Veritas-ryhmän vuosikertomus koostuu valikoiduista Veritas Eläkevakuutuksen, Veritas Henkivakuutuksen, Veritas Vahinkovakuutuksen sekä Veritas

Transkriptio

1

2 Veritas-ryhmän vuosikertomus koostuu valikoiduista Veritas Eläkevakuutuksen, Veritas Henkivakuutuksen, Veritas Vahinkovakuutuksen sekä Veritas Jälleenvakuutuksen tilinpäätösasiakirjoista. Kaikkien Veritas-ryhmän yhtiöiden täydelliset, viralliset tilinpäätösasiakirjat ovat nähtävillä pääkonttoreissa sekä Internet-sivuilla, Veritas-ryhmän vuosikertomuksen voi tilata puhelimitse, puh , faksilla , sähköpostitse, tai Internet-sivuiltamme,

3 VERITAS-RYHMÄ Rakennamme turvallista tulevaisuutta asiakkaillemme 5 Johtajiston puheenjohtajan puheenvuoro 7 Yhdistynein voimin - Veritas 9 ELÄKEVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ VERITAS Hallituksen toimintakertomus vuodelta Tuloslaskelma 14 Tase 15 Tuloslaskelman liitteet 16 Taseen liitteet 18 Sijoitusallokaatio 20 Sijoitustoiminnan tuotto 21 Taloudellista kehitystä kuvaavat luvut 22 Hallituksen ehdotus voiton käytöstä 24 Tilintarkastuskertomus 25 Hallintoneuvoston lausunto 25 HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ VERITAS Hallituksen toimintakertomus vuodelta Tuloslaskelma 29 Tase 30 Taseen liitteet 32 Taloudellista kehitystä kuvaavat luvut 34 Hallituksen ehdotus voiton käytöstä 36 Tilintarkastuskertomus 37 VERITAS KESKINÄINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ Hallituksen toimintakertomus vuodelta Tuloslaskelma 42 Tase 43 Tuloslaskelman liitteet 44 Taseen liitteet 46 Tulosanalyysi 49 Tunnuslukuja 50 Tilintarkastuskertomus 51 Hallintoneuvoston lausunto 51 JÄLLEENVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ VERITAS Hallituksen toimintakertomus vuodelta Tuloslaskelma 53 Tase 54 Hallituksen ehdotus voiton käytöstä 55 Tilintarkastuskertomus 55 VERITAS-RYHMÄ Hallinto ja johto Yhteystiedot 58

4 4

5 Rakennamme turvallista tulevaisuutta asiakkaillemme Visiot ja päämäärät Veritas-ryhmä pyrkii olemaan kilpailukykyinen kotimainen vaihtoehto vakuutusmarkkinoilla päämääränään hyvä kannattavuus ja kasvava markkinaosuus. Veritaksen kilpailukyky koostuu hyvästä henkilökohtaisesta asiakaspalvelusta ja monipuolisesta tuotevalikoimasta. Ryhmä, jolla on pätevä ja motivoitunut henkilökunta, on luotettava ja joustava yhteistyökumppani. Veritas-ryhmässä toteutuvat tavoitteemme, kun pidämme hyvää huolta asiakkaasta. Tavoitteenamme on kannattava ja vakavarainen toiminta, joka myös pitkällä tähtäimellä takaa itsenäisyyden ja riippumattomuuden. Veritas-ryhmän tavoitteena on olla alansa paras seuraavilla alueilla: - asiakaspalvelussa - osaamisessa - laadussa. Ihmisläheinen ja joustava asiakaspalvelu Veritas-ryhmän toiminnan lähtökohtana ovat tyytyväiset asiakkaat. Pyrimme hoitamaan ja ennakoimaan asiakkaiden nykyiset ja tulevat murheet. Kehitämme toimintaamme ja työmenetelmiämme asiakkaiden tarpeita ajatellen. Otamme huomioon asiakkaan vakuutus-, sijoitus- ja rahoitusasiat kokonaisuutena ja suunnittelemme sopivat ratkaisut asiakkaan tarpeiden mukaan. Jokainen asiakas on meille tärkeä yhteistyökumppani. Olemme lähellä asiakasta joka tilanteessa. Menestyksen avainsanoja ovat yhteistyö, luottamus ja joustavuus. Pyrimme myös aina tekemään parhaamme - teemme asiakkaan puolesta vähän enemmän kuin meiltä odotetaan. Pätevyyden jatkuva kehittäminen Veritas-ryhmällä on pitkä kokemus vakuutusalalta, mikä on hyvä perusta vakuutusryhmän toiminnalle. Pyrimme jatkuvasti kehittämään henkilökunnan osaamista voidaksemme tarjota asiakkaillemme asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua. Kehitämme ja toteutamme koulutusohjelmia. Jotta Veritas yltäisi hyvään tulokseen, on myös henkilökunnan viihdyttävä työssään. Veritas pyrkii tarjoamaan innovatiivisen työympäristön. Toiminnan laatu Panostamme systemaattiseen ja laadukkaaseen asiakashoitoon ja toiminnan kehittämiseen. Kehitämme jatkuvasti työmenetelmiämme voidaksemme tarjota niin ulkoiselle kuin sisäisellekin asiakkaalle hyvää palvelua. Symbolimme edustaa : - hyvää palvelua - vankkaa osaamista - inhimillisyyttä - yksilöllistä palvelua Veritas-ryhmän strategiaprosessi Veritas-ryhmän yhteisen strategian laatiminen aloitettiin vuonna 2002 ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2003 aikana. Veritaksen koko henkilöstö osallistuu Veritaksen yhteisten visioiden, tavoitteiden, liikeidean ja arvojen suunnitteluun yhteisten sisäisten seminaaripäivien aikana. 5

6 6 tulevaisuus

7 Johtajiston puheenjohtajan puheenvuoro Vuosi 2002 oli Veritas-ryhmälle sekä mielenkiintoinen että haastava monella tavalla. Vuosi oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi Veritas-ryhmän yhteisessä historiassa. Toiminta yhteisen Veritas-nimen alla aloitettiin elokuussa vuonna Ryhmän perustaminen on osoittautunut askeleeksi oikeaan suuntaan alati muuttuvilla vakuutusmarkkinoilla. Yhdessä iskuvoimamme ja kilpailukykymme ovat entistä paremmat. Vuonna 2002 keskityimme Veritaksessa kehittämään ryhmän yhteisiä toimintamuotoja. Asiakkaan tarpeet ja toiveet ovat lähtökohtana toiminnan kaikelle kehittämiselle. Hyvät asiakassuhteet ovat onnistuneen liiketoiminnan perusta, niin kuin myös motivoitunut henkilöstö. Veritaksen oma myyntiorganisaatio on kehittynyt ajatuksesta tarjota asiakkaalle vakuutus-, sijoitus- ja rahoituspalveluja samasta konttorista. Tärkein tehtävämme on antaa asiakkaalle aikaa ja tarjota ratkaisut hänen ongelmiinsa. Ajan tarjoaminen asiakkaalle ei Veritaksessa ole pelkkä markkinointiklisee, vaan koko toimintamme ohjesääntö. Olemme panostaneet ja panostamme jatkossakin henkilökohtaiseen asiakaspalveluun. Olemmekin saaneet asiakkailtamme hyvät arvosanat erityisesti joustavasta ja asiakasläheisestä palvelusta. Veritaksen strategiana on ollut laajentua kasvukeskuksiin. Olemme myös panostaneet siihen, että asiakkaiden on helppo löytää meidät. Siitä syystä sijoittuvat konttorimme kaupunkien keskustoihin. Takanamme on nyt raskas ja haasteellinen vuosi ottaen huomioon mm. epävakaat sijoitusmarkkinat. Vuosi 2002 oli jo kolmas perättäinen vuosi, jolloin osakemarkkinat olivat laskusuuntaiset. Olen tyytyväinen voidessani sanoa, että Veritasryhmä teki tyydyttävän vuosituloksen vaikeista olosuhteista huolimatta. Onnistuimme pitämään yhtiöiden markkinaosuudet ja maksukyvyn turvallisella tasolla. Laskusuhdanne on otettava muistutuksena siitä, että jatkuvaa nousua ei ole olemassa kansantaloudessa eikä pörssikurssien kehityksessä. Vuoden aikana vietimme myös paljon aikaa pohtien tärkeitä kysymyksiä. Mitkä ovat tulevaisuuden näkymämme ja visiomme? Veritaksen strategiaprosessi käynnistettiin päämääränä Veritaksen yhteisten visioiden, arvojen ja strategian uudelleenmääritteleminen. Työ viedään loppuun tämän vuoden aikana. Veritaksen henkilöstö osallistuu yhteisten tavoitteiden ja arvojen määrittelemiseen. Haluamme tällä tavalla sitouttaa jokaisen ryhmän työntekijän visioihin, arvoihin ja strategiaan. Veritas jatkoi työtään vakuutusryhmän tunnetuksi tekemisessä suomalaisten keskuudessa ja profiloitumistaan kilpailukykyisenä vaihtoehtona suurille rahoitusryhmittymille. Toiminnan aloittaminen Veritaksena oli suuri haaste. Syksyllä 2002 tehdystä tutkimuksesta kävi ilmi, että nimenmuutoksesta huolimatta aiempaa useampi suomalainen tunsi Veritaksen vakuutusyhtiönä. Tästä olemme hyvin tyytyväisiä. Vuosi oli opettavainen koko organisaatiolle. Markkinatilanne on kuitenkin edelleen epäsuotuisa. Osakemarkkinoille on mahdotonta ennustaa nousua. Tänäkin vuonna sijoitustoiminta on haaste Veritas-ryhmälle. Nyt on aika katsoa eteenpäin ja arvioida uusia kehitysmahdollisuuksia kilpailukykymme ja vetovoimamme säilyttämiseksi. Omasta ja Veritas-ryhmän johtajiston puolesta esitän Veritas-ryhmän henkilöstölle suuren kiitoksen jatkuvista työponnisteluista ja työpanoksista sekä hyvästä yhteistyöstä. Kiitän myös kaikkia asiakkaitamme. Kun asiakkaamme ovat tyytyväisiä, tiedämme onnistuneemme. Suurkiitos myös kaikille muille sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä. Turussa huhtikuussa 2003 Thor Sourander johtajiston puheenjohtaja 7

8 8 yhteistyö

9 Yhdistynein voimin - Veritas Kotimainen ja itsenäinen vakuutusryhmä Veritas muodostettiin elokuussa 2001, kun ryhmä vakuutus- ja rahoitusalan yhtiöitä päätti tiivistää yhteistyötään entisestään. Yhdistyminen paransi sekä yritysten kilpailutilannetta että asiakaspalvelua. Ryhmään kuuluvat: Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas, Henkivakuutusosakeyhtiö Veritas, Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö, Jälleenvakuutusosakeyhtiö Veritas, Veritas Rahastoyhtiö Oy, Oy Fondex Ab, Hiisi Varainhoito Oy sekä Hiisi Pankkiiriliike Oy. Jokaisen Veritas-ryhmän yhtiön yritysrakenne säilyi muuttumattomana. Johtajisto määrittelee strategiat ja hoitaa operatiivisen toiminnan. Koordinointiryhmä valvoo ja ohjaa toimintaa. Yhteiset ryhmätoiminnot ovat myynti, markkinointi, ICT ja toiminnan kehittäminen sekä viestintä. Pitkä ja vankka kokemus Veritas-ryhmän yhtiöillä on pitkä ja vankka kokemus vakuutustoiminnasta. Toiminta aloitettiin jo vuonna Ryhmässä työskentelee tänään noin 430 henkilöä. Maanlaajuisessa konttoriverkostossa on yli 30 palvelupistettä. Veritaksella on yhteensä yli asiakasta. Asiakassegmentti koostuu yksityisistä kotitalouksista, yrittäjistä, pienistä ja keskisuurista yrityksistä sekä julkisesta sektorista. Veritaksen kilpailuvaltteja ovat monipuolinen tuotevalikoima ja hyvä henkilökohtainen asiakaspalvelu. Veritas vuonna 2002 Veritas-ryhmän yhteenlaskettu maksutulo vuonna 2002 kasvoi 4,1 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 380,0 miljoonaa euroa. Kolme vuotta kestäneestä pörssilaskusta huolimatta kaikkien ryhmän yhtiöiden vakavaraisuus on kuitenkin vakaalla pohjalla. Veritas-ryhmän sijoituskanta kohosi vuosien vaihteessa 1,6 miljardiin euroon ja sijoitustoiminnan tuotto oli lievästi tappiollinen. Ryhmän myyntitulos oli olosuhteisiin nähden tyydyttävä ja yhtiöt säilyttivät markkinaosuutensa. Veritas Eläkevakuutuksen toimialaan kuuluvat lakisääteiset työ- ja yrittäjäeläkevakuutukset. Yhtiön maksutulo kasvoi 5,6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja vakavaraisuus on pysynyt turvallisella tasolla. Yhtiön markkinaosuus oli 4,2 %. Veritas Henkivakuutus myöntää henki- ja sairausvakuutuksia, vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ja säästö- ja sijoitusvakuutuksia. Veritas Henkivakuutuksen maksutulo väheni 4,0 % edelliseen vuoteen verrattuna. Markkinaosuus oli 2,1 %. Toimintapääoma oli 43,3 miljoonaa euroa, eli 1,9-kertainen toimintapääoman vähimmäismäärään verrattuna. Veritas Vahinkovakuutuksen toimialaan kuuluvat kaikki lakisääteiset ja vapaaehtoiset vahinkovakuutukset. Veritas Vahinkovakuutuksen maksutulo kasvoi 10 %, kun koko alalla kasvu oli 5 %. Yhtiön markkinaosuus oli 1,5 %. Vakavaraisuuspääoma oli 52,5 miljoonaa euroa ja vastuunkantokyky 144,1 %. Muut Veritas-ryhmään kuuluvat yhtiöt Veritas Jälleenvakuutuksen toimintaa ollaan lakkauttamassa. Yhtiö hoitaa tällä hetkellä vain Veritas-ryhmän jälleenvakuutuksia. Veritas Rahastoyhtiö, joka on puoliksi Veritas Henkivakuutuksen ja Hiisi Groupin omistama, hallinnoi Veritaksen omia rahastoja. Hiisi Groupiin kuuluvat myös Hiisi Varainhoito ja Hiisi Pankkiiriliike. Fondexin omistama Rahastotori välittää Veritaksen omia rahastoja ja edustaa myös johtavia rahastoyhtiöitä. Yhteistyökumppanit Veritaksen yhteistyökumppanit Aktia Säästöpankki Oyj, Alandia-yhtiöt, paikallisosuuspankit, Ålandsbanken Oyj sekä muutamat yksittäiset säästöpankit tarjoavat eräitä ryhmän vakuutustuotteita omissa palvelupisteissään ympäri maata. 9

10 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2002 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas (jäljempänä Veritas Eläkevakuutus) perustettiin vuonna 1905 ja päättynyt toimintavuosi oli yhtiön yhdeksäskymmenesseitsemäs. Veritas Eläkevakuutus kuuluu elokuusta 2001 lähtien Veritas-vakuutusryhmään. Veritas Eläkevakuutuksen pääkonttori sijaitsee Turussa. Konttoriverkosto käsitti vuodenvaihteessa kuusi aluekonttoria ja 21 piirikonttoria. Johto Diplomiekonomi Folke Lindström toimi tilikaudella yhtiön toimitusjohtajana. Lindström erosi tehtävästään tammikuussa 2003 omasta pyynnöstään henkilökohtaisista syistä ja luopui samalla kaikista toimeen liittyvistä luottamustehtävistä. Hallitus on täysin tyytyväinen Folke Lindströmin tapaan hoitaa työtään Veritas Eläkevakuutuksen toimitusjohtajana. Varatoimitusjohtaja Thor Sourander hoitaa toistaiseksi toimitusjohtajan tehtäviä. Yhtiön hallitukseen kuuluivat kauppatieteiden tohtori Caj-Gunnar Lindström (puheenjohtaja), diplomiekonomi Folke Lindström (varapuheenjohtaja), sihteeri Christer Björkstrand, oikeustieteiden kandidaatti John Glad, ekonomi Jorma Hanhiala, diplomiekonomi Kurt Häggblad, diplomiekonomi Torbjörn Jakas, pääekonomisti Matti Koivisto, insinööri Timo Pahl, kauppatieteiden maisteri Thor Sourander, professori Peter Wetterstein sekä oikeustieteiden kandidaatti Johan Åström. Agronomi Arndt Reuter toimi yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana ja rahastonhoitaja Håkan Anttila varapuheenjohtajana. Omat osakkeet Vuoden lopussa yhtiöllä oli hallussaan yhteensä kappaletta omia osakkeita, jotka se oli lunastanut matemaattisesta arvosta. Osakkeiden nimellisarvo on yhteensä euroa. Lunastetut osakkeet muodostavat 9,0 % liikkeellä olevista osakkeista. Vuonna 2002 lunastettiin osaketta, joista valtaosa oli Lähivakuutusryhmän omistamia osakkeita. Vuoden aikana myytiin osaketta matemaattisesta arvosta. Yhtiön tavoitteena on löytää lopuille lunastetuille osakkeille turvallinen omistaja laissa säädetyssä määräajassa. Konserni Konserniin kuuluu emoyhtiö Veritas Eläkevakuutus, tytäryhtiö Veritas Henkivakuutus konserneineen ja 28 kotimaista asuntoja kiinteistöyhtiötä sekä osittain omistetut tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Kemitra ja Kiinteistö Oy Kaukajärven Liiketalo. Jälleenvakuutusosakeyhtiö Veritas ja Oy Fondex Ab ovat konsernin osakkuusyhtiöitä. Veritas Henkivakuutus muodostaa alakonsernin, joka käsittää 12 kokonaan omistettua asunto- ja kiinteistöyhtiötä sekä osittain omistetun tytäryhtiön Kiinteistö Oy Koroisten Liikekeskuksen. Veritas Rahastoyhtiö Oy on alakonsernin osakkuusyhtiö. Veritas Henkivakuutus hankki 50 prosenttia Veritas Rahastoyhtiön osakkeista vuonna Lakisääteinen työeläkejärjestelmä Keskimääräinen TEL-vakuutusmaksu oli 21,1 % vuonna Maksu oli samansuuruinen vuonna Palkansaajien työeläkemaksu oli 4,4 %, eli 0,1 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuonna Vuonna 2003 keskimääräinen TEL-vakuutusmaksuprosentti on 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2002 eli 21,4 %. Palkansaajien maksuosuus nousi 4,6 %:iin. YEL-vakuutusmaksu nousi 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2002 ja oli 21,1 % vahvistetusta työtulosta. Vuonna 2003 YEL-vakuutusmaksuprosentti on 21,4 %. Työmarkkinaosapuolet sopivat marraskuussa 2001 yksityisalojen työeläkejärjestelmän kehittämisestä. Periaatepäätöstä täydennettiin lisäsopimuksella. Muutoksen keskeisenä tavoitteena on korottaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella mm. tukemalla työntekijöiden työhyvinvointia. Muutosten yhteydessä vähennetään myös varhaiseläkevaihtoehtojen määrää. Työeläkejärjestelmän perusteet kuitenkin säilyvät. Muutoksilla pyritään eläkekarttumaan, joka vastaa aikaisempaa paremmin työelämän muutoksiin ja joka on samalla riippumaton työsuhteiden pituudesta. Muutoksilla pyritään myös takaamaan eläkejärjestelmän vakaa rahoitus ottaen huomioon keskimääräinen eliniän kasvu. Suurin osa muutoksista tulee voimaan vuonna Osa-aikaeläkkeen ehtoja muutettiin kuitenkin jo lähtien, jolloin osa-aikaeläkkeen ikäraja nostettiin vuonna 1947 tai myöhemmin syntyneiden osalta 58 ikävuoteen. Uudistus kokonaisuudessaan siirtymäajan kaksine rinnakkaisine järjestelmineen lisää eläkeyhtiöiden IT-menoja. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kilpailutyöryhmän ehdotuksen mukaisesti toteutettiin vuonna 2002 vakuutuksenottajan mahdollisuus vaihtaa neljännesvuosittain työeläkeyhtiötä. Myös TEL-takaisinlainojen ehtoja muutettiin kilpailukykyisemmiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti YEL-työtulon muuttamiseen joustavampaa mallia. Muutos tulee voimaan ja se antaa yrittäjälle paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon yrityksensä taloudellinen tila. Valmistelutyö nykyisten yksityisalojen työeläkelakien yhdistämiseksi uudeksi työeläkelaiksi aloitettiin myös kuluvana vuonna. Työeläkejärjestelmän yhteinen verkkopalvelu - tyoelake.fi - avattiin myös vuoden aikana. Sivuilta saa m.m. yleistä eläketietoa, minkä lisäksi vakuutettu voi tarkistaa omat työsuhdetietonsa. 10

11 Vakuutustoiminta Vakuutusmaksutulo Konsernin kokonaismaksutulo oli 340,6 (329,1) miljoonaa euroa, mikä merkitsee 11,5 miljoonan euron eli 3,5 %:n kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Suluissa mainitut luvut ovat vuodelta Veritas Eläkevakuutuksen maksutulon kehitys oli vuonna 2002 tyydyttävä. TEL-vakuutusmaksutulo kasvoi vuoden aikana 5,7 % ja oli 218,6 (206,7) miljoonaa euroa. YEL:n mukainen vakuutusmaksutulo kasvoi 5,0 %:lla 53,3 (50,7) miljoonaan euroon. TEL:n ja YEL:n mukaisten lisävakuutusten osuus vakuutusmaksutulosta oli 2,4 (2,7) miljoonaa. Kaikkiaan vakuutusmaksutulo kasvoi vuoteen 2001 verrattuna reilulla 14 miljoonalla eurolla, mikä merkitsee 5,6 %:n kasvua. Yhtiön markkinaosuus oli 4,2 % (4,2 %). Luottotappiot vakuutusmaksusaatavista kasvoivat 0,4 miljoonalla eurolla vuonna 2002 ja olivat 3,7 (3,3) miljoonaa euroa. Vakuutuskanta Veritas Eläkevakuutuksen TEL:n mukaiset vakuutussopimukset käsittivät vuoden 2002 päättyessä arviolta (44 600) työntekijää, joiden yhteenlaskettu vuosiansio oli 919,7 (890,8) miljoonaa euroa. Keskimääräinen vuosiansio oli siten n (19 960) euroa. YEL:n mukaisten vakuutussopimusten lukumäärä oli vuoden 2002 päättyessä (19 979) ja niiden yhteenlaskettu arvioitu vuosityötulo oli 249,2 (245,4) miljoonaa euroa. Keskimääräinen vuosityötulo oli siten n (12 280) euroa. Veritas Eläkevakuutuksen suoraan myöntämän TEL:n ja YEL:n mukaisen eläkevakuutuskannan lisäksi yhtiö vastasi myös Försäkringsaktiebolaget Pensions-Alandian kanssa rinnakkaisvakuutuksena Ahvenanmaalla myönnetystä vakuutuskannasta. Veritas Eläkevakuutuksen osuus on puolet tästä vakuutuskannasta, joka vuoden 2002 päättyessä käsitti arviolta (5 800) työntekijää, joiden yhteenlaskettu vuosiansio oli 150,7 (142,0) miljoonaa euroa sekä (1 123) yrittäjää, joiden yhteenlaskettu arvioitu vuosityötulo oli 20,6 (19,9) miljoonaa euroa. Työntekijöiden keskimääräinen vuosiansio oli siten (24 430) euroa ja yrittäjien keskimääräinen vuosityötulo (17 730) euroa. Korvauskulut Eläkkeitä maksettiin vuonna 2002 yhteensä 223,0 (194,1) miljoonaa euroa. Summaan sisältyy yhteensä 1,7 (1,7) miljoonan euron käsittelykustannukset. TEL-eläkkeitä maksettiin 171,3 (143,9) miljoonaa euroa ja YEL:n mukaisia eläkkeitä 49,3 (47,0) miljoonaa euroa. Veritas Eläkevakuutukselta sai lakisääteisen eläkkeensä joulukuun 2002 lopussa yhteensä (17 298) henkilöä. Veritas Avanti -työkyvyn kehittämisohjelmassa toteutettiin ja koordinoitiin vuoden aikana kolmisenkymmentä hanketta. Ohjelma pyrkii tukemaan eläkemuutospaketin päämääriä korostaen erityisesti ennaltaehkäisevää työtä. Työkyvyn ylläpitämiseen suunnatut kulut olivat 0,2 (0,1) miljoonaa euroa. M OMISTUSSUHTEET Veritas Eläkevakuutus Åbo Akademin säätiö 31 % Luottovälitys Oy 13 % Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö 11 % Eschnerska Frilasarettet-säätiö 11 % Pensions-Alandia 11 % Jälleenvakuutusosakeyhtiö Veritas 10 % Yritykset, yhdistykset, yksityishenkilöt 13 % 50 0 MAKSUTULO Veritas Eläkevakuutus MARKKINAOSUUDET VUONNA 2002 Varma-Sampo 37,4 % Ilmarinen 33,6 % Eläke-Tapiola 14,6 % Eläke-Fennia 9,8 % Veritas Eläkevakuutus 4,2 % Pensions-Alandia 0,3 % 11

12 Vastuuvelka Veritas Eläkevakuutuksen yhteenlaskettu vastuuvelka oli yhteensä 1 007,0 (959,4) miljoonaa euroa. Vakuutusmaksuvastuun osuus oli 602,6 (564,3) miljoonaa euroa ja korvausvastuun osuus 404,5 (395,1) miljoonaa euroa. Laskuperustekorko oli koko vuoden ajan 5,25 % ja se alennettiin 4,25 %:iin lukien. Sijoitustoiminta Osakemarkkinoiden voimakas alamäki jatkui vuonna 2002 kuten kahtena edellisenäkin vuonna. Sijoitusmarkkinoiden vaikea tilanne ja maailmantalouden epävarmuus näkyi vahvasti sijoitustoiminnan tuloksessa. Konsernin sijoitustoiminnan tuotot olivat 110,5 (111,4) miljoonaa euroa. Emoyhtiön sijoitustoiminnan tuotot olivat 68,1 (77,1) miljoonaa euroa, mikä on 11,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tilikauden päättyessä konsernin muut kuin sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset olivat kirjanpitoarvon mukaan 1 428,0 (1 314,5) miljoonaa euroa ja emoyhtiössä 977,8 (903,4) miljoonaa euroa. Emoyhtiön sijoitukset rahoitusmarkkinavälineisiin olivat 537,1 (518,0) miljoonaa euroa, joka on 53 % (54 %) vastuuvelasta. Sijoitukset osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin olivat emoyhtiössä vuoden lopussa kirjanpitoarvoltaan 201,0 (179,4) miljoonaa euroa, mikä on 20 % (19 %) vastuuvelasta. Tilivuoden aikana kirjattiin arvonalennuksia 43,8 (20,7) miljoonaa euroa. Palautetut arvonalennukset olivat 1,2 (4,0) miljoonaa euroa. Kiinteistöjen kirjanpitoarvo emoyhtiössä oli vuoden päättyessä 196,7 (159,9) miljoonaa euroa, joka on 19,5 % (16,7 %) vastuuvelasta. Konsernin kiinteistöjen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo on 260,7 (229,5) miljoonaa euroa. Arvostuserot olivat vuoden lopussa emoyhtiössä 76,6 (93,3) miljoonaa euroa ja konsernissa 82,2 (88,6) miljoonaa euroa. Emoyhtiön ja konsernin sijoitussalkku ei sisällä ylisuuria riskikeskittymiä, jotka liittyisivät johonkin yksittäiseen toimialaan tai yksittäiseen yritykseen. SIJOITUSTEN KÄYPÄ ARVO Veritas Eläkevakuutus M Joukkovelkakirjalainat Osakkeet ja osuudet Kiinteistösijoitukset Rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset Lainasaamiset LIIKEKULUT VERRATTUNA MAKSUJEN HOITOKUSTANNUSOSIIN Veritas Eläkevakuutus % Riskienhallinta Sijoitustoiminnan riskienhallinta perustuu Veritas Eläkevakuutuksessa hallituksen vuosittaiseen sijoitussuunnitelmaan, jonka hallintoneuvosto vahvistaa. Sen lisäksi hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallintasuunnitelman, jossa on määritelty eri toimintojen riskienhallinnan päämäärät sekä riskinoton rajat, vastuunjako, avainluvut ja valvontaperiaatteet. Henkilökunta ja liikekulut Veritas Eläkevakuutuksen palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 117 (117) henkilöä. Vuoden aikana konsernissa on työskennellyt keskimäärin 283 (277) henkilöä henkilötyövuosissa laskettuna. Konsernin liikekulut ennen toimintokohtaista jakoa nousivat 26,1 (23,1) miljoonaan euroon vuonna Emoyhtiössä VAKAVARAISUUDEN KEHITYS Veritas Eläkevakuutus % Vakavaraisuusraja Arvostuserot Taseeseen sisältyvä toimintapääoma Tavoitevyöhyke 12

13 yhteenlasketut liikekulut kasvoivat 5,6 %:lla 12,5 (11,9) miljoonaan euroon. Hoitokustannustulos oli 0,6 (0,2) miljoonaa euroa positiivinen. Myynnistä vastaava henkilökunta on Veritas Henkivakuutuksen palveluksessa. Ne erät, jotka maksetaan myyntipalveluista, sisältyvät vastaaviin eriin yhtiön liikekuluissa ikään kuin henkilökunta olisi ollut suoraan yhtiön palveluksessa. Emoyhtiön tulos ja vakavaraisuus TEL-lisärahasto koostuu kahdesta osasta. Asiakkaiden tuleviin vakuutusmaksuhyvityksiin käytettävä osa oli tilikauden päättyessä 0,9 (5,1) miljoonaa euroa. Toinen osa, jota voidaan käyttää toimintapääomana, oli 27,1 (65,8) miljoonaa euroa. TEL-lisärahastoon siirrettiin vakuutusmaksuhyvityksiä varten 0,9 (2,4) miljoonaa euroa. Kirjanpidollinen kokonaisalijäämä oli -25,4 (+8,3) miljoonaa euroa. Lasku johtui sijoitustoiminnan heikenneestä tuloksesta. Arvostuserojen muutos huomioon otettuna kokonaistulos jäi -40,9 (+9,1) miljoonaan euroon. Vuoden 2001 tulokseen sisältyy 33,6 miljoonan euron suuruinen tytäryhtiön osakkeiden arvon tarkistus edeltävään vuoteen verrattuna. Nettotulos verojen jälkeen oli 1,3 (1,3) miljoonaa euroa. Yhtiön vakavaraisuus on edelleen turvallisella tasolla, vaikka se olikin osakemarkkinoiden laskusta johtuen alle ns. tavoitevyöhykkeen. Yhtiön vakavaraisuusaste on 13,0 % (20,4 %), mikä on 1,7-kertainen (2,2-kertainen) vakavaraisuusrajaan nähden. Yhtiön toimintapääoma oli 2,5-kertainen (3,3-kertainen) toimintapääoman vähimmäismäärään verrattuna. Osakkeiden vähentynyt osuus johtui osakekurssien laskusta, eikä osakkeiden myynnistä. Konsernin tulos Veritas Eläkevakuutuskonsernin tuloslaskelma osoittaa -2,8 (-1,7) miljoonan euron alijäämää, joka johtuu lähinnä siitä, että konsernitasolla tehdään poistoja rakennuksiin kohdistuvista konserniaktiivoista, mikä ei rasita emoyhtiön tulosta. Vuonna 2002 on konsernintilinpäätöksessä lisäksi poistettu konsernin sisäisiä myyntivoittoja 3,8 miljoonaa euroa. Tulevaisuudennäkymät Epävarma maailmanpoliittinen tilanne on leimannut alkuvuotta ja on johtanut laskeviin pörssikursseihin. Irakin kärjistynyt tilanne on uhka myös suomalaisille markkinoille. Yhtiön tuloskehitykseen ovat ensisijaisesti vaikuttaneet korkojen ja pörssikurssien kehitys. Laskevat pörssikurssit ovat aiheuttaneet sen, että Veritas Eläkevakuutuksen vakavaraisuus on heikentynyt, mutta se on edelleen turvallisella tasolla. Yhtiön mahdollisuudet ylläpitää työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin tavoitetta, kolmen prosentin vuotuista reaalituottoa sijoituksille lähimpien vuosikymmenien aikana, ovat edelleenkin realistiset. Veritas Eläkevakuutus panostaa edelleenkin lakisääteisten eläkevakuutuspalvelujen tarjoamiseen sekä yrityksille että yrittäjille itsenäisenä, riippumattomana ja kotimaisena eläkevakuutusosakeyhtiönä. Muutokset Veritaksen myyntiverkostossa johtavat tilapäiseen maksutulokehityksen laskuun vuonna Veritasryhmän perustamisen, oman myyntiverkoston järjestämisen sekä muiden toimenpiteiden odotetaan pitkällä tähtäimellä tehostavan toimintaa. Veritas-ryhmän yhteisen strategian työstäminen aloitettiin vuonna 2002 ja työn odotetaan valmistuvan vuonna

14 Tuloslaskelma Emoyhtiö Konserni Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten arvonkorotukset Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Lakisääteiset maksut Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut Muut vakuutustekniset kulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden verot Aikaisempien tilikausien verot Laskennallinen vero Tulos varsinaisesta toiminnasta verojen jälkeen Osuus osakkuusyritysten tuloksesta verojen jälkeen Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Vapaaehtoisten varausten muutos Tilikauden tulos ennen vähemmistöosuutta Vähemmistöosuus tilikauden tuloksesta 8-1 Tilikauden tulos Konsernituloslaskelma ei vastaa virallista rakennetta, jossa vakuutustekninen laskelma on esitetty erikseen henki- ja eläkevakuutuksen osalta. 14

15 Tase Emoyhtiö Konserni VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksiin ja omistusyhteysyrityksiin Konserniyritysten osakkeet ja osuudet Osakkuusyritysten osakkeet ja osuudet Omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Muut sijoitukset Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Vakuutusedustajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Tilikauden tulos Vähemmistöosuus Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Pääomalaina Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu, henkivakuutus Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuu, lakisääteinen eläkevakuutus Korvausvastuu, henkivakuutus Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuu, lakisääteinen eläkevakuutus Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Laskennallinen verovelka Siirtovelat

16 Tuloslaskelman liitteet Konserni Vakuutusmaksutulo ja maksetut korvaukset Henkivakuutuksen vakuutusmaksutulo Ensivakuutus Kotimaasta Jälleenvakuutus Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista (-) -5-4 Henkivakuutuksen vakuutusmaksutulot ja maksetut korvaukset a) Vakuutusmaksutulo ennen luottotappioita ja jälleenvakuuttajien osuutta Henkivakuutus Sijoitussidonnainen henkivakuutus Muu henkivakuutus Työntekijäin ryhmähenkivakuutus Muu ryhmähenkivakuutus Eläkevakuutus Sijoitussidonnainen yksilöllinen eläkevakuutus Muu yksilöllinen eläkevakuutus Ryhmäeläkevakuutus b) Jatkuvat vakuutusmaksut Kertamaksut c) Vakuutusmaksut sopimuksista, jotka oikeuttavat hyvitykseen Vakuutusmaksut sijoitussidonnaisesta vakuutuksesta Maksetut korvaukset ennen jälleenvakuuttajien osuutta Ensivakuutus Henkivakuutus Eläkevakuutus Jälleenvakuutus Maksetut korvaukset ennen jälleenvakuuttajien osuutta Josta: Takaisinostot Säästösummien takaisinmaksut Muut Yhteensä Sijoitussidonnaisten vakuutusten osuus maksetuista korvauksista 32 16

17 1 000 Konserni Lakisääteisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksutulo Ensivakuutus TEL:n mukainen perusvakuutus Työnantajan osuus Työntekijän osuus TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus YEL:n mukainen perusvakuutus YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Jälleenvakuuttajien osuus (-) Vakutuusmaksutulo Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista (-) TEL YEL Lakisääteisen eläkevakuutuksen maksetut korvaukset Ensivakuutus Maksettu eläkkeensaajille TEL:n mukainen perusvakuutus TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus YEL:n mukainen perusvakuutus YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus Maksettu/saatu vastuunjakokorvaus TEL-eläkkeet YEL-eläkkeet Yhteisvastuukorvaukset Korvaustoiminnon hoitokulut Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut Maksetut korvaukset ennen jälleenvakuuttajien osuutta Jälleenvakuuttajien osuus (-) Maksetut korvaukset yhteensä

18 Taseen liitteet Emoyhtiö Konserni Sijoitukset Jäljellä oleva Kirjanpito- Käypä Jäljellä oleva Kirjanpito- Käypä hankinta- arvo arvo hankinta- arvo arvo meno meno Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä Muut kiinteistöosakkeet Kiinteistöjen vuokraoikeuksien hankintamenot Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä Osakkeet ja osuudet Sijoitukset omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Muut sijoitukset Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää: Korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi jaksotettua nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta Indeksiin sidottujen lainojen tuottoa Kirjanpitoarvo sisältää Tuloutettuja arvonkorotuksia Muita arvonkorotuksia Arvostusero (käyvän arvon ja kirjapitoarvon erotus)

19 Emoyhtiö Konserni Oman pääoman muutokset Osakepääoma Osakepääoma Osakkeiden lkm kpl Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto Voitto omien osakkeiden myynnistä 2002: kpl / 2001: 63 kpl Ylikurssirahasto Muu oma pääoma Varmuusrahasto Lunastetut omat osakkeet 2002: kpl / 2001: 64 kpl Omien osakkeiden myynti 2002: kpl / 2001: 63 kpl Siirto edellisen tilikauden ylijäämästä Hallituksen käyttövarat Siirto edellisen tilikauden ylijäämästä Eri tarkoituksiin Edellisen tilikauden ylijäämä Siirto varmuusrahastoon Jaettu osinkoina Siirto hallituksen käyttövaroihin Eri tarkoituksiin Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Yhtiöllä on hallinnassaan yhteensä kpl lunastettuja omia osakkeitaan. Voitonjakokelpoiset varat Vapaa oma pääoma Kertyneestä poistoerosta ja vapaaehtoisista varauksista omaan pääomaan merkitty osuus Voitonjakokelpoiset varat yhteensä Vakavaraisuustunnusluvut Toimintapääoma Oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen Vapaaehtoiset varaukset ja kertynyt poistoero Omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen välinen arvostusero Osittamaton lisävakuutusvastuu Aktivoidut vakuutusten hankintamenot ja aineettomat hyödykkeet (-) Työeläkevakuutusyhtiölain 17 :n toimintapääomavaatimus

20 Sijoitusallokaatio M % M % M % M % M % Lainasaamiset 1) 44 4,1 % 46 4,6 % 53 5,6 % 57 6,5 % 66 8,9 % Joukkovelkakirjalainat 1) ,1 % ,0 % ,0 % ,1 % ,8 % Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 1) 2) 64 6,0 % 94 9,3 % 51 5,4 % 48 5,5 % 37 4,9 % Osakkeet ja osuudet ,0 % ,2 % ,8 % ,3 % ,9 % Kiinteistösijoitukset 3) ,9 % ,0 % ,3 % ,6 % ,4 % Sijoitukset yhteensä % % ,0 % ,0 % ,0 % 1) Sisältää kertyneet korot. 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset. 3) Sisältää sekä käyttö- että sijoitusomaisuuskiinteistöt. 20

21 Sijoitustoiminnan tuotto M Sijoitus- Sitoutunut Tuotto-% Tuotto-% Tuotto-% Tuotto-% Tuotto-% tuotot pääoma sitoutu- sitoutu- käyvälle käyvälle käyvälle yhteensä neelle neelle arvolle arvolle arvolle pääomalle pääomalle ) 1) 1) 3) 2) 2) 2) Lainasaamiset 2,3 49,2 4,7 % 5,5 % 4,7 % 5,3 % 5,5 % Joukkovelkakirjalainat 34,5 448,2 7,7 % 4,8 % 5,0 % 1,3 % 9,9 % Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 2,9 80,4 3,6 % 4,1 % 4,1 % 2,8 % 3,3 % Osakkeet ja osuudet -62,8 192,7-32,6 % 1,7 % -11,5 % 41,4 % 10,4 % Kiinteistösijoitukset 16,4 185,7 8,8 % 7,4 % 7,5 % 9,5 % 7,9 % Sijoitukset yhteensä -6,8 956,2-0,7 % 4,5 % 2,4 % 12,4 % 8,8 % Sijoitustoiminnan kohdistamattomat kulut ja liikekulut -1,5 956,2-0,2 % -0,1 % -0,1 % -0,1 % Sijoitustuotot yhteensä -8,3 956,2-0,9 % 4,4 % 2,3 % 12,3 % 8,8 % 1) Vuosien tuotto on laskettu käyttäen aika- ja rahapainotettua kaavaa (money weighted return = MWR). 2) Vuosien tuotto on laskettu sijoitusten käypien arvojen perusteella (vuoden alun ja lopun käypien arvojen keskiarvo). 3) Vuoden 2001 sijoitustuottoihin sisältyy 33,6 miljoonan euron tarkistus tytäryhtiöosakkeiden käypään arvoon. Ilman ko. arvontarkistusta sitoutuneen pääoman tuotto olisi osakkeiden osalta ollut -12,1 % ja sijoitustoiminnan tuotto yhteensä 1,0 %. 4) Tytäryhtiöosakkeiden arvostusmenetelmää on muutettu vuonna Jos uutta arvostusmenetelmää olisi sovellettu , osakkeiden ja osuuksien sijoitustuotot vuodelta 2002 olisivat olleet 4,2 miljoonaa euroa korkeammat ja kokonaistuotto sitoutuneelle pääomalle olisi ollut -0,4 %. 21

22 Taloudellista kehitystä kuvaavat luvut M Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo 271,9 257,4 232,1 211,1 186,3 Maksetut eläkkeet 132,4 118,2 106,4 98,7 91,6 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin -4,5 45,3 19,4 98,7 60,0 Sijoitustoiminnan tuotto sitoutuneelle pääomalle -0,9 % 4,4 % 2,3 % 12,3 % 8,8 % Liikevaihto 343,8 338,0 311,5 283,9 245,7 Kokonaisliikekulut 11,0 10,4 9,2 9,1 7,1 % liikevaihdosta 3,2 % 3,1 % 3,0 % 3,2 % 2,9 % % TEL-palkka- ja YEL-työtulosummasta 0,9 % 0,9 % 0,9 % 1,0 % 0,9 % Kokonaistulos -40,9 9,1-5,2 83,7 40,2 Vastuuvelka 1 007,1 959,4 860,6 766,9 671,3 Toimintapääoma 126,3 181,6 183,3 204,9 137,1 % vastuuvelasta 13,0 % 20,4 % 23,2 % 29,3 % 21,7 % suhteessa vakavaraisuusrajaan 1,7 2,2 2,3 3,0 2,8 Tasoitusvastuu 110,5 103,0 97,2 85,6 69,1 Eläkevarat 1 083, ,7 953,0 886,9 751,6 Siirto asiakashyvityksiin TEL-palkkasummasta 0,1 % 0,3 % 0,3 % 1,1 % 0,6 % Maksetut asiakashyvitykset TEL-palkkasummasta 0,5 % 0,9 % 0,9 % 1,0 % 0,6 % TEL-palkkasumma 941,6 894,6 809,0 715,6 635,8 YEL-työtulosumma 254,6 245,4 227,1 213,4 200,1 TEL-vakuutuksenottajia TEL-vakuutettuja YEL-vakuutuksenottajia Eläkkeensaajia Tulosanalyysi Tuloksen synty Vakuutusliikkeen tulos 8,6 8,0 12,8 17,6 11,1 Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin -50,1 0,9-17,9 67,0 29,1 + Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin -4,5 45,3 19,4 98,7 60,0 - Vastuuvelan tuottovaatimus -45,6-44,4-37,3-31,7-30,9 Hoitokustannustulos 0,6 0,2-0,1-0,9-0,0 Kokonaistulos -40,9 9,1-5,2 83,7 40,2 Tuloksen käyttö Vakavaraisuuden muutos Tasoitusvastuun muutos 7,5 5,8 11,4 16,5 10,9 Toimintapääoma -52,7-1,3-20,3 58,4 25,3 Osittamattoman lisävakuutusvastuun muutos -38,7-0,8 6,7 18,1 1,7 Arvostuserojen muutos -15,5 0,8-27,7 39,8 18,9 Tilinpäätössiirtojen kertymän muutos 0,2-2,6-0,6-0,7 0,8 Tilikauden voitto 1,3 1,3 1,3 1,2 3,9 Siirto asiakashyvityksiin 0,8 2,4 2,5 7,6 4,0 Siirto asiakashyvityksiin (rinnakkaisvakuutuksiin) 1,5 2,2 1,2 1,2 0,0 Ositetun lisävakuutusvastuun täydennykseen 2,0 Yhteensä -40,9 9,1-5,2 83,7 40,2 22

23 M Vakavaraisuus Toimintapääoma ja sen rajat Vakavaraisuusraja 7,7 % 9,4 % 10,3 % 9,8 % 7,9 % Tavoitevyöhykkeen alaraja 15,3 % 18,8 % 20,6 % 19,5 % 15,7 % Tavoitevyöhykkeen yläraja 30,6 % 37,6 % 41,3 % 39,0 % 31,4 % Toimintapääoma 13,0 % 20,4 % 23,2 % 29,3 % 21,8 % - taseeseen sisältyvä toimintapääoma 5,4 % 10,3 % 11,9 % 12,4 % 9,3 % - arvostuserot ja muut taseen ulkopuoliset erät 7,6 % 10,1 % 11,3 % 16,8 % 12,5 % Sijoitustoiminnan tuottoerittely ja tulos Suorat nettotuotot 51,5 50,1 46,1 43,0 38,9 Lainasaamiset 2,3 2,6 2,5 3,4 3,8 Joukkovelkakirjalainat 26,2 25,4 22,7 22,0 21,6 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 2,9 2,8 2,2 1,0 1,1 Osakkeet ja osuudet 6,9 7,0 9,1 5,2 3,8 Kiinteistösijoitukset 12,2 11,1 10,1 9,4 8,1 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut 1,0 1,2-0,5 2,0 0,5 Arvonmuutokset kirjanpidossa -40,5-5,6 1,0 15,9 2,2 Osakkeet ja osuudet -40,4-3,3-1,0 14,5-1,4 Joukkovelkakirjalainat 1,5-1,5 3,0 1,9 4,9 Kiinteistösijoitukset -1,6-0,8-1,0-0,5-1,3 Sijoitustoiminnan nettotuotot kirjanpidossa 11,0 44,5 47,1 58,9 41,1 Arvostuserojen muutos -15,5 0,8-27,7 39,8 18,9 Osakkeet ja osuudet -29,3 0,5-25,4 54,1 8,3 Joukkovelkakirjalainat 6,8-2,2-6,4-20,6 6,7 Kiinteistösijoitukset 7,0 2,5 4,1 6,3 3,9 Sijoitustoiminnan tuotot käyvin arvoin -4,5 45,3 19,4 98,7 60,0 Vastuuvelan tuottovaatimus -45,6-44,4-37,3-31,7-30,9 Sijoitustoiminnan kirjanpidollinen tulos -34,6 0,1 9,8 27,2 10,2 Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin -50,1 0,9-17,9 67,0 29,1 Hoitokustannustulos Vakuutusmaksun hoitokustannusosat 11,0 10,1 8,7 7,9 6,9 Toimintokohtaiset liikekulut -11,0-10,4-9,2-9,1-7,1 Muut tuotot ja kulut 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 Hoitokustannustulos 0,6 0,2-0,1-0,9-0,0 Hoitokustannukset/vakuutusmaksun hoitokustannusosat 94,8 % 98,1 % 100,7 % 111,6 % 100,5 % 23

24 Hallituksen ehdotus voiton käytöstä Konsernin osingonjakokelpoinen vapaa oma pääoma oli taselaskelman mukaan euroa. Emoyhtiön vapaa oma pääoma oli taselaskelman mukaan ,19 euroa. Emoyhtiön voitto tilikaudelta oli ,39 euroa. Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että ,39 euroa siirretään varmuusrahastoon, ja että yhtiön osakkaille jaetaan osinkona 5,00 euroa osakkeelta eli yhteensä ,00 euroa ,00 euroa ehdotetaan asetettavaksi hallituksen käyttöön yleishyödyllisiä tarkoituksia varten. Edellyttäen, että hallituksen esitys hyväksytään, ovat emoyhtiön osakepääoma, ylikurssirahasto ja varmuusrahasto yhteensä euroa. Konsernin ja emoyhtiön tuloksen ja aseman osalta viitataan muilta osin tulos- ja taselaskelmiin, rahoitusanalyyseihin ja muihin tilinpäätöstietoihin. Turussa 27. maaliskuuta 2003 Caj-Gunnar Lindström puheenjohtaja Peter Wetterstein varapuheenjohtaja John Glad Jorma Hanhiala Kurt Häggblad Mikael Ingberg Torbjörn Jakas Mirja Janérus Matti Koivisto Timo Pahl Thor Sourander Johan Åström Folke Lindström toimitusjohtaja 24

25 Tilintarkastuskertomus Olemme tarkastaneet Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen sekä konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Valvontatilintarkastuksesta on vastannut Dan Jungar, KHT, ja hän on antanut siitä erillisen lausunnon. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme toteamme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta tilasta. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voiton käytöstä on osakeyhtiölain mukainen. Turussa 23. huhtikuuta 2003 Dan Jungar Jukka Korin Kari Niukko KHT KHT KHT Hallintoneuvoston lausunto Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksen hallintoneuvosto on tutustunut yhtiön tilinpäätökseen vuodelta 2002 ja siihen sisältyviin konsernitilinpäätökseen sekä tilintarkastajien kertomukseen. Hallintoneuvosto ehdottaa, että yhtiökokous vahvistaa tuloslaskelman ja taseen sekä konsernituloslaskelman ja konsernitaseen ja puoltaa hallituksen ehdotusta yhtiökokouksen käytettävänä olevien varojen käytöstä. Hallintoneuvoston jäsenistä ovat kuluvan vuoden päättyes- sä erovuorossa Ulla Achrén, Erik Bärnas, Ann-Sofi Hurme, Tomas Jung (SAK), Göran Meinander (AKAVA), Ari Seger (SAK), Tom Weckström ja Monika Wikeström-Virtanen (Palvelutyönantajat). Aikaisempien hallintoneuvoston jäsenten, nyttemmin hallituksen varsinaisten jäsenten, Mikael Ingbergin ja Mirja Janéruksen jäsenyys hallintoneuvostossa päättyi 1. tammikuuta 2003, kun he siirtyivät hallitukseen. He ovat jättäneet paikkansa hallintoneuvostossa täytettäviksi. Turussa 25. huhtikuuta 2003 Arndt Reuter puheenjohtaja Håkan Anttila varapuheenjohtaja 25

26 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2002 Henkivakuutusosakeyhtiö Veritas (jäljempänä Veritas Henkivakuutus) on Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksen (Veritas Eläkevakuutuksen) kokonaan omistama tytäryhtiö. Veritas Henkivakuutus (ent. Verdandi) perustettiin Turussa vuonna 1905 jälleenvakuutusyhtiönä ja se kuuluu maamme vanhimpiin toimiviin vakuutusyhtiöihin. Henkivakuutusten myynnin yhtiö aloitti vuonna Nykyisessä muodossa yhtiö on toiminut vuodesta 1994, joten vuosi 2002 oli yhtiön yhdeksäs toimintavuosi. Veritas Henkivakuutus vuonna 2002 Toimintavuosi 2002 oli ensimmäinen koko vuosi Veritasryhmän toiminnassa. Vuoden aikana on hiottu yhteistä myyntiorganisaatiota ja yhteisiä toimintatapoja. Yhteistyö Aktia Säästöpankin, Ålandsbankenin, paikallisten osuuspankkien sekä joidenkin säästöpankkien kanssa jatkui menestyksellisesti. Yhtiön hallitukseen kuuluivat koko kalenterivuoden ajan diplomiekonomi Folke Lindström puheenjohtajana, kauppatieteiden tohtori Caj-Gunnar Lindström varapuheenjohtajana, diplomiekonomi Torbjörn Jakas, kauppatieteiden maisteri Thor Sourander, filosofian maisteri, SHV Leo Wistbacka sekä yhtiön toimitusjohtaja filosofian tohtori, SHV Matti Ruohonen. Henkivakuutustoiminnan kehitys Suomessa Toimintaympäristö oli henkivakuutustoiminnan kannalta edelleen vaikea. Koko alan maksutulo kasvoi niukasti edellisvuodesta. Maksutuloksi muodostui 3,3 (3,2) miljardia euroa. Suluissa oleva luku koskee vuotta Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksutulo kasvoi edelleen tasaiseen tahtiin 7,7 %, samoin riskivakuuttamisen 5,8 %. Säästöhenkivakuutus elpyi edellisen vuoden jyrkästä pudotuksesta. Sen sijaan kapitalisaatiosopimusten ja ryhmäeläkevakuutusten maksutulo laski. Osakemarkkinoiden epävarmuus jatkui koko vuoden. Yritysten kirjanpitoskandaalit, keskeisten maiden talouksien elpymisen viivästyminen ja sodan uhka Irakissa ylläpitivät suurta epävarmuutta. Helsingin Pörssin yleisindeksi laski 34,8 % ja oli vuoden lopussa 69,3 % alempana kuin huippulukemassaan maaliskuussa vuonna Pörssikurssien lasku heikensi henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta kaikkialla. Suomessa tämä näkyi yhtiöiden linjamuutoksina: luovuttiin aktiivisesta kapitalisaatiosopimusten myynnistä ja toisaalta painotettiin yhä enemmän sijoitussidonnaista vakuuttamista. Korkotaso säilyi alhaalla koko vuoden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoaan vielä joulukuussa puolella prosenttiyksiköllä. Alhainen korkotaso yhdessä laskevien pörssikurssien kanssa pakotti yhtiöt pudottamaan asiakashyvityksiään. Kuitenkin yhtiöt ovat jo kolmantena perättäisenä vuonna antaneet asiakkailleen parempaa tuottoa kuin yhtiöt itse ovat ansainneet. Yhtiöiden laskenut vakavaraisuus pakottaa yhtiöt tulevaisuudessa varovaisempaan lisähyvityspolitiikkaan. Suomen markkinoille ei tullut vuoden aikana uusia henkivakuutusyhtiöitä. Kokonaisuudessaan finanssimarkkinoiden rakenteissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ainoastaan Pohjola-ryhmän ja eräiden säästöpankkien ilmoitus yhteistyöstä ja uuden pankin perustamisesta pääkaupunkiseudulle oli merkittävämpi muutos kilpailutilanteeseen. Joulukuussa valtioneuvoston asettama ns. Arvelan ryhmä julkisti muistionsa Kilpailukykyiseen verotukseen. Se sisälsi useita perustavaa laatua olevia muutosehdotuksia erityisesti vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verotukseen. Muistio on lausuntokierroksella ja vakuutusalan keskeisiä edunvalvontatehtäviä on vaikuttaa toimintaedellytysten säilymiseen, kun edetään muistion ehdotusten mahdolliseen täytäntöönpanoon. Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto päätti joulukuussa vahvistaa henkivakuutusten edunvalvonnan resursseja. Tämä antaa tulevaisuudessa mahdollisuuden systemaattisempaan ja pitkäjännitteisempään edunvalvontaan ja toivottavasti sitä kautta toimintaedellytysten paranemiseen. Vakuutustoiminta Maksutulo Yhteistyön loppuminen vakuutusyhdistysten kanssa ja oman myyntiorganisaation sisäänajo aiheutti sen, että yhtiön uusmyynti heikkeni jonkin verran. Oma myynti ja muut kanavat eivät täysin korvanneet poistuneen kanavan myyntiä. Maksutulo pieneni edellisestä vuodesta 4,0 % ja oli 68,7 (71,6) miljoonaa euroa. Markkinaosuus oli 2,1 %. Riskivakuutusten maksutulo oli 16,9 miljoonaa euroa ja markkinaosuus 9,6 %. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen maksutulo oli 2,0 miljoonaa euroa. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksutulo oli 26,2 miljoonaa euroa ja markkinaosuus 4,3 %. Säästövakuutusten maksutulo oli 25,6 miljoonaa euroa. Säästö- ja eläkevakuutusmaksuista 2,6 (2,7) miljoonaa euroa kohdistuu sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin. Kokonaismaksutulosta 3,3 (2,9) miljoonaa euroa koostui rinnakkaisvakuutuksena Ahvenanmaalla Försäkringsaktiebolaget Liv-Alandian kanssa myönnetystä vakuutuskannasta. Korvauskulut Yhtiön maksamat korvaukset käsittelykustannuksineen olivat 37,4 miljoonaa euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 13,7 %. Voimakas kasvu selittyy edelleen suuresta määrästä erääntyneitä vakuutuksia. Tämä taas on seurausta aiempien vuosien vakuutusmaksujen voimakkaasta kasvusta ja kohtuullisen lyhyistä vakuutusajoista. Kuolemantapauksista maksetut korvaukset olivat poikkeuksellisen pienet. Vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen kasvoi 8,7 % ja oli 466,5 miljoonaa euroa. Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan osuus tästä oli 5,6 miljoonaa euroa. Vastuuvelan laskennassa on käytetty laskuperustekorkona 4,5 % ennen voimaan tulleiden henkivakuutusten ja vapaaehtoisten eläkevakuutusten osalta. Ryhmäeläkevakuutusten ja lähtien voimaan tulleiden vakuutusten osalta laskuperustekorkona on käytetty 3,5 %. Sijoitustoiminta Osakemarkkinoiden heikkous heijastui voimakkaasti sijoitustoiminnan tulokseen. Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 19,1 (20,3) miljoonaa euroa. Arvonalennuksia kirjattiin lähes 23,9 (11,7) miljoonaa euroa. Toisaalta myyntivoittoja syntyi 26