Hämeenlinnan kaupungin omistajapoliittinen ohjelma/ omistajapoliittiset linjaukset

Transkriptio

1 1 Hämeenlinnan kaupungin omistajapoliittinen ohjelma/ omistajapoliittiset linjaukset 2014

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMEKSIANTO JA SEN TOTEUTUS YLEISTÄ KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKASTA JA PALVELUHANKINNASTA OMISTAJAOHJAUS PROSESSINA OMISTAJAPOLIITIKAN MERKITYS OSANA JOHTAMISTA VASTUU OMISTAJAPOLITIIKAN TOTEUTTAMISESTA TAVOITTEEN ASETTELU JA KONSERNIOHJAUKSEN PERUSTEET KONSERNIOHJAUS JA VALVONTA RAPORTOINTI JA TARKASTUS OMISTAJAOHJAUKSEN YLEISET PERIAATTEET YHTEISÖN TOIMINTAMUODON VALINTA TOIMINTAMUODON VALINTAAN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO OSAKEYHTIÖ LIIKELAITOS KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ SÄÄTIÖ YHDISTYS MARKKINOILLA TOIMIMINEN KAUPUNGIN ASEMA MARKKINOILLA MARKKINOILLA TOIMIVAT YHTEISÖT ERITYISASEMASSA OLEVAT YHTIÖT IN HOUSE -YHTIÖT ERITYISYHTIÖN JA IN HOUSE -YHTIÖN TOIMINNAN AVAAMINEN MARKKINOILLE YHTIÖIDEN PÄÄOMITTAMINEN JA KAUPUNGIN RAHOITUSVASTUU YHTIÖISTÄ TUOTTOVAATIMUSTEN ASETTAMISEN YLEISET PERIAATTEET TUOTTOVAATIMUKSESTA PÄÄTTÄMINEN MARKKINOILLA TOIMIVAT YHTIÖT ERITYISASEMASSA OLEVAT YHTIÖT JA IN HOUSE -YHTIÖT KONSERNIN SISÄISET PALVELUT JA NIIDEN HINNOITTELU YHTEISKUNTAVASTUU JA HENKILÖSTÖPOLITIIKKA TAVOITTEET KONSERNIRAKENTEELLE MUUTOKSET OMISTAMISESSA... 23

3 3 5. HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENTEEN KUVAUS OMISTUSKONSERNI OMISTAJAOHJAUKSEN ORGANISOINTI JA HALLINNOLLINEN KONSERNI OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET TOIMIALOITTAIN YLEISTÄ KAUPUNGIN LIIKELAITOKSET LINNAN TILAPALVELUT LIIKELAITOS LINNAN INFRA -LIIKELAITOS LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS LIIKUNTA HÄMEENLINNAN LIIKUNTAHALLIT OY (KONSERNI) ASUMINEN HÄMEENLINNAN ASUNNOT OY HÄMEENLINNAN VANHUSTEN ASUNTOSÄÄTIÖ HÄMEENLINNAN ERITYISASUNTOSÄÄTIÖ SISÄISET PALVELUT / IN HOUSE -PALVELUT TEKME OY (KONSERNI) KUNTAPRO TYÖSYKE OY ELINKEINON KEHITTÄMISPALVELUT LINNAN KEHITYS OY (KONSERNI) HÄMEENLINNAN ETELÄRANTA OY TEKNISET PALVELUT HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY KIERTOKAPULA OY HÄMEENLINNAN PYSÄKÖINTI OY KULTTUURI KULTTUURI- JA KONGRESSIKESKUS VERKATEHDAS OY HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TEATTERI OY SIBELIUKSEN SYNTYMÄKAUPUNKI-SÄÄTIÖ KOULUTUS HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU OY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TAVASTIA TERVEYDENHUOLTO... 45

4 KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ MUUT OLEMASSA OLEVAT OHJEET OMISTAJAPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN MÄÄRITELMIÄ... 47

5 5 1. TOIMEKSIANTO JA SEN TOTEUTUS Hämeenlinnan kaupungin konsernirakenne ja yhtiöiden omistus muuttui merkittävästi palvelurakennemuutoksen yhteydessä. Muutoksen yhteydessä osa toiminnoista järjestettiin konserniin kuuluvien yhteisöiden tai yhtiöiden kautta. Hämeenlinnan kaupungilla on oman organisaation ja siihen sisältyvien liikelaitosten lisäksi noin neljäkymmentä tytäryhteisöä, joiden joukossa on osakeyhtiöitä, säätiöitä ja kuntayhtymiä. Lisäksi kaupungilla on useita osakkuusyhteisöjä, joista monien toiminta liittyy olennaisesti kaupungin tehtäviin. Kokonaisvaltaiset kaupungin omistuksiin liittyvät omistajapoliittiset linjaukset laadittiin ensimmäisen kerran vuonna Niiden tekeminen todettiin tarpeelliseksi kaupunkiorganisaation laajentuessa ja osin hajautuessa sekä toimintaympäristössä tapahtuvien nopeiden muutosten myötä. Tätä ennen Hämeenlinnan kaupunki oli linjannut omistajapolitiikkaa 2010 palvelu- ja hankintastrategiassaan. Omistajapoliittisia linjauksia tarvitaan konsernijohdon työn tueksi ja tukemaan yhteisöjen toimintaa pitkällä tähtäimellä sekä poliittisen ohjauksen vahvistamiseksi. Kaupunginhallituksen konsernijaoston vuoden 2014 toimintasuunnitelman mukaan omistajapoliittiset linjaukset uusitaan kokonaisuudessaan palvelu- ja hankintaohjelman hyväksymisen jälkeen ja viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2014 aikana. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden palvelu- ja hankintaohjelman vuosille (PALHA 2) Konserniyhtiöiden kehittäminen on nostettu yhdeksi ohjelman hankkeista ja tavoitteena on: - selvittää yhtiöiltä ostettavien palvelujen oikea hinta ja laatu - arvioida strategisten yhtiöiden tulevaisuus (viedäänkö markkinoille, kotiutetaanko omaksi toiminnaksi, asiakaskunnan laajentaminen omistamisen kautta) - kehittää omistajapolitiikkaa, konserniohjausta ja palvelusopimuksia Omistajapoliittisten linjausten päivittäminen on tehty virkamiestyönä. Linjauksia on käsitelty konsernijaoston seminaarissa ja kokouksessa ennen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyä.

6 6 2. YLEISTÄ KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKASTA JA PALVELUHANKINNASTA Omistaminen ei ole kaupungille itsetarkoitus, vaan sen tulee aina olla harkittua toimintaa, joka perustuu valittuihin kriteereihin. Tärkein kriteeri on, että omistus on olennaista kaupungin strategian toteuttamisen kannalta ja tukee valittuja päämääriä. Tämän lisäksi omistamisen tulisi aina olla taloudellisesti kannattavaa. Omistamisen kolmantena strategisena kriteerinä on korkealaatuisten palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti. Oma omistus tarjoaa mahdollisuuden vertailla palveluja muiden omistamaan tuotantoon. Jos strategisen omistamisen kriteerit eivät toteudu, omistaminen ei ole perusteltua. Tällöin resurssit, sekä taloudelliset että aineettomat, pitää voida vapauttaa ja kohdistaa muualle. Omistajaohjaus on toimintatapa, jolla toteutetaan omistajapolitiikkaa. Se on tärkeä osa kaupunkikonsernin strategista johtamista. Omistajaohjauksessa tarkastellaan seuraavia teemoja: - yhtiöiden taloudellinen liikkumavara - henkilöstön saatavuus - aito kilpailutilanne - vertailtavuus ja tuotteistaminen - kilpailulainsäädäntö Omistajaohjauksen keskeiset periaatteet ovat: 1. Markkinalähtöisyys lisääntyy ja kilpailu avautuu. Kaupungin tulee olla aktiivinen toimija muutostilanteissa. 2. Yhtiöittäminen edellyttää kehittämispanosta ja sopeuttamisaikaa. Virastoa ei voi muuttaa liiketaloudelliseksi yhtiöksi ilman osaamista. 3. Monopoli-tilanteet ovat kustannustehottomia, kaikissa ulkoa hankittavissa palveluissa on pyrittävä ratkaisuun, jossa on vaihtoehtoja ja vertailumahdollisuuksia. 4. Yhtiöiden toimintaa voidaan avata markkinoille vaiheittain, jotta oman ja ulkoisen toiminnan vertailtavuus olisi mahdollinen ja jotta yhtiöiden liiketoiminnallinen osaaminen ja päätöksenteon vapaus olisi riittävällä tasolla. Kaikkien yhtiöiden toimintaa ei kuitenkaan avata markkinoille. Ratkaisu tehdään yhtiöittäin. 5. Markkinoita tulee hyödyntää erityisesti tukipalveluissa, jotta peruspalvelut voidaan rahoittaa. 6. Kunnallinen liikelaitos ei voi toimia avoimilla markkinoilla kilpailutilanteessa. Liikelaitos on hyvä toimintatapa silloin, kun tavoitteena on sisäinen tehokkuus.

7 7 3. OMISTAJAOHJAUS PROSESSINA 3.1. OMISTAJAPOLIITIKAN MERKITYS OSANA JOHTAMISTA Omistajapoliittisten linjausten lähtökohtina ovat kaupungin strategian linjaukset ja tavoitteet. Hämeenlinnan kaupungin omistamat yhteisöt muodostavat merkittävän varallisuuden. Näin ollen omistajapolitiikan tulisi olla hyvin ohjattua, kontrolloitua ja läpinäkyvää sekä tavoitteellista. Omistajapoliittiset linjaukset sitovat yhteisöt kaupungin strategiseen johtamiseen. Omistajapoliittisen toiminnan tulee nauttia julkista luottamusta ja toimintaperiaatteiden tulee toimia erilaisissa ja hyvinkin nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Omistajapoliittisten linjausten tarkoituksena on ohjata ja tukea yhteisöissä tehtäviä päätöksiä ja toimintaa. Strategisen suunnittelun asiakirjat ja niiden suhde toisiinsa Hämeenlinnan strategia VAL- TUUS- TON HYVÄK- SYMÄT Palvelu- ja hankinta ohjelma PALHA Elinvoimaohjelma EVO Kestävä elämäntapa ohjelma Asunto-ohjelma Maankäytön strategiset periaatteet Hyvinvointikertomus Muut suunnitelmat Omistaja poliittinen ohjelma LAUTA- KUNTIEN HYVÄK- SYMÄT Palvelusuunnitelma Vuotuinen palvelutilausbudjetti Vuotuiset palvelusopimukset KAUPUNGINHAL- LITUKSEN hyväksyttävä Henkilöstöohjelma Liiketoimintasuunnitelmat Ulkoinen palvelutuotanto Liiketoimintasuunnitelmat Oma palvelutuotanto KUVIO 1. (YLLÄ) Strategisen suunnittelun asiakirjat ja niiden suhde toisiinsa Omistajapolitiikka ja sen linjaukset ovat merkittävä osa kaupungin johtamista ja johtamisen väline. Linjausten tavoitteena on ohjata myös kaupungin päätöksentekoa ja

8 8 tuoda systemaattisuutta siihen. Linjaukset ja valinnat ovat myös keinoja ohjata ja tukea kaupungin tulevaisuuden kehitystä ja rakennetta. Konsernirakenteen tulee tukea ja täydentää kaupungin perusrakennetta. Kaupungin tämän hetkinen organisaatio ilmenee seuraavasta kuviosta: KUVIO 2. Hämeenlinnan kaupungin organisaatiokaavio.

9 VASTUU OMISTAJAPOLITIIKAN TOTEUTTAMISESTA TAVOITTEEN ASETTELU JA KONSERNIOHJAUKSEN PERUSTEET Vastuu omistajapolitiikan ohjauksesta ja linjaamisesta on kaupunginvaltuustolla, jonka tulee kuntalain 13 :n mukaisesti päättää kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä päättää kaupungin liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Muilta osin valtuusto voi delegoida toimivaltaansa johtosäännöllä (hallintosääntö). Kaupunginhallituksella on valmisteluvastuu valtuuston päätettäväksi tulevissa asioissa. Omistuksen tai konserniyhteisöjen uudelleenorganisoinnit tulee saattaa valtuuston päätettäviksi. Omistajapolitiikassa määritellään kaupunkikonsernin tulevaisuuden visiot ja tahtotila toiminnan suuntaamiseksi. Valtuusto päättää kaupungin omistajapoliittisista linjauksista vähintään kerran valtuustokaudessa. Omistajapolitiikkaa rakennetaan pitkäjänteisesti, mutta olosuhteiden muuttuessa tai toiminnan tehostamiseksi tavoitteen asettelua arvioidaan määräajoin uudelleen KONSERNIOHJAUS JA VALVONTA Kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen konsernijaosto, kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus panee täytäntöön kaupunginvaltuuston päätökset ja käyttää hallintosäännössä määriteltyä toimivaltaa omistajapolitiikan suuntaamisessa ja toteuttamisessa sekä konserniohjauksessa. Hallintosäännön 4. luvun 1 :n mukaisesti kaupunginhallitus vastaa kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, taloudenhoidosta, kaupungin omaisuudesta ja omistajapolitiikasta, kaupunkikonsernista, toiminnoista, palveluista ja palvelutuotannosta, elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä sekä niiden strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä. Kaupunginhallitus nimeää yhtiöiden toimintaa seuraavat henkilöt, jotka seuraavat myös omistajapoliittisten linjausten toteuttamista yhtiöissä. Kaupunginhallituksen alaisuudessa on alkaen toiminut konsernijaosto, jonka tehtävinä on Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön mukaan alkaen kaupunginvaltuuston hyväksymää konserniohjetta sekä muita konsernia koskevia ohjeita noudattaen:

10 10 1. tehdä kaupunginhallitukselle esityksiä omistajapolitiikan linjauksista ja konserniohjauksen periaatteista sekä tytäryhteisöille ja säätiöille asetettavista tavoitteista 2. seurata, että ne yhteisöt, laitokset ja säätiöt, joissa kaupungilla on määräysvaltaa, toimivat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti, sekä huolehtia konsernivalvonnan toteuttamisesta 3. käsitellä tytäryhteisöjen ja konserniin kuuluvien säätiöiden seurantaraportit ja muutoinkin seurata niiden toimintaa 4. antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöissä, laitoksissa ja säätiöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin silloin, kun kysymyksessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia 5. päättää kaupungin konserniohjeiden mukaisen ennakkosuostumuksen antamisesta 6. käyttää osakkeenomistajalle kuuluvaa päätösvaltaa silloin, kun päätös tehdään yhtiökokousta pitämättä ja kun kysymyksessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia 7. tehdä vaatimus ylimääräisen yhtiökokouksen tai vastaavan kokouksen koollekutsumiseksi 8. huolehtia kaupungin strategisten yhteisöjen hallitusten jäsenten kouluttamisesta ja varmistua näiden osaamisesta Kaupungin konsernipalveluihin on alkaen perustettu omistajaohjauksen vastuualue, jonka tehtävinä ovat kaupunginhallituksen konsernijaoston valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät, kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöjen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden valmistelu ja raportoinnin käsittely, konserniyhteisöjen ohjaus, seuraus ja tukeminen sekä konserniohjeiden noudattamisen valvonta. Vastuualuetta johtaa liiketoimintajohtaja. Kaupungin muiden toimielinten ja viranhaltijoiden vastuu konserniohjauksesta ilmenee hallintosäännöstä.

11 11 Konserniohjauksen järjestämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: Kaupunginhallitus tai kaupunginhallituksen konsernijaosto tekee merkittävät konserniohjaukseen liittyvät ratkaisut. Tärkeä työkalu konserniohjauksessa on sopimusohjaus, jota toteutetaan palvelusopimuksilla. Sopimusohjauksessa tilaajan ja tuottajan roolit pyritään pitämään erillään, eikä vastuuta tuottajana toimivan yhteisön omistajaohjauksesta anneta tilaajalle. Tuottajayhteisön ei tule olla tilaajayhteisön alainen. Näin voidaan varmistaa, että verovarojen käyttö on tehokasta ja vapaata muista intresseistä ja että budjettirahoitus ohjataan sille suunnattuun tarkoitukseen. Valvojan ja yhteisön hallituksen jäsenen roolit on eriytetty. Yhteisön omistajavalvonnasta vastuussa olevaa henkilöä ei nimetä yhteisön hallitukseen. Osakkuusyhteisöjen konserniohjauksessa kaupunki tekee yhteistyötä muiden omistajien kanssa. Merkittävänä konserniohjaukseen liittyvänä ratkaisuna pidetään kaupungin kannan ottamista asioissa, - joilla arvioidaan olevan olennainen vaikutus kaupungin tilinpäätökseen tai talousarvioon tai - joiden arvioidaan sisältävän merkittäviä riskejä tai - joissa sopimuksen tai järjestelyn arvo on yhteisön kannalta merkittävä tai - joissa on kysymys olennaisista muutoksista yhteisön liiketoimintaan RAPORTOINTI JA TARKASTUS Kaupunginhallituksen konsernijaoston on säännöllisesti ja dokumentoidusti seurattava kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen strategisten tavoitteiden toteutumista, toimintaa ja kannattavuutta sekä tehtävä tarvittavat omistajaohjaukselliset toimenpiteet toiminnan tehostamiseksi ja omaisuuden arvon säilyttämiseksi. Yhteisöjen toiminnan tulosta ja kannattavuutta voidaan esimerkiksi tarvittaessa verrata konsernin ulkopuolisten saman toimialan muiden yhtiöiden vastaaviin lukuihin. Kaupunginhallituksen on vuosittain toimintakertomuksen ja konsernitilinpäätöksen yhteydessä raportoitava kaupunginvaltuustolle omistajapolitiikan toteutumisesta edellisen tilikauden aikana.

12 12 Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunnalla on oikeus saada tarvitsemansa selvitykset tytäryhteisöjen toiminnasta ja tilinpäätöksistä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä säädetään hallintosäännössä ja sen nojalla annetuissa ohjeissa ja määräyksissä. Kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston on järjestettävä omistajaohjaukseen liittyen riittävää perehdyttämistä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille sekä huolehdittava tiedottamisen ja kaupunkiorganisaation sisäisen viestinnän järjestämisestä. 4. OMISTAJAOHJAUKSEN YLEISET PERIAATTEET 4.1. YHTEISÖN TOIMINTAMUODON VALINTA TOIMINTAMUODON VALINTAAN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO Kaupunginvaltuusto tekee päätökset asioissa, joissa kaupungin omaa palvelutuotannon toimintamallia muutetaan tai siirretään hoidettavaksi toisessa yhteisömuodossa taikka joissa yhteisömuodossa harjoitettavaa toimintaa siirretään kaupungin vastuulle. Muutoin toimivalta asioissa, joissa kaupunki laajentaa tehtäviään hankkimalla osuuksia yhteisöistä tai joissa kaupunki luopuu yhteisömuodossa harjoitettavista tehtävistä, ilmenee hallintosäännöstä. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden tehtävien siirtäminen yhtiöstä toiseen tai uusien yhteisöjen perustaminen, kuuluu valtuuston päätettäviin asioihin. Valittaessa yhteisön toimintamuotoa on keskeisenä tekijänä arvio siitä, harjoitetaanko tehtävää liiketaloudellisin perustein vai onko tehtävällä muu yleishyödyllinen tai voittoa tavoittelematon tarkoitus. Muina valintaperusteina ovat toiminnan taloudellisuus, avoimuus ja toimintakyky. Seuraavien yhteisöjen puitteissa toimintaa harjoitetaan joko liiketaloudellisin tai yleishyödyllisin perustein:

13 13 Liiketoiminnalliset: Osakeyhtiö Osuuskunta Avoin yhtiö- ja kommandiittiyhtiö (henkilöyhtiöt) Liikelaitos Yleishyödylliset: Kuntayhtymä tai kunta Säätiö Yhdistys OSAKEYHTIÖ Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön tarkoituksena on voiton tavoittelu. Osakeyhtiö voi harjoittaa myös toimintaa, jossa toiminnan tarkoituksena on muu kuin voiton tavoittelu, mikäli osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on näin määrätty. Kaupungin tavoitteena on harjoittaa, kiinteistöosakeyhtiöitä lukuun ottamatta, osakeyhtiömuodossa toimintaa pääsääntöisesti sellaisissa olosuhteissa, joissa suurin osa yhtiön tuotoista kertyy muista lähteistä kuin kaupungilta itseltään. Osakeyhtiömuotoiselle toiminnalle asetetaan edellytykseksi, että se voi harjoittaa kannattavasti toimintaansa omalla tulorahoituksellaan ja sen oman pääoman puitteissa. Osakeyhtiömuotoa on myös perusteltua käyttää yhteistoiminnan muotona, kun yhteisöllä on useampia omistajia. Uusi ammattikorkeakoululaki tulee voimaan Uuden lain mukaan ammattikorkeakoulu on osakeyhtiömuotoinen oikeushenkilö, johon sovelletaan osakeyhtiölakia, jollei ammattikorkeakoululaissa toisin säädetä. Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnan tarkoituksena ei ammattikorkeakoululain mukaan saa olla voiton tavoittelu eikä se saa jakaa osakkeenomistajalle osinkoa taikka tuottaa muuta taloudellista etua osakkeenomistajalle tai muulle toimintaan osallistuvalle. Ammattikorkeakouluosakeyhtiö voi harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee sen ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamista LIIKELAITOS Kunnallinen liikelaitos voidaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt erilliset liikelaitosten perustamisprosessia ja niiden toimintaa ohjaavat periaatteet.

14 KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymä on kuntien yhteisesti harjoittamaa toimintaa varten perustettava yhteisö. Liikelaitoskuntayhtymässä voi kuntien lisäksi olla jäsenenä kuntayhtymiä. Kaupunki voi kuntien ja kuntayhtymien välisen toiminnan edistämiseksi olla mukana kuntayhtymissä ja liikelaitoskuntayhtymissä SÄÄTIÖ Säätiö on erillinen tiettyä tarkoitusta varten perustettu varallisuusmassa, johon nähden säätiön perustajalla ei ole oikeuksia. Säätiön perustaja tai hallituksen jäsen ei voi edustaa itselleen taloudellista etua säätiöstä. Säätiön hallintoa hoitavat henkilöt valitaan säätiön säännöissä määrätyllä tavalla. Säätiömuotoa ei voida käyttää elinkeinotoiminnan harjoittamiseen, mutta säätiö voi omistaa elinkeinoa harjoittavia yhteisöjä. Säätiömuoto sopii esimerkiksi tieteen, kulttuurin, kansanvalistuksen tai elinkeinoelämän kehittämisen edistämiseen. Säätiömuoto on käyttökelpoinen esimerkiksi silloin, kun halutaan kuntaliitoksista ja muista muutoksista huolimatta säilyttää tietty varallisuus tietyn paikkakunnan tai sen osan eduksi tai määrätä tietylle varallisuudelle nimenomainen käyttötarkoitus (stipendirahasto ym.). Säätiö voidaan perustaa myös määräaikaiseksi. Kaupunki voi erikseen niin päätettäessä olla perustajajäsenenä säätiötä perustettaessa tai lahjoittaa säätiömuotoiseen toimintaan peruspääomaa YHDISTYS Kaupunki voi olla jäsenenä sen toimintaan liittyvissä ja sitä tukevissa yhdistyksissä edellyttäen, että yhdistyksen toiminnalla on selkeä liittymä kaupungin toimintaan, sillä on riittävän laaja jäsenkunta ja sen jäsenmaksut ovat kohtuullisia sekä edellyttäen, ettei yhdistyksen säännöistä aiheudu jäsenelle vastuuta yhdistyksen veloista MARKKINOILLA TOIMIMINEN KAUPUNGIN ASEMA MARKKINOILLA Kaupunki pyrkii noudattamaan palvelutuotannossaan monituottajamallia. Palveluja tuotetaan itse, niitä tuottavat kuntayhtymät, konserniyhtiöt ja säätiöt ja niitä ostetaan

15 15 yksityisiltä yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta. Palvelujen saavutettavuus varmistetaan myös erilaisin avustuksin. Kaupungin omistukset ovat palvelutuotannon välineitä, joilla turvataan kaupungin järjestämisvastuulla olevien palvelujen saatavuus alueella. Ensisijaisesti kaupunki ylläpitää omistustaan peruspalvelutoimialoilla ja sellaisilla muilla toimialoilla, joilla ei ole riittäviä markkinoita tuottamaan tarvittavia palveluja kohtuullisin ehdoin. Yhteisömuotoista omistusta voidaan ylläpitää myös siitä syystä, että saadaan vertailukohta ulkoiseen palvelutuotantoon ja sen kustannusten kohtuullisuuden arviointiin. Kaupungin omistajaohjaus on erilaista riippuen siitä, millaisia markkinatoimijoita omistettavat yhteisöt ovat. Mikäli kyseisellä toimialalla on toimivat avoimet markkinat (myös alueellisesti ja paikallisesti), tulee omistajaohjauksessa erityisesti huolehtia kilpailuneutraliteetin asettamista vaatimuksista. Osalla yhteisöistä on enemmänkin yhteiskunnallinen palvelutehtävä kuin markkinoiden kysynnästä lähtevä toimintatarve ja näiden yhteisöjen toiminta on usein myös yhteiskunnan toimesta säänneltyä siten, että ne eivät voi hinnoittelun tai muun toimintansa osalta toimia vapaasti markkinoilla. Jäljempänä kaupungin omistukset on jaettu markkinoilla toimiviin yhtiöihin ja yhteiskunnallista palvelutehtävää suorittaviin erityisyhtiöihin ja sidosyksikköasemassa oleviin in house -yhtiöihin MARKKINOILLA TOIMIVAT YHTEISÖT Markkinoilla toimivalla yhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa liiketaloudellisin periaattein avoimilla ja kilpailluilla markkinoilla ja joka ei ole kohdassa tarkoitettu erityisasemassa oleva yhtiö tai kohdassa tarkoitettu in house -yhtiö. Markkinoilla toimiva yhteisö tuottaa palveluja myös muille kuin kaupungille. Markkinoilla toimiviin yhteisöihin sovelletaan markkinasijoittajaperiaatetta, jonka mukaan kaupunki toimii omistajana vastaavin periaattein kuin yksityinen, huolellinen ja harkitseva sijoittaja toimisi. Kilpailuneutraliteettivaatimuksesta johtuen kaupunki pyrkii omistajana kohtelemaan markkinoilla toimivia yrityksiä yhdenlaisin periaattein riippumatta niiden omistuspohjasta. Markkinaehtoisuus merkitsee, että toimintaperiaatteiden, rahoitusrakenteen ja tuottotavoitteiden tulee olla vertailukelpoisia samalla toimialalla toimiviin muihin yhtiöihin verrattuna. Markkinoilla toimivien yhteisöjen osalta noudatetaan kullekin toimialalle erikseen asetettavien tavoitteiden lisäksi seuraavia yleisiä periaatteita:

16 16 Kaupunki voi omistaa markkinoilla toimivia yhtiöitä, mutta tällaisella yhtiöllä ei pelkän omistussuhteen perusteella ole erityisasemaa suhteessa kaupunkiin tai verrattuna muihin samalla toimialalla toimiviin yrityksiin. Omistamisen tulee perustua kaupungin tavoitteista ja toiminnasta lähteviin tarpeisiin ja sen tulee liittyä kaupungin toimialaan. Kaupunkikonserni ei ilman erityisen painavia syitä hanki osuuksia markkinoilla toimivista yrityksistä, ellei kysymys ole sijoitusvarojen hallinnoimiseksi tehtävistä sijoituksista julkisesti noteerattuihin yrityksiin tai vastaaviin sijoitustoiminnan periaatteissa määritellyllä tavalla. Markkinoilla toimivalle yhteisölle ei aseteta sen kilpailijoista poikkeavia velvoitteita, kuten velvoitetta ylläpitää yhteisön tavanomaisiin tehtäviin kuulumatonta tai tappiollista toimintaa. Säännöllisin väliajoin arvioidaan, onko omistamiselle enää tarvetta ja voidaanko omistuksesta luopua. Konsernijohdon tehtävänä on selvittää, mitkä yhteisöt toimivat avoimilla ja kilpailluilla markkinoilla ERITYISASEMASSA OLEVAT YHTIÖT Erityisyhtiöllä tarkoitetaan yhteiskunnallista erityistehtävää hoitavaa yhteisöä, jonka toiminnassa on muusta taloudellisesta toiminnasta poikkeavia erityispiirteitä. Tällaisia kaupungin omistamia yhteisöjä ovat yhteisöt, joilla on lakiin, hallinnolliseen määräykseen tai sopimukseen perustuva alueellinen tai toiminnallinen yksinoikeus tai erityisoikeus. Erityistehtävää hoitavalle yhteisölle on tyypillistä, että se vastaa sellaisten palvelujen tarjoamisesta, joita yritys ei omien taloudellisten etujensa kannalta katsoen ottaisi hoitaakseen tai ei hoitaisi samassa määrin tai samoilla ehdoin. Lakiin, määräykseen tai sopimukseen perustuvia erityisaseman omaavia yhteisöjä ovat muun muassa: 1. Vesihuoltopalveluja tuottavat yhteisöt (Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy), joiden erityisasema perustuu vesihuoltolain 8 ja 10 :ään ja 2. Asuntojen vuokraamista sosiaalisin perustein harjoittavat yhteisöt (Hämeenlinnan Asunnot Oy, Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö ja Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö), joihin kohdistuu arava- ja

17 17 korkotukilainsäädännön asettamia rajoituksia, jotka liittyvät osakkeiden luovuttamiseen, omaisuuden käyttöön ja siltä vaadittavaan tuottoon. Konsernijohdon tehtävänä on määrittää, mitkä yhteisöt ovat erityisyhtiöitä. Erityisyhteisöjen osalta noudatetaan kullekin toimialalle erikseen asetettavien tavoitteiden lisäksi seuraavia yleisiä periaatteita: Yhteiskunnallista erityistehtävää hoitavan yhteisön toimintaa ja omistusta ylläpidetään ja kehitetään pitkäjänteisesti ja sen toimintaedellytykset turvataan aiheuttamatta kuitenkaan häiriötä kilpailluille markkinoille. Kaupungille strategisesti tärkeät ja sen taloudelle merkittävät erityisyhtiöt pidetään kaupungin omistuksessa joko yksinomistuksessa tai kaupungin määräysvallassa. Erityisyhtiön omistuksesta luopumisen tulee perustua huolelliseen kaupunkilaisten kokonaisedun huomioivaan harkintaan IN HOUSE -YHTIÖT Julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitetut sidosyksikköasemassa olevat kaupungin omistamat yhteisöt ovat in house -yhteisöjä, mikäli niiltä hankitaan tavaroita tai palveluja kilpailuttamatta hallinnollisen päätöksen tai niiden kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Nämä yhteisöt eivät joudu kilpailemaan asemastaan kaupungin palvelutuottajana. In house -yhtiö on hankintayksiköstä muodollisesti erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen sidosyksikkö, jonka toimintaa hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan. Sidosyksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Uusi julkisia hankintoja koskeva direktiivi annettiin ja siihen liittyen on käynnissä kansallisen hankintalain uudistus. Uuden hankintalain on tarkoitus tulla voimaan Suomessa vuonna Direktiivissä on yksityiskohtaisemmin määritelty sidosyksikköhankinnat. Direktiivi määrittää mm., että in house -yhteisön toiminnoista yli 80 % suoritetaan niiden tehtävien täyttämiseksi, jotka se vastaanottaa määräysvaltaa käyttävältä hankintaviranomaiselta tai muilta kyseisen hankintaviranomaisen määräysvallan alaisilta oikeushenkilöiltä. Kaupunki pyrkii laajentamaan in house -periaatteella toimivien yhtiöiden omistuspohjaa ottamalla lisää muita julkisia tahoja in house -yhtiöiden omistajiksi,

18 18 säilyttäen kuitenkin enemmistöosuuden yhtiöissä. Pysyvästi ainoastaan Hämeenlinnan kaupungille palveluja tuottavia yhteisöjä ei perusteta, eikä sidosyksikköasemaa pidetä yllä määräaikaa kauempaa, vaan tällaisten yhteisöjen toiminta pyritään avaamaan hallitusti markkinoille tai omistuspohjaa laajennetaan ERITYISYHTIÖN JA IN HOUSE -YHTIÖN TOIMINNAN AVAAMINEN MARKKINOILLE Kaupungin luopuessa erityisyhtiölle tai in house -yhtiölle myöntämästään erityisasemasta noudatetaan seuraavia periaatteita: Kaupungin omistaman yhtiön tuottamien palvelujen avaaminen kilpailulle on omistajapoliittinen päätös, jonka tekee kaupunginvaltuusto. Päätöstä valmisteltaessa on selvitettävä päätöksen mahdolliset henkilöstövaikutukset ja vaikutukset konsernin taloudelle. Mikäli sidosyksikköasemassa oleva erityisyhtiön sallitaan toimivan markkinoilla, siltä tilattavat palvelut kilpailutetaan vaiheittain tai kerralla. Sidosyksikön kanssa tehdyt palvelusopimukset kilpailutetaan osina ennalta määritetyssä aikataulussa ja siten, että lopulta kaikki kaupungin sidosyksiköltä aiemmin tekemät palveluhankinnat ovat avoimen tarjouskilpailun piirissä. Avattaessa palveluja markkinoille on varmistuttava siitä, että palvelut säilyvät kaikkien kuluttajien saatavilla myös alueilla, joilla niiden tarjoaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Avattaessa palveluja markkinoille on lisäksi varmistuttava siitä, että kaupungin kustannukset eivät kohtuuttomasti nouse ja etteivät jo tehdyt investoinnit muodostu kannattamattomiksi YHTIÖIDEN PÄÄOMITTAMINEN JA KAUPUNGIN RAHOITUSVASTUU YHTIÖISTÄ Yhteisöön sijoitettu pääoma jakautuu omaan ja vieraaseen pääomaan. Osakeyhtiössä omaa pääomaa ovat osakepääoma; rahastot, kuten sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto; sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto. Vierasta pääomaa ovat yhteisölle velaksi annetut korolliset tai korottomat sijoitukset, kuten velkakirjalainat ja pääomalainat. Pääomalaina on laina, jolla on muita velkoja huonompi etuoikeus yhtiön purkautuessa tai konkurssissa ja jonka pääoma saadaan palauttaa tai sille maksaa korkoa vain yhtiön vapaan oman pääoman puitteissa pääasiassa voittovaroista.

19 19 Yhteisön toimintaa voidaan rahoittaa edellä mainittujen sijoitusten lisäksi muun muassa konserniavustuksena, palvelujen ostoina, projektirahoituksena tai muuna tukena. Näitä linjauksia on tarkoitus noudattaa siitä riippumatta, missä muodossa tai millä nimikkeellä rahoitusta yhteisölle myönnetään. Konserniyhteisöjen rahoituksessa noudatetaan seuraavia linjauksia: Kaupunkikonserni osallistuu omistamiensa markkinoilla toimivien yhteisöjen pääomittamiseen vain normaalein kaupallisin ehdoin, eikä pysyvästi tappiollista liiketoimintaa pidetä yllä kaupungin varoin. Kaupunki sijoittaa uutta pääomaa vain omistamansa yhteisön toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen, mikäli toiminnan kannattavuus pitkällä tähtäimellä pystytään osoittamaan perustelluin laskelmin. Voimassa olevan lainsäädännön asettamin rajoituksin markkinoilla toimivien yhteisöjen hankkeille voidaan osoittaa julkista rahoitusta ainoastaan, jos on ensin selvitetty, että hankkeelle ei ole saatavissa markkinaehtoista rahoitusta ja että hanke edistää alueen työllisyyttä tai muuta hyvinvointia. Yhteisomistetuissa yhteisöissä kaupunkikonserni rajoittaa taloudellisen vastuunsa omistusosuuteensa, eikä rahoita toimintaa muiden omistajien puolesta. Yhteisöiltä tehtävien hankintojen tulee olla suunniteltua ja perustua aitoon tarpeeseen sekä ennalta tehtyyn sopimukseen. Hankinnoista maksettavan vastikkeen tulee perustua kustannusperusteiseen hinnoitteluun, joka on sopusoinnussa yhteisölle aiheutuneiden menojen kanssa. Yhteisöjen tilapäistä kassavajetta ei rahoiteta hankinnoin. Tehtävien uusien sijoitusten on liityttävä kaupungin toimialaan ja niiden hankkimiseen on oltava kaupungin tarpeista lähtevä toiminnallinen peruste. Kaupungin tytäryhteisöillä on mahdollisuus liittyä konsernitilin käyttäjäksi siitä erikseen annettavien ohjeiden mukaisesti. Hallituksen esityksessä uudeksi kuntalaiksi on esitetty, että kaupunki voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kokonaan kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä omistuksessa ja määräysvallassa.

20 TUOTTOVAATIMUSTEN ASETTAMISEN YLEISET PERIAATTEET TUOTTOVAATIMUKSESTA PÄÄTTÄMINEN Kaupunginvaltuusto asettaa tarvittaessa vuosittain tai määräajaksi kaupungin liikelaitoksille ja tytäryhteisöille tuottovaatimuksen. Tuottovaatimus on yhteisöön sijoitetulle pääomalle vaadittavan tuoton määrä, joka ilmaistaan prosentteina ja lasketaan yhteisöön sijoitetun oman pääoman määrästä. Kysymyksessä on yhteisöltä odotettu ja vaadittu tuotto, joka ei välttämättä toteudu. Tuotto voidaan talousarvion puitteissa ja konserniohjauksessa tehtävien päätösten mukaisesti jättää yhtiöön tai se voidaan lainsäädännön sallimissa rajoissa tulouttaa omistajalle. Tuottovaatimus voi olla ilmaistu muullakin tavalla kuin prosentuaalisesti. Tuottovaatimuksen asettamisella yhteisöä ohjataan kannattavaan toimintaan ja varmistetaan, että kaupungin sijoittama pääoma on tuottavassa käytössä. Yhteisöille, joille ei voida määrittää tuottovaatimusta, asetetaan kaupungin strategiaa tukevat selvät tavoitteet MARKKINOILLA TOIMIVAT YHTIÖT Markkinoilla toimivilta yhteisöiltä vaadittavan tuottovaatimuksen tulee heijastaa toimialaan ja sanottuun yritykseen liittyvää riskiä ja olla vertailukelpoinen samalla toimialalla toimiviin vastaaviin yrityksiin. Tuottovaatimusta voidaan verrata esimerkiksi toimialan keskimääräiseen sijoitetun oman pääoman tuottoon. Ilman erityistä perustetta tuottovaatimusta ei tule asettaa alhaisemmaksi kuin mitä olisi vaihtoehtoisen riskittömän sijoituksen tuotto. Pääsääntöisesti tuottovaatimuksen tulisi vastata vaihtoehtoisen riskittömän sijoituksen tuottoa lisättynä toimialan riskipreemiolla ERITYISASEMASSA OLEVAT YHTIÖT JA IN HOUSE -YHTIÖT Erityisyhtiöiden toiminnan tavoitteet ovat ensisijaisesti erilaisten yhteiskunnallisesti tärkeiksi havaittujen päämäärien toteuttaminen, eikä voiton tavoittelu. Näin ollen erityisyhtiön oman pääoman tuottovaatimus voidaan tarvittaessa asettaa hyvin alhaiseksi. Sama koskee myös in house -yhtiöitä. Alhainen tuottovaatimus varmistaa, että yhtiö kykenee tuottamaan palveluja edulliseen hintaan. Erityisyhtiön