HILJAISEN RAPORTOINNIN KEHITTÄMISHANKE SOTAINVALIDIEN SAIRASKODILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HILJAISEN RAPORTOINNIN KEHITTÄMISHANKE SOTAINVALIDIEN SAIRASKODILLA"

Transkriptio

1 HILJAISEN RAPORTOINNIN KEHITTÄMISHANKE SOTAINVALIDIEN SAIRASKODILLA Johanna Nätti Opinnäytetyö, Kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Johanna Nätti. Hiljaisen raportoinnin kehittämishanke Sotainvalidien sairaskodilla. Lahti kevät 2009, 24 sivua, 2 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu / Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalanlaitos, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja (AMK). Hoitotyön kaikilla osa-alueilla tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Yksi tärkeä hoitotyön osa-alue on raportointi. Hoitajat keräävät, tuottavat ja käyttävät potilastietoja potilaan hoidon toteuttamiseen, joten tiedon kirjaaminen on oleellinen osa hoitotyötä. Kirjatun tiedon jakaminen hoitohenkilökunnan kesken tapahtuu raportoimalla. Raportointi on tiedon välittämistä työntekijöiden kesken työvuoron vaihtuessa. Tavallisin tapa raportoida on suullinen raportointi, mutta raportointia voidaan toteuttaa myös hiljaiseksi raportoinniksi kutsutulla tavalla. Hiljainen raportointi tarkoittaa, ettei hoitohenkilökunta saa vuoron vaihtuessa suullista raporttia, vaan jokainen lukee itsenäisesti tai työparin kanssa oman potilaansa tietoja, jonka perusteella he suunnittelevat hoitotyötään. Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli kehittää hoitotyön raportointia toteuttamalla hiljaista raportointia Sotainvalidien sairaskodin osastolla kolme. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena. Hiljaisen raportoinnin tavoitteena oli raportointiin kuluvan ajan lyheneminen, jotta aikaa jäisi enemmän hoitotyöhön. Hiljaista raportointia kokeiltiin kahden viikon ajan, jonka aikana osastolla pidettiin suullisen raportoinnin lomassa hiljaista raportointia 11 vakioasukkaan kohdalla. Tuloksena oli raportointiin kuluvan ajan lyheneminen noin neljänneksellä. Jatkohanke-ehdotuksena on hiljaisen raportoinnin käyttöönotto koko osaston raportointimenetelmänä. Asiasanat: kirjaaminen, raportointi, hiljainen raportointi

3 ABSTRACT Johanna Nätti. Development of silent reporting at Sotainvalidien sairaskoti. Lahti, spring 2009, 24 pages, 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Social and Health Care, Degree Program on Health Care, Specialization in Health Care, Public Health Nurse. All areas in healthcare are constantly evolving. One important area is reporting. Nurses collect, produce, and use medical data for patient care, and therefore recording information is an essential part of care. Recorded information is distributed between nursing staff by reports which are used for communication particularly at shift changes. The most common way of reporting is oral reporting. However, reporting can also be implemented through a method called silent reporting. Silent reporting means that the medical staff may not have the oral report at their disposal during shift handover, but everyone reads the report from the earlier shift independently or with a colleague. By using this written information on their own patients, nurses are able to make a treatment plan on how to continue caretaking. The main aim of this thesis was to develop caring reporting by an implementation of silent reporting at Sotainvalidien sairaskoti, nursing home for disabled soldiers, at the department three. Thesis was carried out as a development project. The objective of developing silent reporting was to release more time for nursing care. Silent reporting was tested with 11 permanent patients for two weeks, when it was used concurrently with oral reporting. The results show that the time used for reporting reduced about a quarter. Follow-up project proposal is to introduce silent reporting as a reporting method for the entire department. Key words: recording, reporting, silent reporting

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KIRJAAMINEN Kirjaaminen hoitotyössä Manuaalinen kirjaaminen Sähköinen kirjaaminen RAPORTOINTI Raportointi hoitotyössä Suullinen raportointi Hiljainen raportointi HANKKEEN TAVOITTEET JA KOHDEORGANISAATIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen kohdeorganisaation kuvaus HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen suunnittelu Hankkeen toteutuksen kuvaus HANKKEEN TULOKSET JA ARVIOINTI Hankkeen tulokset Hankkeen arviointi hoitohenkilökunnan palautteen pohjalta Hankkeen itsearviointi POHDINTA Hankkeen eettisyys Hankeen hyöty Sotainvalidien sairaskodille ja jatkohankeaiheet LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Hoitohenkilökunnan ohjeistus hiljaiseen raportointiin Liite 2: Sovittuja käytännön asioita osastotunnilta

5 1 JOHDANTO Terveydenhuollossa potilastietojen kirjaaminen tapahtuu manuaalisesti tai sähköisesti. Yksittäiset tiedot potilaasta, hänen sairaudestaan, hoidostaan sekä hoidon arvioinnista muodostavat kertomusjärjestelmän. Hoitohenkilökunta kerää, tuottaa ja käyttää potilastietoja potilaan hoidon toteuttamiseen, joten kirjaaminen on oleellinen osa hoitotyötä. (Ensio, Saranto, Sonninen & Tanttu 2007, 80.) Kirjatun tiedon jakaminen hoitohenkilökunnan kesken tapahtuu raportoimalla. Raportointi on tiedon välittämistä työntekijöiden kesken työvuoron vaihtuessa aamulla, päivällä ja illalla. (Iivanainen, Jauhiainen & Pirkkanen 2005, 65.) Potilaista tiedottaminen voi tapahtua usealla eri tavalla. Tavallisin tapa raportoida on suullinen raportointi, mutta raporttia voidaan toteuttaa myös hiljaiseksi kutsutulla tavalla. Hiljainen raportointi tarkoittaa, että hoitohenkilökunta ei saa vuoron vaihtuessa suullista raporttia, vaan omien potilaiden tiedot luetaan itsenäisesti ja hoitotyö suunnitellaan sen perusteella. Hiljaisella raportoinnilla taataan henkilökunnan hyvä tietämys potilaan tämän hetkisestä tilanteesta ja samalla potilaille hyvä hoito. (Vilkku) Huolellinen kirjaaminen ja hiljainen raportointi takaavat tietojen välittymisen ja sähköinen potilastietojärjestelmä helpottaa hoitohenkilökunnan keskinäistä viestintää. (Ensio & Saranto 2004, 13 15). Aiheen tähän opinnäytetyöhön esitti Sotainvalidien sairaskodin osasto 3:n osastonhoitaja. Sotainvalidien sairaskoti on tarkoitettu ympärivuorokautista apua tai kuntoutusta tarvitseville sotainvalideille sekä sotaveteraaneille. Osasto 3:lla työskenteli hankkeen toteutushetkellä sairaanhoitajia, lähi- ja perushoitajia sekä hoitoavustajia, jotka osallistuivat myös raportoinnin toteuttamiseen. Osastolla oli käytössä suullinen raportointi ja päivällä tapahtuva raportointi kesti 1 1½ tuntia ja sen toteutti yleensä sairaanhoitaja. Osastonhoitaja halusi raportointikäytäntöön muutosta, joten hankkeen kautta kokeilimme osastolla hiljaista raportointia kahden viikon ajan.

6 6 Hankkeen tarkoituksena oli parantaa hoitotyön laatua Sotainvalidien sairaskodilla muuttamalla raportointimenetelmä kahden viikon ajaksi osittain hiljaiseksi raportoinniksi. Hiljaista raportointia kokeiltiin 11 asukkaan kohdalla. Hoitopaikkoja Sotainvalidien sairaskodin osastolla kolme on kaikkiaan 33. Tämän opinnäytetyönraportin tarkoituksena on tuoda esille tietoa, jota voidaan käyttää hyödyksi seuraavissa hankkeissa ja jonka avulla Sotainvalidien sairaskodin hoitotyön laatua voidaan kehittää. Hankeen loppuraportti toimii myös hyvänä perehdytysmateriaalina hiljaiseen raportointiin.

7 7 2 KIRJAAMINEN 2.1 Kirjaaminen hoitotyössä Kirjaaminen on yksi hoitotyön keskeinen asia (Anttila, Kaila-Mattila, Kan, Puska & Vihunen 2008, 68). Terveydenhuollossa potilastietojen kirjaaminen tapahtuu manuaalisesti tai sähköisesti. Yksittäiset tiedot potilaasta, hänen sairaudestaan, hoidostaan sekä hoidon arvioinnista muodostavat kertomusjärjestelmän. Hoitohenkilökunta kerää, tuottaa ja käyttää potilastietoja sekä koordinoi moniammatillisesti potilaan hoitoa, joten kirjaaminen on oleellinen osa hoitotyötä. (Ensio ym. 2007, 80.) Potilaan hoitopolun hahmottaminen on tärkeää, sillä vain huolellisesti siirretty tieto takaa hoidon turvallisen jatkuvuuden (Iivanainen ym. 2005, 49). Jatkuvuuden turvaamiseen tarvitaan myös yhteisiä termejä ja käsitteitä, jotka kuvaavat hoidon ongelmia, tarpeita ja riskejä, voimavaroja, toimenpiteitä ja hoidon vaikutusta (Ensio ym. 2007, 81). Kirjaaminen takaa hyvän hoidon ja potilaan turvallisuuden sekä henkilökunnan oikeusturvan, siksi niistä on säädöksiä eri laissa ja asetuksissa (Anttila ym. 2008, 68). Hoitotyön kirjaamisen juridisia näkökohtia tarkastellessa esiin nousevat lait potilaan asemasta ja oikeuksista sekä potilasasiakirjojen salassapidosta. (Salo 2007, 14) Potilaan asemasta ja oikeuksista (1992) määrätyssä laissa 4. luvussa ja 12 :ssa sanotaan potilasasiakirjoista ja niiden säilytyksestä sekä salassapidosta seuraavanlaisesti: Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee merkitä potilasasiakirjoihin potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset tiedot. Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä tai sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos kirjaaminen nähdään hoitotyön teknisenä suorituksena, vaarana on, että potilaat ja heidän tarpeensa jäävät huomaamatta ja ne luokitellaan vain hoitotyön ongelmiksi. Siksi on tärkeää, että kirjaaminen on potilaslähtöistä, ja siinä

8 8 otetaan huomioon potilaat kokonaisvaltaisesti. (Kärkkäinen 2007, 90.) Hoitotiedot tulee kirjata aina systemaattisesti, koska puutteellista tietoa on mahdoton käyttää tarkoituksenmukaisesti ja se voi heikentää hoitotyön laatua ja johtaa jopa hoitovirheeseen (Ensio ym. 2007, ). Kirjaamista ja sen tulkintaa voidaan kuvata tietojen ja niihin liittyvän toiminnan järjestämisenä, jonka avulla hoitotyön laatu paranee (Kärkkäinen 2007, 91). Kirjaaminen tapahtuu joko paperisiin potilastietokirjoihin tai sähköiseen muotoon tietokoneelle (Iivanainen ym. 2005, 50). 2.2 Manuaalinen kirjaaminen Hoitotyön manuaalinen kirjaaminen tapahtuu erilaisille lomakkeille käsin kirjoittamalla. Lomakkeet ovat hoitolaitoksen hyväksymiä ja luovat hoitotyön kirjaamiselle selkeän pohjan. Lomakkeet on jaettu sarakkeisiin, jotka ohjaavat työntekijää kirjaamaan oikeat tiedot oikeaan kohtaan. (Ensio ym. 2004, ) Hoitotyön huolellinen kirjaaminen helpottaa työn suorittamista. Kirjaamisen avulla tuotetaan monenlaista tietoa potilaasta, joten raportoinnin tarve vähenee (Anttila, Kaila-Mattila, Kan, Puska & Vihunen 2002, 65). Hoitotyöstä kirjataan ne huomiot ja hoitotoiminnot, jotka tukevat ja edistävät potilaan terveyttä ja lisäävät kokonaisnäkemystä potilaan hoidon jatkuvuudesta. Jos hoitotyöstä kirjataan vain fyysisiä toimintoja, tehtyjä tutkimuksia tai toimenpiteitä, se saattaa kaventaa näkemystä hoidon sisällöstä. Näin hoitotyö saadaan näyttämään tehtäväkeskeiseltä toiminnalta, eikä potilaan hoito ole laadukasta. (Kärkkäinen 2007, ) Hoitotyöstä ei ole yhtenäistä sanastoa, joten jokaisella osastolla tuli määritellä hoitotyön kirjaamisessa käytettävät käsitteet, joten tällöin vältytään väärinkäsityksiltä. Myös uusien työntekijöiden perehdyttäminen työhön on helpompaa, kun on kirjattu asiat selkeästi ja yhtenäisesti. (Anttila ym. 2002, 65)

9 9 2.3 Sähköinen kirjaaminen Hoitohenkilökunnalla on nykyään työvälineenä usein tietokone, johon potilaan tiedot tallentuvat sähköisessä muodossa (Anttila, Hirvelä, Jaatinen, Polviander & Puska 2002, 37). Sähköinen kirjaaminen mahdollistaa myös kirjatun tiedon jäsentelyn ja sen hyödyntämisen erilaisiin tarkoituksiin. Hoitotyön kirjaaminen kuvaa potilaan hoidon suunnittelua, toteutusta ja arvioimista. Potilaskertomukseen kirjataan ne tiedot, jotka ovat merkittäviä hoitotyön kannalta. Hoitajien on siis osattava arvioida kirjaamistaan, jotta tietokantaan tulisivat vain oleelliset tiedot. Kirjatun tiedon tulee olla näkyvillä viiveettä, koska hoitotyö perustuu kirjattuun tietoon ja sen avulla potilaalle voidaan taata hyvä ja laadukas hoito. (Hallila & Suhonen 2005, 36 38; Ensio ym. 2004, 25.) Sähköisen kirjaamisen tulee olla systemaattista eli hoitohenkilökunnalla on oltava yhteiset säännöt siitä, mitä ja miten kirjataan. Vakioidun kirjaamiskäytännön tavoitteena on tukea hoitajia tekemään päätöksiä potilaan hoidosta. (Arline & Janet 1993, 69.) Systemaattinen kirjaaminen ei tarkoita, että hoitoa pyrittäisiin vakioimaan, vaan se edistää hoitotietojen käyttämistä jatkossa potilaiden parhaaksi (Ensio ym. 2007, 12). Ajankohtainen hoitosuunnitelma sekä hoitosuunnitelman toteutumisen kirjaaminen ovat edellytyksiä hyvälle tiedon saannille esimerkiksi työvuoron vaihtuessa (Hallila 1998, 15). Sähköinen potilastietojärjestelmä eli potilaan hoitoa kuvaava asiakirjakokonaisuus on moniammatillisen työryhmän työväline, jolloin on tärkeää, että oleellinen tieto löytyy runsaasta tietomassasta ja päällekkäinen kirjaaminen olisi mahdollisimman vähäistä. (Ensio ym. 2007, ) Sähköiseen kirjaamiseen käytettäviä tietokoneohjelmia on useita. Sotainvalidien sairaskodilla kirjaaminen toteutetaan sähköisesti Mediatri-ohjelman avulla.

10 10 3 RAPORTOINTI 3.1 Raportointi hoitotyössä Hoitotyön raportoinnin tehtävä on varmistaa potilaan hoidon jatkuvuus ja hoitotyön tiedon välittäminen työntekijöiden kesken työvuorojen vaihtuessa (Ruuskanen 2007, 14). Potilaista tiedottaminen voi tapahtua usealla eri tavalla. Yleisin tapa raportoida on suullinen raportointi, joka pidetään erillisessä huoneessa, kuten hoitajien toimistossa tai kansliassa. Raportointi voidaan toteuttaa myös esimerkiksi potilaan vierellä. (Iivanainen ym. 2005, 65.) Suullista ja hiljaista raportointia voidaan käyttää myös yhdessä samalla raportointikerralla. Ension ym. (2007, 160) mukaan riittävä tiedonsaanti on tärkeää työvuorossa olevalle hoitajalle, sillä vain tiedon avulla voidaan turvata laadullisesti hyvä hoito ja potilasturvallisuus. Hoitaja voi työvuoroon tullessaan helposti muodostaa päivittäisestä hoitokertomuksesta kokonaiskäsityksen potilaan tilasta. Samalla hän näkee potilaan hoidossa erityisesti huomioitavat asiat sekä lääkärin määräykset. (Iivanainen ym. 2005, 66.) 3.2 Suullinen raportointi Suullinen raportointi pidetään vuorojen vaihtuessa. Suullinen raportointi siirtää vastuun hoitotyöstä ja potilaista seuraaville, työvuoronsa aloittaville hoitajille. (Hietanen, Holmia, Kassar, Ketola, Lipponen, Murtonen & Palomäki 2004, 63.) Iivanaisen ym. (2005, 65) mukaan hoitajat kokevat, että suullinen raportointi on sosiaalinen tapahtuma, jossa he voivat keskustella potilaisiin liittyvistä asioista ja jakaa työvuorossa tehtävät hoitotyöt. Raportti pidetään yleensä siihen tarkoitetussa tilassa tai kansliassa ja raportin antaa aina sairaanhoitaja. Hoitohenkilökunta tekee raportin aikana muistiinpanoja, jolloin raportointi on yleensä yksipuolista. Sairaanhoitajan pitämässä raportissa on vaarana se, että tiedot voivat olla värittyneitä ja vain hoitajan omia näkemyksiä. (Iivanainen ym. 2005, )

11 Hiljainen raportointi Raportointi voidaan toteuttaa myös hiljaiseksi raportoinniksi kutsutulla tavalla. Hiljaisessa raportoinnissa hoitohenkilökunta ei saa vuoron vaihtuessa suullista raporttia, vaan hoitajat lukevat itsenäisesti tai työparin kanssa oman potilaansa tietoja. Tämän tiedonkeruun perusteella suunnitellaan työvuorossa toteutettava hoitotyö. Hiljaisella raportoinnilla taataan henkilökunnan hyvä tietämys potilaan tilanteesta ja sen myötä potilaalle hyvä hoito. Työntekijä lukee potilastiedoista vain sen, minkä katsoo tarvitsevansa toteuttaakseen hoitotyötä. Lisäksi hän tarkistaa päivitykset, esimerkiksi lääkärin lausunnot. (Vilkku) Erikssonin, Huplin ja Laurin (1998, 31) mukaan perustan päätöksenteolle muodostaa aina potilaan tarve ja sen vaatima hoitotyö. Hiljaisella raportoinnilla hoitohenkilökunta jakaa vastuuta, eikä vastuu raportin antamisesta ole vain vastuuvuorossa olevan hoitajan harteilla. Hiljainen raportointi säästää aikaa enemmän potilaille ja hoitotyöhön, koska raportointiaika lyhenee. (Vilkku) Hiljainen raportointi vaatii hoitohenkilökunnalta perehtymistä kirjaamiseen ja kirjaamisen pitää olla loogista, helposti luettavaa ja ymmärrettävää. Hoitajan on osattava valita sopiva tieto ja sovittaa se käytännön työhön. Hoitaja siis suunnittelee potilaan hoidon luetun ja tutkitun tiedon perusteella. Näin hoitajat pystyvät vaikuttamaan hoitotyöhön ja sen sujuvuuteen. (Ensio ym. 2007, 10, 156.) Kuivalaisen (2007) tutkimuksen mukaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ovat yhteydessä työssä jaksamiseen ja työmotivaatioon. Mahdollistamalla työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet voidaan kehittää heidän ammattitaitoaan ja työmotivaatiotaan ja sitä kautta parantaa potilaiden saaman hoidon laatua.

12 12 4 HANKKEEN TAVOITTEET JA KOHDEORGANISAATIO 4.1 Hankkeen tavoitteet Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää hoitotyön raportointia toteuttamalla hiljaista raportointia Sotainvalidien sairaskodin osasto 3:lla. Tavoitteena oli ohjeistaa hoitohenkilökunta toteuttamaan päivällä tapahtuvan suullisen raportoinnin lomassa hiljaista raportointia kahden viikon ajan. Raportointia oli tarkoitus toteuttaa vain 11 vakioasukkaan asioita koskevassa raportoinnissa, koska kuntoutujien vaihtuvuus oli suuri ja aamuvuoron hoitajat eivät ehtineet kirjaamaan uusien tulijoiden tietoja potilastietojärjestelmään. Hiljaisen raportoinnin tavoitteena oli raportointiin kuluvan ajan lyheneminen. Työvuoroon tullessaan hoitohenkilökunnan tuli lukea itsenäisesti omien potilaidensa tiedot tietokoneelta potilastietojärjestelmästä. Vastuussa olevan sairaanhoitajan pitämän suullisen raportin oli tarkoitus lyhentyä, jolloin aikaa jäisi enemmän hoitotyöhön. Hiljaisen raportoinnin tavoitteena oli myös jakaa vastuuta osaston henkilökunnan välillä, koska sen avulla myös lähi- ja perushoitajat sekä hoitoavustajat perehtyvät potilaiden tietoihin perusteellisemmin. 4.2 Hankkeen kohdeorganisaation kuvaus Tämän kehittämishankkeen kohdeorganisaationa oli Keski-Suomen sairaskotisäätiön Sotainvalidien sairaskodin osasto 3. Hankkeeseen osallistui osasto 3:n hoitohenkilökunta, johon kuuluu sairaanhoitajia, lähi- ja perushoitajia sekä hoitoavustajia. Hankkeen toimeksiantajana sekä työelämän yhteistyöhenkilönä toimi osaston osastonhoitaja. Sotainvalidien sairaskoti on tarkoitettu sotainvalideille, jotka eivät pysty asumaan itsenäisesti vaan tarvitsevat ympärivuorokautista apua päivittäisistä toiminnoista selviytyäkseen (Sotainvalidien sairaskoti).

13 13 Osastolla käy myös sotaveteraaneja kuntoutuksessa. Osastolla on yhteensä 33 potilaspaikkaa, joista 22 on varattu kuntoutujille ja intervalliasiakkaille. Pitkäaikaisia asukaspaikkoja on 11.

14 14 5 HANKKEEN TOTEUTUS 5.1 Hankkeen suunnittelu Idea kehittämishankkeeseen tuli Sotainvalidien sairaskodin osasto 3:n osastonhoitajalta syksyllä Keväällä 2008 järjestettiin kaksi palaveria osastonhoitajan kanssa, joissa sovittiin kehittämishankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioimisesta. Kaikki sovitut asiat kirjattiin ylös kehittämispäiväkirjaan. Ensimmäisessä palaverissa keväällä 2008 sovittiin hankkeen kehittämiskohde ja ajankohta. Toisessa palaverissa syksyllä 2008 sovittiin hankkeen yksityiskohtia, joita olivat hoitohenkilökunnan ohjeistuksen sisältö ja hankkeen lopullinen aikataulu. Ohjeistus sovittiin toteutettavaksi kahdella osastotunnilla lokakuussa 2008, joihin osallistuisi mahdollisimman moni hoitohenkilökunnasta. Täten kehittämishankkeelle luotaisiin paras mahdollinen tietopohja. 5.2 Hankkeen toteutuksen kuvaus Ensimmäiselle osastotunnille osallistui kahdeksan hoitohenkilökunnan jäsentä (kaksi sairaanhoitajaa, viisi lähi- tai perushoitajaa ja yksi hoitoavustaja) sekä osastonhoitaja. Tunnin aikana käytiin läpi kirjaamisen ja raportoinnin merkitys osaston hoitotyöhön sekä hiljaisen raportoinnin periaate käytännössä (liite 1). Hoitohenkilökunnalla oli mahdollisuus kertoa omia näkemyksiään ja toivomuksiaan hankkeeseen liittyen. Keskusteluissa tuli ilmi hankkeen tarpeellisuus. Toivomukset koskivat hankkeen toteutuksen ajankohtaa, suullisen ja hiljaisen raportoinnin yhteensovittamista, käytännön järjestelyjä sekä palautteen antamista (liite 2). Toiselle osastotunnille osallistuivat ne hoitohenkilökunnan seitsemän jäsentä (kaksi sairaanhoitajaa, neljä lähi- tai perushoitajaa sekä yksi hoitoavustaja), jotka eivät olleet osallistuneet edelliselle ohjeistuskerralle. Ohjeistuksen sisältö oli sama kuin ensimmäisellä kerralla. Tunnilla käytiin läpi myös edellisellä kerralla sovitut asiat (liite 2) ja aikaa jäi myös avoimelle keskustelulle. Keskusteluissa

15 15 kävi ilmi, henkilökunnan kiinnostus hiljaisen raportoinnin toteutukseen ja sen tuomasta hyödystä osaston hoitotyöhön. Kehittämishankkeen kokeilu eli hiljaisen raportoinnin toteuttaminen alkoi , jolloin hankkeen toteuttaja oli paikalla osastolla ohjaamassa henkilökuntaa tarvittaessa. Havaintoja kokeilun aloittamisesta kirjattiin ylös kehittämispäiväkirjaan. Hoitohenkilökunnan sitouttaminen hankkeeseen vaati heiltä osallistumista ohjaustunneille tai ohjeiden lukemista itsenäisesti palautevihosta, johon oli koottu lyhyt info hiljaisesta raportoinnista. Koko hoitohenkilökunta osallistui kahdella osastotunnilla toteutettuun ohjeistukseen ja perehtyi hiljaisen raportoinnin kokeiluun kahden viikon ajan. He antoivat kirjallista palautetta osastolla olleeseen palautevihkoon koko kokeilun ajan. Vihko sijaitsi henkilökunnan taukotilassa, jossa raportointi toteutettiin. Näin ollen vihko oli koko ajan lähellä, jotta henkilökunnalla oli mahdollisuus kirjoittaa palautetta aina halutessaan. Hankkeessa mukana ollut hoitohenkilökunta oli motivoitunut raportoinnin kehittämiseen, mistä oli hyötyä hankkeen onnistumiselle. Motivoitunut henkilökunta antoi suullista palautetta opinnäyteyön tekijälle heti kokeilun alettua, mikä antoi hankkeen etenemiselle hyvän pohjan. Hiljaisen raportoinnin kokeilu loppui 26.10, jolloin hankkeen toteuttaja oli paikalla, jolloin henkilökunta sai antaa palautetta vielä suullisesti sekä kirjallisesti.

16 16 6 HANKKEEN TULOKSET JA ARVIOINTI 6.1 Hankkeen tulokset Hankkeen onnistumista arvioitiin suhteessa hankesuunnitelmaan ja lopputuloksena saadun hyödyn näkökulmasta. Hanke toteutui suunnitellussa aikataulussa. Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää hoitotyön laatua muuttamalla raportointia Sotainvalidien sairaskodin osasto 3:lla. Tarkoitus oli muuttaa suullinen raportointi osittain hiljaiseksi raportoinniksi ja tavoite saavutettiin. Kahden viikon ajan hoitohenkilökunta toteutti hiljaista raportointia suullisen raportoinnin lomassa. Hiljainen raportointi kehitti osaltaan osastolla tapahtuvaa hoitotyötä, koska aikaa jäi enemmän hoitotyön toteuttamiseen. Hankkeen aikana raportointiin käytetty aika lyheni noin 15 minuutilla. 6.2 Hankkeen arviointi hoitohenkilökunnan palautteen pohjalta Kehittämishankkeen tavoitteita arvioitiin annettujen palautteiden sisällön mukaan (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 219). Niiden mukaan hoitajilla kokivat tietämyksensä potilaistaan parantuneen ja aikaa jääneen enemmän hoitotyön toteuttamiseen sekä toteutettu hoitotyö koettiin laadukkaammaksi. Hoitajien palautteen mukaan hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Hiljainen raportointi on oikea kehitysaskel, koska se nopeuttaa raportointia ja samalla kehittää myös kaikkien varmuutta koneiden käyttöön ja kirjaamiseen. Hoitajien antaman palautteen mukaan hiljaisen raportoinnin kautta kirjaamisen ja raportoinnin merkitys sekä potilaiden kokonaisvaltainen hoitotyö korostui. Hoitajat kertoivat:

17 17 Kirjaaminen erityisen tärkeää. Nyt on kirjattava selkeästi asiakkaan päivän kulku. Onko esim. ollut koko päivän vuoteessa tai onko mihin aikaan nostettu ylös. Sairauskertomuksien katsominen tehostuu. Nopeuttaa vastuussa olevan sairaanhoitajan työtä. Antaa mahdollisuuden itsenäisempään (sekä myös ajallisesti) työskentelyyn. Hoitajien mukaan hiljaisella raportoinnilla voidaan hyödyntää hoitotietojen käyttöä potilaan parhaaksi ja hoitotyön toteuttamiseksi. Hiljaisessa raportissa useimmat käyvät myös esim. sairaskertomuksia läpi, jolloin mahd. lääkärin määräykset tulevat nopeammin huomioitua. Voi työparin kanssa lukiessa samalla suunnitella kunkin asiakkaan illan ohjelmaa. Tulee paremmin seurattua päiväseurantaa mm. vatsantoimitukset pysyvät ajan tasalla. Vapailta tulleet hoitajat olivat sitä mieltä, että suullinen raportointi oli varmempi, koska osaston potilaiden tiedot oli käytävä perusteellisemmin läpi. Muutama hoitaja kirjoitti seuraavasti: Useamman päivän poissaolon jälkeen todella monta uutta kuntoutujaa -> raporttiin menee tunti, sen jälkeen hiljainen raportti, johon menee myös oma aikansa. Varmasti toimii, kehitettävää kuitenkin on ja paljon huomioitavaa. Varmasti tulee toimimaan etenkin kun osasto jaetaan tiimeihin. Hoitajien palautteesta kävi ilmi, että hankeen toteuttaminen oli mielekästä sekä hyödyllistä, koska raportointiin kuluva aika lyheni ja aikaa jäi enemmän hoitotyön toteuttamiseen. Hoitajien itsenäisen päätöksenteon ja vastuun jakaminen korostuivat sekä päällekkäisten työaikojen hyödyntäminen onnistui.

18 Hankkeen itsearviointi Hankkeen itsearvioinnilla tarkoitetaan, että hankkeen tekijä arvioi omaa työskentelyä koko prosessin ajalta. On tärkeää, että tekijä osaa huomioida ja arvioida hankkeen kautta opitut asiat sekä kehittämistarpeensa. (Ruuska 2005.) Heikkilän, Jokisen ja Nurmelan (2008, 131) mukaan kehittämishankkeen merkitystä voidaan arvioida yleensä koko hankeen toteutuksen ajan. Koko hankkeen ajan pidettiin kehittämispäiväkirjaa, johon kirjattiin kaikki palavereissa sovitut asiat, koulutuksissa esiin nousseet kysymykset sekä havainnot kokeilun aikana. Sen avulla oli helpompi seurata ja arvioida tuloksia hankkeen edetessä. Oman työkokemuksen kautta olin saanut valmiuksia raportoinnin kehittämiseen Sotainvalidien sairaskodilla. Olin työskennellyt osastolla monen vuoden ajan, joten suullinen raportointi oli tuttua ja olin huomioinut kehittämistarpeen olevan ajankohtainen, koska raportin antaminen venyi yleensä ylitöiksi. Olin työskennellyt myös osastoilla, joilla oli käytössä hiljainen raportointi, joten pystyin tuomaan omat kokemukseni siitä hoitohenkilökunnan tietoon. Raportoinnin kehittäminen ja hoitohenkilökunnan ohjeistaminen sekä hiljaisen raportoinnin kokeilu oli antoisaa. Prosessin onnistumisen haasteellisuus tuli esille kehittämishankkeen aikana. Haasteellista oli hoitohenkilökunnan motivoiminen, oman tiedon kartuttaminen aiheesta sekä kehittämishankkeen läpi vieminen. Hoitohenkilökuntaa motivoin hankkeen myötä tulevan hyödyn näkökulmasta. Hankkeessa korostuivat yhteistyötaidot itseni ja hoitohenkilökunnan välillä. Mitkä näkyivät osastolla tapahtuvissa ohjauksessa henkilökunnan läsnäololla sekä heidän kokemukset hiljaisen raportoinnin kehittämisestä osastolla. Kehittämishankkeen toteuttaminen ja onnistuminen oli antoisaa, koska osastolla pystyttiin hyödyntämään päällekkäiset työajat, raportointiaika lyheni ja sen kautta aikaa jäi enemmän hoitotyöhön.

19 19 7 POHDINTA 7.1 Hankkeen eettisyys Kehittämishanke perustui hankesuunnitelmaan sekä Sotainvalidien sairaskodilta saatuun hankelupaan. Hirsjärven ym. (2007, 24 25) mukaan hankkeen eettisyyttä tarkastellessa tärkeimmäksi nousee ihmisen itsemääräämisoikeus. Itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan antamalla heille tarpeeksi selkeää tietoa hankkeesta sekä antaa heille oikeus päättää itse hankkeeseen osallistumisesta. Kehittämishanketta tehdessä on otettava huomioon hankkeen eettisyys. Aloittaessa hanketta mietimme osastonhoitajan kanssa hankkeen hyötyjä ja haittoja eettisyyden näkökulmasta. Hyödyt nousivat vahvasti esille, joten päätimme toteuttaa hankkeen suunnitellusti. Hyötyjä olivat suullisen raportoinnin lyheneminen, päällekkäisten työaikojen hyödyntäminen, hoitohenkilökunnan vastuun jakaminen ja sen myötä hoitotyön laadun paraneminen. Räikän (2002, 84) mukaan eettisesti hoitotyöhön vaikuttaa, kuinka paljon itsenäisiä valintoja työntekijä voi tehdä ja siten määrittää oman työnsä sisällön. Kehittämishankkeeseen osallistuvien on tärkeää tiedostaa hankkeen tavoite (Heikkilä ym. 2008, 73). Uuden toimintatavan omaksuminen osaston henkilökunnan kesken tapahtui vaivattomasti, koska he olivat tietoisia hankkeesta ja sen toteutustavasta. Kahdella osastotunnilla taattiin hoitohenkilökunnan tietämys aiheesta ja luotiin heille mahdollisuus lisäkysymyksiin ennen hankkeen toteutusta. Osastotunneilla painotettiin, että jokaisella on oikeus hyvään ohjeistukseen hankkeen edetessä, joten lupauduin olemaan läsnä osastolla hiljaista raporttia pidettäessä, jos se katsottaisiin tarpeelliseksi. Kehittämispäiväkirjaa tulkitessa tulee olla tarkka siitä, että tulkinta on täsmällistä ja että aineistossa olevat tiedot ja tutkijan mahdolliset päätelmät ja mielipiteet pysyvät erossa toisistaan. Palautteiden ja lainausten tulee olla täsmällisesti merkittyjä. (Hirsjärvi ym. 1997, 110, 189.) Koko hankkeen ajan pidin kehittämispäiväkirjaa, johon kirjasin kaikki palavereissa ja osastotunneilla esille nousseet

20 20 kysymykset sekä muut tärkeät hanketta koskevat asiat. Opinnäytetyön raporttia kirjoittaessa se toimi hyvänä runkona pohtiessa toteutusta sekä arviointia. 7.2 Hankeen hyöty Sotainvalidien sairaskodille ja jatkohankeaiheet Kehittämishankkeen tavoite saavutettiin. Raportointiin kuluva aika lyheni ja aikaa jäi enemmän hoitotyön toteuttamiseen Sotainvalidien sairaskodilla. Kehittämistyö ei kuitenkaan koskaan tule valmiiksi vaan on jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä prosessi (Vanhanen-Nuutinen, Lambert & Hartikainen 2005, 191). Tämä hanke osoittaa, että hiljainen raportointi paransi hoitotyön laatua, koska raportointiaika lyheni, aikaa jäi enemmän hoitotyöhön ja hoitajien tietämys potilaista parani. Näin ollen sen hyöty on suuri varsinkin Sotainvalidien sairaskodin pitkäaikaisasukkaille ja hoitohenkilökunnalle. Saadun palautteen mukaan kirjaamisen tärkeys korostui, koska henkilökunta huomasi, että paremmin kirjattua tieto on helpompi käyttää myöhemmin hyödyksi. Tasavertainen vastuunjakaminen henkilökunnan kesken kasvoi, koska hankkeen kokoilun aikana myös lähija perushoitajat sekä hoitoavustajat perehtyivät paremmin potilaiden tietoihin. Hiljainen raportointi on ollut käytössä Sotainvalidien sairaskodilla suullisen raportoinnin ohella myös kehittämishankeen päätyttyä. Hanke osoittautui erittäin onnistuneeksi, koska henkilökunta pystyi kokeiluluontoisesti perehtymään hiljaisen raportoinnin tuomaan hyötyyn. Heikkilän ym. (2008, 132) mukaan hanke osoittaa merkityksensä, kun tulokset otetaan huomioon. Jatkohankkeen aiheeksi tämän hankkeen myötä esille nousi tarve kokeille hiljaista raportointia koko osaston asiakkaiden kohdalla. Osastolla voisi myös toteuttaa tutkimuksen osastolla toteutettavan hoitotyön laadun arvioinnista niin henkilökunnan, asukkaiden kuin omaistenkin näkökulmasta.

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa 12.5.2015 Terveydenhuollon Atk-päivät Tampere Tea Mononen ja Sirkka Kulju Sisältö Organisaation

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta

Lisätiedot

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Esityksen sisält ltö Aiheen valinta Työn n kokoaminen Asiantuntijuus hoitotyöss ssä

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen

Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen Muistio HaiPro-projektin aloituskokouksesta Aika: Perjantai 4.11.2005 klo 10-15 Paikka: Lääkelaitos, Mannerheimintie 103 B, Helsinki

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus PL 18 (Pohjoisranta 11 D) 28101 Pori Puh. (02) 620 5300 Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan www.prizz.fi/livinglab 1 (3) Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän,

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Hankearvioinnin haasteita Haasteet usein seurausta

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

SAATTOHOITOPOTILAIDEN KIVUN KOKEMISEN, HOIDON JA HOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN KIRJAAMINEN YPTH:n VUODEOSASTOPALVELUISSA

SAATTOHOITOPOTILAIDEN KIVUN KOKEMISEN, HOIDON JA HOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN KIRJAAMINEN YPTH:n VUODEOSASTOPALVELUISSA SAATTOHOITOPOTILAIDEN KIVUN KOKEMISEN, HOIDON JA HOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN KIRJAAMINEN YPTH:n VUODEOSASTOPALVELUISSA Senja Hangaslahti Susanna Salmi Kevät 2012 Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE VSSHP, Tietojenkäsittelypalvelut Projektijohtaja Kaarina Tanttu, HTL, TtM kaarina.tanttu@tyks.fi puh. 040 7406613 www.vsshp.fi ->

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 305 Skill Lähihoitaja. Competitor Name

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 305 Skill Lähihoitaja. Competitor Name Summary Skill Number 305 Skill Lähihoitaja ing Scheme Lock 04-05-205 4:43:06 Final Lock 07-05-205 3:4:40 Criterion Criterion Description s Day Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A Kriteerit 5.5 B Kriteerit

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Hoitotyötä tietojenkäsittelijöille

Hoitotyötä tietojenkäsittelijöille Hoitotyö ja hoitotiede Hoitotyötä tietojenkäsittelijöille LOUHI- seminaari 24.10.08 Satu Haapalainen-Suomi sh, TtM-opiskelija, Ty,hoitotieteen laitos Riikka Vuokko, tutkija ÅA, IT-laitos Hoitaminen caring

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro: Hoitotyön osuus moniammatillisessa hoitokertomuksessa Päivi Hoffrén, KYS 29.5 30.5.2007 ATK-päivät TURKU Päivi

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 Laatimispäivä: 1.3.2013 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää Kallaveden työterveyshuollon rekisterin rekisteriselosteen

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Moniammatillinen hoitokertomus;

Moniammatillinen hoitokertomus; Moniammatillinen hoitokertomus; tavoitteena tietojen yhteiskäytt yttö yli organisaatiorajojen Marianne Eronen Lasten ja nuorten sairaala HUS Mitä moniammatillisuus on? Moniammatillisuus tarkoittaa potilaan,

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

Tulevaisuuden päätelaitteet

Tulevaisuuden päätelaitteet Tulevaisuuden päätelaitteet Kuka ne omistaa? Miten niitä hallitaan? Aki Antman Sulava Oy 2.11.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Erilaiset päätteet ja sähköinen työpöytä Kuka omistaa päätelaitteet?

Lisätiedot

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri REKISTERISELOSTE 1 (5) 1. Rekisterin pitäjä Nimi Niuvanniemen sairaala (valtion mielisairaala) Postiosoite Niuvankuja 65 70240 KUOPIO Puhelin 0295 242 111 (vaihde) 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö tai

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

OMAHOITAJUUS, KIRJAAMINEN JA RAPORTOINTI

OMAHOITAJUUS, KIRJAAMINEN JA RAPORTOINTI OMAHOITAJUUS, KIRJAAMINEN JA RAPORTOINTI Psykiatrisen hoitotyön alueen hoitajien näkemyksiä Marika Järvi Minna Kulla Riku Liljeberg Sanna Metsänsalo Maiju Tirkkonen Opinnäytetyö Tammikuu 2009 Hoitotyön

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 Kokkolan ja Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YMMÄRTÄÄKSEEN NYKYISYYTTÄ ON TUNNETTAVA HISTORIA Lähtökohdat Ensimmäinen työskentelykausi Toinen

Lisätiedot