HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio

Transkriptio

1 HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA Elina Vuorio Hyvinvointipalvelut 26

2 SISÄLLYS 1. Hyvinvointiraportin taustaa 3 2. Hyvinvointiraportissa käytetyt hyvinvointia kuvaavat mittarit ja niiden selitteet 4 3. Hyvinvoinnin tila ja muutokset Suomessa Yhteenveto hyvinvoinnin muutoksista Suomessa Kirjallisuus 34 2

3 1. Hyvinvointiraportin taustaa Hyvinvointi on yksi yhteiskunnan avainkäsitteistä. Siitä keskustellaan laajasti julkisuudessa, mutta sen sisältöä on vaikea määritellä tyhjentävästi. Kyse on ihmisten hyvästä elämästä. Hyvinvointi on määritelty muun muassa negatiivisten ilmiöiden puuttumiseksi (Allardt 1976). Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa hyvinvointia on lähestytty kahdesta peruslähestymistavasta. Tarveteoreettisesta näkökulmasta hyvinvointi on tila, jossa ihminen saa kaikki keskeiset tarpeensa tyydytetyiksi, jolloin hyvinvointi kasvaa suhteessa tyydytettyihin tarpeisiin (esim. Allardt 1976; Doyal & Gough 1991). Resurssiteoreettisessa näkökulmassa tarkastellaan puolestaan niitä voimavaroja, jotka mahdollistavat tarpeentyydytyksen. Resurssit voivat olla joko aineettomia tai aineellisia. Kaiken kaikkiaan edellä mainitut hyvinvoinnin peruslähestymistavat eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vaan täydentävät toinen toisiaan (Marski 1996) kuten taulukosta 1 voidaan havaita. Taulukko 1. Tarpeet ja resurssit hyvinvoinnin perustana. (Drenowski 1974; Johansson 197; 1979, ) Tarvenäkökulma (Drenowski 1974) Resurssinäkökulma (Johansson 197; 1979) - ravitsemus - asuminen - terveys - koulutus - vapaa-aika - sosiaalinen ympäristö - vaatetus - turvallisuus - fyysinen ympäristö - ravintotottumukset - asuminen - terveys - koulutus - vapaa-aika ja virkistäytyminen - kasvuolosuhteet ja perhesuhteet - työllisyys ja työolosuhteet - taloudelliset resurssit - poliittiset resurssit Tämä hyvinvointiraportti perustuu SYKE 24-hankkeen laatimiin hyvinvointikatsauksiin, joita on julkaistu yhteensä neljä. SYKE 24-hankkeen tuottamia Hyvinvointikatsauksia laadittiin hankkeen toimintasuunnitelman elämänkaariviitekehyksen lähtökohdista. Syrjäytymisen ehkäisemisessä ja poistamisessa on keskeistä havaita syrjäytymisriskit ja puuttua niihin niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskuntatasolla. Hyvinvointikatsauksissa tavoitteena oli kuvata kuntakohtaisen tiedon perusteella hyvinvointia uhkaavien syrjäytymisen riskitekijöiden esiintymistä Suomessa ja verrata niitä koko maan tilanteeseen. SYKE 24-hanke päättyi huhtikuussa 25. (Ks. SYKE 24-hankkeen hyvinvointikatsaukset v. 24.) ammattikorkeakoulun HYVI-hankkeen yhtenä tavoitteena on valita ja kehittää keinoja, joilla kunnat ja kunnat saisivat mahdollisimman helposti hyödynnettävää seurantatietoa asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Käsillä oleva hyvinvointiraportti on yksi keino tiivistää olemassa olevaa tilastollista hyvinvointitietoa ja analysoida sitä näkökulmasta. Osa hyvinvointimittaritiedoista on samoja kuin SYKE 24-hankkeen laatimissa hyvinvointikatsauksissa, mutta tietosisältöä on laajennettu koskemaan useampia hyvinvoinnin teemoja (ks. tark. luku 2.). 3

4 Hyvinvointiraportti perustuu siis tilastolliseen hyvinvointitietoon, joka on saatavissa Stakesin, KELAn ja Tilastokeskuksen tilastotietokannoista. Tässä raportissa esitettävät tiedot kuvaavat yhtäältä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, ja toisaalta niillä voidaan osoittaa kuntalaisten hyvinvoinnin ja / tai pahoinvoinnin tilaa. Tämäntyyppisillä tilastollisilla hyvinvointimittareilla ei voida yksinomaan kuvata kattavasti hyvinvoinnin moniulotteisuutta, vaan tarvitaan täydentävää tietoa myös mm. asukkaiden osallisuudesta, sosiaalisista suhteista, elintavoista ja heidän kokemuksistaan eri hyvinvointipalvelujen toimivuudesta (palvelutyytyväisyydestä). Tämänkaltaista tietoa on mahdollista kerätä esimerkiksi kuntalaiskyselyillä tai jollekin suppeammalle kohderyhmälle suunnatuilla haastatteluilla ja / tai kyselyllä. HYVI-hankkeen toimesta kerätään asukkaiden kokemuksellista hyvinvointitietoa Suomesta vuoden 26 aikana. Tuloksista raportoidaan joulukuussa Hyvinvointiraportissa käytetyt hyvinvointia kuvaavat mittarit ja niiden selitteet Hyvinvointiraportissa on käytetty pääasiassa Stakesin hallinnoimien SOTKA-tilastotietokannan ja SOTKAnet-verkkotilastotietokannan tietoja. Kuntaliiton tilastoja on puolestaan hyödynnetty kuntatalouden tietojen keruussa ja tiivistämisessä. Tässä raportissa tiedot esitetään pääosin kunnallisina taulukkoina, joissa on jokaisen kunnan tiedot pääasiassa vuosilta,,,,, ja 24. Vastaavat tiedot esitetään myös yhteenvetotaulukkoina, joissa ovat kuntien, maakunnan ja koko tiedot. kunnan kunnallisia tilastotietoja ei ollut saatavilla kaikkien tilastotietojen osalta keväällä 26, joten osa kunnallisista luvuista puuttuu. Taulukoissa S tarkoittaa alle viiden lukua ja tyhjä merkitsee puuttuvaa tietoa. kaupungin ja kunnan kuntaliitoksen sekä Pöytyän ja Karinaisten kuntien yhdistymisen myötä SOTKAssa ja SOTKAnetissä on puuttuvia tietoja joissakin mittareissa em. kuntien osalta kokonaan v. 24 ja luvut on ilmoitettu nykyisen kuntajaon mukaan. Siten useissa taulukoissa kunnan tilastoluvut sisältyvät kaupungin lukuihin ja vastaavasti Karinaisen kunnan tilastoluvut sisältyvät Pöytyän lukuihin. Seuraavassa on eritelty yksityiskohtaisesti raportin sisältämät hyvinvointimittarit. Alla olevaan listaan on lisätty kunkin mittarin osalta tietolähde muuttujan nimen jälkeen sulkuihin. Joidenkin muuttujien osalta on liitetty selitteitä tai tulkinnassa huomioitavia asioita, jotka on merkitty nuolella ja kursivoinnilla indikaattorilistaan ko. mittarin yhteyteen. Väestö: - väestön määrä (SOTKAnet, indikaattori nro 127) - ennusteet vuodelle 22 väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta (SOTKAnet, indikaattori nro 733) Väestöennusteet on laskettu syyskuussa 24. Tilastokeskuksessa laaditaan kuntakohtaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein väestökehityksen perusteella. Ennusteissa ei ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten tai aluepoliittisten seikkojen vaikutusta väestönkehitykseen. 4

5 - 6-vuotiaiden osuus väestöstä (SOTKAnet, indikaattori nro 7) vuotiaiden osuus väestöstä (SOTKAnet, indikaattori nro 167) - 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä (SOTKA) - huoltosuhde (SOTKAnet, indikaattori nro 761) Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on sataa vuotiasta kohden. Mitä enemmän on lapsia ja / tai eläkeläisiä, sitä korkeampi on huoltosuhteen arvo. Nykyään keskimääräinen huoltosuhde on,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen henkilö. Väestöennusteiden mukaan huoltosuhde kasvaa lähitulevaisuudessa. - ennusteet vuodelle 22 alle 6-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden osuuksista ja niiden muutoksista ja huoltosuhteesta vuodelle 22 (SOTKA) - lapsiperheiden osuus kotitalouksista (SOTKAnet, indikaattori nro 179) - yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (SOTKAnet, indikaattori nro 74) - yhden hengen asuntokuntien osuus asuntokunnista (SOTKAnet, indikaattori nro 324) - keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (SOTKA) Indikaattori ilmaisee niiden henkilöiden osuuden, jotka ovat suorittaneet ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon. - korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (SOTKA) Indikaattori kertoo niiden henkilöiden osuuden, jotka ovat suorittaneet ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon, ammattikorkeakoulu- ja korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. - kokonaisnettomuutto / 1 asukasta (SOTKAnet, indikaattori nro 178) Indikaattori ilmaisee kunnan nettomuuton (tulomuuttajat lähtömuuttajat) tuhatta asukasta kohti. Siten nettomuuttomuutto on positiivinen, jos kuntaan on muuttanut enemmän asukkaita kuin lähtenyt pois. - muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenään / 1 asukasta (SOTKAnet, indikaattori nro 187) Indikaattori ilmaisee muuta kuin virallisia kieliä (suomi, ruotsi ja saame) äidinkielenään puhuvien osuuden väestöstä. Tieto kielestä on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Tieto säilyy rekisterissä, ellei asianomainen sitä erikseen muuta. Myös maahanmuuttoilmoituksessa kysytän kieltä. - vastaanotettujen pakolaisten määrä (SOTKA) Indikaattori ilmaisee vastaanotettujen pakolaisten määrän. Luvussa ovat mukana kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ja perheiden yhdistämiseksi vastaanotetut pakolaiset. Asunto-olot ja asunnottomuus: - ahtaasti asuvat asuntokunnat kaikista asuntokunnista (SOTKAnet, indikaattori nro 183) Indikaattori kuvaa ahtaasti asumista. Asunto on ahdas, jos siellä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa mukaan huonelukuun (määritelmä vuodesta 199). Asuntokuntaan kuuluvat ko. asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. - ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista (SOTKAnet, indikaattori nro 19) - erittäin puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista (SOTKA) 5

6 Indikaattori ilmaisee erittäin puutteellista asumista. Erittäin puutteelliseksi määritellään asunto, jossa ei ole joitain seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämmin vesi tai WC. - asunnottomia yksinäisiä (SOTKA) - ulkona, yömajoissa, tilapäisasunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista (SOTKA) Pienituloisuus ja toimeentulo: - toimeentulotukea saaneita asukkaita vuoden aikana (SOTKA) Toimeentulotukilain (1412/1997) mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluvaan viimesijaista taloudellista tukea, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki voi olla varsinaista toimeentulotukea tai ehkäisevää toimeentulotukea tai kuntouttavan työtoiminnan tukena maksettavaa toimintarahaa tai matkakorvausta. Toimeentulotukirekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä, joten alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta. - toimeentulotukea saaneiden osuus asukkaista (SOTKAnet, indikaattori nro 493) Indikaattori kertoo toimentulotukea saaneiden asukkaiden osuuden alueen väestöstä. Toimeentulotukia saadaan keskimäärin eniten sekä pitkälle teollistuneissa kunnissa että pienituloisissa maakunnissa. Teollistuneen paikkakunnan kalliit elinkustannukset ja maakuntien työelämän ulkopuolella oleva passiiviväestö nostavat toimeentulotuen saajien väestöosuutta. - toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, jossa päämies on alle 29-vuotias / vuotias / 5 64-vuotias / yli 65-vuotias (SOTKA) - toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä (SOTKAnet, indikaattori nro 423) - toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajakotitalouksista (SOTKA ja Tilastokeskuksen erillislaskelmat) - toimeentulotukimenot / asukas (SOTKAnet, indikaattori nro 451) Toimeentulotuen bruttomenot vaihtelevat erittäin paljon kunnittain. Kuntien työttömyysasteella ei näytä olevan suurta vaikutusta toimeentulotuen menojen määrään, mutta kunnan kaupunkimaisuus nostaa toimeentulotuen kustannuksia. Lisäksi kuntien toimeentulotuen myöntämiskäytänteet vaikuttavat osaltaan maksetun toimeentulotuen määrään. - peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä (KELA) - velkajärjestelyhakemusten määrä (SOTKA) Työllisyys ja työttömyys: - työllisten osuus väestöstä (SOTKA) - työttömien määrä keskimäärin vuoden aikana (SOTKA) - työttömyysaste (SOTKAnet, indikaattori nro 181) Suomessa työttömyyttä tilastoidaan kahden eri viranomaisen toimesta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja työministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisteritietoihin. Työministeriön työnhakutilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatut- 6

7 kimus noudattaa Kansainvälisen työjärjestön, ILO:n, tilastointisuosituksia ja EU:n tilastoviraston, Eurostatin, käytänteitä. Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Tässä tietolähteenä on käytetty työministeriön tilastoja. Työttömään työvoimaan lasketaan kuuluvaksi vuotiaat henkilöt, jotka ovat ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai jotka odottavat sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Työvoimaan lasketaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä tai työttömiä. - nuorisotyöttömyysaste (osuus vuotiaasta työvoimasta) (SOTKAnet, indikaattori nro 189) - pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kuukautta työttömänä olleet henkilöt) osuus työttömistä (SOTKAnet, indikaattori nro 326) Terveys ja sairastavuus: - ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuus (SOTKA) Vakioidun kuolleisuuden määrittely: ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuus 64- vuotiailla tilastointivuonna ja neljänä edellisenä vuonna. - perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1 vastaavanikäistä (SOTKAnet, indikaattori nro 293) Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit. Lisäksi terveystarkastus- ja seulontakäynnit lasketaan kuuluvuiksi tähän mittariin. Terveyskeskusten osalta ulkopaikkakuntalaisten käynnit kirjataan suoraan ko. asiakkaan oman kotikunnan avohoidon lääkärikäynteihin. - erityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrä (lkm / 1 asukasta) (SOTKA) Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattavien lääkkeiden saajien osuuden tuhatta asukasta kohti. Yksi henkilö on voinut olla oikeutettu yhteen tai useampaan erityiskorvausoikeuteen yhtäaikaisesti. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että henkilöllä on jokin vaiva tai pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Indikaattori toimii suhteellisen hyvänä pitkäaikaissairastavuuden mittarina. Alle seitsemän tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei tietosuojan vuoksi julkaista tilastoissa. - työikäisten sairauspäivärahojen saajat (lkm / 1 työikäistä) (SOTKA) Indikaattori kertoo Sairausvakuutuslain mukaista päivärahakorvausta vuoden aikana vähintään yhdeltä päivältä saaneiden vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Sairauspäivätilastot eivät kuvaa sellaisia sairastapauksia, jotka päättyvät sairauspäivärahan karenssin aikana (sairastumispäivä ja yhdeksän sitä seuraavaa arkipäivää). Tätä Kelan rekisterimuuttujaa voidaan käyttää melko hyvin ilmaisemaan pitkittynyttä työkyvyn alenemista, ja se toimii aika hyvin tulevan työkyvyttömyyden ennustajana. Lyhyistä sairauspoissaoloista ei ole keskitettyä rekisteritietoa. - työkyvyttömyyseläkkeiden saajat (lkm / 1 asukasta) (SOTKA) - työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) (SOTKA) Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden perusteet löytyvät kansainvälisestä ICD 1- tautiluokituksesta. - Kelan vammaisetuuksien saajat (lkm / 1 asukasta) (SOTKA) - psykiatrian avohoitokäynnit / 1 asukasta (SOTKAnet, indikaattori nro 1562) 7

8 Indikaattori sisältää erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalaan kuuluvat käynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskukset. Kyseiseen mittariin tilastoidaan avohoidon käynnit psykiatrian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoisaloilta. - päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä (SOTKAnet, indikaattori nro 713) Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden vuotiaiden määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa sairastavuuden määrää ja niiden vaikeusastetta. Silti on huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös, miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja / tai avohoitoa on saatavilla ko. alueella, ja vallitsevista hoitokäytännöistä. Turvattomuus: - poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä (lkm / 1 asukasta) (SOTKA) - poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä (lkm / 1 asukasta) (SOTKA) Lasten ja nuorten hyvinvointiriskeihin liittyviä mittareita: - perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta (SOT- KAnet, indikaattori nro 694) - lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten ( 17-vuotiaat) määrä vuoden aikana (SOTKA) Indikaattori kertoo lastensuojelun avohuollon tukitoimien määrästä. Se sisältää lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastustoiminnan turvaamisen sekä muut lapsen tarpeet vaatimat tukitoimet, myös perheen tuen ja kuntoutuksen. Avohuollon tukitoimena voidaan järjestää lisäksi perhehoitoa ja laitoshuoltoa yhdessä vanhempien tai huoltajan kanssa tai 12 vuotta täyttäneelle lapselle yksinään. - kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret / 1 17-vuotiasta kohti (SOTKA) Indikaattorin kuvaamilla kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla tarkoitetaan sosiaalilautakunnan päätöksellä kodin ulkopuolelle joko avohuollon tukitoimena, huostaan otettuna tai jälkihuoltona sijoitettuja lapsia ja nuoria. Lastensuojelutietoina ilmoitetaan sijoitetut lapset ja nuoret, joiden sijoituspaikkana on perhe tai laitos. - koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat nuoret / 1 vastaavanikäistä (SOT- KAnet, indikaattori nro 495) Indikaattori kuvaa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuuden vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä henkilöitä ovat ne, jotka kyseisenä vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. - päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä (SOTKAnet, indikaattori nro 75) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet -päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Indikaattori kuvaa sairastavuuden määrää ja mahdollisesti niiden vaikeusastetta. On huomioitava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös, miten päihteisiin liittyvää 8

9 sairaalahoitoa ja / tai avohoitoa on tarjolla alueella sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. - mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 17-vuotiaat / 1 vastaavanikäistä (SOTKAnet, indikaattori nro 4) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla mielenterveyden häiriöt (F1 F99 pois lukien F7 F79 älyllinen kehitysvammaisuus) sairaalahoidossa olleiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Sairaalahoito pitää sisällään sekä julkisen että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Indikaattori kuvaa ko. ikäryhmän psyykkisten ongelmien määrää. On huomioitava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös, miten mielenterveysongelmiin liittyvää sairaalahoitoa ja / tai avohoitoa on tarjolla alueella sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Ikääntyneiden hyvinvointiin liittyviä mittareita: - kotona asuvien 85 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisistä (SOTKAnet, indikaattori nro 1251) - yksin asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä (SOTKAnet, indikaattori nro 237) - kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisistä (SOTKAnet, indikaattori nro 1234) Indikaattori kertoo, kuinka monta prosenttia vuoden aikana kodinhoitoapua saaneiden 75 vuotta täyttäneiden kotitalouksien osuus on vastaavanikäisestä väestöstä. Luku sisältää kunnan kustantamat palvelut eli asiakkaan itse hankkimat kotipalvelut eivät ole mukana. Kodinhoitoapu tarkoittaa henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja asioiden suorittamista sekä niissä avustamista ja perheiden tukemista. Indikaattori pyrkii kuvaamaan kodinhoitoavun peittävyyttä kunnassa. Luku voi kuitenkin vaihdella kunnittain riippuen siitä, tarjotaanko ko. kunnassa paljon apua harvoille tarvitseville tai vähän apua mahdollisimman monelle apua tarvitsevalle. On myös huomioitava, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia palvelujen järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen tarkastelu ei anna kokonaiskuvaa ko. kunnan vanhustenhuollosta, koska kunnassa on voitu panostaa esimerkiksi ikääntyneiden palveluasumiseen kodinhoitoavun sijasta. - pitkäaikaisasiakkaita kunnallisissa vanhustenhuollon laitoksissa 75 vuotta täyttäneistä, % vastaavanikäisistä (SOTKAnet, indikaattori nro 79) Indikaattori kuvaa vuoden lopussa kaikkien sairaaloissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhainkodeissa sekä kehitysvammalaitoksissa pitkäaikaishoidossa (yli 3 kk) olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuuden vastaavanikäisistä. Luvussa ovat mukana sekä julkisen että yksityisen sektorin asiakkaat. - hoitopäivät somaattisessa erikoissairaanhoidossa 75 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä (SOTKAnet, indikaattori nro 6) Indikaattori havainnollistaa vuoden aikana somaattista erikoissairaanhoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoittaa, etteivät luvussa ole mukana psykiatriset sairaalat. Indikaattori kuvaa osaltaan ko. ikäryhmän akuuttia sairastavuutta, sillä tämän ikäluokan pitkäaikaissairaanhoito toteutetaan perusterveydenhuollossa sekä sosiaalipuolen hoitolaitoksissa tms. vastaavissa paikoissa. Hoitopäivien määrä riippuu myös muuttuvista hoitokäytänteistä. Hoitoajat ovat erikoissairaanhoidossa koko ajan lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut. 9

10 Kuntatalouden ja sosiaali- ja terveystoimen mittareita: - verotulot yhteensä, / asukas (Kuntaliitto) - valtionosuudet yhteensä tasausten jälkeen, / asukas (Kuntaliitto) Nykyinen käyttökustannusten valtionosuusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1997 alkaen. Vuoden 26 alusta järjestelmään tehtiin tarkistuksia, joista osa tuli heti voimaan ja osa vuoden 28 alusta (esim. kustannustenjakoa koskeva menettely). Laskennallisiin valtionosuuksiin kuuluvat yleinen asukaskohtainen valtionosuus (SM), sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus (STM) sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus (OPM). Valtionosuusjärjestelmään kuuluu lisäksi laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Työmarkkinatukiuudistukseen liittyvä perustoimeentulotuen ns. korvamerkitty valtionosuus ei kuulu näihin laskennallisiin valtionosuuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia ja valtionosuuksia on alennettu vastaavasti. Yleinen valtionosuus lasketaan: asukasluku kerrottuna perusosalla lisättynä mahdolliset olosuhdelisät (esim. kunnan saaristomaisuus, syrjäisyys, liikenteen taajamarakennelisään, kielisuhteisiin tai voimakkaaseen asukasluvun muutokseen). Valtionosuuksien tasaus lasketaan ko. kunnan verotulojen perusteella. Valtionosuuksien tasaus vaikuttaa ko. kunnan laskennallisten valtionosuuksien määrään. Veroina huomioidaan kunnalle kertyvät kunnallisvero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta. Kuntien valtionosuuksista on yksityiskohtaista tietoa Kuntaliiton internet-sivuilla kohdassa kuntatalous valtionosuudet. - valtionosuuden sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksiin, / asukas (Kuntaliitto) STM maksaa hakemuksetta kuukausittain sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden, joka perustuu asukasta kohti määrättyihin ikäryhmittäisiin laskennallisiin kustannuksiin. Nämä valtionosuuden perusteet vahvistetaan vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista annetussa asetuksessa. Valtionosuus lasketaan: asianomaisen ikäryhmän valtionosuusperuste kerrotaan ikäryhmän väkiluvulla, erikseen sosiaalihuollon ja terveystoimen osalta. Tämän lisäksi valtionosuutta laskettaessa huomioidaan ko. kunnan päivähoitokerroin ja työttömyyden, lastensuojelukustannusten, sairastavuuden ja vammaisuuden vaikutus laskennallisiin kuluihin. Kaikkiin laskennallisiin kuluihin lisätään vielä syrjäisyyden vaikutus 7 kunnalle. Saadusta summasta, kaikista laskennallisista kuluista, vähennetään kunnan itse rahoitettava osuus, joka on asukasluku kerrottuna kunnan omarahoitusosuudella. - kunnan nettokustannukset sosiaalihuollon käyttökustannuksiin, / asukas (SOTKAnet, indikaattori nro 129) Indikaattori kuvaa laskennalliset kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Kuntien taloustilastoissa ei ole eritelty kaikkia toimia selkeästi sosiaali- ja terveystoimeen. Näitä ovat sosiaali- ja terveystoimen hallinto ja muu sosiaali- ja terveystoimi. Stakes on tehnyt seuraavan laskennallisen jaon: hallinnon osuus on laskettu sosiaalitoimen kustannuksiin ja muu sosiaali- ja terveystoimi -kulut on jaettu siten, että sosiaalitoimen menoihin on laskettu kuuluviksi em. menoerästä avustukset, elatustuet ja toimeentulotuet sekä puolet ylijäävästä osuudesta. Toinen puoli on laskettu terveystoimen kustannuksiin. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatuotot ja vyörytyserät. Siten nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Indikaattoria koskevat alkuperäistiedot kerätään 1 euroina. 1

11 Kustannusten jako sosiaali- ja terveystoimeen on laskennallinen ja yksittäisten kuntien kohdalla saattaa antaa harhaanjohtavan kuvan. SOTKAnetin tilastot sisältävät vain kuntien tilinpäätöksiin sisältyvät tiedot. Kuntien maksut kuntayhtymille tulevat mukaan kuntien kautta, mutta sen sijaan kuntayhtymien muut tulot tai menot eivät ole mukana luvuissa. Vuonna 1997 siirryttiin uuteen kirjanpitojärjestelmään, mikä on tuonut muutoksia tulo- ja menoeriin. Stakes on työstänyt tilastot mahdollisimman vertailukelpoisiksi. - kunnan nettokustannukset terveydenhuollon käyttökustannuksiin, / asukas (SOT- KAnet, indikaattori nro 1291) Ks. edellisen indikaattorin kuvauksen ja tulkintaan liittyvät asiat. 3. Hyvinvoinnin tila ja muutokset Suomessa 24 Väestörakenteen kehityksestä 24 Väestön määrä kasvoi melko tasaisesti Suomessa vuosina 24. Väestön määrän vuotuinen lisäys oli 15 hengen luokkaa. Väestönkasvu oli keskittynyt Salon ja kuntiin. Vuoteen 22 ajoittuvassa väestöennusteessa väkiluvun arvioidaan kasvavan maakunnassa enemmän kuin Suomessa keskimäärin ja kasvu keskittyisi edelleen Salon ja kuntiin. Väestön ikärakenne muuttui hieman tarkasteluajanjaksolla. Alle 6-vuotiaiden osuus vähentyi Suomessa ja kaikissa kunnissa vuosina 24. Salon ja kunnissa alle kouluikäisten lasten osuus oli suurin ja kunnassa pienin. Pienten lasten sekä 7 15-vuotiaiden osuudet olivat hieman koko maata alemmalla tasolla. Peruskouluikäisten osuus oli pysytellyt ajanjaksolla tasaisesti noin 1,5 prosentin tasolla, ja suhteellisesti eniten heitä oli kunnassa ja vähiten kunnassa. Ikääntyvien osuus kasvoi puolestaan Suomessa, mikä oli vastaava trendi myös koko maassa vuosina 24. Yli 85-vuotiaiden osuus kasvoi lähes kahteen prosenttiin koko väestöstä. Eniten iäkkäitä henkilöitä oli maan sekä kunnissa ja vastaavasti vähiten kunnassa. Ennusteiden perusteella voidaan olettaa, että edellä kuvailtu ikärakennekehitys jatkuu samansuuntaisena ja voimistuen entisestään. Vuodelle 22 tehdyn väestön ikärakenneennusteen mukaan alle kouluikäisten lasten osuus pienenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen kaikissa kunnissa, maakunnassa sekä koko maassa. Vuodelle 22 tehdyn ennusten mukaan eniten yli 75-vuotiaita on maan ja kunnissa (n. 12 % väestöstä) ja eniten alle kouluikäisiä on puolestaan, Salon ja kunnissa (7,1 7,8 %). 11

12 85 vuotta täyttäneiden %-osuus väestöstä 3 2,5 2 1,5 1,5 24 Salon maa Suomessa huoltosuhde, 14-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat sataa vuotiasta kohden, oli 51 vuonna 24, kun samanaikaisesti koko maan keskiarvo oli 5. kunnassa oli tuolloin maakunnan korkein huoltosuhdeluku (63), kun taas seudulla luku oli kaikkein alhaisin (47). Suomessa ja Suomessa huoltosuhteen ennustetaan kasvavan selvästi vuoteen 22 mennessä, jolloin maakunnallisen keskiarvon ennustetaan olevan 62 ja koko maan 63. maan ja kunnissa huoltosuhde nousee erittäin merkittävästi. Väestörakennemuutokset heijastavat osaltaan myös alueen perherakenteen muutosta. Lapsiperheitä on eniten kunnassa ja vähiten maalla. Lapsiperheiden osuus kotitalouksista on laskenut noin viisi prosenttia vuosina 24, kun puolestaan yhden hengen asuntokuntien suhteellinen osuus on kasvanut lähes yhtä paljon. Kehitys on ollut samankaltainen koko maassa, mutta lapsiperheiden suhteellinen osuus on pienempi Suomessa kuin koko maan tasolla. Tilanne on päinvastainen, kun tarkastellaan yhden hengen asuntokuntien suhteellista väestönosuutta. Yhden hengen asuntokuntia on suhteellisesti eniten kunnassa ja vähiten Suomessa ja maalla. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on myös lisääntynyt tarkasteluajanjaksolla Suomessa, ja kehitys on ollut samansuuntaista kaikissa kunnissa. 12

13 Lapsiperheiden %-osuus kotitalouksista Salon maa Yhden hengen asuntokuntien %-osuus kaikista asuntokunnista Salon maa Väestön koulutustaso on kohonnut nopeasti Suomessa ja koko maassa 24. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus on laskenut suhteessa korkeasti koulutettujen osuuteen. Tarkasteluajanjaksolla korkeasti koulutettujen osuus kasvoi noin kahdellatoista prosenttiyksiköllä, mikä 13

14 oli vastaavanlainen kehitystaso myös koko Suomessa. Eniten korkeasti koulutettuja on ja vähiten kunnassa. Korkeakoulutuksen saaneiden %-osuus 15 vuotta täyttäneistä Salon maa Muuttoliike on ollut positiivista Suomessa vuosina 24, vaikka siinäkin on ollut vähän laskusuuntaista kehitystä viime vuosina. n tilanteeseen nähden maakunnan muuttoliike on ollut positiivisempaa. Muuttoliike on vaihdellut hyvin paljon eri kunnissa ja kuntien sisälläkin on suhteellisen paljon vaihtelua muuttoliikkeen suunnassa ja voimakkuudessa. Kaiken kaikkiaan ja Salon kunnissa muuttoliike on ollut selvästi positiivista, kun taas kunnassa muuttoliike on ollut negatiivista. ja maan kunnissa muuttoliike on muuttunut hieman positiivisemmaksi -luvun alkuvuosista lähtien. 14

15 Nettomuuttoliike (lkm / 1 asukasta) Salon maa on muuttunut yhä monikulttuurisemmaksi yhteiskunnaksi viimeisten vuosikymmenten aikana. Samanlainen kehityssuuntaus on nähtävissä myös Suomessa, kun tarkastellaan muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien väestönosuuksien kehitystä vuosina 24. Kehitys on ollut hieman nopeampaa maakunnasamme verrattuna koko keskiarvotilanteeseen. Suhteellisesti eniten vierasmaalaistaustaista väestöä on ja Salon kunnissa., ja maan kunnissa ko. väestöryhmien edustajia on edelleen suhteellisen vähän. Suomessa otettiin vastaan 114 pakolaista vuonna 24, mikä on selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina lukuun ottamatta vuotta. Asunto-olojen ja asunnottomuuden kehityksestä 24 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus on vähentynyt tasaisesti Suomessa raportin tarkasteluajanjakson aikana. Vuonna 24 noin joka kymmenes asuntokunta asui ahtaasti maakunnassa. Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli suhteellisesti hieman vähemmän Suomessa kuin koko maassa. Vastaavanlaista kehitystä on tapahtunut myös ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osalta. Noin 32 prosenttia varsinaissuomalaisista lapsiasuntokunnista asui ahtaasti vuonna 24, kun vastaava luku oli noin 38 prosenttia vuonna. Eniten sekä kaikkia ahtaasti asuvia asuntokuntia että lapsiasuntokuntia oli maan kunnassa ja vähiten puolestaan kunnassa. 15

16 Ahtaasti asuvien asuntokuntien %-osuus kaikista asuntokunnista Salon maa Erittäin puutteellisesti asuvien asuntokuntien osuus on myös laskenut jonkin verran Suomessa vuosina 24. Tarkasteltaessa yksityiskohtaisemmin tietoa voidaan havaita, että pienemmissä kunnissa erittäin puutteellisesti asuvia asuntokuntia on ollut suhteellisesti enemmän kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Siten eniten ko. asuntokuntia oli maan ja vähiten kunnassa. n tilanteeseen verrattuna Suomessa on hieman enemmän puutteellisissa oloissa asuvia asuntokuntia, mutta näiden asuntokuntien osuus on laskenut suhteellisesti enemmän Suomessa kuin koko Suomessa vuosina 24. Asunnottomien yksinäisten määrä pieneni, jonka jälkeen luvut nousivat parin seuraavan vuoden aikana melko selvästi. Vuosien ja 4 aikana asunnottomien määrä on jälleen alkanut vähentyä. ja kunnissa asunnottomia oli vain muutamia henkilöitä. Ulkona, yömajoissa, tilapäissuojissa tai laitoksissa asuvia yksinäisiä henkilöitä on käytännössä vain yhdessä kunnassa, seudulla. Tämä ilmiö on havaittavissa pääasiassa Turussa, jossa myös ko. väestöryhmän osuus kääntyi laskuun -luvun alussa. Toimeentulon kehityksestä 24 Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden absoluuttinen määrä on laskenut melko selvästi tarkasteluajanjaksolla: vuonna 24 toimeentulotukea saaneita henkilöitä oli noin 88 vähemmän kuin yhdeksän vuotta aiemmin. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on pienentynyt kaiken kaikkiaan 22 prosenttia vuodesta vuoteen 24. Kehitys on ollut samansuuntaista kaikissa kunnissa, maakunnassa ja koko maassa. Toimeentulotukiasiakkaiden suhteellinen väestönosuus on myös laskenut vuosina 24. Suomessa sai toimeentulotukea seitsemän prosenttia asukkaista vuonna 24, mikä on vähän koko maan keskiarvon alapuolella. maan kunnassa toimeentulotuen saajien suhteellinen osuus on laskenut kaikkein selvimmin 16

17 6,4 prosentista 3,6 prosenttiin vuosina 24. kunnassa puolestaan toimeentulotuen saajien osuus on säilynyt suhteellisen muuttumattomana, noin kuudessa prosenttiyksikössä, koko tarkasteluajanjaksolla. Toimeentulotukea saaneiden %-osuus väestöstä Salon maa Kun tarkastellaan toimeentulotuen saajia ikäryhmittäin, voidaan havaita tietynlaista eriytymiskehitystä. Alle 29-vuotiaiden sekä yli 65-vuotiaiden toimeentulotukiasiakkaiden määrät vähenivät Suomessa vuosina 24. Nuorimmassa ikäryhmässä poikkeuksen muodosti kunta ja vanhimmassa Salon kunta, joissa kehitys on mennyt negatiivisempaan suuntaan em. ryhmien osalta. Alle 29-vuotiaiden toimeentulotukiasiakkuudet ovat vähentyneet koko maan tasolla suhteellisesti enemmän kuin Suomessa vuotiaiden toimeentulotukiasiakkaiden määrät kasvoivat huomattavasti (noin 43 prosenttia) tarkasteluajanjaksolla. Trendi on ollut samanlainen koko maassa. Toimeentulotukiasiakkaina olleiden lapsiperheiden osuus on myös kääntynyt laskuun Suomessa, vaikka osuus on vähentynyt Suomessa suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa. Noin yhdeksän prosenttia lapsiperheistä sai toimeentulotukea vuonna 24. Yksinhuoltajaperheistä toimeentulotukea sai noin 28 prosenttia. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on vähentynyt kaikkein selvimmin maan kunnassa, kun puolestaan kunnassa asiakkuudet ovat kääntyneet hienoiseen nousuun. Toimeentulotukimenojen asukasta kohden lasketut kustannusosuudet ovat kasvaneet vuosituhannen vaihteessa aina vuoteen asti. Viimeisimpänä tilastoajankohtana menojen kehitys näyttäisi kuitenkin kääntyneen: toimeentulotukimenot ovat alentuneet keskimäärin 13 euroa per asukas Suomessa vuodesta vuoteen 24. Samanlainen suuntaus on tapahtunut koko maassa. maan kunnassa toimeentulotukimenot ovat laskeneet suhteellisesti eniten (25 %) vuosina 24, kun taas, ja kunnissa tilanne on ollut osittain päinvastainen. 17

18 Toimeentulotukimenot, euroa / asukas Salon maa Peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olevien työttömien osuus kaikista työttömistä on ollut hieman laskusuuntainen. Seutukuntien välillä ja sisällä on esiintynyt kuitenkin vaihtelua. Suomessa tähän työttömyysryhmään kuuluvia oli noin kahdeksan prosenttia ja koko Suomessa noin prosenttiyksikön verran enemmän. Velkajärjestelyhakemusten määrä on vähennyt hyvin merkittävästi tarkasteluajanjaksolla. Vuonna hakemuksia jätettiin Suomessa 1 18, kun taas vuonna 24 niitä oli 27. Tosin luvut ovat olleet vähäisessä nousussa vuodesta lähtien Suomessa. Työllisyyden ja työttömyyden kehityksestä 24 Työllisten osuus on lisääntynyt noin kuusi prosenttia Suomessa vuosina 24. Työvoimaan kuului noin 45 prosenttia väestöstä Suomessa vuonna 24, kun vastaava luku koko maan osalta oli 44 prosenttiyksikköä. Työttömien määrä väheni maakunnassa noin 12 6 henkilöllä vuosina 24. Kehitys on ollut -luvulla vaihtelevampaa ja eri kunnissa osittain myös erityyppistä. Vuosia ja 24 verrattaessa voidaan havaita pientä työttömyyden lisääntymistä esimerkiksi kunnassa. Työttömyysaste on pysynyt noin kymmenen prosentin tasolla Suomessa, mikä on noin prosenttiyksikön maan keskiarvotasoa pienempi. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt selvästi laman jälkeen sekä Suomessa että koko maassa. Vuonna nuorisotyöttömyys oli kolmenkymmenen prosentin luokkaa Suomessa, kun luku on laskenut noin kahteentoista prosenttiin vuonna 24. Nuorisotyöttömyys kääntyi hetkellisesti kasvuun Suomessa vuonna, minkä jälkeen se on jälleen alkanut laskea. Suhteellisesti eniten nuorisotyöttömyys on vähentynyt ja maan kunnissa tarkasteluajanjakson aikana. Salon kunnassa nuorisotyöttömyys on ollut selvästi muita kuntia ja koko Suomea matalampi koko tarkasteluajanjakson aikana. 18

19 Nuorisotyöttömyysaste (%-osuus vuotiaasta työvoimasta) Salon maa Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on pienentynyt kolmanneksesta noin 23 prosenttiin Suomessa vuosina 24. Suuntaus on ollut samanlainen koko maassa, mutta Suomessa pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt suhteellisesti enemmän verrattaessa koko tilannetta. Pitkäaikaistyöttömiä oli suhteellisesti eniten Salon kunnassa vuonna 4. Kaiken kaikkiaan pitkäaikaistyöttömyys on laskenut suhteellisesti eniten kunnassa yhdeksän vuoden aikana. Vuoden jälkeen pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt Salon kunnassa melko selvästi ja hieman myös ja maan kunnissa. Suomessa pitkäaikaistyöttömyys kääntyi huomattavaan laskuun vuonna, mutta se oli jälleen nousussa vuonna

20 Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) %-osuus työttömistä Salon maa Terveyden ja sairastavuuden kehityksestä 24 Ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuus on kasvanut tasaisesti Suomessa tarkasteluajanjakson aikana: 94:stä 96:een. Vakioitu kuolleisuus on edelleen Suomessa koko maan keskiarvotasoa (1) alempi. Kun tarkastellaan tilannetta seudullisesti, voidaan havaita, että kuolleisuusluvut vaihtelevat suurestikin vuosittain kunnissa. Kaikkein alhaisimmat kuolleisuusluvut ovat olleet maan kunnassa, mutta sielläkin kehitys on ollut negatiivisempi -luvun alun jälkeen. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla ovat vaihdelleet melko paljon Suomessa vuosina 24. ssa kehitys on ollut selvästi laskusuuntainen vastaavalla ajanjaksolla. Vuosina avohoitokäynnit kasvoivat jonkin verran Suomessa, minkä jälkeen ne jälleen laskivat. Viime vuosikymmenen puolivälin käynnit ovat keskimäärin samaa suuruusluokkaa (noin 155 käyntiä / 1 vastaavanikäistä) kuin vuonna 24. Suhteellisesti eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä on ollut ja kunnissa yhdeksän vuoden aikana. Erityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrä on kasvanut koko tarkasteluajanjakson aikana Suomessa, 17:stä 192:een. Samanlainen suuntaus on havaittavissa myös koko maassa, joskin hieman voimakkaampana kehityksenä. Vuonna koko maassa sai erityiskorvattavia lääkkeitä 175 ihmistä ja yhdeksän vuotta myöhemmin 24 ihmistä tuhatta asukasta kohti laskettuna. Eniten erityiskorvattavien lääkkeiden saajia on ollut ja vähiten kunnassa vuosina 24. 2

21 Erityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrä (lkm / 1 asukasta) Salon maa Kelan vammaisetuuksien saajien määrä on lisääntynyt koko maassa, Suomessa ja kaikissa kunnissa vuosina 24. Maakunnan luvut ovat olleet hieman kansallisen tason keskiarvoa korkeampia. Eniten vammaisetuuksien saajia on ollut kunnassa ja vähiten maan kunnassa. Työikäisten sairauspäivärahojen saajien määrät ovat olleet myös selvästi kasvussa sekä Suomessa että koko maassa tarkasteluajanjakson aikana. Maakunnassa tuhatta työikäistä kohden laskettu sairauspäivärahojen saajien määrä lisääntyi 87:stä 1:aan vuosina 24. Koko maassa vastaavat luvut olivat 85 ja 98. Eniten sairauspäivärahojen saajia on ollut ja kunnissa. Sairauspäivärahojen saajien määrät ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana erityisesti maan,, kunnissa. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä on vähentynyt Suomessa, Suomessa ja a ja Suomea lukuun ottamatta kunnissa vuosina 24. Kaiken kaikkiaan maakunnassa on ollut työkyvyttömyyseläkkeiden saajia koko maata vähemmän tuhatta työikäistä kohti laskettuna. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeiden saajien kokonaismäärä on laskenut viimeisten yhdeksän vuoden aikana, niin mielenterveyden- ja käyttäytymishäiriöiden takia sitä saavien määrä on kasvanut Suomessa ja koko maassa vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 1997 saajia oli 1275 henkilöä vähemmän verrattuna maakunnan tilanteeseen vuonna 24. Luvut alkoivat nousta yhä selvemmin vuodesta alkaen. Kaikissa kunnissa ko. indikaattorin kehitys on ollut noususuuntainen. Psykiatrian avohoitokäynnit ovat lisääntyneet melko tasaisesti koko maassa vuosina 24, kun taas Suomessa kehitys on ollut paljon selvempää. Erityisesti vuodesta lähtien psykiatrian avohoitokäynnit ovat lisääntyneet maakunnan kaikissa kunnissa kuntaa lukuun ottamatta. ja kunnissa kehitys on ollut suhteellisen 21

22 tasaista, mutta Salon kunnassa psykiatrian avohoitokäynnit ovat merkittävästi lisääntyneet -luvulla. kunnassa on ollut vähiten psykiatrian avohoitokäyntejä suhteessa tuhanteen asukkaaseen tarkasteluajanjakson aikana. Päihteiden takia sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden määrä on hieman lisääntynyt Suomessa vuodesta lähtien. n kehitys on ollut osittain päinvastaista. Suomessa luvut ovat olleet vähän maan keskitason alapuolella - luvulla. Suhteellisesti eniten päihteiden takia sairaaloiden tai terveyskeskusten vuodeosastoilla olleita laskettuna vuotiaasta väestöstä on ollut Salon kunnassa ja vähiten sekä maan kunnissa. Turvattomuuden kehityksestä 24 Poliisiin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä suhteessa tuhatta asukas kohti on vaihdellut Suomessa suhteellisen paljon vuosittain. Maakunnassa on tehty omaisuusrikoksia keskimäärin enemmän kuin koko maassa, mutta ero on kaventunut viimeisimpänä tilastointivuonna. Vuonna 24 omaisuusrikosten määrä laski edellisen vuoden tilanteesta selvästi Suomessa, 65,7:stä 56,5:een. Eniten omaisuusrikoksia on tehty kunnassa ja puolestaan vähiten ja maan kunnissa. Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä suhteessa tuhatta asukasta kohti on lisääntynyt maakunnassa melko tasaisesti vuosina 24. Väkivaltarikosten määrä kasvoi Suomessa 4,7:stä 5,9:ään tuhatta asukasta kohti laskettuna, kun vastaavat luvut koko maassa olivat 4,9 ja 6,2. Vähiten väkivaltarikoksia on tehty maan kunnassa ja eniten ja kunnissa tarkasteluajanjaksolla. Melko selvä negatiivinen muutos väkivaltarikosmäärissä tapahtui vuosien ja 24 aikana, jolloin ko. luvut kasvoivat erityisesti, Salon ja kunnissa. 22

23 Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä (lkm / 1 asukasta) Salon maa Lasten ja nuorten hyvinvointiriskien kehityksestä 24 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit tuhatta 7 18-vuotiasta kohti laskettuna ovat vähentyneet Suomessa ja koko maassa vuosina 24. Käyntien väheneminen on ollut maakunnassa suhteellisesti suurempaa verrattuna koko maan tilanteeseen. Eniten kouluterveydenhuollon käyntejä on ollut kunnassa ja vähiten Salon sekä maan kunnassa vuonna 24. Seutukuntien välillä on havaittavissa hieman erityyppistä kehitystä. sekä kunnissa käynnit laskivat 199-luvun puolivälin jälkeen, kunnes ne alkoivat kasvaa vuodesta lähtien. Salon kunnassa kehitys on ollut suhteellisen tasaista, kun suuntaus on ollut puolestaan maan kunnassa pääosin nousujohteista. 23

24 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit vuotiailla / 1 vastaavanikäistä Salon maa Lastensuojelun avohuollon toimenpiteissä mukana olleiden lasten ja nuorten määrä on kasvanut yhdeksässä vuodessa jopa 95 prosenttia koko maassa. Vastaava kasvuprosentti oli 85 Suomessa. Lastensuojelun avohuollon toimenpiteet lisääntyivät erityisesti vuonna, minkä jälkeen kehitys on tasaantunut. Osittain lukujen suurta muutosta saattaa selittää tilastointikäytänteiden muutokset lastensuojelun avohuollossa, mikä tapahtui -luvun alkupuolella. Jokaisessa kunnassa lastensuojelun avohuollon määrä kasvoi tarkasteluajanjakson aikana. Suhteellisesti eniten lastensuojelun toimenpiteet ovat lisääntyneet, ja Salon kunnissa vuosina

25 Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17-vuotiaat lapset ja nuoret / 1 vastaavanikäistä Salon maa Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on myös kasvanut vastaavana aikana. Kehitys on ollut samansuuntainen sekä Suomessa että koko maassa, mutta kehitys on ollut keskimäärin suurempaa koko maassa kuin ko. maakunnassa. Vuonna Suomessa oli 1,2 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta ja nuorta tuhatta 17-vuotiasta kohti ja vuonna 24 luku oli noussut 12,5:een. Vastaavat luvut koko maan osalta olivat 9,3 ja 13,3. Eniten sijoitettuja lapsia ja nuoria on ollut kunnassa. Myös kunnassa sijoituksia on ollut suhteellisen paljon -luvulla. Salon ja kunnissa sijoitukset lisääntyivät melko paljon vuonna 24 edeltävään vuoteen verrattuna. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus laskettuna tuhatta vastaavanikäistä kohti on laskenut Suomessa. Vuonna koulutuksen ulkopuolella jääneitä nuoria oli 138,9, kun vastaava luku kahdeksan vuotta myöhemmin oli 119,2. Suuntaus on ollut samanlainen koko maassa: koulupudokkaiden määrä on vähentynyt 142,3:sta 118:ta. kuntien välillä kehitys on ollut erilaista. Salon,, ja maan kunnissa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on laskenut, kun taas kunnassa määrä on noussut tarkastelujakson aikana. Vähiten koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria on ja eniten Salon sekä kunnissa vuonna

26 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1 vastaavanikäistä Salon maa Päihteiden takia sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden vuotiaiden määrä on kasvanut Suomessa ja koko maassa 24. Vuonna Suomessa oli 1,5 päihteiden takia hoidossa ollutta vuotiasta tuhatta vastaavanikäistä kohti. Vuonna 24 luku oli noussut 3,5:een. Suomessa on viimeisimpien tietojen perusteella suhteessa enemmän päihteiden takia hoidettavia nuoria kuin keskimäärin muualla Suomessa. Maakunnassa kehitys on ollut eri kunnissa melko erityyppistä. ja maan kunnissa päihteiden takia sairaaloiden ja vuodeosastojen hoidossa olleita on ollut suhteellisen vähän, kun taas Salon ja kunnissa luvut ovat olleet maakunnallisen keskiarvotason yläpuolella etenkin -luvulla. kunnassa kehitys on vaihdellut hyvin paljon vuosittain. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 17-vuotiaiden määrä on lisääntynyt koko maassa ja Suomessa 24. Vuonna Suomessa oli 3,5 mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saanutta lasta ja nuorta tuhatta vastaavanikäistä kohti, ja vastaava luku osuus nousi 4,6:een vuonna 24. Maakunnassa oli suhteessa hieman vähemmän mielenterveyden häiriöiden takia hoidettuja lapsia ja nuoria kuin koko maassa vuosina 24. Kehitys on vaihdellut melko paljon kunnittain. Salon kunnassa mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden osuus on ollut keskiarvotilannetta korkeampi koko tarkasteluajanjaksolla. seudulla tilanne on ollut päinvastainen. kunnassa hoitoa saaneiden osuus alkoivat kasvaa suhteellisen paljon vuodesta lähtien. maan kunnassa kehitys on vaihdellut eniten vuosittain. 26

27 Ikääntyneiden hyvinvointimittarien kehityksestä 24 Kotona asuvien 85 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisistä on laskenut Suomessa noin neljällä prosenttiyksiköllä vuodesta vuoteen 24: 78,2:sta 74,3 prosenttiin. Samanaikaisesti koko maassa tilanne säilyi suhteellisen ennallaan noin 76 prosentissa. Eniten kotona asuvia ikääntyneitä oli maan ja vähiten kunnassa vuonna 24. Kotona asuvien 85 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisistä Salon maa Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäistä on myös kasvanut parilla prosenttiyksiköllä (47,9:sta 49,7:ään) Suomessa tarkasteluajanjaksolla. Luvut ovat pari prosenttia korkeammat kuin koko maan keskiarvotaso. kunnassa yksin asuvia on vähiten ja puolestaan sekä kunnissa eniten. Näihin mittareihin liittyen on mielenkiintoista tarkastella, miten ikääntyneiden kotitalouksien (75 vuotta täyttäneiden) kodinhoitoapu on kehittynyt 24. Sekä koko maassa että Suomessa kodinhoitoapu on vähentynyt em. ajanjaksolla. Vuonna kodinhoitoapua sai 2,7 % 75 vuotta täyttäneistä kotitalouksista maakunnassa, kun taas vastaava luku oli 17,7 % vuonna 24. Kaikissa muissa kunnissa kodinhoitoapu on vähentynyt tarkasteluajanjaksolla lukuun ottamatta kuntaa. Eniten kodinhoitoapu on vähentynyt maan ja kunnissa. 27

28 Kodinhoitoapua saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitalouksien %- osuus vastaavanikäisistä kotitalouksista Salon maa Pitkäaikaisasiakkaiden määrä kunnallisissa vanhustenhuollon laitoksissa 75 vuotta täyttäneistä on vähentynyt -luvun alun jälkeen koko maassa ja Suomessa. Vuonna 24 luku oli osalta 7,1 ja koko maan osalta 6,8. Suhteellisesti vähiten pitkäaikaisasiakkaita vanhustenhuollon laitoksissa oli kunnassa ja eniten Salo, ja kunnissa. 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien osuus somaattisessa erikoissairaanhoidossa on vähentynyt selvästi Suomessa ja koko maassa yhdeksän vuoden aikana. Suomessa ikääntyneillä on huomattavasti enemmän hoitopäiviä somaattisessa erikoissairaanhoidossa verrattuna koko maan tilanteeseen. Vähiten hoitopäiviä on ollut maan kunnassa ja eniten ja Salon kunnissa. Kuntatalouden ja sosiaali- ja terveystoimen mittarien kehityksestä 24 Kuntatalouden kehittymistä on kuvailtu tässä raportissa pääpiirteittäin tarkastelemalla verotulojen, valtionosuuksien ja sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten kehitystä. Kuntien verotulot ovat kehittyneet positiivisesti lamavuosista. Seutukuntien välillä ja sisällä on suurtakin vaihtelua verotulokertymissä, mutta suuntaus on ollut samanlainen Suomessa ja koko maassa. -luvun alussa verotulot olivat kaikkein korkeimmillaan tarkasteluajanjaksolla. Vuosina verotulot kääntyivät hetkellisesti laskuun maakunnassa ja koko maassa, mutta siitä eteenpäin kehitys on ollut nousujohteista. Vuonna 24 asukasta kohti lasketut verotulot olivat kaikkein suurimpia Salon ja kunnissa ja pienimpiä kunnassa. 28