HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

Transkriptio

1 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO VUODEN 2012 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA Väestö Terveys ja sairastavuus Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Pienituloisuus Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet Asunto-olot Rikollisuus YHTEENVETO HYVINVOINNIN MUUTOKSISTA VAKKA-SUOMESSA JA VARSINAIS-SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA VUOSINA SOSIAALIJAOKSEN ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA... 36

3 1. JOHDANTO Vakka-Suomen seutukunnan sosiaalijohto laati vuonna 2004 Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman Päivitetty versio Vakka-Suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma valmistui keväällä Ohjelman tavoitteena on luoda suuntaviivat hyvinvoinnin kehittämiselle seutukunnassa ottaen huomioon toiminnan realistiset puitteet. Ohjelman toteutus tarkoittaa ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden saattamista käytäntöön. Toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi ohjelmaan kuuluu hyvinvointi-indikaattorien säännöllinen, vuosittainen mittaaminen eli Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen kokoaminen. VASOKE-hankkeen seutukehittäjä teki vuoden 2005 ja 2006 hyvinvointitilinpäätökset. VASOKE-hankkeen aikana tehtiin suunnitelma siitä, miten hyvinvointitilinpäätösten kokoaminen ja hyvinvointipoliittisen ohjelman päivittäminen tapahtuu hankkeen jälkeen. Vuoden 2012 hyvinvointitilinpäätös päivitettiin Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa Vakka-Suomen sosiaalijohdon tekemän tilauksen mukaisesti. Työn vastuullisena tekijänä oli suunnittelija Hanna Inkeroinen. Vuoden 2012 hyvinvointi-indikaattorit kerättiin ja koostettiin raporttiin pääasiassa Raporttiluonnos välitettiin Vakka-Suomen sosiaalijohdolle syyskuussa sähköpostitse, minkä jälkeen sosiaalijohto antoi kommenttinsa hyvinvointi-indikaattorien osoittamasta kehityksestä. Kommenttien pohjalta kirjattiin marraskuussa sosiaalijohdon arvio raportin loppuun. Vakka-Suomen asukkaiden hyvinvointia mitataan hyvinvointi-indikaattoreilla, joista suurin osa on samoja kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus raportissa (Julkaisuja 1/2005. Oy Vasso Ab. Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen SYKE2004 -hanke. Varsinais-Suomen liitto ja Oy Vasso Ab). Osa Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoreista on esitetty eri muodossa kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsauksen indikaattorit. Lisäksi mukaan on otettu uusia indikaattoreita. Vakka-Suomi käsittää tässä selvityksessä seuraavat kunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Indikaattoritiedot on esitetty vuosilta aina, kun se on ollut tilastotietojen saatavuuden kannalta mahdollista. Joitain indikaattoritietoja oli saatavissa myös vuodelta Vuoden 2013 tietoja on esitetty mahdollisuuksien ja hyödynnettävyyden mukaan, mutta vertailu on toteutettu kaikissa indikaattoreissa vuoden 2012 perusteella. Hyvinvointitilinpäätös koostuu tilastokatsauksesta ja sosiaalijohdon arviosta asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Tilastokatsauksessa hyvinvointi-indikaattorien tilastolliset vertailuluvut on esitetty vähintään kolmen vuoden ajalta. Tilastotaulukoissa ovat näkyvissä kuntien, Vakka-Suomen, Varsinais-Suomen ja koko maan luvut (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). Hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoritiedot toimivat työkaluna hyvinvointitoimenpiteiden kohdentamisessa ja toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa. Sosiaalijohdon arviossa asukkaiden hyvinvoinnin tilasta täydennetään tilastoista saatua tietoa sosiaalijohdon laadullisella arviolla siitä, missä asioissa on edistytty ja mitkä asiat kaipaavat erityistä panostusta tulevaisuudessa. 1

4 2. VUODEN 2012 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT Vuoden 2012 hyvinvointitilinpäätöksessä on yhteensä 52 hyvinvointi-indikaattorin tiedot: 1. Väestö Väestön määrä ja väkimäärän muutos vuosina ja vuotiaiden lasten osuus väestöstä 7 14-vuotiaiden osuus väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Lapsiperheiden osuus perheistä Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Huoltosuhde (0 14-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä sataa vuotiasta kohti) Ennusteet vuosille 2025 ja 2030 väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta Ennusteet vuodelle vuotiaiden ja yli 75 vuotta täyttäneiden osuuksista ja niiden muutoksista ja huoltosuhteesta vuodelle 2025 Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 2. Terveys ja sairastavuus Erityiskorvausoikeusindeksi, vakioitu Sairauspäivärahan saajat, vakioitu Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä joulukuun lopussa Työkyvyttömyysindeksi, vakioitu Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) Psykiatrian avohoitokäyntien määrä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä 2

5 Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0 16-vuotiailla Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotialla Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä 3. Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0 17-vuotiaat) määrä vuoden aikana Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä ja osuus vastaavanikäisistä Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana Päivähoidon piirissä olevien 0 6-vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna Pienituloisuus Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista vuoden aikana Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajakotitalouksista Toimeentulotukimenot euroa /asukas Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä Velkajärjestelyhakemusten määrä Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä keskimäärin vuoden aikana 5. Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet Työllisten osuus väestöstä Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana 3

6 Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä Työttömänä alle 25-vuotiaista , % ikäluokasta Työttömyyseläkkeiden saajien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä 6. Asunto-olot ja asunnottomuus Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista 7. Rikollisuus Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä 4

7 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA Väestö TAULUKKO 1. Väestön määrä ja väestön määrän muutos vuosina ja Muutos (hlö) Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomen seutu Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Lähde: Sotkanet KUVIO vuotiaiden lasten osuus väestöstä vuotiaiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 34, Laitila: 680, Pyhäranta: 151, Taivassalo: 110, Uusikaupunki: 986, Vehmaa: 152, Vakka-Suomi: 2113, V-S: ja koko maa: vuotiaiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 29, Laitila: 700, Pyhäranta: 156, Taivassalo: 107, Uusikaupunki: 1001, Vehmaa: 148, Vakka-Suomi: 2141, V-S: ja koko maa:

8 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotiaiden osuus väestöstä 2 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotta täyttäneiden osuus väestöstä vuotiaiden määrä vuonna 2012: Kustavi 50, Laitila: 763, Pyhäranta: 204, Taivassalo: 107, Uusikaupunki: 1187, Vehmaa: 189, Vakka-Suomi: 2500, V-S: ja koko maa: vuotiaiden määrä vuonna 2013: Kustavi 45, Laitila: 782, Pyhäranta: 206, Taivassalo: 111, Uusikaupunki: 1176, Vehmaa: 191, Vakka-Suomi: 2511, V-S: ja koko maa: vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 275, Laitila: 1866, Pyhäranta: 498, Taivassalo: 485, Uusikaupunki: 3672, Vehmaa: 563, Vakka-Suomi: 7359, V-S: ja koko maa:

9 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 4 Lähde: Sotkanet KUVIO 5. Lapsiperheiden osuus perheistä 5 65 vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 285, Laitila: 1902, Pyhäranta: 506, Taivassalo: 499, Uusikaupunki: 3863, Vehmaa: 582, Vakka-Suomi: 7637, V-S: ja koko maa: vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 47, Laitila: 247, Pyhäranta: 43, Taivassalo: 84, Uusikaupunki: 422, Vehmaa: 77, Vakka-Suomi: 920, V-S: ja koko maa: vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 47, Laitila: 257, Pyhäranta: 51, Taivassalo: 86, Uusikaupunki: 451, Vehmaa: 80, Vakka-Suomi: 972, V-S: ja koko maa:

10 Lähde: Sotkanet KUVIO 6. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 6 5 Lapsiperheiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 60, Laitila: 927, Pyhäranta: 238, Taivassalo: 136, Uusikaupunki: 1486, Vehmaa: 224, Vakka-Suomi: 3071, V-S: ja koko maa: Lapsiperheiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 58, Laitila: 911, Pyhäranta: 242, Taivassalo: 134, Uusikaupunki: 1457, Vehmaa: 219, Vakka-Suomi: 3021, V-S: ja koko maa: Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Aviopari ja lapsia sisältää vuodesta 2002 lähtien myös rekisteröidyssä parisuhteessa ja lapsia. Kotitalouden muodostavat ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä, tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat). 6 Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 16, Laitila: 167, Pyhäranta: 27, Taivassalo: 25, Uusikaupunki: 288, Vehmaa: 42, Vakka-Suomi: 565, V-S: ja koko maa: Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 18, Laitila: 173, Pyhäranta: 30, Taivassalo: 24, Uusikaupunki: 275, Vehmaa: 37, Vakka-Suomi: 557, V-S: ja koko maa: Yksinhuoltajaperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa on äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia tai isä ja alle 18- vuotiaita lapsia. 8

11 TAULUKKO 2. Huoltosuhde Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 7 56 TAULUKKO 3. Ennusteet vuodelle 2025 ja 2030 väestön määrästä ja väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta Väestön määrä ennuste 2025 Väestön määrä ennuste 2030 Väestön määrä ero Väestön määrä %- muutos Kustavi ,3 Laitila ,8 Pyhäranta ,3 Taivassalo ,9 Uusikaupunki ,3 Vehmaa ,9 Vakka-Suomi ,8 Varsinais-Suomi ,1 Koko maa ,9 Lähde: Tilastokeskus 7 Taulukossa 2 on esitetty huoltosuhde, joka ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohden. Esimerkiksi Kustavin huoltosuhde 70 tarkoittaa, että sataa vuotiasta kustavilaista kohden on 70 kustavilaista 0 14-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä asukasta. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi on huoltosuhde. 9

12 TAULUKKO 4. Ennusteet vuodelle vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden osuuksista ja niiden muutoksista ja huoltosuhteesta vuodelle vuotiaiden osuus ennuste % muutos vuotta täyttäneiden osuus ennuste % muutos Huoltosuhde ennuste 2025 Ero Kustavi 3,0-0,8 23,1 9, Laitila 7,2-0,8 15,1 4, Pyhäranta 6,8-0,1 15,4 6, Taivassalo 5,3-1,2 19,2 4, Uusikaupunki 5,9-0,5 18,5 8, Vehmaa 5,7-0,8 16,8 5, Vakka-Suomi 6,2-0,6 17,4 7, Varsinais-Suomi 7,0-0,3 13,3 4, Koko maa 7,6-0,2 12,4 4, Lähde: Tilastokeskus Lähde: Sotkanet KUVIO 7. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 8 8 Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. 10

13 Lähde: Sotkanet KUVIO 8. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 9 9 Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 11

14 3.2 Terveys ja sairastavuus TAULUKKO 5. Lääkekorvausoikeusindeksi, vakioitu Kustavi 98,3 97,3 93,2 95,9 95,8 Laitila 100,5 100, ,5 Pyhäranta 98 97,4 94,8 95,4 94,4 Taivassalo 94,9 92,4 93,5 93,5 92,5 Uusikaupunki 93,4 93,4 93,8 95,8 97,2 Vehmaa 99,9 101,1 99,2 98,5 102,9 Vakka-Suomi 96,3 96,2 96,1 96,9 97,9 Varsinais-Suomi 92,9 92,7 93,1 93,3 93,4 Koko maa Lähde: Kela TAULUKKO 6. Sairauspäivärahan saajat, vakioitu Kustavi 117,5 112,3 90,3 135,4 105,8 Laitila 117,1 117,2 118,2 114,2 114,8 Pyhäranta 144,0 141,8 133,7 138,0 134,8 Taivassalo 120,7 111,8 103,4 130,5 114,8 Uusikaupunki 109,4 103,2 105,4 116,3 111,0 Vehmaa 126,6 121,1 124,1 113,3 119,5 Vakka-Suomi 115,9 111,6 111,7 118,3 114,4 Varsinais-Suomi 104,1 101,2 101,2 99,8 98,0 Koko maa 100,0 100,0 100,0 100,0 Lähde: Kela ,0 10 Indeksin nimi oli aiemmin erityiskorvausoikeusindeksi. Vuonna 2012 erityiskorvausoikeusindeksi laajennettiin kattamaan myös rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden korvausoikeudet sekä kliinisten ravintovalmisteiden korvausoikeudet. Muutoksen yhteydessä indeksin nimi muutettiin lääkekorvausoikeusindeksiksi. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden määrä, jos kunnan väestön ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. (Kela 2014.) 11 Indeksiluku kertoo, miten paljon sairauspäivärahan saajia on suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi sairauspäivärahan saajien määrä, jos kunnan ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. Kelasta muistutetaan, että ko. indeksin lähtöaineisto on liian pieni eikä rajuja päätelmiä kannata tehdä. 12

15 TAULUKKO 7. Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) Kustavi 83,1 90,8 100,2 108,4 99,4 Laitila 99, ,2 105,7 100,8 Pyhäranta 98,3 98,7 107,6 103,7 98,3 Taivassalo 89 79,4 96,3 92,9 87,4 Uusikaupunki 95,4 96,7 96,1 94,1 95,9 Vehmaa 102,6 87,4 100,4 108,2 112,3 Vakka-Suomi 96,8 97,5 100,1 100,5 98 Varsinais-Suomi 97,3 97,5 97,3 96,5 96,6 Koko maa Lähde: KELA 12 TAULUKKO 8. Kelan vammaisetuuksien saajien määrä (lapsen ja aikuisen vammaistuet ja eläkkeensaajan hoitotuki, ei ruokavaliokorv.) joulukuun lopussa /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: KELA Indeksiluku kertoo kuolleisuuden suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Vuoden aikana kuolee koko maan väestöstä noin yksi prosentti. Pienissä kunnissa määrä voi vaihdella vuosittain paljonkin, vaikka kuolleisuus pitkällä aikavälillä pysyttelisi vakaana. Tämän vuoksi indeksin laskeminen perustuu kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoon. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi kuolleisuus, jos kunnan ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. (Pentti Laine, KELA.) 13 Lapsen hoitotuki voidaan myöntää alle 16-vuotiaalle Suomessa asuvalle lapselle taloudellisen tai muun rasituksen korvaamiseksi. Vammaistuen tavoitteena on tukea taloudellisesti muiden kuin eläkkeellä olevien työikäisten vammaisten selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Eläkkeensaajien hoitotuen avulla Kela tukee sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. 13

16 TAULUKKO 9. Työkyvyttömyysindeksi, vakioitu Kustavi 121,4 124,1 109,1 109,4 107,3 Laitila 117, ,9 121,2 116,9 Pyhäranta ,4 89,7 92,4 Taivassalo 114,1 119,1 115,7 113,9 104,3 Uusikaupunki 107, ,5 103,9 108,1 Vehmaa ,6 118,6 129,2 Vakka-Suomi 110,5 110,2 107, ,9 Varsinais-Suomi 97,1 97,5 97,4 97,9 97,7 Koko maa Lähde: KELA 100 TAULUKKO 10. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) 2012: / vuotiasta asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Kelan työkyvyttömyyseläkkeen perusteet löytyvät kansainvälisestä ICD-10 tautiluokituksesta. 14

17 TAULUKKO 11. Psykiatrian avohoitokäyntien määrä /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet TAULUKKO 12. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Taulukossa 11 on esitetty psykiatrian avohoitokäyntien määrä. Psykiatrian avohoitokäynnit sisältävät erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalaan kuuluvat käynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskukset. Erikoissairaanhoidon psykiatrian-/ mielenterveyskäynteinä tilastoidaan käynnit psykiatrian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoisaloilla. (SOT- KAnet 2008.) 16 Taulukossa 12 esitetyssä indikaattorissa tilastoidaan asiakkaiden ja/tai potilaiden mielenterveyskäynnit muun ammattiryhmän kuin lääkärin vastaanotoilla ja muun ammattiryhmän kuin lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan ja/tai potilaan luo (SOTKAnet 2008). 15

18 TAULUKKO 13. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä 2012: / vastaavanikäistä Kustavi 0 Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 17 TAULUKKO 14. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16-vuotiailla 2012: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Tyhjä = yksilökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Alle 7 tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei tietosuojan vuoksi julkaista. 18 Taulukoissa 14 ja 15 olevissa indikaattoreissa ovat mukana kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunta/kuntayhtymä ja valtio). Yksityissektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. (Sotkanet.) 16

19 TAULUKKO 15. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla 2012: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet TAULUKKO 16. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä 2012: / asukasta Kustavi Laitila ,1 Pyhäranta 7 Taivassalo ,8 Uusikaupunki ,8 Vehmaa Vakka-Suomi ,8 Varsinais-Suomi ,3 Koko maa ,4 Lähde: Sotkanet Tyhjä = hoitoilmoitusrekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta. Taulukossa 16 oleva indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän. (Sotkanet 2008.) 17

20 TAULUKKO 17. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä 2012: / asukasta Kustavi Laitila ,3 Pyhäranta ,5 Taivassalo Uusikaupunki ,3 Vehmaa ,9 Vakka-Suomi ,6 Varsinais-Suomi ,9 Koko maa ,2 Lähde: Sotkanet Taulukossa 17 oleva indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden määrän. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. (Sotkanet 2008.) 18

21 3.3 Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit TAULUKKO 23. Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä vuoden aikana 2012: % vastaavan ikäisestä väestöstä Kustavi ,8 Laitila ,4 Pyhäranta ,7 Taivassalo ,8 Uusikaupunki ,2 Vehmaa ,3 Vakka-Suomi ,3 Varsinais-Suomi ,9 Koko maa ,2 Lähde: Sotkanet 21 TAULUKKO 24. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä ja osuus vastaavanikäisistä lkm osuus lkm osuus lkm osuus lkm osuus vastaavan vastaavan vastaavan vastaavan ikäisistä ikäisistä ikäisistä ikäisistä Kustavi 0 0 Laitila 15 0,9 14 0,8 22 1, Pyhäranta 0 0 Taivassalo 5 1,9 5 2 Uusikaupunki 50 1,7 43 1,5 30 1,1 31 1,2 Vehmaa 8 1,7 8 1,7 10 2,3 12 2,8 Vakka-Suomi 79 1,3 70 1,2 70 1,2 69 1,2 Varsinais-Suomi , , , ,3 Koko maa , , , ,4 Lähde: Sotkanet Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluvat lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Edellä mainittu indikaattori ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia. Mukana luvuissa ovat kuitenkin myös ne avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset ja nuoret, jos he ovat ennen sijoitustaan olleet lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Eri vuosien hyvinvointitilinpäätösten taulukoiden luvut avohuollon piirissä olevista ja sijoitetuista lapsista saattavat olla erisuuruisia, koska Stakes (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) päivittää lukuja kuntien ilmoittamien korjausten mukaan. 22 Lukuihin sisältyvät kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0 17-vuotiaat lapset. 0 = ei tapauksia, tyhjä = vähemmän kuin 5 tapausta. 19

22 TAULUKKO 25. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana 2012: / alle 18-vuotiasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 23 TAULUKKO 26. Päivähoidon piirissä olevien 0-6-vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna 2012* Ei huolta Pieni huoli Harmaa vyö- Suuri huoli Lapsien lkm 1 2 ja 3 hyke 4 ja 5 6 ja 7 mittauksessa Kustavi Laitila 0 Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Lähde: Vakka-Suomen kuntien sosiaalitoimet, päivähoito *Lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeistölle mittaus on tehty kunnallisessa päivähoidossa oleville lapsille varhaiskasvatuksen työntekijöiden ilmoittaman huolen mukaisesti. 23 Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja. Kunta voi järjestää palveluja myös muiden lakien perusteella. Mm. tässä kohtaa on hyvä muistaa, että yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin. (SOTKAnet 2008.) 20

23 3.4 Pienituloisuus TAULUKKO 27. Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista vuoden aikana % osuus 2010 % osuus 2011 % osuus 2012 % osuus Kustavi 54 6,1 36 4,1 46 5,2 51 5,7 Laitila 355 4, , ,5 Pyhäranta 47 2,1 58 2,6 60 2,7 60 2,7 Taivassalo 29 1,7 31 1,8 35 2,1 37 2,2 Uusikaupunki 968 6, , , ,8 Vehmaa 151 6, , , ,8 Vakka-Suomi , , Varsinais-Suomi , ,8 Koko maa , , ,8 Lähde: Sotkanet 24 TAULUKKO 28. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Kustavi 7 5 Laitila Pyhäranta Taivassalo 0 Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 24 Kunnilta kerätään kaksi kertaa vuodessa tietoa toimeentulotuen saajista toimeentulotuen ennakkotilastoa varten. Ennakkotilastossa annetaan tietoa ainoastaan tukea saaneiden kotitalouksien määrästä ja toimeentulotuen menoista. Alkuvuoden tilasto ilmestyy lokakuussa samana vuonna ja koko vuoden huhtikuussa seuraavana vuonna. Toimeentulotuen ennakkotilasto on kuntatilasto ja toimeentulotuen vuositilasto on asiakastilasto. Ennakkotilaston menotiedot ovat hyvin lähellä vuositilaston menotietoja, eli käytännössä samat. Vuositilastossa asiakasmäärät ovat pienempiä kuin ennakkotilastossa, koska vuositilastosta poistetaan kuntakohtaiset päällekkäisyydet. Sama asiakas voi olla tuen saajana useassa kunnassa vuoden aikana. Vuositilastossa pyritään saamaan esiin todellinen asiakasmäärä. Ne kunnat, joissa toimeentulotuen tiedoissa on alle viisi tapausta, ovat salassapitosäännön alaisia tietoja. Siten niitä ei raportoida tilastoihin, vaan ne merkitään pääasiassa puuttuvana tietona. ( Sirkka Kiuru, THL.) (Kysyttäessä suoraan kunnista tietoja, ei ole saatavissa tietoa toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrästä, vaan ainoastaan kotitalouksista.) 21

24 TAULUKKO 29. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet TAULUKKO 30. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt Kustavi 5 6 Laitila Pyhäranta 6 5 Taivassalo 0 Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 22

25 Lähde: Sotkanet KUVIO 9. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä 25 Lähteet: Sotkanet KUVIO 10. Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajatalouksista Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärä vuonna 2012: Kustavi: 6, Laitila: 59, Pyhäranta: 11, Taivassalo: -, Uusikaupunki: 122, Vehmaa: 18, Vakka-Suomi: 218, V-S: 3780 ja koko maa: Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien lukumäärä vuonna 2011: Kustavi: -, Laitila: 26, Pyhäranta: -, Taivassalo: -, Uusikaupunki: 45, Vehmaa: -, Vakka-Suomi: 84, V-S: 1265 ja koko maa:

26 TAULUKKO 31. Toimeentulotukimenot euroa/asukas Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet 135 Lähde: Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastointi (ETK) 27 Yksinhuoltajakotitaloudella tarkoitetaan tässä seuraavia kotitalouksia: äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia sekä isä ja alle 18-vuotiaita lapsia. (Tässä ei ole huomioitu tapauksia, joissa esim. isovanhemmalla on lapsen huoltajuus.) 27 Indikaattoriin sisältyvät henkilöt, jotka eivät saa mitään eläkettä työeläkejärjestelmästä (vanhuus- tai leskeneläke). Mukana eivät siis ole henkilöt, jotka saavat vanhuuseläkettä vain Kelasta, mutta leskeneläkettä työeläkejärjestelmästä. Näitä henkilöitä on varsinkin vanhimmissa ikäluokissa. Mukana ei myöskään ole henkilöitä, joilla on vain pieni työeläke ja pääasiallinen eläke Kelasta (nämä henkilöt tulisivat työ- ja kansaneläkettä saaviin). Henkilö voi saada kansaneläkkeen ohella takuueläkettä. (Heidi Nyman, Kela 2014.) 24

27 TAULUKKO 33. Velkäjärjestelyhakemusten määrä (hakemukset, jotka on laitettu vireille/asiaa käsitelty ensimmäistä kertaa ko. vuonna) 2012: /1000 asukasta Kustavi ,1 Laitila ,4 Pyhäranta ,3 Taivassalo ,2 Uusikaupunki ,9 Vehmaa ,9 Vakka-Suomi ,9 Lähde: Vakka-Suomen kuluttajaneuvonta, Laitila 28 TAULUKKO 34. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä työnhakijoista keskimäärin vuoden aikana * 2012 lkm* Kustavi 46,7 55,6 47,3 40,9 50,0 11 Laitila 57,4 44,9 49,6 50,4 52,7 125 Pyhäranta 54,4 39,5 35,9 45,7 48,1 38 Taivassalo ,5 44,1 26 Uusikaupunki 34,7 32,4 37,4 40,5 41,2 299 Vehmaa 42,6 37,1 40,1 43,9 49,2 29 Vakka-Suomi 41,9 36,9 40, ,7 528 Varsinais-Suomi 53 46,8 47,7 53,3 61, Koko maa 53,9 48,4 51,9 57,5 63, Lähde: KELA Noin puolet tapauksista menee käräjäoikeuteen. Lisäksi haetaan myös muita ratkaisuja vapaaehtoisen velkajärjestelyn kautta: 1) sovitaan maksuista suoraan velkojan kanssa 2) kk-lomake seuranta 3) takuusäätiölaina: jos on paljon ison koron lainoja, tehdään takuusäätiön takaama laina. (Vakka- Suomen kuluttajaneuvonta 2006.) 29 Työttömyyspäivärahaa maksetaan kahden järjestelmän kautta. Työttömyyskassoihin kuulumattomat voivat saada Kelalta peruspäivärahaa. Työttömyyskassojen jäsenet voivat saada omasta kassastaan ansioon suhteutettua päivärahaa. Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että palkansaajan työssäoloehto täyttyy. (Henkilö on ollut palkkatyössä 43 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on toiminut yrittäjänä vähintään kaksi vuotta työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa. ) Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä, minkä jälkeen työttömällä voi olla oikeus työmarkkinatukeen. Ikääntyneille työttömille voidaan päivärahaa maksaa 500 päivän jälkeenkin ns. lisäpäiviltä. (KELA.) Työmarkkinatuesta kunnilla on 50 % rahoitusvastuu ja työvoimahallinnolla 50 % rahoitusvastuu. ( ja taloussuunnittelu.) 25

28 * Vuosi 2012 on laskettu eri tavalla kuin aikaisempina vuosina. Ennen luvuissa oli mukana vain peruspäiväraha ja tavallinen työmarkkinatuki, mutta nyt mukana on myös kotoutumistukena maksettu työmarkkinatuki. Kela maksaa työmarkkinatukea vuotiaalle työttömälle, joka on saanut enimmäisajan ansio- tao peruspäivärahaa tai joka ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon takia vuotias voi saada työmarkkinatukea vain lomautuksen, sääesteen tai työtaistelutoimenpiteestä johtuvan työesteen ajalta. Työmarkkinatukea maksetaan sekä työttömyyden perusteella että työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta. Näitä toimenpiteitä ovat työvoimapoliittiset toimenpiteet (työvoimapoliittinen koulutus, ammatinvalinta ja kuntoutustoimenpide, työharjoittelu ja työelämävalmennus), kuntouttava työtoiminta sekä matka-avustus. Toisin kuin työttömyyspäivärahat, työmarkkinatuki on pääsääntöisesti tarveharkintainen. Tämä tarkoittaa, että hakijan ja tämän puolison/avopuolison tulot vähentävät työmarkkinatukea. (KELA.) 26

29 3.5 Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet TAULUKKO 35. Työllisten osuus väestöstä lkm Kustavi 39,5 40,4 40,6 40,4 39,1 348 Laitila 43,4 42,0 43,2 43,4 42, Pyhäranta 44,5 43,3 43,2 43,6 42,5 935 Taivassalo 41,7 40,8 40,9 42,1 40,7 684 Uusikaupunki 43,4 41,0 41,0 42,4 40, Vehmaa 43,3 41,5 41,5 43,4 43, Vakka-Suomi 43,3 41,4 41,8 42,8 41, Varsinais-Suomi 45,5 43,4 43,4 43,9 43, Koko maa 44,6 42,8 43,3 43,6 43,1 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot (työlliset alueittain ) TAULUKKO 36. Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) 30 Ikärajaus ei ole oleellinen, kun puhutaan työllisten osuudesta väestössä. Taulukko kertoo työllisten osuuden suhteessa koko väestöön, eikä suhteessa työvoimaan. Työllisiin luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä. (Varsinais-Suomen TEkeskuksen tutkija, Juha Pusila 2006.) 27

30 TAULUKKO 37. Työttömyysaste lkm Kustavi 9,9 6,7 7,8 6,3 5,2 28 Laitila 7 10,0 7,4 6,2 7,7 397 Pyhäranta 8,4 9,5 9,3 8,0 8,9 120 Taivassalo 5,3 9,3 9,6 7,3 9,2 90 Uusikaupunki 7,7 12,3 11,3 9,2 12, Vehmaa 5,3 8,1 7,7 5,4 6,6 94 Vakka-Suomi 7,3 10,9 9,7 7,9 9, Varsinais-Suomi 7,6 10,5 10,3 9,7 11, Koko maa 8,8 11,3 10,3 9,7 11, Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) 31 TAULUKKO 38. Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä lkm Kustavi 14,6 0 6,5 8,3 10,0 3 Laitila 10,1 6,3 12,3 15,5 9,9 39 Pyhäranta 10,1 17,5 14,7 17,4 21,1 25 Taivassalo 10,0 11,1 8,2 19,6 16,9 15 Uusikaupunki 14,9 7,1 11,3 15,4 14,3 167 Vehmaa 12,1 9 15,1 19,0 12,7 12 Vakka-Suomi 13,6 7,7 11,7 15,8 13,8 277 Varsinais-Suomi 15,5 14,4 21,9 23,5 21, Koko maa 17,9 15,6 21,5 22,3 23, Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) 31 Työttömyysaste kertoo työttömien prosenttiosuuden työvoimasta (15 64-vuotiaista). Työttömyys on kausiluoneista, minkä vuoksi kannattaa seurata aina tietyn kuukauden lukuja. Joulukuun luvut ovat yleensä vuoden korkeimpia. Siinä näkyvät mm. ammattioppilaitoksista valmistuneet, jotka eivät ole heti saaneet töitä ja vuoden vaihteessa loppuu myös työsuhteita. Jos haluaa seurata minimilukuja, pitää tarkastella huhtikuun tai loka-marraskuun lukuja. (Varsinais-Suomen TE-keskus 2006.) Työttömyyttä seurataan Suomessa kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja SOTKAnetin indikaattoreissa käytettävä työministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. (Sotkanet 2010.) 28

31 TAULUKKO 39. Työttömänä alle 25-vuotiaista , % ikäluokasta lkm Kustavi 7,5 3,1 0 1,4 1,4 1 Laitila 2,9 5,2 3,5 2,9 4,9 42 Pyhäranta 2,4 4,8 4,3 1,4 3,9 8 Taivassalo 3,6 7,4 4,6 3,0 4,9 6 Uusikaupunki 4,1 8,4 5,5 4,6 5,3 82 Vehmaa 0,9 2,4 3,2 2,1 3,5 8 Vakka-Suomi 3,5 6,7 4,6 3,6 4,8 147 Varsinais-Suomi 3,6 5,8 4,6 4,6 5, Koko maa 3,9 6,2 5,1 4,8 5, Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) TAULUKKO 40. Työttömyyseläkkeen saajien määrä 2012: % osuus v. väestöstä Kustavi ,7 Laitila ,7 Pyhäranta ,5 Taivassalo ,2 Uusikaupunki ,6 Vehmaa ,5 Vakka-Suomi ,8 Varsinais-Suomi ,2 Koko maa ,8 Lähde: Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastointi (ETK) TAULUKKO 41. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä 2012: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (Sotkanet 2011). 29

32 3.6 Asunto-olot Lähde: Sotkanet KUVIO 11. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2012: Kustavi: 24, Laitila: 258, Pyhäranta: 73, Taivassalo: 37, Uusikaupunki: 402, Vehmaa: 64, Vakka-Suomi: 858, V-S: ja koko maa: Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2013: Kustavi: 21, Laitila: 262, Pyhäranta: 78, Taivassalo: 34, Uusikaupunki: 395, Vehmaa: 65, Vakka-Suomi: 855, V-S: ja koko maa: Ahtaaksi asunnoksi määritellään asunto, jossa on vähemmän kuin yksi huone perheenjäsentä kohti pois lukien keittiö. 30

33 3.7 Rikollisuus TAULUKKO 42. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä 2013: / asukasta Kustavi ,2 Laitila ,8 Pyhäranta ,2 Taivassalo ,2 Uusikaupunki ,4 Vehmaa ,1 Vakka-Suomi ,8 Varsinais-Suomi ,0 Koko maa Lähde: Tilastokeskus 34 4,4 TAULUKKO 43. Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä 2013: /1000 vas taavanikäistä Kustavi ,0 Laitila ,6 Pyhäranta ,0 Taivassalo ,0 Uusikaupunki ,8 Vehmaa ,1 Vakka-Suomi ,2 Varsinais-Suomi ,3 Koko maa ,8 Lähde: Tilastokeskus 34 Rikollisuuteen liittyvät tiedot on kerätty Tilastokeskuksen Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilastosta. Henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista on poimittu vain pahoinpitelyrikosten määrä ja omaisuusrikoksista vain varkauksien määrä. Alle 18-vuotiaita koskevissa tilastoissa ovat syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat ja syylliseksi epäillyt vuotiaat yhdistetty kummankin rikoksen kohdalla. 31

34 TAULUKKO 44. Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä 2013: / asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus 13 TAULUKKO 45. Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä 2013: /1000 vas taavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus 2 32

35 4. YHTEENVETO HYVINVOINNIN MUUTOKSISTA VAKKA-SUOMESSA JA VAR- SINAIS-SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA VUOSINA Luettelon ensimmäisissä suluissa on ilmoitettu Vakka-Suomen luvut ja jälkimmäisissä Varsinais-Suomen vastaavat luvut. Jos vertailu ei ole vuosilta , niin vuosiluvut on mainittu ennen varsinaista vertailulukua. Jos indikaattorissa on tapahtunut suunnan muutos aikaisempaan kehitykseen nähden (huonompaan tai parempaan) vuodesta 2011, vertailuluvut on ilmoitettu v MYÖNTEISET MUUTOKSET TAI TILANNE ENNALLAAN VAKKA-SUOMESSA Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on edelleen laskenut Vakka-Suomessa ja pysynyt ennallaan Varsinais-Suomessa v (18,7 à 18,4) (20,5 à 20,6) Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kasvoi (41,8 à 43,9) (38,7 à 40,1) Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kasvoi (18,8 à 20,1) (26,5 à 28,1) Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) laski Vakka-Suomessa v ja 2012 välillä (100,5 à 98) (96,5 à 96,6) Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) on edelleen vähentynyt Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa (722 à 652) (9612 à 9458) Psykiatrian avohoitokäyntien määrä kasvoi Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v (10586 à 10970) ( à ) Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä kääntyi kasvuun v ja 2012 välillä Vakka-Suomessa ja myös Varsinais- Suomessa (4341 à 4782) (28967 à 30950) Hoitopäivien määrä psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16 vuotiailla väheni selvästi Vakka-Suomessa ja myös Varsinais-Suomessa v (1106 à 695) (8125 à 6776) Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla vähenivät edelleen Vakka- Suomessa ja Varsinais-Suomessa (6258 à 3882) ( à 78835) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä väheni Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa (129 à 88) (2022 à 1538) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä laski jonkin verran Vakka-Suomessa ja myös Varsinais-Suomessa v (62 à 51) (1402 à 1367) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17 vuotiaat) määrä ja osuus ovat edelleen pysyneet ennallaan Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v

36 (70 / 1,2 à 69 / 1,2) (1205 / 1,3 à 1200 / 1,3) Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä, joissa päämies on vuotias, pysyi ennallaan Vakka-Suomessa ja laski Varsinais-Suomessa v (254 à 254) (4802 à 4775) Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt, laski Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v (68 à 60) (822 à 794) Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajatalouksien osuus yksinhuoltajatalouksista on laski hieman Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v (15,1 à 14,9) (12,8 à 12,5) Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä väheni edelleen (259 à 121) (3102 à 1565) Velkajärjestelyhakemusten määrä laski selvästi v (113 à 27) Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (31.12.) laski sekä Vakka-Suomessa että Varsinais-Suomessa v (15,8 à 13,8) (23,5 à 21,4) Työttömyyseläkkeen saajien määrä laski edelleen (420 à 81) (1623 à 768) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden laski Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa (305 à 252) (5204 à 4818) Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista pysyi suhteellisen ennallaan Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v (28,5 à 28) (28,2 à 28) Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä pysyi ennallaan Vakka- Suomessa ja laski Varsinais-Suomessa v (137 à 136) (2061 à 1950) Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä väheni selvästi Vakka-Suomessa, mutta kasvoi Varsinais-Suomessa v (12 à 3) (194 à 254) Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä laski selvästi Vakka-Suomessa ja myös Varsinais-Suomessa v (340 à 185) (7657 à 7075) Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä väheni selvästi Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v (8 à 4) (174 à 132) KIELTEISET MUUTOKSET VAKKA-SUOMESSA Väestömäärä laskee tasaisesti Vakka-Suomessa (31521 à 30993) ( à ) Lapsiperheiden osuus perheistä väheni edelleen Vakka-Suomessa ja Varsinais- Suomessa (35,9 à 34,6) (39,3 à 38,8) Huoltosuhde kasvoi edelleen Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa (56 à 63) 34

37 (51 à 55) Lääkekorvausoikeusindeksi (vakioitu) on kasvoi edelleen v ja 2012 välillä (96,9 à 97,9) (93,3 à 93,4) Sairauspäivärahan saajien määrä (vakioitu indeksiluku) kasvoi vuosien 2011 ja 2012 välillä (111,7 à 118,3) (101,2 à 99,8) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä (laskettu joulukuun lopussa) jatkoi kasvuaan sekä Vakka-Suomessa että Varsinais-Suomessa (1744 à 1996) (21362 à 25585) Työkyvyttömyysindeksi (vakioitu) kasvoi edelleen Vakka-Suomessa v , kun taas Varsinais-Suomessa tilanne pysyi ennallaan (109 à 110,9) (97,9 à 97,7) Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä kasvoi edelleen Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v (97 à 102) (2279 à 2317) Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17 vuotiaat) määrä kasvoi hieman Vakka-Suomessa ja myös Varsinais-Suomessa v (318 à 354) (6087 à 6157) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana kääntyi laskuun Vakka-Suomessa ja pysyi ennallaan Varsinais-Suomessa v (354 à 291) (5743 à 5770) Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus kasvoi Vakka-Suomessa v (1499 / 4,8 à 1564 / 5) (27566 / 5,9 à / 5,8) Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä, joissa päämies on vuotias, kasvoi hieman Vakka-Suomessa ja laski edelleen Varsinais-Suomessa v (805 à 846) (14586 à 14399) Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä kasvoi Vakka- Suomessa ja pysyi ennallaan Varsinais-Suomessa v (6,5 à 7,1) (7,8 à 7,7) Toimeentulotukimenot euroa / asukas kasvoivat selvästi Vakka-Suomessa ja maltillisemmin Varsinais-Suomessa v (73 à 83) (93 à 98) Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä työnhakijoista keskimäärin vuoden aikana kasvoi edelleen sekä Vakka-Suomessa että Varsinais- Suomessa v (43 à 44,7) (53,3 à 61,4) Työllisten osuus väestöstä kääntyi laskuun sekä Vakka-Suomessa että Varsinais- Suomessa v (42,8 à 41,5) (43,9 à 43,0) Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana kasvoi v (1165 à 1182) (21402 à 22255) Työttömyysaste (31.12.) kasvoi Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v (7,9 à 9,9) (9,7 à 11,3) Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä nousi vuosien 2011 ja 2012 välillä (8,4 à 35

38 3,6) ( - à 4,6) 5. SOSIAALIJOHDON ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA Tilastojen tarkastelussa tulee huomioida pienten kuntien erityinen asema. Yhdenkin asiakkaan tilanteen muutos vaikuttaa prosentuaalisesti paljon. Tämä voi aiheuttaa isonkin tilastollisen poikkeaman väestömäärän ollessa pieni. Vakka-Suomen alueen kunnissa kasvatus- ja perheneuvolatoimintaa järjestetään yhteistoiminta-alueella Uudenkaupungin kaupungin toimesta ja Laitilassa omana toimintana. Molempien kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakasmäärät ovat laskeneet tasaisesti viime vuosina. Kyse on kunnan peruspalvelusta, jonka toimintaa tehostamalla pystytään puuttumaan ongelmiin aikaisemmassa vaiheessa. Jatkossa tavoitteena on, että asiakkaiden ohjausta tehostetaan voimakkaasti näihin palveluihin. Lastensuojelun avohuollon käyttö suhteessa sijaishuollon palveluihin on positiivinen asia. Ennaltaehkäisevään työhön peruspalveluissa tulee jatkossa panostaa yhä enemmän. Lastenpsykiatrian resurssien vähyys korreloi suoraan lastensuojelun asiakasmäärän kasvun kanssa. Hyvää on kuitenkin se, että ko. lapset saavat apua lastensuojelun avohuollosta eivätkä ole sijoitettuna. Toisaalta tämä kertoo siitä, että näitä lapsia ei ole pystytty auttamaan peruspalveluissa vaan he ovat lastensuojelun asiakkaita. Aikuispsykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien ja perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien määrä on kasvanut Vakka-Suomessa vuosien 2011 ja 2012 välillä ja psykiatrian laitoshoidon hoitopäivien määrä on laskenut, mikä on tavoitteiden mukaista. Painopiste pyritään pitämään avohoidossa ja sen riittävässä resursoinnissa. Osastohoitojaksojen jälkeen pitää panostaa sujuvaan siirtoon avohoidon piiriin ja riittävään tukeen kotona. Tilanne työmarkkinoilla on ollut vuonna 2012 heikko. Työllisten määrä laski ja eriikäisten työttömien määrä kasvoi Vakka-Suomessa verrattuna vuoteen Työttömien määrä ja työttömyysasteet vaihtelevat kuitenkin kunnittain. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä pieneni Vakka-Suomessa keskimäärin, mutta kunnittain vaihtelua on jonkin verran. Työllisyystilanne heijastuu toimeentulotuen saajien määriin. Tilastollisesti toimeentulotukea saaneiden asukkaiden ja työikäisten määrä sekä toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on kasvanut. Samalla toimeentulotukimenot euroa / asukas ovat kasvaneet osassa Vakka-Suomen kuntia. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on vähentynyt lähes kaikissa Vakka-Suomen kunnissa vuosien 2011 ja 2012 välillä, mikä osaltaan selittyy etsivän nuorisotyön aloittamisella Aikuissosiaalityön tärkeys nousee esiin työttömyyteen, toimeentulotukeen ja mielenterveyteen liittyvien tilastojen kautta. Palvelut ovat tällä hetkellä liiaksi erillään eikä yhteistyö toteudu asiakaslähtöisellä tavalla. Aikuissosiaalityön suunnitelmallinen toteuttaminen on edelleen heikkoa. 36