Opetus ANTTI MÄIHÄNIEMI GOLFARIN BIO MEKANIIKKA. Lyhyt oppimäärä. Toimittanut: Jussi Miettinen Kuvat: Antti Luukkonen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Opetus ANTTI MÄIHÄNIEMI GOLFARIN BIO MEKANIIKKA. Lyhyt oppimäärä. Toimittanut: Jussi Miettinen Kuvat: Antti Luukkonen"

Helinä Korpela
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 GOLFARIN BIO MEKANIIKKA Lyhyt oppimäärä Toimittanut: Jussi Miettinen Kuvat: Antti Luukkonen 52

2 Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla asioita pelaaja voi oppia ajattelemaan itsenäisesti, löytämään seurausten perimmäisiä syitä ja parantamaan golflyöntiään. iomekaniikka soveltaa fysiikan lakeja ihmisvartaloon ja sen tuottamaan liikkeeseen. Golfsvingin opettamisen ja oppimisen pitäisi perustua näihin Btieteenaloihin, sillä ne kestävät lähempää tutkimista ja tarkastelua. Hyvien pelaajien yksittäisiin oivalluksiin ja metodivalmentajien oppeihin nojautuva oppiminen ei välttämättä vie pelaajaa eteenpäin. Golflyönti pitäisi nähdä, opettaa ja oppia kokonaisuutena. Pelaajan olisi hyvä tiedostaa tiettyjä ydinjuttuja svingistä, jotta liike kehittyisi tehokkaaksi. Tämän jutun tarkoituksena on avata näitä asioita. Samalla raapaistaan pintaa biomekaniikan maailmasta. Biomekaanisessa mielessä ei ole oikeita tai vääriä asioita. Sen avulla voidaan kuitenkin määritellä tehokkain tapa liikkua. Tällaisessa svingissä maksimaalinen energia saadaan ulos vartalosta hyvin pienellä tietoisella yrittämisellä ja lihasvoiman käytöllä. Tähän jokaisen golfarin klubipelaajasta huippuammattilaiseen kannattaisi pyrkiä. MITEN OLEN JA LIIKUN TASAPAINOSSA? Svingin tasapainoa voi kehittää monella eri tavalla. Mitä alempana pelaajan painopiste on, sen tukevammin hän seisoo maassa. Alkuasennossa painopiste sijaitsee keskellä tukipintaa eli yhtä pitkällä etäisyydellä molemmista kantapäistä. Tasapainoa pystyy parantamaan leventämällä svingin tukipintaa. Laajempi liike vaatii leveämmän tukipinnan, jotta pelaaja pysyisi balanssissa. Draiverilla lyötäessä tarvitset siis leveämmän stanssin kuin lyhyillä raudoilla. Liian leveä stanssi estää kuitenkin vartaloa kiertymästä tehokkaasti. Svingin keskipiste sijaitsee keskivartalossa. Backswingissä liikkeen keskus on stabiili, mutta downswingiin lähdettäessä se kulkee palloa kohti, jonka jälkeen keskivartalo siirtyy ensin linjassa ulos ja sitten ylös kohti tasapainoista loppuasentoa. Tasapaino voi häilyä, jos annat painon siirtyä liikaa liikkeen mukana. Vastaliikkeiden avulla voit rajoitetusti tosin korjailla tasapainoa, mikäli se on jossain lyönnin vaiheessa päässyt häiriintymään. Svingissä liikutaan samanaikaisesti useaan eri suuntaan. Sen vaikutuksesta vastaliike joko vahvistaa tai heikentää tasapainoa. Kierry mahdollisimman tiiviisti. Veto lähtee vartalon keskustasta. 53

iomekaniikka soveltaa fysiikan lakeja ihmisvartaloon ja sen tuottamaan liikkeeseen.

3 Tukevasti kiinni maassa. Liiku kolmiulotteisessa tilassa. Täysin kiertynyt vartalo. MITEN LIIKUN GOLFSVINGIN AIKANA? Harmonisessa svingissä golfari tuottaa voimaa liikkeen vastakkaiseen suuntaan. Mitä suuremman tehon pelaaja kehittää, sitä nopeampi hänen liikkeestään tulee. Maksimivoimaa tuottaakseen pelaajan on käytettävä kaikkia mahdollisia niveliä yhtäaikaisesti. Oikean liikejärjestyksen, voimakkaan osumapaineen ja suuren mailanpäännopeuden saavuttaakseen pelaajan on siirrettävä energiaa isoista lihasryhmistä ketjumaisesti pieniin. Pelaaja voi nopeuttaa liikettä kaventamalla tukipintaa ja siirtämällä painopistettä tukipinnan ulkopuolelle. Samalla paine kohti maata kasvaa ja painopiste nouseekin ylöspäin vastavoiman periaatteen ansiosta. MISTÄ VOIMA OTETAAN? Hyvän golfsvingin liikkeen toteuttaa vartalon rotaatio, jossa keskike-energian siirtyminen palloon on voimaa. Osuma-alueen paine eli liivartalon, lantion ja koko selän alueen lihakset liikuttavat svingin viputautuneesta voimaimpulssista, jo- alunperin lähtöisin maahan suunvarsia. Liikkeen suunnan pitäisi aina olla massan keskipisteestä ulos- lavan kautta palloon. Tämän tavan ka siirtyy vartalon, käsien ja mailan päin. Tällöin pyörivän liikkeen ulkokehälle muodostuu keskipakoisliikkua ovat parhaat pelaajat omaksuneet. HYVÄN OSUMAN TUOTTAMA PAINE ON ALUNPERIN LÄHTÖISIN MAASTA. 54 Vartalonkierto kontrolloi käsiä. Selkärangan kulma säilynyt muuttumattomana. Vartalo vetää lavan läpi osumasta.

Oikean liikejärjestyksen, voimakkaan osumapaineen ja suuren mailanpäännopeuden saavuttaakseen pelaajan on siirrettävä energiaa isoista lihasryhmistä ketjumaisesti pieniin.

4 MISSÄ TUNNEN TASAPAINON? Tasapainoisesti liikkuva pelaaja voi tuntea balanssin niskan seudun alueella, jos tasapainoon vaikuttavat aistit eli korvat ja silmät ovat samassa tasossa muun svingin kanssa. Mikäli pelaaja ei liiku backsvingin alussa kolmiulotteisessa tilassa, hän on menettänyt tasapainonsa heti kättelyssä ja joutuu kompensoimaan tätä virhettä svingin myöhemmissä vaiheissa. OSUMAN JÄLKEEN MAILA JA SILMÄT OVAT SAMALLA TASOLLA. 55

aistit eli korvat ja silmät ovat samassa tasossa muun svingin kanssa.

5 Vartalonkierrosta lähtenyt liike-energia kasvaa siirtyessään käsiin. Viimeisessä vaiheessa myös käsien vauhti hidastuu. Se on merkki voiman siirtymisestä mailaan. Liikeketjun viimeisessä päässä maasta lähtöisin oleva energia on siirtynyt lavan kautta palloon. ÄLÄ OHJAA MAILAA, VAAN ANNA KESKIPA- KOISVOIMAN VIEDÄ LA- PA VAPAASTI LÄPI OSU- MASTA. 56

Se on merkki voiman siirtymisestä mailaan.

6 MASSA KESKITTYY VETOLIIKKEESSÄ Pyörimisliike saadaan aikaan tuottamalla voimaa jollain etäisyydellä akselista. Mitä lähempänä voimanlähde on akselia, sen parempi. Svingin pyörimisnopeutta lisätäkseen pelaajan on pienennettävä hitausmomenttia. Hitausmomentti on helppo ymmärtää katsomalla taitoluistelijan tekemää piruettia; mitä tiiviimpään asentoon luistelija itsensä supistaa, sitä nopeammaksi pyörimisliike kiihtyy. Golfissakaan käsiä ei kannata erkaannuttaa vartalon vaikutuspiiristä. Svingi pyrkii säilyttämään liiketilansa eli suunnan ja nopeuden, jos sitä ei toisin ohjailla. Tämän takia taakseviennin alku on erittäin tärkeä onnistuneen lyönnin kannalta. Isot lihasryhmät on helpompi opettaa liikkumaan oikeaan suuntaan kuin pienet. Massaa keskittyy kohdelinjaan, kun sitä vedetään. Veto syntyy kiertämällä vartaloa. Kun käsiä liikutetaan vartalon rotaatiolla, se tuntuu siltä kuin kädet eivät liikkuisi svingin aikana ollenkaan. Mitä vähemmän rotaation keskus liikkuu lyönnin aikana, sen stabiilimpi svingin kehä on. Tällöin lyöntiin syntyy eniten keskipakoisvoimaa, jonka ansiosta mailan lapa toimii tehokkaimmin osumaalueella. VARTALON LIHAKSET VOIVAT AINOASTAAN SUPISTUA. Vedontunteen voit kokea vaikka kaverin avustuksella. MITEN VAUHTI KIIHTYY? Backswingissä kierrosnopeuden lee raja vastaan, niiden kiihtyvyys pitäisi tuntua siltä, että kaikki liikkuu samanaikaisesti. Downswin- käsien kautta mailaan. Osuma- laskee, mutta liike-energia siirtyy gissä taas vauhti ei voi olla samanaikaisesti sekä vartalossa ja siirrossa käsien liike jopa pysähalueella optimaalisessa tehon- käsissä. Kun vartalon suurten lihasryhmien liikelaajuudessa tu- lavan kautta tyy ja kaikki energia on siirtynyt palloon. 57

Hitausmomentti on helppo ymmärtää katsomalla taitoluistelijan tekemää piruettia; mitä tiiviimpään asentoon luistelija itsensä supistaa, sitä nopeammaksi pyörimisliike kiihtyy.

7 Maikan varsi pidentyy osumahetkellä olkapäähän saakka. TÄRKEIN VIPUVARSI Golfsvingissä vartalon osat liikkuvat eri kehillä. Jokaisella kehällä on liikkeen keskus. Kuten sanottu, mitä liikkumattomampi keskus on, sen stabiilimpi ja tehokkaampi liikkeestä tulee. Kehät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäkehää edustavat esimerkiksi lantio ja hartiat, ulkokehää kädet ja maila. Pelaajan kannattaa tiedostaa se, että ulkokehä liikkuu sisäkehän vaikutuksesta. Laajimman kehän ja vipuvarren svingissä muodostavat lähempänä lyönnin kohdetta oleva yläraaja eli olkavarsi, kyynärvarsi ja käsi sekä mailan varsi. Peräti 70 prosenttia lyönnin tehosta osumaan välittyy oikean hartian ja käsivarren kautta. Kumpikaan yhtenäisesti toimivista yläraajoista ei toimi voimanlähteenä, vaan pelkästään sen välittäjänä. Kohdetta lähempänä olevan käden muodostama vipuvarsi saadaan tehokkaimmin käyttöön, kun vasen ranne pysyy suorana ennen osumaa ja osuman aikana. Tällöin vipuvarsi ei katkea, vaan säilyy ehjänä mailan varresta kehän keskuksena toimivaan olkaniveleen saakka. Alkuasennossa ylemmän käden ranteessa on kulmaa, jos ote on neutraali. Mailan lavan liikeenergia suoristaa ylemmän käden ranteen taakseviennin aikana ja pitää kulman suorana osumaan asti. Alemman käden ranne toimii päinvastoin. Alkuasennossa se on suorana, mutta ranne kääntyy jo aikaisessa vaiheessa taaksevientiä tukeakseen svingaavaa etummaista kättä. Rannekulma säilyy vielä pitkään osuman jälkeenkin. Käsien pitäisi tuntua siltä, etteivät ne erkaantuisi toisistaan missään vaiheessa svingiä. Kädet menevät palloa kohti vartalonkierron ja keskivoiman tuloksena. Monet pelaajat keskittyvät pelkästään maksimaalisen mailanpään nopeuden tavoitteluun yrittäen saada mailan suhisemaan harjoitussvingin aikana. Tällöin mailan lapa ehtii todennäköisesti ohittaa kädet ennen osumaa, jolloin osumasta häviää paine. Mailanpään nopeus laskee pallon massan vaikutuksesta oleellisesti. Jos lapa pysyy käsien takana osumassa, pallo puristuu lapaa vasten kunnolla, eikä pallon massa hidasta mailanpään yhtä paljon. Tuloksensa on pidempiä ja suorempia lyöntejä. 58

Sisäkehää edustavat esimerkiksi lantio ja hartiat, ulkokehää kädet ja maila. Pelaajan kannattaa tiedostaa se, että ulkokehä liikkuu sisäkehän vaikutuksesta.

Samankaltaiset tiedostot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla