HILJAISEN RAPORTOINNIN KEHITTÄMISHANKE SOTAINVALIDIEN SAIRASKODILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HILJAISEN RAPORTOINNIN KEHITTÄMISHANKE SOTAINVALIDIEN SAIRASKODILLA"

Transkriptio

1 HILJAISEN RAPORTOINNIN KEHITTÄMISHANKE SOTAINVALIDIEN SAIRASKODILLA Johanna Nätti Opinnäytetyö, Kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Johanna Nätti. Hiljaisen raportoinnin kehittämishanke Sotainvalidien sairaskodilla. Lahti kevät 2009, 24 sivua, 2 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu / Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalanlaitos, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja (AMK). Hoitotyön kaikilla osa-alueilla tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Yksi tärkeä hoitotyön osa-alue on raportointi. Hoitajat keräävät, tuottavat ja käyttävät potilastietoja potilaan hoidon toteuttamiseen, joten tiedon kirjaaminen on oleellinen osa hoitotyötä. Kirjatun tiedon jakaminen hoitohenkilökunnan kesken tapahtuu raportoimalla. Raportointi on tiedon välittämistä työntekijöiden kesken työvuoron vaihtuessa. Tavallisin tapa raportoida on suullinen raportointi, mutta raportointia voidaan toteuttaa myös hiljaiseksi raportoinniksi kutsutulla tavalla. Hiljainen raportointi tarkoittaa, ettei hoitohenkilökunta saa vuoron vaihtuessa suullista raporttia, vaan jokainen lukee itsenäisesti tai työparin kanssa oman potilaansa tietoja, jonka perusteella he suunnittelevat hoitotyötään. Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli kehittää hoitotyön raportointia toteuttamalla hiljaista raportointia Sotainvalidien sairaskodin osastolla kolme. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena. Hiljaisen raportoinnin tavoitteena oli raportointiin kuluvan ajan lyheneminen, jotta aikaa jäisi enemmän hoitotyöhön. Hiljaista raportointia kokeiltiin kahden viikon ajan, jonka aikana osastolla pidettiin suullisen raportoinnin lomassa hiljaista raportointia 11 vakioasukkaan kohdalla. Tuloksena oli raportointiin kuluvan ajan lyheneminen noin neljänneksellä. Jatkohanke-ehdotuksena on hiljaisen raportoinnin käyttöönotto koko osaston raportointimenetelmänä. Asiasanat: kirjaaminen, raportointi, hiljainen raportointi

3 ABSTRACT Johanna Nätti. Development of silent reporting at Sotainvalidien sairaskoti. Lahti, spring 2009, 24 pages, 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Social and Health Care, Degree Program on Health Care, Specialization in Health Care, Public Health Nurse. All areas in healthcare are constantly evolving. One important area is reporting. Nurses collect, produce, and use medical data for patient care, and therefore recording information is an essential part of care. Recorded information is distributed between nursing staff by reports which are used for communication particularly at shift changes. The most common way of reporting is oral reporting. However, reporting can also be implemented through a method called silent reporting. Silent reporting means that the medical staff may not have the oral report at their disposal during shift handover, but everyone reads the report from the earlier shift independently or with a colleague. By using this written information on their own patients, nurses are able to make a treatment plan on how to continue caretaking. The main aim of this thesis was to develop caring reporting by an implementation of silent reporting at Sotainvalidien sairaskoti, nursing home for disabled soldiers, at the department three. Thesis was carried out as a development project. The objective of developing silent reporting was to release more time for nursing care. Silent reporting was tested with 11 permanent patients for two weeks, when it was used concurrently with oral reporting. The results show that the time used for reporting reduced about a quarter. Follow-up project proposal is to introduce silent reporting as a reporting method for the entire department. Key words: recording, reporting, silent reporting

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KIRJAAMINEN Kirjaaminen hoitotyössä Manuaalinen kirjaaminen Sähköinen kirjaaminen RAPORTOINTI Raportointi hoitotyössä Suullinen raportointi Hiljainen raportointi HANKKEEN TAVOITTEET JA KOHDEORGANISAATIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen kohdeorganisaation kuvaus HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen suunnittelu Hankkeen toteutuksen kuvaus HANKKEEN TULOKSET JA ARVIOINTI Hankkeen tulokset Hankkeen arviointi hoitohenkilökunnan palautteen pohjalta Hankkeen itsearviointi POHDINTA Hankkeen eettisyys Hankeen hyöty Sotainvalidien sairaskodille ja jatkohankeaiheet LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Hoitohenkilökunnan ohjeistus hiljaiseen raportointiin Liite 2: Sovittuja käytännön asioita osastotunnilta

5 1 JOHDANTO Terveydenhuollossa potilastietojen kirjaaminen tapahtuu manuaalisesti tai sähköisesti. Yksittäiset tiedot potilaasta, hänen sairaudestaan, hoidostaan sekä hoidon arvioinnista muodostavat kertomusjärjestelmän. Hoitohenkilökunta kerää, tuottaa ja käyttää potilastietoja potilaan hoidon toteuttamiseen, joten kirjaaminen on oleellinen osa hoitotyötä. (Ensio, Saranto, Sonninen & Tanttu 2007, 80.) Kirjatun tiedon jakaminen hoitohenkilökunnan kesken tapahtuu raportoimalla. Raportointi on tiedon välittämistä työntekijöiden kesken työvuoron vaihtuessa aamulla, päivällä ja illalla. (Iivanainen, Jauhiainen & Pirkkanen 2005, 65.) Potilaista tiedottaminen voi tapahtua usealla eri tavalla. Tavallisin tapa raportoida on suullinen raportointi, mutta raporttia voidaan toteuttaa myös hiljaiseksi kutsutulla tavalla. Hiljainen raportointi tarkoittaa, että hoitohenkilökunta ei saa vuoron vaihtuessa suullista raporttia, vaan omien potilaiden tiedot luetaan itsenäisesti ja hoitotyö suunnitellaan sen perusteella. Hiljaisella raportoinnilla taataan henkilökunnan hyvä tietämys potilaan tämän hetkisestä tilanteesta ja samalla potilaille hyvä hoito. (Vilkku) Huolellinen kirjaaminen ja hiljainen raportointi takaavat tietojen välittymisen ja sähköinen potilastietojärjestelmä helpottaa hoitohenkilökunnan keskinäistä viestintää. (Ensio & Saranto 2004, 13 15). Aiheen tähän opinnäytetyöhön esitti Sotainvalidien sairaskodin osasto 3:n osastonhoitaja. Sotainvalidien sairaskoti on tarkoitettu ympärivuorokautista apua tai kuntoutusta tarvitseville sotainvalideille sekä sotaveteraaneille. Osasto 3:lla työskenteli hankkeen toteutushetkellä sairaanhoitajia, lähi- ja perushoitajia sekä hoitoavustajia, jotka osallistuivat myös raportoinnin toteuttamiseen. Osastolla oli käytössä suullinen raportointi ja päivällä tapahtuva raportointi kesti 1 1½ tuntia ja sen toteutti yleensä sairaanhoitaja. Osastonhoitaja halusi raportointikäytäntöön muutosta, joten hankkeen kautta kokeilimme osastolla hiljaista raportointia kahden viikon ajan.

6 6 Hankkeen tarkoituksena oli parantaa hoitotyön laatua Sotainvalidien sairaskodilla muuttamalla raportointimenetelmä kahden viikon ajaksi osittain hiljaiseksi raportoinniksi. Hiljaista raportointia kokeiltiin 11 asukkaan kohdalla. Hoitopaikkoja Sotainvalidien sairaskodin osastolla kolme on kaikkiaan 33. Tämän opinnäytetyönraportin tarkoituksena on tuoda esille tietoa, jota voidaan käyttää hyödyksi seuraavissa hankkeissa ja jonka avulla Sotainvalidien sairaskodin hoitotyön laatua voidaan kehittää. Hankeen loppuraportti toimii myös hyvänä perehdytysmateriaalina hiljaiseen raportointiin.

7 7 2 KIRJAAMINEN 2.1 Kirjaaminen hoitotyössä Kirjaaminen on yksi hoitotyön keskeinen asia (Anttila, Kaila-Mattila, Kan, Puska & Vihunen 2008, 68). Terveydenhuollossa potilastietojen kirjaaminen tapahtuu manuaalisesti tai sähköisesti. Yksittäiset tiedot potilaasta, hänen sairaudestaan, hoidostaan sekä hoidon arvioinnista muodostavat kertomusjärjestelmän. Hoitohenkilökunta kerää, tuottaa ja käyttää potilastietoja sekä koordinoi moniammatillisesti potilaan hoitoa, joten kirjaaminen on oleellinen osa hoitotyötä. (Ensio ym. 2007, 80.) Potilaan hoitopolun hahmottaminen on tärkeää, sillä vain huolellisesti siirretty tieto takaa hoidon turvallisen jatkuvuuden (Iivanainen ym. 2005, 49). Jatkuvuuden turvaamiseen tarvitaan myös yhteisiä termejä ja käsitteitä, jotka kuvaavat hoidon ongelmia, tarpeita ja riskejä, voimavaroja, toimenpiteitä ja hoidon vaikutusta (Ensio ym. 2007, 81). Kirjaaminen takaa hyvän hoidon ja potilaan turvallisuuden sekä henkilökunnan oikeusturvan, siksi niistä on säädöksiä eri laissa ja asetuksissa (Anttila ym. 2008, 68). Hoitotyön kirjaamisen juridisia näkökohtia tarkastellessa esiin nousevat lait potilaan asemasta ja oikeuksista sekä potilasasiakirjojen salassapidosta. (Salo 2007, 14) Potilaan asemasta ja oikeuksista (1992) määrätyssä laissa 4. luvussa ja 12 :ssa sanotaan potilasasiakirjoista ja niiden säilytyksestä sekä salassapidosta seuraavanlaisesti: Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee merkitä potilasasiakirjoihin potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset tiedot. Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä tai sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos kirjaaminen nähdään hoitotyön teknisenä suorituksena, vaarana on, että potilaat ja heidän tarpeensa jäävät huomaamatta ja ne luokitellaan vain hoitotyön ongelmiksi. Siksi on tärkeää, että kirjaaminen on potilaslähtöistä, ja siinä

8 8 otetaan huomioon potilaat kokonaisvaltaisesti. (Kärkkäinen 2007, 90.) Hoitotiedot tulee kirjata aina systemaattisesti, koska puutteellista tietoa on mahdoton käyttää tarkoituksenmukaisesti ja se voi heikentää hoitotyön laatua ja johtaa jopa hoitovirheeseen (Ensio ym. 2007, ). Kirjaamista ja sen tulkintaa voidaan kuvata tietojen ja niihin liittyvän toiminnan järjestämisenä, jonka avulla hoitotyön laatu paranee (Kärkkäinen 2007, 91). Kirjaaminen tapahtuu joko paperisiin potilastietokirjoihin tai sähköiseen muotoon tietokoneelle (Iivanainen ym. 2005, 50). 2.2 Manuaalinen kirjaaminen Hoitotyön manuaalinen kirjaaminen tapahtuu erilaisille lomakkeille käsin kirjoittamalla. Lomakkeet ovat hoitolaitoksen hyväksymiä ja luovat hoitotyön kirjaamiselle selkeän pohjan. Lomakkeet on jaettu sarakkeisiin, jotka ohjaavat työntekijää kirjaamaan oikeat tiedot oikeaan kohtaan. (Ensio ym. 2004, ) Hoitotyön huolellinen kirjaaminen helpottaa työn suorittamista. Kirjaamisen avulla tuotetaan monenlaista tietoa potilaasta, joten raportoinnin tarve vähenee (Anttila, Kaila-Mattila, Kan, Puska & Vihunen 2002, 65). Hoitotyöstä kirjataan ne huomiot ja hoitotoiminnot, jotka tukevat ja edistävät potilaan terveyttä ja lisäävät kokonaisnäkemystä potilaan hoidon jatkuvuudesta. Jos hoitotyöstä kirjataan vain fyysisiä toimintoja, tehtyjä tutkimuksia tai toimenpiteitä, se saattaa kaventaa näkemystä hoidon sisällöstä. Näin hoitotyö saadaan näyttämään tehtäväkeskeiseltä toiminnalta, eikä potilaan hoito ole laadukasta. (Kärkkäinen 2007, ) Hoitotyöstä ei ole yhtenäistä sanastoa, joten jokaisella osastolla tuli määritellä hoitotyön kirjaamisessa käytettävät käsitteet, joten tällöin vältytään väärinkäsityksiltä. Myös uusien työntekijöiden perehdyttäminen työhön on helpompaa, kun on kirjattu asiat selkeästi ja yhtenäisesti. (Anttila ym. 2002, 65)

9 9 2.3 Sähköinen kirjaaminen Hoitohenkilökunnalla on nykyään työvälineenä usein tietokone, johon potilaan tiedot tallentuvat sähköisessä muodossa (Anttila, Hirvelä, Jaatinen, Polviander & Puska 2002, 37). Sähköinen kirjaaminen mahdollistaa myös kirjatun tiedon jäsentelyn ja sen hyödyntämisen erilaisiin tarkoituksiin. Hoitotyön kirjaaminen kuvaa potilaan hoidon suunnittelua, toteutusta ja arvioimista. Potilaskertomukseen kirjataan ne tiedot, jotka ovat merkittäviä hoitotyön kannalta. Hoitajien on siis osattava arvioida kirjaamistaan, jotta tietokantaan tulisivat vain oleelliset tiedot. Kirjatun tiedon tulee olla näkyvillä viiveettä, koska hoitotyö perustuu kirjattuun tietoon ja sen avulla potilaalle voidaan taata hyvä ja laadukas hoito. (Hallila & Suhonen 2005, 36 38; Ensio ym. 2004, 25.) Sähköisen kirjaamisen tulee olla systemaattista eli hoitohenkilökunnalla on oltava yhteiset säännöt siitä, mitä ja miten kirjataan. Vakioidun kirjaamiskäytännön tavoitteena on tukea hoitajia tekemään päätöksiä potilaan hoidosta. (Arline & Janet 1993, 69.) Systemaattinen kirjaaminen ei tarkoita, että hoitoa pyrittäisiin vakioimaan, vaan se edistää hoitotietojen käyttämistä jatkossa potilaiden parhaaksi (Ensio ym. 2007, 12). Ajankohtainen hoitosuunnitelma sekä hoitosuunnitelman toteutumisen kirjaaminen ovat edellytyksiä hyvälle tiedon saannille esimerkiksi työvuoron vaihtuessa (Hallila 1998, 15). Sähköinen potilastietojärjestelmä eli potilaan hoitoa kuvaava asiakirjakokonaisuus on moniammatillisen työryhmän työväline, jolloin on tärkeää, että oleellinen tieto löytyy runsaasta tietomassasta ja päällekkäinen kirjaaminen olisi mahdollisimman vähäistä. (Ensio ym. 2007, ) Sähköiseen kirjaamiseen käytettäviä tietokoneohjelmia on useita. Sotainvalidien sairaskodilla kirjaaminen toteutetaan sähköisesti Mediatri-ohjelman avulla.

10 10 3 RAPORTOINTI 3.1 Raportointi hoitotyössä Hoitotyön raportoinnin tehtävä on varmistaa potilaan hoidon jatkuvuus ja hoitotyön tiedon välittäminen työntekijöiden kesken työvuorojen vaihtuessa (Ruuskanen 2007, 14). Potilaista tiedottaminen voi tapahtua usealla eri tavalla. Yleisin tapa raportoida on suullinen raportointi, joka pidetään erillisessä huoneessa, kuten hoitajien toimistossa tai kansliassa. Raportointi voidaan toteuttaa myös esimerkiksi potilaan vierellä. (Iivanainen ym. 2005, 65.) Suullista ja hiljaista raportointia voidaan käyttää myös yhdessä samalla raportointikerralla. Ension ym. (2007, 160) mukaan riittävä tiedonsaanti on tärkeää työvuorossa olevalle hoitajalle, sillä vain tiedon avulla voidaan turvata laadullisesti hyvä hoito ja potilasturvallisuus. Hoitaja voi työvuoroon tullessaan helposti muodostaa päivittäisestä hoitokertomuksesta kokonaiskäsityksen potilaan tilasta. Samalla hän näkee potilaan hoidossa erityisesti huomioitavat asiat sekä lääkärin määräykset. (Iivanainen ym. 2005, 66.) 3.2 Suullinen raportointi Suullinen raportointi pidetään vuorojen vaihtuessa. Suullinen raportointi siirtää vastuun hoitotyöstä ja potilaista seuraaville, työvuoronsa aloittaville hoitajille. (Hietanen, Holmia, Kassar, Ketola, Lipponen, Murtonen & Palomäki 2004, 63.) Iivanaisen ym. (2005, 65) mukaan hoitajat kokevat, että suullinen raportointi on sosiaalinen tapahtuma, jossa he voivat keskustella potilaisiin liittyvistä asioista ja jakaa työvuorossa tehtävät hoitotyöt. Raportti pidetään yleensä siihen tarkoitetussa tilassa tai kansliassa ja raportin antaa aina sairaanhoitaja. Hoitohenkilökunta tekee raportin aikana muistiinpanoja, jolloin raportointi on yleensä yksipuolista. Sairaanhoitajan pitämässä raportissa on vaarana se, että tiedot voivat olla värittyneitä ja vain hoitajan omia näkemyksiä. (Iivanainen ym. 2005, )

11 Hiljainen raportointi Raportointi voidaan toteuttaa myös hiljaiseksi raportoinniksi kutsutulla tavalla. Hiljaisessa raportoinnissa hoitohenkilökunta ei saa vuoron vaihtuessa suullista raporttia, vaan hoitajat lukevat itsenäisesti tai työparin kanssa oman potilaansa tietoja. Tämän tiedonkeruun perusteella suunnitellaan työvuorossa toteutettava hoitotyö. Hiljaisella raportoinnilla taataan henkilökunnan hyvä tietämys potilaan tilanteesta ja sen myötä potilaalle hyvä hoito. Työntekijä lukee potilastiedoista vain sen, minkä katsoo tarvitsevansa toteuttaakseen hoitotyötä. Lisäksi hän tarkistaa päivitykset, esimerkiksi lääkärin lausunnot. (Vilkku) Erikssonin, Huplin ja Laurin (1998, 31) mukaan perustan päätöksenteolle muodostaa aina potilaan tarve ja sen vaatima hoitotyö. Hiljaisella raportoinnilla hoitohenkilökunta jakaa vastuuta, eikä vastuu raportin antamisesta ole vain vastuuvuorossa olevan hoitajan harteilla. Hiljainen raportointi säästää aikaa enemmän potilaille ja hoitotyöhön, koska raportointiaika lyhenee. (Vilkku) Hiljainen raportointi vaatii hoitohenkilökunnalta perehtymistä kirjaamiseen ja kirjaamisen pitää olla loogista, helposti luettavaa ja ymmärrettävää. Hoitajan on osattava valita sopiva tieto ja sovittaa se käytännön työhön. Hoitaja siis suunnittelee potilaan hoidon luetun ja tutkitun tiedon perusteella. Näin hoitajat pystyvät vaikuttamaan hoitotyöhön ja sen sujuvuuteen. (Ensio ym. 2007, 10, 156.) Kuivalaisen (2007) tutkimuksen mukaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ovat yhteydessä työssä jaksamiseen ja työmotivaatioon. Mahdollistamalla työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet voidaan kehittää heidän ammattitaitoaan ja työmotivaatiotaan ja sitä kautta parantaa potilaiden saaman hoidon laatua.

12 12 4 HANKKEEN TAVOITTEET JA KOHDEORGANISAATIO 4.1 Hankkeen tavoitteet Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää hoitotyön raportointia toteuttamalla hiljaista raportointia Sotainvalidien sairaskodin osasto 3:lla. Tavoitteena oli ohjeistaa hoitohenkilökunta toteuttamaan päivällä tapahtuvan suullisen raportoinnin lomassa hiljaista raportointia kahden viikon ajan. Raportointia oli tarkoitus toteuttaa vain 11 vakioasukkaan asioita koskevassa raportoinnissa, koska kuntoutujien vaihtuvuus oli suuri ja aamuvuoron hoitajat eivät ehtineet kirjaamaan uusien tulijoiden tietoja potilastietojärjestelmään. Hiljaisen raportoinnin tavoitteena oli raportointiin kuluvan ajan lyheneminen. Työvuoroon tullessaan hoitohenkilökunnan tuli lukea itsenäisesti omien potilaidensa tiedot tietokoneelta potilastietojärjestelmästä. Vastuussa olevan sairaanhoitajan pitämän suullisen raportin oli tarkoitus lyhentyä, jolloin aikaa jäisi enemmän hoitotyöhön. Hiljaisen raportoinnin tavoitteena oli myös jakaa vastuuta osaston henkilökunnan välillä, koska sen avulla myös lähi- ja perushoitajat sekä hoitoavustajat perehtyvät potilaiden tietoihin perusteellisemmin. 4.2 Hankkeen kohdeorganisaation kuvaus Tämän kehittämishankkeen kohdeorganisaationa oli Keski-Suomen sairaskotisäätiön Sotainvalidien sairaskodin osasto 3. Hankkeeseen osallistui osasto 3:n hoitohenkilökunta, johon kuuluu sairaanhoitajia, lähi- ja perushoitajia sekä hoitoavustajia. Hankkeen toimeksiantajana sekä työelämän yhteistyöhenkilönä toimi osaston osastonhoitaja. Sotainvalidien sairaskoti on tarkoitettu sotainvalideille, jotka eivät pysty asumaan itsenäisesti vaan tarvitsevat ympärivuorokautista apua päivittäisistä toiminnoista selviytyäkseen (Sotainvalidien sairaskoti).

13 13 Osastolla käy myös sotaveteraaneja kuntoutuksessa. Osastolla on yhteensä 33 potilaspaikkaa, joista 22 on varattu kuntoutujille ja intervalliasiakkaille. Pitkäaikaisia asukaspaikkoja on 11.

14 14 5 HANKKEEN TOTEUTUS 5.1 Hankkeen suunnittelu Idea kehittämishankkeeseen tuli Sotainvalidien sairaskodin osasto 3:n osastonhoitajalta syksyllä Keväällä 2008 järjestettiin kaksi palaveria osastonhoitajan kanssa, joissa sovittiin kehittämishankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioimisesta. Kaikki sovitut asiat kirjattiin ylös kehittämispäiväkirjaan. Ensimmäisessä palaverissa keväällä 2008 sovittiin hankkeen kehittämiskohde ja ajankohta. Toisessa palaverissa syksyllä 2008 sovittiin hankkeen yksityiskohtia, joita olivat hoitohenkilökunnan ohjeistuksen sisältö ja hankkeen lopullinen aikataulu. Ohjeistus sovittiin toteutettavaksi kahdella osastotunnilla lokakuussa 2008, joihin osallistuisi mahdollisimman moni hoitohenkilökunnasta. Täten kehittämishankkeelle luotaisiin paras mahdollinen tietopohja. 5.2 Hankkeen toteutuksen kuvaus Ensimmäiselle osastotunnille osallistui kahdeksan hoitohenkilökunnan jäsentä (kaksi sairaanhoitajaa, viisi lähi- tai perushoitajaa ja yksi hoitoavustaja) sekä osastonhoitaja. Tunnin aikana käytiin läpi kirjaamisen ja raportoinnin merkitys osaston hoitotyöhön sekä hiljaisen raportoinnin periaate käytännössä (liite 1). Hoitohenkilökunnalla oli mahdollisuus kertoa omia näkemyksiään ja toivomuksiaan hankkeeseen liittyen. Keskusteluissa tuli ilmi hankkeen tarpeellisuus. Toivomukset koskivat hankkeen toteutuksen ajankohtaa, suullisen ja hiljaisen raportoinnin yhteensovittamista, käytännön järjestelyjä sekä palautteen antamista (liite 2). Toiselle osastotunnille osallistuivat ne hoitohenkilökunnan seitsemän jäsentä (kaksi sairaanhoitajaa, neljä lähi- tai perushoitajaa sekä yksi hoitoavustaja), jotka eivät olleet osallistuneet edelliselle ohjeistuskerralle. Ohjeistuksen sisältö oli sama kuin ensimmäisellä kerralla. Tunnilla käytiin läpi myös edellisellä kerralla sovitut asiat (liite 2) ja aikaa jäi myös avoimelle keskustelulle. Keskusteluissa

15 15 kävi ilmi, henkilökunnan kiinnostus hiljaisen raportoinnin toteutukseen ja sen tuomasta hyödystä osaston hoitotyöhön. Kehittämishankkeen kokeilu eli hiljaisen raportoinnin toteuttaminen alkoi , jolloin hankkeen toteuttaja oli paikalla osastolla ohjaamassa henkilökuntaa tarvittaessa. Havaintoja kokeilun aloittamisesta kirjattiin ylös kehittämispäiväkirjaan. Hoitohenkilökunnan sitouttaminen hankkeeseen vaati heiltä osallistumista ohjaustunneille tai ohjeiden lukemista itsenäisesti palautevihosta, johon oli koottu lyhyt info hiljaisesta raportoinnista. Koko hoitohenkilökunta osallistui kahdella osastotunnilla toteutettuun ohjeistukseen ja perehtyi hiljaisen raportoinnin kokeiluun kahden viikon ajan. He antoivat kirjallista palautetta osastolla olleeseen palautevihkoon koko kokeilun ajan. Vihko sijaitsi henkilökunnan taukotilassa, jossa raportointi toteutettiin. Näin ollen vihko oli koko ajan lähellä, jotta henkilökunnalla oli mahdollisuus kirjoittaa palautetta aina halutessaan. Hankkeessa mukana ollut hoitohenkilökunta oli motivoitunut raportoinnin kehittämiseen, mistä oli hyötyä hankkeen onnistumiselle. Motivoitunut henkilökunta antoi suullista palautetta opinnäyteyön tekijälle heti kokeilun alettua, mikä antoi hankkeen etenemiselle hyvän pohjan. Hiljaisen raportoinnin kokeilu loppui 26.10, jolloin hankkeen toteuttaja oli paikalla, jolloin henkilökunta sai antaa palautetta vielä suullisesti sekä kirjallisesti.

16 16 6 HANKKEEN TULOKSET JA ARVIOINTI 6.1 Hankkeen tulokset Hankkeen onnistumista arvioitiin suhteessa hankesuunnitelmaan ja lopputuloksena saadun hyödyn näkökulmasta. Hanke toteutui suunnitellussa aikataulussa. Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää hoitotyön laatua muuttamalla raportointia Sotainvalidien sairaskodin osasto 3:lla. Tarkoitus oli muuttaa suullinen raportointi osittain hiljaiseksi raportoinniksi ja tavoite saavutettiin. Kahden viikon ajan hoitohenkilökunta toteutti hiljaista raportointia suullisen raportoinnin lomassa. Hiljainen raportointi kehitti osaltaan osastolla tapahtuvaa hoitotyötä, koska aikaa jäi enemmän hoitotyön toteuttamiseen. Hankkeen aikana raportointiin käytetty aika lyheni noin 15 minuutilla. 6.2 Hankkeen arviointi hoitohenkilökunnan palautteen pohjalta Kehittämishankkeen tavoitteita arvioitiin annettujen palautteiden sisällön mukaan (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 219). Niiden mukaan hoitajilla kokivat tietämyksensä potilaistaan parantuneen ja aikaa jääneen enemmän hoitotyön toteuttamiseen sekä toteutettu hoitotyö koettiin laadukkaammaksi. Hoitajien palautteen mukaan hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Hiljainen raportointi on oikea kehitysaskel, koska se nopeuttaa raportointia ja samalla kehittää myös kaikkien varmuutta koneiden käyttöön ja kirjaamiseen. Hoitajien antaman palautteen mukaan hiljaisen raportoinnin kautta kirjaamisen ja raportoinnin merkitys sekä potilaiden kokonaisvaltainen hoitotyö korostui. Hoitajat kertoivat:

17 17 Kirjaaminen erityisen tärkeää. Nyt on kirjattava selkeästi asiakkaan päivän kulku. Onko esim. ollut koko päivän vuoteessa tai onko mihin aikaan nostettu ylös. Sairauskertomuksien katsominen tehostuu. Nopeuttaa vastuussa olevan sairaanhoitajan työtä. Antaa mahdollisuuden itsenäisempään (sekä myös ajallisesti) työskentelyyn. Hoitajien mukaan hiljaisella raportoinnilla voidaan hyödyntää hoitotietojen käyttöä potilaan parhaaksi ja hoitotyön toteuttamiseksi. Hiljaisessa raportissa useimmat käyvät myös esim. sairaskertomuksia läpi, jolloin mahd. lääkärin määräykset tulevat nopeammin huomioitua. Voi työparin kanssa lukiessa samalla suunnitella kunkin asiakkaan illan ohjelmaa. Tulee paremmin seurattua päiväseurantaa mm. vatsantoimitukset pysyvät ajan tasalla. Vapailta tulleet hoitajat olivat sitä mieltä, että suullinen raportointi oli varmempi, koska osaston potilaiden tiedot oli käytävä perusteellisemmin läpi. Muutama hoitaja kirjoitti seuraavasti: Useamman päivän poissaolon jälkeen todella monta uutta kuntoutujaa -> raporttiin menee tunti, sen jälkeen hiljainen raportti, johon menee myös oma aikansa. Varmasti toimii, kehitettävää kuitenkin on ja paljon huomioitavaa. Varmasti tulee toimimaan etenkin kun osasto jaetaan tiimeihin. Hoitajien palautteesta kävi ilmi, että hankeen toteuttaminen oli mielekästä sekä hyödyllistä, koska raportointiin kuluva aika lyheni ja aikaa jäi enemmän hoitotyön toteuttamiseen. Hoitajien itsenäisen päätöksenteon ja vastuun jakaminen korostuivat sekä päällekkäisten työaikojen hyödyntäminen onnistui.

18 Hankkeen itsearviointi Hankkeen itsearvioinnilla tarkoitetaan, että hankkeen tekijä arvioi omaa työskentelyä koko prosessin ajalta. On tärkeää, että tekijä osaa huomioida ja arvioida hankkeen kautta opitut asiat sekä kehittämistarpeensa. (Ruuska 2005.) Heikkilän, Jokisen ja Nurmelan (2008, 131) mukaan kehittämishankkeen merkitystä voidaan arvioida yleensä koko hankeen toteutuksen ajan. Koko hankkeen ajan pidettiin kehittämispäiväkirjaa, johon kirjattiin kaikki palavereissa sovitut asiat, koulutuksissa esiin nousseet kysymykset sekä havainnot kokeilun aikana. Sen avulla oli helpompi seurata ja arvioida tuloksia hankkeen edetessä. Oman työkokemuksen kautta olin saanut valmiuksia raportoinnin kehittämiseen Sotainvalidien sairaskodilla. Olin työskennellyt osastolla monen vuoden ajan, joten suullinen raportointi oli tuttua ja olin huomioinut kehittämistarpeen olevan ajankohtainen, koska raportin antaminen venyi yleensä ylitöiksi. Olin työskennellyt myös osastoilla, joilla oli käytössä hiljainen raportointi, joten pystyin tuomaan omat kokemukseni siitä hoitohenkilökunnan tietoon. Raportoinnin kehittäminen ja hoitohenkilökunnan ohjeistaminen sekä hiljaisen raportoinnin kokeilu oli antoisaa. Prosessin onnistumisen haasteellisuus tuli esille kehittämishankkeen aikana. Haasteellista oli hoitohenkilökunnan motivoiminen, oman tiedon kartuttaminen aiheesta sekä kehittämishankkeen läpi vieminen. Hoitohenkilökuntaa motivoin hankkeen myötä tulevan hyödyn näkökulmasta. Hankkeessa korostuivat yhteistyötaidot itseni ja hoitohenkilökunnan välillä. Mitkä näkyivät osastolla tapahtuvissa ohjauksessa henkilökunnan läsnäololla sekä heidän kokemukset hiljaisen raportoinnin kehittämisestä osastolla. Kehittämishankkeen toteuttaminen ja onnistuminen oli antoisaa, koska osastolla pystyttiin hyödyntämään päällekkäiset työajat, raportointiaika lyheni ja sen kautta aikaa jäi enemmän hoitotyöhön.

19 19 7 POHDINTA 7.1 Hankkeen eettisyys Kehittämishanke perustui hankesuunnitelmaan sekä Sotainvalidien sairaskodilta saatuun hankelupaan. Hirsjärven ym. (2007, 24 25) mukaan hankkeen eettisyyttä tarkastellessa tärkeimmäksi nousee ihmisen itsemääräämisoikeus. Itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan antamalla heille tarpeeksi selkeää tietoa hankkeesta sekä antaa heille oikeus päättää itse hankkeeseen osallistumisesta. Kehittämishanketta tehdessä on otettava huomioon hankkeen eettisyys. Aloittaessa hanketta mietimme osastonhoitajan kanssa hankkeen hyötyjä ja haittoja eettisyyden näkökulmasta. Hyödyt nousivat vahvasti esille, joten päätimme toteuttaa hankkeen suunnitellusti. Hyötyjä olivat suullisen raportoinnin lyheneminen, päällekkäisten työaikojen hyödyntäminen, hoitohenkilökunnan vastuun jakaminen ja sen myötä hoitotyön laadun paraneminen. Räikän (2002, 84) mukaan eettisesti hoitotyöhön vaikuttaa, kuinka paljon itsenäisiä valintoja työntekijä voi tehdä ja siten määrittää oman työnsä sisällön. Kehittämishankkeeseen osallistuvien on tärkeää tiedostaa hankkeen tavoite (Heikkilä ym. 2008, 73). Uuden toimintatavan omaksuminen osaston henkilökunnan kesken tapahtui vaivattomasti, koska he olivat tietoisia hankkeesta ja sen toteutustavasta. Kahdella osastotunnilla taattiin hoitohenkilökunnan tietämys aiheesta ja luotiin heille mahdollisuus lisäkysymyksiin ennen hankkeen toteutusta. Osastotunneilla painotettiin, että jokaisella on oikeus hyvään ohjeistukseen hankkeen edetessä, joten lupauduin olemaan läsnä osastolla hiljaista raporttia pidettäessä, jos se katsottaisiin tarpeelliseksi. Kehittämispäiväkirjaa tulkitessa tulee olla tarkka siitä, että tulkinta on täsmällistä ja että aineistossa olevat tiedot ja tutkijan mahdolliset päätelmät ja mielipiteet pysyvät erossa toisistaan. Palautteiden ja lainausten tulee olla täsmällisesti merkittyjä. (Hirsjärvi ym. 1997, 110, 189.) Koko hankkeen ajan pidin kehittämispäiväkirjaa, johon kirjasin kaikki palavereissa ja osastotunneilla esille nousseet

20 20 kysymykset sekä muut tärkeät hanketta koskevat asiat. Opinnäytetyön raporttia kirjoittaessa se toimi hyvänä runkona pohtiessa toteutusta sekä arviointia. 7.2 Hankeen hyöty Sotainvalidien sairaskodille ja jatkohankeaiheet Kehittämishankkeen tavoite saavutettiin. Raportointiin kuluva aika lyheni ja aikaa jäi enemmän hoitotyön toteuttamiseen Sotainvalidien sairaskodilla. Kehittämistyö ei kuitenkaan koskaan tule valmiiksi vaan on jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä prosessi (Vanhanen-Nuutinen, Lambert & Hartikainen 2005, 191). Tämä hanke osoittaa, että hiljainen raportointi paransi hoitotyön laatua, koska raportointiaika lyheni, aikaa jäi enemmän hoitotyöhön ja hoitajien tietämys potilaista parani. Näin ollen sen hyöty on suuri varsinkin Sotainvalidien sairaskodin pitkäaikaisasukkaille ja hoitohenkilökunnalle. Saadun palautteen mukaan kirjaamisen tärkeys korostui, koska henkilökunta huomasi, että paremmin kirjattua tieto on helpompi käyttää myöhemmin hyödyksi. Tasavertainen vastuunjakaminen henkilökunnan kesken kasvoi, koska hankkeen kokoilun aikana myös lähija perushoitajat sekä hoitoavustajat perehtyivät paremmin potilaiden tietoihin. Hiljainen raportointi on ollut käytössä Sotainvalidien sairaskodilla suullisen raportoinnin ohella myös kehittämishankeen päätyttyä. Hanke osoittautui erittäin onnistuneeksi, koska henkilökunta pystyi kokeiluluontoisesti perehtymään hiljaisen raportoinnin tuomaan hyötyyn. Heikkilän ym. (2008, 132) mukaan hanke osoittaa merkityksensä, kun tulokset otetaan huomioon. Jatkohankkeen aiheeksi tämän hankkeen myötä esille nousi tarve kokeille hiljaista raportointia koko osaston asiakkaiden kohdalla. Osastolla voisi myös toteuttaa tutkimuksen osastolla toteutettavan hoitotyön laadun arvioinnista niin henkilökunnan, asukkaiden kuin omaistenkin näkökulmasta.

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Hankearvioinnin haasteita Haasteet usein seurausta

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 305 Skill Lähihoitaja. Competitor Name

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 305 Skill Lähihoitaja. Competitor Name Summary Skill Number 305 Skill Lähihoitaja ing Scheme Lock 04-05-205 4:43:06 Final Lock 07-05-205 3:4:40 Criterion Criterion Description s Day Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A Kriteerit 5.5 B Kriteerit

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN

HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Koskela Tarja, sairaanhoitaja (YAMK), Oulun yliopistollinen sairaala Mustakangas Satu, sairaanhoitaja (AMK), Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 Laatimispäivä: 1.3.2013 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää Kallaveden työterveyshuollon rekisterin rekisteriselosteen

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi

Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi ABSTRAKTI Hoitotyön yhteenveto on yksi laadun kehittämisen väline hoitotyön laadun lisäämiseen ja potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamiseen. Tutkimuksessa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

SAATTOHOITOPOTILAIDEN KIVUN KOKEMISEN, HOIDON JA HOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN KIRJAAMINEN YPTH:n VUODEOSASTOPALVELUISSA

SAATTOHOITOPOTILAIDEN KIVUN KOKEMISEN, HOIDON JA HOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN KIRJAAMINEN YPTH:n VUODEOSASTOPALVELUISSA SAATTOHOITOPOTILAIDEN KIVUN KOKEMISEN, HOIDON JA HOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN KIRJAAMINEN YPTH:n VUODEOSASTOPALVELUISSA Senja Hangaslahti Susanna Salmi Kevät 2012 Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA

KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO PÄIVYSTYSTYÖN TUKENA KOTKA KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINNON KEHITTYMINEN MIKSI KIPSAUSALAN AMMATTITUTKINTO? TUTKINNON PERUSTEET VALMISTUIVAT 2011 TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄRJESTELYT

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu PILOTTITUTKIMUS 2015-2017 7.9.2016 NEVA/ Johanna Hietamäki 1 Tausta CHILDCARE: Tasa-arvon kysymykset lasten

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 16.9.2016 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

TOIMINTAPROSESSIEN SELKIYTTÄMINEN LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA

TOIMINTAPROSESSIEN SELKIYTTÄMINEN LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA TOIMINTAPROSESSIEN SELKIYTTÄMINEN LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA OHJAUSRYHMÄ 24.10.2014 Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Asiakkaalle arvoa tuottava työ (LEAN) Päivän työn organisoinnista nousseita

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Näyttöympäristö ruokaravintolat, henkilöstöravintolat, kahvilat, pikaruokaravintolat, jakelukeittiöt, grillit jne

Näyttöympäristö ruokaravintolat, henkilöstöravintolat, kahvilat, pikaruokaravintolat, jakelukeittiöt, grillit jne Ruokapalveluissa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: kunnostaa asiakas- tai työtiloja suurentaa ja pienentää ohjeita muuntaa ohjeita erityisruokavalioihin (laktoositon,

Lisätiedot