Raitioliikenteen häiriötiedotus pilottivaihe

Transkriptio

1 Raitioliikenteen häiriötiedotus pilottivaihe osaraportti

2 Tiivistelmä Vuonna 2003 Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) käynnisti liikenne- ja viestintäministeriön tuella raitioliikenteen häiriötiedotuspalvelun esiselvityksen. Vuonna 2003 valmistunut esiselvitys loi pohjaa häiriötiedotuksen mahdollistamiselle ja pilottiprojekti käynnistettiin alkuvuonna Raitioliikenteen häiriötiedotuspilottipalvelu käynnistyi yleisölle , jolloin raitioliikenteen häiriötiedotteita alettiin antaa matkustajille sekä tekstiviestitse että HKL:n Internet-sivuilla. Heinäkuussa palveluun lisättiin tiedotteiden antaminen myös puhelinpalvelun ja raitiovaunukuulutusten kautta. Lisäksi palveluun on tarkoitus liittää häiriötietojen esittäminen HELMI-näyttötauluilla. Palvelu on toiminut teknisesti hyvin ja alustavat vaikutustutkimustulokset osoittavat, että matkustajat ovat ottaneet palvelun hyvin vastaan. Matkustajat ovat lisäksi toivoneet pilotin laajentamista sekä palveluiden kattavuuden että muiden joukkoliikennemuotojen osalta. Pilotin kuluessa palveluun on tullut kehittämis- ja laajentamisideoita. Tästäkin syystä tultiin siihen tulokseen, että alkuperäistä kuuden kuukauden pilottikokeilua pidempi ajanjakso antaisi luotettavamman käsityksen palvelun hyödynnettävyydestä ja sen vaikutuksista. Täten hankkeesta tehtiin liikenne- ja viestintäministeriön AINOhankehakuun jatkoehdotus, joka hyväksyttiin toteutettavaksi. Tässä osaraportissa käsitellään hankkeen kulkua joulukuusta 2003 lokakuuhun Lopullinen vaikutustutkimusraportti valmistuu keväällä Raitioliikenteen häiriötiedotuksen palveluiden laajentamisen yhteydessä loppuvuodesta 2004 käynnistyy myös pääkaupunkiseudun muiden joukkoliikennemuotojen häiriötiedotuksen piiriin liittämisen esiselvitys. Tavoitteena on, että syksyllä 2005 toiminnassa on palveluiltaan kattava ja hyvin toimiva raitioliikenteen häiriötiedotus, jonka laajentamiseksi muihin pääkaupunkiseudun joukkoliikennemuotoihin on täydelliset valmiudet. 2

3 ESIPUHE Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILIn tavoitteena on edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi vuosina Ohjelman tarkoituksena on varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. Joukkoliikenteessä myös häiriöistä tiedottaminen on tärkeä osa koko matkaketjun informaatiota. Yhtenä ongelmana häiriötiedotuksessa on resurssien puute. Henkilökunta pyrkii poistamaan häiriön mahdollisimman nopeasti, eikä aikaa jää häiriöstä matkustajille tiedottamiseen. Keväällä 2003 valmistui esiselvitys raitioliikenteen häiriötiedotuksesta. Työssä selvitettiin mahdollisuutta raitioliikenteen häiriötiedotukseen hyödyntämällä Liikkujan Palvelukeskusta, jonka yhtenä tehtävänä olisi antaa raitioliikenteen häiriötiedotusta matkustajille. Hankkeen pilotointi aloitettiin vuoden 2004 alussa ja häiriöpilotti käynnistyi yleisölle Tässä työssä on selvitetty hankkeen kulku lokakuun 2004 loppuun. Työtä on ohjannut seuraava ryhmä: Seppo Vepsäläinen/HKL (puheenjohtaja) Timo Ketola/HKL Erkki Mutka/HKL Jorma Koivurinta/HKL Tarja Jääskeläinen/HKL Kimmo Sinisalo/YTV Sabina Lindström/LVM Jari Jakonen/Tieliikelaitos Sampo Hietanen/Tieliikelaitos Juhani Bäckström/ Ramboll Finland Oy Petri Parkkali/WM data Novo Oyj Mika Vuorio, Kari Honkanen/ WM-data Novo Oyj (sihteeri) Työn tekemisestä on vastannut seuraava työryhmä: Sampo Hietanen/Tieliikelaitos (puheenjohtaja) Petri Ellmén/Tieliikelaitos Erkki Mutka/HKL Kalle Muilu/HKL, raitioliikenteen ohjaus Lasse Seppälä/HKL, raitioliikenteen ohjaus Tarja Jääskeläinen /HKL, suunnitteluyksikkö Jorma Koivurinta/HKL, suunnitteluyksikkö Sari Kotikangas/HKL, tiedotus Martti Vainio/Bitlibs Oy Mette Granberg/Ramboll Finland Oy Mika Vuorio, Kari Honkanen/ WM-data Novo Oyj (sihteeri) Helsingissä 11. päivänä marraskuuta

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO PILOTIN KUVAUS Tausta ja tavoitteet Työn eteneminen Häiriötiedotepalvelun toiminta lyhyesti Tiedonkulku eri toimijoiden välillä Tiedonkulku Liikkujan Palvelukeskukseen Tiedonmuokkaus Liikkujan Palvelukeskuksessa Tiedonkulku Liikkujan Palvelukeskuksesta Häiriötiedotuksen laajentaminen uusin palveluin Palvelun laajennettavuus muihin joukkoliikennemuotoihin VAIKUTUSTUTKIMUS Yleistä Pilotin tekniset tilastot Ennen-tutkimus Laatuhaastattelut ja aikana-tutkimus ALUSTAVIA PÄÄTELMIÄ LIITTEET LIITE 1: RAJAPINTAKUVAUS KALKATI-NETIIN LIITE 2: HÄIRIÖPILOTIN ENNEN-KYSELYN KYSYMYKSET LIITE 3: HÄIRIÖPILOTIN UUTISOINTIA HELSINGIN SANOMISSA JA METRO-LEHDESSÄ

5 1 Johdanto Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILIn tavoitteena on edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi vuosina Ohjelman tarkoituksena on varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. Lisäksi ohjelman toivotaan edistävän uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä erityisesti häiriöistä tiedottamiseen on ollut tarvetta. Häiriön tapahtuessa matkustajille on pystyttävä nopeasti ja ymmärrettävästi tiedottamaan häiriön syystä ja vaikutuksista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tieto tulee sekä koota keskitetysti ja tehokkaasti eri toimijoilta että jakaa mahdollisimman monipuolisesti ja laajasti eri kanavia käyttäen. Tässä työssä on tehty pilottikokeilu raitioliikenteen häiriötiedotuksen antamiseksi matkustajille Liikkujan Palvelukeskuksen (LIPAKE) kautta. Liikkujan Palvelukeskus koordinoi tiedottamista matkustajille. Työ on jatkoa vuonna 2003 valmistuneelle esiselvitykselle Raitioliikenteen häiriötiedotus, 1. vaihe (HKL, D 2:2003). Lähtökohdaksi esiselvityksen perusteella otettiin Helsingin raitiovaunuliikenne, joka on altis häiriöille ja jonka tiedonvälitys on kuitenkin varsin koordinoitua. Työssä on toteutettu selkeä tiedonkulkumalli häiriön tapahtumisesta matkustajille tiedottamiseen. Koska pilotti alkoi vasta toukokuun lopulla, ei eri vuodenaikojen sääolosuhteista saatu kokemusta pilotin aikana. Osittain tästä syystä tultiin myös siihen tulokseen, että alkuperäistä kuutta kuukautta pidempi ajanjakso antaisi luotettavamman käsityksen palvelun hyödynnettävyydestä ja vaikutuksista. Tämän lisäksi pilotin kuluessa palveluun tuli kehittämis- ja laajentamisideoita, kuten mahdollisuus rekisteröityä palvelun käyttäjäksi ja saada sitä kautta tietoa tietyiltä, etukäteen valituilta linjoilta automaattisesti. Tämän vuoksi pilotista tehtiin liikenne- ja viestintäministeriön AINO-hankehakuun jatkoehdotus, joka hyväksyttiin toteutettavaksi. Tässä osaraportissa käsitellään hankkeen kulkua joulukuusta 2003 lokakuuhun Tämä työ on tehty Liikenne- ja viestintäministeriön HEILI-hankkeen alla. Työn tilaaja on ollut HKL. Työn toteuttamisessa ovat olleet mukana Tieliikelaitos, WM Data Novo Oyj, Bitlips Oy, Seasam House Oy ja Ramboll Finland Oy. Konsulttityön vetovastuu on ollut Tieliikelaitoksella, joka on vastannut palvelupilotin käytännön toteuttamisesta. WM Data Novo Oyj on vastannut hankkeen vaatimista web-työkaluista ja Bitlips Oy automaattisessa puhelintiedotuksessa sekä kuulutuksissa annettavasta syntetisoidusta puheesta. Seasam House Oy on vastannut kuulutuksien ohjelmistojen muokkauksesta. Ramboll Finland Oy on vastannut raportoinnista, matkustajakyselyistä ja vaikutustutkimuksesta, joka valmistuu lopullisesti keväällä

6 2 Pilotin kuvaus 2.1 Tausta ja tavoitteet Pilottivaiheen taustana on vuonna 2003 valmistunut esiselvitys Raitioliikenteen häiriötiedotus, 1. vaihe. Esiselvityksessä työskentelymuotoina olivat kevään mittaan tehdyt eri henkilöiden haastattelut, joiden lopuksi pidettiin workshop. Esiselvityksessä haastateltiin esimerkiksi HKL:n raitioliikenteen liikenteenohjaajia, liikennemestaria, palautesihteeriä ja tiedottajia. Esiselvitysraportin pohjalta tehtiin projektisuunnitelma, joka toimi tämän työn runkona. Esiselvityksen tuloksena häiriötiedottamisen toimintamalliksi saatiin, että häiriön sattuessa häiriötieto saapuu HKL:n liikenteenohjauskeskukseen (LOK), josta se saadaan Liikkujan Palvelukeskukseen OHJAn ryhmäpuhelua käyttäen. Liikkujan Palvelukeskus puolestaan välittää tiedon liikkujille sovituilla menetelmillä. Pilottivaiheen toteutukseen varattiin neljä kuukautta ja pilotointiin kuusi kuukautta. Tavoitteena oli tuottaa häiriötiedotus syntetisoituna puheena ja kolmena erilaajuisena tekstitiedotteena, jotka pitävät sisällään tekstiviestin, pysäkin näyttötauluviestin (rajapinnan) ja webikkunan. Pilotoinnin tärkein tavoite oli joukkoliikenteen häiriötiedotuksen kokeileminen ja sitä kautta tiedotuksen kehittäminen. Keskeisellä sijalla oli luotettavan ja laadukkaan joukkoliikenteen häiriötiedon kokoaminen yhteen paikkaan ja tiedon mahdollisimman monipuolinen jakaminen eri kanavia käyttäen. Tavoitteena oli, että tieto tavoittaa joukkoliikennematkustajat mahdollisimman hyvin. Yhtenä tavoitteena oli myös pysyvien rakenteiden synnyttäminen, minkä lopullisena tarkoituksena oli joukkoliikennetiedotuksen kehittämisen ja häiriötiedotuksen laajentamisen mahdollistaminen. Tavoitteen toteuttamisessa raitioliikenteen ohjauskeskus ja Tieliikelaitoksen Liikkujan Palvelukeskus (Kelikeskus) ovat häiriötiedotuksen kannalta keskeisessä asemassa. Raitioliikenteen ohjauskeskus on se paikka, jolla on paras tieto häiriöistä ja siellä on myös vastuu häiriön hoidosta. Koska raitioliikenteen ohjauskeskuksella ei ole resursseja hoitaa tiedottamista matkustajille, on tiedotusvastuu siirretty Liikkujan Palvelukeskukselle. 2.2 Työn eteneminen Työn alussa toisistaan erotettiin ohjaus- ja työryhmä. Pilottihankkeen aloituskokous pidettiin vuoden 2003 lopussa ja varsinainen työn valmistelu käynnistettiin alkuvuodesta Yleisölle pilotti avautui tiistaina , jolloin HKL:ssä pidettiin myös tiedotustilaisuus. Pilotin alussa häiriötiedotteita annettiin HKL:n www-sivuilla sekä tekstiviestitse matkustajan lähettäessä tekstiviestikyselyn. Työn kulku on edennyt seuraavasti: kesällä 2003 valmistui esiselvitys Raitioliikenteen häiriötiedotus, 1. vaihe raitioliikenteen pilottihanke-ehdotus HEILI-hankehakuun marraskuussa myönteinen päätös HEILIstä projektiryhmän aloituskokous helmikuussa 2004 LIPAKE liitetään OHJAn ryhmäpuhelulistalle ennen-kysely HKL:n internetsivuilla häiriöviestien syöttötyökalun demoversio valmis huhtikuu 2004: pysäkkien nelinumeroisen numeroinnin valmistelua, kuulutusten valmistelua, synteettisen puheen demoversio valmis, häiriöviestien syöttötyökalu valmis 4

7 häiriöviestien lähettämisen LIPAKEen kautta sisäinen testikäyttö alkaa työryhmän ja HKL:n sisällä palvelu käynnistyy yleisölle, samana päivänä pidetään myös palvelun tiedotustilaisuus HKL:ssä toukokuussa syntetisoitu puhe valmis toukokuussa syntetisoitu puhe kommenttipyynnölle Näkövammaisten keskusliittoon 1.6. aikana-kysely HKL:n internet-sivuille rajapinta Kalkati-netiin (liite 1) touko- ja kesäkuussa tiedotteita palvelusta raitiovaunupysäkeille kesäkuussa kuulutusten kokeilua heinäkuussa valmistuu syntetisoitu puhe ja raitiovaunukuulutukset aloitetaan syyskuussa pilotin laajennus ja kuuden kuukauden jatkohanke-ehdotus AINOhankehakuun syyskuussa kysymys palvelun tunnettavuudesta laatuhaastatteluihin syyskuussa artikkeli häiriöpilotista Paikallisliikennelehdessä lokakuussa AINO-haun hyväksytty päätös pilotin jatkosta marraskuun alussa 2004 ensimmäinen osaraportti valmis. 2.3 Häiriötiedotepalvelun toiminta lyhyesti Esiselvityksessä tutkittiin parasta häiriötiedon välitystapaa liikenteenohjauskeskuksesta Liikkujan Palvelukeskukseen. Lähtökohtana oli mahdollisimman vähän liikenteenohjaajien resursseja vaativa tiedonvälitys. Poikkeustilanteen sattuessa liikenteenohjaajien aika kuluu häiriön hoitamiseen ja liikenteen normalisointiin, minkä vuoksi asiasta yleisölle tiedottamiseen ei ole aikaa. Selvityksessä tultiin siihen tulokseen, että liikenteenohjaajia vähiten kuormittava ja tätä kautta paras tapa toteuttaa tiedonkulku on ottaa Liikkujan Palvelukeskus häiriötilanteessa mukaan liikenteenohjauskeskuksen ryhmäpuheluun. Ryhmäpuhelua käytetään, kun liikenteenohjauskeskus tiedottaa raitiovaunukuljettajia tapahtuneesta häiriöstä. Liikkujan Palvelukeskus muodostaa tiedotteen ryhmäpuhelun perusteella ja lähettää sen LOKiin hyväksyttäväksi. Liikenteenohjaajalla on mahdollisuus joko hyväksyä tai hylätä matkustajille suunnattu tiedote tai muokata sitä. Hyväksymisen jälkeen tiedote jaetaan matkustajille eri kanavia käyttäen. Esiselvityksessä Liikkujan Palvelukeskuksessa ajateltiin olevan 24 h -päivystys. Pilotin viivästymisen vuoksi pilotti kuitenkin aloitettiin vasta toukokuun lopulla, jolloin kelikeskuksessa ei hyvien säiden vuoksi ole henkilökuntaa. Tämän vuoksi Liikkujan Palvelukeskuksen aukioloajan päätettiin olevan arkena sekä lauantaisin ja sunnuntaisin Tällä ei kuitenkaan käytännössä ole merkitystä palvelun tarjontaan, sillä häiriötiedotteen kuittauksen ja hyväksynnän tekee raitioliikenteen ohjauskeskus ja raitioliikenteen ohjaus tapahtuu iltayhdeksän jälkeen Vartiokylän varikolta. Raitioliikenteen häiriöistä kerrotaan seuraavin eri tavoin: raitiovaunuissa kuulutuksina Internetissä osoitteessa liikenneneuvonnan puhelinnumerossa (valitsemalla numero 3). tekstiviestinä häiriöstä kyseltäessä. 5

8 Häiriötiedotteen saa suomeksi lähettämällä sanan INFO tai ruotsiksi lähettämällä sanan INFOS numeroon Paluuviestinä matkustaja saa tiedon häiriöstä. Jos lähettämishetkellä häiriötä ei ole käynnissä, saa matkustaja paluuviestinä tekstin Ei voimassaolevia häiriöitä. Raitioliikenne toimii normaalisti. Jos kysely tehdään muuna kuin palvelun toiminnassaoloaikana, saa matkustaja viestin palvelun toiminta-ajoista. Syksyllä 2004 häiriöpalvelua laajennettiin siten, että tekstiviestikyselyllä voi tiedustella myös tiettyä pysäkkiä koskevia häiriöitä. Tiettyä pysäkkiä koskeva kysely tehdään lisäämällä sanan INFO tai INFOS perään nelinumeroinen pysäkkinumero (esimerkiksi INFO 1234). Häiriöilmoitus tehdään noin minuuttia tai pidempään jatkuvasta häiriöstä. Kyselyn hinta on 0,25. Palvelu toimii Soneran, Elisan ja DNA:n liittymissä. 2.4 Tiedonkulku eri toimijoiden välillä Tiedonkulku Liikkujan Palvelukeskukseen Häiriötiedonkulussa LOKista LIPAKEseen käytetään ensisijaisesti OHJAn ryhmäpuhelua, jolla LOK tiedottaa poikkeustilanteesta kuljettajille. LIPAKEssa on myös VEHPOS-ohjelma, jolla raitiovaunun sijaintia liikennöintiverkolla voidaan tarkkailla. Esiselvityksessä ehdotettiin erääksi tiedonvälitystavaksi myös kamerakuvia, mutta niiden hyödyntämiseen ei toistaiseksi ole käyttöoikeutta. Kamerakuvien käyttöoikeus pyritään kuitenkin saamaan jatkopilotin aikana. Häiriöistä tiedottamiseen käytetään lokakuussa 2004 seuraavia lähtötietoja: OHJA-järjestelmän ryhmäpuheluita (ensisijainen äkillisten häiriöiden havainnointiin) HELMI-järjestelmän sijaintitietoa HKL-Suunnitteluyksikön antamia tietoja ennalta tiedetyistä poikkeusliikennejärjestelyistä Tiedonmuokkaus Liikkujan Palvelukeskuksessa Liikkujan palvelukeskus muodostaa siis OHJAn ryhmäpuhelun perusteella häiriötiedoteviestin. Viesti muodostetaan WM-data Novo Oyj:n tuottaman työkalun avulla. Työkalu perustuu WMdata Novon tekemään Reittioppaaseen. Työkalussa on valmiina yleisimpiä ja menneitä häiriöviestejä sekä suomeksi että ruotsiksi. Näitä muokkaamalla uusien viestien asettaminen on helppoa. Viesteihin liitetään seuraavat tiedot: linja tai linjat, joita häiriö koskee sekä näiden suunnat (esimerkiksi linja 4 Katajanokalle päin ) häiriöstä aiheutunut toimenpide kuten poikkeusreitti, viivästyminen tms. häiriön syy häiriön aiheuttama viive ja sen kesto. Nämä lisätiedot voidaan valita pikavalikosta ja ne rakentuvat automaattisesti osaksi viestiä. Häiriötieto kirjoitetaan ensin vain kerran, tämän jälkeen järjestelmä tarkastaa viestin soveltuvuuden internet-, ääni- ja sms-palveluihin. Kuvissa 1 3 on havainnollistettu häiriötiedotetyökalua. 6

9 Kuva 1. Häiriötiedotetyökalun karttapohja. Kuva 2. Häiriötiedotetyökalussa valittavat linjat ja reitit. 7

10 Kuva 3. Häiriötiedotteen muodostaminen häiriötiedotetyökalussa Tiedonkulku Liikkujan Palvelukeskuksesta Häiriötiedotteen muodostamisen jälkeen tiedote lähetetään hyväksyttäväksi LOKiin, jossa liikenteenohjaaja kuittaa häiriön. Kuittaustoiminto on rakennettu palveluun siksi, että häiriön kestoa on usein vaikea arvioida ja osa häiriöistä on hyvinkin lyhytkestoisia. Tällöin liikenteenohjaajalla on mahdollisuus hylätä turhaksi jäänyt tiedote, jos häiriö on jo ohitse tai muokata sitä ajankohtaisemmaksi. LOKilla on kuitenkin paras tieto häiriötilanteesta. Häiriötiedotteen hyväksymisen jälkeen tiedote julkaistaan seuraavissa rajapinnoissa: 1. HKL:n Internet-sivuilla ( 2. raitiovaunukuulutuksin 3. liikenneneuvonnan numerossa , valinta 3 4. SMS-kyselynä, viestillä INFO/INFOS 5. XML-rajapinnassa, kuvattu Kalkati.net-kirjastossa (liite 1). Kuvassa 1 on esitetty häiriöpilottipalvelun yleiskuvaus ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä. 8

11 Kuva 4. Palvelun yleiskuvaus. Koska eri operaattoreilla on omat hintakategoriansa, oli haastavaa löytää SMS-kyselylle hinta, joka olisi ollut kaikilla operaattoreilla sama. Ainoa operaattoreille yhteinen ja kohtuullinen hinta oli 25 senttiä, joka valittiinkin tekstiviestin hinnaksi. Hinta muodostuu kahdensuuntaisesta tekstiviestistä (tiedustelu ja vastaus) ja operaattorin kustannuksista. Tällä hinnoittelulla HKL ei joudu maksamaan operaattorille lisämaksuja, mutta toisaalta ei myöskään saa käytännössä itselleen tuottoa palvelusta. Todellisuudessa 25 sentin hintakaan ei ollut täysin yhtenevä eri operaattoreilla, sillä tiedote maksaa Soneran asiakkaille 24 senttiä ja DNA:n ja Elisan asiakkaille 25 senttiä. Yhteneväisyyden vuoksi palvelua on kuitenkin markkinoitu kaikille 0,25 euron hinnalla. Taulukossa 1 on esitetty tekstiviestipalvelun hinta eri operaattorien asiakkaille ja HKL:n viestistä saama osuus. Taulukko 1. Häiriötiedotetekstiviestin hinta ja tuotto eri operaattoreilla. Hinta loppuasiakkaalle HKL:n saama osuus viestistä Elisa 0,25 e (sis. 22 %alv) 0,02 DNA 0,25 e (sis. 22 %alv) 0,06 Sonera 0,24 e (sis. 22 %alv) 0,01 e Kuulutuksia alettiin antaa raitiovaunuissa heinäkuussa Ennen häiriötiedotekuulutusta annetaan äänimerkki, minä jälkeen tiedote toistetaan kaksi kertaa. Äänentason säätäminen sopivalle korkeudelle on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi, sillä kaiuttimissa ei ole taustamelua mittaavaa mikrofonia. Lähes tyhjänä kulkevalla raitiovaunulla tiedotteen äänentason tulisi olla huomattavasti täyttä raitiovaunua hiljaisemmalla. Lisäksi on havaittu, että äänen voimakkuustaso vaihtelee myös raitiovaunun sisällä. Esimerkiksi raitiovaunun ohjaamossa ääni kuuluu liiankin kovalla tasolla, kun taas matkustamossa ei juuri lainkaan. Pysähdyksissä ääni kuuluu riittä- 9

12 västi. Kuljettaja ei pysty säätämään äänenvoimakkuutta niin, että sillä olisi merkittävää vaikutusta äänen kuuluvuuteen. Sopivaa äänentason voimakkuutta on selvitetty esimerkiksi järjestämällä koekuulutuksia sekä vanhoissa että uusissa vaunutyypeissä. Kenttämittausten perusteella äänentaso pyritään säätämään optimaaliseksi. Raitioliikenteen häiriötietoa annetaan myös HKL:n internet-sivuilla osoitteessa Häiriötiedotteisiin on linkki etusivulta häiriöinfopainikkeen alta (kuva 5). Kuva 5. HKL:n www-sivuilla oleva raitioliikenteen häiriötiedotus-logo, jonka kautta käyttäjä saa häiriötiedotteita HKL:n etusivulta. Näyttötauluista Mono-näytöillä häiriötiedotteita on annettu syyskuusta 2004 lähtien. Myös HELMI-näytöillä on tarvittava rajapinta, mutta toistaiseksi tiedotteita ei ole näyttötauluille laitettu. Tämä johtuu siitä, että yhteyksissä vanhoille näyttötauluille on ollut ongelmia, mikä aiheutti riskin, että vanhoja häiriötiedotteita saattaisi jäädä tauluille yhteyden katketessa. HELMIn uutta tiedonsiirtojärjestelmää aletaan kuitenkin käyttää, kun yhteydet siihen on muodostettu. Häiriötiedotteet HELMIn uusille näyttötauluille on tarkoitus saada jatkopilotin aikana. 2.5 Häiriötiedotuksen laajentaminen uusin palveluin Häiriöpilotin kuuden kuukauden jatkon lisäksi sitä on tarkoitus laajentaa uusin palveluin, joihin kuuluvat rekisteröityminen palvelun käyttäjäksi ja ajantasaisten ohitusaikatietojen saaminen kännykkään. 10

13 Rekisteröityminen Palvelua kehitetään siten, että matkustaja voi rekisteröityä tietyn linjan tai useiden linjojen käyttäjäksi internetin tai kännykän kautta ja saada täten häiriötietoa ainoastaan näistä linjoista. Kiinnostus tätä mahdollisuutta kohtaan on kasvanut häiriöpilotin käyttöönoton myötä ja tulee todennäköisesti kasvamaan edelleen. Matkustajalla tulee olemaan mahdollisuus rekisteröityä netin tai kännykän kautta tiettyjen linjojen käyttäjiksi, jolloin matkustajat saavat automaattisesti häiriötiedot näistä linjoista valintansa mukaan joko matkapuhelimeensa tai sähköpostiinsa tai molempiin. Toisen vaiheen rekisteröintipalvelua varten laaditaan henkilörekisteriseloste, jonka sisältö on nähtävillä julkisesti ja palveluun rekisteröityessä. Internetin kautta rekisteröidyttäessä: - käyttäjä saa henkilökohtaisen tunnuksen ja salasanan - käyttäjä voi muuttaa tietojaan/salasanaansa - käyttäjä valitsee linjat, joilta haluaa häiriötietoa - käyttäjä voi muuttaa omaa häiriötilaustaan - käyttäjä voi peruttaa tilauksen - häiriöt välitetään tekstiviestitse - häiriöt välitetään sähköpostitse - käyttäjälle voidaan antaa myös muita joukkoliikennettä koskevia ohjeita ja opasteita Tekstiviestitse rekisteröidyttäessä: - käyttäjä voi rekisteröityä palveluun SMS-viestillä "INFO tilaa linjatunnus" - Rekisteröitymisen yhteydessä matkustajalta olisi mahdollista kysyä myös taustatietoja. Lisäksi muiden joukkoliikenteen tietojen antaminen, esimerkiksi muutoksista aikatauluissa, olisi jatkossa mahdollista, jos matkustaja itse niitä haluaisi. Rekisteröitymisen kautta tilatun häiriötietopalvelun on alustavasti suunniteltu olevan ilmaista pilotin ajan (huhtikuun loppuun asti). Ajantasaiset pysäkkiaikataulut kännykkään Lisäpalveluna matkustajalle annetaan mahdollisuus myös ajantasaisten pysäkkiaikataulujen tilaamiseen pysäkkikohtaisesti käyttämällä tunnuksena pysäkkinumeroa. HKL:n siirtyminen käyttämään seitsennumeroisten pysäkkinumeroiden rinnalla lyhyempiä nelinumeroisia pysäkkinumeroita tukee tätä mahdollisuutta. Lisäksi tulevaisuudessa muiden joukkoliikennemuotojen yhdistäminen palveluun tukisi pysäkkikohtaisten tietojen hakumahdollisuutta. Palvelussa käyttäjä lähettää viestin "INFO 1234", ja mikäli pysäkin ohittavissa linjoissa ei ole häiriöitä, palauttaa järjestelmä pysäkin ohiajavien linjojen aikataulut. Mikäli linjoja kulkee useampia saman pysäkin kautta, pyritään jokaiselta linjalta näyttämään vähintään kaksi seuraavaa ohitusaikaa. Esimerkki palvelusta on seuraavankaltainen: Haku: "INFO 1234" Vastaus "Ei häiriöitä. Pysäkin 1234 aikoja (ma 23.8.) linja 2 08:00 08:20 08:25 08:30 08:35. Linja 4 08:02 08:22 08:27 08:32 08:38." Tämän kaltaisessa palvelussa olennaista on, että tiedot perustuvat ajantasaisuuteen. Oletettavaa on, että matkustajan tiedustellessa häiriötä on linjalla jotain viivästymistä, vaikka merkittävää häiriötä ei olisikaan. Tällöin aikataulun mukaiset ajat saattavat ainoastaan vihastuttaa odottelevaa matkustajaa. Palvelun toiminta selvitetään tarkemmin jatkopilotin aikana. Ennen ajantasaisten pysäkkiaikataulujen käyttöön saamista HKL:n on tarkoitus ottaa käyttöön aikataulun mukaisten pysäkkikohtaisten tietojen tekstiviestipalvelu. Asiakkaat ovat toivoneet 11

14 tämänkaltaista palvelua myös muiden kuin häiriöpilotin kyselyjen yhteydessä. Esimerkiksi infokioskien käyttäjätutkimuksen internet-kyselyjen vastauksissa toivottiin mahdollisuutta tilata pysäkkikohtaisia aikatauluja kännykkään. 2.6 Palvelun laajennettavuus muihin joukkoliikennemuotoihin Raitioliikenteen häiriöpilotin edetessä on tullut selkeästi ilmi tarve häiriötiedotukselle myös muissa joukkoliikennemuodoissa. Seuraavat lainaukset ovat raitioliikenteen häiriöpilotin matkustajapalautteista: Toivottavasti järjestelmä saadaan koko pääkaupunkiseudun laajuiseksi. Häiriöinfo itsessään on todella hyvä keksintö ja palvelu. Saisitte kehittää sitä vain vielä hieman pidemmälle Toivoisin, että esim. työliikenteestä johtuvat myöhästymiset (sekä aamulla että illalla) myös informoitaisiin. Useinhan raitiovaunut ovat myöhässä juuri niihin kellonaikoihin, erityisesti klo On paljon miellyttävämpää odottaa myöhässä olevaa raitiovaunua kun sen tietää olevan myöhässä kuin arvailla syitä. Kaikki raitiovaunua käyttävät ihmiset nimittäin eivät ole helsinkiläisiä eivätkä siis tiedä sitä mikä helsinkiläisille on itsestään selvää. Itse asiassa palvelun voisi laajentaa koskemaan koko lähiliikennettä. Palvelun laajennettavuutta lähijuna-, metro- ja bussiliikenteeseen sekä Suomenlinnan lauttaan selvitetään myös häiriötiedotuksen jatkopilotin yhteydessä. Tavoitteena on selvittää toimintaedellytykset ja vaatimusmäärittelyt palvelun laajennettavuudelle. Työn alussa selvitetään kuitenkin ne joukkoliikennemuodot, joiden vaatimusmäärittelyt ja toimintaedellytykset tehdään. Valintaan vaikuttavat edustajatahon kiinnostus ja sitoutuneisuus hankkeeseen. Tavoitteena on, että selvityksen valmistuttua pilotin laajentamiseen on olemassa täydet valmiudet. 3 Vaikutustutkimus 3.1 Yleistä Pilotin pienuuden vuoksi varsinaista laajaa vaikutustutkimusta ei ollut alun perin ajateltu tehtäväksi. Teknisten tietojen lisäksi (esimerkiksi lähetettyjen viestien määrä, tekstiviestikyselyiden määrä) vaikutustutkimuksessa on tarkoituksena selvittää seuraavia asioita: - henkilökunnan kokemukset palvelusta: LIPAKE, LOK, liikenneneuvonta, muut - palvelun tekninen toimivuus - matkustajien mielipiteet suppealla matkustajahaastattelulla. Koska pilottia jatketaan huhtikuun 2005 loppuun asti, valmistuu vaikutustutkimuskin vasta alkuvuonna Tässä osaraportissa on esitetty lokakuun 2004 loppuun mennessä saatuja tilastotietoja ja tehtyjen matkustajakyselyjen tuloksia. Eri osapuolten henkilökunnan kokemukset ja muut matkustajakyselyt selvitetään lopullisessa vaikutustutkimuksessa. 3.2 Pilotin tekniset tilastot Palvelun toiminnassaoloaikana Liikkujan Palvelukeskuksesta on liikenteen ohjauskeskukseen lähetetty hyväksytettäväksi yhteensä 292 viestiä, joista 128 (43,8 %) on hyväksytty. 12

15 Hyväksytyt viestit ovat näkyneet myös eri rajapinnoissa. Viesteistä 92 (31,5 %) on hylätty. Näitä viestejä ei ole näytetty rajapinnoissa. Loput 72 (24,7 %) viestiä on hyväksytty, mutta ne on poistettu manuaalisesti rajapinnasta. Tekstiviestihakuja tehdään noin 240 kuukaudessa. Tehtyjen tekstiviestihakujen määrä toukokuusta lokakuuhun on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Tehtyjen tekstiviestihakujen operaattoreittain toukokuusta lokakuuhun. Kuukausi operaattori hakujen lukumäärä yhteensä Sonera Radiolinja DNA Telia toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu ( mennessä) yhteensä Internet-hakuja on tehty kuukaudessa keskimäärin kpl. 3.3 Ennen-tutkimus Ennen-kysely toteutettiin HKL:n www-sivuilla tammikuussa ajanjaksolla tiistaista perjantaihin Haastattelukysymykset on esitetty liitteessä 2. Kyselyyn vastasi 486 henkilöä, joista 35 prosenttia oli miehiä ja 65 prosenttia naisia. Vastanneista 2/3 oli kokenut raitioliikenteessä häiriön viimeisen puolen vuoden aikana. Häiriön kokeneista matkustajista 82 prosenttia oli kokenut häiriön pysäkillä ja 18 prosenttia raitiovaunussa. Kuvassa 6 on esitetty kyselyyn vastanneiden henkilöiden kokemien häiriöiden jakautuminen viimeisen puolen vuoden ajalle ja koettujen häiriöiden kesto on esitetty kuvassa 7. 13

16 1. Oletko kokenut raitioliikenteessä häiriön, josta olisit kaivannut tietoa viimeisen % vuorokauden viikon kuukauden puolen vuoden En ole Kuva 6. Kyselyyn vastanneiden kokemat häiriöt viimeisen puolen vuoden aikana. 2. Millainen raitioliikenteen häiriö oli? % pieni myöhästyminen (1-10 min) keskipitkä myöhästyminen (10-20 min) pitkä myöhästyminen (yli 20 min) vuoro jäi saapumatta 12 Jokin muu Kuva 7. Kyselyyn vastanneiden kokemien häiriöiden tyyppi. Kyselyyn vastanneiden ikäluokka on esitetty kuvassa 8. Puolet vastaajista oli raitioliikenteen vakiokäyttäjiä. Vastanneista 27 % käytti raitioliikennettä muutamia kertoja viikossa, 17 % muutamia kertoja kuukaudessa ja 6 % joitakin kertoja vuodessa tai harvemmin. 14

17 Kuva 8. Kyselyyn vastanneiden ikäluokka. Kuvassa 9 on esitetty kyselyyn vastanneiden toivomat häiriötiedonvälitystavat. Kuva 9. Kyselyyn vastanneiden toivomat häiriötiedon muodot. Kuvasta 9 huomaa, että suurin osa matkustajista haluaa tiedon häiriöistä joutumatta itse tietoa hakemaan. Matkustajista tiedon haluaa näyttötaululle 72 %, kuulutuksena pysäkille 58 % ja kuulutuksena raitiovaunussa 67 %. Matkustajista 13 % haluaa saada tiedon kännykkään tilattuna tekstiviestipalveluna, 14 % tekstiviestipalveluna itse tiedusteltaessa ja 12 % soittamalla tiedotusautomaattiin. Toisaalta matkustajien voi olla myös hankala toivoa palvelua, jonka toiminnasta ei ole kokemusta. Tähän viittaavat myös aikana-kyselyn alustavat tulokset, joiden mukaan 15

18 kännykkään etukäteen tilattu tekstiviestipalvelu (rekisteröitymällä) on nostanut suosiotaan. Aikana-kyselyn otos on toistaiseksi sen verran pieni, ettei sen tuloksia esitellä tämän osaraportin yhteydessä. Ennen-kyselyn tulokset kuitenkin osoittavat, että etenkin isojen häiriöiden tiedotus näyttötauluille tulisi varmistaa ja HELMI-näyttötaulujen tiedonsiirtoyhteydet häiriötiedotteen rajapintaan toteuttaa mahdollisimman pikaisesti. Vastaajista 57 % toivoi häiriötietoa keskipitkästä eli minuutin häiriöstä. 7 % toivoi tietoa jo pienestä, alle kymmenen minuutin viivästyksestä. Kuvassa 10 on esitetty vastanneiden häiriötiedon maksuhalukkuus. Suurin osa (73 %) matkustajista ei ole valmis maksamaan tiedoista. 9. Olisitko valmis maksamaan kännykkään tulevista raitioliikenteen häiriötiedoista? % en alle 2E/kk alle 5E/kk kiinteä kertamaksu muu Kuva 10. Kyselyyn vastanneiden maksuhalukkuus häiriötietopalvelun suhteen. Osa vastaajista oli kirjoittanut avoimiin palautteisiin kommentteja, joissa he ilmoittivat selkeästi, etteivät aio maksaa tiedosta häiriöstä, jonka syy on liikennöitsijän. Tämä tukee olettamusta, jonka mukaan häiriön kokeva matkustaja pitää liikennöitsijää lähtökohtaisesti syyllisenä häiriöön. Koska etenkin talvisaikaan suuri osa häiriöistä johtuu myös väärinpysäköidyistä autoista, voidaan häiriötiedon syyn ulkoistamisella mahdollisesti kasvattaa ymmärrystä palvelun maksullisuutta kohtaan sekä parantaa raitioliikenteen imagoa. Kuvassa 11 on esitetty matkustajien matkustusyleisyys suhteessa häiriön kokemisen yleisyyteen. 16

19 10. kuinka usein käytät raitioliikennettä? lähes joka päivä Päivittäin 1-2 kertaa viikossa pari kertaa viikossa 1-2 kertaa kuukaudessa pari kertaa kuukaudessa joitakin kertoja vuodessa 1-2 kertaa vuodessa 0 % 50 % 100 % % Kuva 11. Kyselyyn vastanneiden kokemat häiriöt suhteessa raitioliikenteen käyttötiheyteen. Kuvassa 11 vastaajan matkustustiheyttä on kuvattu eri väreillä ja häiriöiden kokemisen yleisyys on esitetty vaakapalkeissa. Kuvasta voi huomata mielenkiintoisen yksityiskohdan: pieni osuus joitakin kertoja vuodessa matkustavista vastaajista kokee kuitenkin häiriön 1-2 kertaa kuukaudessa. Tämä osoittaa häiriön kokemisen vastenmielisyyden ja sen mieleenpainuvuuden. Jos matkustaja tuntee kokevansa jokaisella tekemällään raitiovaunumatkallaan häiriön, on ymmärrettävää, ettei kyseinen kulkutapa välttämättä houkuta. 3.4 Laatuhaastattelut ja aikana-tutkimus Syksyllä 2004 HKL:n säännöllisesti tekemiin laatuhaastatteluihin lisättiin kysymys raitioliikenteen häiriötiedotuspilotin tunnettavuudesta. Kysymys oli seuraavaa muotoa: Oletteko käyttänyt HKL:n raitioliikenteen häiriötiedotuspalvelua? 1. En, en ole tietoinen palvelusta 2. Olen kuullut palvelusta, mutten ole käyttänyt sitä 3. Kyllä, olen kokeillut palvelua mennessä laatuhaastatteluja, joissa oli mukana kysymys palvelun tunnettavuudesta, oli tehty noin 830 kappaletta. Näistä haastatteluista 17 % oli tehty raitiovaunuissa ja 83 % Helsingin sisäisessä bussiliikenteessä. Laatuhaastattelujen perusteella saatu häiriöpilotin tunnettavuus on esitetty kuvassa

20 24. Oletteko käyttänyt HKL:n raitioliikenteen häiriötiedotuspalvelua? (1-3) % =En, en ole tietoinen palvelusta. 2=Olen kuullut palvelusta, mutten ole käyttänyt sitä. 3=Kyllä, olen kokeillut palvelua. Kuva 12. Sekä bussi- että raitiovaunuliikenteessä haastateltujen matkustajien vastausten jakautuminen vaihtoehdoittain. Raitiovaunuissa tehdyistä haastatteluista suurempi osuus vastaajista tunsi palvelun. Raitiovaunuhaastattelujen vastaava tulos on esitetty kuvassa Oletteko käyttänyt HKL:n raitioliikenteen häiriötiedotuspalvelua? (raitiovaunumatkustajat, yht 78 kpl) % =En, en ole tietoinen palvelusta. 2=Olen kuullut palvelusta, mutten ole käyttänyt sitä. 3=Kyllä, olen kokeillut palvelua. Kuva 13. Raitiovaunuissa haastateltujen matkustajien vastausten jakautuminen vaihtoehdoittain. 18

21 4 Alustavia päätelmiä Jo esiselvitysvaiheessa tuli ilmi, että yhtenä merkittävimmistä palvelun toteutukseen vaikuttavista asioista on vastuutahojen sitoutuminen hankkeeseen. Esiselvityksessä tehty haastattelukierros ja workshop loivat pohjaa palvelun käyttöönottoon, minkä vuoksi esiselvitysvaihe oli ensiarvoisen tärkeä. Lisäksi keskeisellä sijalla palvelun kehittämisessä oli oikeiden tiedontuottamistapojen löytäminen. Idea OHJAn ryhmäpuhelun käyttämisestä häiriötiedotteen muodostamisessa tuli liikenteenohjaajilta, joiden asiantuntevuus, osallistuminen ja sitoutuminen hankkeeseen on ollut erittäin tärkeää. Raitioliikenteen häiriöpilotissa tilaajaosapuolten vankka sitoutuminen onkin ollut merkittävässä asemassa sen onnistumisessa. Eri osapuolten yhteistyön toimiminen on luonnollisesti myös ollut merkittävä tekijä hankkeen onnistumisessa. Matkustajat ovat suhtautuneet myönteisesti palveluun ja sen laajentamista on toivottu. Myös kielteistä palautetta on tullut erityisesti tilanteissa, joissa häiriö on todellisuudessa ollut olemassa, mutta häiriötietopalvelu on ilmoittanut raitioliikenteen toimivan normaalisti. Osa tällaisista tilanteista on aiemmista häiriöistä johtuvia viivästyksiä. Tätä ongelmaa korjataan jatkossa siten, että tulevaisuudessa häiriön päätyttyä annetaan uusi viesti, jossa kerrotaan jälkitilanteesta. Viesti tulee olemaan esimerkiksi muotoa: Aiemman häiriön takia linjat 3B ja 3T saattavat olla ajoittain myöhässä. Arvioitu kesto noin yksi tunti. Tällöin käyttäjä saa ilmoituksen siitä, että häiriö on ohi ja että liikenne kulkee, mutta pieniä viivästyksiä voi silti olla. Pilotin aikana on esiintynyt myös tilanteita, joissa häiriötiedote on tehty, mutta se ei ole päätynyt rajapintaan. Kaikki tällaiset tapaukset selvitetään jälkikäteen ja ensisijaisen tärkeänä tavoitteena on niiden välttäminen jatkossa. Matkustajan tulee voida luottaa tiedon oikeellisuuteen tai palvelua ei koeta hyödylliseksi eikä sen käyttöä näin ollen omaksuta yleisesti. Palvelusta tiedottaminen on toteutettu HKL:n www-sivuilla, lehti-ilmoituksilla (esimerkiksi Metro-lehdessä, liite 3) ja raitiovaunupysäkeillä. Uudet pysäkkitiedotteet laitetaan pysäkeille marraskuun 2004 aikana. Häiriötiedotepalvelusta on uutisoitu myös muissa lehdissä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi palvelusta sen yleisölle avautumisen jälkeen (liite 3). Jatkopilotin aikana tiedotukseen aiotaan panostaa vielä enemmän ja yhtenä tavoitteena on myös saada häiriöpilotista uusi artikkeli Helsingin Sanomiin. Palvelun jatkaminen mahdollistaa hyvän käsityksen muodostamisen niin matkustajien kokemuksista kuin palveluntarjoajien osapuolen kokemuksista. Myös eri vuodenaikojen vaikutukset pilottiin saadaan täten kartoitettua. Vaikutustutkimus valmistuu kokonaisuudessaan keväällä Se luo osaltaan pohjaa myös palvelun laajentamiselle muihin joukkoliikennemuotoihin. 19

22 Liite 1: rajapintakuvaus Kalkati-netiin HKL:N RAITIOLIIKENTEEN HÄIRIÖTIEDOTUS XML-RAJAPINTA Copyright WM-DATA NOVO OYJ

23 WM-DATA NOVO PROJEKTISUUNNITELMA i DigiTV, YTV:n linja-aikataulut Mika Vuorio DOKUMENTIN TIEDOT Laatinut: Mika Vuorio Luonti pvm: Tiedosto: Versio nro / pvm: Tarkistanut / pvm: HKL_hairiotiedotus_XML-rajapinta_ doc 1.0 / MV Justin Fail Hyväksynyt / pvm: DOKUMENTIN MUUTOSHISTORIA Version nro Pvm / Tekijä Kappale / kappaleet Muutoksen sisältö / MV Perussisältö

24 WM-DATA NOVO PROJEKTISUUNNITELMA ii DigiTV, YTV:n linja-aikataulut Mika Vuorio SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ HÄIRIÖTIEDOTUS Haku Vastaus Vastaus normaalitilanteessa Vastaus häiriötilanteessa...4

25 1 Yleistä Tässä dokumentissa on kuvattu HKL:n raitioliikenteen häiriötiedotuksen rajapinta, jossa tiedotetaan kulloinkin voimassa olevista häiriöistä. Paluuvastaus tulee XML-muodossa, joka on sama kuin Tampereen kaupungin liikennelaitoksen käyttämä. HKL:n tarpeisiin rajapintaa on laajennettu siten, että mukana tulee myös mitä linjoja/pysäkkejä häiriö koskee. Tunnuksina käytetään YTV:n joukkoliikennerekisterin tunnuksia. Lisäksi jokaisella häiriöllä on yksilöllinen tunnus (id). Häiriöjärjestelmässä on myös äänirajapinta, joka tuottaa wav-muotoisen tiedoston häiriöistä suomeksi ja ruotsiksi.

26 WM-DATA NOVO PROJEKTISUUNNITELMA 4 DigiTV, YTV:n linja-aikataulut Mika Vuorio Häiriötiedotus 2.1 Haku Häiriötiedot haetaan internet osoitteen (url) avulla. Häiriötietoja voi kysellä seuraavista osoitteista. Käyttöoikeuksia hallitsee Tarja Korhonen/HKL. Url Suomeksi Ruotsiksi Vastaus Vastaus normaalitilanteessa Raitiovaunut ajavat suurimman osan ajastaan aikataulujen mukaisesti, jolloin rajapinta palauttaa, että ei ole voimassa olevia häiriöitä. <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <NOTICES> <ERROR val="no valid notices in system" /> </NOTICES> Vastaus häiriötilanteessa <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <NOTICES> <NOTICE id="23"> <HEADER> <![CDATA[ Raitioliikenteen häiriötiedotus ]]> </HEADER> <TARGET type="line">1007b 1</TARGET>

27 WM-DATA NOVO PROJEKTISUUNNITELMA DigiTV, YTV:n linja-aikataulut Mika Vuorio <TARGET type="line">1003 2</TARGET> <TARGET type="line">1006 2</TARGET> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <TARGET type="stop"> </target> <VALIDITY> <FROM> </FROM> <TO> </TO> </VALIDITY> <AUTHOR> <NAME>Liikkujan palvelukeskus</name> </AUTHOR>

28 WM-DATA NOVO PROJEKTISUUNNITELMA 6 DigiTV, YTV:n linja-aikataulut Mika Vuorio <BODY> <![CDATA[Linjat 3B Eläintarhaan päin, 6 Hietalahteen päin ja 7B Senaatintorille päin linja poikki. Syy: kulkue. Paikka: Aleksant. teatteri. Häiriö alkoi: 17:10. Arvioitu kesto: 17:25 asti. ]]> </BODY> </NOTICE> </NOTICES>

29 Liite 2: Häiriöpilotin ennen-kyselyn kysymykset 1. Oletko kokenut raitioliikenteessä häiriön, josta olisit kaivannut tietoa viimeisen vuorokauden viikon kuukauden puolen vuoden aikana? En ole (siirtykää kysymykseen 5) 2. Millainen raitioliikenteen häiriö oli? pieni myöhästyminen (1-10 min) keskipitkä myöhästyminen (10-20 min) pitkä myöhästyminen (yli 20 min) vuoron saapumatta jääminen jokin muu, mikä? 3. Missä koit raitioliikenteen häiriön? pysäkillä raitiovaunussa jossain muualla, missä?

30 4. Oletko kokenut raitioliikenteessä vastaavanlaisia häiriöitä lähes joka päivä 1-2 kertaa viikossa 1-2 kertaa kuukaudessa 1-2 kertaa vuodessa 5. Miten haluaisit tiedon raitioliikenteen häiriöstä? kännykkään: tilattu tekstiviestipalvelu häiriön sattuessa tekstiviestipalvelu itse kyseltynä soitto tiedotusautomaattiin näyttötaululle kuulutuksena pysäkillä kuulutuksena raitiovaunussa kuljettajalta radiosta liikenneneuvonnasta en tarvitse tietoa häiriöistä muuten, miten?

31 6. Minkälaista tietoa haluaisit raitioliikenteen häiriöstä saada? tiedon linjasta/linjoista, joita häiriö koskee tiedon vuorosta, jota häiriö koskee häiriön keston häiriön syyn häiriön sijainnin vaihtoehtoiset yhteydet muuta, mitä? 7. Kuinka pitkästä raitioliikenteen häiriöstä haluaisit tietoa saada? pienestä myöhästymisestä (1-10 min) keskipitkästä myöhästymisestä (10-20 min) pitkästä myöhästymisestä (yli 20 min) vuoron saapumatta jäämisestä jostain muusta, mistä? 8. Olisitko valmis rekisteröitymään palvelun käyttäjäksi? kyllä en en osaa sanoa

32 9. Olisitko valmis maksamaan raitioliikenteen häiriötiedosta kännykkään? en, tiedon tulee olla ilmaista kiinteä kuukausimaksu, alle 2 /kk kiinteä kuukausimaksu, alle 5 /kk kiinteänä kertahintana (0,50 /kysely) muu, mikä? 10. Kuinka usein käytät raitioliikennettä? päivittäin/lähes päivittäin pari kertaa viikossa pari kertaa kuukaudessa joitakin kertoja vuodessa tai harvemmin 11. Koetko tarvetta häiriötiedotukselle: raitioliikenteessä bussiliikenteessä metroliikenteessä Muussa, missä?

33 12. Mitä muita kännykkäpalveluita olisit valmis käyttämään? linja-aikataulut (ajat päätepysäkeiltä) pysäkkikohtaiset aikataulut linjakarttoja muuta, mitä 13. sukupuolesi nainen mies 14. syntymävuotesi

34 Liite 3: Häiriöpilotin uutisointia Helsingin Sanomissa ja Metro-lehdessä

35