TOKI-projekti Pietarsaaressa LOPPURAPORTTI
|
|
- Ilona Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOKI-projekti Pietarsaaressa LOPPURAPORTTI TOKI-projekti alkoi Pietarsaaressa erinomaiseen aikaan vuonna Sen jälkeen on käyty paljon keskustelua toisesta kotimaisesta kielestä, sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Uudet tuntijaot ovat parhaillaan työn alla ja siinä ehdotetaa, että kieliä pitäisi lisätä ja että kielten opiskelua varhaistaa. Olemme paljon käyty keskustelua pakkoruotsissta ja sen olessaolemisesta. Voisiko ruotsinkielenopiskelun poistaa ja valita esim venäjänkielen? On myös käyty keskustelua suomenkielisestä kielikylystä ja sen olemassaolemisesta. Pietarsaaressa olemme paljon mietitty kielten opiskelua, ennenkaikkea suomenkielen opiskelua. Ruotsinkielisiä, jotka kylpevät suomeksi, olisi tulossa kaksinkertainen määrö, mutta sinne otetaan vain 25 oppilasta/vuosiluokka. Olemme sitten mietitty, että miten kieltenopiskelua kehitettäisiin niin, että oppilaat oppisivat ja uskaltaisivat käyttää kieltä kun on opiskellut sitä esim. 8 vuotta. TOKI-projekti on saanut hyvän alun Pietarsaaressa. Monia eri projekteja toisen kotimaisen kielen parissa on käynnistynyt ja ollaan vasta alkuvaiheessa toisen kotimaisen kielen kehittämisessä. Pietarsaaren kaupunki kehittää peruskoulun kielikylpyopetusta ja kielenopetusta sekä on aloittanut ÄiRuopetuksen (äidinkielenomainen ruotsinopetus). Haettaessa TOKI-projektiin Pietarsaarella oli tavoitteena keskittyä seuraaviin teemoihin: 1. Suomen- ja ruotsin koulutoimen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen yhteisiä tilaisuuksia molemman kieliryhmän opettajille kerran vuodessa yhteisen koulutarjottimen kehittäminen 2. Kielikylpyopetuksen kehittäminen toimiva kielikylpyopetus yläkoulussa tavoitteena jatkuvan positiivisen kehityksen jatkuminen aina yokirjoituksiin saakka kielikylpyvanhemman käsikirjan laatiminen
2 3. Äidinkielenomaisen ruotsin opetuksen kehittäminen perusopetuksessa äidinkielenomaisen ruotsinkielen ryhmä Länsinummen alakoulussa ja Etelänummen yläkoulussa vuodesta alkaen opettajavaihto ruotsinkielisen koulutoimen kanssa sopivan opetusmateriaalin hankinta sopivan opetusmateriaalin kehittäminen 4. Lukion ruotsinkielen opetuksen kehittäminen suullisen kielitaidon suunnittelu ja toteuttaminen (mahdollisesti yhteistyössä Jakobstads Gymnasiumin kanssa) kaikki yo-kokelaat kirjoittavat ruotsinkielenkokeen yli puolet kokeilasta kirjoittaa A1-ruotsin 5. Virtuaaliopetuksen hyödyntöminen Kaikkia näitä teemoja emme ole voineet kehittää, teemat olivat liian laajat. Olemme kuuluneet TOKI-projektissa Kielikylvyn työryhmään ja olemmekin TOKI-projektin aikana painottaneet Kielikylvyn kehittämiseen, mutta olemme myös yrittäneet kehittää yhteistyötä suomen- ja ruotsinkielisen koulutoimen välillä ja aloittaneet ÄiRun. Olemme myös kehittämässä uutta tapaa oppia toista kotimaista kieltä. TOKI laajenee itsestään Pietarsaaressa. Näistä kerron lisää. SUOMEN- JA RUOTSIN KOULUTOIMEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN JA KEHITTÄMINEN Suomenkielisillä sekä ruotsinkielisillä opettajilla on muutaman kerran ollut yhteisiä koulutuspäiviä sekä rehtoreilla yhteisiä kokouksia. Tulevaisuudessa niitä pyritään järjestämään säännöllisesti. Pietarsaaressa on kolmen vuoden ajan toiminut yhteinen koulutustarjoitin, jossa ilmoitetaan kaikki koulutukset ja kurssit, jotka ovat tarkoitettu opettajille. Kurssit/koulutukset ovat joko olleet suomen- tai ruotsinkieliset mutta kaikki ovat saaneet osallistua omalla äidinkielellä. Opettajilla on ollut myös mahdollisuus itse toimia kouluttajana, mikäli hän katsoo, että hänellä on osaamista tietyssä asiassa ja haluaa kouluttaa muita. Catharina Lunabba- Domars on toiminut tarjottimen yhteyshenkilönä, hän on mainostanut kursseja, vastannut käytännön järjestelyistä sekä ottanut vastaan kurssiideat ja ilmoittautumiset. Kurssitarjotin toimii edelleen ja on tarkoitus, että se on pysyvä.
3 KIELIKYLPYOPETUS Kielikylpy on toiminut jo pitkään Pietarsaaressa. Oman kielikylpykoulun (vuosiluokat 0-6) Pietarsaari sai vuonna 2006, jossa opiskelevat sekä suomenkieliset oppilaat, jotka käyvät ruotsinkielistä kielikylpyä, että ruotsinkieliset oppilaat jotka käyvät suomenkielistä kielikylpyä. Kiinnostus kielikylpyä kohtaan on jatkuvassa kasvussa ja valitettavasti koulu ei voi ottaa kaikkia halukkaita ruotsinkielisiä oppilaita jotka haluavat kylpeä suomenkielessä. Kielikylpyä antaa myös Etelänummen koulu (luokat 7-9), jossa kaikki suomenkieliset oppilaat jatkavat ruotsinkielen kielikylpyä ja Oxhamnsskolan (luokat 7-9) jonne kaikki ruotsinkieliset oppilaat menevät jatkamaan suomenkielen kielikylpyä. TOKI-projektin aikana on pyritty ennenkaikkea kehittämään opetusta ja hankkimaan sopivaa materiaalia. Useamman vuoden aikana olemme järjestäneet uusille kielikylpyyn tuliville opettajille Kielikylvyn peruskurssin, joka sisältää yhteensä noin 20 tuntia opetusta. Näin takaamme, että kaikki opettajat jotka opettavat kielikylpyoppilaita tietävät mistä on kysymys ja oppilaat saavat mahdollisimman hyvää opetusta. Kielikylpykoulun opettajat ovat kaikki käyneet kurssin, kaikki yläkoulujen aineenopettajat eivät valitettavasti ole käyneet kursseja, mutta pyrkimyksenä olisi että myös hekin olisi kaikki käyneet. Tämä tulee myös jatkumaan tulevaisuudessa. Opettajilla on ollut myös mahdollista kouluttautua ja näin kehittää kielikylpyä. Folkhälsan (Veronica Hertzbergin johdolla) on järjestänyt matkoja Tukholmaan Skolforumiin. Olemme joka vuosi pyrkineet lähettämään muutaman opettajan matkalle. Matkat ovat olleet hyvin järjestettyjä koska laivassa on ollut ohjelmaa kielikylpyopettajille. Samalla on voinut vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia muualla toimivien kielikylpyopettajien kanssa. On tärkeätä olla yhteyksissä myös muitten kuntien kanssa jotka järjestävät kielikylpyä. Skolforumissa on saanut tutustua uusiin materiaaleihin ja opetustapoihin. Suuri kiitos Veronica Hertzbergille tästä. Toivottavasti Skolforum-matkoja järjestetään myös tulevaisuudessa.
4 Kielikylpyopetukseen ei ole omaa materiaalia vaan kaikki opettajat joko etsivät sopivaa materiaalia tai tekevät itse materiaalia. Kielikylpykoulussa on aloitettu keräämään materiaalipankkia, jonne opettajat voivat panna omia ideoita ja töitä. Olemme myös hankineet sekä Kielikylpykouluun että Etelänummen kouluun ruotsinkielisiä lukupaketteja, jotta oppilaat motivoituisivat lukemaan enemmän kielikylpykielellä. Lukupaketteja on ollut mutta ne ovat olleet hieman vanhanaaikaisia eikä vastaa tämänpäivän nuorisokirjallisuutta. Etelänummen koululle eli siellä missä suomekieliset kielikylpyoppilaat jatkavat kuudennen vuosiluokan jälkeen luokilla 7-9 on ollut vaikeata löytää päteviä opettajia eli opettajia jotka hallitsevat kielikylpykielen ja aineen. Parhaillaan suunnitellaan opettajanvaihtoa tai oppilaiden vaihtoa suomenkielisen yläkoulun ja ruotsinkielisen yläkoulun välillä. Pietarsaarihan on kaiksikielinen kaupunki, joten edellytyksiä on mutta aikaisemmin on ollut käytännönvaikeuksia. Nyt niitä on vuosien aikana poistettu joten nyt se on jo mahdollista. Aikaisemmin kouluilla on oppitunnit alkanut ja päättynyt eri aikoihin, heillä on ollut eripituiset jaksot, toisella koululla 3 jaksoo ja toisella 6 jaksoa. Mutta kuten jo totesin, nämä esteet ovat jo pois. Nyt voimme alkaa suunnittelemaan itse vaihtoa. Olemme myös herättäneet uudelleen henkiin yhteistyö Kokkolassa toimivan kielikylvyn kanssa. He ovat olleet vierailulla Pietarsaaressa ja Pietarsaarelaiset ovat olleet vierailulla heidän ihanassa upouudessa koulussa. Sekä Pietarsaari ja Kokkola ovat hieman kaukana muusta kielikylvystä, esim Helsingistä joten on tärkeätä miettiä yhdessä miten voimme kehittää kielikylpyä täällä Pohjanmaalla. Kokkola on myös järjestämässä Kielikylpykonferanssia marraskuussa, CLIL and Immersion Conference. Pietarsaaresta osallistuu ainakin 6 opettajaa konferenssiin. Se on erinomainen päätös meidän TOKI-projektille, tai oikeastaan erinomainen ponnahduslauta tulevaisuuteen. Siellä on mahdollista kuunnella esim. Roy Lysteria, McGillin yliopistosta. Hänen kirjallisuutta olemme lukeneet mutta nyt pääsee kuuntelemaan yhtä kielikylyn gurua. ÄIRU (ÄIDINKIELENOMAINEN RUOTSI) ÄiRu-opetus alkoi myöhemmin kuin mitä olimme suunnitelleet, olimme ajatelleet että ÄiRun opiskelu lähtisi käytiin lukuvuonna , mutta
5 näin ei käynyt. Alussa oli hieman käynnistymisongelmia, mutta onneksi lukuvuonna saimme ensimmäiset ryhmät, jotka aloittivat ÄiRun. Toiminta alkoi Länsinummen- ja Itälän kouluissa. ÄiRu toteutetaan kahdessa eri alakoulussa, Länsinummi ja Itälä. Se alkaa 4. luokalla eli samanaikaisesti kuin suomenkieliset oppilaat aloittavat ruosinkielen opinnot. Kaksikieliset oppilaat voivat valita ÄiRun normaalin ruotsinkielen sijaan. Kokeilu aloitettiin ensin kyselyllä jossa kysyttiin kaksikielisten vanhemmilta. ÄiRun tarkoituksena on vahvistaa kaksikielisten oppilaiden ruotsinkielen taitoa ja kakikielistä identiteettiä. Näillä kaksikielisillä oppilailla voi olla turhauttavaa aloitaa ruosinoiskelun nollasta yhdessä muiden yksikielisten kanssa. Opetus toteutetaan opettajanvaihdolla eli opetuksen suorittavat ruotsinkielisistä kouluista tulevat opettajat. Nämä opettajat ovat saaneet koulutusta ja ohjausta. He myös pitävät päiväkirjaa opetuksesta jotta voidaan myöhemmin arvioida tuloksia. He saavat myös tarvittaessa ohjausta ja yhteisiä tapaamisia järjestetään vähintään pari kertaa vuodessa. Näissä tapaamisissa he voivat vaihtaa ajatuksia, tuoda esille mahdollisia ongelmia ja vaihtaa ideoita, ilon ja surun hetkiä. LEVITTÄMISSUUNNITELMA Pietarsaari suunnitteli että TOKI projekti jatkuisi pitkään tulevaisuuteen ja näin myös tulee käymään. Emme toki aina käytä nimikettä TOKI, mutta kyseessä on toisen kotimaisen kielen kehityksestä. Uusin asia on ruotsin ja suomenkielen kehittämisestä. Työnimi on SVENSKA ~ uudella tavalla ja FINSKA~ på ett nytt sätt. Vaikka Pietarsaari on kaksikielinen kaupunki, on kieliryhmien välinen kuilu aivan liian suuri ja yhteistyötä kielirajojen välillä on aina toteutettu, mutta aivan liian vähän. Uudella kokoeilulla on tavoitteena parempi ja tehokkaampi kielenopetus. Suomenkielisissä kouluisa opettajanvaihto aloitetaan neljännelä luokalla eli silloin kuin ruotsinkielen opetus aloitetaan Pietarsaaressa. Ruotsinkielisissä kouluissa vaihto alkaa jo toisella luokalla koska silloin oppilaat aloittavat suomenkielen opetuksen. Tarkoituksena on kehittää opetusta pikkuhiljaa ja toimintaa arvioidaan kevään aikana. Vaihtoon osallistuu yhteensä 8 opettajaa, neljästä eri koulusta kaksi opettajaa (4 ruotsinkielistä ja 4 suomenkielistä). Nämä opettajat hoitavat myös toisen koulun ÄiRu- ja MoFi opetuksen. Nämä opettajat ovat Jenny Ek, Lotta Forsbacka, Jessica Krohn ja Ulrika Vikström jotka ovat ruotsinkielisiä opettajia ja suomekieliset ovat Anne Bonner,
6 Annika Rajakangas, Henna Dahlman seklä marja Rannankari. Nämä opettavat pitävät myös ÄiRu ja MoFi tunnit. Pietarsaari haluaa kiittää, että on saanut olla mukana TOKI-projektissa. Olemme saaneet lisäpotkun josta on hyvä jatkaa eteenpäin. Liitteenä eri lehtiartikkeleja jotka ovat olleet paikallislehdissä viimeisen vuoden aikana, eli projektista on kirjoitettu aikalailla. Ote tilinauhoista, josta näkee rahankäytön lähjetetään loppuvuodesta koska silloin on kaikkien tilien loppuraportointi. Yhteistyöterveisin, Mira Tallgård Pietarsaaren TOKI-koordinaattori
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 31 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen ym. aloitteesta vieraan kielen oppimisen varhaistamisesta HEL 2016-012068 T 00
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotKOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA
KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Muutokset perusopetuksen lukuvuoden oppilaaksiottoa koskeviin ennakoiviin päätöksiin
25.02.2015 Sivu 1 / 1 4277/12.01.02/2014 19 Muutokset perusopetuksen lukuvuoden 2015-2016 oppilaaksiottoa koskeviin ennakoiviin päätöksiin Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Jemina
LisätiedotKieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa
Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen
LisätiedotRUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg
RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (7) Opetuslautakunta POL/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2012 1 (7) 148 Lausunto kaupunginhallitukselle ruotsin kielen opetuksen kehittämisryhmän raportista ruotsin kielen opetuksen ja oppimisen parantamiseksi eri koulutusasteilla
Lisätiedot10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia
LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen
LisätiedotKIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET
KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET Karita Mård-Miettinen, FT, dos. Kieli- ja viestintätieteiden laitos Sivistysvaliokunnan kokous, 23.11.2017 Ruotsin kielen varhainen
LisätiedotMonikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta
Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017
LisätiedotOman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.
Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta
LisätiedotMitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 148
28.09.2016 Sivu 1 / 1 2760/2016 12.01.00.00 148 Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Jemina Sirviö, puh. 043 8265234
LisätiedotKielten opiskelu Oulussa
Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa
LisätiedotKielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017
Kielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017 Kieliparlamentti, Helsinki 12.4.2018 Karita Mård-Miettinen & Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 1 Kaksi selvitystä: Kielikylpyselvitys Selvityksessä
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotTimo Itälehto, puheenjohtaja Terhi Leivo-Holmqvist, varapuheenjohtaja Hans Vikman Kim Yli-Pelkola Pirkko Rantanen Tuomo Palojärvi Anni Teerikangas
KOKOUSKUTSU Keskiviikkona 7.2.2019 klo 16.00, kokoushuone Panama (ent. Mårdin ruokala, Alholminkadulta vasemmalle alas kellariin Varsinaiset jäsenet Timo Itälehto, puheenjohtaja Terhi Leivo-Holmqvist,
LisätiedotRuotsin kielikylpyopetukseen 1. luokalle hakeminen. Lukuvuosi
Ruotsin kielikylpyopetukseen 1. luokalle hakeminen Lukuvuosi 2019-2020 Ruotsin kielikylpyopetus Tarkoitettu Espoossa asuville suomenkielisille oppilaille. Oppilaaksi voi hakeutua koko Espoon alueelta.
LisätiedotValtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019
HAKUTIEDOTE 1 (5) Valtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019 Avustuksen käyttötarkoitus Avustuksilla on tarkoitus tukea Suomen kielikoulutuspolitiikan mukaisesti suomalaisten
LisätiedotPuistolanraitin ala-asteen koulu PÖYTÄKIRJA 4/17 PL Helsingin kaupunki Johtokunta
Puistolanraitin ala-asteen koulu PÖYTÄKIRJA 4/17 PL 3513 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta 7.12.2017 Puistolanraitin ala-asteen koulun johtokunnan kokous Aika Keskiviikko 7.12.2017 klo 18.00 Paikka Raitin
LisätiedotEnsimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote
Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta Tiedote 15.4.2019 14.4.2019 1 Kaikki varhentavat 2020 Kielenopetus uudistuu kieliä pienestä pitäen Ulla Verkaman esityksen (Kalajoki 4.4.2019)
LisätiedotValinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet
Valinnaisuus 5.-6. luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet Valinnaiset aineet alakoulussa Oppilaalla on yhteensä 2 vvt (vuosiviikkotuntia) valinnaisia aineita sekä 5. luokalla että 6.luokalla. Oppilas
LisätiedotKielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS
Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat
LisätiedotPeruskoulun 1. luokalle ilmoittautuminen ja kielikylpyopetukseen hakeminen
Peruskoulun 1. luokalle ilmoittautuminen ja kielikylpyopetukseen hakeminen 1 Ruotsin kielikylpyopetus Ruotsin kielikylpyopetus on tarkoitettu Espoossa asuville suomenkielisille oppilaille. Opetukseen voi
LisätiedotSKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa
SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotB-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05
B-RUOTSI B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05 Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07. Tämän lisäksi b-ruotsissa on kaksi syventävää kurssia: BB06 ja BB07.
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta kevät 2018
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta kevät 2018 A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu
LisätiedotKIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)
Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 82
18.05.2016 Sivu 1 / 5 759/2016 12.01.00.00 82 Lausunto valtuustoaloitteeseen alueellisesta kielikokeilusta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Outi Saloranta-Eriksson,
LisätiedotKaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen
Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa Kari Kivinen 18.11.2016 FAKTAT Valtion koulu Suomen ja Ranskan välillä sopimus Vanhempainyhdistyksen ylläpitämä lastentarha
LisätiedotPohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014
Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti
Lisätiedot4435/ /2015
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4435/12.01.00.00/2015 172 Kaksikielisen opetuksen laajentaminen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Päivi Pelli-Kouvo, puh. 043 826 7063 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla
Tikkasten nimikkokirje maaliskuu 2013 Kamwene! Kamwene on Maaliskuu 2013 bena-heimon kibenankielinen tervehdys, jota käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska miten ihmiset ilostuvat
Lisätiedot-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00
-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 15/ (5) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Esityslista 15/2017 1 (5) Päätöshistoria Varhaiskasvatuslautakunta 07.03.2017 30 HEL 2016-012068 T 00 00 03 Lausunto Varhaiskasvatuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan
LisätiedotTietoa 7. luokalle siirtymisestä oppilaalle ja huoltajille. Lukuvuosi luokkalaisen opas
6. Tietoa 7. luokalle siirtymisestä oppilaalle ja huoltajille. Lukuvuosi 2018 2019 - luokkalaisen opas Tervetuloa Sisällys 4 5 Tärkeät päivämäärät, lomakkeet ja lisätietoa 6 7 Miten 7. luokalle siirrytään?
LisätiedotHelsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.
(Kuvan paikka) Helsingin Kielitivoli Viehko Työkalupakkeja kieltenopettajille Annamari Kajasto, projektisuunnittelija Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.2011 11.5.2011 Tekijä
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotLintulammen koulun valinnaiset aineet
Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden
Lisätiedot-2, SIV-SU :00
-2, SIV-SU 2017-03-08 16:00 Kokouskutsu Keskiviikkona 8.3.2017 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen,
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan
LisätiedotVASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 70
09.04.2018 Sivu 1 / 1 827/2015 12.01.00 56 21.3.2018 70 Suomenkielisen perusopetuksen tuntijaon muuttaminen 1.8.2018 alkaen: varhennettu kielenopetus ja yläkoulun B1-kielen lisätunti (Pöydälle 21.3.2018)
LisätiedotKielikylpyopetus ja vieraskielinen opetus kunnissa hajanaisesta toiminnasta opetuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen
Kielikylpyopetus ja vieraskielinen opetus kunnissa hajanaisesta toiminnasta opetuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen Taina Saarinen, Teija Kangasvieri, Elisa Miettinen Kielikylpyopetusta ja vieraskielistä
LisätiedotLUVA - lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille
LUVA - lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille LUVA on suomenkielisen lukion suorittamiseen valmentava lukuvuosi maahanmuuttajille ja vieraskielisille nuorille. LUVAn aikana opiskellaan mm. suomea
LisätiedotJuliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden
LisätiedotSuomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka
Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen
LisätiedotAloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä
Valtuusto 47 22.05.2017 Suomenkielinen 4 05.02.2019 koulutusjaosto Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä 1698/12.00.01/2016 KV 130 Valtuusto 5.9.2016 Kokoomuksen valtuustoryhmä
LisätiedotOPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet
OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen
LisätiedotPATENIEMEN KOULU A2 KIELEN JA VALINNAISAINEIDEN OPAS 5-6 LK Päivitetty
PATENIEMEN KOULU A2 KIELEN JA VALINNAISAINEIDEN OPAS 5-6 LK 2019 2020 Päivitetty 14.1.2019 A2 VALINTA 5. ja 6. LUOKALLE Mikäli oppilas ei valitse vapaaehtoista kieltä, siirry tekemään valinnaisainevalintoja!
LisätiedotERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry
ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,
Lisätiedot4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä
4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita.
LisätiedotHallintotieteellisen alan kieliopinnot
Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotTOINEN KOTIMAINEN KIELI
Muistio 20.1.2010 Liite 2 Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle TOINEN KOTIMAINEN KIELI Opetusneuvos Kalevi Pohjala ja opetusneuvos Erik Geber Tässä muistiossa otetaan huomioon
LisätiedotPerusopetuksen kieliohjelma
Opetuslautakunta 24 12.03.2019 Perusopetuksen kieliohjelma 961/12.00.01.00/2019 Opetuslautakunta 12.03.2019 24 Valmistelija: opetuspäällikkö Inkeri Lahti p. 044 7784688, inkeri.lahti@salo.fi Perusopetuksen
LisätiedotAsian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
LisätiedotLOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS. www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi
LOTILAN KOULU MUSIIKKILUOKAT, KIELET,ERITYISOPETUS www.edu.lahti.fi/lotila www.wilmalahti.edu.lahti.fi www.soitankoulussa.fi Koulu keskellä kylää n n n n Lotilan koulu vuodesta 1955 Musiikkiluokat vuodesta
LisätiedotSuomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Kielikylpyluokanopettajan virka (vakanssi ) 348/01.01.
Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 29 22.04.2015 Kielikylpyluokanopettajan virka (vakanssi 463314) 348/01.01.01/2014 SOV 29 Lisätiedot: opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh. 09 5056 265
LisätiedotKieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen. Tampere
Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen Tampere 18.1.2018 Hankkeet 2017: määrällisiä indikaattoreita 95 hanketta, 3.8 miljoonaa euroa yli 60 000 oppilasta osallistuu varhentamiseen (hakuvaihe) Syksyn
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ
Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava
LisätiedotTeknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotEN ESPAÑOL! - PROJEKTIESITTELY esimerkki espanjan opetuksen kehittämihankkeesta. OPH:N Kansainvälistämisprojektin esittely
EN ESPAÑOL! - PROJEKTIESITTELY esimerkki espanjan opetuksen kehittämihankkeesta OPH:N Kansainvälistämisprojektin esittely EN ESPAÑOL! projekti 2009-2010 Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta peruskoulujen
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotKaikille kieliä keväästä 2020 Vl:n 1-2 A1-kielen opsperusteiden. Jyväskylä
Kaikille kieliä keväästä 2020 Vl:n 1-2 A1-kielen opsperusteiden muutostyö Jyväskylä 9.4.2019 Varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta koskevien valtionavustusten yhteinen haku avattu
LisätiedotPeruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen ja ruotsin kielikylpyopetukseen hakeminen
Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen ja ruotsin kielikylpyopetukseen hakeminen Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Suunnittelu- ja hallintopalvelut Ruotsin kielikylpyopetus Ruotsin kielikylpyopetus
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA
KASVATUS JA KOULUTUS PÖYTÄKIRJA 5/2017 1 PERUSOPETUSPALVELUT PÖYTÄKIRJA 5-2017 Kokousaika klo 17.30 Kokouspaikka Konalan ala-aste, opettajahuone KASVATUS JA KOULUTUS PÖYTÄKIRJA 5/2017 2 JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJA
LisätiedotOpiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa Alustavia tuloksia Ohjauksen päivät 8.5.2019 Jani Goman, Johanna Kiesi, Niina Rumpu etunimi.sukunimi@karvi.fi www.karvi.fi 2 Arviointiaineisto
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja
HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 032 1 Meilahden ala-asteen koulun johtokunta Pikku Huopalahden ala-asteen koulun johtokunta Meilahden yläasteen koulun johtokunta LAUSUNTOPYYNTÖ PALVELUVERKON KEHITTÄMISESTÄ
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotVALINNAISTEN KIELTEN OPINTO-OPAS
ESPOON AIKUISLUKIO VALINNAISTEN KIELTEN OPINTO-OPAS LUKUVUOSI 2017 2018 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Aineopiskelijamaksu... 4 Ilmoittautuminen... 5 Espanja... 6 Italia... 8 Ranska... 10 Saksa... 12 Venäjä...
LisätiedotTUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA
2008-2010 TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA hanke Miksi? OPS:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Yhteyksien luominen koulujen ja Turun alueen luonto- ja kestävän kehityksen
LisätiedotLIITE 7 OULUN KAUPUNGIN KIELIOHJELMA
LIITE 7 OULUN KAUPUNGIN KIELIOHJELMA Liite 7 sivistys- ja kulttuurilautakunta 25.02.2015 (OUKA/237/12.00.01/2014) Oulun kaupungin kieliohjelma kattaa varhaiskasvatuksen, perusasteen ja lukion sekä vapaan
LisätiedotTiivistelmä toimintasuunnitelmasta
Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä
LisätiedotS2-opetuksen toimintamalli
Kuopion S2-opetuksen toimintamalli Kuopion kaupungin peruskoulut S2-opetus ja opetuksen järjestämisen tavat S2-oppilaalla tarkoitetaan maahanmuuttajataustaista oppilasta, paluumuuttajaa tai Suomeen adoptoitua
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 35
13.03.2012 Sivu 1 / 1 1199/12.01.02/2012 35 Lukuvuoden 2012-2013 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 Astrid Kauber, puh. (09) 816
LisätiedotAloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä
Valtuusto 30 25.03.2019 Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä 1698/12.00.01/2016 KV 130 Valtuusto 5.9.2016 Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti aloitteen, jossa ehdotetaan, että:
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 101
27.08.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 89 11.6.2014 101 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliselle opetuspuolelle (pöydälle 11.6.2014, kh/kv)
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotYhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.
Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille
LisätiedotEsikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun
LisätiedotVALINTAOPAS. VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA. kuva
VALINTAOPAS VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA kuva VAPAAEHTOISEN SAKSAN KIELEN OPISKELU Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu aloitetaan
LisätiedotTekniikan alan kieliopinnot
Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
LisätiedotPARKANON YHTENÄISKOULU
PARKANON YHTENÄISKOULU Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Satakunnankatu 36, 39700 Parkano TIEDOTUSLEHTI PERUSOPETUKSEN 7. LUOKKIEN OPPILAILLE JA NÄIDEN HUOLTAJILLE KESÄKUU 2019 REHTORIN TERVEHDYS Yläluokille
LisätiedotPääkäyttäjänä toimiminen
Pääkäyttäjänä toimiminen IT-suunnittelija Rolf-Erik Mäkelä, IT-palvelukeskus/Kokkolan kaupunki Starsoft käyttäjäpäivä 25.4.2012, Hämeenlinna Mikä ihmeen Kokkola? 46 602 asukasta (31.1.2012) 84,2 % suomenkielistä,
LisätiedotSvenska rum -lautakunta / /2014
Svenska rum -lautakunta 11.6.2014 1058/12.01.00/2014 49 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliselle opetuspuolelle (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
Lisätiedot