Hallituksen kertomus toiminnasta 2010 Kerhokeskus - koulutyön tuki ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallituksen kertomus toiminnasta 2010 Kerhokeskus - koulutyön tuki ry"

Transkriptio

1 KERHOKESKUS Hallituksen kertomus toiminnasta 2010 Kerhokeskus - koulutyön tuki ry

2 Sisällys TOIMINTA-AJATUS...3 ARVOT...3 KASVATUKSEN KEHITTÄJÄ...4 SUOTUISAA KEHITYSTÄ JA UHKIA TOIMINTAYHMPÄRISTÖSSÄ...4 OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA: TOIMINTAPERIAATTEEMME...5 Kerhokeskuksen toiminnan painopistealueet OPETUKSEN JA KASVATUKSEN KEHITTÄMINEN FOKUKSENA...6 LAPSEN JA NUOREN OIKEUS OSALLISUUTEEN MYÖS KOULUYHTEISÖSSÄ...7 TIETEELLISEN LUKUTAIDON KAUTTA TIETOISTEN VALINTOJEN TEKIJÄKSI...8 MEDIALUKUTAIDON KEHITTÄMINEN...9 YRITTÄJÄMÄISELLÄ ASENTEELLA OTE ELÄMÄSTÄ...9 VERKOSTOITUVAA VIESTINTÄÄ JA KOTISIVU-UUDISTUS...10 TOIMISTO JA HALLINTO...10

3 Kehitystyön vuosi 2010 TOIMINTA-AJATUS Kerhokeskus - koulutyön tuki ry edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehittymistä. Se on jäsenjärjestöjensä muodostama lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestö, joka toimii opetuksen ja kasvatuksen alalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kerhokeskus kehittää ja tuottaa palveluja ja sisältöjä kerho- ja opetustoimintaan aamu- ja iltapäivätoimintaan harrastetoimintaan. ARVOT Me Kerhokeskuksessa toimimme oikeudenmukaisuuden, suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden kunnioittamisen edistämiseksi rehellisesti, avoimesti ja eettisesti. Me toimimme yhdessä onnellisen ja ympäristöstä vastuuta ottavan ihmisyyden puolesta. 3

4 KASVATUKSEN KEHITTÄJÄ Kerhokeskus on nuorisotyön, nonformaalin ja formaalin kasvatuksen kehittämiskeskus, joka uudistaa, linjaa ja arvioi oppimisympäristöjen kehittämistä kumppaninaan vahva asiantuntijaverkosto. Sen laadukas palveluvalikoima sisältää monialaisia ja -kanavaisia toimintamalleja. Koulu on alueensa toimintakeskus, jossa järjestetään monipuolista kerhotoimintaa. Jokaiselle oppilaalle taataan mahdollisuus osallistua kerhotoimintaan säännöllisesti. Kerhoja ohjaavat opettajat ja muut asiantuntijat. SUOTUISAA KEHITYSTÄ JA UHKIA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Kerhokeskuksen ominta toimintaympäristöä ovat koulut. Toimialamme näkökulmasta koulujen toiminta on kehittynyt erittäin suotuisaan suuntaan, kun koulun kerhotoiminnan resurssit on tällä hallituskaudella turvattu opetuksenjärjestäjille myönnetyillä valtion erityisavustuksilla. Niiden turvin mahdollisuuden kerhoharrastukseen tarjoaa jo 98 % Manner-Suomen opetuksenjärjestäjistä. Kerhokeskukselle on tärkeintä, että kaikille lapsille ja nuorille turvataan mahdollisuus pitkäjänteiseen harrastuneisuuteen turvallisessa ympäristössä, innostuneiden ja pätevien ohjaajien toimesta. Samaan aikaan kunnat etsivät säästöjä jälleen kerran lasten ja nuorten palveluista, ensisijaisesti yleissivistävästä koulusta. Yhteiskunnallisesti ollaan tekemässä taas samoja virheitä, kuin edellisen taantuman aikana, jolloin tehdyt leikkaukset lasten ja nuorten palveluista näkyvät heikentymisenä hyvinvointi-indikaattoreissa, kuten mielenterveydessä. Huolenaiheena onkin, että koulun kokonaiskehitys taantuu, kun kehitysusko nujerretaan säästötoimin. Tässä tilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää kehittää koulujen toimintakulttuuria ja oppimisympäristöajattelua modernimpaan suuntaan. Tällöin myös toiminnallinen yhteistyö ja mahdollisuudet resurssien käytön tehostamiseen esimerkiksi hallintokuntien yhteistyötä lisäämällä kilpistyvät, vaikka lasten ja nuorten asiat tulisi ymmärtää eri hallintoviranomaisten yhteisenä asiana, nk. elinkaariajattelun mukaisesti. Tämä koskee niin kansallista kuin paikallista tasoa. Riskeistä ja uhkatekijöistä huolimatta on tärkeää, että harrastusmahdollisuuksien ja nuorten kuulemisen ja osallistumismahdollisuuksien tärkeys ymmärretään itseisarvoksi ja kansallista lapsi- ja nuorisopolitiikkaa sekä koulutuspolitiikkaa kehitetään holistisesti. Lähestyvien eduskuntavaalien teemoitteluun on saatava näitä koskevia avauksia. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen tulee olemaan keskeinen linjaus paitsi koulutusjärjestelmän, myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Kerhokeskuksen on toiminnassaan otettava laajemmin kantaa lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä koulutuspolitiikan kehittämiseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta samaan aikaan, kun koulun kerhotoiminnan kautta saadut harrastusmahdollisuudet on saatava vakiinnutettua. 4

5 OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA: TOIMINTAPERIAATTEEMME Kerhokeskus edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Se turvaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia kasvaa henkisesti ehyiksi ja itsetuntoisiksi, ajatteleviksi, kriittisiksi ja ongelmanratkaisukykyisiksi ihmisiksi, joilla on edellytykset ja mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluiksi aina itseään koskevissa asioissa ikäkautensa mukaisesti. Osallisuus luo hyvinvointia. Luodakseen edellytyksiä osallisuudelle, Kerhokeskus edistää lasten ja nuorten sosiaalisia valmiuksia ja luovan ja kriittisen ongelmanratkaisun taitoja. Kerhokeskuksen kaikissa hankkeissa ja toimenpiteissä noudatetaan samoja toimintaperiaatteita. Ne ovat: verkostoituminen ja yhteistyö osallisuutta ja osallisuuden kehittymistä tukevien menetelmien ja työtapojen käyttäminen ja kehittäminen monialaisuus; soveltuvuus nonformaaliin ja osin formaaliin opetukseen ja kasvatukseen koulussa ja nuorisotyössä kansallinen yhdenvertaisuus; Kerhokeskuksen työn tulokset ovat vaikuttavia ja hyödynnettävissä kaikkialla Suomessa alueellisen tasa-arvon periaatetta kunnioittaen. Kerhokeskuksen sisällöllistä erityisosaamisalaa on nonformaalin kasvatuksen pedagoginen kehittäminen ja kerhotoimintaan liittyvät rakenteelliset ja sisällölliset laatutekijät. Näiden lisäksi erityisosaamisaloiksi on valittu teema-alueita, joita kehittämällä osallisuutta tukevat luovuuden, kriittisen ajattelun ja päättelyn taidot ja valmiudet vahvistuvat. Näitä ovat osallisuuskasvatuksen lisäksi erityisesti yrittäjyyskasvatus, tiedekasvatus ja mediakasvatus sekä taidekasvatuksen erityisteemat. Kerhokeskus tuottaa koulutusjärjestelmän ja nuorisotyön tueksi laadukkaita sisältöaineistoja. Kerhokeskuksen toiminnan painopisteet Kerhokeskus toimii kasvatuksen sisältöjen sekä nuorisotyön kehittäjänä, jonka erityisosaamista on nonformaalin kasvatuksen pedagogiikka ja formaalin kasvatuksen aihekokonaisuuksien tuki. 2. Kerhokeskus turvaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden osallistua kerhotoimintaan. 3. Kerhokeskus edistää lasten ja nuorten hyvinvointia kehittämällä ja monipuolistamalla osallisuutta tukevia toimintatapoja ja työmuotoja. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus kehittyä omien taipumustensa ja mielenkiintonsa mukaisen harrastuksen parissa myös kouluympäristössä. 4. Kerhokeskus kehittää sisältöjä, jotka tukevat koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria. Kerhot ovat oppimisympäristöjä, joilla on positiivisia vaikutuksia koulun toimintaan. 5

6 5. Kerhokeskus tuottaa ja kehittää koulutusjärjestelmän ja nuorisotyön tueksi kansallisia rakenteellisia toimintamalleja, jotka luovat edellytykset toiminnan laadulle ja hallintokuntien yhteistyölle. 6. Kerhokeskuksen henkilöstö muodostuu asiantuntijoista, joiden ammatillinen kehittyminen taataan ja hyvinvointiin panostetaan. OPETUKSEN JA KASVATUKSEN KEHITTÄMINEN FOKUKSENA Vuonna 2010 Kerhokeskus on toiminut kerhotoiminnan ja nonformaalin kasvatuksen alalla työskentelevien tahojen yhteistyöverkostojen tiivistämiseksi. Etenkin koulussa toimivat järjestöt OAJ, Kerhokeskus, Koululiikuntaliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola ovat tiivistäneet yhteistyötään. Vuonna 2010 Kerhokeskuksen toiminta oli keskittynyt koulutusjärjestelmään, erityisesti perusopetuksen kehittämistä koskevaan työhön. Välineinä ovat olleet laajan yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot sekä järjestetty Peruskoulu seminaari koulutusjärjestelmän asiantuntijoille ja päättäjille. Kerhokeskus kutsui seminaariin huippuasiantuntijat PhD Tony Wagnerin Harvardin yliopiston Change Leadership Groupista ja PISA:n luonnontieteellisen kysymyspatteriston pääarkkitehdin PhD Rodger Bybeen. Seminaarin vaikuttamistavoitteet onnistuivat hyvin: tuntijakotyöryhmän esityksessä olevat kansalaisen taidot ovat yhdensuuntaiset seminaarin mission kanssa. OAJ:n, Suomen Vanhempainliiton, Koululiikuntaliiton ja Förbundet Hem och Skolan kanssa päätettiin yhteisistä vaikuttamistavoitteista ja -kampanjasta tulevaan hallitusohjelmaan. Koulun kerhotoiminnan kehittämisessä painopisteenä oli löytää rakenteita ja toimintatapoja, joilla opettajaksi opiskelevat ja kolmannen sektorin toimijat saadaan kerhotoiminnan järjestäjiksi ja toteuttajiksi. Yhteistyössä OAJ:n, SOOL:n, opettajankoulutuslaitosten, MLL:n, 4H-liiton, PTK ry:n ja lukuisten muiden toimijoiden kanssa järjestettiin koulutustilaisuuksia, seminaareja ja infoja eri puolilla Suomea. Koulun kerhotoiminnan laatusuosituksiksi tuotettu julkaisu Koulun kerhotoiminta; hyvinvointia lapsen ja nuoren elämään jaettiin opetus- ja sivistystoimen johtajille, kerhotoiminnan kehittämisverkostoille ja tulevan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tuntijakoa pohtineelle työryhmälle. Keskeisenä välineenä kehittämistoiminnassa oli Kerhonetti-portaali. Sen yhteyteen luodun sähköisen alustan toimivuutta kerhotoiminnan alueellisena ilmoitustauluna (ns. harrastelukkari-malli) kokeiltiin Suur-Herttoniemen alueella Helsingissä. Malli on hyvä, mutta työläs ja edellyttää kunnan tai kaupungin toimijan aktiivista päivitystä. Kerhokeskus pyrki kehittämään myös omaa alueellisen työn toimintamalliaan rakentamalla yhteistyötä alueyhdyshenkilöiden sekä Koululiikuntaliiton ja Terveys ry:n aluetoimijoiden välille. Erityisesti aluekoordinaattori-tyyppinen työnkuva näyttää lupaavalta alueellisten verkostojen kokoamisen näkökulmasta. 6

7 LAPSEN JA NUOREN OIKEUS OSALLISUUTEEN MYÖS KOULUYHTEISÖSSÄ Kerhokeskuksessa osallisuus ymmärretään kokemuksena ja tunteena kuulluksi ja huomioiduksi tulemisesta. Oppilaiden vaikuttamisella on oltava kouluyhteisössä toimivat ja systemaattiset rakenteet, resursseja ja koulutuksen järjestäjän tuki toiminnalle. Rakenteet antavat todellista mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin omassa kouluyhteisössään erityisesti kerhotoiminnassa ja oppilaskuntatoiminnassa. Osallisuutta tuetaan kehittämällä toiminnallisia malleja ja vaikuttamalla lasten parissa kouluissa toimivien aikuisten myönteisiin asenteisiin. Vuonna 2010 keskeisiä kehittämiskohteita oli yhdessä Lasten Parlamentin Säätiön kanssa aloitettu oppilaskuntahanke. Siinä kartoitetaan, missä laajuudessa peruskoulujen oppilaskunnat toimivat ja tekevät yhteistyötä muiden alueellisten lasten ja nuorten demokratiahankkeiden tai -toimintojen kanssa. Yhteistyössä olivat mukana myös Nuorten Akatemia, MLL, OPH, OAJ ja SUHO. Hanketta jatketaan Myös Nuorten Parlamentilla oli täysistuntonsa Istuntopäivään osallistui noin 300 oppilasta ja 100 ohjaajaa. Kaikkiaan nuoria oli mukana noin Istunnon lisäksi Nuorten Parlamentilla oli aluetilaisuuksia ja se osallistui OPH:n liikennekasvatuksen nuorisopaneeliin, Allianssin äänioikeusikärajakeskusteluun sekä chattasi IRC-galleriassa ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Yhteistökumppaneina olivat eduskunnan lisäksi mm. Helsingin nuorisoasiainkeskus, Allianssi, Suomen Lukiolaisten Liitto, Sakki, Osku ja Saku. Nuorten Parlamentin istuntoon tulleet kysymykset luokiteltiin ja analysoitiin, ja analyysi annettiin jatkokäsittelyyn Nuoralle, lapsiasiavaltuutetulle ja SLP:lle. Kerhokeskus on konkreettisten toimenpiteiden ohella aktiivinen tiedon tuottaja nuorten osallisuuteen liittyvissä teemoissa ja käy aktiivista keskustelua erilaisissa kehittämisverkostoissa. Keskeinen työtapa on myös tieteellisten artikkelien tuottaminen. Järjestämällä Hyvän Toveruuden Kilpaa Kerhokeskus kannustaa nuoria positiivisten sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Vuonna 2010 aloitettiin yhteistyö Suomen Lions-Liiton kanssa. Tavoitteena on, että kilvasta tulisi koko lukuvuoden kestävä teema kouluissa ja Leijonat toimisivat alueellisina viestinviejinä. Yhteistyössä päästiin varovaiseen alkuun. Kaikkiaan Hymy-veistosten välitysmäärä oli kpl (noin 400 kpl edellisvuotta enemmän). 7

8 TIETEELLISEN LUKUTAIDON KAUTTA TIETOISTEN VALINTOJEN TEKIJÄKSI Tieteellinen lukutaito avaa nuorille mahdollisuuden itsenäisesti päätellä ja harkita kohtaamiensa asioiden, ilmiöiden ja väittämien todenperäisyyttä. Tieteellinen lukutaito on edellytys kriittiselle päättelylle, joka on keskeinen 2000-luvun avaintaito. Tiedekasvatuksen osa-alueessa Kerhokeskuksen pääyhteistökumppanit ovat Heureka, LUMA-keskus, Tekniikan Museo, Suomen Akatemia ja Tekniikan Akateemisten liitto. Kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien, kuten NSTA:n, kanssa tehtiin kehittämistyötä tiedekasvatuksen yhtenäisen käsitteistön ja kansallisten painopisteiden löytämiseksi. Tuloksena on idullaan oleva kansallinen tiedekasvatuksen verkostohanke TieKas. Kerhokeskus edistää tiedeharrastuneisuutta tarjoamalla tiedekerhosisältöjä koulun kerhojen aiheeksi sekä järjestämällä Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailua. Kilpailulla kannustetaan hahmottamaan maailmaa tieteellisen ongelmanasettelun ja -ratkaisujen kautta. Vuonna 2011 kilpailuun saapuneista 39 loppukilpailutyöstä lopputapahtumaan ja raadin arvioitaviksi kutsuttiin 15 työtä. Lisäksi järjestettiin yhdeksän Tietobreikkiä, joissa nuorilla on mahdollisuus tavata huippututkijoita ja vaihtaa heidän kanssaan ajatuksia. Tietobreikeissä nuoria oli mukana noin Lisäksi tuetaan lahjakkaiden nuorten tiedeharrastuneisuutta järjestämällä Millenium Youth Camp -leiriä ja Millenium Youth Forum -tilaisuutta. Kesäkuussa 2010 järjestetylle leirille osallistui 30 nuorta, joista 10 suomalaista ja 20 muualta maailmasta. Youth Forumissa reilut 330 nuorta pääsi tapaamaan Millenium -palkinnon voittajaa. Suomalaisen Ruokakulttuurin Edistämisohjelman osana tuotettiin ja toteutettiin tiedekerhomallilla Aistien ruokamaailmaan/sinnrikt i Matvärlden -oppimateriaali perusopetuksen kouluille. Sen tueksi tehtiin koulustusdiasarja ja oppilaan diat. Heurekassa keväällä 2011 avautuva näyttely pohjautuu osin Kerhokeskuksen oppimateriaaliin. 8

9 MEDIALUKUTAIDON KEHITTÄMINEN Medialukutaito on tärkeä kansalaistaito. Mediaympäristö muuttuu jatkuvasti ja sen tulkinta vaatii jatkuvaa uudelleen orientoitumista ja yhteistyöverkostoja. Kerhokeskus on ollut mukana luomassa koulutuspoliittisia asiakirjoja mediakasvatuksen näkökulmasta sekä avaavia materiaaleja yhteistyössä järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. OKM,OPH, Mediakasvatusseura, Koulukinoyhdistys, Helsingin kaupungin Mediakeskus ja Pelastakaa Lapset. Vuonna 2010 työskenneltiin sisällön tuottamiseksi opettajille ja opetuksen järjestäjille suunnattuun mediakasvatuksen ikäkausitavoitteita avaavaan asiakirjaan Mediataitojen oppimispolku perusopetuksessa. Laajan asiantuntijatyöryhmän työn tuloksena syntyvä aineisto ilmestyy alkuvuonna YRITTÄJÄMÄISELLÄ ASENTEELLA OTE ELÄMÄSTÄ Yrittäjyys ymmärretään laajana käsitteenä. Kyse on elämänhallinnan, vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidoista, kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Yrittäjyyden edistäminen nähdään yhteiskunnallisesti merkittävänä ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on nostettu keskeiseksi osa-alueeksi opetusta ja koulutusta koskevissa strategia-asiakirjoissa. Kerhokeskus on ollut mukana kehittämistyössä, jota tehdään verkottuneena muiden yrittäjyyskasvatustoimijoiden kanssa synergiaetuja hyödyntäen. Yrittäjyyskasvatukseen liittyvän kehittämistoiminnan ongelmana on ollut, että synergiaetuja on ollut vaikeaa hyödyntää, jolloin toimenpiteet ja tulokset ovat jääneet hajanaisiksi ja kansallinen vaikuttavuus on jäänyt vaatimattomaksi. Kehittämistyötä tehdään Kerhokeskuksessa viisivuotisella ( ) hankerahoituksella ja ESR-rahoituksella. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Yksityisyrittäjäin Säätiö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Turun yliopisto, Turun normaalikoulu, mutta yrittäjyyskasvatuksen kenttä toimii muutoinkin laajasti verkottuneena. Yksityisyrittäjäin Säätiön tuella yrittäjyyskasvatuksen pitkäjänteinen kehittäminen on ollut mahdollista. Sen myötä ovat tulleet suuret kehittämishankkeet mahdollisiksi. Yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa kehitetään Yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa opettajien itsearvioinnin työkaluksi ja Turun yliopiston kanssa alkoi Yrittäjyyskasvatuksen virtuaalisen oppimisympäristön kehittämishanke Yvistä energiaa, joka tähtää opettajankoulutuksen kehittämiseen. YVI:ssä Kerhokeskuksen vastuuna on pedagoginen kehittäminen sekä toimijoiden verkostojen kokoaminen. Mittariston pilottiversio on valmiina, mittaristo valmistuu keväällä Yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyy laaja tieteellinen julkaisutyö. Vuosittain useita artikkeleita julkaistaan alan tieteellisissä julkaisusarjoissa. Kerhokeskus aloitti oman kehittämistyötä linjaavan tieteellisen antologian kokoamisen syksyllä Valmistuessaan se kokoaa tiedekasvatuksen nykyistä pedagogista ja didaktista pohjaa. Yritys Hyvä -kirjoituskilpailu on Kerhokeskuksen yrittäjyyskasvatuksen teema-alueen lippulaiva ja tavaramerkki. Tähän, Suomen suurimpaan kirjoituskilpailuun osallistuu vuosittain yli nuorta. Loppukilpailuun osallistui 1078 nuorta. Mukana oli ensi kertaa myös ryhmätyösarja. 9

10 VERKOSTOITUVAA VIESTINTÄÄ JA KOTISIVU-UUDISTUS Kerhokeskus tekee tiivisti yhteistyötä muiden lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi työskentelevien järjestöjen kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Terveys ry:n ja Koululiikuntaliiton kanssa julkaistiin ensimmäinen opettajille järjestöjen palveluja kokoava Open Omena -liite Opettajalehdessä syyslukukauden alussa. Kotisivujen uudistustyö aloitettiin. TOIMISTO JA HALLINTO Kerhokeskuksen jäsenyys on tullut kiinnostavaksi uusillekin oranisaatioille: Vuosikokouksessa hyväksyttiin Kerhokeskuksen uudeksi jäsenjärjestöksi Sydkustens landskapsförbund. Yhdistyksen jäsenjärjestöjä ovat Finlands Svenska Lärarförbund rf Förbundet Hem och Skola i Finland rf Koululiikuntaliitto KLL ry Luokanopettajaliitto ry Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Opetus- ja Sivistystoimen asiantuntijat OPSIA ry Suomen Harjoittelukoulujen Opettajat ry Sydkustens landskapsförbund rf Terveys - Hälsan ry Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV ry. Lisäksi Opetushallituksella on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Työryhmät Yhdistyksellä on kolme työryhmää: puheenjohtajisto, palkkaustyöryhmä ja hallintotyöryhmä. Puheenjohtajisto tukee toiminnanjohtajaa operatiivisissa asioissa, strategisessa suunnittelussa ja henkilöstöasioissa. Palkkaustyöryhmä vastaa palkkaohjelman laadinnasta ja palkkojen kilpailukykyisyyden tarkastelusta. Hallintotyöryhmä pohtii toimivalta-asioita, Hyvän Toveruuden Kilvan ja Hymy-veistosten käyttöoikeuksia ja muita esiin nousevia hallituksen päätöksen edellyttäviä hallintoasioita. Vuosikokous ja hallitus Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 26. maaliskuuta. Hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Puheenjohtaja: linjanjohtaja Outi Salo, Helsingin kaupungin Opetusvirasto 10

KERHOKESKUS. Hallituksen kertomus toiminnasta 2011. Kerhokeskus - koulutyön tuki ry

KERHOKESKUS. Hallituksen kertomus toiminnasta 2011. Kerhokeskus - koulutyön tuki ry KERHOKESKUS Hallituksen kertomus toiminnasta 2011 Kerhokeskus - koulutyön tuki ry Sisällys TOIMINTA-AJATUS...3 ARVOT...3 KASVATUKSEN KEHITTÄJÄ...3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ UUDEN AJAN KYNNYKSELLÄ...4 OSALLISUUS

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

OPINKIRJO. Hallituksen kertomus toiminnasta Kehittämiskeskus Opinkirjo (Kerhokeskus - koulutyön tuki ry)

OPINKIRJO. Hallituksen kertomus toiminnasta Kehittämiskeskus Opinkirjo (Kerhokeskus - koulutyön tuki ry) OPINKIRJO Hallituksen kertomus toiminnasta 2013 Kehittämiskeskus Opinkirjo (Kerhokeskus - koulutyön tuki ry) SISÄLLYS TOIMINTA-AJATUS...3 ARVOT...3 KASVATUKSEN KEHITTÄJÄ...3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...4 OSALLISUUS

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Peruskoulu-työpaja

Peruskoulu-työpaja Peruskoulu-työpaja 16.5.2016 Strategisen hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -painopistealue kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin toimenpide 1: Uudistetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n lausunto koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteereiksi

Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n lausunto koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteereiksi Helsingissä 8.12.2011 Kerhokeskus koulutyön tuki ry:n lausunto koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteereiksi Yleistä Kerhokeskus pitää erinomaisena, että opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Lausunto Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukortteja valmistelevan työryhmän muistiosta

Lausunto Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukortteja valmistelevan työryhmän muistiosta 1 Kerhokeskus Koulutyön tuki ry LAUSUNTO 22.5.2012 Mariankatu 15 A 11, 00170 Helsinki www.kerhokeskus.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Lausunto Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Kehittämiskeskus Opinkirjo

TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Kehittämiskeskus Opinkirjo TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kehittämiskeskus Opinkirjo SISÄLLYS Kouluyhteisön lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestö MAHDOLLISTAJASTA AKTIVOIJAKSI... 3 Arvot... 3 Opinkirjon toimintaperiaatteet... 3 Opinkirjon

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke 2010 2013 Jaana Seikkula-Leino projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke (2010 2013), tavoitteet 1) Yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN

MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN 30.9.2016 Varhaiskasvatus käännekohdassa seminaari Jyväskylän yliopisto ja Haukkalan säätiö KT, opetusneuvos Kirsi Alila Opetus-

Lisätiedot

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Mistä tavoitteet, sisällöt ja menetelmät? Ops-perusteet, lukio 2003, perusopetus 2004 YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Kokkolan kv-treffit, 27.4.2016 Kimmo Koskinen - yleistavoitteita Kehittää ja ottaa käyttöön opetukseen ja oppimiseen liittyviä pedagogisia

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SUOMEN VANHEMPAINLIITTO RY, LIITTOKOKOUS 22.11.2014 LIITE 3, SIVU 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Johtokunnan esitys liittokokoukselle Suomen Vanhempainliitto ry on varhaiskasvatuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi. Elokuu 2013

YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi. Elokuu 2013 YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi Elokuu 2013 Mistä yrittäjyyskasvatuksessa on kyse? Yrittäjyyskasvatuksessa vahvistetaan yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Esipuhe. Hyvinkäällä, Lappeenrannassa ja Helsingissä Tiina Rytkölä, Elena Ruskovaara ja Minna Riikka Järvinen

Esipuhe. Hyvinkäällä, Lappeenrannassa ja Helsingissä Tiina Rytkölä, Elena Ruskovaara ja Minna Riikka Järvinen 7 Esipuhe Koulutuksen tehtävä on antaa lapsille ja nuorille valmiudet hyvään elämään. Opettajalla on tässä keskeinen rooli: hän saattaa alkuun oppijoiden, kollegojen, huoltajien sekä koulun ja oppilaitoksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä.

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. MAOL TIEDOTTAA Liiton tavoitteena on sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen avulla tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. Liiton eri tiedotuskanavat

Lisätiedot

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista KANSALLISEN LUMA-TOIMINNAN TAUSTA Miten turvaamme jatkossa Suomen hyvinvoinnin

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot