Selvitys lastensuojelulain mukaisten lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvityksen määräajoista Kainuussa

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntahallitus I Selvitys lastensuojelulain mukaisten lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvityksen määräajoista Kainuussa 994/10/101/2010 STLTK 52 Perhepalvelujohtaja Helena Ylävaara ja perhepalvelupäällikkö Terttu Huttu-Juntunen ovat antaneet Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle alla olevan selvityksen lastensuojelulain mukaisten lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvityksen määräajoista Kainuussa: "1. Vireille tulleiden lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten määrä ja käsittelyaika ajalla Ajalla lastensuojeluun tuli Kainuussa vireille yhteensä 649 lastensuojeluilmoitusta tai vastaavaa yhteydenottoa. Ilmoitukset koskivat 509 lasta, sillä samasta lapsesta saattoi tulla useita ilmoituksia. Ilmoitukset jakaantuivat kunnittain seuraavasti: Kajaani 315, Sotkamo 56, Paltamo 39, Suomussalmi 32, Puolanka 28, Kuhmo 23, Ristijärvi 9 ja Hyrynsalmi 7 lasta. Lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut pitkään kasvussa ja näyttää edelleen kasvavan: vuonna 2009 tuli vireille 1047 ilmoitusta, jotka koskivat 776 lasta, viime vuonna (2010) vastaavat luvut olivat 1077 ilmoitusta ja 858 lasta (alustava tieto). Ilmoituksia tehdään nyt herkemmin kuin aikaisemmin. Täsmällistä lukua tehdyistä lastensuojelutarpeen selvityksistä ei asiakasohjelmaan liittyvien kirjaamiskäytäntöjen vuoksi ollut mahdollista tähän kyselyyn saada Lastensuojelulain (26 ja 27 ) mukaisten määräaikojen toteutuminen Lastensuojelu on Kainuussakin kuormitettu ja ratkaisun tekeminen viimeistään 7. arkipäivänä siitä, onko ilmoituksen johdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen vai ei, on ajoittain haasteellista. Kaikki ilmoitukset kirjataan, kiireellisyys arvioidaan ja kiireelliset ilmoitukset hoidetaan heti. Ratkaisu jatkotoimenpiteistä pyritään tekemään 7 arkipäivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kyselyn ajankohtana ei Kainuussa ollut yhtään yli 7 vrk ylittänyttä lastensuojeluilmoitusta eikä yli 3 kk vireillä ollutta lastensuojelutarpeen selvitystä. Tilanne on kuitenkin hauras, muuttuva ja jatkuvaa seurantaa vaativa. Määräajat toteutuvat tällä hetkellä parhaiten Sotkamossa ja Kuhmossa. Kajaanissa määräajat toteutuvat kutakuinkin säännösten mukaisesti. Haasteita

2 määräaikojen suhteen on Paltamossa ja Ylä-Kainuussa, erityisesti Puolangalla, joissa asiakasmäärät ovat kasvaneet. Hyrynsalmelle ei ole saatu kelpoisuusehdot täyttävää sosiaalityöntekijää, jonka vuoksi Puolangan sosiaalityöntekijä on joutunut vastaamaan myös Hyrynsalmella niistä lastensuojelutehtävistä, joihin tarvitaan kelpoisuusehdot täyttävä työntekijä. Lastensuojelun kuormitusta on pyritty Kainuussa vähentämään mm. seuraavilla toimenpiteillä: - vahvistamalla lastensuojelun osaamista, esim. lastensuojelutarpeen koulutus, - tarkistamalla sosiaalityöntekijöiden ja toimistohenkilöstön välistä työnjakoa ja siirtämällä aiemmin sosiaalityöntekijöiden tehtäviin kuuluneita ns. toimistorutiineja (perinnät, maksut) toimistosihteereille, - palkkaamalla lisää sosiaaliohjaajia ja tarkistamalla myös heidän ja sosiaalityöntekijöiden välistä työnjakoa, josta tarkemmin tuonnempana, - palkkaamalla lisää perhetyöntekijöitä ja henkilöstöä lapsiperheiden kotipalveluun, - vahvistamalla oppilashuoltoa perustamalla kouluille koulupsykologien ja psyk. sair.hoitajien vakansseja, - lisäämällä varhaisen tukemisen, vauvaperhetyön ja moniammatillisen yhteistyön osaamista erilaisilla hankkeilla, kuten perhekeskus- ja TUKEVA -hankkeet Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tueksi palkattiin v vakinaiseen työsuhteeseen 3 sosiaaliohjaajaa; 1 Kajaanin,1 Kuhmo-Sotkamon ja 1 Ylä-Kainuun seudulle. Lisäksi sijaishuoltoyksikköön Kajaaniin palkattiin 1 vakinainen sosiaaliohjaaja, joten yksikkö pystyy nyt aiempaa paremmin tukemaan sosiaalityöntekijöitä sijaishuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Vuotta 2011 koskeviin suunnitelmiin sisältyy lisää 2 lastensuojelun sosiaaliohjaajan vakanssia, toinen kokoaikainen lastenvalvoja Kajaanin seudulle, toinen sosiaalityöntekijä sijaishuoltoyksikköön, 1 perhetyöntekijä ja 1 työntekijä lapsiperheiden kotipalveluun. Uudet vakanssit tulevat parantamaan lastensuojelutyön edellytyksiä Kainuussa ja siten vaikuttamaan myös määräaikojen noudattamiseen. 4. Miten kuntayhtymässä seurataan määräaikoja? Ilmoitukset ja niihin liittyvät määräajat ovat esillä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien kuukausikokouksissa ja Kajaanin seudun tiistaisin pidettävässä viikkopalaverissa, jonne työntekijät tuovat mm. haasteelliset ilmoitukset ja yhteydenotot konsultoivaan keskusteluun. Lastensuojeluasioita seurataan lastensuojelun asiakasohjelman avulla. Ohjelmaan sisältyy lastensuojeluilmoitusrekisteri, jonne kirjataan kaikki saapuneet lastensuojeluilmoitukset ja vastaavat

3 yhteydenotot. Ilmoitusten etenemistä on mahdollisuus tarkastella lukumääräisesti ohjelmasta, josta näkyy kirjaamispäivä ja käsittelyn vaihe "käsittelyssä" tai "käsitelty". Määräaikoja seurataan myös kyselyin, mm. tähän selvitykseen on saatu tiedot lastensuojelun sosiaalityöntekijöille suunnatulla kyselyllä. 5. Lastensuojeluilmoitusten käsittely (26 )? Kainuussa on monenlaisia seutuja ja kuntia, joten työkäytäntöjäkin on monenlaisia riippuen aina kunkin seudun tai kunnan voimavaroista, paikallisista tarpeista ja toimintakulttuurista. Kajaanissa sosiaalityöntekijöiden työnjako perustuu lapsen sukunimen alkukirjaimeen. Suomussalmella on aina ollut alueellinen työnjako. Kuhmossa ja Sotkamossa työnjaosta sovitaan tottuneesti tapauskohtaisesti. Pienempien kuntien toimipisteissä (Puolanka, Hyrynsalmi, Ristijärvi, Paltamo) on vain yksi sosiaalityöntekijä joka hoitaa kaikki sosiaalityöntekijälle kuuluvat lastensuojelutehtävät. Paltamon ja Ristijärven työntekijät toimivat tarvittaessa toistensa työparina, kuten myös Puolangan ja Hyrynsalmen työntekijät. Ylä-Kainuussa (Suomussalmi, Hyrynsalmi, Puolanka) ja Kuhmossa lastensuojelun sosiaaliohjaaja kirjaa lastensuojeluilmoitukset saapuneeksi asiakasohjelmaan ja esittelee ilmoitukset ao. sosiaalityöntekijälle, jolloin sovitaan jatkotoimenpiteistä. Kaikki ilmoitukset eivät johda tarveselvitykseen. Ylä-Kainuussa sosiaaliohjaaja huolehtii ns. lievissä tapauksissa ensimmäisestä yhteydenotosta ja tapaamisesta perheen kanssa. Lieviksi tapauksiksi katsotaan mm. näpistyksiin syyllistyvät ensikertalaiset, joista tyyppiesimerkki on makeisten tai muun vastaavan näpistykseen syyllistynyt koululainen. Sosiaaliohjaaja tapaa vanhemmat ja lapsen ja tapahtunut käydään yhdessä läpi. Tapaaminen osoittaa lapselle, että yhteiskunnassa on tietyt rajat, joiden mukaan kaikkien tulee toimia ja jos toimii väärin, viranomaiset puuttuvat asiaan. Vanhemmat tapaaminen havahduttaa ja johtaa usein aiempaa parempaan huolenpitoon ja kiinnostukseen lapsen menemisistä. Kokemukset tästä työkäytännöstä ovat myönteisiä eikä välttämättä muita toimenpiteitä tarvitakkaan. Näin sosiaalityöntekijällä jää aikaa todellisten lastensuojeluongelmien selvittelyyn. Jos sosiaaliohjaaja havaitsee perheen ensi tapaamisella sosiaalityöntekijän osaamista vaativaa lastensuojelun tarvetta, esim. tapaamisessa syntyy epäily perheväkivallasta, vanhempien päihteiden käytöstä, lapsen heitteillejätöstä tai muusta vastaavasta suojelun tarpeesta, ilmoitus palautetaan sosiaalityöntekijälle. Sotkamossa ilmoitukset tulevat suoraan sosiaalityöntekijöille ja kukin työntekijä huolehtii itse ilmoituksen kirjaamisesta asiakasohjelmaan. Mikäli työntekijä arvioi ilmoituksen kiireelliseksi, hän käynnistää tarvittavat toimenpiteet heti. Ei-kiireelliset ilmoitukset käsitellään sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajan palaverissa, jossa ratkaistaan, ryhdytäänkö ilmoituksen johdosta lastensuojelutarpeen selvittämiseen, vai onko ilmoitus luonteeltaan sellainen, ettei se

4 johda toimenpiteisiin. Paltamossa ja Ristijärvellä on molemmissa yksi lastensuojelua tekevä sosiaalityöntekijä. Paltamossa työntekijä tekee pelkästään lastensuojelua, Ristijärvellä hänen työtehtäviinsä kuuluu myös aikuissosiaalityö. Työntekijät toimivat tarvittaessa toistensa työparina. Molemmissa palvelupisteissä sosiaalityöntekijä kirjaa hänelle saapuneet lastensuojeluilmoitukset asiakasohjelmaan ja kiireelliset ilmoitukset käsitellään heti. Ei-kiireelliset ilmoitukset käsitellään työparin kanssa tai valmistellaan tiistain viikkopalaveriin, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä. Pienten kuntien työntekijät ovat tottuneet haasteellisissa tapauksissa konsultoimaan myös lastensuojelun esimiestä tai sijaishuollosta vastaavaa sosiaalityöntekijää. Kajaanissa jokaiselle lastensuojelun sosiaalityöntekijälle on nimetty työpari. Ilmoitukset tulevat poliisin kautta tulevia ilmoituksia lukuun ottamatta suoraan sosiaalityöntekijälle, joka kirjaa ilmoituksen asiakasohjelmaan ja arvioi sen kiireellisyyden. Kiireelliset ilmoitukset hoidetaan heti ja käynnistetään tarvittavat toimenpiteet. Ei-kiireelliset ilmoitukset käydään läpi työparin kanssa ja sovitaan niiden jatkokäsittelystä. Poliisilta tulevat ilmoitukset menevät suoraan poliisilaitoksella työskentelevälle sosiaaliohjaajalle. Sosiaaliohjaaja seuloo ilmoitukset ja jakaa ne sosiaalityöntekijöille heidän työnjaon mukaisesti. Sosiaaliohjaaja käsittelee ns. lievät tapaukset samalla tavalla kuin Ylä-Kainuussa, jota on kuvattu edellä. Ensi kertalaiset näpistelijät ja murrosikäisten ensimmäiset humalat ovat sosiaaliohjaajan työsarkaa, hän ottaa perheeseen yhteyttä ja järjestää ensi tapaamisen. Jos tapaamisella havaitaan lastensuojelun sosiaalityöntekijän osaamista vaativaa lastensuojelun tarvetta, sosiaaliohjaaja siirtää ilmoituksen lastensuojelun sosiaalityöntekijälle jatkotoimenpiteitä varten. 6. Lastensuojelulain 27 :n mukainen lastensuojelutarpeen selvitys? Lastensuojelun henkilöstö vastaa kussakin kunnassa vallitsevan edellä kuvatun työnjaon mukaisesti oman alueensa selvitystarpeista ja toimii lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä sekä vastaa selvitysprosessista ja huolehtii että se etenee määräajassa. Sosiaalityöntekijän työparina on Kajaanissa toinen sosiaalityöntekijä, Ylä-Kainuussa, Kuhmossa ja Sotkamossa työparina on toinen sosiaalityöntekijä ja/tai sosiaaliohjaaja. Paltamon ja Ristijärven sosiaalityöntekijät toimivat toistensa työparina. Kaikki Kainuun lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat ovat suorittaneet lastensuojelutarpeen arviointiin liittyvän koulutuksen. Ensimmäinen koulutus järjestettiin heti lain voimaan tultua vuoden 2008 alkupuolella. Toinen koulutus järjestettiin Kajaanissa syys-marraskuulla 2010 Pesäpuu ry:n toteuttamana, koulutus oli 5 päiväinen ( ). Lastensuojelutarpeen selvitystyö tullaan Kainuussa organisoimaan

5 uudelleen. Tavoitteena on yhdenmukaisten käytäntöjen ja osaamisen varmistamiseksi keskittää selvitystyö sitä varten perustettavalle tiimille tai työryhmälle aluksi Kajaanin seudulla, jossa ilmoitusten määrä on suurin. Ensimmäinen tähän liittyvä suunnittelukokous on sovittu pidettäväksi henkilöstön kanssa , jolloin valmistelu käynnistyy osana lastensuojelun auditointiin liittyvää kehittämisprosessia. 7. Lyhyt kuvaus kuinka monta henkilöä kunta-yhtymässä osallistuu kunkin lastensuojeluprosessin vaiheeseen ja heidän virka-asema sekä kelpoisuus? Kainuussa on sijaishuolto keskitetty koko maakunnan osalta Kajaanissa sijaitsevaan sijaishuoltoyksikköön, joka yhdessä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa hakee sijoitettavalle lapselle tai nuorelle hänen tarpeitaan vastaavan sijoituspaikan. Sijais- ja tukiperheiden rekrytointi, pride - koulutuksen järjestäminen, sijaisperheiden tukeminen, "sijaishuoltopankin" ylläpitäminen sekä sijaishuollon koordinointi ja kehittäminen on keskitetty sijaishuoltoyksikköön, jonka vastuulla on myös sijaishuoltopaikkoihin liittyvä kilpailuttaminen. Sijaishuoltoyksikössä on yksi kelpoisuusehdot täyttävä kokenut lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja yksi sijaishuollon sosiaaliohjaaja. Vuoden 2011 talousarvioon ja -suunnitelmaan sisältyy toisen sosiaalityöntekijän vakanssi sijaishuoltoyksikköön. Huostaanottopäätökset on keskitetty lasten sosiaalipalveluista vastaavalle perhepalvelupäällikölle. Lastensuojeluprosessin muihin vaiheisiin osallistuvat kunkin seudun ja kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat aiemmin kuvatun työnjaon mukaisesti. Lastensuojeluasian tultua vireille alkuselvittelyssä, lastensuojelutarpeen selvittämisessä ja mahdollisissa avohuollon tukitoimien ja jälkihuollon järjestelyissä käytetään sosiaalityöntekijän apuna lastensuojelun sosiaaliohjaaja etenkin Ylä-Kainuussa ja Kuhmo-Sotkamon alueella. Kainuussa on yhteensä 20 lastensuojelun sosiaalityöntekijää, jotka kaikki ovat virkasuhteessa. Suurimmissa kunnissa sijaitsevissa palveluyksiköissä kuten Kajaanissa, Sotkamossa, Kuhmossa ja Suomussalmella ovat kaikki lastensuojelun vakinaiset sosiaalityöntekijät kelpoisuusehdot täyttäviä työntekijöitä, myös Puolangalla on pitkäaikainen kelpoinen lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Pienempien kuntien kuten Ristijärven, Hyrynsalmen, Vuolijoen ja Paltamon palveluyksiköiden sosiaalityöntekijöiltä puuttuu säännösten mukainen kelpoisuus. He ovat kuitenkin pitkäaikaisia työntekijöitä ja eri vaiheissa olevia sosiaalityön opiskelijoita. Paltamon työntekijä on pro-gradu -työtä vaille valmis sosiaalityöntekijä. Ristijärven työntekijä on kandidaattivaiheen suorittanut sosiaalityön opiskelija. Hyrynsalmen työntekijä on

6 Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: pitkäaikaisen lastensuojelun kokemuksen omaava amk-sosionomi, jonka sosiaalityön opinnot ovat cum-laude -vaiheessa, eli hän on suorittanut perus- ja aineopinnot. Vuolijoen toimipisteessä on myös jatko-opintoja suorittava lastensuojelutyössä pitkään ollut amk-sosionomi. Lastensuojelun sosiaaliohjaajia on viisi, joista yksi työskentelee poliisin sosiaalityössä Kajaanin poliisilaitoksella ja yksi sijaishuoltoyksikössä. Kaikilla sosiaaliohjaajilla on amk-sosionomin koulutus Onko lastensuojelutyötä tekevän henkilöstön määrä riittävä lastensuojelun toteuttamiseksi lain edellyttämällä tavalla ym.? Kainuussa on pitkät välimatkat ja perustason lastensuojelupalvelut halutaan säilyttää kunnissa sijaitsevissa palveluyksiköissä. Tämä edellyttää, että palveluyksiköissä on riittävästi osaavaa lastensuojelun henkilöstöä, joka pystyy vastaamaan lastensuojelun akuutteihin ja muihinkin tarpeisiin lain edellyttämällä tavalla. Kainuun suurimmissa kunnissa sijaitsevat palveluyksiköt Kajaanissa, Sotkamossa, Kuhmossa ja Suomussalmella pystyvät vastaaman nykyisen asiakasmäärän puitteissa lastensuojeluun liittyvistä velvoitteista, mikäli alkaneelle vuodelle (2011) suunnitellut lisävakanssit saadaan täytettyä. Jos asiakasmäärät kasvavat viime vuosien tapaan, nykyisellä henkilöstömäärällä ei pystytä tulevaisuudessa noudattamaan lain edellyttämiä määräaikoja. Paltamon ja Puolangan yksiköissä on määräaikojen noudattamisessa ajoittain vaikeuksia, joten niihin tullaan suuntaamaan lisää resursseja. Korjaavaa työtä tarvitaan, mutta aivan yhtä tärkeää on vahvistaa ennalta ehkäisevää työtä ja varhaista tukemista. Valtiovallan tulisi turvata kunnille riittävät resurssit lapsiperheiden peruspalveluihin. Kansallista lapsi- ja perhepolitiikkaa tulisi loputtomien kehittämishankkeiden sijasta vahvistaa ja pyrkiä lapsiköyhyyden määrätietoiseen poistamiseen." Lisätietoja asiasta antavat perhepalvelujohtaja Helena Ylävaara, puh , , vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Esa Ahonen, puh , ja sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen, puh tai sähköpostitse Sosiaali- ja terveyslautakunta 1) merkitsee tiedoksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle annetun selvityksen lastensuojelulain mukaisten lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvityksen määräajoista Kainuussa sekä

7 Sosiaali- ja terveyslautakunta: 2) saattaa selvityksen tiedoksi maakuntahallitukselle. Hyväksyi päätösehdotuksen. MH 37 Vaala ei osallistu tämän asian käsittelyyn. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Hyväksyi.