Korkeakoulujen ja työelämän kumppanuus oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen laadun tekijänä

Transkriptio

1 Korkeakoulujen ja työelämän kumppanuus oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen laadun tekijänä ESR-Futurex -hankeen seminaari Työelämän kumppanuutta ja mentorointimalleja Laatutekijät korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa Helsinki Jussi Onnismaa Helsingin yliopisto, Palmenia

2 Jäsennystä Työstä oppiminen ja TO-ohjaus rajakohteina Kv. kokemuksia korkeakoulujen ja työelämän kumppanuudesta Työstä oppiminen ohjauksellisina vuorovaikutustilanteina: vaihemalli Työelämäorientaatio Korkeakouluopiskelun pedagoginen työelämähorisontti Työelämätaitojen kehittämisen malleja Työpaja: Kumppanuutta edistävät tekijät

3 Mikä on oikea työelämän ja oppilaitoksen yhteistyön laadun taso/aste kriteeri? 1. Koordinaatio: yhteinen ongelma ratkaistaan valmiiden vaihtoehtojen avulla yksinkertainen vuorovaikutus 2. Yhteistyö (cooperation): Ongelma monimutkaisempi, ei selkeitä ratkaisumalleja rajoja kunnioittava neuvottelu 3. Kumppanuus (partnership, collaboration): Uudenlaiset yhteistyön käytännöt ja ratkaisut rajanylitykset Häggmän-Laitila & Rekola 2011

4 Työstä oppiminen ja TO-ohjaus rajakohteina Tehtäväjärjestelmä A (työpaikka) Rajanylitys Työstä oppiminen RAJAKOHTEENA Tehtäväjärjestelmä B (oppilaitos)

5 Työstä oppiminen ja TO-ohjaus rajakohteina Tuomi-Gröhn 2001; ks. Akkerman & Bakker 2011 Välineet Tekijä Kohde Säännöt Yhteisö Työnjako

6 Työstä oppiminen ja TO-ohjaus rajakohteina Huuhka & Saukkonen 2005 Oppilaitoksen

7 Kv. kokemuksia korkeakoulujen ja työelämän kumppanuudesta Häggman-Laitila & Rekola 2011 Kumppanuuden kerrottiin kohdistuvan uudenlaiseen ongelmaan josta mikään organisaatio ei yksin selviä edellyttää org. rajojen ylityksiä Lähtökohtaongelmat, kumppanuuden tunnuspiirteet, toteutustapa Hyödyt mm. johtajuuden tukeminen, opisk.ohjauksen ja rekrytoinnin parantuminen (Lähde: 24 kv. tutkimusta tai raporttia)

8 Kv. kokemuksia korkeakoulujen ja työelämän kumppanuudesta Häggman-Laitila & Rekola 2011 Kumppanuutta edistävät tekijät: Yhteistyöstä sopiminen Toimintaympäristön samansuuntaisuus Kumppanuutta ohjaavat toimintaperiaatteet Muutosjohtaminen ja viestintä Kumppanuutta estävät tekijät: Organisaatiokulttuurien erot Resurssien puute Asenteet ja yhteisymmärryksen puute

9 Työstä oppiminen: Ohjaukselliset vuorovaikutustilanteet Heikki Pasanen, Haaga-Helia 2. Työpaikkojen ja ohjaajien valmistaminen 3. Työstä oppimisen ohjaus työpaikalla 4. Työstä oppimisen arviointi 1. Opiskelijoiden valmistaminen 5. Työstä oppimisen käsittely ja arviointi opiskelijaryhmässä jaksojen jälkeen

10 1. vaihe: Opiskelijoiden valmistaminen TO-jaksolle Kysessä aina hyppäys uutta kohti dialogi Tavoite nousee jstk asiantuntijuuden alueesta ja siihen suhteutetusta henkilökohtaisesta haasteesta Mahdollista muotoilla selkeitä oppimistehtäviä: esim. haastattelut ennalta, osaamisvaatimusten selvittäminen Pasanen 2004 Kontekstin luominen: a) ankkuroidaan käsiteltävät asiat merkityksellisiin ongelmiin ja/tai tiedonalan keskeisiin periaatteisiin b) tuetaan oppimisyhteisön muodostumista c) suunnitellaan ja asetetaan tavoitteet yhdessä Seitamaa-Hakkarainen & Hakkarainen

11 Työelämäorientaatio 1: Uratarinat LaPointe 2011 Sankarillinen ja yksilöllinen uratarina on kulttuurissa tyypillinen tapa kertoa asiat, ei tapahtumien puhdas kuvaus Uramuutoksen tekeminen kerrotaan mediassa ym. helppona Yksilöllistävä kulttuuri vertailu muihin, riittämättömyyden olo (Ura)identiteettejä esitetään ja tuotetaan a) vuorovaikutuksessa ja b) tukeudutaan kulttuurin mallitarinoihin, jotka mahdollistavat ja rajoittavat kerrontaa/toimintaa (Ura)identiteettityössä paikannumme/paikannamme itsemme tietynlaisiksi ihmisiksi. Tarjolla on silloin resursseja ja rajoitteita Monien erilaisten identiteettien omaksuminen ja ajallinen järjestäminen Neuvottelu tai kamppailu ristiriitaisten identiteettien välillä

12 Työelämäorientaatio 2: Korkeakouluopiskelun pedagoginen työelämähorisontti Työelämäorientaation tukeminen = opiskelijan mielekkään elämän rakentamisen tukemista Tutkimusten mukaan opiskelijoille kehittyy oppimiselle otollinen identiteetti, jos opettajat osoittavat mielenkiintoa opiskelijoiden hyvinvointia kohtaan ja antavat hyväksyvää palautetta Se, mitä voidaan nähdä ja valita, riippuu toimintahorisontista, joka on yhteydessä yksilön lähtötilanteeseen (habitus, koulutus ja vallitseva työmarkkinatilanne) Ohjauksella ja pedagogiikalla voidaan avata opiskelijalle tapoja nähdä ammatillinen tulevaisuutensa ja jäsentää työelämäsuhdettaan ja työmarkkinoiden mahdollisuuksia. Kuka minä olen Millainen haluan tulevaisuuteni olevan Penttinen ym. 2011

13 Työelämäorientaatio 2: Korkeakouluopiskelun pedagoginen työelämähorisontti Opintopolun tulevaisuuskysymykset: Identiteetin rakentaminen Koulutuksen kvalifikaatiokompetenssit Työmarkkinoiden mahdollisuusrakenteet Työelämäorientaatio: Työelämäsuhde Tiedot ja taidot Työllistymisvalmiudet Penttinen ym. 2011

14 Työelämätaitojen kehittämisen mallit Ulottuvuudet: 1) koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön rakenteet, 2) pedagogiikka ja 3) opetuksen, oppimisen, ohjauksen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisen suhteet a) Spesialistimalli: Työelämäsuhteet delegoitu erityisille työntekijöille, työelämätaitoja opetetaan erillisillä kursseilla b) Integratiivinen malli: Koulutuksen ja työelämän yhteistyössä korostetaan opiskelijoiden osallistumista ja oppimista autenttisissa oppimisympäristöissä c) Verkostoituneen kulttuurin malli : Opiskelija- ja työelämälähtöisyys koulutuksen arvolähtökohta. Työelämätaitojen kehittäminen kaikessa toiminnassa Nykänen & Tynjälä, tulossa 2012

15 2. vaihe: Työpaikan valmistaminen työstä oppimisen jaksolle Aito korkeakoulun ja työpaikan dialogi eri vaiheissa Systeemisyys: kun jokin muuttuu, kokonaisuus muuttuu Hyviä kokemuksia amm. aikuiskoulutuksen puolella on saatu kun TO-jaksosta työpaikan ja oppilaitoksen yhteinen kehittävä hanke Pyritään paitsi toteuttamaan TO-jakso uudistamaan työpaikan/-yhteisön työkäytäntöä opiskelijalle tasavertainen, aktiivinen ja kokeileva rooli Työstä oppiminen muuntuu samalla yhteiseksi projektiksi oppimistavoitteet yltävät työpaikan kehittämiseen ja henkilöstön oppimiseen Pasanen 2004

16 Työyhteisön / tiimin tukipilarit Organisaatio työprosessit Johtajuus Selkeät Ja työjärjestelyt Pelisäännöt johtaminen Jatkuva arviointi Oppiminen PERUSTEHTÄVÄ NurmiKKO Oy/Eeva-Liisa Nurmi

17 Mikä on perustehtävä? Kysymys, ei vastaus 1. Normatiivinen perustehtävä: Johdon määrittelemä organisaation julkinen ja virallinen tehtävä 2. Eksistentiaalinen perustehtävä, jota organisaation jäsenet kokevat suorittavansa, ja jonka kautta he tulkitsevat omat työroolinsa 3. Fenomenaalinen perustehtävä: Voi päätellä ihmisten käyttäytymisestä, mutta he itse eivät ole siitä välttämättä tietoisia Roberts 1994

18 3. vaihe: Työstä oppimisen ohjaus työpaikalla Oppiminen yhteistä tiedonrakentelua opiskelijan osallistuminen toimintaan osallisuus ja toimijuus Osallisuutta kokeakseen työntekijän on voitava kokea itsensä aktiiviseksi toimijaksi suhteessa yhteisön toimintaan Osallisuus on toimijuutta suhteessa yhteisöön ja perustehtävään TyHy tuottavuus Sopivan ja avoimen vuorovaikutuksen kautta työskentelyilmapiiri, joka mahdollistaa aidon osallistumisen TO-prosessi projektimuotoinen toimintojen ja prosessien mallinnus yhteisen ymmärryksen edellytys Mallinnus, mihin ja miten opiskelija pääsee osalliseksi ja miten tuota osallistumista ohjataan

19 Oppiminen organisaatioissa Rhodes & Scheeres 2004; Eteläpelto & Vähäsantanen 2008 Työorganisaatioissa oppiminen ja ammatillisen identiteetin rakentaminen Tuotantotapa Käsityömäinen Teollinen Jälkiteollinen Opettamistapa Oppipoikajärjestelmä Formaali koulutus- Formaalit ja informaalit Oppimistapa Samastumisen lähde Identiteetin rakentamistapa järjestelmä Standardoiduista säännöistä ja menettelytavoista oppiminen Hallitseva tuotantotapa Oppimistulokset Identiteettiasema Vakiintuneiden traditioiden oppiminen mestareilta Sosiaaliluokka ja ammatti Tradition noudattaminen Tehokas työntekijä Sääntöjen noudattaminen koulutusohjelmat Reflektoinnista ja informaaleista työkäytännöistä oppiminen Organisaation virallisesti hyväksymä subjektiasema Yrityksen ja työorganisaation arvot Patriarkaalinen Byrokraattinen Innovatiivinen, yrittäjämäinen Tradition Ennalta Voimaantunut uusintaminen määritellyt taidot identiteetti ja oma Käsityöläinen ja kompetenssit ääni Teknisesti taitava Joustava innovaattori

20 Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kuvailemat, ylempään korkeakoulututkintoon liittyvän tason 7 oppimistulokset Tiedot (knowledge) Pitkälle erikoistuneet, osittain työ- tai opintoalan huippuosaamista vastaavat tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana Alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyvien kysymysten kriittinen ymmärtäminen Taidot (skills) Erikoistuneet ongelmanratkaisutaidot, joita vaaditaan tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa uusien tietojen ja menettelyjen kehittämiseen ja eri alojen yhdistämiseen Pätevyys (competence) Monimutkaisten, ennakoimattomien ja uusia strategisia lähestymistapoja vaativien työ- tai opintoympäristöjen johtaminen ja muuttaminen Vastuun ottaminen ammattialan tietojen ja käytäntöjen kartuttamisesta ja/tai ryhmien strategisen toiminnan arvioinnista

21 Seppo Helakorpi

22 Asiantuntijan reflektiivisyysulottuvuudet Seppo Helakorpi

23 TO-ohjaajan reflektiivisyysulottuvuudet Seppo Helakorpi

24 4. vaihe: Työstä oppimisen arviointi työpaikalla Kaikkien TO-osapuolten dialogi ja osallisuus arvioinnissa Arvioinnin kohde suhteessa TO-jakson tehtävään ja opiskelijan sekä yhteisön toimintaan arvioinnin kohde molemminpuolinen Arvioinnin kriteerien yhteinen tarkastelu keskustelun alkaessa

25 5. vaihe: Työstä oppimisen jakson arviointi opiskelijaryhmässä Kokemusten yhteinen käsittely siirtymävaiheessa purku, käsitteellistäminen ja reflektointi Rajanylittämisen kehyksenä / foorumina Siirtovaikutus erilaisten institutionaalisten oppimisympäristöjen välillä Yleistettävyyden mahdollisuus, kun erilaisia ammatillisia käytäntöjä päästään vertailemaan Opiskelijoiden tuoma materiaali toimii itsessään opiskelun ja oppimisen kohteena Kriittisistä kohdista uusia konkreettisia oppimis- ja opiskelukohteita vuoropuhelua opintojen ja reaalisten työtehtävien vaatimusten välille. Pasanen 2004; Seitamaa-Hakkarainen & Hakkarainen

26 5. vaihe: Työstä oppimisen jakson arviointi opiskelijaryhmässä Tarkentuvien työskentelyteorioiden luominen on vaihe, jossa: kehitetään parempia selityksiä aikaisempien teorioiden ja uuden tiedon varassa, tehdään yhteenvetoa omasta ja yhteisestä oppimisesta sekä tiedon ja ymmärryksen syvenemisestä Seitamaa-Hakkarainen & Hakkarainen

27 5. vaihe: Työstä oppimisen jakson arviointi opiskelijaryhmässä Jaettu asiantuntijuus viittaa siihen, että: kaikki prosessin osatekijät voidaan jakaa oppimisyhteisön jäsenten kesken, nojaudutaan koko yhteisön älyllisiin voimavaroihin, asiantuntemuksen jakaminen synnyttää uutta tietoa ja ymmärrystä, johon kukaan ei pystyisi yksinään, kaikilla on yhteinen vastuu koko yhteisön onnistumisesta, oppijoilla on vuorovaikutusta myös asiantuntijakulttuurien kanssa Pasanen 2004; Seitamaa-Hakkarainen & Hakkarainen

28 Kytkös-työryhmä (2012): Huomioon otettavaa korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksessa Mikä on formaalin tiedon ja käytännön kokemuksen suhde ammattilaisten kehittymisessä uran eri vaiheissa? Millaisilla rakenteellisilla ja pedagogisilla koulutusratkaisuilla voidaan tukea formaalin tiedon ja käytännön kokemuksen yhdistymistä? Miten erilaisilla kouluttautumisen ja urakehityksen muodoilla voidaan luoda alalle sellaista dynamiikkaa, joka yleisesti vahvistaa motivaatiota jatkuvaan adaptiivisen ja uutta luovan asiantuntijuuden kehittymiseen? Missä määrin ulkoisilla velvoitteilla ammattitaidon jatkuvaan ylläpitämiseen ja kehittämiseen voidaan tavoittaa ne yksilöt, jotka ovat vaarassa jämähtää mekaanisiin rutiineihin ja jäädä asiantuntijuuskehityksen ulkopuolelle?

29 Kytkös-työryhmä (2012): Huomioon otettavaa korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksessa Miten asiantuntijuutta tukevia koulutusmalleja suunniteltaessa voidaan samanaikaisesti ottaa huomioon asiantuntijuuden kollektiivinen ja tilannekohtainen luonne mutta myös turvata tietystä työyhteisöstä ja verkostosta riippumaton yksilön asiantuntijuuden kehittyminen? Miten varmistetaan poikkeuksellisen korkeatasoisen asiantuntijuuden kehittyminen suomalaisen yhteiskunnan kehittymisen ja taloudellisen kilpailun kannalta strategisesti tärkeillä aloilla?

30 Akkerman, S. & Bakker, A Boundary crossing and boundary objects. Review of Educational Research 81(2), Eteläpelto, A. & Vähäsantanen, K Ammatillinen identiteetti persoonallisena ja sosiaalisena konstruktiona. Teoksessa Eteläpelto, A. & Onnismaa J. (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja, 3. painos. Helsinki: Kansanvalistusseura Lähteet ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Helakorpi, S. (epv. ) Artikkeleita. Huuhka, P. & Saukkonen, K Oppisopimuskoulutuksen rajapinnat, oppilaitoksen ja työpaikan yhteistyö. Teoksessa T. Seppälä, (toim.) Aikuisten oppisopimus osaamista ja kilpailukykyä työpaikoille. Vantaa: Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. LaPointe, K Moral struggles, subtle shifts. Narrative practices of identity work in career transitions. Aalto University publication series. Doctoral dissertations 34. Lehtinen, E., T. Palonen, P. Tynjälä, K. Klemelä, S. Merenluoto, K. Pohjola & K. Veermans Korkeakoulutettujen jatkokoulutuksen haasteet ja ehdotus järjestelmän kehittämiseksi. KYTKÖS-hankkeen raportti. Nykänen, S. & Tynjälä, P. (tulossa 2012) Työelämätaitojen kehittämisen mallit korkeakoulutuksessa. Aikuiskasvatus 32(1). Onnismaa, J Age, experience, and learning on the job: Crossing the boundaries between training and workplace. Journal of Employment Counseling, 45(2): Onnismaa, J Ohjauksen perusteita korkeakoulussa. Teoksessa A. Piirainen (toim.). Ohjaus Learning by Developing - toimintamallissa. Laurean julkaisu A 67. Helsinki: Edita. Onnismaa, J Ohjaus- ja neuvontatyö aikaa, huomiota ja kunnioitusta. 3. painos. Helsinki: Gaudeamus Pasanen, H Työssä oppimisen ohjaus prosessina. Ohjaus välitysten ja vuorovaikutuksen tuottamisena. Teoksessa Onnismaa, J. & Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.). Ohjaus ammattina ja tieteenalana, osa 3. Ohjauksen välineet. Jyväskylä: PSkustannus. Penttinen L., Skaniakos T., Lairio. M. & Ukkonen, J Korkeakouluopiskelun pedagoginen työelämähorisontti Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea koulutuksen aikana? Aikuiskasvatus 31(2), Poikela, E Aikuisopiskelun henkilökohtaistamisen perusteita tieto, oppiminen ja osaaminen. Teoksessa Aikuisopiskelun henkilökohtaistamisen edellytykset ja käytännöt työssä oppimisen kontekstissa. AiHe-projekti, Työssä oppiminen ja työelämäyhteistyö -asiantuntijatyöryhmä. Helsinki: Opetushallitus. Rhodes, C. & Scheeres, H Developing people in organizations: Working (on) identity. Studies in Continuing Education 26(2), Roberts, V The organization of work: Contributions from open systems theory. In: A. Obholzer & V. Roberts (Eds.). The unconscious at work. Individual and organizational stress in the human services. London and New York: Routledge. Seitamaa-Hakkarainen, P. & Hakkarainen, K. (epv). Tutkiva oppiminen. Tuomi-Gröhn, T Työssäoppiminen ja kehittävä siirtovaikutus koulun ja työn sillanrakentajana. Teoksessa T. Tuomi-Gröhn & Y. Engeström (toim.) Koulun ja työn rajavyöhykkeellä. Uusia työssä oppimisen mahdollisuuksia. Helsinki: Yliopistopaino.