Hyvä tietää uraanista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä tietää uraanista"

Transkriptio

1 Hyvä tietää uraanista

2 Sisällysluettelo Uraani energialähteenä...3 Uraani polttoaineena...3 Uraanin käytön historia...3 Uraanin riittävyys...4 Uraani energiaintensiivistä polttoainetta...5 Polttoainekierto...6 Malmista puolijalosteeksi...7 Malmi...7 Uraanin tuotanto Tuottajat ja kaivosten sijainti...8 Uraani ydinaseista energiantuotantoon...9 Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Radon kaivosten ongelma Kaivostoiminnan vaikutukset lähiasukkaiden terveyteen Puolijalosteesta polttoaineeksi Malmin puhdistus ja konversio Väkevöinti Köyhdytetyn uraanin käyttö Polttoainetehtaalla Polttoaine voimalaitoksessa Kuljetukset Tuoreen polttoaineen kuljetukset Käytetyn polttoaineen kuljetukset Käytetty ydinpolttoaine Käytetyn ydinpolttoaineen koostumus Suora loppusijoitus vai jälleenkäsittely Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomessa Käytetyn ydinpolttoaineen huolto muualla maailmassa Ydinmateriaalin valvonta Kansainvälinen valvonta Viranomaisvalvonta Suomessa Energian ja säteilyn yksiköitä ja käsitteitä Lisätietoa internetistä Paino: Erweko Painotuote Oy / 2006 Painosmäärä: kpl Taitto: Innocorp Oy

3 Uraani energialähteenä Uraani polttoaineena Valtaosa maapallon nykyisestä energiantuotannosta perustuu fossiilisten polttoaineiden palamiseen. Palamisessa polttoaine muodostaa hapen kanssa uuden yhdisteen vapauttaen samalla energiaa. Ydinreaktorissa tapahtuvassa fissiossa energiaa taas vapautuu, kun lähtöaineiden atomiytimet hajoavat uusiksi alkuaineiksi. Kysymys ei siis ole palamisesta, vaikka ydinreaktiossakin ainetta kulutetaan energian tuottamiseksi. Siksi tätä kulutettavaa ainetta nimitetään ydinenergiantuotannossakin polttoaineeksi. Miksi ydinreaktorissa sitten käytetään juuri uraania? Osa alkuaineista on luonnostaan epästabiileja, ja haljetessaan ne vapauttavat energiaa. Osa aineista saadaan halkeamaan keinotekoisesti. Raskaasta atomiytimestä tätä ns. sidosenergiaa vapautuu yleensä kevyttä ydintä enemmän. Luonnon alkuaineista raskain on uraani; luonnonuraanissa on yli 99 % isotooppia U-238 ja noin 0,7 % fissiiliä eli halkeavaa isotooppia U-235. Kohdistamalla neutroneita uraanin isotoopin U-235 ytimiin saadaan ytimet halkeamaan ja samalla vapautuu energiaa ja uusia neutroneita. Näin syntyvässä ketjureaktiossa on myös jatkuvan energiantuotannon perusta. Uraanin 235 isotoopin lisäksi muita halkeavia raskaita alkuaineita ei luonnosta ole löydetty. Luonnossa on ollut luonnonreaktorien tuottamaa plutoniumiakin yli miljardi vuotta sitten, mutta siitä ovat jäljellä enää halkeamistuotteet. Keinotekoisesti (neutronipommituksessa) uraanin yleisin isotooppi (U-238) voi muuttua halkeavaksi plutoniumiksi (Pu-239) ja luonnossa esiintyvä torium (Th-232) voi muuttua halkeavaksi uraani-isotoopiksi (U-233), mutta alkuun pääsemiseksi tarvitaan uraania. Tästä syystä Neutroni Uraanin ydin Energiaa Ytimen halkeaminen Neutroni Halkeamistuote Ketjureaktio Energian tuotanto ydinvoimalaitoksessa perustuu vapaiden neutronien aikaansaamassa atomiydinten halkeamisessa vapautuvaan energiaan. uraani oli historiallisesti fissioenergian tuotannon edellytys. Lisäksi uraani on suhteellisen yleinen alkuaine. Vaikka nykyään fissioenergiaa voidaan tuottaa myös plutoniumin avulla ja toriumiakin hyödyntäen, on uraani siihen tarkoitukseen edullisin ja yksinkertaisin aine. Uraanilla ei myöskään energiantuotannon lisäksi ole paljonkaan muuta hyötykäyttöä, joten sen polttamisella ei tuhota arvokkaita resursseja muulta toiminnalta. Uraanin käytön historia Uraanin hyödyntämisen historia alkaa 1500-luvun alusta, kun Saksin ja Tsekinmaan vuoristoiselta alueelta löytyi hopeaa. Alkoi historian ensimmäinen jalometalliryntäys, ja alue kehittyi pian maailman suurimmaksi kaivoskaupungiksi. Kaivostekniikan kehittymättömyys lopetti toiminnan kuitenkin lähes tyystin, kunnes 1700-luvulla tekniikan ja erityisesti kemian tietämys toi uusia ulottuvuuksia kaivostoimintaan. Saksalainen itseoppinut kemisti Martin Klaproth teki vuonna 1789 ensimmäisen analyysin kaivoksilta löytyvästä pikivälkkeestä. Klaprothin ehdotuksesta pikivälkkeestä eristetty uusi alkuaine, uraani, nimettiin viimeksi löydetyn planeetan, Uranuksen, mukaan. Seuraavien 150 vuoden aikana uraania löydettiin runsaasti ympäri maailmaa, ja sitä käytettiin uraanin oksidien ja suolojen värikkyyden vuoksi lähinnä erilaisten keraamisten esineiden lasitukseen ja koristeluun. Uraanin nykyisen käytön historia alkaa loppuvuodesta 1895 kun saksalainen fyysikko Wilhelm Röntgen katodisäteitä tutkiessaan havaitsi uudenlaisia säteitä, jotka hän nimesi X- säteiksi niiden salaperäisyyden vuoksi. Hänelle myönnettiinkin röntgensäteilyn keksimisestä ensimmäinen fysiikan Nobel-palkinto vuonna Säteilyn ymmärtämystä kehitti edelleen ranskalainen tiedemies Henri Becquerel, joka ensimmäisenä ymmärsi yhdistää uuden oudon säteilyn uraaniin alkuaineena. Hyvä tietää uraanista 3

4 Nykyaika Maailmassa oli vuoden 2005 keväällä käytössä yhteensä 441 ydinvoimalaitosyksikköä 31 eri valtiossa. Käytössä olevien lisäksi uusia yksiköitä oli rakenteilla 23 ja suunnitteilla 39. Koko maailman sähköntarpeesta ydinvoimalla tyydytetään noin 16 %. EU:n alueella osuus on noin 35 %. Rauhanomaiseen ydinenergian käyttöön siirryttiin, kun sähköä tuotettiin ydinvoimalla ensimmäisen kerran koeoloissa USA:ssa vuonna Ensimmäinen kaupalliseen sähköntuotantoon rakennettu ydinvoimalaitos aloitti toimintansa Obninskissa Neuvostoliitossa vuonna Tärkeän teollisen raaka-aineen uraanista teki vuonna 1939 kehitetty uraanin fissio. Maailman ensimmäinen ydinreaktori aloitti toimintansa vuonna 1942 USA:ssa. Se, kuten muutkin ensimmäiset reaktorit, rakennettiin plutoniumin tuotantolaitoksiksi aseteollisuuden palvelukseen. Ernest Rutherford kehitti nykyisen atomimallin. Atomimallin kehittämistä jatkoivat hänen oppilaansa Niels Bohr ja James Chadwick. Chadwick löysi vuonna 1932 neutronin ja Bohr julkaisi vuonna 1933 teorian atomiytimen halkeamisesta eli fissiosta. Marie ja Pierre Curie löysivät tutkiessaan uraanista lähtevää säteilyä kaksi uutta alkuainetta: poloniumin ja radiumin. Uudelle säteilylle annettiin nimeksi radioaktiivinen säteily ja ilmiölle radioaktiivisuus. Marie Curie sai kaksi Nobelpalkintoa. Fysiikan palkinnon hän jakoi miehensä ja Henri Becquerelin kanssa. Kemian Nobelin hän sai muutamaa vuotta myöhemmin. (Kuva Marie Curie National Library of Medicine) Henri Becquerel yhdisti ensimmäisenä uuden oudon säteilyn uraaniin alkuaineena. Hänelle myönnettiinkin röntgensäteilyn keksimisestä ensimmäinen fysiikan Nobel-palkinto vuonna Uraanin nykyisen käytön historia alkaa vuodesta 1895, jolloin saksalainen Wilhelm Röntgen havaitsi katodisäteitä tutkiessaan uudenlaisia säteitä, jotka hän nimesi X- säteiksi. Saksalainen Martin Klaproth teki ensimmäisen analyysin kaivoksilta löytyvästä pikivälkkeestä. Becquerelin työtä jatkoi hänen oppilaansa, puolalainen Marie Curie miehensä Pierre Curien kanssa. Tutkiessaan uraanista lähtevää säteilyä edelleen he löysivät kaksi uutta alkuainetta: poloniumin ja radiumin. Aviopari antoi uudelle säteilylle nimen radioaktiivinen säteily ja ilmiölle nimen radioaktiivisuus. Vuosisadan vaihteessa radioaktiivisuuden tutkimus keskittyi radiumiin, kun sen käyttö ihosyövän hoidossa ymmärrettiin, ja uraani jäi vähemmälle huomiolle. Marie Curie sai kaksi Nobel-palkintoa. Fysiikan palkinnon hän jakoi miehensä ja Henri Becquerelin kanssa. Kemian Nobelin hän sai muutamaa vuotta myöhemmin. Teorian luonnollisesta radioaktiivisesta hajoamisesta kehitti brittiläinen fyysikko Ernest Rutherford avustajansa Frederick Soddyn kanssa. He oivalsivat, että kaikkien alkuaineiden ytimet eivät ole stabiileja vaan voivat luonnostaan hajota toisiksi aineiksi lähettäen samalla radioaktiivista säteilyä. Rutherfordia voidaankin pitää ydinfysiikan isänä hänen kehittämänsä nykyisen atomimallin ansiosta. Atomimallin kehittämistä jatkoivat hänen oppilaansa Niels Bohr ja James Chadwick. Chadwick löysi vuonna 1932 neutronin ja Bohr julkaisi vuonna 1933 teorian atomiytimen halkeamisesta eli fissiosta. Erityisen merkittävä keksintö kohti atomiytimen hajoamisen hyväksikäyttöä energian tuottamiseen oli keinotekoisen radioaktiivisuuden kehittäminen vuonna Tärkeän teollisen raaka-aineen uraanista teki vuonna 1939 kehitetty uraanin fissio. Maailman ensimmäinen ydinreaktori aloitti toimintansa vuonna 1942 USA:ssa. Se, kuten muutkin ensimmäiset reaktorit, rakennettiin plutoniumin tuotantolaitoksiksi aseteollisuuden palvelukseen. Rauhanomaiseen ydinenergian käyttöön siirryttiin, kun sähköä tuotettiin ydinvoimalla ensimmäisen kerran koeoloissa USA:ssa vuonna Ensimmäinen kaupalliseen sähköntuotantoon rakennettu ydinvoimalaitos aloitti toimintansa Obninskissa Neuvostoliitossa vuonna Uraanin riittävyys Maailman ydinvoimalaitosten nykyinen vuotuinen uraanintarve on runsas tonnia. Tällä hetkellä luonnonuraanin uustuotanto kattaa tarpeesta vain hieman yli puolet. Loput uraanipolttoaineen tarpeesta tyydytetään tyhjentämällä varastoja ja valmistamalla uutta polttoainetta käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyllä tai aseuraania laimentamalla. Uraanin saatavuus ei kuitenkaan ole este ydinvoiman käytön jatkamiselle tai laajentamiselle, mutta uusi uraanituotanto edellyttää korkeampaa hintatasoa kuin 1990-luvulla oli. Tunnetut, kohtuullisin kustannuksin louhittavat uraanivarat yli 3 miljoonaa tonnia - riittävät nykykäytöllä reilusti yli puoleksi vuosisadaksi. Tunnettujen varojen määrä on todellisuudessa huomattavasti suurempi, kun otetaan huomioon myös korkeammin kustannuksin louhittavat, köyhemmät esiintymät. Suurimmat tunnetut uraanivarat ovat Australiassa, Pohjois-Amerikassa, Kazakstanissa, Venäjällä, Etelä-Afrikassa, Nigerissä ja Namibiassa. Uusimmat uraanilöydökset 4 Hyvä tietää uraanista

5 Kuvan uraanitablettimäärä riittää sähkölämmitteisessä pientalossa asuvan nelihenkisen perheen vuoden sähköntarpeeksi. Todetut ja arvioidut uraanivarat 2003 (milj.tonnia) Louhinnan kategoria/ < 80 $/kgu $/kgu ei määritelty yhteensä kustannusarvio Todetut uraanivarat 2,46 0,71-3,17 Arvioidut tunnetut lisävarat 1,08 0,34-1,42 Muut arvioidut lisävarat 1,47 0,78 7,54 9,79 Tunnetut kohtuullisin kustannuksin louhittavat uraanivarat riittävät nykykäytöllä reilusti yli puoleksi vuosisadaksi. Lisäksi arvioidut lisävarat ovat moninkertaiset tunnettuihin varoihin verrattuna. erityisesti Kanadassa, Australiassa, Nigerissä ja Kazakstanissa ovat olleet huomattavan rikkaita esiintymiä, joista uraania saadaan louhittua kohtuullisilla kustannuksilla. Uraanin maailmanmarkkinahinta on kuitenkin noussut 1990-luvun pohjalukemista, mikä on lisännyt myös uusien esiintymien etsintää. Lisäksi oletettavissa olevia ns. spekulatiivisia uraaniesiintymiä on runsaasti. Arviot tällaisista lisävaroista ovat moninkertaiset tunnettuihin varoihin verrattuna. Suuressa osassa maapalloa uraanin etsinnät ovat tähän saakka olleet melko vähäisiä, joten etsintöjen laajentuessa uusia toistaiseksi täysin tuntemattomiakin esiintymiä todennäköisesti löydetään. Myös Suomessa on käynnissä uraanin louhintaan tähtääviä tutkimuksia. Muiden metallien historiasta tiedetään, että kysynnän kasvu johtaa etsintöjen vauhdittumiseen ja uusiin löytöihin. Spekulatiiviset varat on arvioitu tilastollisesti ottaen huomioon systemaattisten uraaninetsintöjen ulkopuolelle jääneiden alueiden suuruus ja geologiset ominaisuudet. Tilastoitu määrä on myös sitä suurempi mitä korkeammin kustannuksin louhittavia varoja arvioihin lasketaan mukaan. Uraania ja ns. sekaoksidipolttoaineeseen (MOX) käytettävää plutoniumia saadaan huomattavia määriä sekä jälleenkäsitellystä käytetystä ydinpolttoaineesta että ydinasevarastojen purkamisesta. Ydinaseista laimennetun uraanin arvioidaan riittävän noin sadan keskikokoisen ydinreaktorin tarpeiksi vuodeksi. Lisäksi uraania saadaan huomattavia määriä myös muiden prosessien, esimerkiksi kuparin ja kullan tuotantoprosessien, sivutuotteina. Uraanin hyödyntämisastetta reaktoreissa voidaan myös parantaa teknisin keinoin, jolloin entistä pienemmällä uraanimäärällä saadaan entistä enemmän energiaa. Uraani energiaintensiivistä polttoainetta Ydinvoimalaitoksen polttoaine käy jo ennen voimalaitokseen tuloaan läpi pitkän ja monivaiheisen jalostusprosessin ja polttoainehuolto jatkuu käytön jälkeenkin. Kuitenkin ydinvoima on kilpailukykyinen muihin sähköntuotannon vaihtoehtoihin verrattuna. Ensisijassa tämä on edullisen polttoainekierron ansiota. Polttoaineen ja koko jätehuollon osuus ydinsähkön tuotantokustannuksista on alle neljänneksen, kun se muita polttoaineita käyttävillä voimalaitoksilla on yleensä yli 50 %. Uraanin hinta voisikin nousta moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna ilman että se vielä alentaisi merkittävästi ydinvoimalaitosten taloudellista kannattavuutta. Polttoaine- ja jätehuoltokustannusten pieni osuus johtuu pitkälti tarvittavan polttoainemäärän vähäisyydestä. Yhden keskikokoisen ydinvoimalaitoksen pyörittämiseksi yhden vuoden ajan tarvitaan vain tonnia polttoainetta, kun vastaavankokoiseen hiilivoimalaitokseen polttoainetta tarvitaan kertainen määrä. Vaikka ydinpolttoainetonnin tuottamiseen tarvitaan 150 tonnia raakauraania ja tämän tuottamiseen kenties satakertainen määrä malmia, määrät ovat edelleenkin pieniä muihin polttoaineisiin verrattuna. Nelihenkisen perheen vuotuinen sähköenergian tarve sähkölämmitteisessä talossa on keskimäärin kwh. Tämän sähkön tuottamiseen tarvitaan noin 4000 m 3 maakaasua, 7000 kg hiiltä tai 68 m 3 puuhaketta. Vastaavan sähkön tuottamiseksi ydinvoimalaitoksessa tarvitaan vain 5-6 noin 10 gramman painoista uraaninappia. Ydinvoimalaitoksessa syntyvät jätemäärätkin ovat pieniä. Toisin kuin polttovoimalaitoksissa, joissa osa polttoaineesta vapautuu kaasumaisessa muodossa ilmaan pienemmän osan jäädessä tuhkana voimalaitokselle, ydinvoimalaitosten ja ydinpolttoaineen käsittelylaitosten kaikki jätteet kerätään talteen ja eristetään elävästä luonnosta. Eri energiantuotantomuotojen väliset vertailut ovat vaikeita eikä niitä voida asettaa ympäristövaikutusten ja -riskien osalta yksiselitteiseen paremmuusjärjestykseen. Ydinpolttoaineen käytöstä aiheutuvat vaikutukset ja riskit tunnetaan kuitenkin paljon paremmin kuin fossiilisten polttoaineiden käytöstä jo aiheutuneet ja mahdollisen ilmastonmuutoksen myötä koituvat seuraukset. Hyvä tietää uraanista 5

6 Polttoaineen valmistus Välivarastointi Uraanin väkevöinti Kapselointi Uraanin konversio Jälleenkäsittely Ei Suomessa Kaivos Jätteiden käsittely ja varastointi Loppusijoitus kallioperään Polttoainekierto Uraanin matka ydinpolttoaineeksi alkaa kaivokselta, missä louhittu uraanimalmi rikastetaan ja puhdistetaan % uraania sisältäväksi uraanioksidiksi (U3O8). Seuraavaa käsittelyvaihetta, uraanin väkevöintiä, varten uraani muunnetaan toiseen kemialliseen muotoon, kaasumaiseksi uraaniheksafluoridiksi (UF6). Tässä muodossa sitä voidaan rikastaa ns. kaasudiffuusio- tai sentrifugilaitoksissa. Näissä halkeamiskelpoisen uraani-isotoopin U-235:n pitoisuus nostetaan luonnonuraanin 0,7 prosentin pitoisuudesta yleensä vähintään 3 prosenttiin. Yhteen tonniin 3-prosenttiseksi väkevöityä uraania tarvitaan luonnonuraania noin 5,5 tonnia. Väkevöinnistä käytetään myös termejä isotooppirikastus tai rikastus. Tässä julkaisussa käytetään termiä väkevöinti erotuksena malmin rikastuksesta. Väkevöity uraani muutetaan kemiallisesti takaisin uraanioksidiksi (UO2). Siitä puristetaan 8-12 mm:n läpimittaisia ja noin 10 mm:n korkuisia nappeja, jotka pannaan pitkiin metalliputkiin, polttoainesauvoihin. Sauvat suljetaan kaasutiiviisti molemmista päistään. Useita kymmeniä polttoainesauvoja kiinnitetään toisiinsa poikkileikkaukseltaan neliön tai kuusikulmion muotoisiksi nipuiksi, polttoaine-elementeiksi. Ydinvoimalaitokselle polttoaine saapuu tällaisina elementteinä. Yleensä polttoainetta pidetään reaktorissa muutama vuosi, minkä jälkeen se on vaihdettava uuteen. Reaktorissa polttoaine tuottaa energiaa U-235 ydinten haljetessa. U- 238 ydinten siepatessa neutronin syntyy uutta ainetta, plutoniumia, josta osa myös halkeaa ja tuottaa energiaa. Suurin osa reaktoriin ladatusta uraanista ei reaktorissa olonsa aikana kuitenkaan muutu, vaan on reaktorista poistettaessa alkuperäisessä muodossaan. Vain muutama prosentti uraanista on haljennut muiksi aineiksi ja noin prosentti on muuttunut uusiksi raskaammiksi alkuaineiksi. Kun polttoaine poistetaan reaktorista, sen U-235-pitoisuus on suunnilleen luonnonuraanin luokkaa. Reaktorista poistettu ydinpolttoaine varastoidaan aluksi väliaikaisesti voimalaitosalueella. Tavallisin välivarasto on noin 10 metriä syvä vesiallas, jossa oleviin telineisiin polttoaineniput sijoitetaan. Altaan vesi pidetään jäähdytysjärjestelmällä suunnilleen huoneenlämpöisenä. Lisäksi vesi pidetään suodattimilla hyvin puhtaana, jotta polttoaineen kuorimateriaalin syöpyminen estetään. Välivarastossa polttoaine vaatii valvontaa. Välivarastoinnin kestoksi on suunniteltu enintään muutama kymmenen vuotta. Sen jälkeen polttoaine loppusijoitetaan siten, että sen sisältämät radioaktiiviset aineet eivät ilman valvontaakaan pääse aiheuttamaan vaaraa ihmiselle tai ympäristölle. Koska vain osa reaktoriin ladatusta uraanista ja siellä syntyneestä plutoniumista voidaan kerralla käyttää hyväksi, käytettyä polttoainetta voidaan jälleenkäsitellä, mikä tarkoittaa uraanin ja plutoniumin erottamista halkeamistuotteista ja reaktorissa syntyneistä raskaammista alkuaineista, transuraaneista. Erotetut uraani ja plutonium voidaan käyttää erikseen polttoaineena tai yhdessä uutena sekaoksidipolttoaineena (MOX). Näin kalliosta louhittu uraani voi tehdä välillä muotoaan muuttaen matkaa kenties useitakin kierroksia, kunnes sen jälleenkäsittely lopulta käy kannattamattomaksi polttoaineessa muodostuneiden, ydinreaktoreiden kannalta haitallisten aineiden liian suuren määrän vuoksi. Kuitenkin vain pieni osa käytetystä polttoaineesta jälleenkäsitellään. Vähäinen kiinnostus jälleenkäsittelyyn johtuu sen suurista kustannuksista, raakauraanin edullisesta hinnasta sekä siitä, että uusien reaktorityyppien kehittäminen on uraanin aiemmin arveltua paremman riittävyyden vuoksi viivästynyt.viime aikoina uraanin hinnan nousu on lisännyt kiinnostusta kehittää kierrätysmenetelmiä ja polttoainetta tehokkaammin hyödyntäviä reaktorityyppejä, ja erityisesti USA:ssa alan tutkimusta on lisätty. 6 Hyvä tietää uraanista

7 Malmista puolijalosteeksi Malmi Uraani on suhteellisen yleinen alkuaine ja sitä on esimerkiksi graniitissa kaikkialla sekä pieniä määriä myös merivedessä. Tärkein uraanimineraali on musta uraniitti, jossa uraani on pääasiassa uraanidioksidina (UO2). Uraanin keskimääräinen pitoisuus maankuoressa on 4 grammaa tonnissa ja merivedessä 3 milligrammaa tonnissa. Pitoisuuksien perusteella se on lähes tuhat kertaa yleisempi kuin kulta ja huomattavasti yleisempi kuin hopea, nikkeli tai elohopea. Uraania louhitaan kuitenkin vain esiintymistä, joissa sen pitoisuus on tuntuvasti keskimääräistä suurempi. Nykyisin louhittavissa uraaniesiintymissä uraanin pitoisuus on yleensä kymmeniä kiloja malmitonnissa. Esiintymän pitoisuuden kannattavuusraja riippuu markkinoilla maksettavista hinnoista suhteessa louhinta- ja rikastuskustannuksiin. Kannattavuus on edellyttänyt yleensä yli 0,1 prosentin (1 kg malmitonnissa) keskimääräistä pitoisuutta. Joissakin kaivoksissa uraania saadaan sivutuotteena muiden malmien louhinnasta, jolloin toiminnan kannattavuus ei enää välittömästi riipu uraanipitoisuudesta. Esiintymän muodosta ja syvyydestä riippuen uraani voidaan louhia joko avolouhoksesta tai maanalaisesta kaivoksesta. Louhintatekniikka on samanlaista kuin muidenkin malmien louhinnassa. Joissakin tapauksissa malmin korkeasta uraani- ja radiumpitoisuudesta johtuva radioaktiivisuustaso vaatii kuitenkin erityistoimia: esimerkiksi uudessa kanadalaisessa Cigar Laken kaivoksessa tullaan paljolti käyttämään kauko-ohjattuja laitteita. Cigar Lakessa esiintymän uraanipitoisuus on paikoin jopa yli 50 % ja keskimäärin noin 20 %. Puhdas uraani ei kuitenkaan säteile, vaan radioaktiivisuus aiheutuu malmissa olevista tytäraineista, erityisesti radiumista. Uraania voidaan myös uuttaa suoraan maaperästä. Tämä on mahdollista silloin, kun esiintymä sijaitsee sopivasti vettä johtavaan vyöhykkeeseen nähden. Uraani liuotetaan laimeaan emäksiseen liuokseen, joka ruiskutetaan pohjaveteen sen tulosuunnassa ja otetaan myöhemmin talteen pumppauskaivojen avulla. Menetelmä on mahdollistanut joissakin tapauksissa sellaisten esiintymien hyödyntämisen, joissa tavanomainen louhinta- ja rikastustekniikka olisi tullut liian kalliiksi. Nykyisin jo noin 20 % uraanista tuotetaan maanalaisen uuton avulla. Valtaosa uraanista louhitaan kuitenkin tavanomaisella tekniikalla. Maanalaisten kaivosten osuus tuotannosta on kasvanut viime vuosina noin 40 %: iin ja on jo perinteistä avolouhosta selvästi y l e i s e m p i tuotantotapa. Malmi louhitaan kalliosta ja kuljetetaan rikastamoon, j o s s a l o u h e murskataan ja jauhetaan, minkä jälkeen uraani liuotetaan hapon avulla kivestä. Murskauksesta ja liuotinprosesseista riippuen malmin sisältämästä uraanista saadaan talteen noin %. Happoliuoksesta uraani rikastetaan uuttamalla sekä orgaanisilla että epäorgaanisilla liuottimilla, minkä jälkeen uraani saostetaan ammoniakin avulla U3O8:ksi. U3O8 -sakka erotetaan, pestään ja kuivataan. Näin saatua tuotetta kutsutaan uraanikonsentraatiksi tai uraanirikasteeksi eli "yellow cake ksi sen tavanomaisen keltaisen värin mukaan. Uraanirikaste ei sellaisenaan kelpaa vielä ydinreaktorin polttoaineeksi. Rikastusta seuraa loppupuhdistus, mikä usein tapahtuu ns. konversion yhteydessä. Kuljetusta varten puhdas rikaste pakataan terästynnyreihin. Koska uraanirikaste on vain heikosti radioaktiivista eikä uraanista lähde läpitunkevaa gammasäteilyä, kuljetus ei vaadi erityisiä varotoimia. Uraani on suhteellisen yleinen alkuaine ja sitä on esimerkiksi graniitissa kaikkialla sekä pieniä määriä myös merivedessä. Uraanin keskimääräinen pitoisuus maankuoressa on 4 grammaa tonnissa ja merivedessä 3 milligrammaa tonnissa. Pitoisuuksien perusteella se on lähes tuhat kertaa yleisempi kuin kulta ja huomattavasti yleisempi kuin hopea, nikkeli tai elohopea. Hyvä tietää uraanista 7

8 Kanada Venäjä Ukraina Uzbekistan Kazakstan USA Niger Namibia Etelä-Afrikka Australia 10 suurinta uraanintuottajaa (2004) Uraani on suhteellisen yleinen alkuaine ja sitä on esimerkiksi graniitissa kaikkialla. Suomen ydinvoimalaitosten käyttämä polttoaine ostetaan mm. Kanadasta, Australiasta ja Venäjältä. Uraanin tuotanto % 8 % 3 % 4 % 2 % 18 % Kanada Australia Afrikka 22 % Keski-Aasia Venäjä Eurooppa USA Muut maat 29 % Tuottajat ja kaivosten sijainti Uraanintuotanto alkoi Kanadassa 1930-luvun alussa ennen kuin uraanin käyttömahdollisuutta energian tuotannossa tunnettiin. Tuohon aikaan uraania louhittiin radiumin erottamiseksi luvulla alkoi uraanin tuotanto Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton ja Englannin ydinasekehittelyn tarpeisiin ja 1950-luvulla Kanadan uraanintuotanto saavutti kaikkien aikojen huippunsa, yli tonnia vuodessa luvulla kysyntä väliaikaisesti supistui, kunnes se 1970-luvulla alkoi uudestaan kasvaa rakenteilla olevien ydinvoimalaitosten tarpeita ennakoiden. Kanada on maapallon suurin uraanin tuottaja ja sen uraanintuotanto on nykyisin taas lähes 1950-luvun huippulukemissa. Alkuaikoina uraania louhittiin Kanadan arktisilta alueilta pohjoisista territorioista, mutta tuotannon huippuaikoina uraanin louhinta keskittyi Ontarion osavaltioon. Siellä uraaniesiintymät olivat syvällä kalliossa, uraanipitoisuudet olivat noin 0,1%, ja louhinta tapahtui maanalaisista tunneleista. Nykyisen tuotannon ovat kuitenkin mahdollistaneet lähinnä Saskatchewanin osavaltiossa maan keskiosasta löydetyt esiintymät, jotka ovat paikoin hyvin rikkaita. Esiintymät ovat usein vielä lähellä maanpintaa ja uraani on voitu tähän asti louhia avolouhoksista. Maapallon kenties rikkain uraaniesiintymä, Cigar Lake, sijaitsee kuitenkin usean sadan metrin syvyydessä ja malmi joudutaan louhimaan maan alla. Muita huomattavia uraanin tuottajia ovat mm. Australia ja eräät Afrikan ja Keski-Aasian valtiot. Koska 1970-luvulla ydinvoimalaitosten lukumäärä kasvoi nopeasti ja uraanin hinta oli nousussa, uutta tuotantokapasiteettia tuli käyttöön huomattavan paljon. Kysyntä kasvoikin 1970-luvulla aluksi nopeasti ydinvoimalaitosten omistajien ostaessa uraania myös varastoitavaksi kohoavien hintojen pelossa luvulle tultaessa oli kuitenkin jo käynyt ilmeiseksi, että uraanin kysyntäennusteet eivät tulisi pitämään paikkaansa ja markkinoilla oli saatavana uraania runsaasti yli tarpeen. Seurauksena oli hintojen romahtaminen ja useita kaivoksia suljettiin kannattamattomina. Viime vuosina uraanin kysyntä on kuitenkin jälleen lähtenyt kasvuun ja uusia kaivoksia tarvitaan. Mm. Kanadaan ja Nigeriin ollaan avaamassa uusia kaivoksia lähivuosina. Myös Suomen kallioperässä on uraania paikoin niin paljon, että se kiinnostaa etsijöitä. Uraania on louhittu Enossa ja Askolassa ja 1960-lukujen vaihteessa yhteensä noin 30 tonnia. Tällöin toiminta kuitenkin lakkautettiin nopeasti kannattamattomana.nyt uraanin hinnan noustua ovat kansainväliset kaivosyhtiöt kiinnostuneita tutkimaan kaivostoiminnan aloittamista Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Muutama kaivosyhtiö on tehnyt uraanin etsintään oikeuttavia valtausvarauksia ja hakemuksia vuosina 2004 ja Valtaushakemuksesta on kuitenkin vielä pitkä matka kaivostoiminnan aloittamiseen Suomessa. Pelkästään uraanin etsintää varten täytyy kauppa- ja teollisuusministeriön ensin hyväksyä valtaushake- 8 Hyvä tietää uraanista

9 mukset. Uraanin etsinnän aloittamisesta kaivostoiminnan aloittamiseen kuluu aikaa tyypillisesti vielä vuotta. Uraanin louhimiseen tarvitaan puolestaan valtioneuvoston myöntämä lupa. Ennen tämän luvan hakemista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Lisäksi kaivoslain mukainen lupa, kaivoskirja, sekä ympäristöministeriön myöntämät ympäristöluvat on saatava ennen kaivostoiminnan aloitusta. Uraani ydinaseista energiantuotantoon Fission keksimisestä ehti kulua vain muutama vuosi, kun sitä jo sovellettiin pommissa. Maailman historian silloinen tilanne johti siihen, että ydinvoiman rauhanomaisia sovellutuksia ei ehditty ottaa käyttöön, vaan niin väkevöinti- kuin jälleenkäsittelytekniikkaakin kehitettiin aseteollisuuden tarpeisiin. Seuraavaksi kehitettiin ydinreaktori sukellusvenekäyttöön soveltuvaksi. Rauhanomaiseen käyttöön ydinenergiaa alettiin käyttää 1950-luvulla, mutta varsinainen kiinnostus ydinvoimalaitoksiin energiantuotannossa virisi vasta 1960-luvun lopulla. Vaikka lähtöaine, uraani, ja käsittelytekniikkakin pitkälti ovat samat sekä sotateollisuudessa että siviilikäytössä, ydinpolttoainekierrossa ei missään vaiheessa käsitellä uraania tai plutoniumia sellaisessa muodossa, jossa se soveltuisi suoraan pommin valmistukseen. Käytettävä uraani on siihen liian laimeaa, ja voimalaitoksissa syntyvä plutonium taas liian epäpuhdasta. Kokemus osoittaakin, että energiantuotantoon suunnitellun, valvonnassa olevan ydinvoimalaitoksen polttoaine ei ole päätynyt aseteollisuuteen, vaan aseet on tuotettu muilla tavoin. Myös fissiilin materiaalin kansainvälinen valvonta estää tehokkaasti aineiden joutumisen vääriin käsiin. Vaikka uraanin väkevöintiteknologiaa voidaan käyttää myös asetuotantoon, tähänastiset esimerkit osoittavat, että valvottujen laitosten väärinkäytön sijasta ydinaseen kehittelyyn käytetään salaisia, varta vasten rakennettuja laitoksia. Tämä mahdollisuus on nykyisin olemassa kaikissa ainakin kohtalaisen teknisen ja teollisen kehityksen saavuttaneissa maissa. Ydintekniikan rauhanomaisen käytön rajoittamisella tuskin olisi pystytty estämään ole- massa olevan tekniikan leviämistä. Kysymys on valinnasta: useimmat ydinenergiaa käyttävät maat ovat kansainvälisin sopimuksin ja kansainvälisen valvonnan hyväksyen sitoutuneet ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön, ja rikkomuksesta on todennäköisenä seurauksena kansainväliset painostustoimet. Ydinasetuotanto voidaan estää vain poliittisin toimenpitein. Toisaalta ydinvoimalaitokset ovat ainoa hyödyllinen tapa hävittää jo olemassa olevat ydinaseet käyttämällä aseiden sisältämä raaka-aine tehokkaasti hyväksi. Tällainen ydinaseiden hävittämisohjelma on ollut käynnissä jo useita vuosia ja ohjelmassa ovat mukana tärkeimmät ydinasevaltiot, mm. Venäjä ja Yhdysvallat. Ydinasevalloilla aiemmin varastoissa olleet melkoiset määrät pitkälle väkevöityä uraania ja jokseenkin puhdasta halkeavaa plutoniumia on hyödynnetty ydinvoimalaitoksissa ja samalla estetty niiden käyttö sotateollisuudessa. Esimerkiksi Venäjältä toimitetaan USA:han vuosina laimennettua aseuraania niin paljon, että se riittää 50 ydinvoimalaitoksen polttoaineeksi 40 vuoden ajan. IAEA/Dean Calma Vuoden 2005 Nobelin rauhanpalkinto annettiin kansainväliselle atomienergiajärjestölle IAEA:lle ja järjestön pääjohtajalle Muhammad ElBaradeille. He saivat palkinnon tunnustuksena pitkäaikaisesta työstään ydinenergian sotilaallisen käytön ja ennen kaikkea ydinaseiden leviämisen estämiseksi. Hyvä tietää uraanista 9

10 Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Uraanikaivostoiminnan alkuvaiheessa kaivosten päästöihin ei kiinnitetty huomiota vaikka eräillä seuduilla uraania louhittiin aivan asutuksen keskellä. Kaivosten toiminta palveli tuolloin suurvaltojen ydinaseohjelmia ja niiden valvonta ja sääntely oli olematonta. Paikoin vanhojen kaivosten jätekasat ovat edelleenkin hoitamatta ja saattavat aiheuttaa ylimääräistä säteilyaltistusta ympäristön asukkaille. Ympäristön kannalta kaivosten kemialliset päästöt olivat usein kuitenkin säteilyvaikutuksia suurempi ongelma. Noiden aikojen jälkeen kaivosten valvonta ja kaivoksia sitovat säädökset ovat kuitenkin huomattavasti tiukentuneet. Kaivosten Radonkaasua maaperästä Radon ( 222 Rn) 4 vrk Radium ( 226 Ra) 4 vrk Torium ( 230 Th) a Uraani ( 234 U) 2, a Protaktinium ( 234 Pa) 1 min Torium ( 234 Th) 24 vrk Uraani ( 238 U) 4, a jätteiden käsittelylle on nykyisin oltava kaivostoiminnan alusta alkaen pitkän aikavälin eristyksen takaavat ratkaisut ja kaivosten ympäristön vesiä valvotaan tarkasti. Lisäksi uusilta kaivoksilta vaaditaan ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ennen kaivostoiminnan aloitusta. Toimintansa lopettaneiden kaivosten jätteiden loppusijoituksessa on silti vielä tehtävää monissa maissa. Työ vaatii usein myös julkisten varojen käyttöä, koska puuttuvan säännöstön takia aiheutuviin kustannuksiin ei ollut aikanaan varauduttu. Nopeimpia ratkaisuja vaativat ne kaivokset ja jätekasat, jotka sijaitsevat aivan nykyisen asutuksen keskellä. Tällaisia tapauksia oli esimerkiksi Tallinnan läheisyydessä ja eräillä entisen Itä-Saksan alueilla vielä muutama vuosi sitten. Nämä alueet on nyt kuitenkin hoidettu asianmukaiseen kuntoon samoin kuin muualla Euroopassa olleet vanhat kaivosalueet. Radon kaivosten ongelma Radiologisia tekijöitä lukuun ottamatta uraanikaivosten ympäristövaikutuksia voidaan verrata muuhun metallikaivostoimintaan. Erona on lähinnä uraania louhittaessa ilmaan vapautuva uraanin hajoamistuote, kaasumainen radon (Rn-222). Radonia esiintyy kaikkialla missä on uraaniakin, mutta maanalaisissa kaivoksissa ongelma on huomattavasti suurempi kuin avolouhoksilla. Radonista aiheutuvaa altistusta pystytään kuitenkin maanalaisissakin kaivoksissa ratkaisevasti vähentämään hyvällä ilmanvaihdolla. Radonia esiintyy toki myös muillakin kaivoksilla ja työmailla, jos alueen maaperässä on uraania. Uraanikaivostoiminnan alussa säteilyn osallisuutta syövän syntyyn ei ymmärretty ja vasta luvulla radonin vaaroihin alettiin kiinnittää tieteellistä huomiota. Radonaltistuksen rajoittamiseksi ja sääntelemiseksi kaivosten radonpitoisuutta ruvettiin mittaamaan. Nykyään säteilysuojeluvaatimukset on useimmiten esitetty yksilökohtaisina säteilyannosrajoituksina. Säteilytyöntekijöiden kokonaisaltistuksen yläraja on useimmissa maissa kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan ICRP:n suositusten mukaisesti 50 msv vuodessa, mutta viiden vuoden keskimääräinen altistus ei saa ylittää 20 msv vuodessa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että jokainen suomalainen saa vuodessa keskimäärin noin 4 msv:n annoksen. Tästä noin puolet tulee radonaltistuksesta. Tilastojen mukaan työntekijöiden keskimääräinen säteilyaltistus on jäänyt käytännössä huomattavasti sallittuja rajoja vähäisemmäksi. Ero maanalaisten kaivosten ja avolouhosten välillä on kuitenkin selvä. Esimerkiksi Kanadassa maanalaisten uraanikaivosten työntekijöiden keskimääräinen säteilyaltistus on 1980-luvulla ollut noin 10 msv vuodessa, kun se avolouhoksissa on ollut keskimäärin vain noin puolet tästä. Avolouhoksissa uusien säteilysuojelusuositusten täyttäminen ei aiheuttanekaan erityisiä toimia, mutta joissakin maanalaisissa kaivoksissa tekniikkaa tai työtapoja saatetaan joutua uusimaan. Työntekijöiden kokonaisaltistus on vähentynyt, koska uraanintuotanto on mm. Kanadassa siirtynyt yhä enemmän avolouhoksiin. On huomattava, että radon ei suinkaan ole pelkästään uraanikaivosten ongelma. Tilastojen mukaan vielä 1980-luvulla eräissä Suomen kaivoksissa työntekijöiden radonaltistus saattoi olla useiden millisievertien luokkaa vuodessa, vaikka kyseessä ei ollutkaan uraanin louhinta. 10 Hyvä tietää uraanista

11 Nykyään uraanikaivoksilta vaaditaan ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ennen kaivostoiminnan aloitusta. Lisäksi jätteiden käsittelylle on oltava pitkän aikavälin eristyksen takaavat ratkaisut ja kaivosten ympäristön vesiä valvotaan tarkasti. Kuvassa Ranger Mine Australiassa. Kaivostoiminnan vaikutukset lähiasukkaiden terveyteen Kaikesta kaivostoiminnasta saattaa aiheutua jonkinlaista paikallista haittaa ja kaivosmiesten työn riskit ovat usein keskimääräisen väestön riskejä suuremmat. Nykyisten uraanikaivosten haitat ovat muihin kaivoksiin verrattuna vähäisiä. Suuri osa uraanista louhitaan avolouhoksista, joissa sekä radonaltistus että työtapaturmien riskit ovat vähäisiä. Uraanipitoisen kallioperän läheisyydessä ilman radonpitoisuudet saattavat olla keskimääräistä korkeampia. Radonpitoisuuksiin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät kallioperän uraanipitoisuuden lisäksi. Kanadan Cigar Laken syvällä kalliossa olevan rikkaan uraaniesiintymän ei esimerkiksi ole havaittu nostaneen ilman radonpitoisuutta maanpinnalla esiintymän yläpuolella. Kun esiintymä kaivetaan avolouhoksissa esiin, kaasumainen radon pääsee aiempaa helpommin vapautumaan ja kaivosten välittömässä ympäristössä ilman radonpitoisuudet kohoavat jonkin verran kaivostoiminnan johdosta. Kauemmas mentäessä radonpitoisuudet laskevat kuitenkin nopeasti, koska radon lyhytikäisenä aineena hajoaa nopeasti muiksi aineiksi. Kymmenen kilometrin päässä kaivoksesta pitoisuus on pudonnut huomattavasti eikä kaivoksen vaikutus enää erotu ympäristön luonnollisesta vaihtelusta. Kanadassa tehdyissä mittauksissa on todettu, että Saskatchewanin eteläisillä maanviljelysalueilla radonpitoisuus on keskimäärin korkeampi kuin pohjoisessa, missä uraanikaivokset sijaitsevat. Syyksi on arveltu maan muokkausta. Rikastuksen yhteydessä radonin lähtöaineet (Ra-226 ja Th-230) jäävät puuromaiseen kaivosjätteeseen ja muodostavat potentiaalisen radonlähteen vielä pitkäksi ajaksi varsinaisen kaivostoiminnan päättymisen jälkeen. Kaivosjätteen huolellisella käsittelyllä radonpäästöt voidaan kuitenkin saada jopa alle ennen kaivostoimintaa vallinneen tason. Kanadan Saskatchewanin kaivoksilla esimerkiksi jäte kasataan joko ympäristöstä mm. bentoniittisavella eristettyihin altaisiin tai siirretään loppuun louhittuun kaivoskuoppaan. Lopulta se peitetään sora- ja moreenikerroksin. Radonpäästöjen keskiarvojen on mittauksissa todettu olevan korkeintaan samaa luokkaa kuin ennen kaivostoimintaa. Radonia lukuun ottamatta muut uraanin hajoamistuotteet ovat kiinteitä aineita, ja ne voivat päästä ympäristöön vain vesistöjen kautta. Käytännössä vain radiumilla on liikkuvuutensa ja myrkyllisyytensä takia merkitystä ja siksi se nykyisin saostetaan vedestä. Kuivilla alueilla radiumpäästöt voidaan tällä tavalla estää; sateisilla alueilla on lisäksi huolehdittava, etteivät sadevedet uudestaan liuota sitä jätekasoista. Tästä syystä esimerkiksi Kanadan Key Laken kaivoksella jätekasat pursotetaan kerroksittaiseksi rakenteeksi, jolla estetään veden kulku pystysuunnassa jätekasan läpi. Kaikkia alueelta tulevia vesiä tarkkaillaan, ja jätevesien radiumpitoisuudelle asetettu yläraja on alempi kuin Kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan ICRP:n juomavedelle suosittama yläraja. Saskatchewanin nykyiset kaivokset sijaitsevat kaikki karulla erämaa-alueella, missä asutus on hyvin vähäistä eikä kaivosten välittömässä läheisyydessä asu pysyvästi ketään. Samanlainen on tilanne Australian uraanintuotantoalueilla. Kaivoksista vapautuva radon ei tällaisissa oloissa aiheuta minkäänlaista muutosta väestön radonaltistukseen, josta suurin osa tulee asuin- ja työhuoneiden sisäilman radonpitoisuudesta. Sisäilman radonpitoisuudet luonnollisesti vaihtelevat alueittain, mutta tähän vaihteluun kaivoksista vapautuvalla radonilla on kaivosten välitöntä läheisyyttä lukuun ottamatta häviävän pieni vaikutus. Hyvä tietää uraanista 11

12 Puolijalosteesta polttoaineeksi Malmin puhdistus ja konversio Uraanirikasteen jatkokäsittely riippuu määränpäänä olevan reaktorin tyypistä. Suurimmassa osassa nykyisistä reaktoreista (ns. kevytvesireaktoreissa) polttoaineena käytetään U-235 isotoopin suhteen väkevöityä uraanidioksidia UO2, mutta käytössä on myös luonnonuraania käyttäviä reaktoreita. Riippumatta siitä väkevöidäänkö uraani vai ei, rikaste puhdistetaan ensin jäljellä olevista epäpuhtauksista. Puhdistaminen perustuu liuotuserotukseen, jossa tähdätään nimenomaan epäpuhtauksien erottamiseen liuoksesta niin, että lopulta saadaan aivan puhdas uranyylinitraattiliuos. Mikäli uraani on tarkoitettu käytettäväksi luonnonuraanina kuten esimerkiksi kanadalaisissa Candu-reaktoreissa, se pelkistetään uraanidioksidiksi, minkä jälkeen se kelpaa suoraan polttoainetehtaiden raaka-aineeksi. Jos sen sijaan uraani aiotaan väkevöidä, se muutetaan puhdistuksen jälkeen uraaniheksafluoridiksi (UF6), joka on uraanisuolaa. Tätä toimenpidettä kutsutaan konversioksi. Konversio on välttämätön käytössä olevan väkevöintitekniikan vuoksi. Väkevöintiä varten uraani on saatettava kaasumaiseen muotoon ja uraaniheksafluoridi on tähän tarkoitukseen sopiva, alhaisessa lämpötilassa suoraan kiinteästä olomuodosta kaasuuntuva yhdiste. Sekä puhdistus että konversio ovat luonteeltaan tavanomaista kemianteollisuutta. Uraani on näissä laitoksissa suurimman osan ajasta eristettynä prosessilaitteistoissa eikä siitä aiheudu minkäänlaisia säteilyvaikutuksia työntekijöille. Konversion jälkeen uraani säilytetään kiinteässä olomuodossa paineistetuissa säiliöissä. Tällaisissa säiliöissä se myös kuljetetaan väkevöintilaitokselle. Laitoksista ei normaalikäytössä aiheudu ympäristölle säteilypäästöjä. Onnettomuustapauksessa potentiaalisena ongelmana ovat fluoripäästöt. Joitakin tällaisia tapauksia on sattunut, esim. täyttöletkun irtoaminen säiliöstä, mutta niiden vaikutukset ovat rajoittuneet lähinnä laitosalueelle. Väkevöinti Luonnonuraanissa uraanin 235-isotoopin pitoisuus on 0,7 %. Käytettäessä uraania kevytvesireaktoreissa tai kaasujäähdytteisissä reaktoreissa luonnonuraanin U-235-pitoisuus ei kuitenkaan ole riittävä ylläpitämään jatkuvaa ketjureaktiota. Sitä varten U-235-pitoisuutta on keinotekoisesti kasvatettava, yleensä 3-5 %:iin. Tätä prosessia kutsutaan uraanin väkevöinniksi tai isotooppirikastukseksi tai rikastukseksi. Uraanin väkevöinti perustuu eri uraani-isotooppien välisiin massaeroihin. Aikaisemmin käytetyn ns. diffuusiomenetelmän on korvaamassa sentrifugi- eli linkomenetelmä, koska sen energiankulutus on huomattavasti pienempi kuin diffuusiomenetelmän. Lisäksi sentrifugilaitokset saadaan kannattavaksi pienemmällä kapasiteetilla kuin dif- Sekä puhdistus että konversio ovat luonteeltaan tavanomaista kemianteollisuutta. Konversion jälkeen uraani säilytetään kiinteässä olomuodossa paineistetuissa säiliöissä. Tällaisissa säiliöissä se myös kuljetetaan väkevöintilaitokselle. 12 Hyvä tietää uraanista

13 fuusiolaitokset. Kaikki nykyään rakennettavat laitokset ovatkin sentrifugilaitoksia. Sentrifugierotuksessa kaasumaisessa muodossa oleva uraaniheksafluoridi (UF6) johdetaan pyörivään sylinteriin, jolloin isotoopit erottuvat toisistaan keskipakovoiman avulla: ulkokehälle joutuvassa kaasussa raskaamman isotoopin (U-238) osuus on suurempi kuin akselin lähellä, jolloin akselin läheltä saadaan U-235:n suhteen väkevöitynyttä uraania. Kaasuvirrat johdetaan sentrifugista ulos ohuiden putkien kautta. Yhden sentrifugin erotuskyky on hyvin pieni, ja 3-5 %: n väkevöintiasteen saavuttamiseen tarvitaankin useita perättäisiä vaiheita. Koska sylinterit ovat suhteellisen pieniä, tarvitaan lisäksi useita rinnakkaisia linjoja. Uraanin väkevöimiseksi on kehitteillä myös laser-tekniikka, joka perustuu uraaniatomien valikoivaan virittämiseen lasersäteen avulla. Tällä menetelmällä 3 %:n väkevöintiaste voitaisiin saavuttaa yhdessä rikastusvaiheessa lähtemällä liikkeelle uraanihöyrystä. Tällöin konversiota heksafluoridiksi ei tarvittaisi. Menetelmä on osoitettu teknisesti toimivaksi, mutta kalliiksi. Jotta saataisiin 1 kg uraania, jonka väkevöintiaste on 3 %, tarvitaan alun perin 5-7 kg luonnonuraania riippuen siitä kuinka tarkkaan luonnonuraani käytetään hyväksi. Nykyisin jäännösuraani poistetaan yleensä prosessista, kun sen U-235 pitoisuus on laskenut alle 0,25 %. Kun uraanin hinta kohoaa, tulee edulliseksi ostaa enemmän rikastustyötä ja vähentää luonnonuraanin käyttöä. Väkevöintilaitoksilla oleva muutamaan prosenttiin saakka väkevöity uraaniheksafluoridi on vain heikosti radioaktiivista, mutta kemiallisesti se on myrkyllinen aine. Mahdollisten vuotojen varalta laitoksilla onkin ilmaisimet, joilla sekä suojellaan laitosten työntekijöitä että ehkäistään päästöt laitosten ulkopuolelle. Muutamissa onnettomuustapauksissa pieniä vuotoja on kuitenkin sattu- nut. Säteilyhaittoja ei ole aiheutunut, koska laitosten ulkopuolelle on joutunut vain fluorivetyä, kun taas itse uraani on jäänyt vuotokohdan lähistöön. Fluorivedynkin pitoisuudet ilmassa laskivat näissä tapauksissa mittausrajan alapuolelle jo laitosalueen lähiympäristössä. Polttoainetehtaalle kuljetusta varten väkevöity uraani pakataan samantyyppisiin säiliöihin kuin väkevöintilaitokselle tuotaessakin. Koska uraaniheksafluoridi on kuljetuslämpötilassa kiinteässä muodossa, vaaraa sen leviämisestä ilmaan ei onnettomuustapauksessakaan ole. Merikuljetuksissa uraani on vain heikosti veteen liukenevaa, ja onnettomuudessakin se laimenisi nopeasti pieniin pitoisuuksiin, ja merivedessä on luonnostaankin sekä uraania että fluoria. Erona luonnonuraanin kuljetuksiin väkevöityä uraania kuljetettaessa on otettava huomioon kriittisyysvaara eli mahdollisuus, että esimerkiksi veteen joutuessaan säiliöissä syntyisi jatkuva ketjureaktio. Tämä ehkäistään esimerkiksi ylimääräisen kuljetussuojan avulla sekä valitsemalla pakkausten koko ja muoto siten, että kriittistä kokonaisuutta ei onnettomuustapauksessakaan voi syntyä. Luonnonuraanissa uraanin 235-isotoopin pitoisuus on 0,7 %, mikä ei kuitenkaan yleensä riitä ylläpitämään jatkuvaa ketjureaktiota reaktorissa. U-235- pitoisuuden keinotekoista kasvattamista kutsutaan uraanin väkevöinniksi tai isotooppirikastukseksi. Nykyisin yleisesti käytetään ns. sentrifugi- eli linkomenetelmää. (Kuva Urenco) Hyvä tietää uraanista 13

14 viisan reaktoreissa yhdessä nipussa sauvoja on 126 kappaletta ja uraania yhteensä noin 120 kg. Köyhdytetyn uraanin käyttö Polttoaineen väkevöintiprosessin sivutuotteena jäljelle jää uraani- 235 isotoopin suhteen laimennettua uraania. Tämä ns. köyhdytetty uraani ei sellaisenaan kelpaa kevytvesireaktorien polttoaineeksi, mutta sekoittamalla siihen esim. käytetystä polttoaineesta jälleenkäsittelyllä saatavaa plutoniumia voidaan siitä valmistaa sekaoksidipolttoainetta (MOX). MOXin käyttö on viime vuosina huomattavasti lisääntynyt mm. Ranskan ja Japanin ydinvoimalaitoksissa. Köyhdytettyä uraania voidaan käyttää myös plutoniumin valmistukseen: hyötöreaktoreissa siitä voidaan saada plutoniumia jopa enemmän kuin mitä ne itse tarvitsevat polttoaineekseen (tätä juuri tarkoitetaan hyötämisellä). Koska plutoniumin tarve on toistaiseksi ollut vähäistä uraanin edullisen hinnan ja hyötöreaktorisuunnitelmien lykkäytymisen vuoksi, suurin osa köyhdytetystä uraanista on varastoituna odottamassa mahdollista myöhempää käyttöä tai loppusijoitusta. Polttoaine tehtaalla Reaktoriin ladattava polttoaine muodostuu pitkistä usean metrin mittaisista sauvanipuista. Valmistusprosessin ensimmäinen toimenpide polttoainetehtaalla on uraanin muuttaminen uraaniheksafluoridista takaisin uraanidioksidiksi. Aluksi uraanidioksidi on jauhemaisessa muodossa, josta se puristetaan muoteissa pieniksi, halkaisijaltaan noin senttimetrin suuruisiksi napeiksi. Tämän jälkeen ne tiivistetään sintraamalla eli kuumentamalla nappeja esimerkiksi vedyssä noin 1700 C:n lämpötilassa. Polttoainenapit kootaan patsaiksi ja ladataan zirkoniumseoksesta valmistettujen putkien (suojakuorten) sisään. Putket esipaineistetaan heliumilla ja suljetaan ilmatiiviiksi molemmista päistä hitsaamalla. Lopputulosta kutsutaan yleensä polttoainesauvaksi. Loviisan reaktoreissa käytettävien polttoainesauvojen pituus on noin 2,5 metriä ja Olkiluodon reaktoreissa runsaat 4 metriä. Rakenteilla olevan Olkiluodon uuden yksikön polttoainesauvat tehdään noin 5 metrin pituisiksi. Sauvoista kootaan sauvanippuja. Olkiluodon reaktorissa käytetään nykyisin 100 sauvan nippuja, joita ympäröi polttoainekanava. Yhdessä nipussa on noin 180 kg uraania. Lo- Polttoaine voimalaitoksessa Ydinreaktioiden tuloksena osa polttoaineen U-235-ytimistä halkeaa reaktorin sydämessä erilaisiksi kevyemmiksi aineiksi. Prosessissa vapautuu lämpöä, joka johdetaan höyrynä turbiiniin, kerätään talteen jäähdytinaineen, tavallisimmin veden välityksellä ja muutetaan lopulta generaattorissa sähköksi. Osa U-238-ytimistä muuttuu plutonium- 239:ksi, joka uraani-235:n tavoin haljetessaan tuottaa energiaa. Osa reaktorin tuottamasta energiasta onkin peräisin plutonium-ytimien halkeamisesta. Plutoniumin lisäksi reaktorissa syntyy muitakin uraania raskaampia alkuaineita. Jotta jatkuva ketjureaktio pysyisi käynnissä, reaktorissa on aina oltava riittävä määrä halkeavia aineita, joko uraani-235:ttä tai plutoniumia. Syntyvän plutoniumin määrä ei riitä korvaamaan kulunutta uraani- 235:ttä. Monet ydinreaktioissa syntyvistä aineista sitä paitsi kaappaavat tehokkaasti neutroneja ja osaltaan vaikeuttavat ketjureaktion jatkumista. Näistä syistä polttoaine on vaihdettava aika ajoin. Käytännössä vuosittain vaihdetaan vain osa polttoaineesta, jolloin reaktorissa on kaiken aikaa eri-ikäistä polttoainetta. Nykyisissä kevytvesireaktoreissa kukin polttoainenippu on reaktorissa yleensä 3-5 vuotta. Polttoaine on reaktorissa suljettuna tiiviiden suojaputkien sisään. Niin kauan kuin nämä suojaputket säilyvät ehjinä, myös ydinreaktioissa syntyvät radioaktiiviset aineet pysyvät eristettynä. Yksittäisten polttoainesauvojen pienet vauriot ovat kuitenkin mahdollisia ja radioaktiivisia aineita voi päästä reaktorin jäähdytysveteen. Reaktorissa vallitsevassa neutronisäteilyssä jotkin polttoaineen ulkopuolellakin olevat aineet voivat aktivoitua eli muuttua radioaktiivisiksi. Niinpä reaktorin rakennemateriaalit ja jäähdytysvesi 14 Hyvä tietää uraanista

15 sisältävät radioaktiivisia aineita silloinkin kun polttoainesauvat ovat täysin ehjiä. Prosessi on kuitenkin suljettu, ja reaktoriveteen joutunut radioaktiivisuus kerätään reaktoriveden puhdistusjärjestelmän suodattimiin. Voimalaitoksen ulkopuolelle radioaktiivisia aineita pääsee minimaalisen vähän. Reaktorin sydämen läpi virtaava jäähdytysvesi ei missään reaktorityypissä pääse kosketuksiin voimalaitoksen ulkopuolelle päästettävän jäähdytysveden kanssa. Kaikkia voimalaitoksesta lähteviä materiaalivirtoja tapahtuivat ne sitten ilman, veden tai ihmisten mukana tarkkaillaan mittauksin. Suomen ydinvoimalaitoksista aiheutuvien päästöjen on arvioitu enimmillään, voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä, voivan aiheuttaa muutaman promillen lisäyksen lähialueen asukkaan luonnosta saamaan säteilyaltistukseen. Suomen ydinvoimaloissa noudatettavilla turvallisuusperiaatteilla ulkopuolisten saamat säteilyannokset pystytään onnettomuuden sattuessakin joko estämään kokonaan tai ainakin pitämään ihmisten terveyden kannalta vähäisinä. Voimalaitoksen henkilökunnan saamat säteilyannokset vaihtelevat tehtävien mukaan. Työntekijöiden työstään saama keskimääräinen vuotuinen säteilyannos Suomessa on ollut samaa suuruusluokkaa kuin luonnosta aiheutuva, eli noin 3 msv. Suurin osa säteilyaltistuksesta saadaan vuosihuoltojen ja korjausten yhteydessä, jolloin annokset ovat yksittäistapauksissa voineet kohota 15 msv:n tienoille. Töiden tarkalla etukäteissuunnittelulla ja valvonnalla huolehditaan kuitenkin siitä, että yksilökohtaisia rajoituksia (enintään 50 msv vuodessa tai 20 msv vuodessa viiden vuoden keskiarvona) ei ylitetä. Jotta jatkuva ketjureaktio pysyisi käynnissä, reaktorissa on aina oltava riittävä määrä halkeavia aineita. Tästä syystä polttoaine on vaihdettava aika ajoin. Vuosihuollon yhteydessä polttoaineesta vaihdetaan vain osa, jolloin reaktorissa on kaiken aikaa eri ikäistä polttoainetta. Polttoaineniput ovat reaktorissa yleensä 3-5 vuotta. Hyvä tietää uraanista 15

16 Kuljetukset Tuoreen polttoaineen kuljetukset Ennen ydinvoimalaitosta ydinpolttoaine on jo tehnyt pitkän ja monivaiheisen matkan. Ydinvoimalaitosten polttoaineen valmistusta varten kuljetettavat ydinaineet ja tuore eli käyttämätön polttoaine eivät ole niin aktiivisia, että niiden käsittelyyn liittyisi olennaista säteilyvaaraa. Näissä kuljetuksissa noudatetaan vakiintunutta käytäntöä. Kuljetuksiin käytettävästä kalustosta ja kuljetuksissa noudatettavista säännöksistä on olemassa kansainväliset suositukset, jotka useimmat maat ovat ottaneet myös omaan lainsäädäntöönsä. Tuoreen ydinpolttoaineen vähäisen aktiivisuuden vuoksi tämän ryhmän aineiden kuljetuspakkauksilta ei edellytetä säteilysuojausominaisuuksia. Muutama muu seikka on kuitenkin otettava huomioon pakkauksien suunnittelussa. Ydinaineita sisältävien aineiden pakkauksien on taattava se, ettei kuljetuksen aikana synny energiaa tuottavaa ydinreaktiota. Tätä sanotaan kriittisyysturvallisuudeksi. Kriittisyysturvallisuudesta on huolehdittava, mikäli kuljetettava ydinaine on väkevöity halkeavan eli fissiilin uraani 235-isotoopin suhteen. Kuljetuspakkauksissa kriittisyysturvallisuus taataan sillä, että pakkauksessa on kerrallaan vain rajoitettu määrä ydinainetta ja että ydinaine-erät pidetään erillään toisistaan. Esimerkiksi tuoreen polttoaineen pakkauksessa on tavallisesti vain yksi tai kaksi polttoainenippua. Kriittisyysturvallisuuden ohella tuoreen polttoaineen kuljetuksissa on tärkeätä suojata polttoainetta kolhuilta ja muilta rasituksilta, jotka voisivat heikentää polttoaineen kestävyyttä reaktoriolosuhteissa. Kuljetuspakkaukset ovat tähän tarkoitukseen erityisesti suunniteltuja, ja niiltä edellytetään teollisuuspakkauksia suurempaa kestävyyttä, muttei vielä mitoitusta vakavien onnettomuuksien varalle. Vaikka tuore polttoaine joutuisi kuljetuksen aikana onnettomuuteen, ei polttoaineesta aiheutuisi vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Suomessa kuljetetaan tuoretta polttoainetta noin 10 kertaa vuosittain. Olkiluodon voimalaitokselle on pääosa uraanista ostettu Kanadasta ja Australiasta. Kanadassa tuotettu uraanirikaste yleensä myös puhdistetaan ja konvertoidaan Kanadassa. Väkevöintiä varten uraani kuljetetaan Eurooppaan. Väkevöinnin jälkeen se valmistetaan polttoainenipuiksi joko Saksassa, Espanjassa tai Ruotsissa ja kuljetetaan laivalla ja autolla voimalaitokselle. Loviisan voimalaitokselle ydinpolttoaine saapuu valmiina polttoainenippuina joko Venäjältä tai brittiläisen yrityksen Espanjassa sijaitsevalta tehtaalta. Toimitus tapahtuu joko juna/autotai laiva/autokuljetuksina. Olkiluodon kahteen yksikköön ladataan vuosittain yhteensä 40 tonnia väkevöityä uraania. Reaktoreiden vuosittainen polttoainetarve mahtuu noin seitsemään rekka-autolastiin. Tällaisen määrän valmistukseen tarvitaan noin 250 tonnia luonnonuraania. Kun laitos tuottaa vuosittain noin 14 TWh (14 miljardia kilowattituntia) sähköä, voidaan laskea, että luonnonuraania tarvitaan vain noin 20 milligrammaa tuotettua kilowattituntia kohden. Yksi kwh vastaa yhden hehkulampun (40 W) noin vuorokauden sähköntarvetta. Käytetyn ydinpolttoaineen merikuljetuksia varten maailmassa on kymmenkunta erityisvarustettua laivaa. Ruotsin kaikilta ydinvoimalaitoksilta käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan Sigyn-laivalla yhteisvarastoon Oskarshamnin ydinvoimalaitokselle. 16 Hyvä tietää uraanista

17 Kartta Suomeen tulevan polttoaineen lähtömaista Britannia Espanja Ruotsi Saksa Venäjä Käytetyn polttoaineen kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljettamisesta on olemassa erityiset määräykset, joissa aineet jaetaan ominaisuuksiensa mukaan mm. räjähdys-, palotai säteilyvaarallisiin ryhmiin. Radioaktiiviset kuljetukset ovat pari prosenttia kaikista vaarallisten aineiden kuljetuksista. Radioaktiivisia aineita kuljetetaan sairaaloiden, teollisuuden ja tutkimuksen käyttöön sekä ydinvoimalaitosten polttoaine- ja jätehuollon yhteydessä. Radioaktiivisia aineita kuljetetaan kaikilla eri kuljetusmuodoilla: maanteitse, rautateitse, ilmateitse ja meritse. Käytettyä ydinpolttoainetta kuljetaan yleensä paksuseinäisissä kuljetussäiliöissä erityiskalustolla. Maantie- ja rautatiekalustolta vaaditaan erityisrakennetta jo kuljetuspakkausten suuren painon vuoksi. Merikuljetuksia varten maailmassa on kymmenkunta erityisvarusteista laivaa. Käytetyn ydinpolttoaineen suuren radioaktiivisuuden takia sen kuljetuksissa käytettäville säiliöille on määritelty tiukat turvallisuusvaatimukset. Niiltä vaaditaan monia sellaisia lujuus- ja materiaaliominaisuuksia, että ne kestävät myös mahdolliset onnettomuustilanteet. Vaatimusten täyttyminen on osoitettu onnettomuustesteillä, joissa kokeiden aiheuttamat rasitukset ovat suuremmat kuin ne, joiden kohteeksi pakkaus voi todellisen kuljetuksen aikana joutua. Säiliöt ovat myös niin massiivisia, että ne vaimentavat tehokkaasti niiden sisällä olevien aineiden voimakasta säteilyä, eikä niistä siten aiheudu säteilyaltistusta kuljetusreittien varrella oleville ihmisille. Suomessa ei tällä hetkellä ole lainkaan laitosalueen ulkopuolisia käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia, vaan polttoaine odottaa laitosalueiden välivarastoissa loppusijoitusta Olkiluodon kallioperään rakenteilla olevaan tunneliverkostoon. Loppusijoituksen on suunniteltu alkavan vuonna Loviisan käytetty ydinpolttoaine kuljetettiin aikaisemmin junalla Venäjälle, mutta vuoden 1994 ydinenergialain muutoksella ydinjätteiden maasta vienti ja maahan tuonti kiellettiin. Ydinjätteiden kuljetukset Venäjälle päättyivät vuoden 1996 lopussa. Olkiluodossa käytetty polttoaine on alusta lähtien varastoitu laitosalueella. Polttoaineen siirtoja varten on olemassa kuljetussäiliö, jota käytetään nippujen siirtämiseen reaktorirakennuksen vesialtaista voimalaitosalueella sijaitsevaan välivarastoon. Samanlaista säiliötä voidaan käyttää myös kuljetettaessa käytettyä ydinpolttoainetta loppusijoituspaikalle. Kuljetukset Loviisasta Olkiluodon loppusijoituspaikalle voidaan hoitaa myös meritse. Maailmalla käytettyä ydinpolttoainetta on kuljetettu runsaasti jo vuosikymmenien ajan eikä tiettävästi ole tapahtunut yhtään sellaista kuljetusonnettomuutta, jossa kuljetettava radioaktiivinen aine olisi aiheuttanut terveyshaittaa. Useasta Euroopan maasta ja Japanista viedään käytettyä ydinpolttoainetta Ranskaan ja Isoon-Britanniaan jälleenkäsittelyyn, jossa polttoaineesta erotetaan vielä raaka-aineeksi käyttökelpoinen uraani ja plutonium. Jälleenkäsittelymaat palauttavat kaikki jätteet sekä erotetun uraanin ja plutoniumin lähettäjämaalle. Ruotsin kaikilta ydinvoimalaitoksilta käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan meriteitse yhteisvarastoon Oskarshamnin ydinvoimalaitokselle. Näitä kuljetuksia on vuosittain noin 15. Hyvä tietää uraanista 17

18 Käytetty ydinpolttoaine Käytetyn ydinpolttoaineen koostumus Yhden vuoden aikana keskikokoisessa reaktorissa muuttuu alle kilogramma polttoainetta energiaksi. Käytetystä ydinpolttoaineesta noin 95 % on edelleen uraania. Neutronikaappausten ja radioaktiivisen hajoamisen seurauksena polttoaineeseen syntyy lukuisia uusia aineita. Osa alkuperäisestä uraanista muuttuu plutoniumiksi, joka osittain hajoaa edelleen reaktorissa uraanin tapaan energiaa tuottaen. Kaiken kaikkiaan 4-5 % uraanista muuttuu muiksi aineiksi, joista 3-4 % on fissiotuotteita ja 1 % uraania raskaampia alkuaineita kuten plutoniumia. Monet syntyneistä nuklideista ovat radioaktiivisia. Osa niistä hajoaa nopeasti muiksi aineiksi, osa on hyvin pitkäikäisiä. Radioaktiivisuus on kääntäen verrannollinen puoliintumisaikaan, ts. tietty ainemäärä lyhytikäistä radionuklidia on aktiivisempi kuin sama määrä pitkäikäistä radionuklidia. Käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus reaktorista poiston jälkeen laskeekin nopeasti lyhytikäisimpien aineiden hajotessa stabiileiksi aineiksi. Polttoaineen aktiivisuus vähentyy yhdessä vuodessa noin sadanteen osaan siitä mitä se oli välittömästi reaktorista poiston jälkeen. Loppuun käytetyt polttoaineniput poistetaan reaktorista ja tilalle pannaan uusia tuoreita nippuja. Käytetyt niput siirretään reaktorista sen vieressä oleviin vesialtaisiin pitäen niitä koko ajan veden pinnan alapuolella. Reaktorirakennuksen vesialtaissa nippuja säilytetään muutaman vuoden ajan. Vesi sekä jäähdyttää että muodostaa tehokkaan säteilysuojan. Nipun sisältämien radioaktiivisten aineiden hajotessa syntyy edelleen runsaasti lämpöä, ja siksi käytettyjä polttoainenippuja täytyy jäähdyttää. Käytetyn ydinpolttoaineen lämmöntuotto on reaktorista poistamisen jälkeen aluksi jokseenkin suoraan verrannollinen sen aktiivisuuteen ja niinpä lämmöntuottokin vähenee ensimmäisten vuosien aikana nopeasti. Kun yhden uraanitonnin lämpöteho reaktorista poistettaessa on noin 1400 kw, on se vuoden päästä enää noin 10 kw. Käytetty polttoaine varastoidaan väliaikaisesti laitosalueelle odottamaan lopullista sijoitusta Suomen kallioperään. Periaatteessa käytetyn polttoaineen uraani ja plutonium voidaan ottaa jälleenkäsittelyllä talteen ja käyttää uuden polttoaineen valmistukseen. Suomen lainsäädäntö kuitenkin estää käytetyn Yhden vuoden aikana keskikokoisessa reaktorissa muuttuu alle kilogramma polttoainetta energiaksi. Käytetystä ydinpolttoaineesta noin 95 % on edelleen uraania. Monet syntyneistä nuklideista ovat radioaktiivisia. Osa niistä hajoaa nopeasti muiksi aineiksi, osa on hyvin pitkäikäisiä. Reaktorista poiston jälkeen käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus laskeekin nopeasti lyhytikäisimpien aineiden hajotessa stabiileiksi aineiksi. Polttoaineen aktiivisuus vähentyy yhdessä vuodessa noin sadanteen osaan siitä mitä se oli välittömästi reaktorista poiston jälkeen. 18 Hyvä tietää uraanista

19 polttoaineen maastaviennin, eikä jälleenkäsittelylaitoksen rakentaminen vain kotimaisia markkinoita varten ole taloudellisesti kannattavaa. Mm. osassa Ranskan, Saksan ja Japanin ydinvoimalaitoksista käytetään jonkin verran jälleenkäsitellystä plutoniumista ja uraanista valmistettua MOX-polttoainetta. Suora loppusijoitus vai jälleenkäsittely Monissa maissa tehtiin 1970-luvun alkupuolella mittavia suunnitelmia uusien ydinvoimalaitosten rakentamiseksi. Näytti ilmeiseltä, että uraanin kysyntä tulisi nopeasti kasvamaan ja siitä jouduttaisiin tulevaisuudessa maksamaan yhä enemmän. Vuosikymmenen puolivälissä uraani maksoikin reaalihinnoin mitattuna moninkertaisesti sen mitä nykyisin. Uraanin hyväksikäytön tehostamista pidettiin sen vuoksi tärkeänä. Ns. hyötöreaktorien ennustettiin ennen vuosisadan loppua olevan kaupallisessa käytössä ja niiden käytön edellytyksenä olevan käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyn katsottiin ilman muuta kuuluvan osaksi ydinvoimalaitoksen polttoainekiertoa. Jälleenkäsittelyn tekniikkaa oli käytetty jo ydinaseiden valmistuksen yhteydessä. Tekniikan soveltaminen kevytvesireaktorien polttoaineen käsittelyyn ei kuitenkaan ollut aivan niin suoraviivaista kuin oli ennalta oletettu, ja 1970-luvun jälkipuoliskolla arviot tulevaisuudessa aiheutuvista jälleenkäsittelykustannuksista kävivät entistä selvästi korkeammiksi. Tekniikan väärinkäyttömahdollisuuksien hillitsemiseksi Yhdysvallat luopui kaupallisesta jälleenkäsittelystä ja suositti sitä muillekin länsimaille. Vähitellen kävi myös selväksi, että ennusteet vuosisadan loppuun mennessä rakennettavien uusien ydinvoimalaitosten määristä eivät tulisi toteutumaan luvulle tultaessa uraanin hinta aloitti alamäkensä. Tämä kaikki johti siihen, että arviot jälleenkäsittelyn taloudellisesta BNFL Käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyssä talteen otetusta uraanista ja plutoniumista voidaan valmistaa ns. sekaoksidi- eli MOX-polttoainetta. Kuvassa brittiläinen Sellafieldin jälleenkäsittelylaitos. hyödystä muuttuivat. Jälleenkäsittelyjätteiden loppusijoitus näytti joka tapauksessa tulevan käytetyn ydinpolttoaineen omistajan huoleksi eikä jälleenkäsittely välttämättä edes merkittävästi vähentäisi jätteiden loppusijoituksesta aiheutuvia kustannuksia. Tällöin jälleenkäsittelyssä talteen otetusta uraanista ja plutoniumista saatavan hyödyn tulisi korvata jälleenkäsittelystä aiheutuvat kustannukset. Jälleenkäsittely ei myöskään poista jätehuoltotarvetta. Suurin osa käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuudesta on ensimmäisen tuhannen vuoden aikana fissiotuotteissa, jotka joka tapauksessa ovat jätettä. Myöhemmin jälleenkäsittelyjätteen radioaktiivisuus laskee jonkin verran nopeammin kuin käytetyn (Kuva BNFL) ydinpolttoaineen, mutta kaikista pitkäikäisistä nuklideista ei jälleenkäsittelylläkään päästä eroon. Jälleenkäsittelyllä vähennetään uraanin ja plutoniumin hävitettäväksi joutuvia määriä, mutta vastapainoksi prosessin kuluessa tuotetaan enemmän keskiaktiivista jätettä kuin käytetyn ydinpolttoaineen suorassa loppusijoituksessa. Jälleenkäsittely voi tulla tulevaisuudessa nykyistä houkuttelevammaksi, mikäli kiinnostus hyötöreaktoreihin ja uraanin nykyistä tarkempaan hyväksikäyttöön uudelleen herää. Toisin sanoen, jälleenkäsittelyn kehittyminen varteenotettavaksi osaksi ydinjätehuoltoa edellyttää voimavarojen suuntaamista myös muun ydinteknologian kehittämiseen. Hyvä tietää uraanista 19

20 Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomessa rään louhitusta tunneliverkostosta. Kallion tehtävänä on eristää käytetty polttoaine siten, että siitä ei ole koskaan haittaa elolliselle ympäristölle. Kallio pysäyttää jätekapseleista mahdollisesti lähtevän säteilyn, mutta se ei kuitenkaan ole varsinainen syy sijoittaa ydinjätteitä satojen metrien syvyyteen: säteilyn vaimentumiseen luonnon oman taustasäteilyn tasolle riittäisi jo noin metrin paksuinen ehjä kalliokerros. Kallioperä suojaa jätettä ulkoisilta vaikutuksilta, luo mekaanisesti ja kemiallisesti vakaat olot loppusijoitustilaan sekä rajoittaa loppusijoituskapselien kanssa kosketuksiin pääsevän veden määrää. Tähän mennessä saadut tutkimustulokset osoittavat, että satojen metrien syvyydessä kalliossa pohjavesi liikkuu erittäin hitaasti ja on lähes hapetonta, minkä vuoksi sen syövyttävä vaikutus niin kapseleihin kuin käy- Suomen ydinenergialain mukaan Suomessa syntyvä radioaktiivinen jäte on käsiteltävä ja loppusijoitettava Suomessa. Radioaktiiviset jätteet luokitellaan matala- ja keskiaktiivisiin voimalaitosjätteisiin sekä korkea-aktiiviseen käytettyyn ydinpolttoaineeseen. Voimalaitosjätteillä tarkoitetaan kaikkia voimalaitoksella syntyviä radioaktiivisia jätteitä, kuten prosessivesien puhdistuksessa syntyviä käytettyjä ioninvaihtohartseja ja suodatinmateriaaleja, käytöstä poistettuja koneenosia, putkia sekä suojavaatteita. Matala- ja keskiaktiiviset jätteet loppusijoitetaan tynnyreihin pakattuina voimalaitosalueelle noin metrin syvyydelle louhittuihin kallioluoliin. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitussuunnitelmat aloitettiin Suomessa jo laitosten rakentamisvaiheessa. Tutkimukset etenivät koko Suomen kallioperää kattavista seulontatutkimuksista yksityiskohtaisempiin jatkotutkimuksiin Eurajoen Olkiluodossa, Kuhmon Romuvaarassa, Äänekosken Kivetyssä sekä Loviisan Hästholmenissa. Tutkimusten perusteella käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikaksi valittiin vuonna 2001 Olkiluoto. Tutkimukset osoittivat, että loppusijoitus kallioperään voidaan toteuttaa turvallisesti. Loppusijoitustilat ja huoltorakennukset on suunniteltu rakennettavan siten, että loppusijoitus voi alkaa vuonna Nykyisten ydinvoimalayksiköiden sekä OL 3:n vuoden käytön aikana syntyy käytettyä ydinpolttoainetta noin 5600 tonnia, jonka loppusijoittaminen kestää 2120-luvulle saakka. Suomen oloissa loppusijoitus voidaan parhaiten toteuttaa sijoittamalla jäte syvälle kallioperään. Noin kaksi miljardia vuotta vanhaan, seismisesti vakaaseen peruskallioon rakennettu loppusijoitustila tarjoaa turvalliset olosuhteet käytetyn ydinpolttoaineen sijoitukseen. Loppusijoitustila muodostuu usean sadan metrin syvyydelle kalliopetettyyn ydinpolttoaineeseenkin on hyvin pieni. Kaksinkertaisiin metallikapseleihin pakattu polttoaine sijoitetaan tunnelien pohjaan porattuihin reikiin. Kapselin ja reiän seinämän väli täytetään bentoniittisavella, joka paisuu pohjaveden imeytyessä siihen muodostaen tiiviin suojakerroksen kapselin ympärille. Sijoittamalla kapselit syvälle kallioon eristetään ydinjäte maanpäällisistä tapahtumista ja ehkäistään ihmisten tahatonkin tunkeutuminen loppusijoitustiloihin. Syväsijoituksella taataan riittävä eristys esimerkiksi tulevien jääkausien aiheuttamilta luonnonmullistuksilta. Käytännössä käytetyn polttoaineen loppusijoituksen turvallisuus perustuu useisiin teknisiin ja luonnollisiin vapautumisesteisiin, jotka estävät ja hidastavat radioaktiivisten aineiden vapautumista loppusijoitustilasta kallioperään ja kulkeutumista Loppusijoitustilat m Tutkimustunneli -420 m Onkalo 20 Hyvä tietää uraanista

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Talvivaaran säteilyturvallisuus

Talvivaaran säteilyturvallisuus Talvivaaran säteilyturvallisuus Sonkajärven kuntalaisilta 22.3.2012 Raimo Mustonen, Apulaisjohtaja, Säteilyturvakeskus 22.3.2012 1 Keskeiset kysymykset Minkälainen uraani on? Onko uraani ongelma Talvivaarassa?

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

Materiaalivirta näkyy

Materiaalivirta näkyy I saw the hidden material flow in South-Africa Materiaalivirta näkyy Terveisiä Etelä-Afrikan platinakaivosalueelta: We are sick and tired to be sick and tired. Sakari Autio, LAMK Esityksen aiheet: 1. Esitellä

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010 (Esa Pohjolainen) Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus

McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010 (Esa Pohjolainen) Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus McArthur Riverin uraanikaivos Kanadan Saskatchewanissa, 2010 (Esa Pohjolainen) Perustietoa uraanista Esa Pohjolainen Geologian tutkimuskeskus 1 Uraanin alkuperä Alkuaineita on syntynyt kolmella eri tavalla:

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Ku K lt u aan sijoit lt t aan sijoit a t misen a t perus o t tuu t d t e Meelis At A onen t Tavex OY

Ku K lt u aan sijoit lt t aan sijoit a t misen a t perus o t tuu t d t e Meelis At A onen t Tavex OY Kultaan sijoittamisen perustotuudet t t Meelis Atonen Meelis Atonen Tavex OY Miksi sijoittaa kultaan? Käytä erilaisia instrumentteja sijoitusriskien hajauttamiseen Kulta auttaa säilyttämään rahan arvon

Lisätiedot

OKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja

OKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi Matti Kataja Ruutiukot 05.12.2016 Tarina alkaa kuin paraskin jännitysromaani. Ensin oli asialla Ranskan turvallisuuspoliisi. Poliisi hälytettiin kun Gabonista tuleva

Lisätiedot

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet { STIHL AK 10, 20, 30 Turvallisuusohjeet suomi Sisällysluettelo Alkuperäisen käyttöohjeen käännös Painettu kloorittomalle paperille. Painovärit sisältävät kasviöljyjä, paperi on kierrätyskelpoista. 1

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016 Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos Sipilä/Heikinheimo PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016 Tehtävä 2 on tämän harjoituskierroksen taulutehtävä. Valmistaudu

Lisätiedot

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä 10.10.2012 Tornio www.outokumpu.com FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu

Lisätiedot

Radioaktiivinen hajoaminen

Radioaktiivinen hajoaminen radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn

Lisätiedot

Ku K lt u aan sijoit lt t aan sijoit a t misen a t perus o t tuu t d t e Pa Paav a o v P auklin Pauklin Tavex OY Ke K hitysjoh hity t sjoh a t ja

Ku K lt u aan sijoit lt t aan sijoit a t misen a t perus o t tuu t d t e Pa Paav a o v P auklin Pauklin Tavex OY Ke K hitysjoh hity t sjoh a t ja Kultaan sijoittamisen perustotuudet t t Paavo Pauklin Tavex OY Kehitysjohtaja Agenda Kullan ominaisuudet Kullan tuotto ja hinnan rakenne Sijoitus tuotteet: kolikot ja laatat Miksi sijoittaa kultaan? Käytä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta MÄÄRÄYS STUK Y/5/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Ohjeet kaivutyömaille joilla sijaitsee Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpölinjoja 1 Kaasu- ja kaukolämpölinjat Simo Loisa Elenia Lämpö Oy Rakentaminen kaukolämpölinjan 2

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT

SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT Suvilahden teollinen historia Alueen teollinen historia alkoi 1909 1910-1973 Hiilikaasun tuotanto kaasu-ja koksihiilestä 1974-1987 kaupunkikaasua

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja.

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja. VII RADIONUKLIDIT Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: primääriset luonnon radionuklidit sekundääriset luonnon radionuklidit kosmogeeniset radionuklidit keinotekoiset

Lisätiedot

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

SEPREMIUM ELEMENTTISARJAT

SEPREMIUM ELEMENTTISARJAT ASENNUS- JA HUOLTO-OHJEEN KÄÄNNÖS SEPREMIUM ELEMENTTISARJAT LAUHTEIDEN ÖLJYNEROTUSYKSIKÖILLE TOIMINTA 04/13 SEPREMIUM sarjan öljynerotusyksiköllä puhdistetaan paineilmajärjestelmän öljyä sisältäviä lauhteita

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEKIRJA I 3000

KÄYTTÖOHJEKIRJA I 3000 KÄYTTÖOHJEKIRJA I 3000 JOHDANTO Hyvä asiakas Kiitos siitä, että valitsit toimittajaksi Pullman-Ermatorin. Toivomme, että uusi teollisuusimurinne I 3000 toimii tyydyttävästi ja täyttää kaikki siihen asetetut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote

(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote (EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 omnifit FD1042 SDB-nro : 172974 V002.0 Viimeistelty, pvm.: 30.05.2008 Painatuspäivä: 03.06.2009 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

2. Varoituslipukkeiden selostus ja kuvat 3902 Luokkien aineille ja esineille määrätyt varoituslipukkeet (ks. taulukkoa lopussa) tarkoittavat:

2. Varoituslipukkeiden selostus ja kuvat 3902 Luokkien aineille ja esineille määrätyt varoituslipukkeet (ks. taulukkoa lopussa) tarkoittavat: 200 N:o 65 LISÄYS A.9 1. Varoituslipukkeita koskevat määräykset HUOM: Kolleille, ks. myös reunanumero 200. 3900 (1) Kolleihin kiinnitettävien lipukkeiden 1, 1.4, 1.5, 1.6, 01, 2, 3, 4.1, 4.2, 4.3, 5.1,

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Uraanin rikastusprosessi malmista

Uraanin rikastusprosessi malmista Uraanin rikastusprosessi malmista Kirjallisuusselvitys Helsingin yliopisto Kemian laitos 13.10.2015 Jenna Järvenpää jenna.jarvenpaa@helsinki.fi 1 Sisällysluettelo Uraanin isotoopit ja esiintyvyys... 2

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot