Koulupsykologin työn järjestäminen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntahallitus I Maakuntavaltuusto Koulupsykologin työn järjestäminen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä STLTK 177 Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat ovat synnyttäneet keskustelun koulujen oppilaiden psykososiaalisen tuen tarpeen aikaisesta havaitsemisesta ja lasten ja perheiden auttamisesta ja koulujen henkilökunnan tukemisesta heidän opetus- ja kasvatustehtävässään. Valtiovalta on luvannut taloudellista tukea kunnille lasten ja nuorten sekä perheiden auttamiseksi ja tukemiseksi (mm. Kaste-ohjelma/-rahoitus, Kelpo-hanke). Vuoden 2008 alusta voimaan tullut uusi lastensuojelulaki (417/2007 9)ohjaa koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelujen järjestämisvelvollisuuden kunnalle. Kainuun kunnissa kuntien perusopetus järjestää koulukuraattoripalvelut siten, että Kajaanissa on neljä koulukuraattoria sekä Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomusalmella kussakin on yksi koulukuraattori eli Kainuun kuntien perusopetuksessa on yhteensä seitsemän koulukuraattoria. Kainuun kunnista ainoastaan Kajaanin kaupungin perusopetuksessa on yksi koulupsykologin virka, joka on tällä hetkellä täyttämättä. Kajaanin kaupunki päätti v hyväksyessään vuoden 2004 toimintasuunnitelman ja talousarvion, että kaupungin perusopetukseen perustetaan kolme koulupsykologin virkaa niin, että ensimmäinen virka tulee v. 2004, toinen virka v ja kolmas virka v Ensimmäinen koulupsykologi palkattiin v em. suunnitelman mukaisesti. Toista ja kolmatta virkaa ei perustettu. Ko. yksi koulupsykologi toimi Kajaanissa lähinnä yhden väestövastuualueen peruskouluissa. Oppilashuollollisesta työnjaosta oli neuvoteltu ja sovittu perheneuvolan kanssa. Kunnissa koulukuratiivinen työ on painottunut yläkoulujen oppilaiden, heidän vanhempiensa ja opettajien kanssa työskentelyyn, kun taas Kajaanissa ainoan koulupsykologin työ painottui sekä ala- että yläkouluikäisen lasten, heidän vanhempiensa ja koulujen henkilökunnan kanssa työskentelyyn. Kajaanissa työnjako näkyi käytännössä siten, että koulupsykologipalvelun "väestövastuualueella" perheneuvolan asiakastyön painopiste alkoi siirtyä yhä nuorempien ja alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa työskentelyn, auttamisen, tukemisen suuntaan, kun muilla kahdella koulupsykologipalvelua vailla olevalla väestövastuualueella perheneuvolapalvelu kohdentui edelleen paljolti perusopetusikäisten lasten ja heidän perheidensä tutkimiseen, auttamiseen ja tukemiseen sekä koulujen kanssa oppilaskohtaiseen yhteistyöhön.

2 Kainuun maakunta -kuntayhtymän perheneuvolan neljän toimipisteen (Kajaani, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi) psykologi-sosiaalityöntekijä -työparit ovat osallistuneet kuntien peruskoulujen laajennettujen oppilashuoltoryhmien kokouksiin ja kokouksissa sovitun mukaisesti toteuttaneet oppilaskohtaista palvelua yhteistyössä lapsen ja vanhempien sekä koulun henkilökunnan kanssa. Tähän perheneuvolapalvelukokonaisuuteen on sisältynyt sekä varsinaista asiakastyötä (mm. lapsen ja perheen tutkimus ja hoito) että asiantuntijapalvelua (mm. tutkimuspalaute koululle, opetuksen yksilöllistämistä koskevissa ratkaisuissa hojks-seurannat, muu konsultatiivinen tuki). Perheneuvolan työparien koulujen ja niiden oppilaiden ja perheiden kanssa tekemä työ ei ole ollut puhtaasti koulupsykologista eikä koulukuratiivista palvelua, mutta ei myöskään puhtaasti kasvatus- ja perheneuvonnan palvelua, vaan molempia. Tämä on merkinnyt mm. sitä, että perheneuvolan kouluille ja oppilaille tarjoama palvelu koulupsykologisena ja koulukuratiivisena palveluna on jäänyt varsin suppeaksi ja vastaavasti myös perheneuvolan henkilöstö ei ole pystynyt tuottamaan riittävästi varsinaisia kasvatus- ja perheneuvonnan palveluja niitä tarvitseville. Koulukuratiiviset ja koulupsykologiset palvelut on tarkoitettu lähipalveluina koulujen oppilaille ja lasten vanhemmille sekä koulujen henkilökunnalle. Tämä yksi tärkeä periaate ei toteudu perheneuvolan työparityönä tarjotussa palvelumallissa. Toisaalta hyvää ko. mallissa on, että lasten ja perheiden perheneuvolapalvelujen piiriin ohjaus onnistuu varsin hyvin ja lasta/oppilasta koskevista huolista on riittävästi tietoa perheneuvola-asiakkuuden alkaessa, jolloin perheneuvolatyöskentely kohdentuu paremmin. Kainuun kunnissa perusopetuksen psykososiaaliset oppilashuollon palvelut ovat toteutuneet tähän asti karkeasti kolmella eri tavalla: - Kajaani: kaupungin omat koulukuraattoripalvelut (neljä kuraattoria) ja koulupsykologipalvelut (yksi koulupsykologi, virka tällä hetkellä täyttämättä) sekä lisäksi perheneuvolan työparien palvelut kouluille ( alkaen perheneuvolan työparit eivät ole osallistuneet peruskoulujen laajennettujen oppilashuoltoryhmien kokouksiin, paitsi Vuolijoella on osallistuttu edelleen, tosin 2-3x/lukukausi). - Kuhmo, Sotkamo, Suomusalmi ja Vuolijoki (joka Kajaanin kaupunginosa nykyisin): kullakin kunnalla oma koulukuraattori kunnan perusopetuksen/koululaitoksen työntekijänä. Koulupsykologiset ja muut psykososiaaliset oppilashuollon palvelut kuntayhtymän perheneuvola työparityönä on tarjonnut, tuottanut ko. kuntien perusopetukselle. - Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi: perusopetuksen psykososiaaliset, koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut kuntayhtymän perheneuvola on tarjonnut työparityön muodossa. Kunnissa ei siis koulukuraattoreitakaan.

3 Lisäksi oppilashuollossa on ollut monenlaisia moniammatillisia yhteistyömuotoja, -käytäntöjä kunkin kunnan ja kuntayhtymän työntekijäresursseista riippuen. Kokeilulain ja Kainuun kuntien ja maakunta -kuntayhtymän perussopimuksen mukaan Kainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa osasta kuntien järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista, mm. sosiaalihuoltolain ja -asetuksen sekä lastensuojelulain ja -asetuksen mukaisista palvelujen tuottamisista. Hallituksen esityksessä eduskunnalle nykyisen lastensuojelulain perusteluissa oli esitetty ja myös em. 9 :n 2. momentti oli aiemmassa lakiluonnoksessa siinä muodossa, että em. palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnassa perusopetuksen järjestämisestä vastaavalle taholle. Lain valmistelijoiden tarkoitus oli yksiselitteinen, vaikka laissa ei loppujen lopuksi tarkemmin määriteltykään järjestämistahoa. Nykyinen opetusministeri Virkkunen asetti viime loppuvuodesta työryhmän työstämään oppilashuollon palvelujen kokonaisuutta ja työryhmän tehtävänä on miettiä koko oppilashuollon vastuita, työnjakoa ja myös kustannusvastuuta. Kainuussa kysymys on juuri tästä: kunnat vai kuntayhtymä vastaa koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelujen järjestämisestä. Kainuussa koulukuraattorit ovat kuntien työntekijöitä. Kuhmon kaupunki on perustanut koulukuraattorin viran maakuntakokeilun aikana. Kajaanissa ainoa koulupsykologin virka on kaupungin perusopetuksen virka. Kunnissa siis on ennen maakuntakokeilua nähty koulukuratiivisen ja -psykologisen työn kuuluvan kunnan koulutoimen vastuulle. Yleisesti on havaittavissa, että muualla maassamme kuntien sivistys-/koulutuslautakunnat ovat perustaneet koulukuraattorien ja -psykologien virkoja, vaikka em. säädös onkin lastensuojelulainsäädännössä. Kainuussa koulupsykologiset palvelut on mielletty sisällöltään kapea-alaisiksi, mm. lasten oppimisvaikeustyyppisten ongelmien ja opetuksen eriyttämisratkaisujen tueksi tarvittavien tutkimusten tekemiseksi, kun kunnissa, joissa on koulupsykologeja, heidän tehtävänsä nähdään laaja-alaisemmin sisältäen myös ennaltaehkäisevää ja kouluyhteisöä tukevaa työtä sekä esikouluikäisten lasten kouluvalmiustutkimuksia. Perheneuvolapalvelut ovat sosiaalihuoltolain ja -asetuksen mukaista kasvatus- ja perheneuvonnan palvelua, joka ei määrity lastensuojelulainsäädännöstä käsin. Nuorten mielenterveyspalvelut Kainuussa toimivat nuorisopsykiatrisen poliklinikan ja nuorisopsykiatrian osaston palvelujen varassa. Perustason mielenterveyspalvelut nuorille puuttuvat Kainuusta lukuun ottamatta v perustettua yhtä nuorisopsykologin tehtävää. Ko. psykologi on perhepalvelujen työntekijä ja toimii opiskelijaterveydenhuollon yhteydessä Kainuun

4 ammattioppilaitoksella. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorilla on erilaisia mielenterveyteen liittyviä ongelmia kaikilla kouluasteilla. Perhepalvelut tulee esittämään, että ensi vuoden talousarvioon sisällytetään kolme psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssia, yksi/seutu, kouluterveydenhuollon yhteyteen. Näillä parannetaan väestön yhdenvertaisuutta korjaamalla nuorten perustason mielenterveyspalvelujen tasoa lähemmäs aikuisten mielenterveyspalvelujen tarjontaa. Psykiatristen sairaanhoitajien vakanssit eivät poista koulupsykologien tarvetta. Koulupsykologien tehtävä on erilaisten koulukypsyys- ja oppimisvaikeuksien testausten lisäksi ennaltaehkäisevän ja kouluyhteisöä tukevan työn tekeminen ja psykiatristen sairaanhoitajien tehtävä on tukea yksilöllisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erilaisista mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria ja heidän perheitään. He siis tuottavat nuorille niitä palveluja, mitä aikuiset saavat mielenterveysyksiköistä ja lapset perheneuvoloista. Liitteenä on perheneuvolan IVA-menetelmällä tekemä kolmen eri vaihtoehdon vaikutusten vertailu. Nykytilaa ei ole kuvattu IVA-arviointilomakkeella, koska tällä hetkellä ei Kainuussa ole koulupsykologeja. Perheneuvolan tekemän vaikutusten vertailun pohjalta esitämme, että Kainuussa kuntien koulutoimet järjestävät koulupsykologiset palvelut samoin kuin koulukuraattoripalvelutkin. Koulupsykologi kuten koulukuraattorikin osana kouluyhteisöä pystyy paremmin vaikuttamaan nuorten kasvuympäristöön. Jos koulupsykologi toimisi toisessa organisaatiossa vain käyden kouluilla, käyntien sisältö kapeutuisi vain yksittäisten nuorten asioiden hoitamiseen, eivätkä vaikutukset ulottuisi koko kouluyhteisöön. Liite nro: 2 Kainuun kuntien sivistysjohtajat ovat laatineet liitteenä olevan kannanottonsa koulupsykologiasiaan. Liite nro: 3 Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta: Lisätietoja asiasta antavat perhepalvelujohtaja Helena Ylävaara, puh , ja perheneuvolan tulosyksikönpäällikkö Markku Herrala, puh. (08) , tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää maakuntavaltuustolle, että lastensuojelulain edellyttämä koulukuratiivisen ja koulupsykologisen työn järjestäminen osana oppilashuoltoa säilyy kuntien vastuulla. Perheneuvola vastaa sosiaalihuoltolain sille asettamista tehtävistä.

5 Lautakunnalle jaettiin Kajaanin normaalikoulun rehtorin kannanotto koulupsykologin työn järjestämisasiaan ja se sovittiin liitettäväksi pöytäkirjan liitteeksi numero 3 A. Asiantuntijoina kuultiin vs. sivistysjohtaja Mikko Saarta ja perheneuvolan tulosyksikönpäällikkö Markku Herralaa, he olivat läsnä kokouksessa tämän asian esittelyn ajan klo 12:14-13:27. Keskustelun kuluessa Aki Karjalainen esitti, että sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää maakuntavaltuustolle, että lastensuojelulain edellyttämä koulupsykologisen työn järjestäminen tapahtuu kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan toimesta. Sosiaali- ja terveysjohtaja muutti päätösehdotuksensa kuulumaan: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, 1) että maakunta -kuntayhtymä tuottaa koulupsykologiset palvelut 2) esittää maakuntahallitukselle, että se perustaa 5-6 koulupsykologin virkaa alkaen. Aki Karjalaisen esitys kannattamattomana raukesi. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi sosiaali- ja terveysjohtajan muutetun päätösehdotuksen. Lautakunta piti tämän asian käsittelyn jälkeen tauon klo 13:56-14:07. MH 229 Koulupsykolgipalveluiden järjestämisen vastuu on ollut kunnilla, jota osoittaa se, että sitä varten on kunnilla perustettuja psykologin virkoja. Tällä hetkellä kaikki perustetut psykologin virat ovat tyhjinä. Asiasta on Kainuun kuntien sivistysjohtajien kannanotto, jossa he esittävät, että koulupsykologipalveluiden järjestäminen ja palkkaaminen tapahtuu maakunta -kuntayhtymän toimesta. Lain Kainuun hallintokokeilusta 9 :n mukaan maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä on ylin päättävä toimielin. Tämän johdosta uuden tehtävän ottamisesta maakunnalle Kainuun kunnilta päättäminen maakunnan osalta kuuluu maakuntavaltuuston toimivaltaan. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt talouden ja toiminnan kehyksistä sekä antanut suunnitteluohjeet vuosille Koulupsykologipalveluiden ottamista maakunta -kuntayhtymälle ei ole huomioitu tässä menokehyspäätöksessä. Koulupsykologitoiminnan kuluiksi on arvioitu vuodelle euroa. Maakuntahallitus ottaa tarvittaessa käsiteltäväkseen sosiaali- ja

6 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: MV 109 Maakuntavaltuusto: terveyslautakunnan esityksen koulupsykologin virkojen perustamisesta maakuntavaltuuston päätöksen jälkeen. Vaala ei osallistu tämän asian käsittelyyn. Lisätietoja asiasta antavat perhepalvelujohtaja Helena Ylävaara, puh , ja perheneuvolan tulosyksikönpäällikkö Markku Herrala, puh. (08) , tai sähköpostitse sekä hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse Maakuntahallitus päättää ehdottaa maakuntavaltuustolle: 1) Maakuntavaltuusto päättää, että sosiaali- ja terveyslautakunta vastaa alkaen Kainuun koulupsykologipalveluiden järjestämisestä. 2) Koulupsykologipalvelut järjestetään talousarviossa 2010 ja taloussuunnitelmassa osoitetuilla voimavaroilla. Hyväksyi. Hyväksyi.