VUOSIKERTOMUS Tekijänoikeusjärjestö Gramex

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2005 Tekijänoikeusjärjestö Gramex

2 Sisällysluettelo Yleistä Gramexin toiminnasta vuonna 2005 * Suomen suurin musiikkialan tekijänoikeusjärjestö 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Oikeudenmukainen korvaus musiikista 5 Korvaukset ovat palkka tehdystä työstä 6-7 Hallituksen toimintakertomus 2005 Gramex panostaa yksilölliseen ja tehokkaaseen tilittämiseen 8-9 Korvauksia julkisesta esittämisestä Hyvitysmaksu on korvausta kotikopioinnista 12 Yksityinen kopiointi on yleistä * 12 Äänitemusiikki on sähköiselle medialle hyvää ja edullista ohjelmaa 13 Tekijänoikeuslain uudistus Gramexin viestintää kehitettiin Gramexin toiminta järjestönä Yhteistyösopimukset 20 Liite 1: Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty) 21 Liite 2: Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK 22 Liite 2 A: Jaostojen kokoonpanot 22 Liite 3: Finnish Music Quarterly 23 Hallituksen tilikertomus Tuloslaskelma 26 Tase 27 Tilinpäätöksen liitetiedot Allekirjoitukset ja tilintarkastuskertomus 31 * Lisätietoa, joka ei sisälly hallituksen toimintakertomukseen Piirrokset: Jouko Innanen Layout: Lauri Kaira ja Sari Lindström Painopaikka: Speedmaster,

3 Suomen suurin musiikkialan tekijänoikeusjärjestö Tekijänoikeuskorvaukset ovat elintärkeitä suomalaiselle kulttuurille. Muusikoille, laulajille, solisteille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille ne kerää Gramex ry. Gramex-korvauksia kerätään äänilevyjen ja muiden äänitteiden käytöstä, mutta ei elävästä musiikista. Koska Gramex edustaa noin suomalaista taiteilijaa ja tuottajaa, se on asiakasmäärältään Suomen suurin musiikkialan tekijänoikeusjärjestö. Lisäksi se edustaa lukuisia ulkomaisia oikeudenomistajia ja palvelee noin musiikin käyttäjää. YK:n ihmisoikeuksien julistus suojaa tekijänoikeudet Tekijänoikeudet suojataan useissa kansainvälisissä sopimuksissa. Muun muassa YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 27 artiklassa todetaan, että Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. Laissa säädetään, mistä saa korvausta Tekijänoikeusjärjestö ei itse päätä, millainen musiikin käyttö oikeuttaa korvaukseen. Se säädetään laissa. Lain mukaan Gramex-korvauksia kerätään, kun cd-levyä tai muuta kaupallista äänitettä esitetään julkisesti tai siitä tehdään kopioita muuhun kuin yksityiskäyttöön. Nyrkkisääntö on, että äänilevyn kuluttajahinta sisältää oikeudet yksityiskäyttöön ja sitä laajemmasta käytöstä menee Gramex-korvaus. Korvaukset menevät musiikille Gramex ei kerää rahaa itselleen, vaan edustamilleen taiteilijoille ja tuottajille. Gramexin korvaushallinnointi on kustannustehokasta: vajaa yhdeksän kymmenesosaa kerätystä rahasta jaetaan eteenpäin. Lisäksi Gramexin osana toimiva Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus (ESEK) tukee vuosittain yli 200 kotimaisen cd-levyn tekoa ja elävän musiikin tilaisuutta. Gramex tukee myös piratismin vastaista työtä tekevää Tekijänoikeuden tiedotusja valvontakeskusta. Voittoa tuottamaton yhdistys Gramex on voittoa tuottamaton yhdistys, jossa päätösvaltaa käyttävät muusikkojen, solistien ja äänitteiden tuottajien edustajat. Sen tärkein tehtävä on kerätä ja tilittää asiakkainaan oleville esittäville taiteilijoille ja äänitteiden tuottajille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset. Musiikkialan järjestöt perustivat Gramexin vuonna Gramexilla ei ole liittymis- tai jäsenmaksuja. Päätösvaltaa Gramexissa käyttää hallitus, johon valitaan kolme edustajaa äänitteiden tuottajien piiristä ja kolme edustajaa esittävien taiteilijoiden piiristä. Lisäksi on puheenjohtaja, joka ei kuulu kumpaankaan eturyhmään. Gramexin lisäksi musiikin tekijänoikeuskorvauksia kerää lähinnä säveltäjiä ja sanoittajia edustava Teosto. Kun käyttää toisen työn tulosta, on reilua maksaa siitä hänelle korvaus Musiikki ei synny itsestään. Jokaiseen musiikkikappaleeseen sisältyy monien ihmisten työpanos: niin säveltäjien, muusikoiden, laulajien kuin koko sen yrityksen, joka on rahoittanut äänilevyn. Kun käyttää toisen työn ja yritystoiminnan tuloksia, siitä menee luonnollisesti korvaus. Se ei ole kovin suuri, mutta se on taiteilijoiden ja tuottajien tuloissa merkittävä. Se on palkkaa heidän työstään. Korvaukset perustuvat lakiin ja niiden hoitaminen on tehty helpoksi. Musiikin käyttäjän ei tarvitse hoitaa asiaa erikseen jokaisen taiteilijan kanssa. Välittävänä linkkinä toimii tekijänoikeusjärjestö. Muusikkojen, laulajien, kapellimestareiden ja äänitetuottajien puolesta asian hoitaa tekijänoikeusjärjestö Gramex. Kun laki vaatii korvausta, Gramex auttaa sen hoitamisessa. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Gramexin vuosi 2005 oli numeroiden valossa hyvä. Vaikka tekijänoikeusjärjestöt eivät ole voittoa tuottavia, niiden toimintaa ohjaa tietty tehokkuuden tavoittelu. Gramexin, joka hallinnoi äänitemusiikin käyttämisestä maksettavia korvauksia, tulee huolehtia siitä, että korvaukset maksetaan niissä tapauksissa, joissa laki sen edellyttää. Tämä on niin oikeudenhaltijoiden kuin käyttäjienkin etu. Tasapuolinen kohtelu yritysten välillä on keskeisiä periaatteita. Gramexin keräämät korvaukset eivät ole erityisesti kasvaneet viime vuosina, vaikka musiikin käyttö on kasvanut. Syynä on ollut epäselvä tilanne sähköisen median tariffien osalta. Radioyritykset ovat maksaneet korvauksia oman harkintansa mukaisesti. Julkisen esittämisen korvaukset ovat sitä vastoin kehittyneet hyvin. Tämä johtuu ensi sijassa siitä, että korvausten keräämisen kattavuutta eri toimialoilla on pystytty entisestään nostamaan, vaikka uusia toimialoja ei ole enää tullut korvausten piiriin. Kerättyjen korvausten tilittäminen on Gramexin keskeisin toiminto. Kotimaisten äänitteiden soitoista kerätyt korvaukset on pystytty tilittämään lähes sataprosenttisesti. Myös ulkomaisten korvausten tilittämisen tehokkuus on noussut solmittuamme vastavuoroisuussopimuksen englantilaisen sisarjärjestön kanssa. Ulkomaisten korvausten tilittämisessä on vielä kehittämisen varaa. Tähän tullaan jatkossa erityisesti panostamaan. Ulkomaisten sisarjärjestöjen oman toiminnan kehittyminen on tässä avainasemassa. Hallinnoinnin tehokkuus on järjestöjen keskeisiä tavoitteita. Tässä suhteessa Gramexin tilivuosi oli onnistunut. Vain noin 13 % kerätyistä korvauksista kului hallinnointiin. Tämä on kansainvälisestikin hyvin vertailukelpoinen saavutus. Tässä on keskeisessä roolissa ollut ammattitaitoinen ja kokenut henkilöstö. Uusia toimintatapoja ja välineitä kehittämällä ja nykyisiä prosesseja tehostamalla on pystytty hallinnoimaan kasvaneen asiakaskunnan korvausten ja tilitysten hallinnointi. Tästä kuuluu Gramexin henkilöstölle parhain kiitos. Hannu Marttila 4

5 Vuosi 2005 lyhyesti Oikeudenmukainen korvaus musiikista Gramexin tehtävä. Gramex valvoo ja edistää äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeuslaissa säädettyjä oikeuksia, perii tekijänoikeuslain mukaiset korvaukset ja jakaa ne niihin oikeutetuille. Tilivuoden lopussa Gramexin kanssa oli tehnyt asiakassopimuksen yhteensä taiteilijaa ja tuottajaa. Toimintakulut. Gramexin varsinaisen toiminnan kulut olivat vuonna ,3 milj.. Ne ovat n. 13 % kerätyistä korvaukista. Tilinpäätöksen toimintakuluissa näkyvät tämän lisäksi myös ESEKin sekä Finnish Music Quarterlyn toimintakulut. Kerätyt korvaukset. Gramex keräsi tilivuonna korvauksia yhteensä 16,5 milj.. Suurimmat korvauserät tulivat edellisvuosien tapaan sähköisestä mediasta (8,0 milj. ) ja äänitemusiikin julkisesta esittämisestä (5,2 milj. ). Loppusumma (3,3 milj. ) kertyi kopiointi-, kasetti-, verkkokäyttö- ja ulkomaisista korvauksista. Gramex toimii korvausten välittäjänä, joten ne eivät ole tilinpäätöksessä Gramexin tuloa. Maksetut korvaukset. Gramex maksoi vuonna 2005 korvauksia yhteensä 12,8 milj.. Tästä kotimaiset artistit ja tuottajat saivat 9,9 milj. äänitteiden esittämisestä kotimaassa ja 0,2 milj. niiden esittämisestä ulkomailla. Loput korvaukset menivät ulkomaisille artisteille ja tuottajille. Suurin osa tuottajakorvauksista maksettiin edustussopimusten nojalla suomalaisille yhtiöille. Korvaukset maksetaan kertymävuoden jälkeen, koska taiteilijat ja tuottajat saavat korvauksensa yksilöllisesti, kappaleittensa soittomäärän mukaisesti. Siten vuonna 2005 tilitettiin oikeudenomistajille pääosin vuodelta 2004 kertyneitä korvauksia. Varautuminen korvausten maksuun. Korvausten maksaminen pääosin seuraavalla tilikaudella näkyy Gramexin tilinpäätöksessä tilittämättömänä korvausvelkana, joka on samaa suuruusluokkaa kuin koko vuoden korvausten kertymä (18,9 milj. ). Summa tilitetään oikeudenomistajille seuraavan vuoden aikana. Lisäksi Gramex on varautunut tulevina vuosina tapahtuvaan ulkomaisten korvausten maksuun. Tilinpäätöksessä pitkäaikaisissa velvoitteissa on tähän varattu 9,7 milj.. Kulttuurin edistäminen. Tilinpäätöksestä ilmenevien tietojen mukaisesti Gramex tukee Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskuksen (ESEK), Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sekä Finnish Music Quarterlyn toimintaa. Gramex on osaltaan rahoittamassa myös Musix Export Finlandin ja European Music Officen toimintaa. Gramex on siirtänyt vuosittain ESE- Kin hallinnoitaviksi varoja, joita kertyy ulkomaisten tuottajien ja artistien tilittämättömistä korvauksista. Ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti ne käytetään esittävän säveltaiteen edistämiseen. Nämä varat (18,0 milj. ) näkyvät tilinpäätöksessä varauksena, koska ESEK on kirjanpidollisesti osa Gramex ry:tä. Gramex-korvausten kokonaiskertymä (tuhatta ) Sähköinen media 8.053, ,1 Julkinen esittäminen 5.182, ,4 Verkkokäyttö 59,0 68,6 Kopiointi 875,8 756,8 Kasettikorvaukset 2.119, ,5 Ulkomaiset korvaukset 175,7 331,4 Muut 75,0 41,2 Yhteensä , ,0 5

6 Musiikkialan arki ja kehitys esillä Gramexin lehdessä Korvaukset ovat palkka tehdystä työstä Näin sanoi Teemu Brunila, yhtenä monista taiteilijoista ja tuottajista, jotka käsittelivät musiikkialan arkea ja tulevaisuutta Gramexpressissä. Useat taiteilijat käsittelivät musiikkialan arkea, tulevaisuutta ja tekijänoikeuksia järjestön lehdessä Gramexpressissä. Anna Eriksson kertoi (GP 4/2005), että solistin ja muusikon ammatti on pätkätyötä, jossa kuukausipalkkoja ei juuri näe. Tämä on hyvin epävarma ala. Yhtyeen tulot riippuvat pitkälti keikkojen määrästä. Työtä pitää haalia paljon, että siitä saa kohtuullisen liksan. Solistilla se on täysin suosiosta kiinni. Jos ei ole suosittu, eivätkä levyt myy, siihen loppui leipä. Anna Eriksson oli vuoden 2004 soitetuin kotimainen esiintyjä kaupallisissa radioissa. Annan esittämät kappaleet soivat radioaalloilla peräti kertaa eli keskimäärin 48 kertaa päivässä. Anna muistuttaa kuitenkin, että radiosoiton kärkisija on eri asia kuin kansansuosio. Se ei kerro mitään siitä, mistä kansa tykkää. Mistä kansa oikeasti pitää, sen näkee keikoilla ja levymyynnissä. Salliselle esittäjä merkitsee kaikkea Aulis Sallinen taas pohti muun muassa esittävän taiteilijan ja säveltäjän suhdetta (GP 1/2005). Esittäjä merkitsee minulle kaikkea, sanoo Sallinen musiikin tulkitsijoista. Esittäjä on tärkeämpi kuin yleisö, sillä esittäjä on media säveltäjän ja yleisön välillä. Jos sävellys ei tavoita esittäjäänsä, se ei tavoita myöskään yleisöä. Yleisöllehän partituuri, jonka säveltäjä jättää käsistään, on vain kasa paperia. Sallinen muistuttaa että yleisöään säveltäjät eivät voi tuntea, sillä maailmalla on hyvin erilaisia yleisöjä. Mutta me tunnemme muusikot. Kysymys on muusikkoudesta ja muusikkouden ihmeestä: siitä, että eri kulttuuripiireissäkin muusikot ymmärtävät musiikin hyvin samalla tavalla. Musiikki luo tunnelmaa kampaamoon Gramexin asiakkaina on musiikkialan taiteilijan ja tuottajan lisäksi noin musiikkia käyttävää yrittäjää ja yhteisöä. Niille Gramex pyrkii olemaan palveleva linkki, joka auttaa hoitamaan lain vaatimat korvaukset. Musiikkia käytetään yrityksissä muun muassa siksi, että se viihdyttää. Esimerkiksi kampaamo NAPSissa Helsingin Yrjönkadulla musiikilla on tärkeä rooli. Tänne nukahtaa aamulla, jos ei ole mitään musiikkia, naurahtaa kampaaja Jonna Karjunen (GP 2/2005) Kun ihmiset käyvät ensimmäisen kerran pesupaikassamme, kuulemme usein kommentteja, että ihanaa ja rentouttavaa. Himmeästi valaistussa pesupaikassa soi rauhallista rentoutumismusiikkia, löytyy meren ääniä ja tuulta. Jonnan mukaan taustamusiikkiin ei kiinnitä huomiota, kun se on päällä. Mutta kun cd loppuu ja tulee se hiljainen hetki, tunnelma muuttuu. Apua, tulee kirjasto-olo! Kukaan ei sano mitään, Aulis Sallinen Teemu Brunila 6

7 Anna Eriksson Valokuvat: Maarit Kytöharju/Fimic, Aki Roukala, Petri Haggren, Saara Vuorjoki Jonna Karjunen kaikki ovat hiljaa. Lehden mukaan kampaamoiden ja partureiden Gramex-korvaukset määräytyvät asiakaspinta-alan mukaan. Kokonsa perusteella useimmat maksavat 55 euroa vuodessa eli noin 18 senttiä työpäivältä. Brunila: Korvaukset palkkaa tehdystä työstä Piratismi on ollut lehden vakioteemoja kautta vuoden. The Crash-yhtyeen jäsen, lakimies Teemu Brunila kummasteli nettipiratismin puolustajia (GP 2/2005). On myönnettävä, että immateriaalioikeudet ovat vaikeita asioita. Niiden kohdetta ei voi kosketella, sillä ei ne eivät ole samalla tavoin konkreettisia kuin vaikka oma auto, jonka varastamisesta saakin suuttua, Brunila kirjoitti kolumnissaan. Digitaalipiratismikin on mystifioitu eräänlaiseksi Robin Hood-mentaliteetiksi, jonka mukaan laittomien musiikkitiedostojen lataaminen on oikeutettua, koska tällöin varastetaan ainoastaan rikkailta rocktähdiltä ja pahoilta monikansallisilta levy-yhtiöiltä. Tuloksia ja taseita katsomalla kuitenkin paljastuu, että musiikkiteollisuus on korkean riskin ja matalan tuoton ala, joka meillä ja maailmalla karsii työntekijöitään minkä ehtii, Brunila kirjoittaa. Toiseksi, suurin osa suomalaisista musiikin tekijöistä elää jossakin YK:n köyhyysrajan alapuolella. Tälle luovien ihmisten murskaavalle enemmistölle tekijänoikeustulot edustavat pientä, mutta välttämätöntä toimeentuloa. Ja ennen kaikkea: ovat korvaukset kuinka pieniä tai suuria tahansa, ne ovat palkka tehdystä työstä. Salonen varoittaa musiikin alasajosta Kapellimestari Esa-Pekka Salonen piti Suomea hyvänä maana nuorille kapellimestareille mutta kantoi hyvin vakavin sanakääntein huolta (GP 3/2005) suomalaisen musiikkiosaamisen jatkuvuudesta. Vaikka ulkomaiset lehdet hehkuttavat Suomea musiikin ihmemaana, Salosen mukaan määrätietoisen kehitystyön hedelmät ovat vaarassa, kun musiikkikoulutuksen ja monen musiikkilaitoksen ehtoja kurjistetaan. Näen tässä pahan ristiriidan. Toisaalta lyödään rintoihin niin ettei henkselit pysy päällä, ja toisaalta päästetään rapistumaan se järjestelmä, joka on tuottanut nämä tulokset. Salosen mukaan Suomi on nykyisin loistava maa nuorelle kapellimestarille. Nuoria tuetaan, vanhemmat kapellimestarit ottavat heidät siipiensä suojaan ja auttavat eteenpäin. Tämä on kaunis traditio, joka toivottavasti säilyy vastaisuudessakin. Gramex Musexin suurimpia rahoittajia Tekijänoikeusjärjestö Gramex liittyi vuoden 2005 alussa jäseneksi musiikkivientiä edistävään Musexiin. Gramexista tuli heti yksi Musexin toiminnan suurimmista rahoittajista. Tervetuloa Musexiin Gramex, toivotti (GP 1/2005) Musexin johtaja Paulina Ahokas. Musex eli Music Export Finland syntyi vuoden 2005 alussa, korvaten aiemmin toimineen vientirenkaan. Musexin rahoitus tulee jäsenyhdistysten lisäksi Kauppa ja teollisuusministeriöltä, jonka tuki kattaa 60 % kokonaisbudjetista. Ahokkaan mukaan yhdistyksellä on kaksi kokopäiväistä työntekijää ja viisi harjoittelijaa. Kaikki vienninedistämisprojektit rahoitetaan erillisbudjeteista. Haluamme olla mukana edistämässä suomalaista musiikkivientiä, sanoo Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila. Luova ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista. Tämä kasvu luo työpaikkoja, joita me toivomme tietysti suomalaisille. Musiikkivienti kasvoi Musiikkivienti oli esillä kautta vuoden. Lehdessä (4/2005) kerrottiin, että musiikkiviennin arvo jatkoi kasvuaan myös vuonna Musexin tilastojen mukaan viennistä tuli Suomeen 21,7 miljoonaa euroa eli noin puolitoista miljoonaa edellisvuotta enemmän. Verrattaessa vuoteen 1999 kasvu on huima. Silloin viennin arvo oli 3,8 miljoonaa euroa. Pohjoismaat on suurin vientimarkkinamme: 30 prosenttia suomalaisen viennin tuloista tuli läntisistä lähimaista. Saksasta ja Sveitsistä tuli 21 prosenttia. USA:n osuus oli viisi prosenttia. 7

8 Hallituksen toimintakertomus s Gramex-korvaukset ovat taiteilijoille ja tuottajille tärkeä tulolähde Gramex panostaa yksilölliseen ja tehokkaaseen tilittämiseen Vuonna 2005 siirrettiin vuoden 2004 korvauksia tilitykseen yhteensä 12,5. Korvausten hallinnointiin menee 13 % korvauksista. Osa korvauksista käytetään sopimusten nojalla musiikin edistämistoimintaan. Rekisteröinti- ja tilitystoimi käsittää kotimaisten ja ulkomaisten taiteilija- ja tuottaja-asiakkaiden perustietojen rekisteröinnin sekä asiakaspalvelun, äänite- ja soittotietojen rekisteröinnin sekä kerättyjen korvausten tilitykset ja maksatukset oikeudenhaltijoille. Tätä työtä Gramexilla tekee tilitysosasto, jossa on 9 työntekijää. Rekisterissä taiteilijaja tuottajatietoa Sopimuksen tehneitä kotimaisia taiteilijaasiakkaita oli vuoden 2005 lopussa ja tuottaja-asiakkaita Kaikkiaan oikeudenhaltijoita Gramexin asiakasrekisterissä oli yli kappaletta. Gramex on pyrkinyt saamaan äänitteillä esiintyvät kotimaiset taiteilijat ja äänitteiden tuottajat asiakkaikseen, koska edellytys korvausten maksamiseen on, että oikeudenhaltija on tehnyt Gramexin kanssa asiakassopimuksen. Asiakassopimukset lähetettiin kaikille uusilla äänitteillä esiintyneille uusille taiteilijoille sekä uusille tuottajille ja jo asiakasrekisterissä oleville taiteilijoille ja tuottajille lähetettiin uudelleen sopimukset, mikäli oli kertynyt maksamatonta saldoa sopimuksen puuttumisen johdosta yhteensä vähintään 10 kolmelta edelliseltä tilitysvuodelta ( ). Soittotapahtumien käsittely Esityskorvausten tilitys perustuu siihen, paljonko taiteilijoiden ja tuottajien työn tuloksia soitetaan kotimaisilla radiokanavilla. Siksi Gramex kerää vuosittain merkittävän määrän tietoa radioasemilta. Yleisradio toimitti valtakunnallisten ja alueradioiden soittotapahtumia yli ja kaupalliset radiot yli 6,9 miljoonaa tapahtumaa. Näiden lisäksi taustamusiikin, kopioinnin ym. tapahtumia toimitettiin muutamia tuhansia kappaleita. Näistä tapahtumista kohdistettiin Gramexin ääniterekisteriin kaikki Yleisradion ja 27 kaupallisen radion tai radioketjun kotimaiset soittotapahtumat sekä taustamusiikin ja kopioinnin tapahtumat. Ulkomaisista kohdistettiin Yleisradion ja kolmen kaupallisen radion tapahtumat automaattisesti. Yleisradion kotimaisten soittotapahtumien automaattikohdistusprosentti Gramexin ääniterekisteriin oli yli 80 % ja kaupallisilla radioilla hieman alle 50 %. Kaupallisten radioiden toimittamassa ai neis tossa oli puutteita, jotka lisäsivät ma nuaalisesti kohdistettavien määrää edellisiin vuosiin verrattuna. Muiden tapahtumien osalta automaattinen kohdistuminen on %. Alhainen kohdistuminen johtuu siitä, että tiedoissa on paljon puutteita ja raportointimuodot ovat hyvin vaihtelevia. Manuaalisesti kohdistettavia kotimaisia tapahtumia oli yli kappaletta. Ulkomaisten soittotapahtumien automaattikohdistusprosentti oli Yleisradion osalta lähes 58 % ja kaupallisten radioiden osalta yli 45 %. Ulkomaisia tapahtumia kohdistettiin manuaalisesti yli kappaletta. Ääniterekisterissä yli miljoonan kappaleen tiedot Korvausten tilitystä varten täytyy tietää, ketkä ovat soitettujen ja kopioitujen musiikkikappaleiden esittäjiä ja tuottajia. Tätä varten Gramexilla on laaja tietokonerekisteri, joka sisältää esittäjä- ja tuottajatiedot yli miljoonasta äänitteelle tallennetusta musiikkikappaleesta eli urasta. Kotimaisia kappaleita rekisteröitiin vuoden 2005 aikana yli ja kaikkiaan kotimaisia kappaleita on rekisteröity noin kpl. Ulkomaisia kappaleita rekisteröitiin vastaavasti yli kappaletta ja koko rekisteri sisältää yli kappaletta. Kotimaiset äänitetiedot saadaan tuottajilta pääosin Gramexin ääniteilmoituslomakkeella, mutta myös tuottajien itse kehittämillä sähköisillä lomakkeilla. Tiedot sisältävät äänitteen tiedot sekä kappalekohtaisesti tunnistetiedot sekä tiedot kappaleella esiintyvistä taiteilijoista, heidän rooleistaan ja osuuksistaan. Tuottajilta saadut äänitetiedot tallennetaan Gramexissa kotimaiseen ääniterekisteriin. Ulkomaisten äänitteiden ja kappaleiden perustiedot rekisteröidään Gramexissa lähinnä cd-levyiltä. Myös suojasta vapaat äänitteet eli lähinnä amerikkalainen mu- 8

9 siikki rekisteröidään. Lisäksi tilityksessä välttämättömiä äänitteitä rekisteröidään käyttäen muita lähteitä kuten soittotietoja, internettiä ja lähdekirjallisuutta. Korvausten maksu kotimaahan Kotimainen tilitys tehtiin syys-lokakuun aikana ja maksatus lokakuun lopussa. Erillisiä maksatuksia tehtiin lisäksi 4 kappaletta: , , ja Ennen varsinaista maksatusta korvauksia saaville asiakkaille lähetettiin e-kirje, jossa ilmoitettiin korvauksen määrä sekä kysyttiin tiedot pankki- ja verotietojen muutoksista. Korvausten maksamisen jälkeen asiakkaille lähetettiin korvauserittely e-kirjeenä. Tuottajille lähetettiin postitse tai sähköpostilla tilastot korvauksista radioittain/kappaleittain. Taiteilijalle vastaavat tiedot lähetettiin pyydettäessä. Ulkomainen tilitys ja maksatus Ulkomainen tilityslaskenta tehtiin marraskuussa. Laskennassa selvitettiin radiokohtaiset minuuttihinnat, joiden perusteella varsinaiset maksatukset ulkomaisille tuottajille ja taiteilijoille tapahtuivat. Tilityksen työvaiheita olivat lisenssisopimusten käsittely, soittotapahtumien manuaalikohdistus, tilitysajot ja niihin liittyvä käsittely, korvausten selvittäminen, korvaus- ja tilityserittelyiden laatiminen ja maksatustietojen tallennus Heurekaan sekä maksatus. Käsin kohdistettiin lähinnä independent-yhtiöiden, asiakkaiksi liittyneiden taiteilijoiden ja paljon soineiden äänitteiden soittoja. Major-tuottajayhtiöiden korvaukset selvitettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa toteutetulla otantatutkimuksella, jossa selvitetään major-yhtiöiden suojattujen ulkomaisten äänitteiden käyttö Yleisradion, Radio Novan, Kiss FM:n ja NRJ:n radiolähetyksissä. Tutkimus tehtiin Yleisradion ja kaupallisten radioiden käytön laskutusta varten tehtyjen otantaaineistojen pohjalta ja sen työvaiheita olivat lisenssisopimusten käsittely, aineiston muodostaminen, soittojen oikeudenhaltijoiden tunnistaminen, korvausten laskeminen ja korvauserittelyiden ja yhteenvetojen laatiminen. Järjestöjen välisissä vastavuoroisissa tilityksissä lähetettiin ko. maan soittotiedot järjestölle käsiteltäväksi ja saatiin vastaavasti tiedot suomalaisista soitoista ko. maassa. Soittotiedot kohdistettiin paikalliseen ääniterekisteriin, täydennettiin soittotietoihin tuottaja- ja taiteilijatiedot ja lähetettiin tiedot tilittävään järjestöön. Tilittävä järjestö teki tietojen pohjalta omassa järjestelmässään tilityksen tuottajille ja taiteilijoille sekä toimitti listat oikeudenhaltijakohtaisista korvaussummista vastaanottavalle järjestölle, joka maksaa korvaukset oikeudenhaltijoille. Gramexilla on vastavuoroista tilittämistä edellyttävä sopimus seuraavien järjestöjen kanssa: - SAMI Ruotsi, taiteilijat - IFPI Ruotsi, tuottajat - Gramex Tanska, taiteilijat ja tuottajat - SENA Hollanti, taiteilijat ja tuottajat - AIE Espanja, taiteilijat - RAAP Irlanti, taiteilijat - LSG Itävalta, taiteilijat - PPL, PAMRA, AURA Englanti taiteilijat ja tuottajat Lisäksi on C-sopimus GVL:n kanssa. Tämän sopimuksen perusteella GVL tilittää taiteilijakorvauksia suomalaisille asiakkaan erillisellä hakemuksella Gramexin kautta, mutta Gramex ei tilitä korvauksia GVL:n kautta. Gramexin rekisterissä on taiteilija- ja tuottajatietoa sekä yli mil joo nan kappaleen tiedot. 9

10 Musiikin julkisen esittämisen sopimuksista 16 % on kaupoilla. 10

11 Kohti entistä parempaa asiakaspalvelua Korvauksia julkisesta esittämisestä Kun laki edellyttää korvausta, Gramex auttaa sen hoitamisessa. Vuonna 2005 kehitettiin Gramexin asiakaspalvelua ja kerättiin korvauksia tilitettäväksi noin 5,2 miljoonaa euroa. Musiikin julkisen esittämisen osaston tärkeimpänä tehtävänä on palvella kaikkia musiikkia käyttäviä tahoja mahdollisimman hyvin ja kerätä esityskorvaukset mahdollisimman kattavasti sieltä missä musiikkia julkisesti käytetään. Gramexilla on tällä hetkellä noin julkisen esittämisen esityskorvauksia maksavaa asiakasta ja korvauskertymä vuonna 2005 oli n. 5,2 milj.. Esityskorvauskertymän kasvu jatkui myönteisenä, edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 7,4 %. Asiakaspalvelua kehitettiin mm. Inforin kursseilla. Alue-edustustoimintaa on edelleen kehitetty voimakkaasti hyvän asiakaspalvelun, asiakassuhteiden ylläpidon ja tiedottamisen suuntaan. Sopimuksia lisää Kokonaan uusia toimialoja ei ole tullut vuoden aikana sopimustoiminnan piiriin, joten kertymän kasvu on saavutettu entistä tehokkaammalla asiakastiedottamisella sekä toimialojen tarkemmalla hoitamisella ja uusien musiikin käyttömuotojen tunnistamisella. Useimmilla toimialoilla solmittujen sopimusten kappalemäärät verrattuna edellisiin vuosiin ovat hieman kasvaneet. Sopimuksia lopetetaan vuosittain suunnilleen yhtä paljon. Toimialakohtaiset asiakasprojektit ovat tuottaneet ko. toimialalle kattavaa tie toa esityskorvauksista sekä kasvattaneet toimialan maksamia korvauksia poikkeuksetta yli neljänneksellä. Vuoden 2005 projekteina olivat terveydenhoito ja kuntosalit. Musiikkivideot Gramex hallinnoi ÄKT:n toimeksiannosta tuottajien puolesta musiikkivideoiden julkista esittämistä. Gramex ei lisensioi musiikkivideoiden televisiokäyttöä. Musiikkivideoiden julkinen esittäminen kasvoi voimakkaasti vuoden aikana varsinkin ravintoloissa ja kaupan alalla. Vuoden 2006 alusta lähtien Gramex on saanut valtuuden hallinnoida esittävien taiteilijoiden puolesta uutta kuvallisten musiikkitallenteiden korvausoikeutta. Tukea Eestin järjestölle Osasto on tukenut Eestin sisarjärjestöjä äänitemusiikin julkisen esittämisen korvaushallinnoinnin käynnistämisessä sekä alue-edustajien koulutuksessa. Tuki jatkuu tarvittaessa myös jatkossa. Sopimusten jakautuminen toimialoittain (yhteensä kpl) Muut 19 % Terv.hoito 7 % Kampaamot 15 % Kaupat 16 % Ravintolat 24 % Taksit 19 % Julkisen esittämisen korvauskertymän kehitys ,1 4,2 4,7 4,8 5,2 v v v v v Musiikin julkisen esittämisen sopimusten kappalemääräinen jakautuminen toimialoittain sekä esityskorvauskertymän kehitys viimeisten viiden vuoden aikana. 11

12 Gramex jakaa hyvitysmaksuvaroja esittäville taiteilijoille ja tuottajille Hyvitysmaksu on korvausta kotikopioinnista Gramex jakoi hyvitysmaksuja suorina korvauksina 2,1 miljoonaa ja ESEK sai niitä edistämistoiminnassaan käytettäväksi 1,3 miljoonaa euroa. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua koskevat säännökset tulivat voimaan Opetusministeriö on nimennyt hyvitysmaksun periväksi järjestöksi Teoston. Hyvitysmaksu käytetään korvauksina tekijöille ja muille tekijänoikeuslainsäädännössä säädettyjen oikeuksien haltijoille sekä tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. Opetusministeriö päättää vuosittain hyvitysmaksun käyttösuunnitelmasta. Uudessa tekijänoikeuslaissa hyvitysmaksua koskeviin säännöksiin tuli muutoksia. Nämä muutokset tulevat voimaan vuoden 2007 alusta. Hyvitysmaksun suuruus Ääninauhojen hyvitysmaksun määrä oli vuonna ,50 senttiä/minuutti ja kuvanauhojen 0,76 senttiä/minuutti. Tallennettavan cd -levyn maksu oli 0,25 senttiä/minuutti. Digitaalisen audiotallentimen maksu oli 0,50 senttiä/minuutti kuitenkin enintään 15. Tallennettavien DVD-levyjen maksu oli kaksiosainen: 0,085 senttiä/minuutti äänentallennuspituuden mukaan laskettuna ja 0,125 senttiä/minuutti kuvantallennuspituuden mukaan laskettuna. Digitaalisen videotallentimen Yksityinen kopiointi on yleistä maksu oli 0,76 senttiä/minuutti kuitenkin enintään 15. Varojen käyttö Opetusministeriö vahvisti vuonna 2004 perittyjen maksujen käyttösuunnitelman Tämän mukaan ESEKin kautta tuli käytettäväksi äänituotteista perityistä korvauksista sekä videotuotteista perityistä korvauksista Videotuotteista perityt korvaukset käytetään edistämistoimintaan yhteistyössä LUSESin kanssa. Käytännössä hallinnoinnin hoitaa ESEKin yhteydessä toimiva AV-jaosto. Lisäksi ESEKin kautta tuli käytettäväksi vuoden 2003 korvausvaroista lisäpäätöksellä ,65 äänitteiden markkinoinnin edistämiseen. Gramexin tilitettäväksi suorina korvauksina tuli äänituotteista perittyjä varoja yhteensä ,59 sekä videotuotteista perittyjä varoja yhteensä ,63. Henkilökohtaiseen tilitykseen osoitetut tyhjäkasettimaksut tilitettiin oikeudenhaltijoille vuonna 2005 tehdyn tilityksen yhteydessä. ESEKille osoitetut varat ohjattiin käytettäväksi edistämistoimintaan. Äänitemu medialle Kansalaisella on oikeus kopioida musiikkia ja elokuvia yksityiskäyttöönsä. Korvauksena tästä taiteilijat ja tuottajat saavat pientä hyvitysmaksua, jota kerätään tallennusvälineitä myytäessä. Suomessa kopioidaan vuosittain vähintään yhtä paljon levyjä kuin niitä ostetaan laillisista kaupoista. Esimerkiksi vuonna 2002 Suomessa kopioitiin tutkimusten mukaan noin 9 miljoonaa cd-levyllistä musiikkia. Kopioimalla kuluttaja saa itselleen musiikkia ostamatta. Hyvitysmaksu on korvausta tästä edusta. EU-lainsäädäntö edellyttää hyvitysmaksua yksityisestä kopioinnista. Koska maksun yksikköhinnat ovat pysyneet samoina vuodesta 1988 lähtien, niiden reaaliarvo on laskenut huomattavasti. Esimerkiksi äänitettävässä CD-levyssä sitä on noin 20 senttiä. Niitä pitää ostaa yli sata, jotta maksaisi yhden musiikki-cd:n hinnan verran hyvitysmaksua. Hyvitysmaksua kerätään mm. tyhjistä VHS- ja C-kaseteista, CD- ja DVD-levyistä sekä Mini- Disc-levyistä ja MP3-tallentimista. Sitä kerätään vuosittain noin 10 miljoonaa euroa. Sen kerää Teoston yhteydessä toimiva hyvitysmaksuyksikkö. Maksun tasossa otetaan huomioon se, kuinka paljon tutkimusten mukaan kutakin laitetta tai tallennusalustaa käytetään yksityiskopiointiin. Opetusministeriö vahvistaa maksun piiriin kuuluvat laitteet ja maksun tason vuosittain. Hyvitysmaksua kerätään vain yksityisestä kopioinnista. Yritykset ja muut yhteisöt, jotka käyttävät tallennusvälineitä ammattimaisesti, saavat maksun takaisin palautuksena. Yleisradio Ylellä ja Gramexilla on pitkäaikainen yhteistyösuhde. Valitettavasti Yleisradion taloudelliset ongelmat ovat johtaneet siihen, että tämä valtionyhtiö hakee säästöjä varsin radikaaleilla tavoilla. Yksi näistä on se, että Yleisradio vaati leikkaamaan Gramex-korvauksiaan prosenttia. Kun Gramex ei tähän neuvotteluteitse taipunut, Yleisradio vei vaatimuksensa oikeuteen. Gramexin ja Yleisradion välillä Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2004 alkanut tariffioikeudenkäynti esityskorvausten osalta jatkui vuoden 2005 ai- 12

13 Sähköisen median osasto palvelee mm. radio- ja tv-asemia, internet-toimijoita sekä av-tuottajia, joille äänitemusiikki on tärkeä tuotannontekijä. Kotimaiselta sähköiseltä medialta tuli korvauksia noin 8,1 milj. vuoden aikana. siikki on sähköiselle hyvää ja edullista ohjelmaa kana kirjallisella valmistelulla. Yleisradio on maksanut korvauksia entisen tariffin suuruisena. Korkein oikeus antoi keväällä 2005 ratkaisun, jolla se ei myöntänyt Gramexille valituslupaa niin sanotussa EBU-äänitallenteita koskevassa jutussa. Näin ollen Helsingin hovioikeuden, Gramexille kielteinen tuomio jäi asiassa lainvoimaiseksi. Kaupalliset radiot Kaupallisilta radioilta kertyi tilivuoden aikana korvauksia yhteensä 2,7 milj.. Summa koostuu ko. vuoden ennakkomaksuista ja edellisen vuoden tarkistusmaksuista. Radio Novan, Classic FM:n, SuomiPOP:n, Groove FM:n ja Kiss FM:n tutkintapyynnöstä syksyllä 2000 kilpailuvirastossa vireille tulleessa Gramexin määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevassa asiassa saatiin syksyllä 2005 korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut markkinaoikeuden ratkaisua, jossa Gramexin katsottiin syyllistyneen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön ja Gramexille määrättiin ,00 seuraamusmaksu. Helsingin käräjäoikeudessa on edelleen vireillä kaupallisten radioiden esityskorvaustariffia koskevat oikeudenkäynnit. Oikeudenkäynnissä kaksi radiota vaatii nykyistä paikallisradiotariffia alempaa korvaustasoa. Äänitteiden käyttö tietoverkossa Gramex keräsi korvauksia ääniteiden käytöstä tietoverkoissa Äänitteiden tietoverkkokäytössä Gramex hallinnoi simulcasting- ja webcasting-toimintaa sekä pienimuotoisesti ää nit teiden muuta käyttöä tietoverkossa. Simulcasting- ja webcasting-lisensioinnin osalta Gramex on mukana Euroopan laajuisessa, eri järjestöjen välisessä vastavuo- 13 >>

14 roisuusjärjestelyssä. Yhdistyksen vuosikokous laajensi keväällä 2005 Gramexin valtuutusta webcasting-lisensiointiin. Valtuutus kattaa nyt IFPI:n kansainvälisen vastavuoroisuussopimuksen mukaisen toiminnan, jonka mukaisesti Gramexilla on nyt mahdollisuus lisensioida sellaista webcasting-toimintaa, joka vastaa pääsääntöisesti Yhdysvalloissa niin sanotun pakkolisenssin piirissä olevan webcastingtoiminnan. Äänitteiden kopiointi Taustamusiikkipalveluiden tallennus-, välitys ja vuokrauslupien lisensiointi kehittyi vuoden aikana. Erityisesti kansainvälistä lisensiointijärjestelmää pyrittiin kehittämään ja Gramex on valmistellut usean sisarjärjestön kanssa vastavuoroisuussopimuksia rajat ylittävän lisensioinnin aloittamiseksi. Vuoden 2005 aikana solmittiin ranskalaisen sisarjärjestön kanssa vastavuoroisuussopimus, jonka perusteella lisensioidaan ensimmäiset ulkomaiset satelliittitoimintaiset taustamusiikkipalvelut Suomeen. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa on jatkettu yhteistyötä luvattomien taustamusiikkipalveluiden kartoittamiseksi. Vuoden aikana kehitettiin yhteistyötä ja erityisesti neuvontapalvelua itsenäisten av-tuotantoyhtiöiden kanssa, ja sähköisen median edustajat osallistuivat lukuisiin av-alan tapahtumiin. Vuoden aikana on suoritettu lisensiointiehtojen tarkistusta. Gramex on jatkanut erillisvaltuutuksen perusteella tiettyjen televisio-ohjelmien lisensiointia kuluttajajakeluun VHS- ja DVD-tallenteina. Gramex keräsi tallennuskorvauksia Gramexin asema vahvistui Tekijänoikeuslain uudistus Eduskunta sai syksyllä 2005 vihdoin ja viimein valmiiksi tekijänoikeuslain uudistuksen. Loppumetreillä uudistustyön valmistumista hidasti asian laatuun ja käytännön merkitykseen nähden kohtuutonta huomiota kerännyt teknisten suojakeinojen purkukiellon vastustus. Tekijänoikeuslakiin ja rikoslakiin on nyt tehty Euroopan yhteisön tietoyhteiskuntadirektiivin edellyttämät muutokset. Lisäksi lakiin on tehty muita muutoksia sekä teknisiä tarkennuksia. Lakiuudistus merkitsee parannuksia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksiin erityisesti tietoverkkoympäristössä, ja samalla se luo entistä paremman maaperän oikeuksien kollektiiviselle hallinnoinnille. Muutamaa kohtaa lukuun ottamatta uudistusta voidaankin pitää esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien osalta varsin onnistuneena. Lainsäädäntömme vastaa nyt monelta osin ja erityisesti lähioikeuksien osalta yleistä eurooppalaista tasoa. Laki tunnustaa yksinoikeuden Gramex-korvausten kokonaiskertymä (tuhatta ) Sähköinen media 8.053, ,1 Julkinen esittäminen 5.182, ,4 Verkkokäyttö 59,0 68,6 Kopiointi 875,8 756,8 Kasettikorvaukset 2.119, ,5 Ulkomaiset korvaukset 175,7 331,4 Muut 75,0 41,2 Yhteensä , ,0 Gramexin oikeudenhaltijoiden kannalta lakiin sisältyy pitkään odotettu uudistus: Laki tunnustaa esittäville taiteilijoille ja äänitteiden tuottajille yksinoikeuden päättää äänitteiden julkisesta esittämisestä sekä yleisölle välittämisestä. Aikaisemmin pelkän korvausoikeuden piirissä ollut äänitteiden käyttö on jatkossakin mahdollista entisessä laajuudessa, mutta nyt se tapahtuu pakkolisenssijärjestelmän avulla, jossa äänitteiden käyttämiseen ei tarvita erillistä lupaa, mutta käytöstä tulee maksaa korvaus. Jatkossa tästä tilanteesta on luonnollista pyrkiä siirtymään lainsäädäntöön, jossa äänitteiden käyttäminen perustuisi yksinoikeusjärjestelmään tai sopimuslisenssijärjestelmään. Lainsäädäntöteknisesti tämä on hyvin yksinkertaista toteuttaa, koska oikeuden perustana on nyt säädetty yksinoikeus. Uudet tekijänoikeuslain säännökset yksinoikeudesta koskevat kaikkia äänitteitä, mutta pakkolisenssikäyttö ja siihen liittyvä korvausoikeus koskevat ainoastaan sellaisia äänitteitä, jotka on julkaistu kaupallisessa tarkoituksessa ja joiden kappaleita on levitetty tai jotka on välitetty yleisölle. 14

15 Gramexin asema vahvistui Merkittävä uudistus on myös se, että jatkossa korvaus lain tarkoittamasta yleisölle välittämisestä ja julkisesta esittämisestä tulee suorittaa yhden opetusministeriön hyväksymän, esittäviä taiteilijoita ja ääniteiden tuottajia edustavan järjestön välityksellä. Opetusministeriö nimitti joulukuussa antamallaan päätöksellä Gramexin juuri täksi järjestöksi. Muutoksella säilytetään ja vahvistetaan aikaisempaa sopimuskäytäntöä, jossa korvauksista sovitaan tekijänoikeusjärjestön välityksellä. Uusi laissa säännelty toimintamalli on tekijänoikeuksien hallinnoinnin sekä äänitteiden käyttäjien kannalta yksinkertaisin ja oikeudellisesti turvallisin tapa. Äänitteiden käyttäjä saa maksusuojaa suorittaessaan täyden korvauksen järjestölle. Viivästyskorko piilottelijalle Merkittävä Gramexin oikeudenhaltijoiden oikeuksia parantava säännös on uusi Gramex-korvauksen viivästyskorkosäännös. Säännös koskee äänitteen käytöstä suoritettavan korvauksen erääntymistä maksettavaksi tilanteessa, jossa korvauksesta ei ole sovittu ennen äänitteen käyttämistä. Jatkossa korvaus erääntyy aina maksettavaksi 30 päivän kuluessa äänitteen käytöstä. Uusi säännös korjaa tähän asti vallinneen osittain epäselvän oikeustilan 47 :n mukaisen korvauksen erääntymishetkestä. Samalla se korjaa sen epätyydyttävän tilanteen, että sellainen äänitteiden käyttäjä, josta esittäviä taiteilijoita ja äänitteiden tuottajia edustava järjestö ei ole tiennyt, on voinut passiivisena pysyttelemällä ja korvauksesta sopimista välttelemällä välttää viivästyskoron, joka normaalisti seuraa maksuvelvoitteen laiminlyönnistä. Musiikkivideokorvaus taiteilijoille Lainsäädäntöuudistuksessa saivat myös esittävät taiteilijat korvausoikeuden tiettyjen kuvallisten äänitallenteiden käytöstä. Uusi, järjestön välityksellä hallinnoitava korvausoikeus koskee kaupallisille markkinoille yleisön keskuuteen levitettyjä tai välitettyjä tallenteita: käytännössä musiikkivideoita sekä konserttitaltiointeja. Korvauksen edellytyksenä on, että tallennetun esityksen pääasiallinen sisältö muodostuu sävelteoksen esityksestä. Korvausoikeus koskee vain sellaisia tallenteita, jotka on tehty Suomessa. WIPO-sopimus Lakiuudistuksen yhteydessä eduskunta ratifioi myös WIPO:n esitys- ja äänitesopimuksen. Sopimus tulee aikanaan voimaan Suomessa sen jälkeen, kun Suomi yhtä aikaa Euroopan yhteisön kanssa tallettaa ratifiointiasiakirjat sopimusta hallinnoivaan WIPO:on. Sopimuksella parannetaan äänitteiden kansainvälistä suojaa takaamalla tuottajille ja esittäville taiteilijoille uusia oikeuksia sekä edistämällä heillä vanhastaan olleiden oikeuksien tehokasta käyttämistä. Sopimus antaa oikeuden äänitteiden jäljentämissuojaan sekä esitys- ja käyttökorvaukseen. 15

16 Tietoa asiakkaille, päättäjille ja suurelle yleisölle Gramexin viestintää kehitet Gramexin viestintätoiminnan painopisteitä olivat Gramexpressin edelleen kehittäminen viestintäkanavaksi myös korvauksen maksajille, tunnettuuden lisääminen sekä yleisön ja käyttäjäasiakkaiden kohtaaminen messuilla. Gramexin viestintätoiminta pyrki toimintavuoden aikana kehittämään Gramexin mielikuvaa Suomen suurimpana musiikkialan tekijänoikeusjärjestönä, joka edustaa noin kotimaista taiteilijaa ja tuottajaa sekä palvelee luotettavasti noin musiikin käyttäjää. Gramexin tunnettuutta lisättiin uutisoimalla Gramexin radiosoittotutkimuksia sekä Gramexin tilitys. Gramex osallistui vuoden aikana kuusille messuille, joilla tavattiin sekä korvauksenmaksajaasiakkaita että kuluttajia. Gramex on musiikkia käyttävän asiakkaan kannalta palveleva linkki, jonka kautta lain vaatimien korvausten hoitaminen tapahtuu vaivattomasti ja luotettavasti. Henkilöstön koulutuksen painopisteenä oli kuluvan vuoden aikana asiakaspalveluosaaminen. Käytännön tiedotustyö Gramex tiedotti säännönmukaisesti oman vuosikiertonsa mukaisista toimenpiteistä ja päätöksistä. Gramex sai seuraavilla tiedotteilla mediajulkisuutta. Erityisen paljon mediaa kiinnostivat tutkimustulokset radiosoitoista. Uutisissa kerrottiin, että tiedot perustuivat tekijänoikeusjärjestö Gramexin korvaustilastoihin , ESEK tuki viime vuonna mm. 207 cd-levyn tekoa , Anastacian kappale vuoden soitetuin kaupallisissa radioissa , ESEK jakoi euron erityistuen lastenmusiikille , Anna Eriksson soitetuin kotimainen artisti kaupallisissa radioissa , Mamban Valokuvia 10 vuoden soitetuin kotimainen 16

17 tiin , Gramex jakoi 9,5 miljoonaa kotimaiselle musiikille , Whamin Last Christmas viime joulun soitetuin joululaulu Kauden aikana hoidettiin normaalilla tavalla suhteita toimittajiin, joiden toimenkuvaan kuuluu tekijänoikeusasioista kirjoittaminen. Päätoimittajille, kulttuuritoimitusten päälliköille ja median muille avainhenkilöille lähetettiin Gramexin toimintakertomus. Mukana kuusilla messuilla Gramex kohtasi musiikin käyttäjiä, ammattilaisia ja kuluttajia vuoden aikana kuusilla messuilla. Nämä olivat kampaamoalan Hair Open Helsingissä, vähittäiskauppa-alan Minimarket-messuilla Helsingissä sekä kuntosalialan Gym & Sport Tampereella sekä Helsingissä Finnish Metal Expo, Itä- Helsingin Messut ja Audiovisual. Gramexpress myös korvauksen maksajille Uudistettu Gramexpress ilmestyi vuoden aikana neljästi. Sen painos oli runsas kappaletta. Lehteä postitetaan myös käyttäjä-asiakkaille, joten Gramexilla on näin suora viestintäkanava myös tähän osaan asiakaskunnasta. Lehdissä jaettiin tietoa tekijänoikeudesta, Gramexin toiminnasta sekä laajalti musiikkialan arjesta. Lisäksi lehti postitettiin kansanedustajille, päätoimittajille, kulttuuritoimitusten päälliköille ja medi- an muille avainvaikuttajille. Erityisesti loppuvuonna lehdessä panostettiin uudistuneen tekijänoikeuslain esittelyyn. Toimintakertomus Toimintakertomusta vuodelta 2004 painettiin 500 kappaletta. Edellisvuosien tapaan se sisälsi hallituksen hyväksymän toimintakertomuksen liitteineen, toimitusjohtajan katsauksen sekä toimistossa tehdyn tiivistelmän. Kuvituksena käytettiin Jouko Innasen piirroksia ja sen layoutin teki toimistossa Sari Lindström. Toimintakertomus toimitettiin avainsidosryhmille ja julkaistiin pdf-muodossa myös Gramexin kotisivulla. Panostusta sidosryhmäsuhteisiin Gramexin sidosryhmätoimintaa jatkettiin käyttäen osin hyväksi Lyhty-yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia. Vuoden painopisteitä olivat tekijänoikeuslain uudistukseen liittyvä eduskuntavaikuttaminen, musiikkia käyttävien yrittäjien tapaaminen ammattilaismessuilla sekä Gramexpressin edelleen kehittäminen viestintäkanavaksi korvauksen maksajille. Musiikin käyttäjät. Uuden viestintästrategian mukaisesti Gramex osallistui kuusille messuille, joista neljässä tavattiin lähinnä korvauksia maksavia ammattilaisia. Gramex järjesti merkittävimmille sidosryhmille vastaanoton Talvikauden avajaiset. Vieraana oli mm. musiikin käyttäjiä, taiteilijoita, tuottajia sekä poliittisia päättäjiä. Päättäjäsuhteet. Gramex on ollut edelleen avainroolissa Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien yhteistyöprojekti Lyhdyssä ja vaikuttanut sen osana päättäjiin, apulaisjohtaja Kairan toimiessa Lyhdyn projektinjohtajana. Projekti koordinoi ja organisoi luovan alan vaikuttamista tekijänoikeuslain uudistukseen. Kuluvan kauden aikana toiminta oli erityisen aktiivista, koska lakiuudistus oli valiokuntakäsittelyssä eduskunnassa. Gramexin edustajat ovat tavanneet mm. kolmen suurimman puolueen sivistys- ja kulttuurivaikuttajia eduskunnassa sekä eräitä avainkansanedustajia myös erikseen. Gramex toimi oikeudenomistajien edustajana luovaan työhön kannustavan ja oikeudenmukaisen tekijänoikeuslain puolesta. Vuoden aikana perustus- ja lakivaliokunta antoivat esityksestä lausuntonsa ja sivistysvaliokunta mietintönsä ja laki hyväksyttiin eduskunnassa. 17

18 Gramexin toiminta järjestönä 18

19 Hallitus Vuosikokouksessa valittiin seuraavat henkilöt hallituksen jäseniksi: Puheenjohtaja: Risto Ryti Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Arto Alaspää Kari Helenius Vasilij Kokljuschkin Veikko Koivumäki Marita Kaasalainen Kimmo Valtanen Ahti Vänttinen Janne Murto Jouni Nieminen Martti Metsäketo Raimo Vikström Leevi Leppänen Kertomusvuonna yhdistyksen hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Vuosikokouksessa tilintarkastajiksi valittiin KHT Hannu T. Koskinen ja KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy, joka samalla toimii myös varatilintarkastajana. Toiseksi varatilintarkastajaksi valittiin HTM Kauko Hotti. Hallitus valitsi kokouksessaan varapuheenjohtajiksi Arto Alaspään ja Ahti Vänttisen. Hallituksen oikeudelliseen työryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana Risto Ryti ja jäseninä Arto Alaspää, Ahti Vänttinen ja Hannu Marttila. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti hallituksen kokousten välillä. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKin johtokunnassa ovat Gramexin nimeäminä toimineet esittävien taiteilijoiden edustajana Ahti Vänttinen ja äänitteiden tuottajien edustajana Arto Alaspää. Risto Ryti on valittu Gramexin esittämänä tekijänoikeusneuvoston jäseneksi. Henkilöstö Gramexin varsinaisen toiminnan tehtävissä henkilökunnan yhteismäärä oli vuoden lopussa 31, joista 24 oli toimiston tehtävissä ja 7 alue-edustajana. Henkilökunnan lukumäärä pysyi vuoden aikana ennallaan. Yhdistyksen toimitusjohtajana on toiminut Hannu Marttila. Apulaisjohtajina ovat toimineet Jorma Härkki, Leena Pitkänen, Tuomas Talonpoika ja Lauri Kaira. Härkin vastuualueena ovat rekisteröinti- ja tilitystoiminnot, niihin liittyvä asiakaspalvelu sekä järjestelmien kehittäminen. Härkki on myös omalla erityisalallaan edustanut Gramexia kansainvälisissä työryhmissä. Leena Pitkänen vastaa julkisen esittämisen sopimustoiminnasta ja käyttäjäasiakassuhteista. Tuomas Talonpoika vastaa sähköisen median ja kopioinnin lisensioinnista sekä yhdistyksen lakiasioista. Lauri Kaira vastaa sidosryhmäsuhteista ja tiedotuksesta sekä toimii projektijohtajana Lyhty-projektissa. Yhdistyksen taloushallinto on suoraan toimitusjohtajan vastuualueena. Gramexin hallituksessa on 7 henkeä. Varsinaisen toiminnan tehtävissä työskenteli 31 henkeä, joista 24 oli toimistossa ja 7 alue-edustajina maakunnissa. Rekisteröinti- ja tilitystoiminnossa, jossa hoidetaan asiakas- ja ääniterekisterin ylläpito, soittotapahtumien käsittely, kor vausten tilitys ja maksatus sekä näihin liittyvä asiakaspalvelu, ovat toimineet asiakaspalvelupäällikkö Tarja Henriksson, Riitta Pelli, Taru Tuovinen ja Pirjo Peltonen. Ulkomaisten soittotapahtumien käsittelyä ja ulkomaista tilitystä on hoitanut pro jektipäällikkö Kari Niemelä ja Pekka Purhonen. Radioraportoinnin käsittelyä on hoitanut Arttu Rokka. Ulkomaisten äänitteiden rekisteröintiä on hoitanut Ilona Österman. Sami Hiltunen on toiminut mikrotukihenkilönä. Yhdistyksen lakiasioita ja uusmedian li sensiointia on hoitanut Taina Kämäräinen. Äänitteiden kopioinnin asiakaspalvelu- ja sopimushallinnointitehtäviä ovat hoi taneet Heidi Wilska-Lehtonen ja Kristiina Vilpponen, joka vastaa myös laskutuksesta. Julkisen esityssuojan sopimushallinnointitehtäviä hoitavat Heljä Juutilainen, Tarja Ylitalo ja Minna Auvinen. Kentällä toi mivina alue-edustajina ovat olleet Harri Franssi, Jarmo Hänninen, Jari Luomi, Ta pio Nokkala, Matti Nummiaro, Hannu Virkkala ja Carl-Johan Wolff. Yhdistyksen talous- ja hallintotoiminnossa on Marja Hakkarainen hoitanut yhdistyksen kirjanpidon ja maksuliikenteen. Hän on hoitanut myös Kiinteistö Oy Pikku-Yrjön kirjanpidon ja maksuliikenteen. Puhelinvaihteen hoitajana ja toimistopalvelutehtävissä on Tuija Niemi. Gramexpress-lehteä on toimittanut osapäiväisenä Anu Karlson. Hallintosihteerinä toimii Sari Lindström. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKin pääsihteerinä on toiminut Leena Hir vonen sekä toimistosihteerinä Ulla Lah densuo. ESEKin ja LUSESin yhteisen AV- jaoston esittelijäsihteerinä on toiminut saakka Tommi Kyyrä. Finnish Music Quarterly -lehden päätoimittajana on toiminut Aarne Toivonen ja toimittajana saakka Anu Karlson. Kertomusvuoden aikana julkaistiin neljä numeroa. Vuoden 2005 alusta Gramexiin työsuhteessa ollut Tekijänoikeuden tiedotus- ja val vontakeskuksen henkilökunta siirtyi pe rustetun Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n palvelukseen. 19

20 Gramex tekee yhteistyötä edistääkseen kulttuuria ja palvellakseen asiakkaitaan paremmin. Yhteistyösopimukset Yhteistyö kotimaassa Luovan työn tekijät ja yrittäjät. Gramex on jatkanut aktiivista rooliaan luovan toimialan yhteistyöprojektissa Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty). Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira toimii sen osa-aikaisena projektinjohtajana. Projekti on laajin kotimainen luovan alan yhteistyöprojekti. Siinä on mukana 12 järjestöä, jotka edustavat omien alojensa taiteilijoita, yrittäjiä ja yrityksiä. Tavoitteena on kehittää alan toimintaedellytyksiä. Projekti järjesti toimintavuoden aikana useita päättäjä- ja mediatapaamisia, tuotti fakta-aineistoa ja antoi lausuntoja. Projektin työstä suuri osa kohdistui syksyllä hyväksyttyyn tekijänoikeuslain uudistukseen, mutta se oli aktiivinen myös EU-vaikuttamisen suhteen. Toimintavuoden aikana toteutettiin myös laaja tekijänoikeutta ja piratismia koskeva oppimateriaaliprojekti peruskouluille yhteistyössä Opetushallituksen, opetusministeriön ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry. Keskuksen toiminta siirtyi vuoden 2005 alusta perustetun rekisteröidyn yhdistyksen toimesta tapahtuvaksi. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry jatkoi aktiivista toimintaansa. Sijoituspaikkana kes kuk sella on ollut Gramexin toimitilat. Kopiosto. Tekijänoikeuslain ja opetusministe riön antaman valtuutuksen perusteella Kopios to valvoi Gramexin asiakkaiden oikeuksia yleisradiolähetysten edelleen lähettä misen sekä radio- ja televisio-ohjelmien tal lenteina ta pahtuvan käytön osalta. Tallenteita on valmistettu pääasiallisesti Yleis radion ohjelmista yhtiön omaa tallennepal velua sekä kirjastoissa tapahtuvaa käyttöä varten. Gramex ja Kopiosto ovat sopineet, että Gramex perii korvaukset kotimaisten radiolähe tysten Suomessa tapahtuvasta edelleen lähettämisestä. Tuomas Talonpoika toimi jäsenenä Kopioston AV-jaostossa. Muu yhteistyö kotimaassa Vapaakappaleiden kopiointi. Gramex on osapuolena tehdyssä sopimuksessa, joka koskee käyttökopioiden valmista mista korvauksetta vapaakappaleina luovutetuista äänitteistä. Sopimus on tehty ope tusministeriön, Teoston, Suomen Kirjaili jaliiton, ÄKT:n, Suomen Muusikkojen Liiton ja Gramexin välillä. Suomen kansalliskirjasto. Gramex on mukana sopimuksessa, jossa muina osapuolina ovat Suomen kansalliskirjasto, Teosto, Suomen Kirjailijaliitto, ÄKT ja Suomen Muusikkojen Liitto. Sopimus kattaa luvan val mistaa kopioita Suomen kansalliskirjaston äänitekokoelmien täydentämiseen ja arkistointiin sekä tutkimuskäyttöön. Tekijänoikeusinstituutti. Gramex osallistui tehdyn sopimuksen mukaisesti Tekijänoikeusinstituutin toimintaan. Gramexin edustajana Instituutin johtoryhmässä oli Arto Alaspää. Jäsenjärjestöyhteistyö. Gramexilla on läheiset yhteistoimintasuhteet Suomen Muusikkojen Liiton ja ÄKT:n kanssa. Yhteistoiminta koski aiempien vuosien tapaan mm. Gramexin edunvalvontapiiriin kuuluvaa tekijän oikeusolojen ja -lainsäädännön kansainvälisen ja kotimaisen kehityksen seurantaa ja kehittämistyötä. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteydenpito ja vuorovaikutus Gramexin edustamalla tekijänoikeuden osa-alueella on entisestään laajentunut. Suomen jäsenyys EU:ssa on kiihdyttänyt kansainvälisen yhteistyön tarvetta. Tuottajien ja taiteilijoiden kannalta tärkeät kansainväliset sopimushankkeet, erityisesti EU:n ja WIPO:n piirissä, olivat Gramexissa jatkuvan seurannan kohteena. Kertomusvuoden aikana Gramex osallistui edelleen tuottajien tekijänoikeuskysymyksiä käsittelevän IFPI:n Performance Rights Committeen sekä taiteilijoiden tekijänoikeuskysymyksiä käsittelevän Societies Council for The Administration of Performance Rights -yhteisön (SCAPR) kokouksiin. SCAPR-ryhmään kuuluvien järjestöjen kesken on perustettu yhteisö (International Performers Database Association - IPDA) hallinnoimaan individuaalitilittämistä palvelevaa artistien identifiointijärjestelmää. Hannu Marttila toimii IPDA:n hallituksen jäsenenä. Gramex on lisäksi keskeisten eurooppalaisten esittävien taiteilijoiden oikeuksia valvovien tekijänoikeustoimistojen eurooppalaista yhteistyötä varten perustaman Association of European Performers Organization -nimisen (AEPO) yhteisön jäsenenä. Gramex oli myös perustajajäsen pohjoismaisessa äänitetietokantahankkeessa (Virtual Recording Database). Gramex edustaa yhdessä Teoston kanssa suomalaisia musiikkialan oikeudenhaltijoita European Music Office -nimisessä järjestössä, jonka tarkoituksena on pyrkiä vaikuttamaan EU:n piirissä musiikkikulttuurin painoarvon nostamiseen. Tuottajien ja taiteilijoiden hyväksi. Tuottajien ja taiteilijoiden oikeuksien kansainvälisen kehittämisen ja käytännön toteutuksen kannalta Gramexin yhteistyö ÄKT:n ja Muusikkojen liiton kanssa on erityisen tärkeää. Keskeiset Gramexin jäsenjärjestöt ovat aktiivisesti mukana kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Näin sekä tuottajien että taiteilijoiden pyrkimykset ja tarpeet voidaan edunvalvonnassa tasapainoisesti huomioida. Järjestely on myös Gramexin kannalta käytännöllinen. Gramexin edustamat näkemykset välittyvät kansainväliseen kanssakäymi seen ja Gramex saa sekä tuottajien että taiteilijoiden osalta toimintansa kannalta tärkeät tiedot. Yhteistyö IFPI:n Performance Rights Committeen sekä toisaalta SCAPRin ja AEPOn puitteissa on Gramexille välttämätöntä. Pohjoismainen yhteistyö. Erityisesti yhteistyö ja tietojen vaihto pohjoismaisella tasolla on korostunut maiden lainsäädännön ja olosuhteiden samankaltaisuuden johdosta. Vastavuoroisuussopimukset. Ruotsin, Tanskan, Espanjan, Hollannin, Iso-Britannian, Irlannin ja Itävallan järjestöjen kanssa on vii me vuosina siirrytty korvausten vastavuoroiseen tilittämiseen. Vastaavat keskustelut ovat meneillään Norjan, Romanian ja Ranskan järjestöjen kanssa. Saksan järjestön kanssa on tehty sopimus, jonka nojalla Gramexin kautta tilitetään suomalaisille taiteilijoille Saksassa kertyneet korvaukset. Gramex tilitti eteenpäin ko. järjestöiltä saatuja korvauksia yhteensä 175,7 tuhatta. 20