueen kuivatusvedet eivät normaalissa tuotantovaiheessa muuta merkittävästi purkureitin tilaa. Kuivatusvesien vaikutukset ovat kuntoonpanovaiheessa suuremmat kuin tuotantovaiheessa. Vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät vähäisiksi ja rajoittuvat laskuojaan ja Ruinunpuroon. Hankealueen puhdistettujen kuivatusvesien vaikutukset jäävät Iso-Kivijärveen pieniksi, eikä rantakiinteistöjen käytölle voida katsoa aiheutuvan korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa. Vaikutukset kalastoon ja kalakantoihin Vaikutukset pohjaveteen Amaliannevan ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisessa Iso-Kivijärvessä vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätaloudesta. Vaikutus on niin vähäinen, ettei perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ole olemassa. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin. Talousvesikaivojen osalta hakija selvittää ennen kuntoonpanotöiden aloittamista alle 300 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta olevien talousvesikaivojen vedenpintojen korkeudet ja veden laadun. Kannanotto hankkeen vaikutuksista vesistöön sekä esitys haittojen ja vahinkojen hyvittämiseksi Amaliannevan kuormituksen vaikutukset alapuolisten vesistöjen veden laatuun, virkistyskäyttöön sekä kalastoon ja kalastukseen ovat hakijan arvion mukaan vähäiset eikä toiminnasta aiheudu korvattavaa haittaa. Hakija on katsonut, että lähimmän kiinteistön kohdalla on tarpeen rajoittaa meluavimpia työvaiheita öiseen aikaan. Muutoin tuotantoa koskevien työohjeiden mukaan tapahtuvasta toiminnasta ei aiheudu sellaisia ympäristöön kohdistuvia pöly- ja meluvaikutuksia, jotka aiheuttaisivat merkittävää viihtyvyyshaittaa ja siitä johtuvaa korvausvelvollisuutta. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan hakemukseen liitetyn käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti. Käyttötarkkailussa kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat, viranomaisten tai

9 muiden tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormitukseen. Käyttötarkkailusta laaditaan vuosittain yhteenveto. Päästötarkkailua kuntoonpanovaiheessa ja tuotantovaiheessa tehdään pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta, jonka kautta kaikki kunnostusalueen vedet johdetaan laskuojaan. Suolta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadolta näytteenoton yhteydessä. Mikäli virtaamamittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntojen avulla. Kuntoonpanovaiheen aikana näytteitä otetaan marras maaliskuussa kerran kuukaudessa, kevättulvan aikana huhti toukokuussa kerran viikossa ja kesä lokakuun aikana kaksi kertaa kuukaudessa. Tuotantovaiheessa päästötarkkailua tehdään kahden kalenterivuoden ajan lupakaudella. Vesinäytteiden otto ajoitetaan kuten kuntoonpanovaiheessa. Päästötarkkailuun liittyvät näytteet otetaan kertanäytteinä julkisen valvonnan alaisen konsultin toimesta. Säännöllisesti otettavista näytteistä tehdään määritykset laajan analyysivalikoiman mukaisesti talvikaudella ja kevätkaudella joka toisesta näytteestä ja kesällä joka kolmannesta näytteestä. Muulloin käytetään suppeaa analyysivalikoimaa. Analyysivalikoimat sisältävät seuraavat määritykset: Laaja analyysivalikoima Suppea analyysivalikoima - Kiintoaine - Kiintoaine - Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) - Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) - Kokonaisfosfori - Kokonaisfosfori - Kokonaistyppi - Kokonaistyppi - Sähkönjohtokyky - Sähkönjohtokyky - ph - ph - Ammoniumtyppi - Fosfaattifosfori (suod.) - Rauta Mikäli kiintoainepitoisuus näytteessä ylittää 20 mg/l, määritetään lisäksi hehkutushäviö. Pintavalutuskentän toimivuutta tarkkaillaan päästötarkkailuvuosina ottamalla näyte pintavalutuskentälle tulevasta vedestä kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisten näytteenottokierrosten yhteydessä. Tulevan veden näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Vesiensuojelurakenteiden tehoa arvioidaan lisäksi silmämääräisten arvioiden perusteella, jolloin tarkastellaan mm. pintavalutuskentän kuntoa sekä syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrää. Päästötarkkailuvuosina hakijan edustaja ottaa lisäksi näytteitä ylivalumatilanteissa. Näiden aikaisista näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja ph. Vesistötarkkailua toteutetaan Ruinunpuron ja Iso-Kivijärven tarkkailupisteistä, joiden koordinaatit ovat: YKP YKI Ruinunpuro Iso-Kivijärvi

10 Toiminnan riskit Järvipisteeltä näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, maalis huhtikuussa ja heinä elokuussa. Puropisteeltä näytteet otetaan kolme kertaa vuodessa, kevättulvan jälkeen huhti toukokuussa, elokuussa ja syys lokakuussa. Näytteet ottaa konsultti. Järvipisteestä otettavista näytteistä analysoidaan lämpötila, näkösyvyys, happipitoisuus ja kyllästysaste, kiintoaine (vain 1 m -näytteestä), sameus, ph, väri, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn, vain 1 m -näytteestä), kokonaisfosfori, fosfaattifosfori (vain kesällä 1 m -näytteestä), kokonaistyppi (vain 1 m -näytteestä), nitraatti- ja nitriittitypen summa (vain kesällä 1 m -näytteestä), ammoniumtyppi (vain kesällä 1 m -näytteestä), rauta, a-klorofylli (vain kesällä 0 2 m -näytteestä) ja sähkönjohtokyky. Puropisteeltä tehdään vastaavat analyysit lukuun ottamatta hapen pitoisuutta ja kyllästysastetta, näkösyvyyttä ja a-klorofylliä. Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi erillistä biologista tai kalataloudellista tarkkailua. Veden laadun tarkkailu on riittävää myös hankkeen kalataloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. Tarvittaessa kalataloustarkkailu voidaan käynnistää kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Pöly- ja melutarkkailu aloitetaan kuntoonpanovaiheen jälkeen, kun varsinainen turvetuotanto käynnistyy. Kaikille alle 500 metrin etäisyydellä tuotantokentästä sijaitseville tiloille toimitetaan ilmoitus turvetuotannosta ja opastetaan pölyä ja melua koskevien havaintojen ilmoittamiseen. Yhteydenottojen jälkeen tehdään tarkastuskäynnit ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Tuotantokauden aikana tuotantoalueella seurataan tuulen suuntaa ja nopeutta rekisteröivän ja tallentavan mittalaitteen avulla. Tarkkailun tulokset raportoidaan välittömästi niiden valmistuttua viranomaisille. Poikkeavista tuloksista ilmoitetaan heti valvontaviranomaiselle. Päästö- ja vaikutustarkkailun vuosiraportissa tarkastellaan tuotantoalueen kuormituksen vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan. Vuosiraportti toimitetaan viranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. TOIMINNANALOITTAMISHAKEMUS JA ESITYS VAKUUDEKSI Hakija on pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista toiminnanaloittamislupaa. Kuntoonpanon nopea aloittaminen on tarpeen, koska käytössä olevista turvevaroista 10

11 on nykyisellään puutetta ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Hakija on esittänyt vakuudeksi euron omavelkaista takausta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen LAUSUNNOT Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Keuruun kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Keskisuomalainen -lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski-Suomen TE-keskukselta, Keuruun kaupungilta ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut, ettei turvetuotantoalueella tai sen läheisyydessä ole tiedossa havaintoja uhanalaisista tai rauhoitetuista kasvi- tai sammallajeista. Vastaanottava vesistö Iso-Kivijärvi on ekologisen luokittelun perusteella tyydyttävässä tilassa ja sen suurin sallittava kuormitus ylittyy nykytilanteessa. Hakemuksessa esitetyt kuormitusarviot ovat laskennallisia. Toteutuva kuormitus riippuu monista ulkoisista seikoista, mm. hydrologisista olosuhteista. Hakemuksessa esitetyt kuormitusarviot perustuvat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailun tuloksiin. Olosuhteet Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa ovat erilaiset. Keski-Suomen alueen tehotarkkailusoiden keskimääräiset veden laadun analyysitulokset ja ominaiskuormitukset ovat olleet korkeammat kuin Pohjois- Pohjanmaan ohjelmassa olevien soiden. Erityisesti kiintoaineen osalta Keski- Suomessa kuormitukset ovat olleet suuremmat. Hakemuksessa esitettyyn kuivatusvesien käsittelymenetelmään sisältyy toimintahäiriöihin, pengerrysten pitävyyteen ja oikovirtauksiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Luvassa on tarpeen asettaa näitä koskevia erityisiä määräyksiä säännöllisestä ja jatkuvasta seurannasta ja kunnossapidosta. Siltä varalta, että pintavalutuskenttä ei toimi arvioidulla tavalla, lupapäätökseen tulee asettaa määräys, että ympäristökeskus voi tarvittaessa kesken lupakauden vaatia vesienkäsittelyn tehostamista. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja kuntoonpanotöiden aloittamisesta on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Luvassa on määrättävä suunnitelmaan merkittyjen suojakaistojen pysyttämisestä pöly- ja meluhaittojen ehkäisemiseksi. Hakijan esittämän alle 300 m päässä tuotantoalueesta olevien talousvesikaivojen vedenpinnan korkeuden ja veden laadun selvittämisen lisäksi kyseisten kaivojen vedenpinnan korkeuksia ja veden laatua tulee tarkkailla kahden vuoden välein. Neljän vuoden kuluttua voidaan arvioida, saadaanko seuranta harventaa tai lopettaa. Hakijan esittämää tarkkailua on täydennettävä siten, että pintavalutuskentän tehon tarkkailussa näytteet tulee ottaa myös touko- ja syyskuussa. Lisäksi on Ruinunpuron ohjelman mukainen tarkkailu aloitettava ennakkotarkkailuna vuosi ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. Ennakkotarkkailu on tarpeen Iso-Kivijärven nykyisen tilan takia. 11

12 Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää muutoin kuin pintavalutuskentän ojien tukkimiseen. Keski-Suomen TE-keskus on puoltanut luvan myöntämistä seuraavin ehdoin: 1. Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Keski- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa TE-keskukseen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Vertailutietojen saamiseksi tulee tarkkailu aloittaa ennakkotarkkailuna vuosi ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. 2. Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen TE-keskukselle 500 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 3. Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. 4. Toiminnanaloittamislupa voidaan myöntää pintavalutuskentän kunnostustöiden osalta (ojien tukkimiset). Muutoin toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. Keuruun kaupungin ympäristönsuojelujaos kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena ja Keuruun kaupunginhallitus ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä haettuun toimintaan ja esittäneet perusteluinaan seuraavaa: "Amaliannevan vedet laskevat noin 3,2 kilometriä Ruinunpuron kautta Iso-Kivijärveen, joka on puron jälkeen ensimmäinen tuotannon kuormitusta vastaanottava vesistö. Iso-Kivijärvestä vedet virtaavat Raatesalmen kautta Vähä-Kivijärveen ja Kupanjärveen, josta edelleen noin 16 kilometriä Kupanjokea ja siihen liittyvien suvantojärvien ja -lampien kautta Keurusselän Kivilahteen. Iso-Kivijärvi on pinta-alaansa nähden matala, veden laadultaan humuspitoinen ja melko ravinteikas järvi. Käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Iso-Kivijärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Vesienhoitolain mukaisessa arvioinnissa on arvioitu, ettei Iso- Kivijärven hyvää tilaa voida saavuttaa vuoteen 2015 mennessä, vaan tavoitteena on vuosi Ensisijaisena tavoitteena on järven biologisen tilan kohentaminen, mutta tavoitteen toteuttaminen edellyttää lisäselvityksiä Iso-Kivijärven kunnostustarpeista ja -mahdollisuuksista. Huomattava osa Iso-Kivijärven valumavesistä tulee Amaliannevan ja Ruinunpuron alueelta. Vaikka Amaliannevan turvetuotantoalueen vesienkäsittely olisi parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteiden mukaista (ympärivuotinen pintavalutus), tulisi turvetuotanto lisäämään Iso-Kivijärven kuormitusta ja siten heikentämään järven tilaa edelleen. Lisäksi Amaliannevan kuivattaminen turvetuotantoalueeksi saattaisi vaikuttaa haitallisesti Iso-Kivijärven vedenpinnan korkeuksiin lisäämällä vaihtelua sekä alentamalla alimpia vedenpinnan korkeuksia. Vaikka Iso-Kivijärvi luokitellaan käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävään luokkaan, on järven virkistyskäyttöarvo paikallisesti huomattava. Järven rannalla on yhteensä 26 vakituista ja loma-asuntoa. Osa kiinteistöistä ottaa käyttövetensä järvestä. Järvellä on asukkaille myös kalastuksellista arvoa, sillä lajistoon kuuluvat muun muassa siika, kuha, ahven ja hauki. 12

13 Iso-Kivijärven nykyiseen tilaan ja järven virkistyskäyttöarvoihin viitaten ei ympäristölupaa Amaliannevan turvetuotannolle tule myöntää. Myöskään vesienhoitolain mukaisen Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmaehdotuksen 2009 mukaan ei uutta turvetuotantoa tulisi ohjata alueille, joiden vesistöt eivät saavuta hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä, ellei vesiensuojelutoimina käytetä pintavalutusta tehokkaampia vesiensuojelutoimia. Haitallisten vesistövaikutusten lisäksi on todennäköistä, että turvetuotannon melu- ja pölyvaikutuksista aiheutuisi kohtuutonta rasitusta lähimmille kiinteistöille. Amaliannevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemukseen liittyen kysymyksessä on kolmas Vapo Oy:n Keuruun kaupungin alueelle kohdistuva uuden turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, joka on lausuttavana kesän 2009 aikana. Hakemuksille on ollut yhteistä puutteelliset taustaselvitykset, erityisesti luonto- ja maisemaselvitykset ovat puuttuneet kokonaan, sekä toiminnanaloittamisluvan hakeminen euron vakuutta vastaan ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa. Luonto- ja maisemaselvitys on aina, myös aikaisemmin ojitettujen soiden osalta, olennainen osa turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointia, ja toiminnanharjoittajan velvollisuus on esittää riittävät hakemustaan koskevat selvitykset. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista toiminnanaloittamislupaa ei turvetuotantoalueille tule myöntää kuntoonpanotöiden aiheuttamien vaikeasti ennallistettavien vaikutusten vuoksi. Kaikki kesällä 2009 esillä olleet hakemukset ovat myös kohdistuneet Keuruun reitin vesistöalueelle. Kokonaisuutena turvetuotantoalueet niin Keuruun kaupungin kuin myös Keuruun reitin vesistöalueella ovat lisääntyneet huomattavasti 2000-luvun aikana. Satunnaisesti esille tulevat yksittäiset tuotantoalueet hankaloittavat kuitenkin ympäristöön kohdistuvien kokonaisvaikutusten arviointia. Keski-Suomessa on käynnistetty mittava suo- ja turvetutkimus turvetuotantoa koskevan Keski-Suomen maakuntakaavan 3. vaihekaavan laadintaa varten. Vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet sekä turvata suojelullisesti arvokkaat suoluonnon kohteet. Turvetuotannon vesistövaikutusten minimointi on olennainen osa arviointia. Alustavan aikataulun mukaan vaihekaava valmistuu vuonna Turvetuotantoon ei tulisi ottaa uusia alueita ennen vaihemaakuntakaavan valmistumista." MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 1) Koillis-Satakunnan Sähkö Oy on ilmoittanut, että yhtiön omistama 20 kv:n syöttöjohto kulkee turvetuotantoalueen viereisille tiloille johtavan tien tuntumassa. Johdon välittömään läheisyyteen on suunniteltu kaksi sammutusveden varastointiallasta. Sähkölinjan kunnossapitomahdollisuus ei saa vaikeutua tai estyä. Johdon läheisyydessä maankäyttö ja varastointitoiminnot on järjestettävä niin, ettei sähköturvallisuutta vaaranneta. Kaivutöitä tehtäessä on varmistettava pylväiden pystyssä pysyminen. 2) AA (Ranta-Vehmaa, ) on vastustanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Muistuttajan tila sijaitsee Iso-Kivijärven eteläpäässä. Järven tila on jo valmiiksi heikentynyt. Järveen ei saa johtaa enempää kuormitusta. Järven tilan heikentyminen laskee kesäasuntojen ja tonttien arvoa. 3) BB ja hänen 40 allekirjoittajakumppaniaan ovat vastustaneet ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Hanke aiheuttaisi kohtuutonta naapuruushaittaa, huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa, vaarantaisi yleistä terveydentilaa sekä huonontaisi paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja. Suon kuivattaminen laskisi pohjaveden pintaa lähialueilla. Hankkeen vaikutuspiirissä on kuusi tai seitsemän vakituisesti asuttua asuinkiinteistöä, joilla on rengaskaivot. Näiden lisäksi Iso-Kivijärven läheisyydessä oleva lähde kuivuisi. 13

14 Ruinunpuro on luonnontilainen puro, jonka muuttaminen on vastoin luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain säännöksiä. Alueella esiintyy luonnonsuojelulailla suojeltuja eläinlajeja. Hankkeen kestoaika on pitkä ja haittojen vaikutukset tulevat korostumaan aikaa myöten. Jos lupa vastoin muistuttajien kantaa myönnetään, on muistuttajille varattava oikeus euromääräisten vahingonkorvausvaatimusten esittämiseen. 4) Liesjärven osakaskunta on vastustanut toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Ennen eristysojien kaivamista on niistä tuleville vesille tehtävä riittävän suuri laskeutusallas, ettei kiintoainetta kulkeudu Iso-Kivijärveen. Altaat tulee puhdistaa tarvittaessa jo eristysojien kaivamisen aikana. Tuotantoalueen ensimmäisenä kunnostustoimenpiteenä tulee tehdä vesiensuojelutoimenpiteet, alkaen pintavalutuskentän teolla. 5) Keuruun-Suolahden osakaskunta on vaatinut, ettei turvetuotannosta saa aiheutua vahinkoa tai haittaa osakaskunnan omistamille vesialueille tai kalastuksen harjoittamiselle, eikä myöskään tulvan vaaraa tai muuta arvaamatonta vahinkoa luonnolle tai ympäristölle. Laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät on mitoitettava riittävän suuriksi, jotta ne kestävät tulvahuippuja ja toimivat tehokkaasti fosforin, typen ja kiintoaineen puhdistamiseksi. Tarvittaessa kuivatusvesien käsittelyä on tehostettava kemikaloinnilla. Altaan jatkuva säännöllinen puhdistaminen on suoritettava huolellisesti toimivuuden varmistamiseksi. Hakijan on tarkkailtava vuosittain kala- ja rapukantoja Iso-Kivijärvessä, Kupanjärvessä ja Kupanjoessa. Amaliannevalle on määrättävä indeksiin sidottu vuosittain maksettava kalatalousmaksu. Ennen luvan myöntämistä on tehtävä luontoselvitys, jotta nähdään onko edellytyksiä luvan myöntämiselle. Lupaehdoissa tulee olla tiukat rajat vesipäästöille. Alueen tuotantokuntoon laittaminen ja varsinainen tuotanto eivät saa aiheuttaa minkäänlaisia päästöjä alapuolisiin vesistöihin. Vahinkojen syntyessä hakijan tulee maksaa kunnostuskustannukset sekä mahdolliset korvaukset kiinteistöjen omistajille. 6) Keurusseudun Luonnonystävät ry on vastustanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Suunniteltu turvetuotantoalue on kokonaan ojitettua, mutta on silti säilyttänyt suon luonteisuuden. Se on hyvä marjasuo ja hirvien suosima alue. Alueen läpi virtaava Hallapuro on vakituinen saukkojen vaellusreitti. Suon lajistoa ei tunneta. Luontotyypeistä ja kasvilajistosta ei ole mitään tietoa. Eläimistöstäkin on vain muutamia lintuhavaintoja, joiden joukossa on muutamia EU-direktiiveissä mainittuja silmällä pidettäviä ja vastuulajeja, mm. teeri, käki, leppälintu ja pohjansirkku. Lähialueella sijaitsee Keuruun seudun viimeisiä riekon ja kuukkelin elinalueita. Suon melko runsaat vaivaiskoivu- ja juolukkakasvustot ovat riekolle erityisen sopivia elinympäristöjä. Uuraanjärven ympäristössä on vireillä useita turvetuotannon lupahakemuksia. Toteutuessaan ne aiheuttavat huomattavia muutoksia alueen luonnonolosuhteisiin. Parin kilometrin päässä Amaliannevalta sijaitseva Vesilahdensuon Kurkisuon soidensuojelualue on jäämässä täysin eristetyksi saarekkeeksi, kun kaikki sen ympärillä olevat suot otetaan käyttöön turvetuotantoalueiksi. Kaikkia seudun vireillä olevia turvehankkeita tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena ja tehdä niistä kunnon YVA -selvitys, joka turvaisi myös jonkinlaiset ekologiset yhteydet soiden ja niiden reunametsien lajistolle. Amalianneva sijaitsee Suomenselän ekologisesti arvokkaalla vyöhykkeellä, jonka tarkoitus on nimenomaan suolajiston suojeleminen. Maakuntakaavassa Amaliannevaa ei ole merkitty turvetuotantoalueeksi. 14

15 Turvetuotannon vesistövaikutukset jo nykyisin huonokuntoiseen Iso-Kivijärveen voivat olla huomattavat. Seudulla on tehtävä laajempi kokonaisselvitys vesistöjen tilasta huolehtimiseksi. Amaliannevan ympäristössä ja alapuolisen vesistön varrella on paljon vakituista asutusta ja loma-asutusta, joihin toiminnalla on haitallista vaikutusta, kuten melu, pöly ja liikenteen päästöt. Hankealueen marjastus- ja muut virkistyskäyttömahdollisuudet menetetään. Turvetuotantoa ei tule lisätä haitallisten ilmastovaikutustensa vuoksi. 7) Keuruun kalastusalue on vastustanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä ennen luotettavan kokonaisselvityksen tekemistä turpeennoston luontoon ja vesistöön aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta. Keuruun kalastusalueen järvet ja virtavedet eivät kestä lisäkuormitusta. Turvetuotanto on aiheuttanut alueen vesistöille viime vuosikymmeninä korvaamatonta vahinkoa. Jokien tulvaherkkyys on lisääntynyt ja vesistöt ovat liettyneet. Iso-Kivijärvi ja Kupanjärvi ovat olleet erittäin puhdasvetisiä ja kalaisia järviä. Iso-Kivijärven parhaassa syvänteessä on ollut vettä noin 12 metriä. Nykyisin syvänne on täyttynyt kiintoaineella ja vapaa vesisyvyys on enää noin 4 metriä. Amaliannevan turvetuotantoalueen vaikutukset näkyisivät välittömästi alapuolisen vesistön vesiekologiassa ja kalastossa. Ympäristöhallinnon ekologinen tila -luokituksen mukaan Iso-Kivijärvi luokittuu tyydyttäväksi. Muistuttajan mielestä Iso-Kivijärven tila on lähinnä välttävä. Uuden toiminnan edellytyksiä harkittaessa tavoitteena tulee olla vesistön hyvän ekologisen tilan saavuttaminen. Turvetuottajien tulee osallistua vesistöjen kunnostamiseen tähtäävään PUREVA -hankkeeseen, koska turvetuotanto on merkittävä kuormittaja. Hakijan arviot kuivatusvesien kuormittavuudesta ovat teoreettisia arvioita ja vahvasti alimitoitettuja. Näidenkin laskelmien osoittama kuormitus on vesistön kannalta merkittävää. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelurakenteet eivät välttämättä toimi luvatulla tavalla. Amaliannevan ja sen ympäristön kasvilajisto, linnusto ja eläinlajisto ovat arvokkaita. Alueesta on tehtävä perusteellinen suokasvillisuus-, linnusto- ja eläimistöselvitys ja Natura -selvitys. Suurin osa nevan ojituksista on tehty hyvin kauan sitten ja ojat ovat suurimmaksi osaksi kasvaneet umpeen. Neva on helposti palautettavissa täysin luonnontilaiseksi eli alkuperäistä suoluontoa vastaavaan tilaan. Kaivettava uusi turvetuotantoalueen kuivatusvesien laskuoja tulisi kuivattamaan Amaliannevalta laskevan luonnontilaisen ja suojeltavan Hallapuron kokonaisuudessaan. Amalianneva sijaitsee aivan maantien vieressä ja Liesjärven keskustan itäpuolella. Alle 500 metrin etäisyydellä siitä sijaitsee vähintään 11 eri kiinteistöä. Mahdollisen turvetuotannon haitat asutukselle olisivat Amaliannevan kohdalla todennäköisiä. Turvetuotanto alentaisi alueen pohjavettä ja kuivattaisi kaivoja, mikä johtaisi alueen karjatiloilla veden saannin estymiseen. Turvetuotannosta aiheutuisi useiden kilometrien etäisyydelle pölyhaittaa lakka- ja karpalosoille ja puolukkakankaille sekä jokien ja järvien pinnalle. Turpeen käyttöä polttoaineena ei voida hyväksyä Suomea sitovien ilmastovelvoitteiden kannalta. Amaliannevan turve ei välttämättä sovellu käytettäväksi polttoaineena, koska suo sijaitsee ydinlaskeuma-alueella. Turvemateriaalin cesium- ja becquerelpitoisuudet on tutkittava. 15

16 HAKIJAN SELITYS 8) CC (Hallapuro ), 9) DD (Tiehaara ), 10) EE ja 11) FF (Virkamäki , Virkamäki ja Virkamäki ), 12) GG (Hakala ), 13) HH (Hakala ) sekä 14) JJ, KK ja LL (Petäjistö ) ovat vastustaneet ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Suunnitellut auma- ja lastausalueet sijoittuvat vain 100 ja 250 metrin päähän lähimmistä asuintiloista. Hakemuksessa esitetty enimmäismelutaso on kohtuuton verrattuna alueen nykyiseen luonnontilaiseen hiljaisuuteen. Hanke tulee vaikuttamaan pohjavesiin ja kuivattamaan alueen kaivot. Tästä on näyttöä muilta turvetuotantoon jo otetuilta alueilta. Muistuttajien kaivojen syvyydet vastaavat turpeen nostosyvyyttä. Tarvittaessa hakijan on kaivettava uudet riittävän antoisuuden omaavat kaivot. Muistuttajilla 10) ja 11) on hevostila, jonka juoma- ja käyttövesi tulee porakaivosta. Hallapuron vettä käytetään laitumella. Lähdelampea käytetään talousvesilähteenä eikä se saa kuivua. Välittömästi turvetuotantoalueen vieressä olevat alueet ovat laidunkäytössä, eivätkä soveltuisi enää tähän käyttöön jos turvetuotantoalue perustetaan. Marjastus ja laiduntaminen estyisi täysin turvepölyn ja melun vuoksi. Kuivatuksen tehostuminen ja Ruinunpuron liettyminen johtavat vesistön tulvimiseen. Turpeen nosto aiheuttaa pölyämistä ja siitä aiheutuu terveydellistä haittaa. Hankealueen suojavyöhykkeet ovat liian pienet ja riittämättömät turvepölyn sitomiseen. Pölyäminen likaa myös ympäristöä ja Uuranjärveä, joka on vajaan kilometrin etäisyydellä oleva kirkasvetinen syvä lähdejärvi. Turvetuotannon kuljetukset haittaisivat muuta liikennettä maantiellä nro 621, joka on kapea, mutkainen ja kelirikkoaikaan erittäin huonossa kunnossa. Tuotantoalueen keskelle suunniteltu tielinjaus, työasema ja aumat sekä kuormaus/lastausalue on siirrettävä tuotantoalueen Keuruun puoleiseen päähän, jolloin näiden toimintojen haitat siirtyvät kauemmas asutuksesta. Jos turvetuotanto aloitetaan, on hakijan korvattava aiheuttamansa haitat täysimääräisesti. Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on toimittanut selityksen yhteydessä Keski-Suomen turvevaihemaakuntakaavoitusta varten laaditut Amaliannevan aluetta koskevat luontoarvoselvitykset (kasvistoselvitys ja linnustoselvitys vuodelta 2008). Ne ovat riittävät kuvaamaan alueen luonnon nykytilaa. Toiminnan vaikutukset vesistössä on arvioitu vastaavien Pohjois-Pohjanmaalla käytössä olevien pintavalutuskenttien perusteella, ja niitä voidaan pitää suuruusluokaltaan oikeina. Pintavalutuskentän rakenteet tehdään siten, että kenttä on toimiva ja täyttää kentälle asetetut mitoitusohjeet. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja kuntoonpanotöiden aloittamisesta voidaan asettaa ilmoittamisvelvollisuus Keski- Suomen ympäristökeskukselle. Hakija on ilmoittanut selvittävänsä alle 300 metrin päässä tuotantoalueesta olevien talousvesikaivojen vedenpinnan korkeuden ja veden laadun ennen kuntoonpanotöi- 16

17 den aloittamista. Lisäksi hakija on pitänyt tarpeellisena seurata kaivojen vedenpinnan korkeutta ja laatua ympäristökeskuksen esittämällä tavalla kahden vuoden välein. Talousvesikaivojen seurantaan ja sen jatkamiseen hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Hakija on hyväksynyt ympäristökeskuksen tekemät esitykset kuormitus- ja vaikutustarkkailun täydennyksistä. Amaliannevalle haettu toiminnanaloittamislupa on hakemuksessa esitetyin perustein mahdollista myöntää. Pintavalutuskentän kunnostaminen mm. ojia tukkimalla on sinänsä hyvä ja tarpeellinen alkuvaihe suon kuntoonpanossa, mutta ei anna mahdollisuutta toteuttaa muita kuntoonpanotöitä. Toiminnanaloittamislupa tulee myöntää ainakin pintavalutuskentän rakentamisen osalta. 17 Keski-Suomen TE-keskuksen esittämää kalatalousmaksua hakija on pitänyt selvästi ylimitoitettuna. Muutoin hakija on viitannut hakemuksessa ja edellä lausumaansa. Keuruun kaupunginhallituksen ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojelujaoksen lausunnoista poiketen hakija on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää. Hankealueelle on suunniteltu ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttä, jonka rakentamista koskevat yksityiskohtaiset suunnitelmat on esitetty hakemuksessa. Hakemuksessa on arvioitu kuormitus alapuoliseen vesistöön samoin kuin siitä aiheutuvat pitoisuuslisät alapuolisessa vesistössä. Hakemuksessa esitettyjen laskelmien mukaan vesistövaikutukset jäävät vähäisiksi. Keuruun reitillä vireillä olevat turvetuotantoa koskevat ympäristölupahakemukset ovat hankealaltaan melko pieniä ja sijaitsevat reitin eri osavaluma-alueilla. Näin ollen hankkeilla ei ole merkittäviä yhteisvaikutuksia. Pöly- ja meluvaikutuksia on tarkasteltu hakemuksessa muista turvetuotantohankkeista saatujen kokemusten ja mallinnusten pohjalta. Hakemuksessa on esitetty käytettävissä olevat keinot haittojen ennaltaehkäisyyn sekä esitys tarkkailemisesta. Merkittäviä haittoja ei tule aiheutumaan. Luontoarvoselvityksen ja toiminnanaloittamisluvan osalta hakija on viitannut edellä esitettyyn. Muistutuksessa 1) esitetyt asiat on otettava huomioon suon kuntoonpanossa, eikä hakijalla ole ollut niihin huomauttamista. Muistutukseen 2) hakija on vastannut, että hankealueen koko, suunnitellut vesienkäsittelymenetelmät sekä arvioidusta kuormituksesta johtuvat vesistövaikutukset huomioon ottaen vaikutukset Iso-Kivijärveen ovat niin vähäiset, että merkittävää haitta ei tule aiheutumaan. Lisäksi hakija on viitannut edellä kuormitus- ja vaikutus- ja tarkkailuasioista lausumaansa. Muistutusten 3) 14) osalta hakija on viitannut edellä lausumaansa ja lisäksi ilmoittanut, ettei Amaliannevaa voida millään muotoa pitää luonnontilaisena tai edes luonnontilaisen kaltaisena suona. Myös Ruinunpuroa ympäröivät suoalueet ovat laajalti ojitettuja ja ojat ulottuvat puroon asti. Näin ollen puro ei ole luonnontilainen eikä sitä voida pitää luonnonsuojelullisesti arvokkaana pienvetenä. Muistutuksessa mainittu lähde sijaitsee kaukana hankealueesta. Luontoselvitysten osalta hakija on viitannut edellä Keski-Suomen ympäristökeskuksen kohdalla lausumaansa. Tiedossa ei ole hankealueella tai sen läheisyydessä uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvi- ja sammallajeja.

18 18 Vaikutuksia Kivijärveen on tarkasteltu seikkaperäisesti hakemuksessa, missä esitetyt arviot haitoista perustuvat selvityksiin. Muistutuksissa esitetyt luvan epäämisvaatimukset, korvausvaatimukset ja toimenpidevaatimukset ovat aiheettomia. Kaikki esitetyt vaatimukset eivät perustu lakiin. Hakija on eritellyt seuraavat muistuttajakohtaiset tiedot: Muistutuksessa 8) tarkoitetun tilan talouskeskus sijaitsee lohkojen 2 ja 3 länsipuolella metrin etäisyydellä. Muistutuksessa 9) tarkoitetun tilan talouskeskus sijaitsee lohkojen 1 ja 2 länsipuolella 400 metrin etäisyydellä. Muistutuksissa 10) ja 11) tarkoitetun tilakokonaisuuden talouskeskus sijaitsee lohkojen 1 ja 2 länsipuolella 500 metrin etäisyydellä lohkosta 1 ja 550 metrin etäisyydellä lohkosta 2. Muistutuksessa 12) tarkoitetun tilan talouskeskus sijaitsee lohkon 1 länsipuolella 400 metrin etäisyydellä. Muistutuksessa 13) tarkoitetun tilan talouskeskus sijaitsee lohkon 2 länsipuolella 250 metrin etäisyydellä. Muistutuksessa 14) tarkoitetun tilan talouskeskus sijaitsee lohkon 3 länsipuolella 150 metrin etäisyydellä. Asutukselle aiheutuvan kohtuuttoman pölyhaitan estämiseksi hakija on esittänyt seuraavat lohkokohtaiset toimintarajoitteet: Lohkolla 3 ei tuoteta, kun tuuli on sektorista itä kaakko. Lohkolla 2 ei tuoteta, kun tuuli on idästä. Lohkolla 1 länsiosassa ei tuoteta, kun tuuli on idästä. Tuotantoalueen itäpuolella olevat talouskeskukset sijoittuvat jokseenkin etäälle ja suojaisasti. Edellä selostetut etäisyydet ja mainitut toimintarajoitteet huomioon ottaen ei kiinteistöille aiheudu kohtuutonta meluhaittaa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hylkää Vapo Oy:n Amaliannevan turvetuotantoalueen toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen ja toiminnanaloittamislupahakemuksen. Perustelut Ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n nojalla luvanvaraiseen toimintaan myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, että toiminta ei sille asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheuta yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7 9 :ien nojalla kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Hakemuksessa ja muistutuksissa esitettyjen tietojen sekä karttatarkastelun perusteella Amaliannevan turvetuotantoalueen ympäristössä alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsee useita vakituisessa asuinkäytössä olevia rakennuspaikkoja tuotantoalueen itä- ja länsipuolella. Lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva rakennuspaikka sijoittuu lohkon

19 KÄSITTELYMAKSU 3 keskivaiheille tuotantoalueen länsipuolelle siten, että tuotantoalueen etäisyys tilasta on lyhimmillään noin 80 metriä ja asuinrakennuksesta noin 130 metriä. Tuotantoalueen ja tilan väliselle alueelle sijoittuu maantie nro 621. Lohkon 2 osalta etäisyys tuotantoalueen länsipuolella oleviin kahteen asuinrakennukseen on noin 240 metriä. Vastaavasti lohkoa 1 lähinnä sijaitsevat neljä asuinrakennusta ovat metrin etäisyydellä tuotantoalueesta, sen itä-, länsi- ja lounaispuolilla. Pölypäästön ympäristöön leviämisen vähentämiseksi tuotantosuunnitelmaan sisältyy tuotantoalueen länsipuolelle perustettavat suojakaistat, joiden leveydet vaihtelevat ja joiden ominaisuuksia, kuten päästöjen estämiskykyä, ei ole hakemuksessa tarkemmin arvioitu. Lisäksi hakija on esittänyt tuotantorajoituksia kaikille lohkoille tuulen käydessä tuotantoalueen länsipuolella olevaan asutukseen päin. Itäpuolisen asutuksen osalta hakija on lausunut näiden tilojen asuinrakennusten sijaitsevan verrattain etäällä. Hakemuksessa esitetyt muilla alueilla tehdyt tutkimustulokset ja laskeumamittaukset osoittavat tuotannon pölyämisen aiheuttaman viihtyvyyshaitan ulottuvan avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Turpeen keräilystä aiheutuvan pölypäästön määrä riippuu käytettävästä keräilymenetelmästä. Hakemuksessa ei ole tarkasti yksilöity käytettävää keräilymenetelmää. Keräilyn lisäksi pölyäviä tuotantovaiheita ovat kuormaus, aumaus ja lastaus. Aiheutuvan pölypäästön leviäminen riippuu toiminnan aikaisista sääolosuhteista. Amaliannevalla tuotettaisiin päätuotteena jyrsinpolttoturvetta noin m 3 vuodessa. Tuotantolohkot sijoittuvat suhteessa ympäröivään asutukseen niin, ettei lupamääräyksissä asetettavin tuotannon rajoituksin voida riittävästi estää tai ehkäistä pölyämisestä johtuvaa kohtuutonta rasitusta ympäröivälle asutukselle. Pölyävien tuotantovaiheiden ja kentän pinnasta kovalla tuulella muodostuvan pölyämisen ohella haittaa aiheuttaisivat tuotetun turpeen aumaus ja lastaus, jotka tapahtuisivat lohkon 1 ja lohkon 2 eteläpuolisilla auma-alueilla. Niistä etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on alle 300 metriä. Tuotannon on arvioitu jatkuvan noin 30 vuotta eli vuoteen 2040 asti. Edellä selostetut Amaliannevan ympäristön maankäytöstä ja tuotannosta sekä sen pölypäästöistä saadut selvitykset huomioon ottaen ympäristölupavirasto pitää hakemuksessa esitettyjä pölypäästöä vähentäviä toimenpiteitä luvassa tälle asetettavissa olevat määräyksetkin huomioon ottaen riittämättöminä estämään tai ehkäisemään tuotannosta naapurustolle aiheutuvan kohtuuttoman pölyhaitan muodostumista. Ottaen lisäksi huomioon hakemuksessa esitetyt tiedot toiminnan melupäästöstä ja toiminnasta naapurustolle aiheutuvasta meluhaitasta, ei edellytyksiä luvan myöntämiselle ole ja hakemus on hylättävä. Koska hakemus on tullut hylätyksi edellä sanotuin perustein, raukeaa lausunnon antaminen luvan myöntämisedellytyksistä muutoin. Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Ympäristönsuojelulain 105 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 19

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ahti Itkonen Erkki Kaijalainen Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Ahti Ikonen ja Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt esittelijä Martti Häikiö. Tiedustelut: ympäristöneuvos Ahti Itkonen, puh