Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Alankomaiden kauden ensimmäiseen kokoukseen Brysseliin Suomea neuvostossa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Maatalous- ja kalastusneuvoston keskustelee asetusehdotuksesta koskien ulkoisten kalastuslaivastojen kestävää hallinnointia. Ehdotus koskee erityisesti unionin kalastusalusten kalastuslupia näiden kalastaessa unionin vesien ulkopuolella ja kolmansien maiden kalastusalusten kalastuslupia unionin vesillä. Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotukseen ja sen tavoitteisiin. Alankomaat esittelee maatalous- ja kalastusneuvostolle puheenjohtajakautensa työohjelman. Suomi ottaa asian tiedoksi. Neuvoston kokouksessa esitellään Saksan, Ruotsin, Tanskan ja Alankomaiden asiasta laatima taustamuistio eläinten hyvinvoinnista. Asiasta käydään myös keskustelu. Suomi kannattaa ko. jäsenvaltioiden aloitetta, jonka mukaan komissio perustaisi eläinten hyvinvointiin keskittyvän EU:n laajuisen toiminta-alustan aiheen parissa Euroopassa toimiville sidosryhmille ja viranomaistahoille. Alustan tavoitteena olisi tuoda esiin ja koordinoida eläinten hyvinvointiin liittyviä uusia aloitteita ja hyviä käytäntöjä sekä lisätä tiedon ja kokemusten vaihtoa. Lisäksi tavoitteena olisi lisätä keskustelua eläinten hyvinvointistandardeista ja lainsäädännön kehittämisestä. Maatalous- ja kalastusneuvosto kuulee komission tilannekatsauksen kansainvälistä maataloustuotteiden kauppaa koskevista kysymyksistä. Komissio kertoo todennäköisesti WTO:n Nairobin ministerikokouksen tuloksista, TTIP-neuvotteluista sekä muutamista muista kahdenvälisistä vapaakauppaneuvotteluista. Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi. Komissio esittelee ja maatalous- ja kalastusneuvosto käy keskustelun maatalousalan pitkän aikavälin tutkimusstrategiasta. Komissio kertoo myös asiaan liittyvästä konferenssista, joka järjestettiin Brysselissä tammikuussa Suomi ottaa tiedoksi komission esittelyn. Ministeri Tiilikainen tapaa neuvoston yhteydessä maatalouskomissaari Hoganin. He keskustelevat muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta ja luomuasetuksesta.

2 Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Sivu Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 2(24) KALASTUS 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkoisten 3 kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta Toimielinten välinen asia: 2015/0289 (COD) Komissio esittelee Keskustelu Muut kuin lainsäädäntöasiat MAATALOUS 5. Puheenjohtajavaltion työohjelma 7 Puheenjohtajavaltio esittelee 6. Eläinten hyvinvointi tulevat toimet 10 Saksan, Ruotsin, Tanskan ja Alankomaiden valtuuskuntien kannan esittely Keskustelu 7. Kansainvälistä maataloustuotteiden kauppaa koskevat kysymykset 13 Komission tilannekatsaus 8. Maatalousalan pitkäaikainen tutkimusstrategia 17 Komissio esittelee Keskustelu Muut asiat a) Mikrobilääkeresistenssiä käsittelevä konferenssi (Amsterdam, helmikuuta 2016) Puheenjohtajavaltion tiedotusasia b) Afrikkalainen sikarutto Puolan valtuuskunnan tiedotusasia c) Maito- ja sianliha-alojen vaikea tilanne Puolan valtuuskunnan tiedotusasia d) Markkinatilanne Espanjan valtuuskunnan tiedotusasia

3 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Lehtinen Heikki (24) Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvoston kannan muodostaminen. Maatalous- ja kalastusneuvosto , näkemysten vaihto Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotuksen tavoitteisiin ja kannattaa ehdotukselle asetettuja tavoitteita, kuten lainsäädännön yksinkertaistamista ja selkeyttämistä, avoimuutta ja politiikkojen välisen koherenssin lisäämistä ja unionin kalastussopimuksiin käyttämien varojen tehokasta käyttöä. Suomi voi hyväksyä asian käsittelyn edetessä ratkaisuja jotka edistävät erityisesti mm. edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamista. Suomi katsoo, että delegoidun säädösvallan antamisen mahdollisuutta tulisi ajallisesti rajata erityisesti artiklan 38 (valvonta ja täytäntöönpano) osalta. Ehdotus koskee erityisesti unionin kalastusalusten kalastuslupia näiden alusten kalastaessa unionin vesien ulkopuolella ja kolmansien maiden kalastusalusten kalastuslupia unionin vesillä. Ehdotuksella pyritään myös selkiyttämään kalastuslupien suhdetta muuhun valvontalainsäädäntöön. Ehdotuksella on useita tavoitteita. Sillä pyritään ottamaan huomioon osa yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen ulkoisia kalastussuhteita koskevia elementtejä, asiaa koskevaa kansainvälistä kehitystä ja eräitä keskeisiä nykyisen unionin lainsäädännön puutteita. Sillä pyritään tehostamaan kalastussopimusten täytäntöönpanoa ja edistämään sopimusten puitteissa ostettujen kalavarojen käyttöä unionin maiden kesken. Lisäksi tavoitteena on, että unionin vesien ulkopuolella tapahtuvaan kalastukseen unionin alusten toimesta sovelletaan samoja periaatteita, kuten kestävää ja ekosysteemilähtöistä kalastusta, ennalta varautumisen periaatetta ja johdonmukaisuutta kuin unionin vesillä

4 4(24) tapahtuvaan kalastukseen. Johdonmukaisuutta tavoitellaan yhteisen kalastuspolitiikan muun säännöstön, kuten valvonta-asetuksen, kanssa sekä unionin muiden politiikkojen, kuten ympäristö- ja kehityspolitiikkojen, kanssa. Ehdotusta sovelletaan myös kolmansien maiden aluksiin niiden kalastaessa unionin vesillä. Ehdotuksella pyritään myös lisäämään avoimuutta. Lainsäädäntöä on tarkoitus selkeyttää ja yksinkertaistaa. Nykyisen lainsäädännön soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa selkeyttämään eräitä toimintoja kuten lippuvaltion vaihtoa ja kalastusta alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen alueilla. Ehdotuksen ensimmäisessä osastossa säädettäisiin yleisistä säännöistä kuten soveltamisalasta. Toisen osaston ensimmäisessä luvussa säädettäisiin mm. periaatteesta, jonka mukaan aluksella on oltava kalastuslupa lippuvaltiolta tai kolmannelta maalta ennen kalastuksen aloittamista. Lisäksi säädettäisiin luvanmyöntämisen kelpoisuusehdoista. Samassa osastossa säädettäisiin lippuvaltion vaihtoa koskevista toimista sekä sellaisista tilanteista, joissa kalastuslupaa ei saa myöntää alukselle jonka lippuvaltio on vaihtunut. Lisäksi säädettäisiin kalastuslupien seurannasta. Toisen osaston toisessa luvussa tarkennettaisiin lisäehtoja, jotka unionin alusten olisi täytettävä niiden kalastaessa kolmansien maiden vesillä riippumatta siitä tapahtuuko kalastus unionin kalastussopimuksen tai yksityisen sopimuksen puitteissa ko. kolmannen maan kanssa. Näitä lisäehtoja ovat mm. yksityisen sopimuksen nojalla tapahtuvan kalastuksen kieltäminen, kun unionilla on voimassa oleva kalastussopimus ko. kolmannen maan kanssa. Lisäksi luvussa säädettäisiin mm. kalastuslupien hallinnoinnista ja unionin kalastussopimusten puitteissa käyttämättömien kalastusmahdollisuuksien uudelleen jaosta ja jaossa käytettävistä menetelmistä. Luvussa säädettäisiin myös kalastustoiminnasta kolmansien maiden vesillä yksityisten sopimusten nojalla. Toisen osaston kolmannessa luvussa säädettäisiin unionin kalastusalusten toiminnasta alueellisen kalastuksenhoitojärjestöjen puitteissa tapahtuvaan kalastukseen unionin vesillä, aavalla merellä tai kolmansien maiden vesillä. Neljännessä luvussa säädettäisiin yli 24 metristen unionin kalastusalusten toiminnasta aavalla merellä ja viidennessä luvussa unionin kalastusalusten rahtauksesta. Luvussa kuusi säädettäisiin valvonta- ja raportointivelvoitteista. Kolmannessa osastossa säädettäisiin mm. kolmansien maiden kalastustoimintaan unionin vesillä sovellettavista periaatteista, kalastusluvista, kalastustoiminnan lopettamisesta ja valvonnasta. Neljännessä osastossa säädettäisiin mm. unionin kalastusluparekisteristä ja siinä olevien tietojen saatavuudesta, niiden hallinnasta, suojasta ja luottamuksellisuudesta. Viidennessä osastossa säädettäisiin menettelyistä, säädösvallan siirrosta ja täytäntöönpanotoimenpiteistä ja kuudennessa osastossa loppusäännöksistä.

5 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 5(24) Komissio ehdottaa oikeusperustaksi SEUT:n artiklan 43 kohtaa 2. Ehdotusta käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Neuvosto muodostaa kantansa määräenemmistöllä. Komission ehdotus sisältää kohtia, joissa esitetään komissiolle siirrettäväksi säädösvaltaa antaa delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanovaltaa. Käsittely Euroopan parlamentissa Asian esittelijänä toimii Euroopan parlamentissa vihreiden Linnea Engström. Päävastuuvaliokuntana toimii kalatalousvaliokunta. Lausuntoja antavat kehitys- ja ympäristövaliokunta sekä kansanterveys-, elintarvike- ja turvallisuusvaliokunta. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kalastusjaosto EU17 on käsitellyt asian kirjallisessa menettelyssä EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Ehdotus ei edellyttäisi kansallisen lainsäädännön antamista. Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 15262/2015 PECHE 481 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Heikki Lehtinen, MMM/LVO,

6 6(24) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

7 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (24) Asia Puheenjohtajamaa Alankomaiden työohjelma Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Alankomaat esittelee maatalous- ja kalastusneuvostolle työohjelmansa. Suomi ottaa Alankomaiden työohjelman esittelyn tiedoksi. Maatalous Maatalouden alalla Alankomaiden prioriteetti on yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen. Puheenjohtajamaa aikoo järjestää keskustelun jäsenmaiden kokemuksista liittyen viimeisimpään CAP-uudistukseen sekä liittyen uuteen maatalouspolitiikkaan vuoden 2020 jälkeen. Alankomaat myös vaatii komissiolta lyhyen aikavälin toimia CAP:n yksinkertaistamiseksi. Alankomaat nostaa kaudellaan vahvasti esiin ilmastoälykkään maatalouden sekä korostaa ruokahävikin vähentämistä läpi elintarvikeketjun. Eläinlääkintä-, elintarviketurvallisuus- ja kasvinterveysasiat Mikrobilääkeresistenssin torjuminen on Alankomaiden kaudella näkyvästi esillä oleva teema. Puheenjohtajamaa järjestää asiasta ministerikonferenssin helmikuussa. Niin kutsuttu One health -näkökulma on puheenjohtajamaalle tärkeä ja näin ollen yhteistyötä tarvitaan maatalous- ja terveysministereiden välillä. Alankomaat nostaa kaudellaan esille myös patenttilainsäädäntöön ja kasvinjalostajanoikeuslainsäädäntöön liittyvät ongelmakohdat. Mahdollisuus hyödyntää geenivaroja vapaasti on erittäin tärkeää kasvinjalostajille ja tätä oikeutta ei saa puheenjohtajamaan mukaan heikentää. Metsäasiat Keskustelu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan komission arvioinneista koskien laittomasti kaadetunpuutavaran kauppaaja EU:n toimet sen estämiseksi osalta

8 8(24) nousee Alankomaiden kaudella esille. Näistä on tarkoitus laatia neuvoston päätelmät. Metsäkadon pysäyttäminen on tärkeää Alankomaille. Komission odotetaan kesällä ehdottavan uusia kansallisia tavoitteita kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiksi ei-päästökauppasektorin osalta (taakanjakopäätös). Samassa yhteydessä odotetaan julkistettavan lainsäädäntöehdotus maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous eli ns. LULUCF-sektori sisällyttämisestä osaksi EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehystä. Puheenjohtajamaa aikoo tarkastella myös päästökattodirektiiviä (NEC-direktiivi), missä maataloutta koskevat erityisesti ammoniakkipäästöt. Yhteinen kalastuspolitiikka Alankomaiden puheenjohtajakauden pääperiaate kalastuspolitiikassa on yhä syvällisempi kestävyys, kuten yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksessa sovittiin. Pääpaino kalastusasioiden osalta on monivuotisten hoitosuunnitelmien viimeistely. Lisäksi Alankomaat pyrkii laajentamaan purkamisvelvoitetta ruokahävikin estämiseksi. Alankomaat korostaa kaudellaan myös sinistä kasvua (blue growth) ja ruokaturvaa. Eurooppalaisen näkökulman ohella puheenjohtajamaa haluaa tarkastella asioita myös globaalista näkökulmasta. Puhtaat meret ovat elintärkeitä ruokaturvan kannalta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Alankomaat esitteli ohjelmansa Euroopan parlamentin täysistunnossa EU18- jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) ja EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Alankomaiden työohjelma:

9 9(24) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM, puh , EUTORI-tunnus Liitteet Viite

10 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Ruuskanen Ritva (24) Asia Eläinten hyvinvointi - tulevat toimet -Saksan, Ruotsin, Tanskan ja Alankomaiden valtuuskuntien kannan esittely - keskustelu Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalous- ja kalastusneuvoston pidettävässä kokouksessa esitellään Saksan, Ruotsin, Tanskan ja Alankomaiden asiasta laatima taustamuistio, jonka pohjalta asiasta käydään keskustelu. Aikaisemmat käsittelyvaiheet: Coreper I 3.2. ja Suomi kannattaa kyseisten jäsenmaiden aloitetta muodostaa toiminta-alusta, joka lisäisi tiedonvaihtoa, hyvien käytäntöjen jakamista ja toisaalta edesauttaisi nykyistä yhtenäisemmän toimintaympäristön aikaansaamista tuotantoeläinten hyvinvointilainsäädännön osalta. Toiminta-alusta voisi myös toimia eläinten hyvinvoinnin laatujärjestelmien kehittämisen edistäjänä. Suomi kannattaa näiden jäsenmaiden ehdottamaa kaksiportaista rakennetta alustalle. Pääasiallinen sisältö Saksa, Ruotsi, Tanska ja Alankomaat ehdottavat, että komissio perustaisi eläinten hyvinvointiin keskittyvän EU:n laajuisen toiminta-alustan (EU Platform on Animal Welfare) aiheen parissa Euroopassa toimiville eri sidosryhmille ja viranomaistahoille. Alustan tavoitteena olisi tuoda esiin ja koordinoida eläinten hyvinvointiin liittyviä uusia aloitteita ja hyviä käytäntöjä sekä lisätä verkostoitumista, tiedon ja kokemusten vaihtoa. Lisäksi tavoitteena olisi lisätä keskustelua eläinten hyvinvointistandardeista ja lainsäädännön kehittämisestä. Tavoitteena on myös edesauttaa yhdenmukaisempaa ja läpinäkyvämpää lainsäädäntöä EU:ssa. Taustaa

11 11(24) Taustalla on Saksan, Tanskan ja Alankomaiden vuonna 2014 esittämä yhteinen julkilausuma eläinten hyvinvointiin liittyvien haasteisiin vastaamisesta EU:ssa. Julkilausumassa ehdotettiin jo tuolloin alustan perustamista. Joulukuun 2014 maatalousja kalastusneuvostossa se sai kannatusta osalta jäsenmaista. Suomen kannalta julkilausumassa oli ongelmallista vaatimus kuljetusaikojen rajaamisesta. Tanska järjesti huhtikuussa 2015 sikojen hyvinvointikonferenssin, jossa edellä mainitut maat ja Ruotsi julkistivat yhteisen kannanottonsa sikojen hyvinvointia edistävistä toimista EU:ssa. Ehdotuksen yhteisen toiminta-alustan pohjana on ihmisten ravitsemukseen, liikuntaan ja terveyteen keskittyvästä vastaavanlaisesta toiminta-alustasta (EU Platform on Diet, Physical Activity and Health) saadut hyvät kokemukset. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Maatalous- ja elintarvikejaosto EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 5708/16 AGRI 31 VETER 7 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosasto, apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen, taina.aaltonen@mmm.fi, puh eläinlääkintöylitarkastaja Susanna Ahlström, susanna.ahlstrom@mmm.fi, puh hallitusneuvos Ritva Ruuskanen, ritva.ruuskanen@mmm.fi, puh EUTORI-tunnus

12 12(24) Liitteet Viite

13 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM HSO Schulman Markus (24) Asia Kansainvälistä maataloustuotteiden kauppaa koskevat kysymykset Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komissio antaa maatalous- ja kalastusneuvostolle tilannekatsauksen kansainvälistä maataloustuotteiden kauppaa koskevista kysymyksistä. Suomi ottaa komission tilannekatsauksen tiedoksi. Nairobin ministerikokouksen tulokset maatalousaiheissa Joulukuussa pidetyn WTO:n ministerikokouksen merkittävimmät tulokset saatiin maatalouden vientikilpailukysymyksissä. Yli viisikymmentä vuotta teollisuustuotteiden vastaavan päätöksen jälkeen vientituet kielletään myös maataloustuotteilta. Päätös vientitukien lopettamisesta on WTO/GATT:n neuvotteluhistoriassa merkittävä tulos. Maatalousreformiensa vuoksi EU pystyi esiintymään asiassa offensiivisesti vaatien vientitukien lopettamisen lisäksi kiristyksiä vientiluottoja, elintarvikeapua ja valtionkauppayrityksiä koskeviin sääntöihin, jotta näillä erityisesti USA:n käyttämillä välineillä ei voitaisi kiertää vientituen käyttöön liittyvää kieltoa. Päätösten seurauksena teollisuusmaat lopettavat vientituen käytön heti neuvottelutuloksen tultua voimaan. Jalosteissa, meijerituotteissa ja sianlihassa neuvottelutulos sisältää kuitenkin tilapäisen poikkeuksen, joka antaa erityisesti Sveitsille, Norjalle ja Kanadalle mahdollisuuden maksaa tukea vuoden 2020 loppuun saakka. EU voi ainakin teoriassa hyödyntää poikkeusta sianlihan osalta. Kehitysmaille aikataulu on pidempi. Vähiten kehittyneiden ja nettoruoantuojakehitysmaiden osalta sopimuksen artiklan 9.4 antama poikkeus jää voimaan vuoteen 2030 saakka. Muiden kehitysmaiden osalta artiklan 9.4. poikkeus lakkaa Artiklan 9.4. poikkeus ei kuitenkaan koske kaikenlaisia vientitukia.

14 Vientiluottojen sallittu takaisinmaksuaika jäi selvästi EU:n esittämää pidemmäksi eikä luotto-ohjelmien ns. itserahoittavuudelle asetettu aikarajaa. Elintarvikeavun ja valtionkauppayritysten osalta lopputulos sisältää varsin vähän sitovaa tekstiä. Tuloksella ei minkään vientikilpailukategorian kohdalla liene juurikaan vaikutuksia USA:n käyttämiin välineisiin, vaikka säännöt jonkin verran kiristyvät. Vientitukien poistuessa yhteinen maatalouspolitiikka menettää yhden välineen markkinatasapainon ylläpitämiseksi. Käytännössä vientitukia ei kuitenkaan ole käytetty, ja päätösten kautta myös kauppakumppanit saadaan luopumaan tuistaan. Neuvottelutulos parantaa myös vientikilpailuvälineiden käytön transparenssia. Nairobissa neuvottelujen kohteena oli myös eräiden kehitysmaiden vaatimus tilapäiseen suojatulliin oikeuttavan ns erityissuojamekanismin luomiseksi kehitysmaiden tarpeisiin. Kokouksen tuloksena sovittiin asian jatkokäsittelystä maatalouskomitean erityisistunnoissa ilman tarkempaa aikatavoitetta. Intian ajama tavoite suojata ruokaturvan tarkoituksiin ylläpidettäviä julkisen varastoinnin ohjelmia tukien alennussitoumuksilta sai vahvistusta. Aiemmat päätökset lopullisen ratkaisun laatimiseksi vahvistettiin. Neuvotteluja aiheesta tullaan käymään erillään Dohan neuvotteluista nopeutetulla aikataululla. Käsiteltyihin maatalouskysymyksiin kuului myös puuvilla, jonka osalta kierroksella on pyritty nopeampaan ja kunnianhimoisempaan ratkaisuun kuin muilla tuotteilla. Puuvillaa koskeva päätös jäi varsin vaatimattomaksi. Vientituki puuvillalta poistuu nopeammassa aikataulussa. Sisäisen tuen osalta ei tehty sitovia päätöksiä ja markkinoillepääsyssäkin edistyminen oli pientä. WTO-neuvottelujen jatko Nairobin kokouksen ministerijulistuksessa merkittävää on erimielisyyden kirjaaminen Dohan kierroksen jatkosta. Erityisesti teollisuusmaat katsovat, että neuvotteluja ei voi jatkaa alkuperäisen DDA-mandaatin ja sen pohjalta laadittujen ratkaisuehdotusten pohjalta. Parhaillaan on käynnistymässä työ yhteisymmärryksen saavuttamiseksi siitä, miten neuvotteluja WTO:sa jatketaan. Myös EU:n sisäinen työ tavoitteiden asettamiseksi on käynnistynyt. WTO:n ministerikokouksessa neuvottelujen kohteena oli vain pieni osa Dohan mandaatin kattamista kysymyksistä. Maatalouskysymyksistä päätösten kohteena oli vientikilpailun, markkinoillepääsyn ja sisäisen tuen kokonaisuudesta vain vientikilpailu. Tavalla tai toisella muut kysymykset säilyvät neuvottelujen agendalla. TTIP 14(24) Alkuvuonna EU:n ja USA:n välisissä neuvotteluissa on tarkoitus järjestää kolme neuvottelukierrosta, joista ensimmäinen järjestetään helmikuuta. Neuvottelujen loppuvaiheeseen pyritään pääsemään kesän 2016 jälkeen, mutta alkuvuoden neuvotteluista odotetaan haastavia. Neuvottelujen etenemiseen vaikuttanee toukokuussa loppuun neuvotellun TPP-sopimuksen ratifiointiprosessi. Maatalousneuvotteluja käydään seuraavalla kierroksella konsolidoidun neuvottelutekstin pohjalta. Käsittelyssä ovat myös tariffit ja muut kuin tullimuotoiset kaupan esteet. Toistaiseksi tariffitarjousten osalta ei ole käsitelty yksityiskohtia. SPS-neuvottelut

15 15(24) jatkuvat myös mm. alueellistamisesta ja antibioottiresistenssistä. Neuvotteluja käydään myös maantieteellisistä merkinnöistä ja tislatuista alkoholijuomista. Japani EU:n ja Japanin välisissä vapaakauppaneuvotteluissa seuraava neuvottelukierros käydään helmikuun lopulla. Kierrokselta odotetaan aiempaa enemmän substanssiedistymistä. Japanilla maatalouden markkinoillepääsy on vaikea kysymys, joka kytkeytyy TTPsopimusneuvotteluissa saavutettuun tulokseen. EU vaatii Japanilta maataloustuotteiden markkinoillepääsyssä TTP-ratkaisua kunnianhimoisempaa tulosta. Japani odottaa TPPsopimuksen ratifioimista USA:n kongressissa. SPS-kysymyksissä ei myöskään ole tapahtunut merkittävää edistystä. Meksiko ja Mercosur Meksiko ja EU valmistelevat vuonna 2000 voimaan tulleen yhteistyösopimuksen ja siihen liittyvän vapaakauppasopimuksen uudistamista, ja neuvotteluja koskeva mandaattiluonnos on EU:ssa työn alla. Neuvottelut tulevat varmuudella kattamaan maatalouden markkinoillepääsyn parantamisen ja sopimuksen SPS-osien syventämisen. Mercosur-neuvottelujen jatko on edelleen epäselvä, mutta EU valmistautuu neuvottelujen jatkoon ja tullitarjousten vaihtoon nopeastikin, jos edellytykset neuvotteluille ovat olemassa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on tiedotusasia Käsittely Euroopan parlamentissa Kauppakomissaari Malmström antoi Euroopan parlamentin INTAvaliokunnalle selonteon WTO-neuvotteluiden tuloksista. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

16 16(24) Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Ylitarkastaja Markus Schulman, HSO/KV, puh , s-posti Liitteet Viite

17 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (24) Asia Maatalousalan pitkän aikavälin tutkimusstrategia Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio kertoo maatalous- ja kalastusneuvostolle maatalousalan pitkän aikavälin tutkimusstrategiasta. Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (DG AGRI) järjesti konferenssin otsikolla Designing the path: A strategic approach to EU agricultural research & innovation. Komissio kertoo myös tämän konferenssin tuloksista. Asiasta käydään keskustelu. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli samasta aihepiiristä kokouksessaan , jolloin käsiteltiin Maataloustutkimuksen pysyvän komitean ennakointihankkeen tuloksia. Suomi ottaa tiedoksi komission esittelyn. Pääasiallinen sisältö Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto julkaisi kesällä 2015 ensimmäisen luonnoksensa maatalousalan pitkän aikavälin tutkimusstrategiasta. Sen jälkeen strategiaa on työstetty yhdessä sidosryhmien kanssa. Komission viimeisimmässä versiossa tutkimusstrategialuonnoksesta kerrotaan strategian taustoista, tutkimuksen prioriteeteista ja strategian tulevasta toimeenpanosta. Strategia keskittyy alkutuotantoon ja sen osalta erityisesti maa- ja metsätalouteen, mutta strategia kattaa myös laajemmin ruokaketjun, non-food -tuotantoketjun ja maaseutuelinkeinot. Tutkimuksen prioriteettialueiksi määritellään seuraavat viisi: 1) Luonnonvarojen hallinta (maaperä, vesi, biodiversiteetti), 2) Terveemmät kasvit ja eläimet, 3) Integroitu ekologinen lähestymistapa tilalta maisematasolle, 4) Maaseudun kasvun uudet avaukset, 5) Maaseudun inhimillisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Asiaa käsitellyt konferenssi järjestettiin Brysselissä Konferenssissa esiteltiin eurooppalaisen maataloustutkimuksen ja innovaatioiden pitkän

18 18(24) aikavälin strategialuonnos. Esitettyjä strategisia linjauksia taustoitettiin eri näkökulmista korkeatasoisia luennoitsijoiden ja paneelikeskustelujen avulla. Konferenssin alustuksissa ja keskusteluissa korostui maapallon väestönkasvun, kestävän kehityksen ja ruokaturvan yhteensovittaminen sekä systeeminen lähestymistapa koko ajan monimutkaisempiin ongelmiin. Maatalouden ja maaseutuun liittyvää tutkimusta ja innovaatioita tarkastellaan jatkossa entistä laajempana kokonaisuutena. Globaalin ruokaturvan haasteisiin ei pystytä vastaamaan tuotannon laajamittaisella lisäämisellä, laatutekijät kuten ravitsemukselliset ominaisuudet muodostuvat tulevaisuudessa entistä tärkeämmiksi. Keskeisinä tutkimuksen teema-alueina esiin nousivat esim. maaperä, eläin- ja kasvigeenivarat, digitalisaatio sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen. Yleiskeskustelussa strategialuonnokseen toivottiin kuluttajanäkökulman vahvistamista. Lisäksi monissa yleisökommenteissa korostettiin useaan otteeseen, että tutkimuksen vaikuttavuuden ja uusien innovaatioiden syntymisen kannalta on hyvin tärkeää, että viljelijät ja muut käytännön toimijat osallistuvat tutkimusteemojen valintaan, tutkimuskysymysten muotoiluun ja tutkimusten suunnitteluun. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kysymyksessä on tiedotusasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) ja EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat A strategic approach to EU agricultural research & innovation Draft paper Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

19 19(24) Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius MMM/RO/EUCO, puh , Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen, MMM/HSO, puh , EUTORI-tunnus Liitteet Viite

20 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (24) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen asialistalla on yksi puheenjohtajamaan tiedotusasia ja muutaman jäsenmaan esittämät tiedotusasiat. Suomi ottaa jäsenvaltioiden ja puheenjohtajamaan esittelyt tiedoksi. Kohdan b) osalta Suomi kannattaa afrikkalaisen sikaruton rajoitusalueen laajentamista Puolassa, sillä tauti on päässyt leviämään ja rajoitusalueen laajentaminen on tästä syystä perusteltua. Näin ollen Suomi ei tue Puolan pyyntöä ottaa rajoitusalueen laajentaminen käsiteltäväksi uudelleen. Suomi kannattaa Ukrainalle annettavaa taloudellista apua afrikkalaisen sikaruton torjuntaan. Pääasiallinen sisältö a) Mikrobilääkeresistenssiä käsittelevä konferenssi (Amsterdam ) Puheenjohtajavaltio ottaa muissa asioissa esiin mikrobilääkeresistenssiä (AMR) koskevan konferenssin, joka järjestetään Amsterdamissa Suomesta konferenssiin osallistuu kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen ja eläinlääkintäneuvos Marjatta Rahkio maa- ja metsätalousministeriöstä sekä ylijohtaja Veli-Mikko Niemi ja ylilääkäri Sari Ekholm sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kongressin päätelmiä on tarkoitus käsitellä kesäkuun maatalous- ja kalastusneuvostossa sekä terveysneuvostossa. Suomella on ollut mahdollisuus osallistua päätelmien kommentointiin jo luonnosvaiheessa ja Suomelta on pyydetty epävirallinen puheenvuoro kongressissa liittyen One Health- yksi yhteinen terveys-käsitteeseen. Päätösluonnoksen kommentointia ja puheenvuoroja on suunniteltu yhteistyössä MMM:n ja STM:n kesken. Kokouksen päätelmiä tultaneen hyödyntämään kun AMR-asiaa käsitellään ensi syksynä YK:n yleiskokouksen tasolla.

21 b) Afrikkalainen sikarutto 21(24) Puola on pyytänyt asialistalle kohtaa afrikkalaisesta sikarutosta (ASF). Pyyntöön liittyy kaksi erillistä asiaa. Toinen liittyy rajoitusalueen laajentamiseen Puolassa ja toinen taloudelliseen tukeen Ukrainalle ASF:n torjuntaan. Puola on nostanut ensimmäisen asian esille, koska sen alueella on laajennettu ASFrajoitusaluetta, vaikka Puola on käynnistänyt tehokkaat toimenpiteet taudin torjumiseksi. Afrikkalainen sikarutto on levinnyt Afrikasta Kaukasukselle ja Venäjän läpi EU:n alueelle Liettuaan, Latviaan, Viroon ja Puolaan. Tilanne villisioissa Baltiassa on pysynyt huonona. Puola on onnistunut taudintorjunnassa Baltiaa paremmin. Puola on onnistunut estämään taudin leviämisen koillisosaansa. Baltiassa ja Puolassa sekä Sardiniassa on tietyn tasoisia rajoitusalueen osia, jotka elävät aina tautitilanteen mukaan. Sardiniassa tautia on pysyvästi, joten rajoitusalueen osa on IV. Rajoitusalueen osalla III on tautitapauksia sekä kotisioissa että villisioissa. Osalla II on tautitapauksia vain villisioissa ja osalla I ei ole tavattu ASF-tautitapauksia, mutta alueella on ASF-seuranta ja - rajoitukset. Puola ei hyväksy rajoitusalueen osan I:n laajentamista alueellaan. Laajentamisen syy on havaittu tautitapaus rajoitusalueen II:n reunalla Puolassa. Suomi kannattaa ASF-rajoitusalueen osan I:n laajentamista Puolassa, sillä se on perusteltua. Suomi kiittää Puolaa aktiivisesta ja onnistuneesta afrikkalaisen sikaruton torjunnasta, mutta tässä tapauksessa tauti on päässyt leviämään rajoitusalueen osan II reunoille. Suomi äänesti laajennuksen puolesta pysyvässä komiteassa tammikuussa Toinen Puolan esille nostama asia on Ukrainalle annettava apu ASF:n torjuntaan. Suomi tukee Ukrainalle annettavaa apua. Afrikkalainen sikarutto uhkaa levitä idästä päin EU:n alueelle. Suomi kannattaa toimia, joilla turvataan EU:n rajat afrikkalaisen sikaruton leviämiseltä. Komission terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava pääosasto (DG Sante) on ollut asiassa aktiivinen. Puolassa on kokemusta ja tietoa tarttuvien eläintautien torjunnasta ja Puola tuntee Ukrainan tilanteen hyvin. c) Maito- ja sianliha-alojen vaikea tilanne Puola on pyytänyt asialistalle keskustelua maidon ja sianlihamarkkinoiden vaikeasta tilanteesta. Maa on toimittanut asiasta Puolan ministerin kirjeen ja tausta-asiakirjan. Puola on toivonut jo marraskuun neuvostossa määrätietoisia toimia tilanteen helpottamiseksi. Jo käyttöön otetut kriisitoimet eivät Puolan mukaan riitä. Puola pitää myös olemassa olevia markkinamekanismeja riittämättöminä. Venäjän asettama elintarvikkeiden tuontikielto ja afrikkalainen sikarutto ovat olleet vaikeita Puolalle. Puola toivoo lisätoimia komissiolta. Maa haluaisi lisää kriisitukea maito- ja sianlihasektoreilleen. Lisäksi maa toivoo vienninedistämistä ja myös vientitukia maidolle ja sianlihalle. Maa haluisi myös nostaa interventiohintoja maitosektorilla. Myös sianlihan yksityisen varastoinnin tukiohjelma tulisi avata uudelleen. Maa toivoo myös muita toimia, kuten non-tariff -kaupanesteiden purkua, kiintiönylityssakon maksamisen siirtämistä, sianlihamarkkinoiden markkinaobservatorion perustamista maidon tapaan ja Venäjä markkinoiden avaamista. Suomi ottaa Puolan tilannekatsauksen tiedoksi. Suomen mielestä Puolan ehdottamat toimet vienninedistämisestä, kaupanesteiden purusta ja markkinaseurannan tehostamisesta ovat kannatettavia, mutta muita ehdotettuja toimia, kuten vientitukia ja kiintiönylitysmaksujen siirtämistä, Suomi ei kannata.

22 22(24) d) Markkinatilanne Espanja haluaa nostaa asialistalle keskustelun markkinatilanteesta. Maa ei ole vielä toimittanut tausta-asiakirjaa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 5664/16 (kohta b) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUCO, puh , s-posti Kohta a) eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio, MMM/RO/ETU, puh , s- posti Kohta b) neuvotteleva virkamies Katri Levonen, MMM/RO/EKY, puh , s- posti Kohdat c) ja d) neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, MMM/RO/MARY, puh

23 23(24) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

24 24(24) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto MMM ALR, EUE, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM