HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008"

Transkriptio

1 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VUODEN 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT 5 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA Väestö Terveys ja sairastavuus Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Pienituloisuus Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet Asunto-olot ja asunnottomuus Rikollisuus YHTEENVETO HYVINVOINNIN MUUTOKSISTA VAKKA-SUOMESSA JA VARSINAIS-SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA VUOSINA SOSIAALIJAOKSEN ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA 37 2

3 1. JOHDANTO Vakka-Suomen seutukunnan sosiaalijaosto laati vuonna 2004 Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman Päivitetty versio Vakka-Suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma valmistui keväällä Ohjelman tavoitteena on luoda suuntaviivat hyvinvoinnin kehittämiselle seutukunnassa ottaen huomioon toiminnan realistiset puitteet. (Ohjelma löytyy mm. seuraavilta sivuilta: > aluekeskusohjelma>ohjelmat ja strategiat>hyvinvointipoliittinen ohjelma.) Ohjelman toteutus tarkoittaa ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden saattamista käytäntöön. Toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi ohjelmaan kuuluu hyvinvointi-indikaattorien säännöllinen, vuosittainen mittaaminen eli Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen tekeminen. VASOKE-hankkeen seutukehittäjä teki vuoden 2005 ja 2006 hyvinvointitilinpäätökset. VA- SOKE-hankkeen aikana tehtiin suunnitelma siitä, miten hyvinvointitilinpäätösten kokoaminen ja hyvinvointipoliittisen ohjelman päivittäminen tapahtuu hankkeen jälkeen. Vakka- Suomen hyvinvointitilinpäätöksen päivitys vuoden 2007 tietojen osalta hankittiin ostopalveluna Turun ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalvelut-tulosalueelta. Työn vastuullisena tekijänä oli projektipäällikkö Elina Vuorio. Nyt käsillä oleva, vuoden 2008 hyvinvointitilinpäätös päivitettiin Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa TIETOHYÖTY-hankkeen yhteydessä. Työn vastuullisena tekijänä oli suunnittelija Hanna Inkeroinen. Vuoden 2008 hyvinvointi-indikaattorit kerättiin ja koostettiin raporttiin pääasiassa Tulokset esiteltiin Vakka-Suomen sosiaalijaostolle , minkä jälkeen raporttiin liitettiin laadullinen arvio asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Raportti laadittiin valmiiksi ja toimitettiin tiedoksi sosiaalijaostolle Vakka-Suomen asukkaiden hyvinvointia mitataan hyvinvointi-indikaattoreilla, joista suurin osa on samoja kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus raportissa (Julkaisuja 1/2005. Oy Vasso Ab. Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen SY- KE2004 -hanke. Varsinais-Suomen liitto ja Vasso Oy Ab). Osa Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoreista on esitetty eri muodossa kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsauksen indikaattorit. Lisäksi mukaan on otettu uusia indikaattoreita. Vakka-Suomi käsittää tässä selvityksessä seuraavat kunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa, jollei erikseen muita kuntia mainita. Indikaattoritiedot on esitetty vuosilta aina, kun se on ollut tilastotietojen saatavuuden kannalta mahdollista. Hyvinvointitilinpäätös koostuu seuraavista osista: Tilastokatsauksessa hyvinvointi-indikaattorien tilastolliset vertailuluvut on esitetty vähintään kolmen vuoden ajalta. Tilastotaulukoissa ovat näkyvissä kuntien, Vakka-Suomen, Varsinais-Suomen ja koko maan luvut (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). Hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoritiedot toimivat työkaluna hyvinvointitoimenpiteiden kohdentamisessa ja toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa. Sosiaalijaoston arviossa asukkaiden hyvinvoinnin tilasta täydennetään tilastoista saatua tietoa Sosiaalijaoston laadullisella arviolla siitä, missä asioissa on edistytty ja mitkä asiat kaipaavat erityistä panostusta tulevaisuudessa. 3

4 SOTKAnet on ollut tässä selvityksessä aina ensisijainen tietolähde, jos indikaattoritiedot ovat olleet sieltä kautta löydettävissä. Indikaattoripankki SOTKAnet (< on Stakesin kehittämänä, nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n ylläpitämä, ilmainen tietopalvelu. Se tarjoaa kaikista Suomen kunnista väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja vuodesta 1990 alkaen. 4

5 2. VUODEN 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT Vuoden 2008 hyvinvointitilinpäätöksessä on yhteensä 53 hyvinvointi-indikaattorin tiedot: 1. Väestö Väestön määrä Väkimäärän muutos edellisestä vuodesta 0 6-vuotiaiden lasten osuus väestöstä 7 14-vuotiaiden osuus väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Lapsiperheiden osuus perheistä Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Huoltosuhde (0 14-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä sataa vuotiasta kohti) Ennusteet vuodelle 2015 väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta Ennusteet vuodelle vuotiaiden ja yli 75 vuotta täyttäneiden osuuksista ja niiden muutoksista ja huoltosuhteesta vuodelle 2015 Keskiasteen koulutuksen 1 saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen 2 saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 2. Terveys ja sairastavuus Erityiskorvausoikeusindeksi, vakioitu Sairauspäivärahan saajat, vakioitu Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä joulukuun lopussa Työkyvyttömyysindeksi, vakioitu Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) 3 Psykiatrian avohoitokäyntien määrä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0 16-vuotiailla Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotialla Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä 3. Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0 17-vuotiaat) määrä vuoden aikana Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä ja osuus vastaavanikäisistä Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana 1 Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. 2 Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 3 Kelan työkyvyttömyyseläkkeen perusteet löytyvät kansainvälisestä ICD-10 tautiluokituksesta. 5

6 Päivähoidon piirissä olevien 0 6-vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille viikoilla 9 13 vuonna Pienituloisuus Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista vuoden aikana Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajakotitalouksista Toimeentulotukimenot euroa /asukas Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä Velkajärjestelyhakemusten määrä Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä keskimäärin vuoden aikana 5. Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet Työllisten osuus väestöstä Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana Työttömyysaste Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä Nuorisotyöttömyysaste (osuus vuotiaista) Työttömyyseläkkeiden saajien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä 6. Asunto-olot ja asunnottomuus Asunnottomia yksinäisiä Ahtaasti asuvien 4 lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista 7. Rikollisuus Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä 4. Ahtaaksi asunnoksi määritellään asunto, jossa on vähemmän kuin yksi huone perheenjäsentä kohti pois lukien keittiö. 6

7 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA Väestö Väestön määrä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: SOTKAnet Väkimäärän muutos edellisestä vuodesta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: SOTKAnet 7

8 0-6-vuotiaiden lasten osuus väestöstä lkm Kustavi 4,8 4,4 4,3 4,1 4,2 38 Laitila 7,4 7,6 7,4 7,5 7,6 640 Pyhäranta 7,9 7,5 7,2 7, Taivassalo 4,5 4,4 5,1 5 5,3 91 Uusikaupunki 6,6 6,5 6,4 6,2 6,2 985 Vehmaa 7,0 6,7 6,9 6,5 6,7 164 Vakka-Suomi 6,8 6,7 6,6 6,5 6, Varsinais-Suomi 7,3 7,3 7,2 7,2 7, Koko maa 7,6 7,6 7,6 7,6 7, Lähde: SOTKAnet 7-14-vuotiaiden osuus väestöstä lkm Kustavi 7,7 7,4 7,9 8,2 8,1 74 Laitila 9,3 9,1 9,3 9,3 9,5 808 Pyhäranta 10,1 10,1 10,0 9,8 9,6 214 Taivassalo 10,3 9,6 8, Uusikaupunki 9,6 9,3 9,0 8,6 8, Vehmaa 9,8 10,0 9,6 10,1 9,7 236 Vakka-Suomi 9,6 9,3 9,1 9 8, Varsinais-Suomi 9,4 9,2 9,1 9 8, Koko maa 9,8 9,6 9,5 9,2 9, Lähteet: Tilastokeskus (7-14 -vuotiaiden lukumäärät ), SOTKAnet (väestömäärät ), SOTKAnet ( ). 65-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä lkm Kustavi 25,5 25,8 26,3 26,5 26,4 240 Laitila 18,7 18,8 19,5 19,6 19, Pyhäranta 17,5 17,9 18,5 18,9 19,4 433 Taivassalo 25,7 25,7 25,2 25,5 25,2 430 Uusikaupunki 16,9 17,4 18,0 18,6 19, Vehmaa 21,3 21,1 21,3 21,4 21,4 523 Vakka-Suomi 18,5 18,8 19,3 19,7 20, Varsinais-Suomi 16,9 17,0 17,4 17,4 17, Koko maa 15,9 16,0 16,5 16,5 16, Lähde: SOTKAnet 8

9 85-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä lkm Kustavi 2,6 2,9 3,5 4 4,7 42 Laitila 1,8 2,1 2,1 2,3 2,3 194 Pyhäranta 1,4 1,2 1,5 1,7 1,8 40 Taivassalo 3,2 3,4 3,7 3,9 3,6 61 Uusikaupunki 1,7 1,8 1, Vehmaa 2,7 2,8 3,3 3,2 3,4 83 Vakka-Suomi 1,9 2,0 2,2 2,3 2,4 759 Varsinais-Suomi 1,8 1,9 2,0 2,1 2, Koko maa 1,6 1,7 1,8 1,9 1, Lähteet: Tilastokeskus (85-vuotta täyttäneiden lukumäärät ), SOTKAnet (väestömäärät ), SOTKAnet ( ) Lapsiperheiden osuus perheistä lkm Kustavi 31,0 29,0 28,6 29,4 28,5 70 Laitila 40,9 40,7 39,8 40,1 39,7 940 Pyhäranta 39,5 38,9 37,8 36,7 35,4 242 Taivassalo 36,4 36,4 36,2 34,7 33,8 167 Uusikaupunki 39,1 39,1 38,5 37,4 36, Vehmaa 38,2 38,2 38,8 37,7 36,7 250 Vakka-Suomi 39,2 39,0 38,4 37,7 36, Varsinais-Suomi 40,5 40,3 40,0 39,8 39, Koko maa 41,7 41,5 41,2 40,9 40, Lähteet: SOTKAnet, Tilastokeskus ( perheiden lukumäärät) Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Aviopari ja lapsia sisältää vuodesta 2002 lähtien myös rekisteröidyssä parisuhteessa ja lapsia. 5 5 Kotitalouden muodostavat ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä, tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat). Vastaava rekisteripohjainen tieto on asuntokunta. Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia. 9

10 Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä lkm Kustavi 16,5 18,9 19,4 19,4 22,5 15 Laitila 16,5 16,9 18,1 18,4 18,3 172 Pyhäranta 13,1 13,5 11,2 10,2 9,9 23 Taivassalo 14,3 12,2 12,3 13,8 12,5 20 Uusikaupunki 19,2 20,6 20,4 21,2 20,1 330 Vehmaa 15,9 14,6 18,4 15,7 17,2 43 Vakka-Suomi 17,5 18,2 18,5 18,8 18,3 607 Varsinais-Suomi 20,4 20,6 20,3 20,4 20, Koko maa 19,9 20,0 19, Lähde: SOTKAnet Yksinhuoltajaperheillä tarkoitetaan tässä perheitä, joissa on äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia tai isä ja alle 18-vuotiaita lapsia. Huoltosuhde (0-14-vuotiaita ja 65-vuotta täyttänyttä sataa vuotiasta kohden) Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähteet: SOTKAnet ja Tilastokeskus Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohden. Esim. Kustavin huoltosuhde 63 tarkoittaa, että sataa vuotiasta kustavilaista kohden on 63 kustavilaista 0 14-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä asukasta. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi on huoltosuhde. 10

11 Ennusteet vuodelle 2020 väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta Väestön määrä ennuste 2020 Väestön määrä ero Väestön määrä % muutos Kustavi ,9 Laitila ,4 Pyhäranta ,9 Taivassalo ,6 Uusikaupunki ,1 Vehmaa ,3 Vakka-Suomi ,9 Varsinais-Suomi Koko maa ,5 Lähde: Sotkanet Ennusteet vuodelle vuotiaiden ja 75-vuotta täyttäneiden osuuksista ja niiden muutoksista ja huoltosuhteesta vuodelle vuotiaiden osuus ennuste % muutos vuotta täyttäneiden osuus ennuste % muutos Huoltosuhde ennuste 2020 Ero Kustavi 4,1-0,1 15,8 1, Laitila 7,8 0,2 12,0 2, Pyhäranta 6,3-0,7 12,7 4, Taivassalo 5,4 0,1 15,1 1, Uusikaupunki 5,6-0,6 13,9 5, Vehmaa 6,4-0,3 11,9 0, Vakka-Suomi 6,3-0,3 13,3 3, Varsinais-Suomi 7,2 0,0 10,8 2, Koko maa 7,8 0,1 10,1 2, Lähde: Tilastokeskus 11

12 Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Kustavi 32,2 32, ,6 35,2 Laitila 39, ,8 41,3 42 Pyhäranta 38,1 38,3 39, ,8 Taivassalo 36 37,5 37,7 37,9 38,6 Uusikaupunki 41,1 41,4 41, ,3 Vehmaa 40,7 40, ,1 Vakka-Suomi 40 40,3 40,8 41,2 41,8 Varsinais-Suomi 37, ,4 38,7 38,7 Koko maa 37, ,3 38,4 38,6 Lähteet: Tilastokeskus ( ) ja Sotkanet ( ) Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Kustavi 16,5 16,3 17,1 17,1 17,4 Laitila 16,4 16,6 16,8 17,3 17,5 Pyhäranta 17,3 17,8 17,5 17,8 17,8 Taivassalo 14,4 14,1 14,5 14,9 14,6 Uusikaupunki 19,9 20,1 20,2 20,3 20,6 Vehmaa 14,3 14,8 15,1 15,1 15,2 Vakka-Suomi 17,9 18,2 18,3 18,6 18,8 Varsinais-Suomi 24,6 24,9 25,4 25,8 26,5 Koko maa 25,0 25,4 25,8 26,2 26,9 Lähteet: Tilastokeskus ( ), SOTKAnet ( ) Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 12

13 3.2. Terveys ja sairastavuus Erityiskorvausoikeusindeksi, vakioitu Kustavi 110,6 104,0 105,0 99,8 98,3 Laitila 100,0 99,8 100,3 100,7 100,5 Pyhäranta 97,5 98,8 97,7 98,7 98 Taivassalo 100,5 98,5 98,0 95,7 94,9 Uusikaupunki 93,5 93,4 93,5 93,6 93,4 Vehmaa 102,2 102,0 101,6 99,7 99,9 Vakka-Suomi 96,9 96,7 96,8 96,6 96,3 Varsinais-Suomi 92,8 92,9 93,0 92,9 92,9 Koko maa Lähde: KELA Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi erityiskorvausoikeuden omaavien henkilöiden määrä, jos kunnan väestön ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. Sairauspäivärahan saajat, vakioitu Kustavi 120,3 127,5 128, ,9 Laitila 110,2 105,8 120, ,2 Pyhäranta 126,6 113,3 120, ,5 Taivassalo 117,0 120,0 112, ,7 Uusikaupunki 99,0 107,1 109, ,9 Vehmaa 122,2 108,3 114, ,6 Vakka-Suomi 107,5 108,5 114,1 112,8 96,2 Varsinais-Suomi 102,3 104,2 105, ,3 Koko maa Lähde: KELA 13

14 Indeksiluku kertoo, miten paljon sairauspäivärahan saajia on suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi sairauspäivärahan saajien määrä, jos kunnan ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) Kustavi 128,8 111,8 96,6 95,6 83,1 Laitila 103,9 102,7 108,2 104,6 99,8 Pyhäranta 97,8 122,1 112,2 107,2 98,3 Taivassalo 72,6 60,1 64,6 63,1 89 Uusikaupunki 100,6 100,5 98,9 94,4 95,4 Vehmaa 113,1 89,9 90,8 92,7 102,6 Vakka-Suomi 100,1* 97,2* 99,6 94,7 96,8 Varsinais-Suomi 95,0 95,9 96,8 97,8 97,3 Koko maa Lähde: KELA *Luvuissa mukana Mietoinen ja Mynämäki, em. kuntien mukanaolo ei olennaisesti muuta lukuja. Indeksiluku kertoo kuolleisuuden suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Vuoden aikana kuolee koko maan väestöstä noin yksi prosentti. Pienissä kunnissa määrä voi vaihdella vuosittain paljonkin, vaikka kuolleisuus pitkällä aikavälillä pysyttelisi vakaana. Tämän vuoksi indeksin laskeminen perustuu kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoon. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi kuolleisuus, jos kunnan ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. (Pentti Laine, KELA.) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä (lapsen hoitotuki, vammaistuet, ja eläkkeensaajien hoitotuki, ei ruokavaliokorv.) joulukuun lopussa /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: KELA 14

15 Lapsen hoitotuki voidaan myöntää alle 16-vuotiaalle Suomessa asuvalle lapselle taloudellisen tai muun rasituksen korvaamiseksi. Vammaistuen tavoitteena on tukea taloudellisesti muiden kuin eläkkeellä olevien työikäisten vammaisten selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Eläkkeensaajien hoitotuen avulla Kela tukee sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Työkyvyttömyysindeksi, vakioitu Kustavi 117,2 129,0 124,6 123,3 121,4 Laitila 110,8 113,7 115,5 115,5 117,8 Pyhäranta 97,1 78,8 93,1 92,3 97 Taivassalo 98,4 94,2 94, ,1 Uusikaupunki 100,4 101,8 106,8 105,2 107,1 Vehmaa 120,5 118,8 122,4 114,7 116 Vakka-Suomi 101,5* 102,3* 108,9 108,3 110,5 Varsinais-Suomi 94,6 95,4 96, ,1 Koko maa Lähde: KELA * Luvuissa mukana Mietoinen ja Mynämäki, em. kunnat eivät olennaisesti muuta lukuja. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi työttömyyseläkkeiden saajien määrä, jos kunnan vuotiaan väestön ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maan vuotiailla. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt)* 2008: / vuotiasta asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: KELA ja ETK ( ), SOTKAnet ( ) * Kelan työkyvyttömyyseläkkeen perusteet löytyvät kansainvälisestä ICD-10 tautiluokituksesta. 15

16 Psykiatrian avohoitokäyntien määrä /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: SOTKAnet Psykiatrian avohoitokäynnit sisältävät erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalaan kuuluvat käynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskukset. Erikoissairaanhoidon psykiatrian-/ mielenterveyskäynteinä tilastoidaan käynnit psykiatrian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoisaloilla. (SOTKAnet 2008.) Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: SOTKAnet 16

17 Yllä olevassa indikaattorissa tilastoidaan asiakkaiden ja/tai potilaiden mielenterveyskäynnit muun ammattiryhmän kuin lääkärin vastaanotoilla ja muun ammattiryhmän kuin lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan ja/tai potilaan luo (SOTKAnet 2008). Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä 2008: / vastaavanikäistä Kustavi 0 Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa 8 7 Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Tyhjä = Yksilökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Alle 7 tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei tietosuojan vuoksi julkaista. Lähde: SOTKAnet Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16 vuotiailla 2008: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: SOTKAnet 17

18 Yllä ja alla olevissa indikaattoreissa ovat mukana kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunta/kuntayhtymä ja valtio). Yksityissektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. (SOTKAnet 2008.) Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla 2008: / vastaavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: SOTKAnet Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä / 1000 asukasta Kustavi 6 7 Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Tyhjä = Hoitoilmoitusrekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta. Lähde: SOTKAnet 18

19 Yllä oleva indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän. (SOTKAnet 2008.) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä /1000 asukasta Kustavi Laitila ,9 Pyhäranta ,9 Taivassalo ,6 Uusikaupunki Vehmaa ,8 Vakka-Suomi ,7 Varsinais-Suomi ,5 Koko maa ,2 Lähde: SOTKAnet Yllä oleva indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden määrän. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut (SOTKAnet 2008). 19

20 3.3. Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17 -vuotiaat) määrä vuoden aikana 2008: % vastaavan ikäisestä väestöstä Kustavi ,5 Laitila ,4 Pyhäranta ,1 Taivassalo ,4 Uusikaupunki ,4 Vehmaa ,7 Vakka-Suomi ,4 Varsinais-Suomi ,9 Koko maa ,4 Lähde: SOTKAnet Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluvat lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Edellä mainittu indikaattori ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia. Mukana luvuissa ovat kuitenkin myös ne avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset ja nuoret, jos he ovat ennen sijoitustaan olleet lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17 vuotiaat) määrä ja osuus vastaavanikäisistä lkm osuus lkm osuus lkm osuus vastaavan vastaavan vastaavan ikäisistä ikäisistä ikäisistä Kustavi Laitila ,6 13 0,8 Pyhäranta Taivassalo 5 1, ,4 Uusikaupunki 33 1,1 30 1,0 35 1,2 Vehmaa 6 1,2 7 1,4 8 1,6 Vakka-Suomi n ,9 66 1,1 Varsinais-Suomi 977 1, , ,1 Koko maa , , ,3 0 = ei tapauksia, tyhjä = vähemmän kuin 5 tapausta Lähde: SOTKAnet 20

21 Lukuihin sisältyvät kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0 17-vuotiaat lapset. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana 2008: / alle 18-vuotiasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo 0* 0* Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: SOTKAnet ( Uudenkaupungin luvuista on vähennetty Vehmaan ja Kustavin luvut ja 2006 myös Taivassalon luvut), Laitila ja Pyhäranta: Laitilan-Pyhärannan ktt ky, 2006; v tietoja ei saatu eriteltyinä em. kunnittain * Taivassalo: käyttänyt vuosina nykyisen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosyksikön palveluja, joista ei ole saatavissa tilastoja. Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja. Kunta voi järjestää palveluja myös muiden lakien perusteella. Mm. tässä kohtaa on hyvä muistaa, että yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin. (SOTKAnet 2008.) Eri vuosien hyvinvointitilinpäätösten taulukoiden luvut avohuollon piirissä olevista ja sijoitetuista lapsista saattavat olla erisuuruisia, koska Stakes (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) päivittää lukuja kuntien ilmoittamien korjausten mukaan. Päivähoidon piirissä olevien 0-6 vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna 2010 Ei huolta Pieni huoli Harmaa vyö- Suuri huoli Lapsien lkm 1 2 ja 3 hyke 4 ja 5 6 ja 7 mittauksessa Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Lähde: Vakka-Suomen kuntien sosiaalitoimet, päivähoito 21

22 3.4. Pienituloisuus Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista vuoden aikana % osuus 2006 % osuus 2007 % osuus 2008 % osuus Kustavi 35 3,8 30 3,3 43 4,8 46 4,9 Laitila 342 4, , , ,7 Pyhäranta 71 3,2 69 3,1 62 2,8 47 2,1 Taivassalo 55 3,2 36 2,1 40 2,3 29 1,7 Uusikaupunki , , ,3 Vehmaa 96 3,9 97 3, , ,1 Vakka-Suomi , , , ,5 Varsinais-Suomi , , ,6 Koko maa , , , ,4 Lähde: SOTKAnet Kunnilta kerätään kaksi kertaa vuodessa tietoa toimeentulotuen saajista toimeentulotuen ennakkotilastoa varten. Ennakkotilastossa annetaan tietoa ainoastaan tukea saaneiden kotitalouksien määrästä ja toimeentulotuen menoista. Alkuvuoden tilasto ilmestyy lokakuussa samana vuonna ja koko vuoden huhtikuussa seuraavana vuonna. Toimeentulotuen ennakkotilasto on kuntatilasto ja toimeentulotuen vuositilasto on asiakastilasto. Ennakkotilaston menotiedot ovat hyvin lähellä vuositilaston menotietoja, eli käytännössä samat. Vuositilastossa asiakasmäärät ovat pienempiä kuin ennakkotilastossa, koska vuositilastosta poistetaan kuntakohtaiset päällekkäisyydet. Sama asiakas voi olla tuen saajana useassa kunnassa vuoden aikana. Vuositilastossa pyritään saamaan esiin todellinen asiakasmäärä. Ne kunnat, joissa toimeentulotuen tiedoissa on alle viisi tapausta, ovat salassapitosäännön alaisia tietoja. Siten niitä ei raportoida tilastoihin, vaan ne merkitään pääasiassa puuttuvana tietona. ( Sirkka Kiuru, THL.) (Kysyttäessä suoraan kunnista tietoja, ei ole saatavissa tietoa toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrästä, vaan ainoastaan kotitalouksista.) 22

23 Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on vuotias Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja Stakes , Sotkanet 2008 Stakes: Toimeentulotukirekisteri (2006, 2007) Koko maa: ei tietoa iästä 2004: 7, 2005: 7 Varsinais-Suomi: ei tietoa iästä 2004: 2 Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies vuotias Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja Stakes , Sotkanet 2008 Stakes: Toimeentulotukirekisteri (2006, 2007) Koko maa: ei tietoa iästä 2004: 7, 2005: 7 Varsinais-Suomi: ei tietoa iästä 2004: 2 23

24 Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus ja Stakes , Sotkanet 2008 Stakes: Toimeentulotukirekisteri (2006, 2007) Koko maa: ei tietoa iästä 2004: 7, 2005: 7 Varsinais-Suomi: ei tietoa iästä 2004: 2 Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä lkm Kustavi 12,7 8,1 9,7 11,3 8 Laitila 3,9 3,2 3,6 4,2 4,1 39 Pyhäranta 6,7 6,2 5,6 4,5 2,5 6 Taivassalo 3,3 3,3 Uusikaupunki 9,7 9,1 8,2 8,1 6,6 108 Vehmaa 7,0 4,2 3,4 7,1 7,2 18 Vakka-Suomi 7,4 6,6 6 6,4 5,5 182 Varsinais-Suomi 9,2 8,4 7,7 7,4 7, Koko maa 9,6 9,0 8,5 8,1 8, Lähde: Sotkanet Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajakotitalouksista lkm Kustavi 46,2 14,3 42, Laitila 11,8 10,9 11,4 10,5 18 Pyhäranta 22,9 28,6 24 Taivassalo 7,7 9,1 Uusikaupunki 28,2 25,9 22,2 13,6 45 Vehmaa 26,8 18,4 17, Vakka-Suomi 23,1 21,0 18,6 13,8 84 Varsinais-Suomi 25,4 23,4 21,4 13, Koko maa 26,9 25,2 23,3 9, Lähteet: Stakes (toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus) ja SOTKAnet (yksinhuoltajakotitalouksien lkm:t) , Sotkanet

25 Yksinhuoltajakotitaloudella tarkoitetaan tässä seuraavia kotitalouksia: äiti ja alle 18- vuotiaita lapsia sekä isä ja alle 18-vuotiaita lapsia. (Tässä ei ole huomioitu tapauksia, joissa esim. isovanhemmalla on lapsen huoltajuus.) Toimeentulotukimenot euroa/asukas Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: SOTKAnet Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä 2008: % vastaavan ikäisestä väestöstä 2009* Kustavi ,8 12 Laitila ,5 55 Pyhäranta ,8 19 Taivassalo ,3 21 Uusikaupunki ,4 98 Vehmaa ,2 29 Vakka-Suomi ,1 234 Varsinais-Suomi , Koko maa , Lähde: Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastointi (ETK) *Vuoden 2009 ennakkotieto Pelkkää kansaneläkettä saavien kohdalla kansaneläkkeellä tarkoitetaan henkilön omaa vanhuuseläkettä. Tämä ei kuitenkaan aina kuvaa eläkkeensaajan koko toimeentuloa, vaan hän saattaa saada oman kansaneläkkeensä lisäksi perhe-eläkettä työeläkkeenä. (Katariina Käkönen, ETK 2006.) 25

26 Velkajärjestelyhakemusten määrä (hakemukset, jotka on laitettu vireille/ asiaa käsitelty ensimmäistä kertaa kyseisenä vuonna) /1000 asukasta 2009 Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Lähde: Vakka-Suomen kuluttajaneuvonta, Laitila Noin puolet tapauksista menee käräjäoikeuteen. Lisäksi haetaan myös muita ratkaisuja vapaaehtoisen velkajärjestelyn kautta: 1) sovitaan maksuista suoraan velkojan kanssa 2) kk-lomake seuranta 3) takuusäätiölaina: jos on paljon ison koron lainoja, tehdään takuusäätiön takaama laina. (Vakka-Suomen kuluttajaneuvonta 2006.) Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä työnhakijoista keskimäärin vuoden aikana lkm 2009* 2009 lkm* Kustavi 55,6 67,8 50,3 46, ,2 14 Laitila 53,6 60,4 58,8 57, ,5 135 Pyhäranta 43,8 49,5 51,9 54,4 1 39,2 32 Taivassalo 49,1 47,2 36, ,9 19 Uusikaupunki 37,9 38,4 33,1 34, ,8 224 Vehmaa 56,8 55,7 41,5 42, ,1 25 Vakka-Suomi 43,4 45,5 40,4 41, ,4 449 Varsinais-Suomi 56,4 55,6 55, , Koko maa 55,9 56,0 55,7 53, Lähde: KELA *Vuoden 2009 ennakkotilasto tammi-marraskuu 2009 Työttömyyspäivärahaa maksetaan kahden järjestelmän kautta. Työttömyyskassoihin kuulumattomat voivat saada Kelalta peruspäivärahaa. Työttömyyskassojen jäsenet voivat saada omasta kassastaan ansioon suhteutettua päivärahaa. Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että palkansaajan työssäoloehto täyttyy. (Henkilö on ollut palkkatyössä 43 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on toiminut yrittäjänä vähintään kaksi vuotta työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa. ) Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä, minkä jälkeen työttömällä voi olla oikeus työmarkki- 26

27 natukeen. Ikääntyneille työttömille voidaan päivärahaa maksaa 500 päivän jälkeenkin ns. lisäpäiviltä. (KELA.) Työmarkkinatuesta kunnilla on 50 % rahoitusvastuu ja työvoimahallinnolla 50 % rahoitusvastuu. ( ja taloussuunnittelu.) Kela maksaa työmarkkinatukea vuotiaalle työttömälle, joka on saanut enimmäisajan ansio- tao peruspäivärahaa tai joka ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon takia vuotias voi saada työmarkkinatukea vain lomautuksen, sääesteen tai työtaistelutoimenpiteestä johtuvan työesteen ajalta. Työmarkkinatukea maksetaan sekä työttömyyden perusteella että työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta. Näitä toimenpiteitä ovat työvoimapoliittiset toimenpiteet (työvoimapoliittinen koulutus, ammatinvalinta ja kuntoutustoimenpide, työharjoittelu ja työelämävalmennus), kuntouttava työtoiminta sekä matka-avustus. Toisin kuin työttömyyspäivärahat, työmarkkinatuki on pääsääntöisesti tarveharkintainen. Tämä tarkoittaa, että hakijan ja tämän puolison/avopuolison tulot vähentävät työmarkkinatukea. (KELA.) 27

28 3.5. Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet Työllisten osuus väestöstä lkm Kustavi 41,7 42,4 42,1 42,5 39,5 360 Laitila 42,2 43,6 43,4 43,5 43, Pyhäranta 41,9 43, ,4 44,5 996 Taivassalo 40,5 41, ,4 41,7 712 Uusikaupunki 40,2 43, ,4 43, Vehmaa 40,9 41,5 41,8 41,4 43, Vakka-Suomi 40,8 43,2 42,9 43,1 43, Varsinais-Suomi 44,0 44,6 45, , Koko maa 43,2 43,4 43,8 42,7 44, Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot (työlliset alueittain ) Ikärajaus ei ole oleellinen, kun puhutaan työllisten osuudesta väestössä. Taulukko kertoo työllisten osuuden suhteessa koko väestöön, eikä suhteessa työvoimaan. Työllisiin luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä. (Varsinais-Suomen TE-keskuksen tutkija, Juha Pusila 2006.) Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14-vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten opiskelijoiden työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. (Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot 2007.) Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus: Työttömiä koskevat tilastot, työnvälitystilasto t. TK14 ja työllistä työvoimaa koskevat tiedot, työssäkäyntitilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) 28

29 Työttömyysaste lkm Kustavi 8,6 5,6 6,5 7,6 9,9 55 Laitila 11,1 8,8 6,3 6, Pyhäranta 11,5 8,7 8,0 6,8 8,4 120 Taivassalo 7,9 6,5 5,7 5,4 5,3 57 Uusikaupunki 16,4 11,2 9,9 9,2 7,7 811 Vehmaa 9,8 8,0 5,7 5,4 5,3 81 Vakka-Suomi 13,6 9,8 8,2 7,7 7, Varsinais-Suomi 10,5 9,0 7,5 6,5 7, Koko maa 11,9 11,1 9,5 8,4 8, Lähde: Tilastokeskus: Työttömiä koskevat tilastot, työnvälitystilasto t. TK14 ja työllistä työvoimaa koskevat tiedot, työssäkäyntitilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) Työttömyysaste kertoo työttömien prosenttiosuuden työvoimasta (15 64-vuotiaista). Työttömyys on kausiluoneista, minkä vuoksi kannattaa seurata aina tietyn kuukauden lukuja. Joulukuun luvut ovat yleensä vuoden korkeimpia. Siinä näkyvät mm. ammattioppilaitoksista valmistuneet, jotka eivät ole heti saaneet töitä ja vuoden vaihteessa loppuu myös työsuhteita. Jos haluaa seurata minimilukuja, pitää tarkastella huhtikuun tai loka-marraskuun lukuja. (Varsinais-Suomen TE-keskuksen tutkija, Juha Pusila 2006.) Työttömyyttä seurataan Suomessa kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja SOTKAnetin indikaattoreissa käytettävä työministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. (Sotkanet 2010.) Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä lkm Kustavi 25,6 32,0 17,9 3,4 14,6 3 Laitila 16,3 20,8 20, ,1 29 Pyhäranta 18,4 28,6 18,8 23,1 10,1 12 Taivassalo 13,1 28,0 25,0 15,4 10,0 5 Uusikaupunki 22,4 30,9 25,9 17,2 14,9 91 Vehmaa 18,2 31,1 31,3 16,4 12,1 7 Vakka-Suomi 20,5 28,3 24,3 16,6 13,6 146 Varsinais-Suomi 24,3 24,6 21,5 18,4 15, Koko maa 25,2 24,9 23,9 21,8 17, Lähde: Tilastokeskus: Työttömiä koskevat tilastot, työnvälitystilasto t. TK14 ja työllistä työvoimaa koskevat tiedot, työssäkäyntitilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) 29

30 Nuorisotyöttömyysaste (osuus vuotiaista) lkm Kustavi 0,0 3,8 0,0 7,1 7,5 5 Laitila 15,2 8,9 4,8 6 2,9 26 Pyhäranta 16,4 17,2 16,7 4,3 2,4 5 Taivassalo 9,0 12,3 6,0 16,3 3,6 6 Uusikaupunki 19,6 10,2 11,9 9,9 4,1 72 Vehmaa 11,9 5,7 2,8 6,5 0,9 2 Vakka-Suomi 16,6 9,8 9,0 8,4 3,5 116 Varsinais-Suomi 11,8 8,5 7,7 3, Koko maa 13,4 12,0 10,5 9,5 3, Lähde: Tilastokeskus: Työttömiä koskevat tilastot, työnvälitystilasto t. TK14 ja työllistä työvoimaa koskevat tiedot, työssäkäyntitilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) Työttömyyseläkkeen saajien määrä 2008: % osuus v. väestöstä 2009* Kustavi ,1 8 Laitila ,3 64 Pyhäranta ,2 13 Taivassalo ,7 14 Uusikaupunki ,0 271 Vehmaa ,0 23 Vakka-Suomi ,4 393 Varsinais-Suomi , Koko maa , Lähde: Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastointi (ETK) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä 2008: /1000 vas taavanikäistä Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomi Varsinais-Suomi Koko maa Lähde: SOTKAnet 30

31 Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (SOTKAnet 2008) Asunto-olot ja asunnottomuus Asunnottomia yksinäisiä /1000 asukasta Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki ,4 Vehmaa Vakka-Suomi ,3 Varsinais-Suomi ,2 Koko maa ,5 Lähde: Valtion asuntorahasto ja SOTKAnet (2008) Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. (Sotkanet 2008.) Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista lkm Kustavi 39,2 39,7 31,9 31,9 32,4 22 Laitila 32,5 32,3 30,0 28,2 27,7 260 Pyhäranta 29,2 27,8 31,3 30,7 30,6 74 Taivassalo 29,3 28,9 29,6 28, Uusikaupunki 29,8 27,7 26,4 25,4 25,2 413 Vehmaa 35,3 36,2 35,0 36,2 35,7 89 Vakka-Suomi 31,1 29,9 28,7 27,6 27,3 905 Varsinais-Suomi 31,5 30,8 30,0 29,0 28, Koko maa 32,5 31,5 30, , Lähde: SOTKAnet ja Tilastokeskus Ahtaaksi asunnoksi määritellään asunto, jossa on vähemmän kuin yksi huone perheenjäsentä kohti pois lukien keittiö. 31

32 3.7. Rikollisuus Rikollisuuteen liittyvät tiedot on kerätty Tilastokeskuksen Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilastosta. Henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista on poimittu vain pahoinpitelyrikosten määrä ja omaisuusrikoksista vain varkauksien määrä. Alle 18-vuotiaita koskevissa tilastoissa ovat syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat ja syylliseksi epäillyt vuotiaat yhdistetty kummankin rikoksen kohdalla. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä /1000 asukasta Kustavi ,6 Laitila ,5 Pyhäranta ,1 Taivassalo ,3 Uusikaupunki ,2 Vehmaa ,7 Vakka-Suomi ,4 Varsinais-Suomi ,8 Koko maa ,3 Lähde: Tilastokeskus Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä 2008: / 1000 vas taavanikäistä Kustavi Laitila ,7 Pyhäranta ,1 Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa ,8 Vakka-Suomi ,3 Varsinais-Suomi ,3 Koko maa ,3 Lähde: Tilastokeskus 32

33 Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä /1000 asukasta Kustavi ,5 Laitila ,8 Pyhäranta ,2 Taivassalo ,4 Uusikaupunki Vehmaa ,6 Vakka-Suomi ,3 Varsinais-Suomi ,6 Koko maa ,9 Lähde: Tilastokeskus Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä 2008: / 1000 vas taavanikäistä Kustavi Laitila ,3 Pyhäranta 7 1 Taivassalo Uusikaupunki ,5 Vehmaa ,9 Vakka-Suomi ,8 Varsinais-Suomi ,4 Koko maa ,4 Lähde: Tilastokeskus 33

34 4. YHTEENVETO HYVINVOINNIN MUUTOKSISTA VAKKA-SUOMESSA JA VARSINAIS-SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA VUOSINA Luettelon ensimmäisissä suluissa on ilmoitettu Vakka-Suomen luvut ja jälkimmäisissä Varsinais-Suomen vastaavat luvut. Jos vertailu ei ole vuosilta , niin vuosiluvut on mainittu ennen varsinaista vertailulukua. Jos indikaattorissa on tapahtunut suunnan muutos aikaisempaan kehitykseen nähden (huonompaan tai parempaan) vuodesta 2007, vertailuluvut on ilmoitettu v MYÖNTEISET MUUTOKSET TAI TILANNE ENNALLAAN VAKKA-SUOMESSA Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kasvoi (40 41,8) (37,7 38,7) Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kasvoi (17,9 18,8) (24,3 26,5) Erityiskorvausoikeusindeksi (vakioitu) on säilynyt suunnilleen ennallaan v (96,6 96,3) (92,9 92,9) Sairauspäivärahan saajien määrä (vakioitu indeksiluku) on laskenut selvästi Vakka- Suomessa sekä Varsinais-Suomessa v (112,8 96,2) (105 88,3) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä (laskettu joulukuun lopussa) väheni hieman Vakka-Suomessa sekä Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16 vuotiailla vähenivät huomattavasti Vakka-Suomessa ja vähemmän Varsinais-Suomessa ( ) ( ) Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa vuotiailla vähenivät Vakka- Suomessa, mutta lisääntyivät Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä väheni hieman v ( ) ( ) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana väheni jonkin verran sekä Vakka-Suomessa että Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus väheni v (1644 / 5, / 4,5) (29441 / 6, / 5,6) Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt, pysyi suunnilleen ennallaan Vakka-Suomessa ja nousi Varsinais-Suomessa v (41 43) ( ) Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä väheni edelleen (7,4 5,5) (9,2 7,5) Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajatalouksien osuus yksinhuoltajatalouksista väheni edelleen (23,1 13,8) (25,4 13,9) Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä väheni edelleen ( ) ( ) Työllisten osuus väestöstä kasvoi (40,8 43,3) (44,0 45,5) Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana väheni huomattavasti ( ) ( ) Työttömyysaste (31.12.) laski (13,6 7,3) (10,5 7,6) Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (31.12.) laski (20,5 13,6) (24,3 15,5) 34

35 Nuorisotyöttömyysaste (31.12.) laski (16,6 3,5) (11,8 3,6) Työttömyyseläkkeen saajien määrä laski v ( ) ( ) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä pysyi suhteellisen ennallaan v ( ) ( ) Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista väheni edelleen (31,1 27,3) (31,5 28,4) Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä väheni ( ) ( ) Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä väheni Vakka-Suomessa, mutta lisääntyi selvästi Varsinais-Suomessa (30 18) ( ) KIELTEISET MUUTOKSET VAKKA-SUOMESSA Lapsiperheiden osuus perheistä väheni edelleen (39,2 36,8) (40,5 39,6) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä lisääntyi hieman Vakka-Suomessa ja pysyi suhteellisen ennallaan Varsinais-Suomessa (17,5 18,3) (20,4 20,5) Huoltosuhde kasvoi Vakka-Suomessa ja pysyi ennallaan Varsinais-Suomessa (53 55) (51 51) Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) kasvoi jonkin verran Vakka-Suomessa ja laski hieman Varsinais-Suomessa v (94,7 96,8) (97,8 97,3) Työkyvyttömyysindeksi (vakioitu) kasvoi (101,5 110,5) (94,6 97,1) Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) kasvoi ( ) ( ) Psykiatrian avohoitokäyntien määrä lisääntyi Vakka-Suomessa, mutta väheni Varsinais-Suomessa v ( ) ( ) Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä lisääntyi Vakka-Suomessa, mutta väheni Varsinais-Suomessa ( ) ( ) Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden vuotiaiden määrä on kasvanut selvästi v (88 117) ( ) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä on kasvanut selvästi Vakka-Suomessa, mutta vähemmän Varsinais-Suomessa v (26 53) ( ) Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17 vuotiaat) määrä vuoden aikana on lisääntynyt Vakka-Suomessa, mutta vähentynyt Varsinais-Suomessa ( ) ( ) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17 vuotiaat) määrä ja osuus on kasvanut Vakka-Suomessa, mutta määrällisesti laskenut Varsinais-Suomessa v (54 / 0,9 66 / 1,1) (1011 / 1,1 993 / 1,1) Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä, joissa päämies on vuotias, kasvoi v ( ) ( ) Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä, joissa päämies on vuotias, kasvoi v ( ) ( ) Toimeentulotukimenot euroa / asukas kasvoi (47 64) (76 93) Velkajärjestelyhakemusten määrä lisääntyi v (41 98) 35

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2009 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2009 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 2 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaali- ja terveysjaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Vuoden 2007 Hyvinvointitilinpäätöksen

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2012 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 2 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2011 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VUODEN 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT 5 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007. Vakka-Suomen seutukunta

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007. Vakka-Suomen seutukunta HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaali- ja terveysjaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Vuoden 2007 Hyvinvointitilinpäätöksen

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011

Lisätiedot

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2005 Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen PÄIVÄHOIDON JA SYKE2004-hanke LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

6. Päihteet. 6.1Johdanto

6. Päihteet. 6.1Johdanto 6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat. Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens

Lisätiedot

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.11. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Työttömyyden kasvun pääasiallinen syy

Lisätiedot

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden

Lisätiedot

Lomautukset pitivät Kainuun työttömyyden korkealla myös elokuussa

Lomautukset pitivät Kainuun työttömyyden korkealla myös elokuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.9. klo 9.00 Lomautukset pitivät Kainuun työttömyyden korkealla myös kuussa Työttömyysjaksot pitkittyvät, kun uutta työvoimaa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.12. klo 9.00 Työvoiman kysyntä kasvaa Työvoiman kysynnässä on koko kuluvan vuoden ollut merkkejä piristymisestä. TE-toimistoon

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 NÄKYMIÄ 2014 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 Julkistettavissa 24.4.2014 klo 9.00 Lomautukset ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu lisäsivät Kainuun työttömyyttä Kainuussa oli maaliskuun

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin Jutta Koskinen 26.9.2019 SISÄLTÖ Johdanto 1. ISOn toiminta-alueen tuntomerkkejä 1.1 Työ, koulutus ja toimeentulo

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.06.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA Elina Vuorio Hyvinvointipalvelut 26 SISÄLLYS 1. Hyvinvointiraportin taustaa 3 2. Hyvinvointiraportissa käytetyt hyvinvointia kuvaavat mittarit ja niiden selitteet

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2013

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.12. klo 9.00 Kainuussa vallitsee nyt maan pahin työttömyys Nuorisotyöttömyys nousi kuussa jo 50 % vuoden takaista korkeammalle

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 31.01.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 21.10. klo 9.00 Kainuussa työttömyys pitkittyy ja pysyttelee selvästi vuoden takaista korkeammalla Jo neljännes työttömistä on ollut

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.8. klo 9.00 Työttömyys kasvaa, mutta hitaasti Naisten työttömyys kasvaa, miesten vähenee Työttömyyden kasvu jatkui myös kuussa,

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä Työllisyyskatsaus, lokakuu 2013 26.11.2013

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne 24.5.2018 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 2 Seuraava päivitys 14.11.2018 Työpaikat toimialoittain

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 19.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2014. Yhteensä 46

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Lomautukset kasvattivat työttömyyttä Kainuussa Työvoiman kysyntä takkuilee ja työttömyyden väheneminen odotuttaa

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu NÄKYMIÄ LOKAKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa Työllisyyskatsaus, syyskuu 2013 22.10.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.5. klo 9.00 Kainuun työttömyydessä orastaa merkkejä paremmasta Muutamassa Kainuun kunnassa oli työttömiä kuussa vähemmän kuin

Lisätiedot

Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08

Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 19.2.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015

Sosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015 Sosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastaa Sosiaalipalvelujen toimintatilaston tiedonkeruusta vuodesta 2016 lähtien. Tiedonkeruu koskee toimintavuotta 2015. Tiedonkeruu

Lisätiedot

Pienaluelistaus. Läntinen kantakaupunki. Pohjoinen kantakaupunki. Eteläinen kantakaupunki. Keskusta. Kaakkoinen kantakaupunki. Itäinen kantakaupunki

Pienaluelistaus. Läntinen kantakaupunki. Pohjoinen kantakaupunki. Eteläinen kantakaupunki. Keskusta. Kaakkoinen kantakaupunki. Itäinen kantakaupunki Sisältö Pienaluelistaus... 3 Taulukko 1: Alueiden koot, 31.12.2011... 4 Taulukko 2: Alueiden asukasmäärät, 31.8.2012... 4 Kuvio 1: Alueiden asukasmäärät kaikista Hämeenlinnan asukkaista, 31.8.2012... 5

Lisätiedot