- Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009 2013"

Transkriptio

1 - Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA Toteutumaraportti joulukuu 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TOTEUTUMINEN Yhteistyön toteutuminen Seurantasuunnitelman toteutuminen 3 3. LAPSIASIAINNEUVOSTON ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA LASTENSUOJELUN TARVE KUNNISSA KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN V PALVELUT VAKKA-SUOMESSA Lastensuojelun palvelut Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut VAKKA-SUOMEN SOSIAALIJOHDON ARVIO Liite 1. Toimijaverkosto...18 Liite 2. Huolen vyöhykkeistö...23 Liite 3. Indikaattoritaulukot vuosilta

3 1 JOHDANTO Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuli voimaan alkaen. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelulain 12 :n mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: o Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila. o Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut. o Lastensuojelun tarve kunnassa. o Lastensuojeluun varattavat voimavarat. o Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun palvelujärjestelmä. o Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten välillä. o Yhteistyö lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. o Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta. Suunnitelma on vahvistettu 2009 kunkin Vakka-Suomen kunnan kunnanvaltuustossa. Suunnitelman toteuttamista ja seurantaa varten Vakka-Suomeen perustettiin seutukunnallinen lapsiasiainneuvosto, joka kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Neuvostossa on edustajat sosiaalityöstä, perusterveydenhuollosta, perhetyöstä, koulutoimesta, nuorisotoimesta, lasten psykiatriasta, kulttuuritoimesta, vapaa-aikatoimesta, poliisista ja seurakunnasta. Lisäksi kokouksiin osallistuvat Vakka- Suomen sosiaalijohtajat. Seurantaraportti on tehty kerran vuodessa ajalla Suunnitelmasta tarkemmin määritellyt vuosikohtaiset tavoitteet on sovittu vuosittain tavoiteryhmässä ja vahvistettu lapsiasiainneuvostossa. Nyt käsitellään vuoden 2013 raporttia, joka kerätty ajalta Tämä seurantaraportti on viimeinen ja käsittelee vuodelle 2013 asetettuja tavoitteita. Uutena seurantaraportissa on tilastot sosiaalipäivystystapahtumista. Vuoden 2012 raportissa sosiaalipäivystystapahtumat olivat viikonlopun ja arkipyhien osalta. Raportti käsittelee suunnitelman toteutumista ja seurantaa, lapsiasianneuvoston arviota asukkaiden hyvinvoinnin tilasta ja lastensuojelun tarvetta kunnissa. Raportissa käydään läpi keskeiset kehittämiskohteet ja niiden toteutuminen vuoden 2013 osalta. Palvelujen nykytilan kuvaus Vakka- Suomessa on kerätty seudun johtavilta viranhaltijoilta, kuvaus on vuoden 2013 lopun tilanne. Raportti päättyy hyvinvointitilinpäätöksen tilastotietoihin perustuvaan seudun sosiaalijohdon arvioon seudun tilanteesta. 2

4 2 TOTEUTUMINEN 2.1. Yhteistyön toteutuminen Lapsiasianneuvosto on kokoontunut vuoden 2013 aikana yhteensä neljä kertaa. Tavoite-työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa ja koonnut vuoden 2013 toimintaa sekä työstänyt uutta lastensuojelusuunnitelmaa vuosille Asiakkaiden palveluiden kehittäminen on ollut eri hallintokuntien yhteistyön keskiössä, erityisesti varhaisen puuttumisen toimintamalleja on kehitetty niin, että ne vastaisivat asiakkaiden palvelutarvetta. Henkilöstöresursseja on saatu alueelle lisää, mutta edelleen on kiinnitettävä huomiota työn organisointiin ja resursseihin. Ennaltaehkäisevien palveluiden vaikutus tulee näkymään vasta vuosien jälkeen. Huomioitavaa on, että ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen vaatii kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä. Vakka-suomen sosiaalipalvelut on tehnyt kuluneen kauden tiivistä yhteistyötä, uusia lastensuojelun prosessit on kuvattu ja näistä on järjestetty henkilökunnalla yhteisiä koulutuksia. Viikonlopun ja arkipyhien sosiaalipäivystys on edelleen toteutettu Vakka-Suomen omana toimintana ja toiminta on sujunut hyvin. Vakka-Suomessa on aloitettu neuvottelut yhteisen päivystyksen järjestämisestä alueellisesti myös arki-iltoihin virka-ajan ulkopuolella Seurantasuunnitelman toteutuminen Seurantasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa käytetään hyväksi tähän raporttiin kerättyjä seurantataulukoita (Taulukot 2-8). Lapsiperheiden palvelut on resurssoitu eri tavalla Vakka-Suomen kunnissa. Taulukoissa 7 ja 8 on havainnollistettu palveluiden saatavuus kunnittain. Taulukko perustuu seutukunnan johtavien viranhaltijoiden itsearviointiin. Lastensuojelun tarpeesta kunnissa on kerätty tietoa taulukoihin 2-6. Seurannassa on käytetty myös lapsiasiainneuvoston jäsenten arviota asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Näitä kerättyjä tietoja lastensuojelun ja ennaltaehkäisevien palvelujen tilanteesta käsitellään kerran vuodessa kuntien sosiaalilautakunnissa. Tämän seurantaraportin lisäksi tehdään tarkempi seuranta kerran valtuustokaudessa (joka 4. vuosi). Tähän suunnitelmakauden raporttiin kootaan yllämainitut tiedot ajalta ja se käsitellään myös kuntien valtuustoissa. Tarkemmista kunnittain seurattavista tiedoista sekä tarkemmasta seurannan toteuttamistavasta sovitaan sosiaalijohtajien kokouksessa 3 LAPSIASIAINNEUVOSTON ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA Vakka-Suomen lastensuojelusuunnitelman laatimiseen yhteydessä esitettiin lapsiasiainneuvoston jäsenille syksyllä 2013 kysymyksiä asukkaiden (asiantuntijoiden arvioimina) hyvinvoinnin tilasta. Näitä kysymyksiä olivat, mitkä huolettavat työntekijänä / ammattiryhmän edustajana 1) vanhempien elämässä, 2) lasten elämässä ja 3) nuorten elämässä. Yleisesti voidaan todeta, että lapsiperheet voivat hyvin. Huonovointisten perheiden ja lasten määrä on lisääntynyt ja erityisesti nuorten ja vanhempien ongelmat syventyneet. Huolestuttavaa on se, että vanhempien suhtautuminen alkoholiin on muuttunut suvaitsevaisemmaksi ja ajatellaan, että parempi 3

5 kokeilla alkoholia kotona kuin jossain vanhempien tietämättömässä paikassa. Vanhemmat ostavat alaikäisille alkoholia ja nuoret kertovat avoimesti tästä. Huolestuttavaa on myös se, että vanhempien väsyminen, työttömyys, taloudelliset ongelmat ja avio-, avoerot ovat lisänneet vanhempien alkoholin käyttöä ja mielenterveyden ongelmia. Huolestuttavaa on kuitenkin hoitokontaktien vähyys mielenterveys ja päihdeyksikön palveluihin niillä vanhemmilla, jotka tarvitsisivat tukea alkoholiongelmiinsa. Lasten osalta on huolestuttavaa, että lapset piilottelevat ja suojelevat vanhempiensa tilannetta pitkään ja voivat joutua kantamaan vastuun perheestä. Tämä lisää psyykkisiä oireita, joihin hoitoa on vähemmän tarjolla lastenpsykiatrisen poliklinikan henkilöstö resurssien vaihdellessa. Nuorille rajojen asettaminen on ongelmallista. Vanhemmilla ei ole hallinnassa lasten tai nuorten päivärytmin ja ns. ruutuajan vahtiminen. Lisäksi seksuaalisuus korostuu vuotiailla tytöillä, joiden poikaystävät ovat täysi-ikäisiä. Myös nuorten suhtautuminen kannabikseen on vapautunut, mikä näkyy ammattikoulussa. Nuoret pyrkivät myös aikuistumaan liian nopeasti ja 16-vuotiaat hankkivat oman asunnon, joista on vaarana muodostua ns. bilekämppiä ja jolloin vaarana on koulun keskeytyminen. Eri hallintoaloilla on ollut aika rauhallista, mutta pysyvä huoli on pienestä osasta lapsia ja nuoria on koko ajan. Valitettavaa on todeta se, että huonovointisten perheiden ja lasten määrä on lisääntynyt ja ongelmat ovat selvästi syventyneet. Em. mainittujen perheiden kanssa joudutaan tekemään toistuvasti ja pitkään töitä. 4 LASTENSUOJELUN TARVE KUNNISSA Lastensuojelun tarve ja lastensuojelun piirissä olevien asiakkaitten määrä on kasvanut kaikissa Vakka-Suomen kunnissa selkeästi Uudenkaupungin kaupunkia lukuun ottamatta. Lapsiperheiden kanssa tehtävä ennaltaehkäisevään työhön on panostettu, erityisesti Uudessakaupungissa ehkäisevällä perhetyöllä. Lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt lähes kaikissa Vakka-Suomen kunnissa, Taivassalossa pysynyt lähes samana vuoteen 2012 verrattaessa. Lastensuojelutarpeen selvityksiä on tehty huomattavasti enemmän, mikä viittaa siihen että ilmoituksia on tullut uusista, ei asiakkaina olevista lapsista ja nuorista. Myös uusien kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on noussut Laitilassa ja Uudessakaupungissa. Positiivista on se, että laitossijoitusten määrä on vähentynyt. Huolestuttavaa on se, että toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut. Neuvolan perhetyöhön on panostettu kaikissa kunnissa, mikä näkyy sekä käyntien että perheiden määrien nousussa. (Taulukko 6.) Päiväkodissa on suuren huolen vyöhykkeellä enemmän lapsia kuin edellisellä vuonna (Laitilasta ei vertailua). Päivähoidossa on käytössä huolen vyöhykkeet-mittari. Huolen vyöhykkeistössä työntekijöiden lapsista kokema huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on 'ei huolta tilanne' ja toisessa ääripäässä 'suuren huolen tilanne', jossa työntekijä kokee lapsen olevan välittömässä vaarassa. Huolen vyöhykkeitä on neljä. Vyöhykkeet jakautuvat 7 huolen asteeseen (katso tarkemmin liite 2). 4

6 Keväällä 2012 on mitattu päivähoidon henkilökunnan kokemaa huolta päivähoidossa olevien lasten tilanteesta. Päivähoidon piirissä olevat 0 6-vuotiaat lapset voivat pääsääntöisesti hyvin. Suuren huolen määrä on kuitenkin lisääntynyt verrattaessa edelliseen vuoteen (vuonna ). TAULUKKO 26. Päivähoidon piirissä olevien 0-6-vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna 2012* Ei huolta Pieni huoli Harmaa vyö- Suuri huoli Lapsien lkm 1 2 ja 3 hyke 4 ja 5 6 ja 7 mittauksessa Kustavi Laitila 0 Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Kasvatus- ja perheneuvonnan palveluiden käyttö eri kunnissa tilastoidaan tarkasti. Se ei kuitenkaan kerro suoraan palvelujen tarpeesta, vaan pikemminkin palvelujen tarjonnasta ja sitä myötäilevästä käytöstä. Tilanne on parantunut kunnissa aikaisemmista vuosista terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen myötä, kasvatus- ja perheneuvolan saatavuus on parantunut ja neuvolan perhetyön / muun perhetyön saatavuus on edelleen parantunut. Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakasmäärät kasvoivat selkeästi vuonna 2011 (2009/364, 2010/ /354). Vehmaalla ei käytetty Perheneuvolan palveluita. Keskimäärin kasvatus- ja perheneuvonnan alle 18-vuotiaita asiakkaita Vakka-Suomessa oli noin 57 asiakasta 1000 asukasta kohti, joka on suhteellisesti sama määrä kuin muualla Suomessa. (taulukko 25.) Taulukossa Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja (liite 5) näkyy selkeästi kasvatus ja perheneuvolan käyntimäärien lasku, ja asiakkaina olevien perheiden määrän nousu vuonna Palveluja on pystytty järjestämään useammalle perheelle. Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten määrä on 2011 lisääntynyt Vehmaalla ja Taivassalossa, Uudessakaupungissa selkeästi vähentynyt ja Laitilassa pysynyt samana. Avohuollossa olevien asiakasmäärä myötäilee muun maan keskiarvoa, Kustavissa (10,2%) ja Vehmaalla (14%) selkeästi prosentuaalisesti maan keskiarvoa suurempi (Taulukko 23). Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia 2010 ja 2011 oli suhteellisesti eniten Taivassalossa ja lukumääräisesti eniten Uudessakaupungissa. Kustavissa ei ollut yhtään sijoitettua, Pyhärannassa alle 5 sijoitettua. Yhteensä kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli Vakka-Suomessa 70 vuonna 2010 ja 69 vuonna Sosiaalipäivystys tapahtumia on ajalla viikonloppuisin ja arkipyhinä ollut yhteensä 61 kpl. Näistä tehtävistä kahdessakymmenessä (20) on hoidettu lapsen kiireellisen hoidon- ja huolenpitotarpeen arviointia, kahdeksantoista (18) tehtävää on tullut tehtävänä alaikäisen muut erityisvaikeudet, kymmenessä (10) on ollut kyseessä perhe- ja lähisuhdeväkivalta, kuudessa (6) tehtävässä on ollut kyseessä lapsen huolto- ja tapaamisriidat, neljässä (4) kasvatusriidat, kahdessa (2) päihteidenkäyttö, yhdessä kriisitilanne ja yhdessä asunto-ongelma. 5

7 Päivystystapahtumia arki-iltoina, jolloin jokaisen kunnan sosiaalijohtaja hoitaa oman kuntansa päivystyksen, on ollut yhteensä 68 eli vuoden 2013 aikana on ollut yhteensä 129 päivystystapahtumaa. 6

8 Taulukko 2. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Ehkäisevä lastensuojelutyö lapsiperheiden sosiaalityö perhetyö (lapset/perheet) /2 3 83/39 20/8 lapsiperheiden toimeentulotuki Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset (kaikki) lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet) 18/ /28 sijaishuolto jälkihuolto neuvolan perhetyö käynnit/perheet 1/1 5/5 312/ 83 2/1 ensi- ja turvakoti Taulukko 3. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Ehkäisevä lastensuojelutyö lapsiperheiden sosiaalityö perhetyö (lapset/perheet) 0 78/30 6/3 17/7 83/40 lapsiperheiden toimeentulotuki Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset (kaikki) lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet) 8/4 135/76 21/14 23/ sijaishuolto jälkihuolto ensi- ja turvakoti neuvolan perhetyö käynnit/perheet 0 130/24 39/10 20/3 270/96 7

9 Taulukko 4. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain vuonna 06/ Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Ehkäisevä lastensuojelutyö lapsiperheiden sosiaalityö perhetyö (lapset/perheet) 0 35/16 3/3 1 46/28 0 lapsiperheiden toimeentulotuki Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset (kaikki) lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet) 9/5 88/ /8 172 sijaishuolto jälkihuolto ensi- ja turvakoti neuvolan perhetyö käynnit/perheet 2/1 83/32 + vanhempien ryhmän kokoontumisia 7 17/9 8/6 153/55 6/5 Taulukko 5. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain ajalla Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Ehkäisevä lastensuojelutyö lapsiperheiden sosiaalityö perhetyö (lapset/perheet) 0 6/3 53/52 0 lapsiperheiden toimeentulotuki Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset (kaikki) lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet) 11/7 92/ 26/18 193/139 sijaishuolto jälkihuolto ensi- ja turvakoti neuvolan perhetyö käynnit/perheet 2/1 83/32 + vanhempien ryhmän kokoontumisia 7 330/102 8

10 Taulukko 6. Vakka-Suomen lastensuojelua kuvaavia lukuja kunnittain ajalla Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Ehkäisevä lastensuojelutyö lapsiperheiden sosiaalityö perhetyö (lapset/perheet) 1/1 13/8 10/7 53/35 1/1 lapsiperheiden toimeentulotuki Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojeluilmoitukset (kaikki) lastensuojelutarpeen päättyneet selvitykset lastensuojelun sosiaalityö (lapset/perheet) 12/ /26 181/123 sijaishuolto jälkihuolto ensi- ja turvakoti neuvolan perhetyö käynnit/perheet 8/1 170/41 1/1 15/11 299/117 25/11 5 KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 Vakka-Suomen keskeiset strategiset päämäärät ovat: 1. Hyvä lapsuus ja hyvän lapsiperheiden arjen turvaaminen Tavoite vuodelle 2013: Varhaisen puuttumisen mallin edelleen mallinnus ja käyttöönotto kaikissa Vakka-Suomen kunnissa Toteutuminen: - Neuvolatyössä kehitetty päihdekysely - Päihdepilotin kautta saatu toimintamalli ja terveyskeskuksen henkilökunnalle koulutusta. - Koulunsa keskeyttäneet ohjataan nuorisolain edellyttämällä tavalla etsivän nuorisotyön piiriin. 2. Palveluiden järjestäminen yhteistyössä Tavoite vuodelle 2013: Vuoden 2013 aikana saadaan kaikki keskeiset prosessit eri toimialoilla kuvattua (neuvola, oppilashuolto, nuorisotyö, lastensuojelu, perheneuvola) Toteutuminen: - Alueella on kuvattu lastensuojelun, neuvolan ja etsivän nuorisotyön (Uusikaupunki) prosessit 9

11 - Perheneuvolan ja oppilashuollon prosessit kesken - Nuorisoperhetyön pilotissa tehtiin varhaisen puuttumisen malli, joka kuvattu kuntakohtaisesti prosessiksi 3. Hyvinvoiva henkilöstö Tavoite vuodelle 2013: Osaamisen vahvistamisessa pyritään selkiyttämään ja konkretisoimaan ennaltaehkäisevää työtä. Esimerkiksi yhteisillä koulutuksilla, joissa aiheena voisi olla puheeksiottaminen ja vuorovaikutustaidot. Toteutuminen: - Lapsiperheissä työskentelevä henkilöstö vaihtelee. Neuvolan perhetyön ja lastensuojelun perhetyön työnjako sovitaan säännöllisin väliajoin. - Lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä on liian vähän, saatavuus ja vaihtuvuus on suurta. Pätevät sosiaalityöntekijät alueella varmistaisivat sen, että työ olisi laadukasta ja kustannukset eivät nousisi. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa Uudessakaupungissa, Vehmaalla ja Pyhärannassa. - Päihdepilotin kautta saadut koulutukset terveyskeskusten henkilökunnalle 4. Kustannustehokas ja vaikuttava verkostomainen palvelurakenne, jossa ennaltaehkäisy painottuu ja johon luottamusmiehet ovat sitoutuneet. - Nuorisoperhetyöllä päihteitä vastaan Vakka-Suomessa hanke , jonka työstämä Varhaisen tuen mallit on otettu käyttöön Uudessakaupungissa, Pyhärannassa ja Vehmaalla, Kustavi-Taivassalossa; Laitilassa on vielä valmistelu kesken - Seudullinen perhetukikeskus-pilottihanke on kuntien päätöksentekokäsittelyssä 2010, päättyy lokakuussa Lastensuojeluprosessit on pääosin kuvattu ja ne sijoitetaan Vakka-porttiin. Keskeiset osahankkeet ja niiden toteutuminen: 1. Ehkäisevän työn koordinointi Vakka-Suomessa - Seudullinen perhetukikeskus-pilottihanke päättyi syksyllä Hyvän elämän lähtökohdat ja varhaisen puuttumisen säännöt lapsille ja nuorille - Huomioidaan tulevaisuudessa seudulle tehtävässä uudessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa 3. Syrjäytymisen riskien tunnistaminen, koulunsa keskeyttäneiden tukimalli ja etsivän nuorisotyön malli - Etsivän nuorisotyön malli Laitilassa, Uudessakaupungissa ja Pyhärannassa; Taivassalo ja Kustavi ostavat etsivän nuorisotyön Laitilasta 4. Asiakasprosessien ja asiakassuunnitelmien kehittäminen - Asiakasprosessien ja suunnitelmien kehittämistä käsitellään sosiaalijohdon kokouksissa 5. Lastensuojelun osaamisen johtaminen ja rekrytointimalli 10

12 6. Lastensuojelun kustannusten kirjaaminen ja mittarien kehittäminen - Seudun kunnat mukana Tietohyöty-hankkeessa 7. Asiakasvaikuttavuuden mittaaminen 8. Seutukunnallinen palvelujen yhteissuunnittelu ja palveluvalikon kehittäminen 6 PALVELUT VAKKA-SUOMESSA Lapsiperheiden palvelut on resurssoitu eri tavalla Vakka-Suomen kunnissa. Taulukoissa 7 ja 8 on havainnollistettu palveluiden saatavuus kunnittain. Taulukoiden tiedot perustuvat seutukunnan johtavien viranhaltijoiden itsearviointiin. Taulukoissa arvioidaan lastensuojelun sekö lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen nykytilaa henkilöstöresurssien näkökulmasta vuoden 2013 joulukuun tilanteen mukaisesti Lastensuojelun palvelut Työnohjaus lastensuojelutyön tukijärjestelmänä kaikissa kunnissa toimii hyvin. Lastensuojelun ydinosaamisessa on puutetta pätevien sosiaalityöntekijöiden puutteen vuoksi, erityisesti Uudessakaupungissa ja Vehmaalla. Taivassalossa ei ole ollut lastensuojelun perhetyöntekijän palveluita saatavilla. Kaikkiin kuntiin kaivattiin lisäpanostusta myös kasvatus- ja perheneuvolasta saataviin palveluihin. Konsultaation käyttö on myös mahdollistettu, kun Vakka-Suomen kunnat ostavat lastensuojelun juridista konsultaatiota Vasso Oy Ab ltä. Lastensuojelun asiakkuutta aiheuttavat eniten nuorten päihde- ja mielenterveysongelmat sekä vanhemmuuden ongelmat. Lastensuojeluilmoitusten suuresta määrästä huolimatta käsittelyaikoja on pystytty noudattamaan ja asiakassuunnitelmia arvioimaan. Huomioitava on jatkossa palautteen kerääminen asiakkailta toiminnan ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Myös työntekijöiden itsearvioon tulisi kiinnittää huomiota ja kehittää mittareita. Lastensuojelun kustannuksia seurattaessa on jokainen kunta panostanut avohuollon tukitoimiin, mikä on näkynyt kustannusten laskuna sijaishuollon osalta. Vuoden 2013 kustannukset avohuollon tukitoimissa on vähentynyt Vehmaan ja Laitilan osalta, kun taas sijaishuollon kustannukset ovat nousseet. Tähän saattaa vaikuttaa tilastointi tapa. 6.2 Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Lastenneuvolan osalta voidaan todeta, että palvelut ja työntekijä resurssit ovat kunnossa muilta kuin perhetyön osalta. Neuvolan perhetyön osalta on palvelua tarvitsevien perheiden määrä ja käyntimäärät nousseet. Tämä ehkäisevä palvelu on pystytty tuottamaan perheiden tarvitsemaan tarpeeseen. Tärkeää on huomata, että väkivallan seulonta ja päihdekysely ovat kaikkien neuvolatyöntekijöiden käytössä ja nämä tehdään säännöllisesti äideille lapsen ollessa tietyn ikäinen. Tulisikin kiinnittää jatkossa huomiota myös isille tehtäviin seuloihin ja kyselyihin. Äitiysneuvolassa työntekijä resurssit tuntuvat olevan kunnossa ja seulonnat ja kyselyt tehdään säännöllisesti. Esikoislapsen syntymän jälkeinen kotikäynti pystytään toteuttamaan lähes aina. 11

13 Kouluterveydenhuollossa on kouluterveydenhoitajan resurssit kohdallaan ja terveydenhoitajan tarkastukset pystytään toteuttamaan vuosittain. Koululääkärin ja psykologin työpanosta kaivattaisiin lisää Uuteenkaupunkiin. Päivähoidossa henkilökuntaa on ollut riittävästi suhteessa lasten määrään. Pyhärannassa ja Kustavissa on pulaa erityisopettaja palveluista. Myös tarvittavista erityisryhmistä ja puheterapiapalveluista on pulaa. Koulutoimen oppilashuoltopalveluissa on suuriakin eroja alueella. Koulukuraattorin palveluita on ollut riittävästi saatavilla ainoastaan Pyhärannassa, muissa kunnissa palvelua on tarjolla, mutta ei riittävästi ja Kustavista palvelu puuttuu kokonaan. Kuraattoripalveluja on saatavilla paremmin yläkoulussa kuin alakoulussa. Koulussa on kuitenkin panostettu avustajaresursseihin, jotka ovat kaikissa kunnissa riittävät, myös luokkakoot ovat olleet sopivia ja luokanopettajan lisäopetusresurssit riittäviä. Integraatiomahdollisuudet erityisopetukseen nähdään joka kunnassa riittämättömiksi. Tärkeää on, että jokaiselle erityisoppilaalle laaditaan HOJKS ja se tarkistetaan vuosittain. Taulukko 7. Seurantataulukko ajalla Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo U:ki Vehmaa Asiakkaiden määrät kunnittain 1/12=( ), 2/12=( ), 13=( ) 1/ 2/ 13 1/ 2/ 13 1/ 2/ 13 1/ 2/ 13 1/ 2/ / 2/ Asiakaslasten määrä/työntekijä Lastensuojelutarpeen selvitykset Avopalvelujen asiakkaat Uudet sijoitukset Sijaishuoltoasiakkaat Jälkihuoltoasiakkaat Päättyneet ls-asiakk. kunnittain Lastensuojelutyön tukijärjestelmät kunnittain Työnohjauksen järjestäminen toteutuu suunnit. toteutuu toteutuu toteutuu Ls:n ydinosaaminen, osaamisen toteutuu toteutuu toteutuu pätevien työntekijöiden vajeet, täydennyskoulutus ja -koulutuksen toteutuminen puute työntekijöiden puute Lastensuojelun työparit ja työparien toteutuu toteutuu toteutuu osittain toteutuu (os- käyttö topalvelu) Konsultaation käyttö toteutuu toteutuu toteutuu toteutuu toteutuu Asiakkuuden tarvetekijät, asiakasprosessien toimivuus ja vaikuttavuus kunnittain Riskiolojen kehitys ls:n tarvetta aiheuttavat tekijät pien ong./ tyttöjen lenterveys- ja gelmat, van- vanhem- nuorten nuorten mie- nuorten on- nuorten psyk.onge päihde ongelmat ongelmat hemmuuden päihde- ja lmat/nuort miel.terv. en päih- Vanhemmuuden ongelmat, nuorten ongelmat 12

14 Asiakassuunnitelmien ajantasaisuus ja arviointi Lastensuojeluprosessien toimivuus Asiakkaiden kokema vaikuttavuus (työntekijän arvio) Asiakkaiden kokema hyöty ja asiakaspalautteen koonti (asiakkaan arvio) Lastensuojeluasioiden käsittelyajat ong. toteutuu toteutuu hyvä hyvä (suull.) toteutuu deong/psy k ong. kohtalainetain toteutuu toteutuu toteutuu osit- kohtalainelaisestlaisesti toimii kohta- osittain toimii kohta- kohtalainen hyvä kohtalainen kohtalainen ei kerätty ei toteudu asiakaspalaute asiakaspalautetta kerätty, ei lserittelyä ei kerätty kohtalainen toteutuu toteutuu toteutuu kohtalaisesti Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kustannukset, 2010 Avohuollon tukitoimet Lapsen kiireelliset huostaanotot/ huostaanotot/sijaishuolto Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kustannukset, 2011 Avohuollon tukitoimet Lapsen kiireelliset huostaanotot/ huostaanotot/sijaishuolto Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kustannukset, 2012 Avohuollon tukitoimet Lapsen kiireelliset huostaanotot/ huos- taanotot/sijaishuolto Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kustannukset, 2013 Avohuollon tukitoimet Lapsen kiireelliset huostaanotot/ huos- taanotot/sijaishuolto 13

15 Taulukko 8. Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut Vakka-Suomessa 2013 / Joulukuun tilanne Vaihtoehdot: 1. Palvelu puuttuu 2. Palvelua on tarjolla mutta ei riittävästi 3. Palvelu on kunnossa / normi on täytetty saata- Joidenkin ehkäisevien lastensuojelupalveluiden vuus Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa LASTENNEUVOLA Enintään 340 lasta / kokopäiväinen terveydenhoitaja Vähintään 10 terveydenhoitajan tapaamista ennen 1 vuoden ikää Koko neuvolauran aikana vähintään 16 terveydenhoitajan tarkastusta Koko neuvolauran aikana vähintään 5 lääkärintarkastusta Neuvolan perhetyöntekijä riittävästi käytettävissä Tehdään äidin masennuksen seulonta luotettavalla ja pätevällä menetelmällä viimeistään lapsen ollessa 6-8 vk (ellei tehty äitiysneuvolan jälkitarkastuksessa) Äideille perheväkivallan (myös henkinen) ja lapsiin kohdistuvan väkivallan seulonta viimeistään lapsen ollessa 6kk ¹ Äideille päihdekysely lapsen ollessa 6kk-1v.¹ 3 -vuotiaat jotka eivät vielä puhu kahden sanan lauseita ohjataan puheterapeutin konsultaatioon² Ainakin 4-vuotistarkastuksessa LE- NE (Leikki-ikäisen neurologinen arvio) käytössä² Kotikäyntien toteutuminen ÄITIYSNEUVOLA Vähintään käyntiä ensisynnyttäjillä (väh käyntiä uudelleensynnyttäjät) joista 2 lääkärissä¹ (5kk) 3 (5kk) 3 (5kk) 3 (5kk) 3 (5kk) 3 (5kk) 3(1v) 3 (4kk ja 1,5v) 3 (1v) 3 (1v) 3 (1v) 3 (1v) Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa 14

16 Päihteiden puheeksiotto ja päihdekysely ensimmäisellä käynnillä¹ Jaksamisen puheeksiotto ja masennuskysely jälkitarkastuksessa¹ (masennuskysely lastenneuvolan puolella) Kotikäyntien toteutuminen (esikoislapsi) Perhevalmennuksen toteutuminen (esikoislapsen osalta) Voimavarahaastattelu (esikoislapsen kohdalla, toinen käynti terveydenhoitajan luona) KOULUTERVEYDENHUOLTO Enintään 600 oppilasta/kouluterveydenhoitaja (mikäli useampi koulu, oppilasmäärä pienempi)¹ Koululääkärillä 1 työpäivä /vko/500 oppilasta¹ Vähintään 3 laaja-alaista (kouluterveydenhoitaja ja lääkäri) terveystarkastusta peruskoulun aikana¹ Terveydenhoitajan tarkastukset vuosittain¹ TERVEYDENHUOLLON ERITYISTYÖNTEKIJÖIDEN PALVELUT Psykologin palveluita riittävästi saatavilla neuvolaterveydenhuollossa¹ Psykologin palveluita riittävästi saatavilla kouluterveydenhuollossa ( oppilasta /psykologi)³ Toimintaterapeutin palveluita riittävästi saatavilla neuvolaterveydenhuollossa¹ SOSIAALITOIMI Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Kasvatus- ja perheneuvolapalveluita riittävästi saatavilla Lastensuojelun perhetyötä riittävästi saatavilla Sosiaalityöntekijän palveluita riittävästi saatavilla

17 Kunnassa on vähintään yksi pätevä sosiaalityöntekijä PÄIVÄHOITO Henkilökuntaresurssien riittävyys suhteessa lasten määrään Kaikille erityistä tukea tarv. lapsille laaditaan kuntoutussuunnitelma 11- v. oppivelvollisuuden piirissä oleville laadittu HOJKS Varhaiskasvatuksen erityisopettajapalvelut Erityisavustajapalvelut Tarvittavat erityisryhmät ovat saatavilla Varhaisen tuen tiimi Varhaiskasvatuskeskustelut vanhempien kanssa toteutuvat säännöllisesti Erityispalveluja käytettävissä (muita?) , puheterapiapalveluista 3 pulaa Muut moniammatilliset ryhmät toimivat KOULUTOIMEN OPPILASHUOLTOPALVELUT Koulukuraattori riittävästi saatavilla esiopetuksessa ( oppilasta/kuraattori)³ Koulukuraattori riittävästi saatavilla alakoulussa ( oppilasta/kuraattori)³ Koulukuraattori riittävästi saatavilla yläkoulussa ( oppilasta/kuraattori)³ Koulupsykologi riittävästi saatavilla esiopetuksessa ( oppilasta/psykologi)³ Koulupsykologi riittävästi saatavilla alakoulussa ( oppilasta/psykologi)³ Oppilashuoltotyöryhmän toiminta Vakka-Suomen toimintaohjeiden mukainen Avustajaresurssit ovat riittävät Kustavi Laitila Koulupsykologi riittävästi saatavilla yläkoulussa ( oppilasta/psykologi)³ Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa 16

18 Luokkakoot ovat sopivat Luokanopettajan lisäopetusresurssit ovat riittävät Samanaikaisopetuksen resurssit ovat riittävät Osa-aikaisen erityisopetuksen resurssit ovat riittävät Integraatiomahdollisuudet erityisopetukseen ovat riittävät Erityisluokkaresurssit ovat riittävät Kaikilla erityisoppilailla on laadittu HOJKS HOJKS:t päivitetään vähintään kerran vuodessa ¹ Sosiaali- ja terveysministeriön suositus. ² Oikea-aikaisuus, pätevä ja luotettava menetelmä, sovellettu myös VSSHP:n kielihäiriö-hoitoketjua sekä 7/09 voimaan tulevaa neuvola-asetusta. 3 Stakes. 5 Sosiaalihuoltolaki / Laki lasten päivähoidosta 7 VAKKA-SUOMEN SOSIAALIJOHDON ARVIO Vakka-Suomen sosiaalijohtajien arvio on tehty hyvinvointitilinpäätöksen 2011 tilastotietoja hyödyntäen. Tilastotaulukot ovat liitteessä 3. Osittain näissä tilastoissa on vuoden 2012 lukuja, ja vuoden 2013 tilastot valmistuvat vasta kevään ja kesän 2014 aikana, joten niiden hyödyntäminen ei ole vielä mahdollista. Väestö määrän muutos vuosina on ollut negatiivinen Laitilaa (+54) ja Kustavia (+3) lukuun ottamatta. Lapsiperheiden osuus perheistä on, Laitilaa lukuun ottamatta, kunnissa vähentynyt. Lapsiperheiden osalta väestön kehityksen kasvun tavoitteissa ei ole onnistuttu toivotulla tavalla Yksinhuoltaja perheiden määrä on kasvanut erityisesti Taivassalossa ja Kustavissa. Taivassalossa ja Kustavissa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on suurempi (Kustavi 24,2%, Taivassalo 21,6%) kuin koko maan keskiarvo (20,3%). Muissa kunnissa yksinhuoltajaperheiden määrä on pysynyt samana tai vähentynyt. Keskeinen haaste onkin vanhemmuuden tukemisessa ja yhteistyössä, jotta erilaisten perheiden (yksinhuoltajien, uusperheiden, ydinperheiden) tarpeisiin osattaisiin vastata oikea-aikaisesti. Perheiden lisääntyneeseen palvelutarpeeseen on pyritty vastaamaan lapsiperheiden kotipalvelulla ja neuvolan perhetyöllä. Vakka-Suomessa on sekä keskiasteen että korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrä noussut. Myönteistä on ollut myös nuorten työttömien määrän sekä rikollisuuden väheneminen. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetyt tukitoimet ovat olleet toimivia Tilastot osoittavat pitkäaikaistyöttömyyden olevan edelleen kasvamassa. Pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa on ongelmia laajemmin koko järjestelmän taholla. Ongelmaa tulisi selvitellä yhdessä sosiaalitoimen, te-toimiston ja terveydenhuollon kanssa. Ote työstä luo tulevaisuutta on Varsinais- 17

19 Suomen elinkeino, -liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Vakka Suomen kuntien (Kustavin, Taivassalon, Vehmaan, Pyhärannan kunnat ja Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungit) yhteinen hanke, jolla pyritään tehostamaan eri hallintokuntien yhteistyötä ja vaikuttamaan pitkäaikaistyöttömyyteen. Hanketta hallinnoi Uusikaupunki. Kehittämistyön kohteena ovat nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Mielenterveyskäyntien määrän selkeä väheneminen perusterveydenhuollossa selittyy riittämättömillä alueellisilla resursseilla. Lasten psykiatrian hoitopäivien selvä lisääntyminen johtuu tekemättömästä työstä vanhempien kanssa. Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrä on vähentynyt johtuen resurssipulasta muissa kunnissa paitsi Laitilassa. Toisaalta perheiden tilanteiden kriisiytyminen johtaa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrän kasvuun. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet hieman asiakasmäärien lisääntyessä. Pitkään toimeentulotukiasiakkaana olleiden osalta myös ongelmat ovat monimutkaistuneet. Samoin indeksikorotukset ovat nousseet huomattavasti. Psykiatrisessa hoidossa laitoshoidon määrä on nousut huomattavasti. Indikaattorien osoittama psykiatrisen hoidon väheneminen kertoo ensisijaisesti avopalveluiden heikentymisestä ja siitä että osa lapsista voi psyykkisesti todella huonosti. Mielenterveysongelmien määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt missään ikäryhmässä. 18

20 Liite 1. Toimijaverkosto. Vakka-Suomen lastensuojelun verkosto ja sen tarjoamat palvelut Lastensuojelu, sosiaalitoimi, perheneuvolat ja terveyskeskukset kunnittain: UUSIKAUPUNKI Sähköposti: Sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaalityön johtaja Maria Silver Sosiaalityöntekijät Lastensuojelu: Heikki Manninen, Jatta Kurppa, Kirsi Gyldén Nuorisotyön ohjaaja: Simo Welling Sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Pentti Lönnroth, sij. osa-aikaisesti Martta Koski Aikuissosiaalityö: Anu Hukka, Tapio Nummela Perhetyön ohjaaja Leena Laaksonen Perhetyöntekijät Tuula Peltonen, Seija Yli-Pentti, Meri Halonen Perheneuvola psykologit Tiina Suopajärvi, Laura Hällström sosiaalityöntekijä Leila Myllyoja Päivähoidon johtaja Kirsi Häkkinen Koulukuraattorit Maarit Haanpää, Antti Lehmus LAITILA Sähköposti: Sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantanen Sosiaalityöntekijät Kati Askola, Sami Allén, (erityissosiaalityöntekijä) Teemu Melan Sosiaalityön palveluohjaaja Anitta Keskitalo Perhetyöntekijät Hanna Aalto ja Linda Mattson Laitilan mielenterveysyksikkö: Yksikön johtaja Tita Koski-Stenholm (aikuiset) Sosiaali- ja koulutoimen yhteinen psykologi: Anna-Maria Hjerppe Perheneuvola: va. sosiaalityöntekijä Merja Lemmetti (psyk.sairaanhoitaja) työsuhteisiin valittu tekijät, julkaistaan myöhemmin, täyttö psykologi Pauliina Lumme (virkavapaalla), sijaisena psykologi Hanna Alanissi koulukuraattori Kristiina Kaupinsalo kouluterveydenhoitaja Marja-Liisa Helenius kouluterveydenhoitaja Sari Hyytiä Sekä muutamassa koulussa: terveydenhoitaja Sari Seikola Neuvola: terveydenhoitaja Arja Varjonen terveydenhoitaja Ulla-Maija Koivusalo terveydenhoitaja Monica Mäenpää Päivähoidon johtaja: va. Riikka Suvanto & Taija Jalonen 19

21 VEHMAA Sähköposti: peruspalvelujohtaja Raija Korkala sosiaalityöntekijä va Sanna Lindroos palveluohjaaja Sanna Lindroos (va sosiaalityöntekijä) varhaiskasvatusjohtaja Hanne Ahtiainen vapaa-aikasihteeri/koulukuraattori Suvi Valtonen PYHÄRANTA Sähköposti: sosiaalijohtaja: virka täyttämättä sosiaalityöntekijä: virka täyttämättä kotihoidon ohjaaja Kaisa Kurtakko-Hattula vapaa-aikasihteeri KatjaTörrönen, etsivä nuorisotyö perhetyöntekijä + koulukuraattori Sanna Ernholm TAIVASSALO Sähköposti: Peruspalvelujohtaja Marika Polso Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Liisa Hankavuori Perhetyöntekijä Varhaiskasvatuksen johtaja Sanna Laakso Koulukuraattori Jani Korhonen KUSTAVI Sähköposti: Sosiaalisihteeri Marika Lehtinen Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Liisa Hankavuori Perhetyöntekijä: Eija Laihonen-Aalto Koulukuraattori Jani Korhonen Päiväkodinjohtaja: Päivi Lehtonen 20

22 ENNALTAEHKÄISEVÄ TERVEYDENHUOLTO (Uudenkaupungin perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella) Osastonhoitaja Päivi Kivinen puh Varaesimies terveydenhoitaja Tytti Hyytiä puh Kaikilla ennaltaehkäisevän terveydenhuollon työntekijöillä on sähköpostiosoite Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Uudenkaupungin koulut: Terveydenhoitaja Meri Usvala puh Pohitullin ja Saarniston koulu Terveydenhoitaja Kaarina Vikman puh Kalanti, Männäisten koulu -Lokalahden ja Pyhämaan koulu Terveydenhoitaja Soile Mäkelä puh Kalanti, yläkoulu Terveydenhoitaja Anne Jussila puh Viikaisten koulu ja Uudenkaupungin lukio Terveydenhoitaja Regina Harikkala puh ammatti- ja aikuisopisto Novida Terveydenhoitaja Susan Aitamurto puh Hakametsän koulu Pyhärannan koulut: Terveydenhoitaja Outi Nivola (sij. Jenni Turpeinen) puh Vehmaan ja Taivassalon koulut: Terveydenhoitaja Sari Jalava puh Kustavin koulu: Terveydenhoitaja Anne Salomaa puh Lastenneuvolat Uudenkaupungin pääterveysasema: Terveydenhoitaja Raija-Leena Reivonen puh Terveydenhoitaja Taru Elo puh Kalannin lastenneuvola: 21

23 Terveydenhoitaja Soile Mäkelä puh Pyhärannan lastenneuvola: Terveydenhoitaja Outi Nivola (sij. Jenni Turpeinen) puh Vehmaan lastenneuvola: Terveydenhoitaja Annika Heinonen puh Taivassalon lastenneuvola: Terveydenhoitaja Taina Flemming puh Kustavin lastenneuvola: Terveydenhoitaja Anne Salomaa puh Neuvolan perhetyö Perhetyöntekijä, terveydenhoitaja Päivi Tapani puh toimii koko yhteistoiminta-alueella Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat Uudenkaupungin pääterveysasema: Terveydenhoitaja Tytti Hyytiä puh , Terveydenhoitaja Jaana Kantola puh Pyhärantalaiset käyvät Uudenkaupungin äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa Jaana Kantolan vastaanotolla. Vehmaan ja Taivassalon äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola: Terveydenhoitaja Marja Lehtikallio puh Kustavilaiset käyvät Taivassalon äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa. Lääkärin vastaanotto on vain Vehmaalla, jonne menevät myös taivassalolaiset ja kustavilaiset. Muu ennaltaehkäisevä terveydenhuolto -aikuisneuvola ja terveydenhoitajan vastaanotto aikuisväestölle -naisten terveystarkastukset (papaseulonnat) -tartuntatautien ennaltaehkäisy, matkailijoiden rokotukset ja neuvonta -mammografiat (palvelu ostetaan Suomen Terveystalo Oy:lta) -osittain ilmaistarvikejakelu -ravitsemusterapia Uudenkaupungin aikuisneuvola: Terveydenhoitaja Salme Oksanen puh

24 Pyhärannan terveysasema: Terveydenhoitaja Outi Nivola (sij. Jenni Turpeinen) puh Vehmaan terveysasema: Terveydenhoitaja Annika Heinonen puh Taivassalon terveysasema: Terveydenhoitaja Taina Flemming puh Kustavin terveysasema: Terveydenhoitaja Anne Salomaa puh Ravitsemusterapeutti Tuula Pietilä puh toimii koko yhteistoiminta-alueella 23

25 Liite 2 HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ Huolen vyöhykkeistössä työntekijöiden lapsista kokema huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on ei huolta tilanne ja toisessa ääripäässä suuren huolen tilanne, jossa työntekijä kokee lapsen olevan välittömässä vaarassa. Huolen vyöhykkeitä on neljä. Vyöhykkeet jakautuvat 7 huolen asteeseen. I EI HUOLTA VYÖHYKE (1) Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy tai oppii normaalisti ja hänellä on hyvät kasvuolosuhteet. Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia. II PIENEN HUOLEN VYÖHYKE (2-3) Työntekijällä käy pieni huoli tai ihmettely mielessä, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva luottamus omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan suhteellisen helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki myös menee tueksi ja tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen. III TUNTUVAN HUOLEN VYÖHYKE (HARMAA VYÖHYKE) (4-5) Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen työnjako on usein epäselvää tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa. Työntekijä kokee kasvavaa huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä" ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 25 ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun työntekijöiltä. IV SUUREN HUOLEN VYÖHYKE (6-7) Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa. Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät annan työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen. Työntekijä ennakoi, että lapselle/nuorelle/perheelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta heti. Lähde: >kehittäminen>verkostot>dialogisen verkostotyön koordinaattorit>tutustu dialogisiin verkostotyön menetelmiin>huolen vyöhykkeistö. 24

26 Liite 3 Tilastotietoja Vakka-Suomesta 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA Väestö TAULUKKO 1. Väestön määrä ja väestön määrän muutos vuosina ja Muutos (hlö) Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomen seutu Varsinais-Suomi Koko maa

27 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotiaiden lasten osuus väestöstä 1 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotiaiden osuus väestöstä vuotiaiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 37, Laitila: 668, Pyhäranta: 146, Taivassalo: 105, Uusikaupunki: 1008, Vehmaa: 152, Vakka-Suomi: 2116, V-S: ja koko maa: vuotiaiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 34, Laitila: 680, Pyhäranta: 151, Taivassalo: 110, Uusikaupunki: 986, Vehmaa: 152, Vakka-Suomi: 2113, V-S: ja koko maa:

28 Lähde: Sotkanet KUVIO vuotta täyttäneiden osuus väestöstä vuotiaiden määrä vuonna 2011: Kustavi 55, Laitila: 766, Pyhäranta: 209, Taivassalo: 101, Uusikaupunki: 1222, Vehmaa: 196, Vakka-Suomi: 2549, V-S: ja koko maa: vuotiaiden määrä vuonna 2012: Kustavi 50, Laitila: 763, Pyhäranta: 204, Taivassalo: 107, Uusikaupunki: 1187, Vehmaa: 189, Vakka-Suomi: 2500, V-S: ja koko maa: vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 264, Laitila: 1814, Pyhäranta: 483, Taivassalo: 467, Uusikaupunki: 3481, Vehmaa: 550, Vakka-Suomi: 7059, V-S: ja koko maa: vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 275, Laitila: 1866, Pyhäranta: 498, Taivassalo: 485, Uusikaupunki: 3672, Vehmaa: 563, Vakka-Suomi: 7359, V-S: ja koko maa:

29 Lähde: Sotkanet KUVIO 5. Lapsiperheiden osuus perheistä 4 4 Lapsiperheiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 67, Laitila: 905, Pyhäranta: 245, Taivassalo: 153, Uusikaupunki: 1581, Vehmaa: 238, Vakka-Suomi: 3189, V-S: ja koko maa: Lapsiperheiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 66, Laitila: 915, Pyhäranta: 238, Taivassalo: 139, Uusikaupunki: 1535, Vehmaa: 227, Vakka-Suomi: 3120, V-S: ja koko maa: Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Aviopari ja lapsia sisältää vuodesta 2002 lähtien myös rekisteröidyssä parisuhteessa ja lapsia. Kotitalouden muodostavat ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä, tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat). 28

30 Lähde: Sotkanet KUVIO 6. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 5 5 Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2010: Kustavi: 17, Laitila: 156, Pyhäranta: 35, Taivassalo: 29, Uusikaupunki: 327, Vehmaa: 45, Vakka-Suomi: 609, V-S: ja koko maa: Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2011: Kustavi: 16, Laitila: 160, Pyhäranta: 27, Taivassalo: 30, Uusikaupunki: 308, Vehmaa: 43, Vakka-Suomi: 584, V-S: ja koko maa: Yksinhuoltajaperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa on äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia tai isä ja alle 18-vuotiaita lapsia. 29

31 Lähde: Sotkanet KUVIO 7. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 6 6 Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. 30

32 Lähde: Sotkanet KUVIO 8. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 7 7 Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 31

33 TAULUKKO 14. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16-vuotiailla 2011: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit TAULUKKO 23. Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä vuoden aikana 2011: % vastaavan ikäisestä väestöstä Kustavi ,2 Laitila ,7 Pyhäranta ,5 Taivassalo ,3 Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi ,6 Varsinais-Suomi ,8 Koko maa ,7 Lähde: Sotkanet 9 8 Taulukoissa 14 olevissa indikaattoreissa ovat mukana kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunta/kuntayhtymä ja valtio). Yksityissektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. (Sotkanet.) 9 Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluvat lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Edellä mainittu indikaattori ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia. Mukana luvuissa ovat kuitenkin myös ne avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset ja nuoret, jos he ovat ennen sijoitustaan olleet lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Eri vuosien hyvinvointitilinpäätösten taulukoiden luvut avohuollon piirissä olevista ja sijoitetuista lapsista saattavat olla erisuuruisia, koska Stakes (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) päivittää lukuja kuntien ilmoittamien korjausten mukaan. 32

34 TAULUKKO 24. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä ja osuus vastaavanikäisistä lkm osuus lkm osuus lkm osuus lkm osuus vastaavan vastaavan vastaavan vastaavan ikäisistä ikäisistä ikäisistä ikäisistä Kustavi Laitila 13 0,8 11 0,9 14 0,8 23 1,3 Pyhäranta 0 0 Taivassalo 4 1,4 5 1,9 5 2 Uusikaupunki 35 1,2 48 1,7 45 1,6 30 1,1 Vehmaa 8 1,6 8 1,7 8 1,7 9 2 Vakka-Suomi 66 1,1 77 1,3 70 1,2 69 1,2 Varsinais-Suomi 993 1, , , ,3 Koko maa , , , ,4 Lähde: Sotkanet 10 TAULUKKO 25. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana 2011: / alle 18-vuotiasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Lukuihin sisältyvät kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0 17-vuotiaat lapset. 0 = ei tapauksia, tyhjä = vähemmän kuin 5 tapausta. 11 Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja. Kunta voi järjestää palveluja myös muiden lakien perusteella. Mm. tässä kohtaa on hyvä muistaa, että yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin. (SOTKAnet 2008.) 33

35 TAULUKKO 26. Päivähoidon piirissä olevien 0-6-vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna 2012* Läh- Ei huolta Pieni huoli Harmaa vyö- Suuri huoli Lapsien lkm 1 2 ja 3 hyke 4 ja 5 6 ja 7 mittauksessa Kustavi Laitila 0 Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi de: Vakka-Suomen kuntien sosiaalitoimet, päivähoito *Lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeistölle mittaus on tehty kunnallisessa päivähoidossa oleville lapsille varhaiskasvatuksen työntekijöiden ilmoittaman huolen mukaisesti. 34

36 3.4 Pienituloisuus TAULUKKO 27. Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista vuoden aikana % osuus 2009 % osuus 2010 % osuus 2011 % osuus Kustavi 46 4,9 54 6,1 36 4,1 46 5,2 Laitila 313 3, , ,3 Pyhäranta 47 2,1 47 2,1 58 2,6 60 2,7 Taivassalo 29 1,7 29 1,7 31 1,8 35 2,1 Uusikaupunki 842 5, , , ,5 Vehmaa 125 5, , , ,5 Vakka-Suomi , , ,8 Varsinais-Suomi , ,9 Koko maa , , ,9 Lähde: Sotkanet 12 TAULUKKO 28. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo 0 Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja Stakes , Sotkanet Kunnilta kerätään kaksi kertaa vuodessa tietoa toimeentulotuen saajista toimeentulotuen ennakkotilastoa varten. Ennakkotilastossa annetaan tietoa ainoastaan tukea saaneiden kotitalouksien määrästä ja toimeentulotuen menoista. Alkuvuoden tilasto ilmestyy lokakuussa samana vuonna ja koko vuoden huhtikuussa seuraavana vuonna. Toimeentulotuen ennakkotilasto on kuntatilasto ja toimeentulotuen vuositilasto on asiakastilasto. Ennakkotilaston menotiedot ovat hyvin lähellä vuositilaston menotietoja, eli käytännössä samat. Vuositilastossa asiakasmäärät ovat pienempiä kuin ennakkotilastossa, koska vuositilastosta poistetaan kuntakohtaiset päällekkäisyydet. Sama asiakas voi olla tuen saajana useassa kunnassa vuoden aikana. Vuositilastossa pyritään saamaan esiin todellinen asiakasmäärä. Ne kunnat, joissa toimeentulotuen tiedoissa on alle viisi tapausta, ovat salassapitosäännön alaisia tietoja. Siten niitä ei raportoida tilastoihin, vaan ne merkitään pääasiassa puuttuvana tietona. ( Sirkka Kiuru, THL.) (Kysyttäessä suoraan kunnista tietoja, ei ole saatavissa tietoa toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrästä, vaan ainoastaan kotitalouksista.) 35

37 Lähde: Sotkanet ja Tilastokeskus KUVIO 9. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä 13 Lähteet: Sotkanet KUVIO 10. Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajatalouksista Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärä vuonna 2011: Kustavi: 7, Laitila: 47, Pyhäranta: 11, Taivassalo:?, Uusikaupunki: 116, Vehmaa: 22, Vakka-Suomi: 204, V-S: 3857 ja koko maa:

38 TAULUKKO 31. Toimeentulotukimenot euroa/asukas Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet TAULUKKO 33. Velkäjärjestelyhakemusten määrä (hakemukset, jotka on laitettu vireille/asiaa käsitelty ensimmäistä kertaa ko. vuonna) 2011: /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Lähde: Vakka-Suomen kuluttajaneuvonta, Laitila Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien lukumäärä vuonna 2011: Kustavi: -, Laitila: 19, Pyhäranta: -, Taivassalo: -, Uusikaupunki: 57, Vehmaa: -, Vakka-Suomi: 88, V-S: 1304 ja koko maa: Yksinhuoltajakotitaloudella tarkoitetaan tässä seuraavia kotitalouksia: äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia sekä isä ja alle 18- vuotiaita lapsia. (Tässä ei ole huomioitu tapauksia, joissa esim. isovanhemmalla on lapsen huoltajuus.) 15 Noin puolet tapauksista menee käräjäoikeuteen. Lisäksi haetaan myös muita ratkaisuja vapaaehtoisen velkajärjestelyn kautta: 1) sovitaan maksuista suoraan velkojan kanssa 2) kk-lomake seuranta 3) takuusäätiölaina: jos on paljon ison koron lainoja, tehdään takuusäätiön takaama laina. (Vakka-Suomen kuluttajaneuvonta 2006.) 37

39 TAULUKKO 34. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä työnhakijoista keskimäärin vuoden aikana lkm Kustavi 50,3 46,7 55,6 47,3 40,9 9 Laitila 58,8 57,4 44,9 49,6 50,4 121 Pyhäranta 51,9 54,4 39,5 35,9 45,7 37 Taivassalo 36, ,5 21 Uusikaupunki 33,1 34,7 32,4 37,4 40,5 283 Vehmaa 41,5 42,6 37,1 40,1 43,9 29 Vakka-Suomi 40,4 41,9 36,9 40, Varsinais-Suomi 55, ,8 47,7 53, Koko maa 55,7 53,9 48,4 51,9 57, Lähde: KELA Työttömyyspäivärahaa maksetaan kahden järjestelmän kautta. Työttömyyskassoihin kuulumattomat voivat saada Kelalta peruspäivärahaa. Työttömyyskassojen jäsenet voivat saada omasta kassastaan ansioon suhteutettua päivärahaa. Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että palkansaajan työssäoloehto täyttyy. (Henkilö on ollut palkkatyössä 43 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on toiminut yrittäjänä vähintään kaksi vuotta työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa. ) Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä, minkä jälkeen työttömällä voi olla oikeus työmarkkinatukeen. Ikääntyneille työttömille voidaan päivärahaa maksaa 500 päivän jälkeenkin ns. lisäpäiviltä. (KELA.) Työmarkkinatuesta kunnilla on 50 % rahoitusvastuu ja työvoimahallinnolla 50 % rahoitusvastuu. (www.kunnat.net>kuntatalous>budjetointi- ja taloussuunnittelu.) Kela maksaa työmarkkinatukea vuotiaalle työttömälle, joka on saanut enimmäisajan ansio- tao peruspäivärahaa tai joka ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon takia vuotias voi saada työmarkkinatukea vain lomautuksen, sääesteen tai työtaistelutoimenpiteestä johtuvan työesteen ajalta. Työmarkkinatukea maksetaan sekä työttömyyden perusteella että työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta. Näitä toimenpiteitä ovat työvoimapoliittiset toimenpiteet (työvoimapoliittinen koulutus, ammatinvalinta ja kuntoutustoimenpide, työharjoittelu ja työelämävalmennus), kuntouttava työtoiminta sekä matka-avustus. Toisin kuin työttömyyspäivärahat, työmarkkinatuki on pääsääntöisesti tarveharkintainen. Tämä tarkoittaa, että hakijan ja tämän puolison/avopuolison tulot vähentävät työmarkkinatukea. (KELA.) 38

40 3.5 Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet TAULUKKO 36. Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) TAULUKKO 37. Työttömyysaste lkm Kustavi 7,6 9,9 6,7 7,8 6,3 33 Laitila 6,3 7 10,0 7,4 6,2 328 Pyhäranta 6,8 8,4 9,5 9,3 8,0 113 Taivassalo 5,4 5,3 9,3 9,6 7,3 77 Uusikaupunki 9,2 7,7 12,3 11,3 9,2 944 Vehmaa 5,4 5,3 8,1 7,7 5,4 80 Vakka-Suomi 7,7 7,3 10,9 9,7 7, Varsinais-Suomi 6,5 7,6 10,5 10,3 9, Koko maa 8,4 8,8 11,3 10,3 9, Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) Työttömyysaste kertoo työttömien prosenttiosuuden työvoimasta (15 64-vuotiaista). Työttömyys on kausiluoneista, minkä vuoksi kannattaa seurata aina tietyn kuukauden lukuja. Joulukuun luvut ovat yleensä vuoden korkeimpia. Siinä näkyvät mm. ammattioppilaitoksista valmistuneet, jotka eivät ole heti saaneet töitä ja vuoden vaihteessa loppuu myös työsuhteita. Jos haluaa seurata minimilukuja, pitää tarkastella huhtikuun tai loka-marraskuun lukuja. (Varsinais-Suomen TE-keskus 2006.) Työttömyyttä seurataan Suomessa kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja SOTKAnetin indikaattoreissa käytettävä työministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. (Sotkanet 2010.) 39

41 TAULUKKO 38. Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä lkm lkm Kustavi 3,4 14,6 0 6,5 2 8,3 2 Laitila 15 10,1 6,3 12, ,5 38 Pyhäranta 23,1 10,1 17,5 14, ,4 15 Taivassalo 15,4 10,0 11,1 8,2 6 19,6 11 Uusikaupunki 17,2 14,9 7,1 11, ,4 105 Vehmaa 16,4 12,1 9 15, ,0 11 Vakka-Suomi 16,6 13,6 7,7 11, ,8 182 Varsinais-Suomi 18,4 15,5 14,4 21, , Koko maa 21,8 17,9 15,6 21, , Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) TAULUKKO 39. Työttömänä alle 25-vuotiaista , % ikäluokasta lkm Kustavi 7,1 7,5 3,1 0 1,4 1 Laitila 6 2,9 5,2 3,5 2,9 25 Pyhäranta 4,3 2,4 4,8 4,3 1,4 3 Taivassalo 16,3 3,6 7,4 4,6 3,0 4 Uusikaupunki 9,9 4,1 8,4 5,5 4,6 72 Vehmaa 6,5 0,9 2,4 3,2 2,1 5 Vakka-Suomi 8,4 3,5 6,7 4,6 3,6 110 Varsinais-Suomi 3,6 5,8 4,6 4, Koko maa 9,5 3,9 6,2 5,1 4, Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) 40

42 TAULUKKO 41. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä 2011: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Sotkanet Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (Sotkanet 2011). 41

43 3.6 Asunto-olot Lähde: Sotkanet KUVIO 11. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2010: Kustavi: 23, Laitila: 245, Pyhäranta: 80, Taivassalo: 38, Uusikaupunki: 438, Vehmaa: 89, Vakka-Suomi: 913, V-S: ja koko maa: Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2011: Kustavi: 24, Laitila: 258, Pyhäranta: 77, Taivassalo: 32, Uusikaupunki: 426, Vehmaa: 70, Vakka-Suomi: 887, V-S: ja koko maa: Ahtaaksi asunnoksi määritellään asunto, jossa on vähemmän kuin yksi huone perheenjäsentä kohti pois lukien keittiö. 42

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2012 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 2 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2011 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VUODEN 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT 5 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Osallisuus Oikeudenmukaisuus Oikea-aikaisuus Osaaminen Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2014-2018. Toteutumaraportti 2014

Osallisuus Oikeudenmukaisuus Oikea-aikaisuus Osaaminen Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2014-2018. Toteutumaraportti 2014 Osallisuus Oikeudenmukaisuus Oikea-aikaisuus Osaaminen Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2014-2018 Toteutumaraportti 2014 Uudenkaupungin sosiaalilautakunta 20.8.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009 2013. Toteutumaraportti 2009 2013/18.6.14

VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009 2013. Toteutumaraportti 2009 2013/18.6.14 Osallisuus Oikeudenmukaisuus Oikea-aikaisuus Osaaminen Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2009 2013 Toteutumaraportti 2009 2013/18.6.14 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOTEUTUMINEN 2.1.

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007. Vakka-Suomen seutukunta

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007. Vakka-Suomen seutukunta HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaali- ja terveysjaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Vuoden 2007 Hyvinvointitilinpäätöksen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Marja Kosonen Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelujohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 31.3.2009 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2012 1580/05.08/2010 Sote 23.2.2010 22 Valmistelija:

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 THL/1853/5.09.00/2012 (1(6) KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tilastotiedot

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

PTL 24.10.2013 161 Liite 2 900/05.09.00/2013. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 2017

PTL 24.10.2013 161 Liite 2 900/05.09.00/2013. Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 2017 0 PTL 24.10.2013 161 Liite 2 900/05.09.00/2013 Kirkkonummen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 2017 14.10.2013 1 2 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 KIRKKONUMMEN LASTENSUOJELUN VISIO... Virhe.

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut Rauman perhekeskusvierailu KAARINA INFO yli 31 000 asukasta Synnytyksiä n. 380/v 0-4 -vuotiaita n. 2000 5-9 vuotiaita n. 2100 4.9.2013 2 4.9.2013 3 Toimialajohtaja

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 )

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Perusturvalautakunta 39 24.04.2014 Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Ptltk 39 YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus turvalliseen, virikkeelliseen ja monipuoliseen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot