TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA

2 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2013 JA SUUNNITELMA Kvalt Sisällysluettelo Sivu 1 Kuntastrategia 2 Kunnan talous 3-4 Elinkeinopolitiikka 5 Henkilöstö 6-7 Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja konsernivalvonta 8 Kuntakonserni -kaavio 9 Tuloslaskelma, toimintatulot ja menot jakautuminen Verotulot ja vuosikatteen kehitys 11 Valtionosuudet ja verotulojen kehitys 12 Rahoituslaskelma ja talousarviolainat 13 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto KÄYTTÖTALOUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaalilautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta 50 Käyttötalous yhteensä 51 Tuloslaskelma (pitkä) INVESTOINNIT 62 Rahoituslaskelma (pitkä) Kansikuva: Saunavaara 2012 Christian Sirviö

3 1 PELKOSENNIEMEN KUNNAN TALOUSSUUNNITELMA K U N T A S T R A T E G I A VISIO Pelkosenniemi on ympärivuotisesta kansainvälisestä matkailusta ja sitä palvelevasta monimuotoisesta yritystoiminnasta sekä Euroopassa ainutlaatuisesta suo-, joki- ja tunturiluonnosta tunnettu aito lappilainen kunta. KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Pelkosenniemen kunta luo kuntalaisille edellytykset hyvälle elämisen laadulle ja turvalliselle, viihtyisälle asumiselle sekä yrityksille mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä ympäristössä kestävän kehityksen periaattein. PELKOSENNIEMEN ARVOT Tasa-arvo ja inhimillisyys Asukas- ja asiakaslähtöisyys Suvaitsevaisuus ja palvelualttius Kumppanuus ja yhteistyö Kestävä kehitys SUUNNITELMAKAUDEN PAINOPISTEALUEET Painopistealueilla tarkoitetaan sellaisia kunnan kannalta keskeisiä valintoja, jotka ohjaavat luottamustoimielinten, virkamiesjohdon ja koko organisaation toimintaa ja priorisointia suunnittelukauden aikana. Painopisteiden tulee toiminnan lisäksi näkyä vuosittaisissa talousarvioissa ja yksiköiden käyttösuunnitelmissa. Painopisteisiin sitoutumista seuraa ja ohjaa kunnanhallitus myös talousarviovuoden aikana. Painopistealueet ovat: Tulomuuton, asukasluvun ja kunnan elinvoimaisuuden kasvu Laadukkaat peruspalvelut Avoin, nopea ja joustava palvelu sekä päätöksenteko Tiedottamisen ja markkinoinnin laatu ja asiakaslähtöisyys Vahva elinkeinopolitiikka ja myönteisen kuntakuvan vahvistaminen Tärkeimmät asiakasryhmät ovat: Lapset, nuoret, perheet ja työikäiset Yritykset ja yrittäjät Vanhukset Yksilöt, joilla ei ole omia edellytyksiä huolehtia hyvinvoinnistaan

4 2 KUNNAN TALOUS Aineellisen hyvinvoinnin peruslähtökohta on talous. Kunnan talous saa voimavaransa asukkaiden ja yritysten työn ja yrittäjyyden tuottavuudesta. Työ ja yrittäjyys luovat taloudellisia edellytyksiä muille hyvinvoinnin osa-alueille ja antavat pitkälle perustan myös henkiselle hyvinvoinnille. Suunnittelukautena keskitytään edelleen kunnan myönteisen imagon rakentamiseen, laadukkaisiin peruspalveluihin kuntalaisille, uusien työpaikkojen syntymisen edistämiseen ja uusien asukkaiden saamiseen. Talouden perustan vahvistaminen on keskeinen tavoite. Strategioiden sijaan keskitytään konkreettisiin toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Kohtuullinen ja kilpailukykyinen tuloveroprosentti, laadukkaat peruspalvelut ja omien vahvuuksien kautta toteutettu ja markkinoitu myönteinen kuntakuva sekä vahvan elinkeinopolitiikan edistämänä syntyvät uudet työpaikat antavat hyvät edellytykset positiiviseen väestökehitykseen ja työvoiman saannin turvaamiseen. Uuden kansainvälisestikin laadukkaan vakituisen asumisen alueen kokonaisvaltainen suunnittelu ja toteutuksen aloittaminen suunnittelukautena Pyhälle sekä koko kunnan alueen hyödyntäminen asumisvaihtoehtojen tarjonnassa, poistavat tältä osin esteet tavoitteen saavuttamisesta. Edelleen jatkuvassa kansainvälisen talouden epävarmuustilassa kunnan omilla toimilla on entistä suurempi merkitys. Suunnittelukaudella tuleekin määrätietoisesti vahvistaa työn ja yrittäjyyden toimintaedellytyksiä ja siten kasvattaa vero- ja muuta tulopohjaa. Vain näin voidaan turvata kunnan peruspalvelujen laadukas järjestäminen ja riittävät voimavarat elinkeinoelämän ja kunnan kehittämiseen. Pyhän matkailualueen kehittäminen ja kehittyminen on tärkein kunnan vakaan taloudellisen kokonaiskehityksen perusta. Maankäytön suunnittelun, kaavoituksen, toteutuksen sekä rakentamisen vahva edistäminen ovat avaintekijöitä vakaan talouden ja kuntalaisten palvelujen turvaamisessa. Kunnan tuleekin osaltaan määrätietoisesti huolehtia matkailualueen kestävästä kasvusta ja sitä kautta luoda edellytykset kuntalaisten ja koko kunnan alueen elinvoimalle. Tämä taataan jopa Euroopan Unionin tasolla kiitellyllä kunnan yhdessä muiden toimijoiden kanssa harjoittamalla verkostomaisella kehittämisyhteistyöllä. Tulopohjan vahvistamisen lisäksi tulee toiminnassa kehittää edelleen tehokkaampia, taloudellisempia ja tuottavampia ratkaisumalleja ja hyödyntää palvelutarjonta ja palveluiden tuottamismallit kokonaisuutena. Sähköisten palvelujen kehittymistä seurataan ja uusia käyttökelpoisia ratkaisuja otetaan järkevällä tavalla käyttöön. Yhteistyön merkitys korostuu kaikilla toimialueilla ja yhteistyötä tehdään aina kun se on kunnan ja kuntalaisten edun mukaista ja kokonaistaloudellisesti järkevää. Kunnan suorittamilla vahvoilla peruspalveluinvestoinneilla (palvelukodin laajennus, terveyskeskuksen peruskorjaus/kuntayhtymä) on pitkällä tähtäimellä menojen kasvun hillitsevää vaikutusta erikoissairaanhoidossa ja kalliimmissa laitoshoidoissa.

5 3 Omaisuutta ja rahataloutta tulee hoitaa hyvin käyttäen olemassa olevat resurssit kuntalaisten hyvinvoinnin parhaaksi. Tarkalla taloudenpidolla turvataan osaltaan kuntalaisten peruspalveluiden tuottaminen ja hyvinvointi. Kunnan tuloveroprosentin tulee olla suunnittelukautena kilpailukykyisellä tasolla. Verorahoituksella kokonaisuutena (verot ja valtionosuudet) sekä kunnan muilla tuloilla tulee turvata kuntalaisten palvelut. Investoinnit tulee suunnitella tarkoin oikein mitoitettuna ja ne on sisällytettävä saatavilla olevan tiedon mukaan taloussuunnitelmaan. Matkailukeskusinvestoinnit ovat osaltaan yrittäjä-, valtio- ja EU -rahoitteisia, joten monelta taholta tulevat rahoitusinstrumentit tuovat vaikeutta kokonaisinvestointien arviointiin ja aikatauluttamiseen. Tästä johtuen myös uusiin, kokonaistaloudellisesti järkeviin ja kunnan strategisia tavoitteita tukeviin investointeihin tulee suunnittelukautena olla valmius. Materiaali- ja palveluhankintoihin haetaan tehokkuutta yhteistyöllä konsernin sisällä sekä yhteistyössä ainakin lähikuntien kanssa. Motivoitunut henkilöstö, oikea henkilöstön resursointi ja raja-aitojen häivyttäminen henkilöstön käytössä takaavat kustannustehokkuuden lisäksi parhaan toiminnallisen lopputuloksen. Yhteistyö kunnan ulkopuolelle turvaa osaltaan häiriöttömän toiminnan sekä henkilöstön voimavarat ja riittävyyden kaikissa tilanteissa. Käyttömenoja tulee seurata tarkasti ja toiminnot mitoittaa oikein suhteessa palvelutarpeeseen ja -tasoon sekä väestökehitykseen. Tehokkaan ja strategisen konserniohjauksen kautta vakaan talouden toiminnalliset tavoitteet ja toimintaperiaatteet ulotetaan kuntakonserniin kokonaisuutena. ELINKEINOPOLITIIKKA Elinkeinopolitiikan päätehtävä on edistää yritysten ja kuntalaisten menestystä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Pitkäjänteisillä ja määrätietoisilla kehittämistoimilla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä, vahvistetaan työllisyyttä ja kunnan elinvoimaa. Elinkeinopolitiikassa vahvuuksia ovat upea alkuperäinen lappilainen luonto sekä aidot paikalliset ihmiset ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Kehittämisen painopistealueena on Pyhätunturin (Pyhä-Luosto) matkailun kehittäminen vahvassa toiminnallisessa yhteistyössä Sodankylän kunnan kanssa. Siihen liittyvät muut verkostomaisen yhteistoiminnan muodot yritysten, Metsähallituksen / Pyhä-Luosto kansallispuiston, Lapin yliopiston, Pyhä-Luosto matkailuyhdistyksen ja muiden kuntien ja muiden yhteisöjen sekä rahoittajien kanssa antavat vahvuutta toimintaan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kylät ja kunnan alueen luonto kokonaisuutena luovat vahvat edellytykset kansainvälistyvän matkailun kasvuun.

6 4 Ympärivuotinen kansainvälinen matkailu ja sitä tukeva monimuotoinen yritystoiminta sekä koko kunnan alueen ja ihmisten mukana olo matkailua palvelemassa luovat taloudelliset edellytykset kehittää kunnan muita palveluja kuntalaisten ja matkailijoiden parhaaksi. Olennainen osa menestyksekästä elinkeinopolitiikkaa ovat laadukkaat teknisen-, sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen palvelut. HENKILÖSTÖ Suunnittelukaudella huolehditaan entistä paremmin henkilöstön hyvinvoinnista ja kehitetään toimintamalleja työn mielekkyyden ja monipuolisuuden lisäämiseksi. Henkilöstön jaksaminen koko työuran keston ajan on vahva perustavoite. Kouluttamisen ja henkilökohtaisten tavoitteiden avulla varmistetaan henkilöstön tietoisuus kunnan keskeisistä tavoitteista ja toimintaperiaatteista sekä kohotetaan työmotivaatiota. Avoimella tiedottamisella ja kehityskeskusteluilla lisätään luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Sisäisen yrittäjyyden kehittämisellä annetaan henkilöstölle vastuuta ja tehdään työstä palkitsevampaa. Organisaation rakenteen ja työnjaon kehittämistä jatketaan siten, että palvelut kyetään tehokkaasti ja taloudellisesti tuottamaan. Eläköitymisen mahdollistamat henkilöstövähennykset hyödynnetään, mutta painopistealueilla varaudutaan myös lisäresursointiin. Yhteistyöllä muiden kuntien ja toimijoiden kanssa vahvistetaan sekä henkilöstöresurssien että kunnan palveluiden toimintavarmuus kaikissa tilanteissa ja muuttuvissa tarpeissa. Erityisesti kansanterveystyön kuntayhtymän ja Savukosken kunnan kanssa yhteistyö mahdollisuudet tukipalveluissa tulee selvittää ja hyödyntää. Koko kunnan henkilöstön viihtyvyyttä ja säännöllistä virkistystoimintaa kehitetään osastoittain ja näin tuetaan henkilöstön jaksamista, vahvistetaan yhteishenkeä ja luodaan entistä paremmat edellytykset motivoituneelle, palvelevalle työyhteisölle.

7 5 PELKOSENNIEMEN KUNNAN HENKILÖSTÖ Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa (tilanne ) PELKOSENNIEMEN KUNTA KUNNAN- HALLITUS SOSIAALI- LAUTAKUNTA SIVISTYS- LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA JOHTO, HALLINTO-, HENKILÖSTÖ-, TALOUS- JA YHTEISPALVELU 5,5 henkilöä SOSIAALIPALVELUT HALLINTO TALOUS 2 henkilöä LASTEN PÄIVÄHOITO 4,5 henkilöä HALLINTO TALOUS ATK-TUKI 3 henkilöä PERUSOPETUS 10 henkilöä HALLINTO TALOUS RAKENNUS- JA MAANKÄYTTÖLUVAT KAAVOITUS 4 henkilöä KIINTEISTÖN- HUOLTO 5,5 henkilöä KOTIPALVELU 4 henkilöä NUORISO- LIIKUNTA- KULTTUURI- 2 henkilöä PALVELUKOTI 16 henkilöä PERHETYÖ 0,5 henkilöä VAMMAISTEN TYÖLLISTÄMIS- TOIMINTA 3 henkilöä RAVINTOHUOLTO 3 henkilöä HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TA2013 TS2014 TS2015 Henkilöstön määrä (ka)

8 6 SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA, KONSERNIVALVONTA SEKÄ KONSERNIOHJAUS JA -TAVOITTEET Kunnilla on velvollisuus järjestää sisäinen valvonta ja konsernivalvonta sekä antaa niistä hallituksen selonteot tilinpäätöksessään. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Sisäinen valvonta on johtamisen ja riskienhallinnan apuväline ja sen sisältö on voimassaolevan hallintosäännön mukaan seuraava: - sisäinen tarkkailu, josta vastaavat ensisijaisesti esimiesasemassa olevat - toimivan johdon alaisuudessa tehtävä sisäinen tarkastus ja - luottamushenkilöiden suorittama seuranta Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus, joka antaa siitä erikseen tarvittavat ohjeet. Valtuusto vastaa osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä hyväksyessään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksen sekä riskienhallintapolitiikan. Hallitus ja muut toimielimet vastaavat ohjeiden ja politiikan jalkauttamisesta, toimeenpanon seurannasta sekä raportoinnista valtuustolle. Tilivelvolliset viranhaltijat järjestävät vastuualueellaan toimintojen ja prosessien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ja valvovat niiden tehokkuutta ja raportoivat tarvittaessa toimielimille. Yksiköiden esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännön toimenpiteistä yksiköissään normaalissa päivittäisessä työssä. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kunnanvaltuustolle siten, että kunnanhallitus toimittaa neljännesvuosittain valtuustolle talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisraportin. Lautakunnat käsittelevät talousarvionsa toteutumista koskevat talousraportit neljännesvuosittain. Valtuuston päättämien tavoitteiden toteutumiseksi kunnanhallitus antaa talousarvion hyväksymisen ja lainvoimaiseksi tulon jälkeen hallintokunnille talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, jossa tarkennetaan talousarvion sitovuustasoihin ja määrärahan käyttöön liittyviä ohjeita sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi noudatettavia käytäntöjä. Lisäksi kunnanhallitus ja lautakunnat vahvistavat helmikuun loppuun mennessä kukin omalle toiminnalleen talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat, joita on noudatettava. Käyttösuunnitelmien noudattamista valvoo ensi sijassa osastonjohtaja, joka raportoi toimielimelle vähintään puolivuosittain, tarpeen mukaan tiheämminkin, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Sisäistä valvontaa toteutetaan myös niin, että hallintokuntien toimielimissä on läsnäolo- ja puheoikeus aina kunnanjohtajalla, kunnanvaltuuston puheenjohtajalla, kunnanhallituksen puheenjohtajalla tai kunnanhallituksen edustajalla. Lisäksi lautakuntien pöytäkirjat tuodaan kunnanhallitukselle jälkikäteen tiedoksi.

9 Johtoryhmätyöskentelyssä käsitellään ja reagoidaan tarvittaessa nopeasti esimerkiksi muuttuneeseen taloustilanteeseen tai johonkin muuhun riskienhallinnan tai sisäisen valvonnan kannalta oleelliseen asiaan. Painopistealue ja tavoite vuonna 2013 Talousarviovuonna keskitytään palveluiden tehokkaan, taloudellisen ja laadukkaan tuottamisen turvaamisen lisäksi erityisesti toimiin, joilla edistetään tulomuuttoa ja asukasluvun sekä kunnan elinvoimaisuuden kasvua. Riskienhallinnan näkökulmasta kyse on kunnan kokonaisverorahoituksen (verot ja valtionosuudet) myönteisen kehityksen turvaamisesta ja sitä kautta suoraan kunnan elinvoimaisuudesta ja peruspalveluiden järjestämisen taloudellisista edellytyksistä. Mittarit - taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen, - luottotappiot, - henkilöstön jaksaminen / sairauspoissaolot, - asukasluvun kehitys, - verorahoituksen kehitys. KONSERNIOHJAUS JA KONSERNIVALVONTA 7 Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Konserniohjeessa kunnanvaltuusto on antanut konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ohjeet ja määritellyt, minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskienhallinnassa sekä henkilöstöasioissa. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat konserniohjauksen ja -valvonnan käytännön toteuttamisesta. Konserniohjausta ja -valvontaa toteutetaan mm. ohjeistamalla kunnan edustajia konserniyhteisöissä, arvioimalla asetettujen konsernitavoitteiden toteutumista, seuraamalla ja analysoimalla tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa sekä arvioimalla riskienhallinnan toimivuutta tytäryhteisöissä. KONSERNILLE ASETETTUT TAVOITTEET - Konserniyhteisöjen tulee pyrkiä taloudellisuuteen ja tehokkuuteen. - Vuokrataloyhtiöillä keskeistä on laadukas asuntotarjonta, toteutettuna tarvittaessa ajanmukaisin muutos- ja korjaustöin, ja hyvä käyttöaste. - Kansanterveystyön kuntayhtymällä keskeistä toiminnassa tulee olla laadukkaiden ja ennaltaehkäisevien palveluiden tuottamisen lisäksi tehokkuuteen ja taloudellisuuteen pyrkiminen. Tavoitteen saavuttamiseksi sen tulee tehdä yhteistyötä kunnan sosiaalitoimen ja tukipalveluista vastaavien yksiköiden kanssa. - Pyhä-Luosto Vesi Oy:n tulee suorittaa laadukkaasti ja tehokkaasti perustehtävänsä vesilaitoksena tavoitteena liikevaihdon kasvattaminen sekä omistajien sille antamat muut tehtävät ja näin edistää osaltaan toimialueensa kehitystä Liitteenä kaavio kuntakonsernista.

10 KONSERNI 8 PELKOSENNIEMEN KUNTA Tytäryhteisöt Yhteisyhteisö Kuntayhtymät PELKOSENNIEMEN VUOKRATALOT OY 100 % PYHÄ-LUOSTO VESI OY 35 % PELKOSENNIEMEN- SAVUKOSKEN KTT:N KY 50 % AS OY PELKOSENNIEMEN MESSU-PYHÄ 100 % KIINTEISTÖ OY PYHÄLIIKE 26,67 % LAPIN SAIRAANHOITO- PIIRIN KY 0,89 % KIINTEISTÖ OY HUTTU-AKKA 60 % KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN KY 0,30 % KIINTEISTÖ OY HUTTU-UKKO 60 % LAPIN LIITTO 0,71 % ASUNTO OY PELKOSENNIEMEN HUTTU-TYTTÖ 53,39 % ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ 8,28 % LAPIN JÄTEHUOLTO KY 2,53 %

11 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio MUUTOS Suunnitelma Suunnitelma Ulkoinen Valtuusto % Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustulot ja -menot , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos , Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä , TULOSLASKELMAN TULOJEN JAKAUTUMINEN TA 2013 Korkotulot 0 % Muut rahoitustulot 0 % Valtionosuudet 40 % Myyntitulot 5 % Maksutulot 4 % Muut toimintatulot 3 % Tuet ja avustukset 4 % Verotulot 44 % TULOSLASKELMAN MENOJEN JAKAUTUMINEN TA 2013 Aineet, Avustukset tarvikkeet 4 % 4 % Muut toimintamenot 2 % Korkomenot 1 % Muut rahoitusmenot 0 % Palkat ja palkkiot 30 % Palvelujen ostot 50 % Henkilösivukulut 9 %

12 10

13 11

14 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVION RAHOITUSOSATilinpäätös Talousarvio TA 2013 Muutos Suunnitelma Suunnitelma Ulkoinen KVALT % Tulorahoitus Vuosikate , Tulorahoituksen korjauserät , Investoinnit Investointimenot , Rahoitusosuudet ,00 Omaisuuden myyntitulot , , Tulorahoitus ja investoinnit , netto Antolainauksen muutokset , Lainakannan muutokset , Muut maksuvalmuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen , YHTEENVETO TALOUSARVIOLAINOISTA JA LYHENNYKSISTÄ TA 2013 Euroa TP 2011 TP 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 ARVIO LAINAT LYHENNYKSET UUDET LAINAT EUR /AS ASUKASLUKU

15 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus 1) KÄYTTÖTALOUSOSA Vaalilautakunta Vaalit N 0 Tarkastuslautakunta Tilintarkastus N Kunnanhallitus Yleishallinto N Elinkeinopalvelut N Palo- ja pelastustoimi N Terveydenhoitopalvelut N Sosiaalilautakunta Sosiaalipalvelut N Muu sosiaalitoimi N Sivistyslautakunta Opetustoimi N Vapaa-aikatoimi N Tekninen lautakunta Tekniset palvelut N TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotulot B Muut rahoitustulot B Korkomenot B Muut rahoitusmenot B Satunnaiset erät INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Aineettomat oikeudet N Maa- ja vesialueet N 0 Koneet ja kalusto N 0 Käyttöomaisuusarvopaperit N Sosiaalilautakunta Aineettomat hyödykkeet N 0 Koneet ja kalusto N 0 Sivistyslautakunta Aineettomat hyödykkeet N 0 Koneet ja kalusto N 0 Tekninen lautakunta Aineettomat hyödykkeet N 0 Rakennukset N Maarakenteet N Kiinteät rakenteet ja laitteet N Koneet ja kalusto N 0 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset B 0 Antolainasaamisten vähennykset B Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Pakollisen varauksen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen TALOUSARVION LOPPUSUMMA ) N = Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B = bruttomääräraha/-tuloarvio

16 14 KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT Eduskuntavaalien, tasavallan presidentin vaalien, kunnallisvaalien ja europarlamenttivaalien järjestäminen vaatii toimenpiteitä kunnassa. Kunta on velvollinen huolehtimaan keskusvaalilautakunnan menoista sekä ennakkoäänestämisen ja vaalipäivän äänestämisen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Oikeusministeriö suorittaa kunnalle jälkikäteen kertakorvauksena eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa ministeriön vahvistaman euromäärän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden. Vuonna 2013 ei toimiteta vaaleja. Valtuustotason tavoite - Keskusvaalilautakunta valitaan. TARKASTUSLAUTAKUNTA TILINTARKASTUS Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on mm. valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan lisäksi valtuuston tulee valita hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastaja, joka toimii virkavastuulla. Valtuustotason tavoite - Tarkastuslautakunta toimii ja työskentelee lakien edellyttämällä tavalla huomioiden myös kunnan hallintosääntöön kirjatut lisätehtävät. Lautakuntatason tavoite - Tarkastuslautakunnan kokouksia n. 4 kpl/vuosi. - Valitaan tilintarkastuspalvelu kilpailutuksen perusteella kuuden vuoden toimikaudeksi yhteistyössä Savukosken kunnan ja Pelkosenniemen- Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän kanssa.

17 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA Ulkoinen / sisäinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Suunnitelma Suunnitelma Kvalt 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 100 VAALIT 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot Tuet ja avustukset TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset Arvonlisäverot (Palaut LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM TARKASTUSLAUTAKUNTA 150 TILINTARKASTUS 4000 TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset Arvonlisäverot (Palaut LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM

18 16 KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO Yleishallintoon sisältyy yleisjohdon eli kunnanvaltuuston ja -hallituksen työskentely sekä hallinto-, henkilöstö- ja talouspalveluiden järjestäminen ja tuottaminen koko kunnalle. Hallinto-, henkilöstö- ja talouspalvelut tukevat kunnan päätöksentekoa ja johtamista tuottamalla hallinnointia, taloudenhoitoa ja suunnittelua tukevaa materiaalia johdon ja toimielinten käyttöön. Yleishallintoon sisältyy myös ns. muu yleishallinto eli kunnan jäsenmaksuille ja avustuksille varatut määrärahat, Verohallinnolle verojen keräämisestä maksettavat korvaukset, suhdetoiminnan hoitaminen, nuorten kesätyöllistäminen, sopimus irtoeläimen hoidon järjestämisestä sekä yhteispalvelupisteen toiminta. Uutena toimintona yleishallintoon on kuulunut vuodesta 2012 alkaen Itä-Lapin energian hallinnoima omistajakunnille tuleva ja omistajakuntien myymä Kemijoki-osuussähkö. Valtuustotason tavoite - Laadukkaan päätöksenteon edellytysten luominen Lautakuntatason tavoitteet - Asioiden tarkka ja ammattitaitoinen valmistelu - Asiakirjojen laadukkuus sisällön ja ulkoasun osalta - Päätösten toimeenpanon nopeus ja laatu - Toimiva arkistointi - Otetaan käyttöön asiakirjahallintajärjestelmä. - Aloitetaan päätösten vaikutusten arviointi. - Perehdytetään ja koulutetaan uudet luottamushenkilöt. - Uuden hallintosäännön käytäntöön vieminen. Valtuustotason tavoite - Lisätään kunnan asukkaiden tietämystä kunnan ja kunnan toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista tehokkaan tiedottamisen avulla. Lautakuntatason tavoitteet - Tiedotetaan asioista lehti-ilmoituksin, kunnan nettisivuilla ja radiossa. Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan lehdille / radiolle juttuja julkaistavaksi. Erityisesti lehtimainonnassa pyritään siihen, että tiedottamisessa tehdään yhteistyötä yli hallintokuntien. - Kartoitetaan sisäisen tiedottamisen hyvät käytännöt ja levitetään niitä. - Suunnitellaan uuden graafisen ilmeen ja ulkoasun käyttöönotto. - Toteutetaan nettisivujen päivitystyö. Mittarit Sanomalehtikirjoittelu, nettisivuilla vierailut

19 17 Valtuustotason tavoite - Hallinto- ja talouspalvelu tuottaa hallintokunnille ajantasaista ja luotettavaa taustatietoa hallinnoinnin ja taloudenhoidon tueksi ja hoitaa kunnan taloutta tehokkaasti ja taloudellisesti. Lautakuntatason tavoite - Toteutetaan sisäistä valvontaa tehokkaasti. - Osallistutaan aktiivisesti alan koulutuksiin tietotaidon ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi sekä uusien hyvien toimintatapojen löytämiseksi. - Jatketaan yhteistyötä sidosryhmien kanssa mm. mahdollisissa ohjelmistohankinnoissa ja kehittämisprojekteissa. Valtuustotason tavoite - Lisätään henkilöstön työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Lautakuntatason tavoite - Tehdään henkilöstöpoliittinen työhyvinvointisuunnitelma. - Käynnistetään henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman mukaiset toimenpiteet. - Toteutetaan Savuton kunta tavoitteita. Mittarit Sairauspoissaolot Koulutuksiin osallistumisen seuranta Säännölliset kehityskeskustelut Perustelut: Vuonna 2013 työnsä aloittaa uusi valtuusto ja uudet luottamushenkilöt. Laadukkaan päätöksenteon takaamiseksi uudet luottamushenkilöt koulutetaan ja perehdytetään tehtäviinsä. Lisätään sähköisten viestimien hyötykäyttöä luottamushenkilöorganisaatiossa, mm. asiakirjahallintajärjestelmä tukee osaltaan tätä työtä. Atk-palvelut yhteistyössä kaikkien hallintokuntien kanssa suunnittelee uuden graafisen ilmeen ja ulkoasun käyttöönoton sekä kotisivujen päivityksen. Yleishallinnon organisaatio on haavoittuva henkilöresursseiltaan, mikä omalta osaltaan edellyttää suunnitelmallista työnjakoa ja työhyvinvointityötä sekä itsenäistä työnsuunnittelua. Henkilöstön kouluttautumisesta on huolehdittava, jotta valmiudet tehokkaaseen työhön laajoilla tehtävänkuvilla varmistetaan, ja sisäiset sijaisjärjestelyt mahdollistetaan joustavasti. Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen jatkuu talousarviovuonna. Hallintokunnat ylittävällä yhteistyöllä kuntaan tehdään työhyvinvointisuunnitelma, joka viedään käytäntöön mahdollisimman nopealla aikataululla. Jatketaan henkilökunnan liikkumisen tukemista sekä toteutetaan Savuton kunta -tavoitteita. Hyvinvoiva henkilöstö on kuntatyönantajan tärkein resurssi. Toimenpiteillä pyritään vähentämään sairauspoissaoloja ja edistämään

20 18 työssäjaksamista. Hyvän työnantajakuvan välittäminen on tärkeää kilpailun kiristyessä osaavasta työvoimasta. PALO- JA PELASTUSTOIMI Lapin pelastuslaitos huolehtii Lapin, sen asukkaiden ja Lapissa vierailevien turvallisuudesta. Lapin pelastuslaitoksen talousarvion käyttömenot jaetaan jäsenkuntien kesken siten, että maksuosuudesta puolet (50 %) määräytyy pelastustoimen kuntakohtaisten kahden edellisen vahvistetun tilinpäätöksen toimintamenojen keskiarvon ja puolet (50 %) määräytyy kuntien asukasluvun perusteella. Kunnan pelastustoimen maksuosuusprosentti määräytyy näiden lukujen keskiarvon perusteella. Ajoneuvojen ja kaluston investointeja varten jäsenkunnilta kerätään lisäksi investointiosuutta 3,00-3,50 /asukas. TERVEYDENHOITOPALVELUT Perusterveydenhuollon- ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden tuottamisesta sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamisesta Pelkosenniemen kunnassa vastaa Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä. Ympäristöterveydenhuollon osalta toimintaa ohjaa Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon sopimus. Perussopimuksen mukaan jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät vuodeosaston osalta hoitopäivien suhteessa, avohoidon osalta käyntikertojen suhteessa ja muiden toimintojen osalta asukasluvun suhteessa. Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmä valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista osana hallituksen kuntauudistusta. Lähtökohtana ministeriön valmistelussa on, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla, jotka muodostaisivat sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita (sote). Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä keskitettäviä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva), joihin nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisesti yhdistettäisiin. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Järjestämislakia valmistellaan palvelurakennetyöryhmässä, jonka määräaika päättyy Erikoissairaanhoidon palveluita kunta ostaa mm. Lapin keskussairaalalta, Sairaala Lapponialta ja Muurolan sairaalalta.

21 19 ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN 1. Kuntatason strategiat ja ohjaus Elinkeinotoimen päätavoitteena on edistää työllisyyttä. Vuosittain pyritään myötävaikuttamaan uusien työpaikkojen syntymiseen. Tarvitaan hallittua riskinottokykyä, olemassa olevien resurssien tehokasta hyödyntämistä ja investointeja yksityissektorille. Myös paikallinen erikoistuminen, kansainvälistyminen ja monipuolinen yhteistyö edistävät yritysten tulosten kasvua. Tavoitteena on, että Pelkosenniemi on kansainvälisesti tunnettu, monipuolinen matkailun yritystoiminnan keskus. 2. Toiminnalliset tavoitteet ja painopistealueet Harjoitetaan aktiivista elinkeinopolitiikkaa yritystoiminnan investointiratkaisuissa yhteistyössä yritysten ja muiden rahoittajien kanssa. Yhteistyö tiivistyy yhteistyösopimuksen kautta Sodankylän kunnan kanssa. Yhteisen kehitysjohtajan painopistealue on Pyhä-Luoston matkailualueen kehittäminen. Osaamista lisätään yhteistyössä ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen, Lapin yliopiston ja MTI:n (Matkailuinstituutti) ja yritysten kanssa. Tiivistä yhteistyötä jatketaan metsähallituksen kanssa. Erityisinä painopistealueina ovat matkailu, kauppa- ja palvelut sekä luonnontuote-, hyvinvointi- ja luovat alat. Erityishuomiota kiinnitetään puutoimialaan ja sen kehittämismahdollisuuksiin. TEHTÄVÄ 1: MATKAILUN YRITYSTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN JA INVESTOINTIEN MAHDOLLISTAMINEN Tavoite: Keinot: Matkailutoimialalle syntyy uusia työpaikkoja ja investointien määrä toimialalla kasvaa. Turvataan työvoiman saatavuus sekä kiinnitetään erityistä huomiota vakituisen ja määräaikaisen asumisen saatavuuteen. Aktiivinen yhteistyö ja erillishankkeet eo. tavoitteiden mahdollistamiseksi. Osallistutaan aktiivisesti matkailukoulutuksen kehittymiseen Pyhätunturilla. Vakituisen ja määräaikaisen asumisen edellytysten turvaaminen. Organisointi: Kunnanjohtaja, kehitysjohtaja, tekninen johtaja Mittarit: Säännölliset yhteiset tilaisuudet sidosryhmien ja yritysten kanssa. Yrityskäynnit, yrittäjäkontaktit ja investointihankkeiden määrä. Liikevaihtojen, matkailuyöpymisten ja työpaikkojen kasvu.

22 20 TEHTÄVÄ 2: PROJEKTILUONTOISTEN HANKKEIDEN KOKONAISJOHTAMINEN Tavoite: Keinot: Projektiluontoiset hankkeet tukevat kunnan elinkeinojen painopistealueita ja tuovat lisäarvoa osallistuville yrityksille ja yhteisöille. Yhteisesti käsitellyt hankkeet ja kriittinen suhtautuminen sellaisiin hankkeisiin mitkä eivät tue kunnan elinkeinojen painopistealueita, eivät edistä työllisyyttä eivätkä synnytä uutta yritystoimintaa alueelle. Organisointi: Kehitysjohtaja, kunnanjohtaja Mittarit: Osallistuttavat hankkeet ja niiden vaikutukset alueelle. TEHTÄVÄ 3: MAASEUTUPALVELUT Tavoite: Keinot: Resurssien oikea kohdentaminen ja tehtävien tehokas hoito tiivistyvän yhteistyön avulla. Kemijärvi tuottaa yhteisesti alueen maaseutupalvelut Organisointi: Kunnanjohtaja, kehitysjohtaja, maaseutusihteeri Mittarit: Perustuotannon tuotantovolyymi ja jalostusaste pysyvät ennallaan tai nousevat. JOUKKOLIIKENNEPALVELUT Joukkoliikennepalveluilla tuetaan kuntalaisten asumista kotonaan taajaman ulkopuolella ja mahdollistetaan kuntakeskuksessa asioiminen, millä on palveluiden saamisen lisäksi tärkeä henkinen merkitys. Palveluliikenne jatkuu vuonna 2013 kahdella linjalla tarvittaessa kaksi kertaa viikossa: Pyhäjärvi Suvanto Saunavaara - Pelkosenniemi ja Aapajärvi - Luiro Kairala - Pelkosenniemi. Uutena liikenteenä ajetaan meno-paluuvuoro kaksi kertaa kuukaudessa Moitaselästä Pelkosenniemelle. Vuosien palveluliikenteen laajuudesta päätetään talousarvioiden valmistelun yhteydessä. Vuodelle 2013 palveluliikenteeseen haetaan valtionapua ( 50% alijäämästä ).

23 21 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO SUUNNITELMA Pelkosenniemen omarahoitusosuus eri hankkeissa vuonna Elinkeinot / Kehittämistoiminta Hanke Vuodet Pelkosenniemi hakijana TUMA Aittakuru rakenteet suunnittelu/toteutus Hakemus Lapin liitossa Pelkosenniemen kylät Matkailualan ja muiden tahojen asumispalvelukartoitus Kemijärvi hakijana 133 Seutukunnalliset hakijat Tulevaisuuden Itä-Lappi Salla Gate Pohjoisimman-Lapin Leader perusrahoitus Maakunnalliset hakijat Lapin elokuvakomissioa-hanke Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle Matkailun talousvaikutusten arviointi Muut hakijat PL-matkailuyhdistys markkinointiavustus Pyhä-Luosto luonto- ja koulutus- ja kulttuurikeskuksen näyttely Lapin Imagomarkkinointi Lapin markkinointi Oy TravED- tutkimushanke, Lapin yliopisto KOKO-ohjelma rahoitus Lapin metsistä uusiutuvaa energiaa hanke Avustus matkailuinfotyöntekijä Naava Arjen turvaa hanke Varautuminen ei hyväksyttyihin kuluihin Ilman varauksia Varaus uusia hankkeita varten YHTEENSÄ

24 22 Itä-Lapin vesistömatkailun tuotteistus- ja markkinointihanke (TUMA) Hanke Itä-Lapin vesistömatkailun tuotteistus- ja markkinointihanke (TUMA) Toiminta-aika Toiminta-alue Itä-Lappi (Posio, Salla, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Savukoski ja Sodankylä) Projektipäällikkö Tapio Rautiainen Vastuuhenkilö Panu Leinonen Tiivistelmä hankkeesta Lapin ELY-keskuksen päätöksellä on myönnetty rahoitus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Itä-Lapin vesistömatkailun tuotteistus- ja matkailuhankkeelle. TUMA -hanke toteuttaa osaltaan vuonna 2008 valmistunutta Itä-Lapin vesistömatkailun kehittämisohjelmaa Tässä ohjelmassa kootut matkailutuoteideat jalostetaan valmiiksi tuotteiksi ja tuotteiden markkinointiin valmistetaan tarvittavat materiaalit. Kohderyhmänä ovat alueen yritykset, yhteisöt, kylät ja niiden asukkaat. Verkostoitumisen avulla yhdistetään matkailukeskukset ja niiden yritykset kylien tarjoamiin ohjelmapalveluihin ja käyntikohteisiin. TUMA -hankkeen tärkeimmät kehittämisteemat ovat melonta, veneily ja muu vesiretkeily, virkistyskalastus sekä lintumatkailu. Kemijoesta kehitetään vesiretkeilyreitti joka tuotteistetaan ostopalveluna edellä mainittujen teemojen mukaisesti. Kehitetyt tuotteet ovat alueen yritysten käytettävissä ja niiden avulla mahdollistetaan myös uusien yritysten aloittaminen ohjelmapalveluiden tuottajiksi. Kemijoen vesistön lisäksi kehittämiskohteina ovat Posion järvet, Sodankylän vesireitit, matkailukeskusten lähivedet sekä Kemijärvi. Hankkeessa kartoitetaan yritysten koulutustarve uusien palveluiden tuottamiseen liittyen. Markkinoinnissa tuotetaan sähköinen tietokanta, josta hankkeessa mukana olevat yritykset voivat luoda omat markkinointimateriaalinsa. Alueen markkinointia toteutetaan nykyaikaisesti internetin ja olemassa olevien matkailusivustojen avulla. Hanketta on vuoden 2012 aikana toteutettu hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeeseen tullut lisää yrityksiä ja yhteistyösopimuksia on vuoden loppuun mennessä runsaat 50 kpl. Hankkeessa on toteutettu ostopalveluna Kemijoen matkailullinen tuotteistaminen sekä jokien melontakartoituksia. Kemijoen tuotteistamista on tehty myös yksityiskohtaisemmin, esim. järjestämällä koeluontoinen laivaristeily Kemijärveltä Pelkosenniemelle. Lintumatkailun kehittämiseksi on kerätty tietoa koko hankealueelta ja koottu aineistoa Itä-Lapin lintupaikkaopasta varten. Alueen markkinoinnin pohjatyötä on tehty laajalti osallistumalla mm. virkistyskalastusfilmien kuvauksiin. Vuoden 2013 toiminnassa on keskeistä Itä-Lapin vesireittien paikkatiedon tallentaminen ja reittien esilletuonti internetsivustolla. Melontakartoituksia jatketaan kolmessa kohteessa. Näiden kartoitusten jälkeen pääosa matkailullisesti hyödynnettävistä reiteistä on kartoitettu. Vesireittien paikkatiedon tallentamisen yhteydessä toteutetaan koko alueen kattava Itä-Lapin vesireittikartta. Tuotteistamisessa keskitytään yrityskohtaisempaan tuotteistamiseen. Itä-Lapin lintupaikkaopas valmistuu ja sitä käytetään alueen markkinoinnissa. Myös muuta alueen yhteistä markkinointimateriaalia tuotetaan ja markkinoinnissa keskitytään pääasiassa internetmarkkinointiin. Hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. Itä-Lapin vesistömatkailun tuotteistus ja markkinointihanke (TUMA) Pelkosenniemen kunta, Projektipäällikkö Tapio Rautiainen, Sodankyläntie 1A PELKOSENNIEMI Puhelin: Telefax:

25 23 Pelkosenniemen kylät hanke Toiminta aika Toiminta alue Pelkosenniemi Projektipäällikkö/ hankevetäjä Marianne Anttila Vastuuhenkilö Jaana Koskela Tiivistelmä hankkeesta Pelkosenniemen kylät hanke on Pelkosenniemen kunnan hanke, jota rahoitetaan Pohjoisemman Lapin LEADER ry:lle myönnetyistä Euroopan Unionin maaseuturahaston ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kiintiöistä. Hankkeen tavoitteena on Pelkosenniemen kunnan ja sen kylien elinvoimaisuuden lisääminen sekä positiivisen Pelkosenniemi kuvan vahvistaminen. Hankkeen myötä luodaan toimiva yksityishenkilöiden kiinteistö- ja tonttipörssi sekä laaditaan alueen asukasmarkkinointi-konsepti ja viestintäsuunnitelma. Pelkosenniemen kylistä hanke tuottaa kestävän kehityksen periaatteella informatiivista markkinointimateriaalia, johon käytetään mm. kylistä kerättyjä tarinoita ja kertomuksia. Kirkonkylän viihtyvyyttä lisätään mm. maisema arkkitehtikilpailulla. Pelkosenniemen kylät hanke Pelkosenniemen kunta, Projektipäällikkö Marianne Anttila, Sodankyläntie1A, PELKOSENNIEMI Puhelin: +358 (0)

26 EU-hankkeet / kunnan itse hallinnoimat hankkeet 167Itä-Lapin vesistömatkailun tuotteistus ja markkinointihanke TUMA Lapin ELY-keskus; Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Eurooppa investoi maaseutualueisiin päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Matkailuelinkeinojen kehittäminen Hankkeen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio kokonais rahoitus Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Vuokrat Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut Muut kustannukset Menot yhteensä Rahoitus Kuntien rahoitus EU ja valtio rahoitus Yksityinen rahoitus Kokonaisrahoitus Pelkosenniemen kylät hanke Lapin ELY-keskus; Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Eurooppa investoi maaseutualueisiin päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Leader; Leader-toimenpiteet linjalla 3; Pohjoisimman Lapin Leader ry Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Kylien kunnostus ja kehittäminen Hankkeen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio kokonais rahoitus Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Vuokrat Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut Muut kustannukset Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävä työ Menot yhteensä Rahoitus Kuntien rahoitus EU ja valtio rahoitus Yksityinen rahoitus Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävä työ Kokonaisrahoitus

27 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA Ulkoinen / sisäinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Suunnitelma Suunnitelma Kvalt 20 KUNNANHALLITUS 200 YLEISHALLINTO 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentum 7100 Suunnitelman mukaiset Poistot ja arvonalentum LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset Arvonlisäverot (Palaut LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM ELINKEINOPALVELUT 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentum 7100 Suunnitelman mukaiset Poistot ja arvonalentum LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset Arvonlisäverot (Palaut LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM

28 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA Ulkoinen / sisäinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Suunnitelma Suunnitelma Kvalt 260 PALO- JA PELASTUSTOIMI 4000 TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut Palvelujen ostot TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentum 7100 Suunnitelman mukaiset Poistot ja arvonalentum LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM TERVEYDENHOITOPALVELUT 4000 TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Avustukset TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset Arvonlisäverot (Palaut LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM

29 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA Ulkoinen / sisäinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Suunnitelma Suunnitelma Kvalt 20 KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentum 7100 Suunnitelman mukaiset Poistot ja arvonalentum LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset Arvonlisäverot (Palaut LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM

30 28 SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalipalvelut 410 Toiminta-ajatus Sosiaalipalvelujen toimiala vastaa siitä, että kuntalaisille on tarjolla suunnitellut, laadukkaat ja riittävät välttämättömät peruspalvelut, jotka tukevat ja edistävät kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä omatoimisuutta. Sosiaalipalvelut sisältävät seitsemän eri palvelukokonaisuutta: 1. Sosiaalitoimen hallinnon palvelut, joihin sisältyy sosiaalisihteerin hallinto- ja kehittämistyön osuus sekä sosiaalitoimen kanslistin työt; 2-4 päivähoidon, esiopetuksen ja aamu- ja iltapäivähoidon palvelut, jotka toteutetaan kirkonkylällä toimivassa vuoropäiväkodissa sekä muutoin esiintyvän tarpeen mukaan 5. muut lasten ja perheiden palvelut, johon sisältyy yleinen sosiaalityö, kasvatus ja perheneuvonta, sekä lastensuojelun avohuolto ja laitospalvelut ja jotka toteutetaan omana työnä tai ostopalveluna 6. vanhus- ja vammaistyön palvelut, johon sisältyy vammaisten laitosasumisen ja työllistämisen palvelut, kodinhoito- ja tukipalvelut, omaishoidon tuki, asumispalvelut, palvelukoti sekä vammaisetuudet ja muut vammaispalvelut sekä 7. päihdehuollon ja raittiustyön. Valtuustotason tavoitteet 1. Kehitetään kunnan palvelurakennetta vastaamaan lakimuutoksia/valtionhallinnon kehittämislinjauksia kunnan ja palvelujen tarvitsijoiden edun mukaisesti 2. Tuotetaan peruspalvelut tehokkaasti tiiviissä yhteistyössä eri osastojen ja kuntayhtymän palvelujen kanssa mahdollisimman lähellä asiakasta Mittarit 1. Toteutunut / ei toteutunut 2. Toteutunut / ei toteutunut Lautakuntatason tavoitteet 1. Arvioidaan varhaiskasvatuksen asemaa yhdessä sivistystoimen kanssa valtionhallinnon ja alueellisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämislinjojen mukaisesti 2. Turvataan päivähoito- ja varhaiskasvatuksen sisältö ja laatu päivähoidon käyttötarpeen mukaisesti palkkaamalla uusi työntekijä päivähoitoon alkaen 3. Jatketaan päivähoitomaksuista sekä aamu- ja iltapäivähoidon maksuista 20% alennusta Pelkosenniemen kuntalaisille. 4. Toteutetaan Pakaste II -hankkeen mukaiset kehittämistehtävät yhteistyössä terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa 5. Valmistaudutaan muutoksiin ja otetaan vuonna 2013 voimaan tulevan vanhuspalvelulain vaatimukset huomioon ikäihmisten palvelukokonaisuudessa 6. Kehitetään omaishoitoa ja sen tukipalveluja 7. Suunnitellaan edelleen kehitys- ja vaikeavammaisten palveluasumisen vaihtoehtoja yhdessä erityishuoltopiirin ja naapurikuntien kanssa 8. Toteutetaan päihde- ja mielenterveyshanketta yhteistyössä kokonaishankkeen kanssa huomioiden Itä-Lapin alueen yhteistyö

31 29 9. Panostetaan henkilöstön hyvinvointiin ja työssä kehittymiseen rakentamalla työyksikön työn kehittämisen toimintamalli Muu sosiaalitoimi 480 Toiminta-ajatus Muun sosiaalitoimen toimiala vastaa siitä, että kuntalaisille on tarjolla lakisääteinen, viimesijainen toimeentuloturva, kunnan eri tarpeisiin vastaava ravintohuolto sekä kuntouttava ja työllistymistä edistävä työllistämispalvelu. Muu sosiaalitoimi kattaa 1. toimeentulotukipalvelut, joka sisältää varsinaisen ja ehkäisevän toimeentulotuen ja kuntouttavan työtoiminnan 2. ravintohuollon sekä 3. sosiaalisen työllistämisen. Valtuustotason tavoitteet 1. Käynnistetään kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen sekä sosiaalinen työllistäminen kunnan omana toimintana Ennen toiminnan aloittamista selvitetään mahdollisuus uuteen kehittämishankkeeseen tai muuhun toimintamalliin yhteistyössä muiden kuntien tai yhteisöjen kanssa. 2. Kehitetään kunnan ravintohuoltoa Mittarit 1. Toteutunut / ei toteutunut 2. Toteutunut / ei toteutunut Lautakuntatason tavoitteet 1. Palkataan alkaen ohjaaja kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen toteuttamiseksi ottaen huomioon valtuustotason tavoitteen 1. maininta 2. Varataan sosiaaliseen työllistämiseen määräraha 1-2 henkilön työllistämiseksi työllistämistuella ajalle Suunnitellaan ja toteutetaan ravintohuollon tyytyväisyys- ja laatuarviointi sekä tehtävärakenne- ja kustannusmitoitus ja siihen liittyvä käyttökertoimen arviointi Perustelut Pelkosenniemen sosiaalipalvelujen tarve kasvaa erityisesti iäkkäimmän väestön määrän lisääntyessä. Vuoden 2011 lopussa 75 -vuotta täyttäneitä asukkaita kunnassa on 12,6 % asukkaista, kun Suomen keskiarvo oli 8.2 %. Enenevästi palvelujen piirissä olevia, 85 - vuotta täyttäneitä asukkaita Pelkosenniemellä on 2.4 % (Suomi 2.2 %). Lähes joka kolmas Pelkosenniemeläinen (28.2 %) on täyttänyt jo 65 -vuotta. (Suomessa 18.1 %).