TALOUS- ARVIO 2016 SUUNNITELMA. Kunnanhallitus , 254 Kunnanvaltuusto , 61

Transkriptio

1 TALOUS- ARVIO 2016 TALOUS- SUUNNITELMA Kunnanhallitus , 254 Kunnanvaltuusto , 61

2 1 Sisällysluettelo 1 VAALAN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Perustietoa Vaalan kunnasta... 3 Hallinnollinen, maakunnallinen ja seudullinen asema... 3 Väestö, työvoima ja työpaikat... 3 Vaalan suurimmat yritykset Kunnan hallinto ja henkilöstö... 6 Luottamushenkilöorganisaatio... 6 Virasto-organisaatio, päävastuualueet ja tulosalueet... 6 Henkilöstö... 6 Kuntakonserni Vaalan kunnan kehittäminen... 7 Vaalan kunnan yhteistyö Talousarvion ja -suunnitelman perusteet Kuntalain säädökset Talousarvion sitovuus Taloussuunnitelman rakenne ja sisältö TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSOSA Tuloslaskelma Toimintakate (ulk/sis) Verotulot Valtionosuudet Poistot Vuosikate ja tilikauden tulos Rahoituslaskelma Taloussuunnitelma KÄYTTÖTALOUSOSA Hallintopalvelut Kunnanhallitus Hallinto-osasto Muutokset vuonna Hallinto- ja talouspalvelut Tarkastustoimi Elinkeinot ja kulttuuri Elinkeinojen edistäminen ja yritysneuvonta Matkailu ja kulttuuri Kunnan markkinointi Maaseututoimi Työllistäminen Oulunkaaren kuntayhtymä Sivistyspalvelut Perusopetus Lukiokoulutus ja vapaa sivistystyö Oulujärven kansalaisopisto... 41

3 2 Kirjasto Vapaa-aikapalvelut Varhaiskasvatus Tekniset palvelut Ympäristölautakunta Viranomaispalvelut Kaavoitus ja suunnittelu Rakennustarkastus ja ympäristövalvonta Pelastustoimi Rakentaminen ja kunnossapito Talonrakennus Maanrakennus Ravitsemis ja siivouspalvelut Asuntopalvelut INVESTOINTIOSA Investoinnit 2016 ja rakentamissuunnitelma Investointiosan perustelut HENKILÖSTÖSUUNNITELMA LIITTEET (LIIKELAITOKSET) Vaalan kaukolämpö liikelaitos Vaalan vesihuolto liikelaitos... 64

4 3 1 VAALAN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Perustietoa Vaalan kunnasta Vaalan kunta sijaitsee Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla. Naapurikuntia ovat Siikalatva, Muhos, Utajärvi, Paltamo, Puolanka ja Kajaani. Kunnan kokonaispinta-ala on 1 772,65 km 2, josta maapinta-alaa on 1 318,15 km 2 ja vesipinta-alaa 454,50 km 2. Vesistöjen rantaviivan pituus on yhteensä 550,6 km. Asukkaita maa-km 2 :a kohti on noin 2,4 henkeä. Mikäli vesipinta-ala luetaan mukaan kunnan kokonaispinta-alaan on asukkaita maa-km 2 :a kohti 1,7 henkeä. Kiinteistörekisterin mukaan kunta muodostuu seuraavista kylistä: Jaalanka, Kukkola, Niska, Manamansalo, Oterma, Pelso, Säräisniemi ja Veneheitto. Hallinnollinen, maakunnallinen ja seudullinen asema Vaalan kunta on on kuulunut Kainuun maakuntaan ja on ollut ns. ulkojäsen edunvalvonnan osalta Pohjois-Pohjanmaan liitossa Vaala siirtyy Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Vaalan kunnan jäsenyys Kainuun maakuntaan lakkaa. Maakunnan vaihdoksen seurauksena Vaalan kunta siirtyy Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston alueisiin. Hallinnollisesti Vaalan kunta kuuluu edelleen Oulun aluehallintovirastoon, Oulun käräjäoikeuspiiriin, Rovaniemen hovioikeuspiiriin, Pohjois- Pohjanmaan verotoimistoon ja Kainuun-Koillismaan maanmittauslaitokseen. Vuoden 2001 alusta Vaala on kuulunut Kajaanin seutukuntaan. Vaala liittyi syksyllä 2007 jäseneksi Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymään sosiaali- ja terveyspiirin ja kuntapalvelutoimiston hallinnointiin osallistumisen vuoksi. Yhteistyötä tehdään myös Siikalatvan ja Utajärven sekä Paltamon kunnan kanssa. Vaalan kunnan alue on jaettu kuntasuunnittelussa 11 suunnittelukylään, jotka alunperin ovat vastanneet pääsääntöisesti silloista koulupiirijakoa. Suunnittelukylät on lisäksi jaettu pienalueisiin, joilla on tilastollista merkitystä. Kyläjako on seuraava: Vaala, Taajaman ympäristö (Jylhämä, Järvikylä, Nimisjärvi), Neittävä, Nuojua, Oterma, Kankari, Jaalanka, Manamansalo, Säräisniemi, Veneheitto ja Pelso. Väestö, työvoima ja työpaikat Kunta Muutos Muutos (%) 2013 Muutos Muutos (%) 2014 Muutos Muutos (%) Ii ,8 % ,4 % ,6 % Pudasjärvi ,9 % ,0 % ,6 % Simo ,3 % ,1 % ,8 % Utajärvi ,0 % ,2 % ,3 % Vaala ,9 % ,8 % ,7 % Vuonna 2015 syyskuussa Vaalan väkiluku on ollut Asukasluku on vähentynyt tammisyyskuussa n. 53 asukasta. Muuttotase Vaalan osalta syyskuun 2015 loppuun mennessä on -33, syntyvyys 16, kuolleisuus 36. Vaalan kunnan tavoitteena on jatkossa panostaa erityisesti työikäisen väestön tulomuuton lisäämiseen mm. elinkeino-ohjelmassa esitetyin toimenpitein sekä parantamalla muuttajien tulomuuttopalveluita ja Vaalan kunnan imagoa. Talouden vertailutaulukoissa käytetään ao. vuoden alun väkilukua eli edellisen vuoden vahvistettua väestömäärää.

5 Ikäluokat yht. (hlö) 0-14-v. (hlö) v. (hlö) yli 65-v. (hlö) Vaala Säräisniemi Nuojua Veneheitto Pelso Järvikylä Neittävä Jaalanka Kankari Manamansalo Oterma Jylhämä Enonkylä Suutarinkylä Nimisjärvi Liminpuro Ikäryhmien koko Vaalan eri osissa v (lähde: Tilastokeskus) 4 Vuoden 2014 lopussa Kainuun työttömyysaste oli 19,1 %%, kun koko maan keskiarvo oli 8,8 %. Kainuun vuoden 2014 keskimääräinen työttömyysaste on ollut 16,9 %, kun koko maan keskiarvo on ollut 8,7 %:a. Vuonna 2015 tammi-syyskuussa keskimääräinen työttömyys Kainuussa on ollut 16,8 %. Vaalan työllisyystilanne on pysynyt lähes ennallaan. Työllisyystilanteessa huomioitavaa on se, että yli 50-vuotiaiden työttömien ja pitkä-aikaistyöttömien osuus on kasvanut. Vaalan työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 18,1 (vuonna ,0 %). Vuonna 2015 tammi-syyskuussa keskimääräinen työttömyysaste on ollut 17,8 %. Vaalassa työttömien määrä heilahtelee vuodenajan mukaan ja paras työllisyystilanne Vaalassa on kesäkuukausina ja huonoin sydäntalvella. Työnhakijat ryhmittäin keskimäärin Vuosi 2014 Vuosi 2015 tammi-syyskuu Työttömiä työnhakijoita yhteensä Alle 25-vuotiaita Pitkäaikaistyöttömiä Yli 50-vuotiaita työttömiä Työttömyysaste (lomautetut mukaanlukien) 18,1 17,8 Vaalassa on sijoitettu työllistämistoimenpitein kuntasektorille keskimäärin 30 htv:tä vuosittain. Työllistettynä olleiden henkilöiden lukumäärä on tätä lukua suurempi. Työllistämisen toimenpiteisiin on satsattu entistä voimakkaammin tavoitteena saumaton ketju tukityöllistämisen toimenpiteistä välityömarkkinoiden tai koulutuksen kautta takaisin avoimille työmarkkinoille. Työllistämistä kuitenkin vaikeuttaa suuresti palkkatukien olennainen vähentyminen. Etsivää nuorisotyötä, nuorten työpajatoimintaa jatketaan, tavoitteena ehkäistä nuorten syrjäytyminen. Työllistämistä tehdään yhteistyössä paikallisen ELY- keskuksen, Oulunkaaren kuntayhtymän, yhdistysten ja yritysten kanssa. Vaalan työpaja siirtyi kunnan vastuulle. Pajan toimintaa pyritään jatkossakin kehittämään. Neljän vuoden kokemuksen perusteella työ on tarpeellista ja sillä ehkäistään syrjäytymistä sekä saadaan etsittyä nuorille jatkopolkuja.

6 Vaalan suurimmat yritykset Työpaikkojen määrä 5 VB- Betoni Oy, betonielementtitehdas 28 Vaalan Juustola Oy, juustojen valmistus 18 ABC Vaalanportti (Osk Arina), liikenneasema 15 K-Market Vaala, päivittäistavarakauppa 10 S- Market Vaala (Osk Arina), päivittäistavarakauppa 10 Manamansalon leririntäalue (Villi Pohjola), leirintä- ja kalastusalue 10 Rautia Vaala Mikko Kilpeläinen Oy, rauta-, maatalous- ja rakennustarvikekauppa 10 Hoivakoti Suvanto Oy, ikäihmisten asumispalvelut Maansiirto Mannermaa Vaalan Fysioterapia Oy Eltel Networks Pohjoinen Oy, sähkö- ja dataverkkojen rakentaminen ja kunnossapito 7 Hitsacon Oy, konepaja 8 Vaalan Apteekki 8 Perheyhtiö Paakkarit Oy, maisemaravintola Ruununhelmi, caravan-alue ja leipomo 7 Vaalan Torimarket, vähittäiskauppa 5 Kainuun Osuuspankki Vaalan konttori 4 Posti Oyj 3 Muut suurimmat työnantajat Vaalan kunta (vakinaiset 124+määräaikaiset 75) 199 Oulunkaaren kuntayhtymä (vakinaiset 94+määräaikaiset 25) 119 Pelson vankila (vaalalaisia n. 55) n. 100 Rokua Health & Spa, Utajärvi, (vaalalaisia noin 19) 80 Vaalan evankelis-luterilainen seurakunta

7 1.2 Kunnan hallinto ja henkilöstö Luottamushenkilöorganisaatio 6 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Oulunkaaren kuntayhtymä Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Kunnanhallitus 9 jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä Palvelutuotantolautakunta Tarkastuslauta kunta Sivistyslautakunta 7 jäsentä Ympäristölautakunta 7 jäsentä Liikelaitosten johtokunta 7 jäsentä Oulunkaaren kuntayhtymän organisaatiokaavio on liitteenä. Vaalan kunnalla on yhtymävaltuustossa 5 jäsentä, yhtymähallituksessa 2 jäsentä ja palvelutuotantolautakunnassa 2 jäsentä. Johtokunnat ja toimikunnat Kunnanhallituksen nimeäminä toimikuntina ovat toimineet vuonna 2015 vanhus- ja vammaisneuvosto, nuorisoneuvosto, mökkiläistoimikunta, kunnan omana työnä tehtyjen rakennuskohteiden vastaanotto-toimikunta, maankäyttö- ja elinkeinotoimikunta, hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä ja päiväkotihankkeen suunnittelutoimikunta. Kainuun maakunta -kuntayhtymän valtuustossa Vaalalla on ollut kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa edustajaa, jotka osallistuvat alueidenkäyttö- ja hanketoimialaan sekä aluekehitykseen liittyvien asioiden käsittelyyn. Maakuntahallituksessa Vaalalla on ollut yksi edustaja sekä maakunnan yhteistyöryhmässä varaedustaja. Vaalan kunnalla on edustus Kainuun pelastuslaitoksessa ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymässä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa Vaalalla on kaksi edustajaa. Virasto-organisaatio, päävastuualueet ja tulosalueet Kunnanjohtaja Tytti Määttä Elinkeino- ja kulttuuripalvelut Maaseututoimi Kunnanviraston johtoryhmä SIVISTYSOSASTO sivistysjohtaja Rehtori Liisa Leinonen Sivistystoimen hallinto Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Kirjasto Vapaa-aikapalvelut Varhaiskasvatus Työllistäminen HALLINTO-OSASTO hallintojohtaja Juho Leppänen Vaalit Tarkastustoimi Hallinto- ja talouspalvelut Työllistäminen Oulunkaaren kuntayhtymä Ostopalvelut muilta Oiii TEKNINEN OSASTO tekninen johtaja Juha Airaksinen Tekninen toimisto Viranomaispalvelut Rakentaminen ja kunnossapito Ravitsemis- ja siivouspalvelut Asuntopalvelut Työllistäminen Henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne sopeutetaan kunnan palvelurakenteeseen kunnanvaltuuston päättämien sopeuttamis- ja kehittämistoimien mukaisesti. Kunnanhallituksen hyväksymässä henkilös-

8 7 töstrategiassa on linjattu muun muassa palkkausta, henkilöstön työhyvinvointia sekä henkilöstön pysyvyyttä ja rekrytointiasioita. Lisäksi on mietitty tulevien vanhuuseläkkeelle siirtymisen kohdalla, voidaanko virkaa/tehtävää jättää täyttämättä tai täyttää kyseinen tehtävä sisäisesti. Henkilöstöstrategia päivitetään vuoden 2016 aikana. Henkilötyövuosien määrä pysyy lähes ennallaan koko kunnan ja liikelaitosten osalta verrattuna vuoteen Kunnan ja liikelaitosten henkilötyövuosien määrän arvioidaan olevan vuonna 2016 yhteensä noin 132 henkilötyövuotta. Työkykyä edistetään tyky-suunnitelman mukaisesti ja osaamista kehitetään koulutukseen panostamalla. Työntekijöille luodaan kanavia vaikuttaa kunnan toimintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun ja lisäksi panostetaan sisäiseen viestintään. Kuukausittaisia henkilöstöpalavereita jatketaan ja julkaistaan henkilöstötiedote n. 10 kertaa vuodessa. Lähiesimiehet kokoontuvat neljä kertaa vuodessa ja toimistohenkilökunta noin kahdeksan kertaa vuodessa. Vuonna 2016 erityistä huomiota kiinnitetään edelleen rekrytointiin ja varaudutaan tulevien vuosien eläköitymisiin, jotta kriittinen osaaminen saadaan säilytettyä. Kuntakonserni Vuokra-asuntojen hallinnoinnista, ylläpidosta ja uustuotannosta vastaavat Kiinteistö Oy Vaalan Haka, Kiinteistö Oy Vaalan Uitonkartano ja Kiinteistö Oy Vaalan Niska, johon on vuonna 2004 fuusioitu As Oy Taimentie, As Oy Lummanpuisto, As Oy Poukamonkangas ja Kiinteistö Oy Jussinkulma. Kunnan omistama Kiinteistö Oy Manamanhelmi on purettu Purkamisen yhteydessä Vaalan kunnalla siirtyneet yhtiön omistuksessa olleet rakennukset on myyty. Vuoden 2016 aikana selvitetään ja mahdollisesti toteutetaan Kiinteistö Oy Vaalan Hakan, Asunto Oy Vaalan Uitonkartanon ja Kiinteistö Oy Vaalan Niskan fuusioituminen yhteen kiinteistöyhtiöön. Lisäksi Vaalan kunnan omistamien erillisasuntojen osalta selvitetään näiden asuntojen liittäminen uuteen kiinteistöyhtiöön. Kunnan vesi- ja viemärilaitos sekä lämpölaitos ovat toimineet erillisinä liikelaitoksina vuoden 2002 alusta lukien. Kuntalain (410/2015) 126 :n mukaan kunnan hoitaessa sille kuuluvaa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen toimintaa koskee ns. yhtiöittämisvelvollisuus. Vakiintuneen käytännön mukaan kaukolämpö kilpailee muiden lämmitysmuotojen kanssa ja yhtiöittämisvelvoitteen katsotaan koskevan sitä. Vuoden 2016 aikana selvitetään ja mahdollisesti toteutetaan lämpölaitoksen yhtiöittäminen ja lisäksi selvitetään vesi- ja viemärilaitoksen yhdistämistä perustettavaan lämpölaitokseen. Tavoitteena on, että kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt pystyvät tulorahoituksellaan hoitamaan vastuunsa ja velvoitteensa. Vaalan konserniohje on vuodelta 2009 ja se on tarpeen päivittää vuoden 2016 aikana. Samalla tehostetaan konserniohjausta. 1.3 Vaalan kunnan kehittäminen Uuden kuntalain mukaan kunnassa tulee olla kuntastrategia, jonka osana tulee käsitellä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämistä. Elinvoima nähdään perinteistä elinkeinopolitiikkaa laajempana asiakokonaisuutena, joka ottaa huomioon alueen yritysten tukemisen ja niiden paikkakunnalle houkuttelun lisäksi myös ihmisen. Siellä missä ihmiset viihtyvät, viihtyvät myös yritykset ja elinvoimaa synnyttävä spiraali vahvistuu. Vaalan kuntastrategia on elinvoimapolitiikan keskeinen asiakirja. Kuntastrategian keskiössä on kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen, myönteisen kuntakuvan rakentaminen ja kuntatalouden tasapaino. Vaalan kuntastrategiaa täydentäviä asiakirjoja ovat elinkeino-ohjelma sekä hyvinvointi- ja tuvallisuussuunnitelma. Molempien asiakirjojen teemoja toteutetaan tällä talous- ja toimintasuunnitelmalla. Vaalan kunta uudisti strategiansa vuonna 2010 ja strategia päivitettiin vastaamaan uutta kuntalakia syyskuussa Visio kuvaa sitä tulevaisuuden kuvaa, johon Vaalan kunta pyrkii toiminnallaan.

9 8 Vuonna 2018: Vaalan maisema ja viihtyisä ympäristö houkuttavat asumaan ja viettämään vapaa-aikaa. Vaalalaiset voivat hyvin ja kuntalaisten keskuudessa vallitsee voimakas me-henki. Alueemme tarjoaa erinomaiset edellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle, alkutuotannolle ja työlle. Kunnan talous on kunnossa ja peruspalvelut järjestetty lähipalveluina. Tavoitteemme tarkentavat tulevaisuuden kuvaamme. Ne ovat yhteisesti valittuja ja niiden toteuttamiseen ollaan sitouduttu. Tavoitteisiin pyritään vuosittain budjetin yhteydessä tarkistettavilla vuositavoitteilla ja toimenpiteillä. Strategian toteutumista seurataan sekä budjetin että tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi vuositason tarkastelu tehdään kesäkuun valtuuston kokouksessa. Yhteiset tavoitteet Missä on onnistuttava Onnistumista mitataan seuraavilla mittareilla Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimivat lähipalvelut Työtä ja toimeentuloa Työhyvinvointi Rekrytointi Laadukas johtaminen ja esimiestyö Työntekijöiden kuuleminen Sisäinen viestintä Henkilöstön osaamista tukeva kouluttautuminen Yhteistyö naapurikuntien kanssa Kuntayhtymän ja kunnan yhteistyö Yhteistyö yhdistysten kanssa Palveluyritysten toimintaedellytykset Valtionaluehallinnon palvelut Nykyisten yritysten ja maatilojen toimintaedellytykset Edellytyksien luominen yritystoiminnalle Yrittäjyyskasvatus Matkailualan yritystoiminnan kasvu Kunnan ja kuntayhtymän työpaikkojen säilyttämien väestömäärän suhteessa Valtionhallinnon työpaikkojen turvaaminen Työhyvinvointikyselyn tulokset Pätevien hakijoiden määrä Sairaspoissaolojen määrä Henkilöstöpalaverien ja tiedotteiden määrä Koulutuspäivien määrä suhteessa työntekijöiden määrään Naapurikuntien kanssa tehdyn yhteistyön määrä Lähipalveluiden kattavuus ja laatu sosiaali- ja terveyspalveluissa (Oulunkaari) Yhdistysten ja kunnan välisen yhteistyön määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Yritysten lukumäärä Työpaikkojen määrä Keskimääräinen työttömyysaste Matkailuyritysten lukumäärä Matkailutulon määrä Yrittäjyyskasvatustoimien määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Edunvalvontatoimenpiteiden määrä Viihtyisä elinympäristö Laadukas kaavoitus Siisti ympäristö kuntakeskuksessa ja kyläkeskuksissa Maisemanhoito Kunnan kiinteistöt kunnossa Toimivat ulkoilureitit ja liikuntapaikat korkealla käyttöasteella Tonttien myyntitulo Käyttäjien antama palaute Tilojen käyttöaste

10 9 Yhteiset tavoitteet Missä on onnistuttava Onnistumista mitataan seuraavilla mittareilla Talous tasapainossa Hyvinvoivat ja osallistuvat asukkaat Myönteinen tunnettuus Turvallinen toimintaympäristö kaikille ikäluokille Oman toiminnan jatkuva kustannustehokkuus Matala työttömyys Terveyden edistäminen Yritysten toimintaedellytykset Verotasot ja maksut oikealla tasolla Tulomuuton aktivointi Edunvalvonta valtionosuuksissa Hyvinvointia edistävä toiminta kaikille ikäryhmille Yhteistyö kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin kanssa Yhteistyö yhdistysten ja yritysten kanssa Työllistämistoimet Toimivat vaikuttamisen kanavat Laadukas julkinen ruokahuolto Kotiseudun arvostus nousee Markkinointi ja myönteisen julkisuuden hakeminen tekemisen kautta Oikea-aikainen ja laadukas viestintä Tilinpäätös Taloudenseurantataulukko Erikoissairaanhoidon menot Keskimääräinen työttömyysaste Tulomuuttajien määrä ja palvelusta annettu palaute Edunvalvontatoimenpiteiden määrä Erikoissairaanhoidon menot Kouluterveyskyselyn tulokset Hyvinvointi-indikaattorit Tapahtumien lukumäärä ja kävijämäärät sekä annettu palaute Pitkäaikaistyöttömien määrä Nuorisotyöttömien määrä Lähiruuan osuus julkisen ruokahuollon hankinnoista ja asiakkaiden antama palaute Kotiseutu sivistystoimessa Ajantasainen viestintäsuunnitelma Julkaistujen juttujen ja artikkeleiden määrä Annettujen tiedotteiden määrä Omistajapolitiikka on johdonmukaista ja tuloksekasta Johtamisjärjestelmä on läpinäkyvä ja sujuva Konsernijohtaminen on tehokasta ja tuloksellista Sisäinen valvonta toimii Riskit pystytään minimoimaan Tytäryhteisöjen tilinpäätöstiedot Ajantasaiset konserniohjeet, riskikartoitukset sekä omistajapolitiikan linjaukset Kunnanhallitus huolehtii kehittämisstrategioiden valmistelusta, elinkeinopolitiikan suuntaviivoista ja tietojen tuottamisesta. Kuntasuunnittelussa avainasioita ovat lähipalveluiden turvaaminen, aktiivinen elinkeinopolitiikka, talouden tasapaino ja päätöksien pohjaksi tarvittavan tiedon riittävyys. Vaalan kunnan yhteistyö Vaalan kunta on päättänyt jatkaa itsenäisenä kuntana. Yhteistyötä mm. Utajärven kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän kuntien kanssa tehdään edelleen. Oulunkaaren kuntayhtymä järjestää ja pääosin tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Vaalalle, ja kunta on ollut Oulunkaaren kuntayhtymän jäsen vuoden 2010 alusta. Jo ennen tätä Vaalalla ja Utajärvellä on ollut yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2005 alusta. Vaalan kunnan työntekijät siirtyivät Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijöiksi Vuoden 2009 alusta kunta on myös osallistunut Oulunkaaren seutukunnan perustamaan kuntapalvelutoimistoon, johon on keskitetty talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon toiminnot siten, että ao. palvelupisteet kuitenkin säilyvät kunnassa. Vaalan, Utajärven ja Muhoksen kunnat perustivat yhteisen elinkeinoyhtiön vuoden 2015 alusta. Toimintaa ohjaa yhtiön hallitus ja yhtiökokousedustajat. Yhteistyötä jatketaan ja yhtiön roolia elinkeinojen kehittämisessä tarkennetaan.

11 10 Vaala tekee myös kuntapariyhteistyötä. Vaalalla ja Paltamolla on yhteinen aluearkkitehti, jonka osaamista myydään myös Utajärvelle. Utajärven kanssa Vaalalla on yhteinen rakennustarkastaja. Hyvien käytänteiden hakeminen muista kunnista ja omien hyvien käytänteiden levittäminen kuuluu myös arkipäiväiseen toimintaan. Vaalan kunta on mukana Suomen Kuntaliiton Pienten kuntien neuvottelukunnassa ja pienten lukioiden verkostossa. Vaalan kunta siirtyy Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan, minkä seurauksena Vaalan jäsenyys Kainuun maakunnassa päättyy Vaalan kunta kuitenkin jatkaa maakunnan vaihdoksesta huolimatta osallistumista Kainuun kuntien ns. hankintarenkaaseen. Lisäksi Vaalan kunta jatkaa Kainuun Etu Oy:ssä osakkeenomistajana. Myös muuta yhteistyötä jatketaan Kainuun maakunnan ja Kainuun kuntien kanssa. Vuonna 2015 on tehty työtä sen eteen, että Vaala on tunnettu toimija myös Pohjois-Pohjanmaalla. Yhteistyöverkoston luomista jatketaan ja tehdään aktiivista edunvalvontaa kunnan eri tasoilla. Yhteinen maataloushallinto Siikalatvan, Vaalan, Pyhännän, Vihannin ja Haapaveden kanssa on alkanut vuoden 2012 alusta. Vihannin kunta on kuitenkin eronnut yhteistoiminta-alueesta Raahen kaupunkiin liittymisen vuoksi. Tätä yhteistyötä jatketaan. 1.4 Talousarvion ja -suunnitelman perusteet Kuntalain säädökset Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvion sitovuus Valtuusto päättää käyttötalousosan nettomenot tulosalueittain (tehtävittäin) sitovina erinä. Investointiosassa kunnanvaltuusto päättää määrärahat hankkeittain. Siirrot ja mahdolliset käyttötarkoituksen muutokset euroon asti päättää kunnanhallitus, muilta osin kunnanvaltuusto. Lautakunnille ja johtokunnille, kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle on raportoitava talousarvion ja tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen antamien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti. Taloussuunnitelman rakenne ja sisältö Kunnan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Tässä taloussuunnitelmassa käsitellään ensin tuloslaskelma- ja rahoitusosa, mikä antaa kokonaiskuvan kunnan taloudesta. Käyttötalousosassa käsitellään hallintokuntien strategiset tavoitteet ja vuoden 2016 toimenpiteet sekä niistä aiheutuvat kustannukset. Investointiosassa ovat rakennusohjelma sekä irtaimiston hankintasuunnitelma perusteluineen. Liikelaitosten talous- ja toimintasuunni-

12 11 telmat ovat liitteenä. Lisäksi liitteenä on henkilöstösuunnitelma. Tulevaisuudessa huomioidaan kuntalainmuutos ja koko konsernin näkökulma talousarviossa ja tilinpäätöksessä.

13 2 TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSOSA Tuloslaskelma Toimintakate (ulk/sis) Kunnan toimintatuotot ovat yhteensä eli 4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintakulut ovat euroa. Toimintakulut lisääntyvät 0,8%. Henkilöstökulut laskevat budjettiin 2015 nähden -0,5 %. Toimintakate eli käyttötalouden nettomenot on , missä on kasvua edelliseen vuoteen 1,6%. Verotulot Suunnitelmakauden tavoitteena on, että kunnan tuloveroprosentti poikkeaa enintään 1,5 %- yksikköä valtakunnan keskiarvosta ja 1 %-yksikköä alueen keskiarvosta. Vaalan tuloveroprosentti vuonna 2016 säilyy 21,50 prosentissa. Poikkeuksellisen harva kunta korottaa veroprosenttiaan vuodelle Koko maassa kunnallisveroprosenttiaan korottaa vuodelle 2016 kaikkiaan 45 kuntaa, kun viime vuonna korottajia oli 98. Veroprosenttia laskee kolme kuntaa. Viimeksi korottajia oli näin vähän vuonna Koko maan osalta keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,87 %:a ja asukkaan kunnissa vastaava luku on 20,84 %:a. Kainuun kunnat pitävät veroprosentit ennallaan vuodelle Kainuussa keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 21,14 %:a, joka on maakunnallisesti tarkasteltuna toiseksi korkein luku. Vaalan kunnan efektiivinen veroaste on ollut Kuntaliiton laskemien mukaan vuonna ,06 %. Kunnan tuloveron ja efektiivisen veroasteen välinen kuilu on kasvanut jatkuvasti. Kun vuonna 2001 erotus oli 4,77 niin vuonna 2015 se on jo 7,44. Keskimäärin erotus koko maassa on 4,96. Vaalan kiinteistövertuksen verotusarvot ja kiinteistöveroprosentit vuonna 2016 ovat seuraavat (luvut tuhatta euroa): Yleisen kiint.v-% alaiset maa-alueet rakennukset Vero % 1,10 VERO 496 Vak. asuinrakennukset Vero % 0,59 VERO 356 Muut asuinrakennukset Vero % 1,15 VERO 306 Voimalaitokset josta ydinvoimalaitokset 0 Vero % 3,10 VERO Yleishyödylliset yhteisöt 84 Vero % 0,80 VERO 1 Rakentamaton rakenn.paikka 0 Vero % 1,10 VERO 0 Verotusarvot yhteensä MAKSETTAVA KIINT.VERO 2 695

14 Verotulojen muutosta on arvioitu seuraavassa taulukossa (lähde verotuloennuste). Verotulojen arvioidaan vähenevän vuoden 2015 arvioituun toteumaan eurosta n euroa. 13 Verolaji TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Kunnallisvero Muutos % 6,2 % -1,6 % 0,4 % -0,9 % Kiinteistövero Muutos % 2,2 % 8,1 % 0,9 % 5,5 % Osuus yhteisöveron tuotosta Muutos % 14,7 % 10,9 % 0,6 % -14,7 % YHTEENSÄ Muutos % 5,7 % 1,0 % 0,5 % -0,3 % Veroprosentti 21,00 % 21,50 % 21,50 % 21,50 % 21,50 % Valtionosuudet Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän n euroa enemmän kuin vuoden 2015 ennuste (n ) ja euroa enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Valtionosuudet TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Valtionosuudet yhteensä Muutos % -2,1 % 1,4 % 1,9 % -1,9 % 2,4 % Korot ja rahoitustuotot Talousarviolainojen ja kassalainojen korkoihin on varattu vuodelle 2016 yhteensä Muissa rahoitustuotoissa on viivästyskorkoja ja muita rahoitustuottoja sekä liikelaitosten peruspääoman tuotto Muissa rahoitusmenoissa verotilitysten korkoihin, viivästyskorkoihin ja provisioihin on varattu Poistot Suunnitelman mukaisia poistoja on talousarviossa euroa jakautuen hallintokunnittain seuraavasti: TP 2012 TP2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Hallinto-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto YHTEENSÄ Vuoden 2012 poistoissa oli mukana yläkoulun purkamisesta aiheutuva kertapoisto ja 2013 oppilasruokalan ja -asuntolan poisto. Vuosikate ja tilikauden tulos Vuoden 2016 tuloslaskelmassa vuosikate on Kunnan ylijäämä poistoeron muutoksen jälkeen on Tilikauden tulos

15 TULOSLASKELMA, PERUSKUNTA 14 TULOSLASKELMA (sis/ulk) TA 2015 TA 2016 Muutos% TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,0 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,7 Muut toimintatuotot ,4 TOIMINTATUOTOT , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,5 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset ,6 Muut toimintakulut ,7 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , Verotulot , Valtionosuudet , Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut , Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , Vaalan kunnan liikelaitoksille asetetaan tulouttamisvelvoite, joka on euroa vuodelle Liikelaitosten johtokunta päättää, miten tulouttamisvelvoite liikelaitoksille jaetaan.

16 TULOSLASKELMAT, KUNTA JA LIIKELAITOKSET TULOSLASKELMA (sis/ulk) Kunta Lämpöl. Vesil TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut - keskinäiset (korv. peruspääomasta) Rahoitustuotot ja kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

17 16 TUNNUSLUKUJA Toimintatuotot/toimintakulut % TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 TA ,7 15,9 15, ,8 Vuosikate poistoista % ,5 128,1 Vuosikate euroa/asukas Asukasluku Rahoituslaskelma Vuonna 2015 pitkäaikaista lainaa on nostettu 2,0 miljoonaa euroa. Vuodelle 2016 talousarviolainaa on kirjattu 2,0 miljoonaa euroa. RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA VUOSIKATE TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT PAKOLLISET VARAUKSET MUUT OIKAISUT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT TOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN INVESTOINTIEN VARS.MYYNTITULOT INVESTOINTIEN MYYNTIVOITOT/-TAPPIOT PYS.VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVU- TUSTULO INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS LAINAKANNAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS -260 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 150 SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS

18 LAINAKANTA euroa Lainakanta euroa/asukas Investointien tulorahoitus, % (kunta) Taloussuunnitelma Vaalan kunnan vuoden 2013 ja 2014 tilinpäätöksien tulokset ovat olleet erinomaisia, minkä seurauksena kertynyttä alijäämää ei ole enää ollut tilinpäätöksessä Edelleen kuluvan vuoden 2015 tilanne on hyvä. Siitä huolimatta kunta on jatkanut talouden tervehdyttämistä. Tähän kannustavat alenevat valtionosuudet ja korkea lainamäärä. Talousarviovuoden 2016 suurimpana haasteena on pysyä tiukassa talousarviossa sekä huolehtia kunnan tulojen positiivisesta kehittymisestä yleisestä taantumasta huolimatta. Vähenevät valtionosuudet ja verotulojen heikko kertyminen asettavat haasteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja itsehallintoalueiden perustaminen aiheuttavat merkittäviä epävarmuustekijöitä tuleville vuosille. Vaala TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 ei Kunta+ liikelaitokset (kunta+liikel.) (peruskunta) Asukasluku Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Toimintatuotot Toimintatuottojen muutos, % 1,5 % 10,2 % 2,5 % 4-18,2 % 7,6 % 4,7 % -2,1 % 0,1 % -6,2 % -4,3 % 3,3 % 2,6 % Toimintakulut Toimintakulujen muutos % 4,1 % 3,0 % 8,8 % 2,2 % -3,1 % 5,1 % 3,9 % -3,0 % 0,3 % 5,1 % 0,8 % 1,6 % 1,3 % TOIMINTAKATE TOIMINTAKATTEEN MUUTOS, % 4,7 1,4 10,3 1,9 0,4 4,8 3,8-3,1 0,4 7,3 1,6 1,4 1,1 Kunnallisverot Ilman verojen korotusta Yhteisöverot n. verotuloennusteen mukaan Kiinteistöverot Verotulot yhteensä Verotulojen muutos, % 8,6 4,9 6,3 0,0 3,2 4,2-0,3 5,8 1,0 0,5-0,3 1,3 1,6 Valtionavut (Harkinnanvarainen) ,9-2,1 10,3 1,4 1,9-1,9 2,4-0,1 0,0 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot Satunnnaiset kulut Poistoeron muutos Rahastojen muutos Varausten muutos TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit (kunta) Vuosikate - poistot Vuosikate - tod. lyhennys Vuosikate - nettoinv Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Yleisesti: Tulot: Tontti- ja yritysmarkkinointia vauhditetaan alkavalla Leader-hankkeella. Verojen nostopaine arvioidaan vuoden 2015 tilinpäätöksen valmistuttua ja talousarvion 2016 toteuman perusteella. Reagoidaan nopeasti yritysten tarpeisiin ja tarjotaan apua rahoituksen ja kehittämispalveluiden hakemiseen. Toteutetaan elinvoimaohjelmaa. Menot: Investointitaso vuosien välillä pidetään n. 3 miljoonassa eurossa (netto). Vuosittainen vaihtelu on mahdollista.näin vältetään lisävelkaantuminen. Palvelurakenteen ja kattavuuden tarkastelu. Henkilöstömenoja hillitään. Tavoitteena palvelurakenteen sopeutuksen mukana sopeutuva henkilöstörakenne.

19 18 Henkilöstön jaksamiseen, alaistaitoihin ja esimiestyöhön sekä muutosjohtamiseen panostetaan mm. työnohjauksella ja tiedottamisella sekä yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstön osaaminen pidetään hyvällä tasolla koulutuksen avulla. Pyritään edelleen eroon vajaakäyttöisistä kiinteistöistä kuitenkin minimoimalla myyntitappiot ja ylimääräiset poistot. Vähennetään vuokra-asuntokantaa. Toimintakulujen kasvua hillitään niiden ollessa koko kunnan (sis. Oulunkaari) osalta n. 1-1,5% aina vuoteen Lainojen osalta varaudutaan markkinakorkojen vaihteluun. Päivitys tehty: *TP 2013 tiedot päivitetty kunta+liikelaitokset * TA 2016 ja TS 2017, TS 2018 tiedot päivitetty *Hallituksen valtionosuusleikkaukset vuosille huomioitu, 2016 jälkeistä tilannetta emme voi tietää tarkasti. *Verotulot perustuvat KL:n ja VM:n arvioon. Kunnallisveron nostoa ei mukana. *Menoihin vaikuttaa vuoden 2019 alusta olennaisti sote-ratkaisu ja rahoitus. *Asukasmäärä muutettu vastaaman tilastokeskuksen ennustetta, TA ja TS asukasluku on asukasluku vuoden alussa.

20 19 3 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalouteen vaikuttavat toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Käyttötalousmenojen budjetointiin vietiin suurimmat muutokset vuosina 2009 ja Tällöin perustettiin kuntapalvelutoimisto ja kunnan talousarviosta poistui perusturvalautakunnan osio ja kyseiset menot tulevat hallinto-osaston raamiin ostopalveluina Oulunkaaren kuntayhtymän tuloalueelle ja yhteistoiminta-alueen kustannuspaikalle päivähoitoa lukuun ottamatta. Vuonna 2015 muutoksia aiheuttaa tonttitulon budjetointi nollaksi ja sisäisten erien kirjausten oikaisut. Tuloihin vaikuttavat Vaalan kunnassa merkittävästi tontti ja metsän myynti sekä vuokratilojen käyttöaste. Valtakunnallinen taantuma omalta osaltaan vaikuttaa myös Vaalassa sekä kahteen edelliseen että verotuloihin ja työttömyysasteeseen. Työpajan kunnallistaminen on vaikuttanut sekä tuloihin että henkilöstö menoihin, niitä kasvattavasti. Vuonna 2015 palkkatukimuutos muuttaa myös kunnan tuloja ja menoja. Henkilöstömenoja on peruskunnan puolella kyetty hillitsemään vähentämällä henkilöstöä. Oulunkaaren kuntayhtymän puolella on sen sijaan henkilöstön lisäämispaineita mm. kasvavan vanhusväestön palvelujen turvaamiseksi. Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista Hallinto-osasto TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos % Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,5 Netto ,1 Sivistysosasto Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,4 Netto ,4 Tekninen osasto Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,5 Netto ,9 Kaikki yhteensä Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,8 Netto ,6 3.1 Hallintopalvelut Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä kunnanvaltuuston asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Kunnanhallitus johtaa myös kunnan strategiassa yhteisesti valittujen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää työskentelyä ja päätöksentekoa. Kunnanjohtaja toimii kunnanhallituksen esittelijänä ja kuntaorganisaation johtajana. Kunnanhallituksen suorassa alaisuudessa toimivat hallintopalvelut ja elinkeinopalvelut. Kustannuspaikkajaon mukaan tulosalueita ovat vaalit, tarkastustoimi, hallinto- ja talouspalvelut, elinkeino- ja kulttuuritoimi, maaseututoimi, yleishallinnon työllistäminen, Oulunkaaren kuntayhtymä ja ostopalvelut muilta. Hallinto-osasto vastaa hallinnon tukipalvelujen tuottamisesta. Hallinto-osaston budjetti sisältää kunnan suurimmat menot (sosiaali- ja terveyspalvelut) sekä tulot (verotulot ja valtionosuudet). Näiden lisäksi budjetti koostuu erilaisista jäsenmaksuista kuten Kuntaliiton ja Pohjois-

21 20 Pohjanmaan liiton jäsenyys sekä osallistumismaksuista erilaisiin yhteistoiminta-alueisiin. Elinkeinopalvelut, matkailu ja kulttuuri sijoittuvat kuntaorganisaatiossa suoraan kunnanjohtajan alaisuuteen ja näiden yhteistyönä toteutetaan muun muassa kunnan markkinointia. Vuoden 2016 osalta koko kuntatalouden haasteena on verotulojen heikko kertyminen ja valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset. Samaan aikaan menot uhkaavat kasvaa ellei talouden tasapainottamistoimia jatketa. Vuonna 2015 siirryttiin monilta osin sähköisiin toimintatapoihin. Vuonna 2016 tavoitteena on sähköisten järjestelmien tehokas käyttö ja systemaattinen asiakirjahallinta. Vuonna 2016 jatketaan virasto-organisaatiouudistusta. Palvelusihteeritiimin työn kehittäminen on osa organisaation toiminnan turvaamiseen tähtäävää työtä ja sitä jatketaan edelleen. Hallintokuntien välistä yhteistyötä lisätään kehittämällä poikkihallinnollista tiimityöskentelyä. Talouden hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Valtionosuuksiin liittyvät leikkaukset toteutuvat portaittain tulevina vuosina ja samanaikaisesti toimintakustannuksissa on nousupainetta. Tähän haasteeseen on vastattava toiminnan kehittämisellä taloudellisempaan suuntaan ja pyrittävä hillitsemään kuluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus etenee ja varautuminen vielä hahmottumattomaan kokonaisuuteen tuo suuria epävarmuustekijöitä kunta-alalle. Sosiaali- ja terveyshuollosta syntyvät kustannukset ovat hieman yli puolet Vaalan kunnan menoista. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä koordinoidaan hallintopalveluiden toimesta. Työvälineenä toimivat hyvinvoinnin ja turvallisuustyön työryhmä ja johtoryhmä. Vaalan kunta tekee aktiivista terveyden edistämistyötä. Vuoden 2016 hyvinvointityön painopisteenä on lasten ja nuorten hyvinvointi. Vuoden 2016 toimenpiteet on valittu peilaten kuntastrategiaan. Hallinto-osasto 1000 HALLINTOPALVELUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos- % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,9 Maksutuotot ,5 Tuet ja avustukset ,6 Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,0 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 Avustukset ,5 Muut toimintakulut ,5 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , VAALIT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ TARKASTUSTOIMI TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , HALLINTO- JA TALOUSPALVE- LUT TOIMINTATUOTOT ,4 TOIMINTAKULUT ,4

22 21 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ELINKEINOTOIMI TOIMINTATUOTOT ,4 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , MAASEUTUTOIMI TOIMINTATUOTOT 480 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , TYÖLLISTÄMINEN TOIMINTATUOTOT ,3 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , OULUNKAAREN KUNTAYHTY- MÄ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , OSTOPALVELUT MUILTA TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,4 Muutokset vuonna Palvelusihteeritiimin henkilötyöresurssi tarkastellaan vastaamaan tarvetta kun selviää käytössä oleva työvoima. - Kokouspalkkiot tarkastettu vastaamaan palkkiosääntöä. - Kunnanhallituksen menokohta pitää sisällään kunnanjohtajan 0,5 henkilöstömenot, keskustoimisto 2,25 sihteerin henkilöstömenot ja 50% hallintojohtajan henkilöstömenoista. Taloushallinto sisältää 30%+25%=55% sihteerin ja 50% hallintojohtajan henkilöstömenoista sekä 98 % hallintosihteerin palkasta. Lisäksi 2% hallintosihteerin palkasta on jyvitetty tarkastuslautakuntaan. - Elinkeino- ja kulttuuritoimi sisältää 50% kunnanjohtaja ja 50% vapaa-aikajohtajan henkilöstömenoista. - Kuntayhtymien maksuosuuksissa tapahtuu muutos kun Kainuun Liiton jäsenyys lakkaa ja Pohjois-Pohjanmaan täysjäsenyys astuu voimaan. Säästö on noin Työmarkkinatuen kuntaosuudet (ns. kelamaksut) siirtyvät Oulunkaaren budjetista Vaalan kunnan budjettiin (1601). Näihin budjetoidaan euroa. - Kustannuspaikan 1606 valmennuspaja muu toiminta budjetointia vaikeuttaa epävarmuus vuoden 2016 palkkatukimäärärahojen riittävyydestä. - Vuonna 2016 ei ole vaaleja. Hallinto- ja talouspalvelut Tehtäväalue sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, keskustoimiston, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, atk-palvelujen ja toimikuntien tulot ja menot. Ulkopuolisilta ostettavia palveluja ovat verotus-, velkaneuvonta- ja kuluttajaneuvontapalvelut sekä Oulunkaaren kuntapalvelutoimistosta ostettavat talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palvelut. Kuntayhtymien menoissa ovat Kuntaliiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Oulunkaaren kuntayhtymän osuusmaksut sekä maksu Kajaanin kaupungille hankintarenkaan palveluista. Hallinto-osaston tehtäviin kuulu suunnitelmien ja ohjeiden valmistelu ja koordinointi. Vuoden 2016 aikana päivitetään seuraavat suunitelmat ja ohjeet: tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, henkilöstöstrategia ja konserniohje. Kotouttamissuunnitelma laaditaan, mikäli se ei ole valmis vuoden 2015 loppuun mennessä. Tehtäviin kuuluu myös varautuminen ja valmiusharjoittelu. Vuoden 2016

23 22 aika päivitetään valmiussuunnitelman yleinen osio. Varautuminen ja valmius on kunnanjohtajan vastuulla. Tarkastustoimi Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Perustehtävä / Toiminta-ajatus Visio 2017 Kriittiset menestystekijät (Missä on onnistuttava) Rekrytointi Luoda edellytykset luottamushenkilöille ja hallintokunnille tulokselliseen toimintaan tarjoamalla riittäviä hallinto-, toimisto- ja asiakaspalveluja sekä tuoda kuntakonserninäkökulmaa päätöksentekoon. Vahvistaa henkilöstön osaamista, huolehtia rekrytoinnin onnistumisesta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Hallinto- ja talouspalvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti yhdessä Oulunkaaren kuntayhtymän kuntapalvelutoimiston kanssa sähköisiä mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Henkilöstön osaaminen vastaa nykypäivän vaatimuksia. Työntekijät viihtyvät työssään. Tavoitteet 2016 Arviointikriteerit / mittarit Toimenpiteet 2016 Tuleviin rekrytointeihin ja eläköitymisiin valmistaudutaan. Työpaikan houkuttelevuuden lisääminen Yhteiset rekrytointitoimenpiteet yritysten ja muiden julkishallinnon toimijoiden kanssa. Pätevien hakijoiden määrä Kuntarekryn tehokas käyttö. Ulkoisen ja sisäisen viestinnän avulla pidetään huolta kuntakuvasta. Kunta on ajan tasalla oleva työyhteisö. Rekrytointiyhteistyön pilotoiminen osana Leader-hanketta. Laadukas johtaminen ja esimiestyö Henkilöstösuunnitelma päivitetään Johtoryhmä roolia vahvistetaan strategisten linjojen ja kunnan toiminnan kehittäjänä. Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen Strategisten linjausten määrä Uuden organisaation mukaisen johtamisjärjestelmän toiminta Arkistointi ja tiedonohjausjärjestelmä toimii johtamisen tukena Henkilöstöltä saatu palaute Saatetaan organisaatiouudistus loppuun. Laaditaan tehtäväkuvaukset uuden organisaation mukaisille virkanimikkeille. (Nykyisille on olemassa) Viedään arkistointisuunnitelma ja tiedonohjausjärjestelmä projektit loppuun ja otetaan ne käyttöön tehokkaasti.

24 Työhyvinvointi Eläkeikää lähestyvien henkilöiden työkyvyn ylläpito ja motivoiminen Sairaspoissaolojen määrä 23 Työtehtävien sovittelu ja joustavien työntekomuotojen hyödyntäminen. Osaaminen ja kyky uudistaa työtä kasvaa. Positiivinen ja aikaansaava ja työskentelyilmapiiri sekä motivoituneet työntekijät. Koulutuspäivien määrä suhteessa työntekijöiden määrään. Päivittäinen asioiden hoitamisen sujuvuus. Osallistutaan ajankohtaisiin koulutuksiin ja huolehditaan osaamistasosta. Hyödynnetään henkilöstön erityisosaaminen. Oman toiminnan jatkuva kustannustehokkuus Turvallinen työympäristö. Kunnan hyvään talouden hoitoon sitoudutaan joka tasolla. Talouden tasapainoon pyritään työn kehittämisellä sekä kulujen karsiminen Talousarvion ylitykset. Toimintasuunnitelmassa valittujen toimenpiteiden toteutuminen. Sisäilmajohtoryhmän työ sisäilmaongelmien hallinnassa. Koko kunnan toimintaa seurataan systemaattisesti Kustannuksien toteuman vertaaminen talousarvioon tilikauden aikana Talousraportointi ja sen kehittäminen. Riskien hallinta Riskikartoitus osaksi toimintaa Oikea-aikainen ja laadukas viestintä Työllistämistoimet Tiedotusvälineillä, kuntalaisilla, henkilöstöllä ja yhteistyötahoilla on ajantasainen ja oikea tietoa kunnan toiminnasta. Kunnan nettisivut ovat selkeät ja niiltä löytyvät kaikki tärkeät tiedot kuntaan liittyen. Työttömyyden pitkittymisen katkaiseminen. Syrjäytymis-kierteen katkaiseminen. Ylisukupolvisen työttömyyden periytymisen estäminen. Työllisyyden tukeminen. Osaavan työvoiman saaminen avoimille markkinoille. Palaute nettisivuista. Julkaistut tiedotteet. Henkilöstön palaute. Näkyvyys mediassa. Keskimääräinen työttömyysaste. Työmarkkinatuen kuntaosuus (ns. kelamaksu). Nettisivuja päivitetään säännöllisesti ja siellä on esillä kaikki olennainen tieto kuntaan ja sen toimintaan liittyen. Tiedotteiden systemaattinen laadinta ja lähettäminen medialle. Henkilöstötiedotteen julkaiseminen 9-10 krt vuodessa. Intran ja sähköisen kalenterin käyttöä tehostetaan. Työnhakijoiden ammattitaitokartoitukset, ammattikurssit, oppisopimuskoulutus ja muu valmennus. Työpaja- ja työharjoittelutoiminnan kehittäminen, työllistämistoimet ja työllistämisen tukeminen. Uusi ESRhanke ja Oulunkaaren työllisyyshanke. Syrjäytymisen ehkäisy eri toimijoiden yhteistyönä. Nuorten työpaja, Etsivä nuorisotyö Hyvinvointia edistävä toiminta Terveellisten elämäntapojen edistäminen erilaisten esimerkkien ja tempausten avulla. Vaalalaisten hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen. Painopistealueena lasten ja nuorten hyvinvointi. Hyvinvointikertomuksen mittaristo. Paikalliset ja valtakunnalliset tilastot. Sähköisen hyvinvointikertomuksen ylläpitäminen sekä hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtaminen. Hyvinvointia edistävän toiminnan suunnittelu ja toteutus ylihallinnollisina toimenpiteinä.