OHJEITA OPISKELIJALLE

Transkriptio

1

2

3 sivu 1(35) OHJEITA OPISKELIJALLE OPISKELU AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Mitä opiskelet? Opiskelu ammatillisessa peruskoulutuksessa koostuu toisiaan täydentävistä ja tukevista taito- ja tieto-opinnoista. Tieto-opintoja on kahdenlaisia: yhteiset tutkinnon osat ja ammatillisten tutkinnon osien tietojaksot. Yhteisiä tutkinnon osia on neljä. Ne ovat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen. Yhteiset tutkinnon osat opetetaan pääsääntöisesti 1. ja 2. lukuvuoden aikana. Yhteisten tutkinnon osien tarkoituksena on lisätä opiskelijan valmiuksia selvitä ammatissaan sekä elämässään jatkuvien muutoksien alaisessa nyky-yhteiskunnassa. Ammatilliset tutkinnon osat ovat oman ammatin perusta ja sisältävät sekä taito- että tieto-opintoja. Ammatilliset opinnot jakautuvat pakollisiin ja valinnaisiin tutkinnon osiin. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyy 30 osp:n laajuinen työssäoppiminen. Lisäksi opiskelijat opiskelevat valitsemiaan vapaasti valittavia tutkinnon osia.

4 sivu 2(35) PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala MAALARI syksy 2015 ja sen jälkeen aloittaneet AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 osp AMMATILLISET PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 75 osp Rakennusten korjausmaalaus 45 osp Uudisrakennusmaalaus 30 osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT 60 osp Puupintojen pintakäsittely 15 osp Tapetointi 15 osp Rakennuspintojen entistäminen 15 osp Tasoitetyöt (TAO) 15 osp Koristemaalaus 15 osp Mukailumaalaus 15 osp Erikoismaalaus 15 osp Pientalojen ulkomaalaus 15 osp Kiviainesjulkisivujen pinnoitus 30 osp Ruiskutasoitetyöt 30 osp Yrityskohtaiset maalaustyöt (TAO oppip.) 15 osp Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tutkintoon sisältyy työssäoppimista 30 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT (YT) 35 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen VIV 11 osp (2. ÄK 6 osp, 3. RU 1 osp, 4. ENG 4 osp) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen MAL 9 osp (2. MAT 4 osp, 3. F&K 2 osp, 4. ATK 3 osp) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava 8 osp osaaminen YTY (2. YTA 1 osp, 3. TT 3 osp, 4. LI&TER 3 osp, 5. YRIT 1 osp) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen SOK 7 osp (2. Laatu 1 osp, 3. YMP 2 osp ja valittava 4 osp seuraavista: 4. PSYK 2 osp, 5. ATKJ 2 osp, 6. MATJ 2 osp, 7. F&KJ 2 osp, 8. YRITJ 2 osp, 9. T&K 2 osp) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Paikalliset tarpeet huomioiva ammattityö Lukio-opinnot AMK-valmennus Syventävä ja laajentava ammattityö Työkokemus

5 sivu 3(35) PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO metallituotteiden pintakäsittelyjen osaamisala PINTAKÄSITTELIJÄ syksy 2015 ja sen jälkeen aloittaneet AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 osp AMMATILLISET PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 45 osp Metallituotemaalaus 45 osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT 90 osp Ruiskumaalaustyöt (autoa. pt) 30 osp Korroosionestomaalaus 30 osp Puutuotepintakäsittelyn perustyöt 30 osp Maalauslinjan hoito 30 osp Korroosionestomaalaustyöt (TAO) 15 osp Eri mater. korjaus- ja maalaust. (autoa. pt) 15 osp Jauhemaalaus 15 osp Suihkupuhdistus 15 osp Puupintojen pintakäsittely 15 osp Yrityskohtaiset pintakäsittelyt (TAO oppip) 15 osp Tutkintoon sisältyy työssäoppimista 30 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT (YT) 35 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen VIV 11 osp (2. ÄK 6 osp, 3. RU 1 osp, 4. ENG 4 osp) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen MAL 9 osp (2. MAT 4 osp, 3. F&K 2 osp, 4. ATK 3 osp) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava 8 osp osaaminen YTY (2. YTA 1 osp, 3. TT 3 osp, 4. LI&TER 3 osp, 5. YRIT 1 osp) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen SOK 7 osp (2. Laatu 1 osp, 3. YMP 2 osp ja valittava 4 osp seuraavista: 4. PSYK 2 osp, 5. ATKJ 2 osp, 6. MATJ 2 osp, 7. F&KJ 2 osp, 8. YRITJ 2 osp, 9. T&K 2 osp) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Paikalliset tarpeet huomioiva ammattityö Lukio-opinnot AMK-valmennus Syventävä ja laajentava ammattityö Työkokemus

6 sivu 4(35) PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala LATTIANPÄÄLLYSTÄJÄ syksy 2015 ja sen jälkeen aloittaneet AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 osp AMMATILLISET PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 75 osp Lattianpäällystyksen perustyöt 45 osp valitaan yksi (30 osp) Mattotyöt 30 osp Parkettityöt 30 osp Lattialaatoitus 30 osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT 60 osp Rakennusmaalauksen perustyöt 15 osp Sisävalmistusvaiheen työt (rak.pt.) 15 osp Märkätilojen laatoitus 15 osp Märkätilojen muovimattotyöt 15 osp Parkettiasennus (TAO) 15 osp Rakenteiden korjaus 15 osp Julkisten tilojen lattianpäällystys 15 osp Uudisrakennusmaalaus (oppip.) 30 osp Yrityskohtaiset lp työt (TAO oppip.) 15 osp Tapetointi (A-opisk.) 15 osp Tutkintoon sisältyy työssäoppimista 30 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT (YT) 35 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen VIV 11 osp (2. ÄK 6 osp, 3. RU 1 osp, 4. ENG 4 osp) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen MAL 9 osp (2. MAT 4 osp, 3. F&K 2 osp, 4. ATK 3 osp) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava 8 osp osaaminen YTY (2. YTA 1 osp, 3. TT 3 osp, 4. LI&TER 3 osp, 5. YRIT 1 osp) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen SOK 7 osp (2. Laatu 1 osp, 3. YMP 2 osp ja valittava 4 osp seuraavista: 4. PSYK 2 osp, 5. ATKJ 2 osp, 6. MATJ 2 osp, 7. F&KJ 2 osp, 8. YRITJ 2 osp, 9. T&K 2 osp) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Paikalliset tarpeet huomioiva ammattityö Lukio-opinnot AMK-valmennus Syventävä ja laajentava ammattityö Työkokemus

7 sivu 5(35) VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTO sisustuksen osaamisala SISUSTAJA syksy 2015 ja sen jälkeen aloittaneet AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 osp AMMATILLISET PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 125 osp Sisärakennustyöt 25 osp Sisustustyöt 25 osp Maalaus- ja päällystystyöt 25 osp Kalusterakentaminen 25 osp Sisustusverhoilu 25 osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT Sisustajan yritystoiminta 5 osp Sisustuslaatoitus 5 osp Rakennusten koristemaalaus 5 osp Metalliset sisustusrakenteet 5 osp Verhojen ja varjostimien valmistaminen Huonekalujen kunnostaminen Sisustusmuuraus ja kipsityöt Huonekaluverhoilu Yrityskohtainen sisustaminen (TAO) Tutkintoon sisältyy työssäoppimista 30 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT (YT) 35 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen VIV 11 osp (2. ÄK 6 osp, 3. RU 1 osp, 4. ENG 4 osp) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen MAL 9 osp (2. MAT 4 osp, 3. F&K 2 osp, 4. ATK 3 osp) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava 8 osp osaaminen YTY (2. YTA 1 osp, 3. TT 3 osp, 4. LI&TER 3 osp, 5. YRIT 1 osp) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen SOK 7 osp (2. Laatu 1 osp, 3. YMP 2 osp ja valittava 4 osp seuraavista: 4. PSYK 2 osp, 5. ATKJ 2 osp, 6. MATJ 2 osp, 7. F&KJ 2 osp, 8. YRITJ 2 osp, 9. T&K 2 osp) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Paikalliset tarpeet huomioiva ammattityö Lukio-opinnot AMK-valmennus Syventävä ja laajentava ammattityö Työkokemus

8 sivu 6(35) VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTO sisustuksen osaamisala SISUSTAJA (SSA) syksy 2014 ja sen jälkeen aloittaneet AMMATILLISET TUTKINNON OSAT PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Sisärakennustyöt Sisustustyöt Maalaus- ja päällystetyöt Kalusterakentaminen Sisustusverhoilu AMMATILLISET VALINNAISET OPINNOT (valitaan kaksi) Sisustuslaatoitus Huonekalujen kunnostaminen Rakennusten koristemaalaus Verhojen ja varjostimien valmistus Sisustusmuuraus ja kipsityöt Huonekaluverhoilu Yritystoiminta Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista n. 400h.

9 sivu 7(35) VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTO sisustuksen osaamisala SISUSTAJA (yo) kevät 2016 ja sen jälkeen aloittaneet AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 osp AMMATILLISET PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 125 osp Sisärakennustyöt 25 osp Sisustustyöt 25 osp Maalaus- ja päällystystyöt 25 osp Kalusterakentaminen 25 osp Sisustusverhoilu 25 osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT Sisustajan yritystoiminta 5 osp Sisustuslaatoitus 5 osp Rakennusten koristemaalaus 5 osp Metalliset sisustusrakenteet 5 osp Verhojen ja varjostimien valmistaminen Huonekalujen kunnostaminen Sisustusmuuraus ja kipsityöt Huonekaluverhoilu Yrityskohtainen sisustaminen (TAO) Tutkintoon sisältyy työssäoppimista 30 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT (YT) 35 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen VIV 11 osp (2. ÄK 6 osp, 3. RU 1 osp, 4. ENG 4 osp) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen MAL 9 osp (2. MAT 4 osp, 3. F&K 2 osp, 4. ATK 3 osp) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava 8 osp osaaminen YTY (2. YTA 1 osp, 3. TT 3 osp, 4. LI&TER 3 osp, 5. YRIT 1 osp) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen SOK 7 osp (2. Laatu 1 osp, 3. YMP 2 osp ja valittava 4 osp seuraavista: 4. PSYK 2 osp, 5. ATKJ 2 osp, 6. MATJ 2 osp, 7. F&KJ 2 osp, 8. YRITJ 2 osp, 9. T&K 2 osp) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Paikalliset tarpeet huomioiva ammattityö Lukio-opinnot AMK-valmennus Syventävä ja laajentava ammattityö Työkokemus

10 sivu 8(35) VERHOILU- JA SISUSTUSALAN PERUSTUTKINTO verhoilun osaamisala VERHOILIJA syksy 2015 ja sen jälkeen aloittaneet AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 osp AMMATILLISET PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 85 osp Ompelu 20 osp Pehmustaminen 25 osp Verhoilu 40 osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT 50 osp Teollinen verhoilu 35 osp Perinteinen verhoilu 35 osp Kalustoverhoilu 15 osp Yrityskohtainen huonekaluverhoilu 15 osp Huonekalurunkojen ja pintakäsitt. entisöinti (TAO) 15 osp Muu paikallinen tutkinnon osa 15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista 15 osp Tutkintoon sisältyy työssäoppimista 30 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT (YT) 35 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen VIV 11 osp (2. ÄK 6 osp, 3. RU 1 osp, 4. ENG 4 osp) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen MAL 9 osp (2. MAT 4 osp, 3. F&K 2 osp, 4. ATK 3 osp) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava 8 osp osaaminen YTY (2. YTA 1 osp, 3. TT 3 osp, 4. LI&TER 3 osp, 5. YRIT 1 osp) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen SOK 7 osp (2. Laatu 1 osp, 3. YMP 2 osp ja valittava 4 osp seuraavista: 4. PSYK 2 osp, 5. ATKJ 2 osp, 6. MATJ 2 osp, 7. F&KJ 2 osp, 8. YRITJ 2 osp, 9. T&K 2 osp) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Paikalliset tarpeet huomioiva ammattityö Lukio-opinnot AMK-valmennus Syventävä ja laajentava ammattityö Työkokemus

11 sivu 9(35) VENEENRAKENNUKSEN PERUSTUTKINTO veneenrakennuksen osaamisala VENEENRAKENTAJA syksy 2015 ja sen jälkeen aloittaneet AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 osp AMMATILLISET PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 90 osp Puusepäntyöt 15 osp Laminointityöt 15 osp Pienveneen rakentaminen 60 osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT 45 osp Lujitemuoviveneen rakentaminen 30 osp Puuveneen rakentaminen 30 osp Veneen asennus ja korjaus 30 osp Veneen sisustus ja varustelu 30 osp Takilointityöt 15 osp Sähkö ja navigointilaitteiden asennus 15 osp Venelaminointityöt (TAO) 15 osp Veneen sisustustyöt (TAO) 15 osp Veneen korjaustyöt (TAO) 15 osp Tutkintoon sisältyy työssäoppimista 30 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT (YT) 35 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen VIV 11 osp (2. ÄK 6 osp, 3. RU 1 osp, 4. ENG 4 osp) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen MAL 9 osp (2. MAT 4 osp, 3. F&K 2 osp, 4. ATK 3 osp) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava 8 osp osaaminen YTY (2. YTA 1 osp, 3. TT 3 osp, 4. LI&TER 3 osp, 5. YRIT 1 osp) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen SOK 7 osp (2. Laatu 1 osp, 3. YMP 2 osp ja valittava 4 osp seuraavista: 4. PSYK 2 osp, 5. ATKJ 2 osp, 6. MATJ 2 osp, 7. F&KJ 2 osp, 8. YRITJ 2 osp, 9. T&K 2 osp) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Paikalliset tarpeet huomioiva ammattityö Lukio-opinnot AMK-valmennus Syventävä ja laajentava ammattityö Työkokemus

12 sivu 10(35) TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO eristyksen ja peltisepänasennuksen osaamisala RAKENNUSPELTISEPPÄ syksy 2015 ja sen jälkeen aloittaneet AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 osp AMMATILLISET PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 75 osp Ohutlevytöissä toimiminen Huopa-, tiili- ja profiilikattojen peltit. toim. 20 osp Saumakaton peltitöissä toimiminen 30 osp Julkisivuverhousten asentaminen 15 osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT 60 osp Asennustekniikka (TAO) 15 osp Kanavaosien valmistus 15 osp Talotekninen eristäminen 15 osp Ulkoverhous ja kattotyöt (rak. pt) 15 osp Rakennuspeltitöissä toimiminen 15 osp Vesikaton alusrakennetöissä toimiminen 15 osp Yrityskohtainen rakennuspeltisepäntyö (TAO) 15 osp Tutkintoon sisältyy työssäoppimista 30 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT (YT) 35 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen VIV 11 osp (2. ÄK 6 osp, 3. RU 1 osp, 4. ENG 4 osp) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen MAL 9 osp (2. MAT 4 osp, 3. F&K 2 osp, 4. ATK 3 osp) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava 8 osp osaaminen YTY (2. YTA 1 osp, 3. TT 3 osp, 4. LI&TER 3 osp, 5. YRIT 1 osp) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen SOK 7 osp (2. Laatu 1 osp, 3. YMP 2 osp ja valittava 4 osp seuraavista: 4. PSYK 2 osp, 5. ATKJ 2 osp, 6. MATJ 2 osp, 7. F&KJ 2 osp, 8. YRITJ 2 osp, 9. T&K 2 osp) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Paikalliset tarpeet huomioiva ammattityö Lukio-opinnot AMK-valmennus Syventävä ja laajentava ammattityö Työkokemus

13 sivu 11(35) KIINTEISTÖPALVELUJEN PERUSTUTKINTO kiinteistönhoidon osaamisala KIINTEISTÖNHOITAJA syksy 2015 ja sen jälkeen aloittaneet AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 osp AMMATILLISET PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 75 osp Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen 15 osp Kiinteistöjen yleishoito ja valvonta 60 osp tai LVI-järjestelmien hoito 60 osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT 60 osp Koneiden käsittely 15 osp Ulkoalueiden hoito 15 osp valitaan kaksi LV-järjestelmien huolto 15 osp Kiinteistön toimintakunnon arviointi 15 osp Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus 15 osp Rakennustekniset korjaustyöt 15 osp Nuohous 15 osp Kiinteistökohtainen kiinteistönhoito (TAO) 15 osp Yrityskohtainen kiinteistönhoito (TAO oppip.) 15 osp Tutkintoon sisältyy työssäoppimista 30 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT (YT) 35 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen VIV 11 osp (2. ÄK 6 osp, 3. RU 1 osp, 4. ENG 4 osp) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen MAL 9 osp (2. MAT 4 osp, 3. F&K 2 osp, 4. ATK 3 osp) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava 8 osp osaaminen YTY (2. YTA 1 osp, 3. TT 3 osp, 4. LI&TER 3 osp, 5. YRIT 1 osp) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen SOK 7 osp (2. Laatu 1 osp, 3. YMP 2 osp ja valittava 4 osp seuraavista: 4. PSYK 2 osp, 5. ATKJ 2 osp, 6. MATJ 2 osp, 7. F&KJ 2 osp, 8. YRITJ 2 osp, 9. T&K 2 osp) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Paikalliset tarpeet huomioiva ammattityö Lukio-opinnot AMK-valmennus Syventävä ja laajentava ammattityö Työkokemus

14 sivu 12(35) JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Ammatillisen peruskoulutuksen pintakäsittelyalan, veneenrakennuksen, talotekniikan, verhoilu- ja sisustusalan sekä kiinteistöpalvelujen perustutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. ARVIOINTI Arviointiin kuuluvat oppimisen ja osaamisen arviointi. Arviointi on suhteellista. Opiskelijaa ei siis verrata muihin opiskelijoihin, vaan hänen suoritustaan verrataan tutkinnon perusteissa annettuihin tavoitteisiin. Opiskelijan suoritukset arvioidaan seuraavin arvosanoin: - kiitettävä (3) - hyvä (2) - tyydyttävä (1) Arviointi suoritetaan tutkinnon osan jaksoittain ja sen perustana ovat kokoava koe/kokeet ja ns. jatkuva näyttö. Tutkinnon osan arvosana on puolestaan tutkinnon osan jaksojen arvosanojen yhdistelmä, ei kuitenkaan niiden arvosanojen keskiarvo, johtuen siitä, että tutkinnon osan jaksot ovat eripituisia ja niiden merkitys tutkinnon osan kannalta vaihtelee. Jos opiskelija saa hylätyn arvosanan jostakin tutkinnon osan jaksosta, hänellä on oikeus rajoittamattomaan määrään uusintakokeita oppilaitoksen määräämänä aikana. Ensimmäinen uusintakoe, jonka opettaja valvoo itse tai merkitsee uusintakoelistaan, on opiskelijalle maksuton. Seuraavista uusintakoekerroista, joista opiskelijan on itse sovittava opettajan kanssa, oppilaitos perii erillisen korvauksen, 10 / kerta. Jos opiskelija haluaa yrittää korottaa hyväksyttyä tutkinnon osan jakson arvosanaa, hänellä on oikeus siihen uusintakokeessa oppilaitoksen määräämänä aikana. Ensimmäinen korotusyritys on opiskelijalle maksuton, seuraavista korotusyrityskerroista oppilaitos perii erillisen korvauksen, 10 / kerta. Korotusyrityksistä opiskelijan on itse sovittava opettajan kanssa. Kaikki merkinnät uusintakoelistoihin tekevät vain opettajat. Luokalta siirrettäessä opiskelijalla saa olla hylättyjäkin tutkinnon osan jaksojen arvosanoja. Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää kuitenkin aina hyväksytyn arvosanan saamista kaikista tutkintoon kuuluvista tutkinnon osien jaksoista ja tutkinnon osista. Tutkinnon osien jaksojen arvosanat ja päättyneiden tutkinnon osien arvosanat ovat opintokortissa, jonka perusteella opiskelija saa tutkintotodistuksensa edellyttäen, että kaikki tutkinnon osien jaksojen arvosanat ovat hyväksyttyjä. Tutkintotodistus koostuu päättö- ja näyttötodistuksesta. Opiskelijalle, joka ei puuttuvista suorituksista johtuen voi saada tutkintotodistusta, annetaan todistus suoritetuista opinnoista.

15 sivu 13(35) WILMA Oppilaitos käyttää WILMAa osana opiskelijahallintojärjestelmää. WILMAan pääsee kätevimmin oppilaitoksen nettisivujen kautta, osoite tai osoitteen kautta. ARVIOINNIN OIKAISU Opiskelija voi tehdä arviointiaan koskevan oikaisupyynnön suullisesti 14 vrk:n kuluessa arvioinnin tiedoksi saannistaan arvioinnin tehneelle opettajalle. Opettaja toimittaa opiskelijalle asiaa koskevan kirjallisen vastineen. Mikäli opiskelija em. vastineen saatuaankin on edelleen tyytymätön, hän voi tehdä arvioinnin oikaisupyynnön kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa tiedoksi saannista TAO:n arviointilautakunnalle. OPPIPAIKKA Opiskelijan 3. luokan opinnot voidaan käytännössä toteuttaa myös oppisopimuskoulutuksena Oppipaikassa. TYÖTURVALLISUUSLAKI EDELLYTTÄÄ Työntekijän on noudatettava niitä määräyksiä, joita turvallisuudesta on annettu sekä yleensäkin noudatettava työssä varovaisuutta. Lisäksi hän on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan vioista ja puutteista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaara. Laki koskee myös työtä, jota opiskelija tekee oppilaitoksessa opiskellessaan. Opiskelija käyttää tarvittaessa suojaimia ja noudattaa aina annettuja ohjeita. Oppilaitoksen työtiloissa noudatetaan työturvallisuuslakia sellaisenaan. Oppilaitoksessa on tarvittavat suojaimet. Käytä niitä! TYÖTURVALLISUUS Oppilaitoksen työtiloissa, työkohteissa ja työssäoppimispaikoilla noudatetaan työturvallisuuslakia. Lain mukaan työntekijän (=opiskelijan) on noudatettava niitä määräyksiä, joita turvallisuudesta on annettu sekä yleensäkin noudatettava työssä varovaisuutta. Lisäksi hän on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan vioista ja puutteista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaara. Opiskelijan tulee siis käyttää tarvittaessa suojaimia ja noudattaa aina annettuja ohjeita. TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppiminen on ammatilliseen koulutukseen kiinteästi kuuluva opintojen osa ja koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla. Se on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. TAO:n lukusuunnitelmissa työssäoppiminen on jaettu viiden viikon pituisiin jaksoihin ja jaksot on sijoitettu kolmelle eri opintovuodelle. Jokainen opiskelija saa jaksojen ajankohdat tiedoksi heti opintojen al-

16 sivu 14(35) kaessa. Ensimmäinen jakso toteutetaan yleensä ensimmäisen opintovuoden kevätlukukaudella. Työturvallisuuden kannalta on olennaista, että opiskelija on ehtinyt perehtyä alaansa liittyviin vaaratekijöihin ennen ensimmäisen jakson alkamista. Tämä pyritään varmistamaan ennen jaksoa järjestettävällä näyttötilaisuudella, jossa seurataan oppilaitoksen työtiloissa jokaisen opiskelijan työntekoa suunnilleen yhden työpäivän pituisen ajan, ja lisäksi annetaan opiskelijan vastattavaksi pääasiassa työturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Mikäli opiskelija ei suoriudu hyväksytysti edellä mainituista kokeista, ei häntä voida vielä sijoittaa työpaikalle, vaan opiskelua on jatkettava opettajan ohjauksessa oppilaitoksen omissa tiloissa. TAO:n työssäoppimispaikoista päättävät taito-opetuksesta vastaavat opettajat. Opiskelijoita koskevat työpaikoilla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin heidän ollessaan oppilaitoksessa. Työpaikka nimeää vastuullisen työpaikkakouluttajan (Työssäoppimissopimus) ja huolehtii opiskelijan turvallisuudesta työpaikalla. Opiskelijan tulee osallistua työpaikalla annettavaan opetukseen ja työskennellä työpaikan työnjohdon alaisena noudattaen sopimuksia, työturvallisuusohjeita ja työpaikan pelisääntöjä. Opiskelijan tulee tehdä hänelle annetut tehtävät, korvata aiheuttamansa tahalliset vahingot sekä noudattaa salassapitovelvollisuuttaan. Opiskelija on työpaikalla vakuutettu tapaturman varalta samassa laajuudessa, kuin jos hän osallistuisi opetukseen oppilaitoksen tiloissa. HENKILÖKORTTI Opiskelijalla on tarvittaessa oltava kuvallinen henkilökortti mukana työsalilla ja ulkotyökohteissa. Työssäoppimispaikalla henkilökortti toimii kulkulupana. Korttia varten opiskelijan on (opettajan pyynnöstä) toimitettava 1 passikuvankokoinen nimellä ja luokkatunnuksella varustettu valokuva opiskelija-asiaintoimistoon. TYÖKALU- JA PUKUKAAPPIPANTTI 1. luokkien opiskelijoiden on suoritettava 20 :n panttimaksu saadakseen työkalupakin / -kaapin ja pukukaapin avaimet käyttöönsä. Pantti palautetaan opiskelun päätyttyä.

17 sivu 15(35) TYÖTOIMINNAN TUOTOKSET POISSAOLOSTA ILMOITTAMINEN Opetuksellisena aikana tehtävät harjoitus- ja oppilastyöt, näytöt sekä muut työtoiminnan tuotokset, jotka tehdään oppilaitoksen ainein ja opettajan ohjauksessa, ovat oppilaitoksen omaisuutta. Oppilaitos voi näitä töitä tuhota, säilyttää tai myydä ulkopuolisille asiakkaille. Lisäksi oppilaitos voi tehdä ja teettää näitä harjoituksia asiakkaan omistamiin esineisiin, asiakkaan tiloissa, asiakkaan aineilla jne., jolloin työn toimittajana on oppilaitos ja tilaajana ko. asiakas. Jos harjoitustöissä tai vastaavissa syntyy aineettomia oikeuksia kuten suunnitelmia, malleja, tuoteideoita yms., niin oppilaitoksella on oikeudet käyttää näitä omassa toiminnassaan. Opiskelijalla puolestaan on vapaa oikeus edellä mainittuihin immateriaaleihin. Oppilaitos ei voi luovuttaa opiskelijoiden töissä syntyviä immateriaalisia oikeuksia kolmannelle osapuolelle. Jos harjoitustöissä tai vastaavissa syntyy tekijänoikeuslain mukaisia teoksia, niin tekijänoikeus on opiskelijalla. Materiaaliset oikeudet ovat oppilaitoksella, kunnes tilanne on kohtuullistettu. Rehtori päättää oppilaitoksen suhtautumisesta tilanteeseen kuultuaan opettajaa ja opiskelijoita. Opiskelijalla on tekijänoikeuslain mukaiset oikeudet riitauttaa asia. Opetussuunnitelmaan merkitään ne tutkinnon osan jaksot, joissa on tarkoitus tehdä luovaa työtä ja joissa näin ollen mahdollisuus teosten syntymiseen on olennainen. Muiden tutkinnon osan jaksojen aikana toimitaan suunnitelmien ja ohjeiden mukaan eikä immateriaalisia oikeuksia tuolloin pitäisi syntyä. Opiskelijoiden tulee seurata kaikkia oppitunteja. Poissaolosta on ilmoitusvelvollisuus, ts. opiskelija ilmoittaa ensi tilassa puhelimitse luokanvalvojalle tai oppilaitoksen vaihteeseen, puh , poissaolostaan. Poissaolon voi ilmoittaa myös lähettämällä tekstiviestin numeroon Viestistä tulee ilmetä opiskelijan etu- ja sukunimi sekä luokka. Viesti välitetään opettajalle. Huom! Jos viestin lähettäjällä on puhelimessaan käytössä toimituskuittauspyyntö, kuittaus lähtee vasta kun vaihdepuhelimeen kytketään virta aamulla.

18 sivu 16(35) LÄSNÄOLO-OHJEET

19 sivu 17(35)

20 sivu 18(35) OPINTOJEN KESKEYTYMINEN Oppilaitos voi katsoa pitkään ilmoittamatta poissaolleen opiskelijan opinnot keskeytyneiksi. N-RYHMÄ MYÖHÄSTYMISET N-ryhmän opiskelijoiden osalta noudatetaan N-ryhmäperiodeina Norssin poissaolosääntöjä, jotka N-ryhmän opettajat selvittävät opiskelijoille N-ryhmäperiodien alussa. Jos opiskelija myöhästyy oppitunnilta 15 minuuttia tai enemmän, seurauksena on vähintään yhden oppitunnin poissaolomerkintä tutkinnon osan jakson päiväkirjaan. KURINPIDOLLISIA SEIKKOJA Jos opiskelija rikkoo oppilaitoksen järjestyssääntöjä, opettaja ilmoittaa asiasta apulaisrehtorille (jos rikkomus on vakava) tai tekee merkinnän päiväkirjaan. Poissaoloista ja myöhästymisistä on erilliset ohjeet. Kurinpitoasiaa käsiteltäessä ensimmäinen vaihe on opettajan huomautus. Jos rike ei korjaannu opettajan huomautuksen jälkeen, seuraa rehtorin muistutus: mikäli rikkeitä edelleenkin ilmenee, johtokunta antaa opiskelijalle varoituksen. Rikkeiden mahdollisesti jatkuessa tai aikaisemminkin erittäin painavasta syystä apulaisrehtori esittää johtokunnalle opiskelijan määräaikaista erottamista. Määräaikaiserotuksen pituus on tavallisesti 1 3 viikkoa, mutta aikaa voidaan pidentää aina 1 vuoteen saakka. HUUMEET TIEDOTUS Kaikenlaisten huumaavien aineiden käyttö on oppilaitoksessa kielletty. Henkilökunta puuttuu asiaan vähäisestäkin epäilystä työturvallisuussäännösten velvoittamana. Huumeidenkäyttöepäily johtaa opiskelijalle tehtävään terveys- tai lääkärintarkastukseen tai huumetestiin. Todettu huumeidenkäyttö puolestaan johtaa opiskelijan hoitoonohjaukseen, alaikäisen opiskelijan huoltajalle ilmoittamiseen sekä hoitoonohjauksen ja hoidon jäädessä tuloksettomaksi opiskelijan määräaikaiserotukseen. Opiskelijat voivat kertoa mahdollisista huumeisiin liittyvistä havainnoistaan opinto-ohjaajalle täysin luottamuksellisesti. Ajankohtaiset asiat tiedotetaan opiskelijoiden ilmoitustauluilla. Luokanvalvojat, opinto-ohjaaja ja uraohjaaja tiedottavat kaikesta koulunkäyntiin liittyvästä. Muista seurata ilmoitustauluja koulupäivittäin! Lukujärjestykset ja pysyväisluonteiset ohjeet löytyvät oppilaitoksen internet-sivuilta

21 sivu 19(35) OPINTO- JA URAOHJAUS Olet tehnyt valinnan elämässäsi: tullut ammatilliseen peruskoulutukseen. Juuri nyt elät monien valintojen aikaa; kehityt aikuiseksi ja otat paikkasi yhteiskunnassa. Opiskelu on yksi tie löytää oma statuksensa. Oppilaitoksessamme on erityisiä ihmisiä tukemaan sinua kaikissa ongelmatilanteissa opinto-ohjaaja ja uraohjaaja. Opo ja uraohjaaja ohjaavat tietenkin sinua opinnoissasi: jos opiskelu tuntuu kitkaiselta, voimme yrittää löytää yhdessä sinulle sopivan opiskeluohjelman. Tarvitessasi voit saada myös tukiopetusta. Uravalintaan liittyen jatko-opintomahdollisuutesi voidaan kartoittaa. Jos sinulla on epäsopua itsesi tai muiden kanssa, voit aina tulla keskustelemaan opon tai uraohjaajan kanssa. Opinto- ja uraohjauksen perimmäisenä tarkoituksena on auttaa sinua löytämään oma identiteettisi, jotta oppilaitoksesta lähtiessäsi olisit oma-aloitteinen ja itse teoistasi vastuun ottava kansalainen. OPISKELIJAKUNTA Opiskelijakunnan muodostavat oppilaitoksen opiskelijat. Opiskelijakuntaa edustaa opiskelijakunnan hallitus, johon jäsenet valitaan linjoittain yleiskokouksessa syyslukukaudella. OPINTOSOSIAALISTA TIETOA Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja järjestää tarvittaessa harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Opiskelijakunta voi myös tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja oppilaitosta koskevissa asioissa. Opiskelijakunnalla on edustajansa myös oppilaitoksen johtokunnan kokouksissa sekä oppilaitoksen arviointilautakunnassa. Opintotuki Opintotukihakemus kannattaa tehdä heti, kun on saanut tiedon oppilaitokseen pääsystä. Hakemus täytetään hakulomakkeen ohjeiden mukaan ja se jätetään mahdollisine liitteineen oppilaitoksen opiskelija-asiaintoimistoon. Opintotuki käsittää kaksi erilaista tukimuotoa: opintorahan ja valtion takaaman opintolainan. Opintoraha maksetaan valtion varoista ja sitä opiskelijan ei tarvitse maksaa takaisin. Siihen kuuluvat perusosa ja asumislisä. Opintolaina myönnetään pankista ja sen vakuudeksi riittää valtion takaus. Koulumatkatuki KELA:n myöntämään koulumatkatukeen on oikeutettu opiskelija, jonka yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on vähintään 10 km ja jonka koulumatkakustannukset ylittävät 54 kuukaudessa. Opiskelijan omavastuuosuus on 43 kuukaudessa. Täytetyt hakemukset jätetään oppilaitoksen opiskelija-asiaintoimistoon. Opiskelijaasiaintoimistosta saa tarvittaessa ostotodistuksen.

22 sivu 20(35) Matkat opiskelupaikkakunnalta kotipaikkakunnalle Sekä Matkahuolto että VR myöntävät opiskelija-alennuksia. Alennuksista tiedotetaan tarkemmin ilmoitustauluilla. Ruokailu Ruokailu on opiskelijoille ilmainen. Oppilaitoksessa toimii kaksi Fazer Amica -ravitsemusketjun ruokalaa. Fazer Amicasta opiskelija voi oppilaitoksen kustantaman lounaan lisäksi ostaa kaikkia kahvilapalveluita. Opiskeluterveydenhuolto ja kuraattoripalvelut Turun kaupungin hyvinvointitoimiala järjestää opiskeluterveydenhuollon ja siihen kuuluvat maksuttomat koululääkärin, terveydenhoitajan ja psykologin palvelut sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset. Hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille turkulaisille opiskelijoille. Opiskelijalla on halutessaan oikeus yhteen hammashuollon tarkastuskäyntiin opintojensa aikana. Terveystarkastukset tehdään kaikille uusille opiskelijoille ensimmäisen lukuvuoden aikana. Terveystarkastukseen kuuluu terveydenhoitajan haastattelu erilaisine tutkimuksineen ja lääkärintarkastus. Opiskelijoiden terveydenhoitaja Anna-Maija Puukka on tavattavissa vastaanottotiloissaan oppilaitoksessa pääsääntöisesti maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Terveydenhoitajan puhelinnumero on Psykologi Tiina Auranen on tavattavissa oppilaitoksessa terveydenhoitajan vastaanottotiloissa ajanvarauksella tiistaisin ja perjantaisin. Psykologin puhelinnumero on Turun kaupungin sivistystoimialan kuraattori Sari Jansson on tavattavissa oppilaitoksessa pääsääntöisesti tiistai-iltapäivisin ja perjantaiaamupäivisin. Kuraattorin puhelinnumero on Lisätietoja opiskeluterveydenhuollosta löytyy osoitteesta -> terveys -> opiskelijoiden terveyspalvelut Opiskelija-asiaintoimiston palvelut opiskelijoille Opiskelija-asiaintoimistosta saat esim. seuraavia lomakkeita: - opintotukihakemuslomakkeet - opintotuen olosuhdemuutoslomakkeet - koulumatkatukihakemuslomakkeet - luvallisen poissaolon anomuslomakkeet Opiskelija-asiaintoimistosta voit myös halutessasi saada opiskelijakortin (muista nimellä ja luokkatunnuksella varustettu passikuvanko-

23 sivu 21(35) koinen valokuva), Matkahuolto-/VR-todistukset ja tarvitessasi opiskelutodistuksen. Merkitse pyydetyt tiedot opiskelija-asiaintoimiston tiskillä olevaan tilauslistaan (opiskelijakortin kyseessä ollessa jätä valokuva muovitaskuun), valmiin asiakirjan voit noutaa opiskelijaasiaintoimistosta seuraavana koulupäivänä. YLEISTÄ TAO, TURUN AMMATTIOPISTOSÄÄTIÖSTÄ Turun ammattiopisto on maalarimestari Samuel Koskisen testamenttilahjoituksella 1929 perustettu säätiö, jonka ylläpitämässä TAO, Turun Ammattiopistosäätiössä annetaan käsityötaitoa vaativien teknisten alojen ammattiopetusta. Oppilaitoksessa opiskellaan pintakäsittelyalan, veneenrakennuksen, talotekniikan, verhoilu- ja sisustusalan sekä kiinteistöpalvelujen tutkintoihin johtavia tiedosta ja ammattitaidosta koostuvia tutkinnon osia. Koulun historia TAO perustettiin turkulaisen maalarimestari Samuel Koskisen ja hänen puolisonsa Ida Koskisen jälkisäädöksen osoittamilla varoilla. Jälkisäädöksen mukaan pääosa omaisuudesta on käytettävä Turkuun perustettavan Turun Ammattiopisto nimisen oppilaitoksen perustamiseen ja hoitoon. Jälkisäädöksessä määrättiin, että opetusta tulee antaa käsityöammateissa, etenkin sellaisissa, joissa ei tarvita konevoimaa, etusijalla maalarin ammatti. Opiston ensimmäinen johtokunta paneutui tehtäväänsä erittäin perusteellisesti. Kun Suomessa ei ollut esikuvia, johtokunta haki niitä pitkällä, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Saksaan ja Itävaltaan suuntautuneella opintomatkalla. Toiminta aloitettiin lokakuun 1. päivänä 1929 Turun Kansallisen Kirjakaupan talossa Linnankatu 16:ssa. Vuonna 1930 opisto muutti kaupungilta vuokrattuun kiinteistöön Eerikinkatu 42:een. Vuonna 1981 koulu muutti Itäharjuun entisen Tuomisen puutyötehtaan tiloihin Vanha Littoistentie 12:een. Vuonna 1984 kaupunki osoitti koululle vuokratilat Auran Panimolta, Wechterinkuja 2:sta, jossa olivat metallimaalauksen työtilat. Tilanahtauden vuoksi oppilaitos etsi pitkään uusia toimitiloja. Uudet tilat löytyivät syksyllä Kevätlukukauden 1991 lopussa oppilaitos muutti ent. Auran Kenkätehtaan kiinteistöön, Teijonkatu 3:een. Oppilaitoksen nykyiset tilat sijaitsevat Teijonkatu 5:ssa, Taalintehtaankatu 10:ssä, Fiskarsinkatu 9:ssä ja Hämeenkatu 24:ssä. Vuonna 1949 opiston lahjoitusrahaston hoito muuttui säätiöpohjaiseksi ja hallituksen muodosti viisi jäsentä: Turun kaupunginvaltuuston, Turun Käsityöläisyhdistyksen, Turun Rakennusmestariyhdistyksen ja Turun Maalarimestariyhdistyksen edustajat sekä opiston rehtori. Vuonna 1988 johtokuntaa täydennettiin kahdella Turun kaupungin edustajalla. Vuonna 1959 ammattikasvatusosaston esityksestä nimi muutettiin Turun maalariammattikouluksi, mikä vastasi paremmin koulutustason vaatimuksia. Vuonna 1988 oppilaitoksen nimi

24 sivu 22(35) Oppilaitoksen taustayhteisöt muutettiin valtakunnallisen käytännön mukaan Turun maalariammattioppilaitokseksi. Vuonna 1982 perustettiin kouluun veneenrakentajan erillinen kaksivuotinen opintolinja toisena Suomessa. Vuonna 1985 uudistui maalarikoulutus: koulussa toimi pintakäsittelytekniikan peruslinja, jonka opiskelijat voivat yhden vuoden yleisjakson jälkeen valita erikoismaalarin tai metallimaalarin opintolinjan. Yleisjakso poistui lukuvuoden lopussa. Syyslukukauden 1995 alussa opintonsa aloittaneet pintakäsittelyalan opiskelijat aloittivat suoraan joko erikoismaalauksen tai erikoispintakäsittelyn perustutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Maalarialan ammattikoulutus on koko koulun olemassaolon ajan ollut kolmivuotista. Oppilaitoksessa alkoi verhoilijan erillinen kaksivuotinen opintolinja, jonka työtilat sijaitsivat ensin Unkarinkadulla, sitten Taalintehtaankatu 10:ssä ja nykyisin Hämeenkatu 24:ssä. Vuoden 1997 syksyllä käynnistettiin lattianpäällystykseen suuntautunut maalarin koulutus. Lukuvuodesta lähtien pintakäsittelyalan, veneenrakennuksen ja verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnot ovat kaikki olleet kolmevuotisia. Tutkintonimikkeet ovat maalari, lattianpäällystäjä, pintakäsittelijä, veneenrakentaja, verhoilija sekä lähtien sisustaja. Lukuvuoden alusta lähtien koulutustarjonnassa on ollut mukana talotekniikan perustutkinto, rakennuspeltiseppä ja lukuvuoden alusta lähtien kiinteistöpalvelujen perustutkinto, kiinteistönhoitaja. Opiston johtajina ja koulun rehtoreina ovat toimineet Edvard Elenius perustamisesta vuoteen Syyslukukauden 1956 opistoa johti taiteilija Armas Lehtimäki. Toinen pitkäaikainen rehtori E.J. Ranta johti laitosta vuodesta 1957 vuoteen 1978 ja rehtorina toimi Sakari Huttunen. Oppilaitoksen nykyinen rehtori on Jarmo Kumpula oppilaitoksen nimi muuttui TAO, Turun Ammattiopistosäätiöksi ja oppilaitoksen ylläpitäjäsäätiön nimi Turun Ammattiopistoksi. TAO, Turun Ammattiopistosäätiötä voidaan pitää eräänä maamme vanhimmista ammattikouluista, jossa ammattityö ja tietopuolinen opetus on sovellettu koulun opetusohjelmaan. Oppilaitosta ylläpitää Turun Ammattiopisto -niminen säätiö. Turun Ammattiopiston säätiössä on edustettuna Turun kaupunki, Turun Maalarimestariyhdistys, Turun Käsi- ja pienteollisuus ry. (Turun yrittäjät ry.) sekä Turun Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry.

25 sivu 23(35) Henkilöstö - Luokanvalvojat lukuvuonna on merkitty luokan lyhenteillä. Rehtori, apulaisrehtori, aikuiskoulutusjohtaja, opintohallintopäällikkö, kiinteistö- ja työsuojelupäällikkö Kumpula Jarmo, ins., rehtori Ylönen Pirjo, FM, apulaisrehtori ammattiaineiden opetus sisustajalinjalla Larsen Sari, ins., maal.mest., aikuiskoulutusjohtaja Ketonen Kristiina, HuK, opintohallintopäällikkö (opinto-ohjaaja OTO) Juhala Jarno, lehtori, kiinteistö- ja työsuojelupäällikkö työn ja ammattiaineiden opetus pintakäsittelylinjalla 3EP Lehtorit ja päätoimiset tuntiopettajat Arasola Rauno, ohjaava opettaja uraohjaus, liikunnan opetus Blom Janne, ilmastointiasentaja, päätoiminen tuntiopettaja työn ja ammattiaineiden opetus rakennuspeltiseppälinjalla Engblom Susanna, ins., päätoiminen tuntiopettaja työn ja ammattiaineiden opetus sisustajalinjalla Engström Heidi, maal.mest., artenomi, päätoiminen tuntiopettaja työn ja ammattiaineiden opetus maalauslinjalla Fincke Markus, rakennuspeltiseppä, päätoiminen tuntiopettaja työn ja ammattiaineiden opetus rakennuspeltiseppälinjalla Forsman Eeva, artenomi, muotoilija AMK, päätoiminen tuntiopettaja työn ja ammattiaineiden opetus sisustajalinjalla Hakala Sari, Yo-artenomi, verhoilijamestari, lehtori työn ja ammattiaineiden opetus verhoilulinjalla Helmiö Petri, lattiamestari, lehtori työn ja ammattiaineiden opetus lattianpäällystyslinjalla Kohonen Yrjö, lattiamestari, lehtori työn ja ammattiaineiden opetus lattianpäällystyslinjalla 3RP 1-3SSA 1EM 1RP, 2RP 1-3SSY 3VR 1LP 3LP Lainio Jaakko, maalarimestari työn ja ammattiaineiden opetus aikuiskoulutuksessa Lavila Tero, teknikko, päätoiminen tuntiopettaja ammattiaineiden opetus pintakäsittelylinjalla 2EPb

26 sivu 24(35) Lehto Olli, ins., lehtori 1SS työn ja ammattiaineiden opetus sisustaja- ja veneenrakennuslinjalla Leimu Petri, muotoilija AMK, lehtori työn ja ammattiaineiden opetus veneenrakennuslinjalla Leino Jukka, lattiamestari, päätoiminen tuntiopettaja työn opetus lattianpäällystys- ja sisustajalinjalla Moisio Lassi, teknikko, lehtori työn ja ammattiaineiden opetus pintakäsittelylinjalla 1VE, 3VE 2LP 1EP Oksman Eva-Maria, FM, lehtori yhteisten tutkinnon osien opetus Raistakka Päivi, ins., päätoiminen tuntiopettaja työn ja ammattiaineiden opetus verhoilulinjalla Ranne Juuso, ins., lehtori työn ja ammattiaineiden opetus maalauslinjalla Saario Jussi, ins., IT-päällikkö yhteisten tutkinnon osien opetus 2SS 2EM 2KH Salo Kirsti, ins., maalarimestari, lehtori työn ja ammattiaineiden opetus aikuiskoulutuksessa Sirkiä Päivi, verhoilija, sisustusalan eat, päätoiminen tuntiopettaja 1VR työn ja ammattiaineiden opetus verhoilulinjalla Toivonen Niko, ins., päätoiminen tuntiopettaja työn ja ammattiaineiden opetus kiinteistönhoitajalinjalla Viitaniemi Marja, maalarimestari, päätoiminen tuntiopettaja työn ja ammattiaineiden opetus maalauslinjalla Vuorinen Juho, ins. lehtori työn ja ammattiaineiden opetus pintakäsittelylinjalla 1KH 3EM 2EPa

27 sivu 25(35) Aikuiskoulutus ja muu erillistoiminta TAO:n erillistoiminta on lukuvuosiin ja -kausiin sitomatonta opetus- ja kehittämistyötä. Erillistoimintana järjestetään vakinaista koulutusta vastaavien alojen ammattitutkintoja sekä tutkintoihin valmistavaa jatkoja täydennyskoulutusta. Myös oppisopimusteoriakoulutusta järjestetään. Lisäksi TAO osallistuu vakiintuneen käytännön mukaisesti koulutusalojensa valtakunnallisiin kehittämisprojekteihin, kuten ammattitaitokilpailuihin ja tutkintotoiminnan laadun varmistukseen. Kehittämiskeskus Oltermanni Oltermannin tehtävä on vastata oppilaitoksen opetusalojen pkyritysten kehittämisestä ja koulutuksesta. Oltermannin koulutuksien painotus on yleensä liiketoiminnan kehittämisessä ja tukemisessa. Kehittämistoiminta hoidetaan pääsääntöisesti EU-projektien kautta. Oltermannin kautta hoidetaan TAO:n toteuttamien EU-projektien hallinto ja talous. Vuosina toteutettiin 20 EU-projektia ja viidessä EU-projektissa oltiin partnerina. Projektin kesto on keskimäärin kaksi ja puoli vuotta. OPETUSALAN SANASTOA Tutkinnot Koulutuksen laajuus Osaamispiste Tutkinnolla tarkoitetaan koulutusaloittain joko työelämän ammateittain tai yhteiskunnallisten tehtäväalueiden mukaisesti muodostuneita kokonaisuuksia. Tutkintokäsite vastaa entistä erikoistumislinja- ja opintolinja- tai erillinen opintolinja -käsitettä, mutta on yleensä laaja-alaisempi. Toisen asteen ammatilliset perustutkinnot ja kolmannen asteen opisto- ja ammattikorkeakoulututkinnot määritellään koulutusalakohtaisesti Tarkoittaa nimellistä koulutuspituutta, joka ilmaistaan tutkintokohtaisesti osaamispisteinä rakennepäätöksissä ja tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. Opiskelijakohtaisesti koulutuksen pituus voi poiketa nimellisestä koulutuspituudesta, kun aiemmat opinnot, työkokemus ja opiskelijan tekemät valinnat otetaan huomioon. Tarkoittaa opintojen mitoituksen perusyksikköä.

28 sivu 26(35) Tutkinnon osa Tutkinnon osan jakso Opinto-ohjelma Tutkintonimike Yhteiset tutkinnon osat Jatko-opintokelpoisuus Työssäoppiminen Tarkoittaa opintojen rakenteellista ja sisällöllistä perusyksikköä. Tutkinnon osat voivat olla pakollisia, valinnaisia tai vapaasti valittavia. Tutkinnon osien laajuudet määritellään osaamispisteinä. Tutkinnon osien muodostamisperiaatteet ja tavoitteet määritellään tutkintokohtaisissa tutkinnon perusteissa. Tutkinnon osan jaksolla tarkoitetaan tutkinnon osan osaa. Oppilaitos voi jakaa tutkinnon osan osakokonaisuuksiksi oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassa. Tällöin oppilaitos myös määrittelee tutkinnon osien jaksojen tavoitteet tutkinnon osien tavoitteet lähtökohtana. Tarkoittaa opiskelijan yksilöllisesti opetussuunnitelman rajoissa valitsemaa pakollisten, valinnaisten ja vapaasti valittavien opintojen muodostamaa kokonaisuutta. Opetusministeriö päättää tutkintonimikkeistä koulutusrakennepäätösten yhteydessä. Tutkintonimikkeet voivat olla joko laajaalaisia esimerkiksi x-alan perustutkinto tai ne voivat vastata työelämän ammattinimikkeitä. Yhteisten tutkinnon osien opinnot määritellään opetusministeriön päätöksillä. Niiden avulla on tarkoitus turvata kaikille ammatillisesta koulutuksesta valmistuneille vähintään tietty yhteinen yhteiskunnassa, ammateissa ja elämässä vaadittava sivistystaso sekä jatko-opintokelpoisuus. Jatko-opintokelpoisuudella tarkoitetaan edellytyksiä, jotka oikeuttavat hakeutumaan jatko-opiskeluun seuraavalle asteelle. Jatko-opintokelpoisuuden edellytyksenä on joko määritellyn koulutuksen tai tiettyjen edeltävien opintojen suorittaminen. 180 osp:n laajuiset tutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Käytännön opiskelu/harjoittelu voidaan toteuttaa oppilaitoksessa tai oppilaitoksen ulkopuolella taidon opiskeluna, käytännöllisenä opiskeluna tai työpaikkaharjoitteluna. Työssäoppimisen tavoitteet ja laajuus esitetään tutkinnoittain opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa.

29 sivu 27(35) Oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Oppilaitoskohtaisella opetussuunnitelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa, jossa oppilaitos yhdessä opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa määrittelee keinot, joilla koulutuksen päämäärät saavutetaan. Se on ennen kaikkea oppilaitoksen sisäisen kehittämisen ja laadunvarmistuksen väline. Yhteystiedot TAO, Turun Ammattiopistosäätiö Teijonkatu 5, Turku TAO:n vaihde Opinto-ohjaaja TAO:n henkilöstölle osoitettu sähköposti: Lisätietoja Internetistä:

30 sivu 28(35) Turvallisuus työssäoppimispaikalla Opiskelija siirtyy ensimmäisenä opintovuonna sopimuksen mukaisesti suunnilleen viiden viikon pituiselle työssäoppimisjaksolle työpaikalle TAO:n vastuuopettajat tutkintonimikkeittäin: Maalari Pintakäsittelijä Lattianpäällystäjä Veneenrakentaja Verhoilija Sisustaja Rakennuspeltiseppä Kiinteistönhoitaja Heidi Engström ja Marja Viitaniemi Jarno Juhala Yrjö Kohonen Petri Leimu Sari Hakala Eeva Forsman ja Olli Lehto Janne Blom Niko Toivonen Työssäoppiminen on ammatilliseen koulutukseen kiinteästi kuuluva opintojen osa ja koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla. Se on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. TAO:n lukusuunnitelmissa työssäoppiminen on jaettu viiden viikon pituisiin jaksoihin ja jaksot on sijoitettu kolmelle eri opintovuodelle. Jokainen opiskelija saa jaksojen ajankohdat tiedoksi heti opintojen alkaessa. Ensimmäinen jakso toteutetaan yleensä ensimmäisen opintovuoden kevätlukukaudella. Työturvallisuuden kannalta on olennaista, että opiskelija on ehtinyt perehtyä alaansa liittyviin vaaratekijöihin ennen ensimmäisen jakson alkamista. Tämä pyritään varmistamaan ennen jaksoa järjestettävällä näyttötilaisuudella, jossa seurataan oppilaitoksen työtiloissa jokaisen opiskelijan työntekoa suunnilleen yhden työpäivän pituisen ajan, ja lisäksi annetaan opiskelijan vastattavaksi pääasiassa työturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Mikäli opiskelija ei suoriudu hyväksytysti edellä mainituista kokeista, ei häntä voida vielä sijoittaa työpaikalle, vaan opiskelua on jatkettava opettajan ohjauksessa oppilaitoksen omissa tiloissa. TAO:n työssäoppimispaikoista päättävät työnopetuksesta vastaavat opettajat. Opiskelijoita koskevat työpaikoilla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin heidän ollessaan oppilaitoksessa. Työpaikka nimeää vastuullisen työpaikkakouluttajan (Työssäoppimissopimus) ja huolehtii opiskelijan turvallisuudesta työpaikalla. Opiskelijan tulee osallistua työpaikalla annettavaan opetukseen ja työskennellä työpaikan työnjohdon alaisena noudattaen sopimuksia, työturvallisuusohjeita ja työpaikan pelisääntöjä. Opiskelijan tulee tehdä hänelle annetut tehtävät, korvata aiheuttamansa tahalliset vahingot sekä noudattaa salassapitovelvollisuuttaan. Opiskelija on työpaikalla vakuutettu tapaturman varalta samassa laajuudessa, kuin jos hän osallistuisi opetukseen oppilaitoksen tiloissa.

31 sivu 29(35)

32 sivu 30(35)

33 sivu 31(35)

34 sivu 32(35) OPISKELIJAN OPAS Opiskelija luokka YHTEISTYÖALOITE ALAIKÄISEN OPISKELIJAN HOLHOOJALLE / TÄYSI-IKÄISELLE OPISKELIJALLE TAO:n opettajat ja koko henkilöstö tulevat tekemään parhaansa, jotta jokaisen opiskelijan opinnot etenisivät suunnitelmien mukaisesti. Kuka tahansa voi kuitenkin kohdata opinnoissaan ja elämäntilanteissaan myös vaikeuksia, joista selviytymiseen tarvitaan kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Toivon, että opiskelijana / holhoojana tutustutte tähän oppilaitoksemme opiskelijan oppaaseen. Kiinnittäkää erityistä huomiota oppaassa selvitettyihin työturvallisuutta, arviointia, poissaoloja ja kurinpidollisia seikkoja koskeviin kohtiin. Mahdollisten vaikeuksien ilmetessä ottakaa välittömästi yhteys oppilaitoksemme opintoohjaajaan, puh Opiskelijoiden valokuvaus ja kuvien julkaiseminen saa kuvata ja kuvia saa käyttää oppilaitoksen julkaisuissa ei saa kuvata eikä julkaista Pyydän vielä tähän Teidän yhteystietonne ja kuittauksenne sen merkiksi, että olette tutustunut tähän oppaaseen ja haluatte toimia tarpeen mukaan yhteistyössä opiskelijaanne koskevissa asioissa. holhoojan / täysi-ikäisen opiskelijan allekirjoitus ja nimen selvennys puhelinnumero(t) sähköposti Opiskelijan on palautettava tämä sivu luokanvalvojalle allekirjoitettuna mennessä. Terveisin Jarmo Kumpula rehtori

35 sivu 33(35) LUOKANVALVOJIEN YHTEYSTIEDOT LUKUVUONNA MAALARIT 1EM 2EM 3EM Engström Heidi puh , Ranne Juuso puh , Viitaniemi Marja puh , PINTAKÄSITTELIJÄT 1EP 2EPa Moisio Lassi puh , Vuorinen Juho puh , 2EPb 3EP Lavila Tero puh , Juhala Jarno puh , LATTIANPÄÄLLYSTÄJÄT 1LP 2LP 3LP Helmiö Petri puh , Leino Jukka puh , Kohonen Yrjö puh ,

36 sivu 34(35) VENEENRAKENTAJAT 1/3VE Leimu Petri puh , RAKENNUSPELTISEPÄT 1RP/2RP 3RP Fincke Markus puh , Blom Janne puh , VERHOILIJAT 1VR 3VR Sirkiä Päivi puh , Hakala Sari puh , SISUSTAJAT 1SS 2SS 1-3SSY 1-3SSA Lehto Olli puh , Raistakka Päivi puh , Forsman Eeva puh , Engblom Susanna puh , KIINTEISTÖNHOITAJAT 1KH Toivonen Niko puh , 2RP Saario Jussi puh ,

37 sivu 35(35)

38