TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 1. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia, 2. vpj. Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Juhani Pohjonen seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere Helin Erika liikennejärjestelmäasiantuntija Liikennevirasto 157 Saari Regina johtaja Tampere, 158 Vestala Leena johtaja Pirkanmaan ELY-keskus, 158 Immonen Riku johtaja Pirkanmaan TE-keskus, 158 Erola Arja hallintojohtaja KEHA, 158 Rautava Tapio hallintojohtaja Sastamala, 158 Suonio Jorma lukiokoulutuksen johtaja Tampere, 159 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö Tampere, 159 1/17

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 156 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO RIIHIMÄKI-TAMPERE YHTEYSVÄLIN TARVESELVITYS KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUT -KOKEILU , TILANNEKATSAUS LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMISTOIMINNAN JATKAMINEN LUONNOS ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOIKSI TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 2/17

3 156 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO /5 min Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Ammatillisen koulutuksen Tampereen jatkovalmistelussa TR järjestelyt Kuntayhtymän toiminnalliset Talousarvio 2018 on hyväksyttävänä PN, JP tavoitteet ja talousarvio vuodelle 2018, keskustelu seutuhallituksessa Hyvinvointiympäristön kehit- Seutuhallituksen käsittelyssä PN tämisohjelma Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittäminen, tilannekatsaus Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta ja korjausvelasta sekä rahoitusmalleista Työ etenee INFRA-työryhmän johdolla poikkihallinnollisesti. Vastaus on annettu LVM:lle RAM PN 3/17

4 Seutuhallitus: Seuraava kokous on työryhmänostot: MASTO INFRA HYPA Hyväksyttiin vetovoimaprofiilityön projektisuunnitelma ja ohjeistettiin kevään 2018 työpajojen jatkosuunnittelua. Hyväksyttiin seudun vetovoimatekijät analyysin tarjouspyyntö Seudun tonttipäivä on Seudun kunnat ovat jättäneet yhteisen ARA-tonttihintahakemuksen ARA:lle lokakuussa Seutusatamat jatkohankkeen tarjouspyyntö hyväksyttiin. Hyvinvointiympäristön kehittämisohjelman luonnos hyväksyttiin. Kehittämispäiväosiossa teemoina olivat: infrapalvelujen digitalisaatio, infrapalvelujen kehittämisverkosto (KEHTO) ja infrapalvelujen yhteistyön syventäminen. Digi-kokeilun suunnittelutyö on käynnistynyt. Seutumuseomallin kehittämistyö käynnistettiin. Hyväksyttiin lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisen raportti vuosilta ja jatko-ohjelman laadinta vuosille Vuoden 2018 toiminnalliset tavoitteet hyväksyttiin. 4/17

5 157 RIIHIMÄKI-TAMPERE YHTEYSVÄLIN TARVESELVITYS /30 min Seutujohtaja Nurminen Tampereen kaupunkiseudun edunvalvontatavoitteena on Helsinki- Tampere -junayhteyden nopeuttaminen sekä kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen osana seudullista liikennejärjestelmää ja maankäyttöä. Lisäksi asemanseutujen kehittäminen monipuolisiksi yhdyskuntarakenteen solmupisteiksi on todettu kansallisesti tärkeäksi. Tampereen kaupunkiseudun ja valtion väliseen MAL3-sopimukseen on kirjattu Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvityksen laadinta. Sopimuksessa asia kytkeytyy ennen kaikkea lähijunaliikenteen tavoitteisiin mutta selvitys tukee myös nopean junayhteyden tavoittelua Tampere- Helsinki välillä. Pääradan kehittäminen on esillä myös maakunnan kansanedustajien tavoitteissa. Kansanedustaja Sofia Vikman on saanut asiaa koskevaan kysymykseensä ministeri Anne Berneriltä seuraavan vastauksen : Pääradan liikenteen Helsingin ja Tampereen välillä on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa. Kyseessä oleva yhteysväli on yksi Suomen merkittävimmistä kasvukäytävistä ja sen vaikutusalueella asuu kolmasosa suomalaisista sekä sijaitsee 40 % valtakunnan työpaikoista. Raideyhteys Helsingin ja Tampereen välillä kuuluu myös Euroopan laajuiseen TEN- T ydinverkkoon. Valtakunnallisesti erittäin merkittävän kasvukäytävän kapasiteetin riittävyydestä sekä yhteysvälin häiriöttömyydestä tulee pitää huolta. Eri yhteyksissä on esitetty tarve laatia koko Riihimäki-Tampere -välille kokonaisvaltainen ja myös laajemman verkollisen näkemyksen huomioiva selvitys tarvittavista kehittämistoimenpiteistä kehityspolkuineen ja -vaihtoehtoineen. Selvityksen tekemistä esitetään myös mm. Liikenneviraston vuonna 2015 valmistuneessa Rataverkon välityskyvyn kehityskuva selvityksessä. Liikennevirasto on nyt käynnistämässä Riihimäki-Tampere yhteysvälin tarveselvityksen laatimisen. Selvityksessä on tarkoitus muodostaa yksityiskohtainen näkemys tarpeista ja toimenpiteistä, joilla sekä henkilöettä tavaraliikenteen toimintaedellytykset voidaan Riihimäen ja Tampereen välisellä rataosalla tulevaisuudessa turvata. Selvityksessä tarkastellaan yhteysvälin vaihtoehtoisia kehityspolkuja. Selvityksen myötä saadaan lisätietoa yhteysvälin kehittämistarpeista sekä toimenpiteiden tarkempia kustannusarvioita. 5/17

6 Tampereen ja Helsingin välisen henkilöliikenteen kasvu vaikuttaa merkittävästi tavaraliikenteen toimintaedellytyksiin yhteysvälillä ja lisää liikenteen häiriöherkkyyttä. Raideyhteyden riittävän välityskyvyn säilyttäminen tai parantaminen tulee edellyttämään toimenpiteitä, jotka arvioidaan ja linjataan tarveselvityksen valmistuttua. Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin: Liikennevirasto on käynnistänyt MAL3-sopimuksessa mainitun tarveselvityksen 2017 alussa tavoitteena muodostaa kokonaisvaltainen näkemys Riihimäki-Tampere -rataosan kehittämistarpeista ja kehittämisen kustannuksista. Suunnitteluun sisältyy vuoropuhelua suunnittelualueen kuntien, Tampereen kaupunkiseudun ja maakuntien liittojen kanssa, kuten myös liikennöitsijöiden kanssa. Työn tavoitteena on selvittää: - miten Riihimäki Tampere-rataosan ja Tampereen henkilöratapihan liikenne tulee kehittymään tulevaisuudessa, - mitä toimenpiteitä Riihimäki Tampere-rataosalla ja Tampereen henkilöratapihalla vaaditaan, jotta välityskyky on riittävä ennustetulle junamäärälle sekä mikä on toimenpiteiden vaiheistus, - mitä toimenpiteitä Riihimäki Tampere-rataosan nopeustason nostamiseksi vaaditaan ja mitä liikenteellistä hyötyä nopeuden nostolla on saavutettavissa sekä - mitkä ovat Tampereen tuloratapihan eteläpuolelle suunnitellun Lakalaivan/Rautaharkon aseman tekniset toteutusmahdollisuudet. Työssä on tähän mennessä muodostettu käsitystä sekä henkilö- että tavaraliikenteen kehittymisestä ja muodostettu vaiheittaista kehittämispolkua vuoteen 2040 asti. Myös liikenteen nopeuttamisen toimenpiteitä on tarkasteltu ja haettu niille kustannusarvioita. Loppusyksyn aikana toimenpiteitä tarkastellaan vielä hankearvioinnin ja hyötykustannussuhteiden kautta. Työn tulokset valmistuvat vuoden 2017 loppuun menneessä. Loppuraportti on saatavana vuoden 2018 alkupuolella. Liikenneviraston liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/17

7 158 KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUT -KOKEILU , TILANNEKATSAUS /30 min Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun kunnat ovat hyväksyneet keväällä 2017 sopimuksen kaupunkiseudun työllisyyspalvelut -kokeilun sisällöstä, organisoitumisesta ja ohjauksesta. Kokeilun jatkaminen ja uuden toimintamallin vakiinnuttamiseksi kokeilun jälkeen ovat kaupunkiseudun edunvalvontatavoitteita. Sopimuksen mukaan kokeilun ohjausryhmänä toimii seutuhallitus täydennettynä Sastamalan ja Punkalaitumen yhteisellä luottamushenkilöedustajalla. Asiantuntijana seutuhallituksessa toimii Tampereen kaupungin elinvoima- ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja tai Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen ohjelmajohtaja. Kokeilun ohjausryhmä päättää strategisen tason suunnitelmien hyväksymisestä, seuraa kokeilun edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tampereen kaupunginhallitus tekee kokeilua koskevat tarvittavat päätökset kuultuaan ohjausryhmän näkemykset. Sopimuksen mukaan kaupunkiseudun kuntajohtajakokous käsittelee kokeilua koskevat asiat ennen ohjausryhmän käsittelyä. Kaupunkiseudun kuntajohtajakokouksen kokoonpanoa voidaan kokeilua koskevia asioita käsiteltäessä täydentää Sastamala ja Punkalaitumen alueen yhteisellä virkamiesedustajalla TE- toimiston ja KEHA-keskuksen sekä ELYkeskuksen edustajalla. Asiantuntijana kuntajohtajakokouksessa toimii Tampereen kaupungin elinvoima- ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja tai Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen ohjelmajohtaja. Suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen, Tampere, Eduskunta hyväksyi lain julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta (505/2017) kesäkuun lopussa. Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu (työllisyyskokeilu) käynnistyi ja kestää kokeilulain mukaan vuoden 2018 loppuun. Pirkanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseutu sekä Sastamala ja Punkalaidun. Työllisyyskokeilussa kunnat vastaavat kokeilulaissa määritellyn asiakasryhmän osalta myös osasta lakisääteisiä työvoima- ja yrityspalveluita. Pirkanmaan kokeilun asiakaskohderyhmä on työttömät työnhakijat, jotka eivät saa palkansaajan tai yrittäjän ansiopäivärahaa. Pirkanmaan kokeilun vastuulle siirtyi Pirkanmaan TE-toimistosta elokuun alussa yhteensä noin työtöntä työnhakijaa. 7/17

8 Alkusyksy on ollut kokeilussa siirtymävaihetta. Asiakkaat siirrettiin elosyyskuun aikana TE-toimistosta kokeiluun ja vastuutettiin edelleen asiakastyöntekijöille. Asiakastyö on nyt käynnistynyt, ja se perustuu omavalmentaja-/vastuutyöntekijämalliin, jossa jokaisella asiakkaalla on nimetty asiakaspalvelutyöntekijä. Kuntien välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti Tampere vastaa kotoutumispalveluista koko kokeilualueella. Kokeilun alun siirtymävaihe on sujunut varsin hyvin, eikä merkittäviä siirtymävaiheeseen ennakoituja riskejä ole realisoitunut. Pirkanmaan työllisyyskokeilussa työskentelee henkilöstöä yhteensä 258, joista TE-toimistosta kuntien työnjohdon alle siirtyneitä on 76. Kunta- ja TE-taustaisilla asiakastyöntekijöillä on pääsääntöisesti yhtenevät tehtäväkuvat. Henkilöstön osallistumista tuetaan ja työhyvinvointia seurataan kuukausittain työllisyyspalveluiden Pulssi-kyselyllä. Pulssi on vuorovaikutteinen digitaalinen työkalu, joka mahdollistaa kysymisen ja henkilöstön osallistumisen matalalla kynnyksellä. Asiakaspalautteen keräämistä varten on hankittu digitaalinen järjestelmä. Tässä vaiheessa palvelu on käytössä Tampereella ja muut kokeilukunnat ottavat palvelun käyttöön vuoden 2017 aikana. Asiakkaat voivat antaa palautetta eri toimipisteisiin sijoitettujen palautelaitteiden (tabletit ja jalalliset laitteet) välityksellä. Asiakaspalaute kysytään pääsääntöisesti jokaisen asiakastapaamisen yhteydessä. Tähän mennessä palaute on ollut erittäin hyvää. Työllisyyskokeilun puitteissa toteutetaan rakenteellisia uudistuksia sekä erilaisia pilotteja ja kokeiluita. Tavoitteena on yhdistää työllisyyspalveluiden, ammatillisen koulutuksen ja yrityspalveluiden toimintaa työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti sekä määritellä yhteistyörajapinnat ja asiakasvastuut hyvinvointipalveluiden kanssa valmistautuen samalla maakuntauudistukseen. Tampere ja Sastamala ovat koonneet työllisyyskokeiluun liittyvät toiminnot tiekartaksi, joka sisältää kymmeniä erilaisia toimenpiteitä ja avauksia. Kaikki kokeilukunnat laativat vastaavat tiekartat omasta toiminnastaan. Osa kehitettävistä palveluista, kuten esimerkiksi Tampereen Työkyky-palvelu, on hyödynnettävissä korvausta vastaan koko kokeilualueella. Tarkoituksena on, että asiakkaiden palvelutarpeiden pohjalta kehitetään kattavaa palvelutarjoomaa nopeilla kokeiluilla yhdessä palveluntuottajien kanssa. 8/17

9 Työllisyyskokeilun hyötytavoitteiden toteutumista on vielä liian aikaista arvioida. Johtaja Regina Saari selostaa asiaa kokouksessa. Johtaja Leena Vestala, TE-toimiston johtaja Riku Immonen, hallintojohtaja Arja Erola ja kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Työllisyyskokeilun tiekartta/tampere ja Sastamala, toimitetaan ma Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi keskustella työllisyyskokeilun seuraavista askeleista Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin edunvalvonnassa olevan keskeistä että työllisyyskokeilua jatketaan 2021 asti ja että maakuntauudistuksen osalta kunnilla ja kaupunkiseuduilla tulee olla oikeus järjestää kasvupalveluja omalla alueellaan. 9/17

10 159 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMISTOIMINNAN JATKAMINEN /20 min Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen : Tausta Tampereen kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämistä käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa keväällä 2015, minkä jälkeen laadittiin lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva, järjestettiin sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille, kartoitettiin lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet sekä ammatillisen ja lukiokoulutuksen kampusyhteistyön mahdollisuudet. Selvitysten jälkeen voitiin todeta, että yhteistyön syventämiselle oli seudulla hyvä perusta, ja yhteistyötä oli tehtykin monipuolisesti, mutta yhteistyö oli vahvasti jakautunut Tampereen sisäiseen ja kehyskuntien väliseen yhteistyöhön. Seutuhallituksen käsiteltyä asiaan päätettiin yhteistyön edistämiseksi perustaa kehittämistyöryhmä, joka aloitti toimintansa alkuvuodesta Työryhmän tehtävänä oli laatia yhteistyön kehittämissuunnitelma, jonka teemoina olivat muun muassa pedagogiikan, digitaalisten toimintatapojen, sidosryhmä- ja korkeakouluyhteistyön sekä lukioyhteisön näkyvyyden kehittäminen. Kehittämissuunnitelma hyväksyttiin seutuhallituksessa ja sovittiin sen seurannasta. Kehittämissuunnitelman toteutumisesta on laadittu seutuhallituksen päätöksen mukaisesti väliraportti syksyllä Vuoden 2017 syksyllä oli tarkoitus arvioida yhteistyön ja työryhmätyöskentelyn tuloksia. Kehittämisryhmän toiminta ja työsuunnitelman toteutuminen Tampereen seudun lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmä jatkoi toimintaansa nimetyssä kokoonpanossa syyskuun lopulle 2016, minkä jälkeen ryhmän kokoonpanon todettiin olevan yhteneväinen seudun lukioiden rehtorikokouksen kanssa. Ryhmien toiminta on edellä esitettyyn perustuen yhdistetty kuitenkin huomioiden se, että lukio- ja kampusyhteistyön tavoitteet saavutetaan. Tampereen seudun lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmän työsuunnitelma on laadittu vuosille Kehittämisryhmän työsuunnitelmassa on seuraavat kehittämisteemat: 1) seudun lukiokoulutuksen näkyvyyden kehittäminen ja lukiokoulutuksen brändin luominen; 10/17

11 2) pedagogiset ja metodiset kysymykset ja opettajien täydennyskoulutus; 3) sidosryhmäyhteistyö; 4) Tampereen seudun lukioiden painotukset ja erityistehtävät; 5) Tampereen seudun lukiokoulutuksen ohjauksen käytänteet ; 6) lukioresurssin jako. Työsuunnitelman toteutumisesta on laadittu raportti. Sen mukaan seudullinen opetussuunnitelma on otettu käyttöön ja kokemukset yhteistyöstä ovat hyvät. Lisäksi on valmistunut seudullinen esittelyvideo lukioon hakeville. Opettajien täydennyskoulutus on toteutunut yhteisesti järjestettynä seudullisena veso-päivänä ja seuraava veso-koulutuspäivä on tulossa Lisäksi on laadittu suunnitelma rehtorien koulutustarpeista ja käsitelty ainetiimitoimintaa, jonka laajentuessa on ilmennyt seudullisen koordinaation tarvetta. Sidosryhmäyhteistyön osalta kehittämistarvetta on jatkossa yhteistyösuunnitelmien tekemisessä Tredun kanssa. Rehtorikokouksia on pidetty pirkanmaalaisissa yrityksissä ja korkeakouluyhteistyön johtoryhmässä on edustus Tredusta, mutta ei seudun lukioiden rehtoriedustusta. Sen sijaan kesäyliopistoyhteistyöryhmässä edustaja on. Tarve olisi yhteiselle kesän opintotarjottimelle, mutta toteutus siirtynee rahoituksen ja rekrytointien vuoksi kesälle Seudun lukiokoulutuksen ohjauksen käytänteet on hyväksytty ja ne ovat osa seudullista opetussuunnitelmaa. Valmisteltu ja käytössä ovat myös toimintamallit OVTES:n määrittelemän lukioresurssin jakamisesta. Yhteisen jakomallin lukioresurssin jakamisesta ylioppilaskirjoitusten alustavan arvioinnin osalta ovat hyväksyneet seudun lukiot lukuun ottamatta Oriveden ja Tampereen yliopiston normaalikoulun lukioita, jotka jatkavat vanhalla mallilla. Kehittämistoiminnan jatkaminen Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointipalvelujen työryhmä on kokouksessaan hyväksynyt lukio- ja kampusyhteistyön työsuunnitelman toteutumisesta annetun raportin ja esittänyt edelleen päätettäväksi, että lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmän toimintaa jatkaa seudun rehtorikokous ja että vuosille laaditaan uusi lukio- ja kampusyhteistyön kehittämissuunnitelma seudun rehtorikokouksen toimesta. 11/17

12 Liite. - Raportti 9/ 2017: Tampereen seudun lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmän työsuunnitelman toteutumisesta. Tampereen lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio ja kehittämispäällikkö Satu Kankkonen selostavat asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä raportin työsuunnitelman toteutumisesta, että lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmän työtä jatkaa hyvinvointipalvelujen työryhmän ohjauksessa seudun rehtorikokous, että vuosille laaditaan uusi lukio- ja kampusyhteistyön kehittämissuunnitelma seudun rehtorikokouksen toimesta ja kuntajohtajakokous ohjeistaa lukio- ja kampusyhteistyön kehittämistoiminnan jatkamista. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/17

13 160 LUONNOS ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISEN SUUNTAVII- VOIKSI /20 min Seutujohtaja Nurminen Ympäristöministeriössä on valmistunut luonnos alueidenkäytön suunnittelun suuntaviivoiksi. Tarkoituksena on tukea maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelua ja vauhdittaa siitä käytävää yhteiskunnallista keskustelua. Luonnos suuntaviivoiksi on avoimesti kommentoitavana verkossa. Kommentit on pyydetty antamaan mennessä. Luonnos listaa MRL:n uudistustarpeita suurten muutosilmiöiden kuten kaupungistuminen, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, liikkumisen muutos, ilmaston muutos sekä digitalisaatio, kautta. Luonnoksen tiivistelmässä uusi ohjausmalli kuvataan seuraavasti: Alueidenkäytön ohjaukseen kohdistuu tulevaisuudessakin kansallisia, maakunnallisia ja kuntatason tarpeita. Uudessa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä turvattaisiin valtakunnallisten intressien huomioon ottaminen. Maakuntatason strategiset linjaukset muodostaisivat kehikon kaupunkiseutujen ja kuntien suunnittelulle. Varsinaisia kaavatasoja olisi kaksi: nimettyjen kaupunkiseutujen strateginen kaava sekä kuntatason alueidenkäytön toteuttamista ohjaava kaava, joka korvaisi nykyisen kaltaisen asemakaavan ja kunnan yleiskaavan. Lähtökohtana olisi, että maakunta- ja kaupunkiseututasolla tehtäviin linjauksiin ei pääsääntöisesti liittyisi välittömiä nykyisten yleispiirteisten kaavojen kaltaisia oikeusvaikutuksia. Oikeusvaikutteisuus voitaisiin kuitenkin liittää osaan suunnitelman sisällöstä, esimerkiksi infrastruktuuria koskeviin ratkaisuihin. Valtakunnalliset intressit korostuisivat uudessa järjestelmässä. Valtakunnallisesti merkittävät asiat toimisivat reunaehtoina ja tavoitteina läpileikkaavasti koko suunnittelujärjestelmälle. Valtakunnallisen tason osalta on tarpeen selvittää, mitkä asiat ovat sellaisia, jotka voitaisiin kirjoittaa suoraan tulevaan lakiin. Maakunnan tasolla korostuisi suunnittelun strategisuus. Suunnittelu tulisi kohdentaa vain keskeisimpien maakunnan alueidenkäyttökysymysten linjaamiseen. Samalla tulisi oleellisesti keventää suunnittelua kuormittavaa informatiivista sisältöä. Kaupunkiseuduilla tarvittaisiin toiminnallisen kokonaisuuden kattavaa yleispiirteistä suunnitelmaa, joka mahdollistaisi alueen kehittämiseen 13/17

14 liittyvien valintojen tekemisen. Kaupunkiseudun kuntien sitoutuminen tällaiseen suunnitelmaan on oleellista. Kuntatasolla riittäisi yksi kaavataso. Kaava voitaisiin esittää eri mittakaavoissa ja tarkkuustasoissa suunnittelutarpeen mukaan ja tarvittaessa tarkentaa tietyille osa-alueille (skaalautuvuus). Kuntakaava voitaisiin laatia vaiheittain tai osa-alueittain ja se korvaisi nykyisen ase-makaavan ja kuntakohtaiset yleiskaavat. Kaupunkiseutujen ulkopuolella olevissa kunnissa riittäisi yksi edellä mainittu kuntakaava, jonka esitystapa ja mittakaava voisi vaihdella suunnittelutarpeen mukaan. Maaseudulla lupa rakentamiseen voitaisiin entistä useammin myöntää myös suoraan ilman kaavallista tarkastelua. Lisätietoa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelusta saa ympäristöministeriön sivulta: Suora linkki luonnokseen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamisen suuntaviivoiksi: Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella kaupunkiseudun näkemyksistä ja annettavista kommenteista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamisen suuntaviivoihin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/17

15 161 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Liikennejärjestelmäpäällikön tehtävään on nimetty DI Tapani Touru. 15/17

16 162 SEURAAVAT KOKOUKSET , DNA-keskustelu Hyvinvointiympäristön (HYPA ja INFRA) kehittämisohjelma TA-lousarvio2018/keskustelu (SH ) Toiminnan ja talouden raportointi 1-8/2017 Vuoden 2018 kokousaikataulu Palaute maakuntaohjelmaan , peruttu 3.11., Teppo Rantanen/Tredu Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys Talousarvio/päätös (SH ) Hyvinvointiympäristön (HYPA ja INFRA) kehittämisohjelma sidosryhmäkuuleminen väylänpidon rahoitusmallit, korjausvelka , Riihimäki-Tampere tarveselvitys 1.12., /17

17 163 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Yli-Rajala päätti kokouksen klo /17