Opetus- ja kulttuuriministeriö Tekijänoikeusneuvos Viveca Still. Sähköposti: GRAMEX RY:N LAUSUNTO

Transkriptio

1 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Sähköposti: GRAMEX RY:N LAUSUNTO Asia: Lausuntopyyntö Euroopan komission ehdotuksesta direktiiviksi tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien kollektiivisesta lisensoinnista ja musiikkiteosten rajat ylittävän verkkokäytön lisensoinnista yhteismarkkinoilla (OKM ) Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry kiittää ministeriötä mahdollisuudesta kommentoida ja lausua komission direktiiviehdotuksesta. Lausumme asiasta tässä vaiheessa kunnioittavasti seuraavaa: Artiklat 1-20 Ehdotuksen taustalla mainitaan erityisesti se seikka, että on noussut esiin kysymyksiä eräiden yhteisvalvontajärjestöjen selontekovelvollisuudesta jäsenilleen yleensä ja varsinkin jäseniensä rahaasioiden hallinnoinnissa. Monet yhteisvalvontajärjestöt eivät vieläkään ole alkaneet sopeuttaa toimintaansa sisämarkkinoiden realiteetteihin ja tarpeisiin. Toinen ehdotuksen päätavoitteista onkin, että voitaisiin parantaa yhteisvalvontajärjestöjen hallinto- ja avoimuusnormeja, jotta oikeudenhaltijat voisivat valvoa niitä tehokkaammin ja tehostaa niiden hallintoa. Tältä osin ehdotettu; tehokkuuden, hyvän hallinnon ja läpinäkyvyyden parantaminen on lähtökohtaisesti kannatettavaa. Yleisesti voidaan

2 2 todeta, että ehdotetun direktiivin artiklat 1-5 eivät sellaisenaan aiheuttaisi juurikaan muutoksia suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen toimintaan, joista jo nykyisin löytyy kyseisiä toiminta- ja menettelymalleja. Suomalainen kollektiivihallinnointi toimii jo nykyisin hyvin, täyttäen läpinäkyvyyden ja tehokkuuden vaatimukset. Sen sijaan nyt ehdotetulle, hyvinkin yksityiskohtaiselle sääntelylle ei Suomessa voida sanoa olevan välitöntä tarvetta. Nyt ehdotetun direktiivin suurin ongelma piileekin juuri siinä, että siinä halutaan tuoda yksityiskohtainen sääntely niin sanotusti arkipäivän toimintojen tasolle. Yleensä muun muassa elinkeinotoimintaa koskeva oikeudellinen sääntely keskittyy niin sanotusti yleisten toimintaedellytysten/raamien luomiseen ei toimintaa koskevien yksityiskohtien sääntelyyn. Direktiivin soveltamisalan osalta ehdotukseen sisältyy erikoinen piirre. Ehdotuksen mukaan sen soveltamisala olisi rajattu vain niihin järjestöihin, jotka ovat sijoittuneet EU:n alueelle. Tämä voi luoda hyvinkin epäterveellisen kilpailuasetelman eurooppalaisille tekijänoikeusmarkkinoille. Direktiivin soveltamisalaa onkin muutettava/tarkennettava niin, että se koskee myös niitä järjestöjä, jotka toimivat EU:n alueella lisensoiden tai palveluitaan tarjoten. Ehdotettujen artiklojen 7-9 osalta täytyy todeta, että ne aiheuttaisivat mitä suurimmalla todennäköisyydellä ongelmia/ristiriitaisia tilanteita Suomessa nykyisin yhteisvalvontajärjestöjen kohdalla pääsääntöisesti noudatettavan yhdistyslainsäädännön kannalta. Tältä osin on todettava, että asiaa koskevaksi mahdolliseksi lainsäädäntötekniikaksi tulisi valita yleisellä tasolla pysyvä niin sanottu suuntaviiva-tasoinen sääntely - eikä liian tarkkoihin yksityiskohtiin menevä sääntely. Lisäksi on huomattava, että Suomessa nykyisin voimassa oleva yhdistys- ja kilpailulainsäädäntö kattaa jo valtaosan ehdotuksen yleisistä säännöksistä ja aiheista. Ehdotetun artikla 7:n osalta todettakoon, että se saattaa olla ristiriidassa muun muassa suomalaisen yhdistyslainsäädännön ja aatteellisten yhdistysten niin sanotun yhdistysautonomian kanssa. Tällä hetkellä yhteisvalvontajärjestöjen toiminta on kansainvälisesti mitattuna erittäin tehokasta Pohjoismaissa ja Iso-Britanniassa. Merkittävä seikka kummankin ko. maantieteellisen alueen osalta on, että kollektiivihallinnointi on hyvin pitkälle yksityiskohtaisesta lainsäännöllisestä ja hallinnollisesta sääntelystä vapaata. Tämä on osaltaan myötävaikuttanut merkittävästi siihen, että oikeudenhaltijat ovat itse osallistuneet aktiivisesti kollektiivihallinnoinnin järjestämiseen tehokkaaksi, läpinäkyväksi ja heitä palvelevaksi.

3 3 Todennäköisesti paras tapa myötävaikuttaa kollektiivihallinnoinnin entistä parempaan tehokkuuteen ja läpinäkyvyyteen on varmistaa mahdollisella lainsäädännöllä se, että oikeudenhaltijat voivat osallistua järjestöjen päätöksentekoon siitä, miten heidän oikeuksiensa kollektiivilisensointi voidaan järjestää siten, että se johtaa parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen oikeudenhaltijoiden kannalta. Tässä yhteydessä on myös huomattava, että mikäli yhteisvalvontajärjestöille asetetaan huomattavasti nykyistä tarkempi menettely- ja raportointivelvoite, niin siitä tulee aiheutumaan huomattava kustannusnousu nykyisiin menettelyihin ja prosesseihin verrattuna. Tästä seuraa luonnollisesti myös yleisten hallinnointikustannusten kohoaminen. Nämä kasvavat kustannukset tulevat liiketaloudellisten ja kilpailuoikeudellisten oppien sekä menettelyjen mukaisesti siirtymään tietyiltä osin myös käyttäjien suoritettavaksi. Tekijänoikeusjärjestö Gramexin hallinnoimien ja lisensoimien ääniteoikeuksien osalta haluamme tuoda esiin sen, että muun muassa Musiikkituottajat ry ja sen jäsenenä olevat äänitetuottajat ovat äänitealan kansainvälisen kattojärjestönsä IFPI.n (International Federation of the Phonographic Industry) kautta osallistuneet jo pidemmän aikaa äänitealan kollektiivihallinnoinnin kehittämiseen maailmanlaajuisesti. IFPI on yhdessä tekijänoikeusjärjestöjen kanssa kehittänyt alalle niin sanotut käytänne- eli Code of Conduct säännöt. Lisäksi IFPI seuraa ja vertaa järjestöjen toimintaa ja tuloksia säännöllisesti. IFPI on myös kehittänyt yhdessä järjestöjen kanssa mittareita (Key Performance Indicators), joiden avulla oikeudenhaltijat voivat säännöllisesti vertailla eri maiden järjestöjä keskenään. Vastaavasti äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden kollektiivihallinnoinnin kansainvälisen kattojärjestön SCAPR:n (Societies Council for the Management of Performers s Rights) piirissä on luotu tekijänoikeusjärjestöille omat Code of Conduct-säännöt, jotka keskittyvät erityisesti järjestöjen väliseen kansainväliseen tilitykseen ja siihen liittyvään yhteistyöhön. Artikloissa (Tekijänoikeustulojen hallinnointi) ehdotetut seikat kuuluvat jo tällä hetkellä pitkälti niihin asioihin joita ainakin Gramexin oikeudenhaltijoiden omalta tekijänoikeusjärjestöltään edellyttävät. Suomessa on muutoinkin voimassa oikeudellisesti sitova sääntö ja periaate, että suoritettaessa edunvalvontaa ja hallinnoitaessa ulkopuolisten varoja, tulee niistä huolehtia ja vastata huolellisen miehen tavoin.

4 4 Artiklassa 15 ehdotetun osalta todettakoon, että Suomessa myös kilpailuviranomainen valvoo aktiivisesti tekijänoikeusjärjestöjen lisensointitoimintaa, ja tekijänoikeuslainsäädännöstämme löytyy jo nyt useita velvoittavia säännöksiä tariffien asettamiseksi erimielisyystilanteissa. Artiklan 15 (2):n mukaan oikeuksista maksettavan korvauksen on vastattava oikeuksien taloudellista arvoa sekä huomioita järjestöjen tarjoaman palvelun arvo. Tältä osin tämä säännös on ulotettava koskemaan sekä yksinoikeuksia että pelkkiä korvausoikeuksia (ks. myös Euroopan yhteisön tuomioistuimen ratkaisu asiassa SENA vs. NOS, C- 245/00). Artiklat koskevat raportointia ja järjestöjen avoimuutta. Tavoiteltava periaate on luonnollisesti hyvä. Voidaan kuitenkin kysyä, ovatko kaikki ehdotuksessa ehdotetut toiminnat ja raportit enää tarkoituksenmukaisia muun muassa niistä syntyvien kustannusten ja niiden vaatiman ajankäytön johdosta. Muun muassa kaikille oikeudenhaltijoille toimitettava vuosittainen raportti riippumatta vuosittaisesta tilityksestä, kuulostaa jo lähtökohtaisesti perusteettomalta ja kalliilta prosessilta. Esimerkiksi Gramexilla on vuosittain keskimäärin useita kymmeniä tuhansia oikeudenhaltija-asiakasta, joille ei kerry tilitettävää korvausta joka vuosi lainkaan. Oikeudenhaltijakohtaisen vuosiraportin laatiminen ja toimittaminen aiheuttaisi tällöin todennäköisesti vähintään kymmenien tuhansien eurojen tai mahdollisesti jopa satoihin tuhansiin euroihin nousevat vuotuiset kustannukset. Direktiiviehdotuksen toinen suuri puute em. yksityiskohtiin menemisen ohella on sen yksipuolisuus. Ehdotus asettaisi yhteysvalvontajärjestöille monenlaisia velvoitteita, mutta siinä ei aseteta selkeitä velvoitteita käyttäjille myötävaikuttaa tehokkaaseen oikeuksien hallinnointiin. Yksi tärkeimmistä asioista on käytettyjen teosten ja teoskappaleiden raportointi. Käyttäjille tuleekin asettaa yleinen lojaalisuusvelvoite myötävaikuttaa muun muassa oikealla ja tarkalla raportoinnilla kustannustehokkaaseen kollektiivihallinnointiin. Direktiiviä säädettäessä on myös pidettävä erityisesti mielessä se, että sillä ei pidä puuttua yksittäisten oikeudenhaltijoiden omaan lisensointitoimintaan. Tällainen olisi myös vastoin ehdotuksen päätavoitteita.

5 5 Ehdotus edellyttäisi myös kansallisella tasolla oikeuksien kollektiivihallinnoinnin valvonnan rakentamista ja toimivaltaisten viranomaisten nimeämistä. Erillisen valvontaorganisaation perustaminen ei tunnu istuvan täysin yhteen muun muassa sen tarkoitusperän kanssa, että kollektiivihallinnoinnista halutaan tehdä entistä tehokkaampi. Artiklat Ehdotus musiikin tekijöiden digitaalisten oikeuksien rajat ylittävän lisensoinnin helpottamiseksi on yleisesti ja lähtökohtaisesti tarkasteltuna kannatettava ehdotus. Tässä kohtaa on muistettava, että ehdotusta ei tule ulottaa muihin oikeuksiin (kuten lähioikeuksiin). Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien kohdalla äänitteisiin liittyvien oikeuksien kohdalla rajat ylittävä lisensointi toimii jo. Tuotakoon tässä yhteydessä esiin komission notifiointi äänitetuottajien kansainväliselle rajat ylittävälle lisensointijärjestelmälle Simulcastingtoiminnan osalta (ks. tarkemmin: Commission decision of 8 October 2002 relating to a proceeding under Article 81 of theec Treaty and Article 53 of the EEA Agreement, Case no COMP/C2/ IFPI Simulcasting. Helsingissä syyskuun 5. päivänä 2012 Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry Hannu Marttila toimitusjohtaja