Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Transkriptio

1 Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

2 Esityksen sisältö Kuivatuksen nykytila ja ongelmat Miksi luonnonmukainen peruskuivatus Luonnonmukaisia menetelmiä peruskuivatushankkeisiin Monitasoiset poikkileikkaukset Pohjakynnykset Lietekuopat ja laskeutusaltaat Kosteikot Case Ritöbäcken PERKAUS-hanke 2

3 Kuivatuksen nykytila Tarve peruskuivatukseen kasvaa (Muilu, 2009) Pääosa pelloista ojitettu ennen 70- lukua Perinteisestä kaivutavasta aiheutuu monen tyyppisiä ongelmia: Uoman monimuotoisuus häviää Eroosio, sedimentaatio ja umpeenkasvu Vedenlaatuongelmat Kunnossapito 3

4 Muutokset asenteissa ja arvoissa Peratuilla uomilla myös muita arvoja: ekologia, kalatalous, maisema, virkistyskäyttö Uusi vesilaki 2012 Luonnontilaisen kaltaiseksi muutetut uomat Kunnossapito rinnastetaan uudisojitukseen Elpyneeseen uomaan kohdistuvasta perkauksesta pyydettävä lausunto Perkaus toteutettava luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmin 4

5 Mitä luonnonmukainen peruskuivatus on? Uoman monimuotoisuuden lisäämistä tai säilyttämistä samalla, kun kuivatustilaa parannetaan Perusperiaatteita: Uomien mutkittelun säilyttäminen Hyödynnetään luontaista elpymistä Monipuoliset uomien poikkileikkaukset Tulvatasanteet ja alivesiuomat Suojaavan rantakasvillisuuden säilyttäminen ja lisääminen Pienten tulva-alueiden säilyttäminen ( suojavyöhyke- ja kosteikkotuki mahdollinen) Kosteikkojen rakentaminen Tulva-alueiden palauttaminen palautetaan tulva-alueita 5

6 Luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmiä Luontaisen elpymisen hyödyntäminen Leveäksi kaivettu uoma liettyy ja alkaa kasvaa umpeen Virtausuoma keskittyy vesikasvien väliin Lietettä kasautuu vesikasvien sekaan, vesikasvustosta kehittyy tulvatasanne Virtausuomasta muodostuu mutkitteleva alivesiuoma 6

7 Useampitasoiset poikkileikkaukset Uoman pohjaan ei kosketa kaivun aikana Alivesiuoma mahdollistaa vesisyvyyden eliöille pienilläkin virtaamilla Huippuvirtaamien leikkaus Sortumisen väheneminen, tulvatasanne toimii kevennysleikkauksena Kiintoaineksen pysähtyminen suurilla virtaamilla kasvillisuuden sekaan, tulvatasanne toimii kosteikkona Uoman monimuotoisuus säilyy ja lisääntyy 7

8 8

9 Kokemuksia 2-tasopoikkileikkauksesta: Ritobäcken (Kaisa Västilä, Aalto yliopisto) Eroosio vähäisempää kaivun aikana ja sen jälkeen Tulvatasannekasvillisuus vähentää uomaeroosiota ja pidättää kiintoainetta parantunut vedenlaatu Ekologiset hyödyt Uoman pohja säilyy koskemattomana Lisääntynyt monimuotoisuus Uoma aikaisempaa vakaampi Vaatii vähemmän hoitoa, kustannustehokasta Photo: Kaisa Västilä 9

10 Pohjakynnykset Vakauttavat uomaa ja toimivat eroosiosuojauksena Pohjakulkeuman pysäyttäminen Virtauksen monipuolistaminen Suvanto-virtapaikka -vuorottelu Sorasta tehdyt kynnykset toimivat kutupaikkoina 10

11 Lietekuopat, laskeutusaltaat ja kosteikot Kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden pysäyttäminen Vesistön ja sen alapuolisten vesistöjen vedenlaadun parantaminen Maiseman monipuolistaminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen Suuret vesiensuojelukosteikot merkittäviä linnuston elinalueita ja levähdyspaikkoja Kuva: Tero Taponen 11

12 PERKAUS-hanke: Taustaa Vuoden 2012 voimaan astunut vesilaki toi muutoksia perattujen uomien kunnossapitoon Luontaisen kaltaiseksi elpyneet uomaosuudet Jatkossa sovelletaan samoja ohjeita, kuin uudisojituksiin Perkaus ja kunnossapito tulisi toteuttaa luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmin Lain tulkinta kuitenkin epäselvä Mitä elpyneellä uomalla tarkoitetaan? Hanke kolmevuotinen Rahoittajana MMM 12

13 PERKAUS-hankkeen tavoitteet Selvittää ELYissä olevien uuden vesilain mukaisten peruskuivatushankkeiden määrä Mitä muutoksia uusi vesilaki käytännössä tuo? Vesilain tukinnan selkiyttäminen Elpyneisyyden määrittely ja kriteerit Ohjeistus asiaan liittyen PK-hankkeiden ohjauskeinoihin vaikuttaminen elpyneiden uomien luontoarvojen turvaamiseksi 2-4 elpyneen uoman peruskuivatushankkeen käynnistäminen yhteistyössä ELYjen kanssa Synergiahyötyjen saavuttaminen Parannetaan viranomaisten yhteistyötä, toimintatapoja ja koordinaatiota 13

14 Hankkeen toteutus Hankkeen valmistelu vuonna 2012 Kysely ELYille Koekohteiden valinta Ohjausryhmän kasaaminen www-sivut Hankkeen aikana toteutettavia tehtäviä ( ) Koekohteiden suunnittelu ja seuranta yhteistyössä ELYjen kanssa Kohteiden toteutus ja jälkiseuranta Toimenpiteiden arviointi, vaikuttavuus ja muutosehdotukset Elpyneisyyden kriteerien arviointi Hankkeen raportointi tiedottaminen, ohjeistus ja muu raportointi 14

15 Lähteet ja kirjallisuutta: Jormola, J. ym. (toim.) Luonnonmukainen vesirakentaminen uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 631. Näreaho, T. ym Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 52/2006. Maa- ja metsätalousministeriö, Purot elävää maaseutua. Purokunnostusopas. Muilu, T Selvitys peruskuivatustehtävien hoitamisesta alueellisissa ympäristökeskuksissa. Maa- ja metsätalousministeriö. Västilä, K. & Järvelä, J. 2011b Cohesive sediment dynamics in a vegetated twostage drainage channel: the first year after floodplain excavation. Proceedings of River, Coastal and Estuarine Morphodynamics 2011 conference, 6-9 Sep 2011,Beijing. Västilä, K. & Järvelä, J. 2011c Environmentally preferable two-stage drainage channels: considerations for cohesive sediments and conveyance. Intl. J. River Basin Management. DOI: /