OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA"

Transkriptio

1 1 OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Hyväksytty SSKKY johtoryhmässä

2 2 TAKUULLA PARHAITA TEKIJÖITÄ

3 3 SISÄLLYS OSA I KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TAUSTALINJAUKSET 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSALLINEN VIITEKEHYS KOULUTUSPOLIITTISET LINJAUKSET KOULUTUSTAKUU OSANA YHTEISKUNTATAKUUTA OPISKELIJAKSI OTTAMINEN TERVEYDENTILA JA TOIMINTAKYKY SEKÄ MUUT OPINTOJEN EDELLYTYKSET RIKOSTAUSTAOTE SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKINNOISSA OPISKELUOIKEUDEN PERUUTTAMINEN JA PALAUTTAMINEN SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT VALTUUDET Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Oppisopimuskoulutus Näyttötutkintoperusteinen koulutus Työvoimakoulutus Tutkintoon johtamaton koulutus Aikuisopiston järjestämä henkilöstökoulutus ja työelämäpalvelut SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ LAATUJÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ RISKIENHALLINTA TOIMINTAJÄRJESTELMÄN JATKUVA ARVIOINTI JA PARANTAMINEN PEDAGOGINEN TOIMINTA OPPIMISTA JA OSAAMISTA OHJAAVAT KÄSITYKSET OPETTAJA PEDAGOGIIKAN TOTEUTTAJANA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISYMPÄRISTÖT OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA OPPIMISYMPÄRISTÖJEN PEDAGOGIIKKA TYÖTURVALLISUUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT YHTEISTYÖ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN JA SIDOSRYHMIEN KANSSA MAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ PAIKALLINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 37

4 4 OSA II AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 10 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA LAADINTAPERIAATTEET TUTKINNON OSAN SUORITTAMINEN JA OPINTOJEN TÄYDENTÄMINEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN PERIAATTEET ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN OPINTOJEN TARJONTA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN JA TYÖELÄMÄN KANSSA OPINTO-OHJAUS JA OPISKELUHUOLTO OPINTO-OHJAUS OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuollon järjestäminen Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö AMMATILLINEN ERITYISOPETUS MAAHANMUUTTAJAOPISKELIJOIDEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS TYÖSSÄOPPIMINEN OPISKELIJAN ARVIOINTI ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT ARVOSANASTA PÄÄTTÄMINEN ARVIOINNIN UUSIMINEN JA ARVOSANAN KOROTTAMINEN ARVIOINNIN OIKAISEMINEN ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA ARVIOINTIAINEISTON SÄILYTTÄMINEN TODISTUKSET Tutkintotodistus Päättötodistus Näyttötodistus Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite Todistus suoritetuista opinnoista Erotodistus... 54

5 5 OSA III AIKUISKOULUTUS JA NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINTA 18 NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄ SÄÄDÖSPERUSTA NÄYTTÖTUTKINNOT JA NIIDEN RAKENNE TUTKINTOTOIMIKUNNAT JA JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMINEN SALON SEUDUN AIKUISOPISTOSSA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIN KUVAUS JA KESKEISET PERIAATTEET HAKEVASTA HAKEUTUMISEEN Ohjaustarpeiden selvittäminen Johtopäätösten tekeminen TUTKINNON SUORITTAMINEN Ammattitaidon osoittaminen tutkintotilaisuuksissa Tutkintosuoritusten arviointi Tutkintotodistus TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN Valmistava koulutus Oppimisen arviointi Valmistavan koulutuksen todistus Oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät Työssä oppiminen ja työturvallisuus OHJAUS- JA ERITYISOHJAUS TOIMIJAT NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSISSA Toimijoiden vastuualueet Toimijoiden osaamisen kehittäminen PEDAGOGISEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN AIKUISOPISTON TOIMINNANSUUNNITTELU VERTAISARVIOINTI KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUS JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS OSALLISTAVA TOIMINTAPA PEDAGOGISESSA KEHITTÄMISESSÄ... 74

6 6 OSA I KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TAUSTALINJAUKSET 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSALLINEN VIITEKEHYS 1.1 Koulutuspoliittiset linjaukset Suomi on osana EU:n kasvustrategiaa sitoutunut kehittämään keskeisiä yhteiskunnan ja talouden osa-alueitaan siten, että suomalainen ja eurooppalainen kilpailukyky vahvistuu, kansalaisten hyvinvointi parantuu ja julkisen talouden kestävyys voidaan turvata. Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) ja ammatillisen koulutuksen alueellisessa kehittämissuunnitelmassa (AMKESU) esitetään koulutuksen keskeiset laadulliset, määrälliset ja rakenteelliset linjaukset. Salon seudun koulutuskuntayhtymä huomioi koulutuksen suunnittelussa niin kehittämissuunnitelmien kuin paikalliseen, alueelliseen, maakunnalliseen ja valtakunnalliseen ennakointitietoon perustuvat muutostarpeet. Varsinais-Suomen liiton yhteistyöryhmän koulutusvaliokunta toimii ammatillisen-, lukio-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen maakunnallisena yhteistoimintafoorumina. 1.2 Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta Hallitus toteuttaa yhteiskuntatakuun vuoden 2013 alusta lukien niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen edellyttää useita eri hallinnonalojen samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on valmistellut yhteiskuntatakuun toteuttamista. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Hallituksen tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä tehostetaan ammattiopiston ja aikuisopiston ohjauksen ja koulutuksen suunnittelun yhteistyötä, jotta koulutustakuu toteutuu osana yhteiskuntatakuuta. Ammatti- ja aikuisopiston yhteistyö mahdollistaa tehokkaan koulutuksen toteuttamisen suunnittelun.

7 7 2 OPISKELIJAKSI OTTAMINEN Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita on uudistettu siten, että perusasteen päättäneet, ylioppilaat ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat valitaan yhteishaussa. Uudistetut opiskelijaksi ottamisen perusteet otettiin käyttöön vuonna 2013 yhdessä uudistetun sähköisen hakujärjestelmän kanssa. Vuonna 2014 sähköinen hakujärjestelmä laajenee aikuiskoulutukseen. Oppilaitosta ja koulutusalaa vaihtavilla on mahdollisuus hakea erillishaussa. Aiemmin tutkinnon suorittaneet ohjataan aikuisille soveltuviin koulutusmuotoihin kuten näyttötutkintokoulutukseen. SORA säädökset ja määräykset käsittelevät opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja. Niiden tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta eli edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisen turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Säädökset ja määräykset koskevat ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista perustutkintoa sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvien todistusten pyytäminen, rikostaustaotteen pyytäminen sekä opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen koskevat ns. SORA -tutkintoja. Huumausainetestaukseen liittyvät säädökset ja suurin osa kurinpitoon liittyvistä asioista koskevat kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja. 2.1 Terveydentila ja toimintakyky sekä muut opintojen edellytykset Terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvät määräykset koskevat ns. SORA tutkintoja. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä ko. tutkintoja ovat: - logistiikan perustutkinto (kuljetuspalvelu) - yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto - sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - rakennusalan perustutkinto (maanrakennuskoneenkuljetus) - maarakennusalan ammattitutkinto - linja-autonkuljettajan ammattitutkinto - perhepäivähoitajan ammattitutkinto - kehitysvamma-alan ammattitutkinto - koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Henkilökohtaistamisessa tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa huomioidaan opiskelijan terveydentila, toimintakyky, yksilölliset voimavarat, mahdollisen erityistuen tai apuvälineiden tarve. Opintojen ohjauksen ja opiskelijahuollon keinoin autetaan opiskelijaa opiskelun esteiden poistamisessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa SORA tutkintoihin tuleva opiskelija toimittaa opiskelijaterveydenhuoltoon terveydenhoitajalle pyydetyn terveydentilaa

8 koskevan lääkärintodistuksen ennen koulutuksen alkua tai välittömästi sen alettua. Aikuiskoulutuksessa lähihoitajaopiskelijat toimittavat terveydentilaa koskevan lääkärintodistuksen terveydenhoitajalle ja kuljetusalan koulutuksessa kouluttajalle. Muissa sora-tutkinnoissa lääkärintodistus pyydetään tarvittaessa. Tarkemmat terveyden ja toimintakykyyn liittyvät määräykset löytyvät koulutusalakohtaisista opetussuunnitelmista ja aikuiskoulutuksessa haku- ja valintakriteereissä. Terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvistä määräyksistä tiedotetaan koulutuskuntayhtymän www-sivuilla ja opiskeluoppaassa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa SORA- säädöksistä ja määräyksistä kerrotaan 9-luokkalaisille ja heidän huoltajille infotilaisuuksissa sekä opintojen alettua kotiväenilloissa ja opiskelijoille ryhmänohjauksen yhteydessä. Aikuiskoulutuksessa hakijalle tiedotetaan SORA- säädöksistä ja määräyksistä valintatilaisuuden kutsun yhteydessä. Huumausainetestit Järjestyssäännöt kieltävät päihteiden ja huumeiden hallussapidon, käyttämisen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintymisen oppilaitoksen alueella sekä opiskeluun liittyvissä tilanteissa. Järjestyssääntöön on lisätty huumausainetestejä koskeva ohje: Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssä oppimisessa tai opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Laki ammatillisesta koulutuksesta 951/2011, 34a. Salon seudun koulutuskuntayhtymä voi velvoittaa opiskelijan (koskee kaikkia tutkintoja) esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Testauksesta ei aiheudu kustannuksia opiskelijalle. (Kuvio 1 Huumausainetestauksen prosessikuvaus) 8

9 9 Kuvio 1 Huumausainetestauksen prosessikuvaus 2.2 Rikostaustaote sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa Rikostaustaotteen esittämistä edellytetään sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon sekä koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen, perhepäivähoitajan ja kehitysvamma-alan ammattitutkintojen opiskelijoilta. Opiskelija pyytää itse rikostaustaotteen Oikeusrekisterikeskuksesta. Sen avulla opiskelija todistaa, ettei hänellä ole estettä toimia opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa silloin, kun tehtäviin kuuluu olennaisesti työskentelyä alaikäisten kanssa. Hakuvaiheessa todistusta ei tarvita, mutta välittömästi opintojen alettua opettaja / kouluttaja ohjaa opiskelijoita rikostaustaotteen hankkimiseen. Oppisopimusopiskelijoilta rikostaustaotetta ei pyydetä vaan ohjataan työnantajaa pyytämään sitä. Rikostaustaotteen tarkistaa henkilö joka valmistelee opiskeluoikeuden peruuttamisen tai päättää siitä. Tarkistuksesta tehdään merkintä Primus opiskelijahallintojärjestelmään. Rikostaustaote on maksuton opiskelijalle. 2.3 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen Koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos hakija on antanut hakuvaiheessa virheellisiä tietoja esimerkiksi pohjakoulutuksestaan tai arvosanoistaan. Lisäksi opiskeluoikeuden voi peruuttaa SORA -tutkinnoissa, jos

10 1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa 2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen 3) opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen terveyteen liittyvän tiedon, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi 4) opiskelija on tuomittu rangaistukseen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, seksuaalirikoksesta, törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuneesta rikoksesta tai vähäistä vakavammasta huumausainerikoksesta ja opintoihin tai työssäoppimiseen liittyy alaikäisen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Opiskeluoikeuden peruuttamisprosessissa kuullaan aina opiskelijaa ja alaikäisen opiskelijan huoltajaa. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista mietitään moniammatillisena yhteistyönä opiskelijan kanssa tukitoimien käyttöä. Mikäli tukitoimienkaan avulla opiskelija ei voi jatkaa ko. tutkinnossa, ohjauskeskustelussa kartoitetaan mahdollisuudet muihin tutkintoihin. (Kuvio 2 Opiskeluoikeuden peruuttamisprosessi) 10 Kuvio 2 Opiskeluoikeuden peruuttamisprosessi Opiskeluoikeuden palauttamista on mahdollista hakea vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella monijäseniseltä toimielimeltä. Ennen palauttamispäätöstä hakijan tulee osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamiseen johtanutta syytä enää ole. Hakija liittää hakemukseensa terveydentilaansa koskevat lausunnot. Palauttamisen hakemiselle ei ole määräaikaa. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta päättää erikseen nimetty monijäseninen toimielin

11 11 eli näyttöjaosto, jossa on koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi perustettiin kansallinen opiskelijoiden oikeusturvalautakunta. Sen tehtävänä on käsitellä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevat muutoksenhakuasiat. Opiskelijaksi ottamistiedon muutoksesta tehdään ilmoitus Opintopolkurekisteriin. 3 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ 3.1 Ammatillisen koulutuksen tehtävät ja tavoitteet Koulutusjärjestelmässä ammatilliseen koulutukseen kuuluvat ammatillinen peruskoulutus sekä ammatillinen lisäkoulutus. Ammatillinen koulutus on tarkoitettu sekä työelämään siirtyville nuorille että työelämässä oleville tai työttömille aikuisille. Aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin kuin nuoret. Heillä on myös mahdollisuus osallistua ammatilliseen lisäkoulutukseen. Ammatillisen koulutuksen yleisenä tehtävänä on kohottaa ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeista, edistää työllisyyttä, pidentää työuria, jotta tuottavuus paranisi. Tavoitteena on myös elinikäisen oppimisen tukeminen ja monikulttuurisuuden vahvistuminen. Ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaminen antaa kelpoisuuden ammattikorkeakoulu- sekä korkeakouluopintoihin. (Kuvio 3 Suomen koulutusjärjestelmä)

12 12 Kuvio 3 Suomen koulutusjärjestelmä 3.2 Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salon seudun koulutuskuntayhtymän jäseniä ovat lähialueen kunnat Kemiönsaari, Koski, Paimio, Salo, Sauvo ja Somero. Kuntayhtymän päätöksenteko perustuu perussopimukseen, joka on jäsenkuntien yhteinen sopimus kuntayhtymän perustamisesta. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto, johon valitaan 20 valtuutettua - Salosta 9, Paimiosta 3 sekä Kemiönsaaresta, Koskelta, Sauvosta ja Somerolta 2. Kuntayhtymän hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Valtuuston toiminta säädetään valtuuston työjärjestyksessä ja hallituksen viranhaltijoiden toimivalta on säädetty valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä. Valtuusto on asettanut tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Salon seudun koulutuskuntayhty-

13 13 män sisäisestä ja ulkoisesta tarkastuksesta säädetään tarkemmin tarkastussäännössä. Koulutuskuntayhtymässä toimii koulutusalakohtaisia jaostoja, joihin kuntayhtymän johtaja kutsuu jäsenet. Kuntayhtymän johtaja muodostaa jaostojen puheenjohtajista ja koulutuskuntayhtymän johtoryhmästä neuvottelukunnan. Jaostojen ja neuvottelukunnan tehtävänä on edistää koulutuksen työelämälähtöisyyttä, arvioida ja antaa lausuntoja alakohtaisesta koulutustarpeesta, antaa pyydettäessä lausuntoja alakohtaisista opetussuunnitelmista, investointisuunnitelmista, näyttöperusteisen koulutuksen näyttöjen järjestämissuunnitelmista, ammatillisen perustutkinnon näyttösuunnitelmista ja muista koulutuksen kehittämiseen liittyvistä olennaisista asioista. Kuntayhtymän johtoryhmän jäsenet osallistuvat jaostojen kokouksiin. Jaostojen ja neuvottelukunnan toiminta määritellään toimintaohjeessa. Ammattiopiston ammattiosaamisen näyttöjen toimielimenä on näyttöjaosto. Näyttöjaoston tehtävänä on hyväksyä koulutusalojen näyttösuunnitelma ja huolehtia ammattiosaamisen näyttöjen laadunvarmistuksesta. Lisäksi kaikki arviointiin liittyvät kakkosvaiheen oikaisupyynnöt käsitellään näyttöjaostossa. Koulutuskuntayhtymän operatiivisesta johtamisesta vastaa kuntayhtymän johtaja yhdessä johtoryhmän kanssa. Johtoryhmään kuuluu hänen lisäkseen ammattiopiston ja aikuisopiston rehtorit, oppisopimuskeskuksen johtaja ja talousjohtaja. Tarvittaessa kutsutaan muita asiantuntijoita paikalle käsiteltävien asioiden esittelyä varten. Kuntayhtymän organisaatio muodostuu neljästä tulosalueesta (aikuisopisto, ammattiopisto, oppisopimuskeskus ja kuntayhtymän koulutuksen järjestäjäpalvelut). Oppilaitokset tuottavat opetuksen ja kuntayhtymän koulutuksen järjestäjäpalvelut vastaavat toiminnan muista palveluista. (Kuvio 4 Salon seudun koulutuskuntayhtymän organisaatio)

14 14 Kuvio 4 Salon seudun koulutuskuntayhtymän organisaatio Salon seudun ammatti- ja aikuisopistossa on koulutusaloista muodostetut kokonaisuudet / tiimit, joiden johdossa toimii koulutusjohtajat / tiiminvetäjät. Koulutusjohtajien / tiiminvetäjien lisäksi matriisissa on johtajat, jotka vastaavat pedagogisesta toiminnasta, opiskelijahuollosta sekä markkinoinnista ja viestinnästä sekä koulutuspalvelujen myynnistä. 3.3 Koulutuksen järjestämiseen liittyvät valtuudet Koulutuksen järjestämisluvissa määritellään Salon seudun koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät, koulutusalat, koulutuksen järjestämismuodot sekä erityiset koulutustehtävät. Kuntayhtymässä saa järjestää ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla: Kulttuuriala (pois lukien audiovisuaalinen viestintä, tanssiala, sirkusala, musiikkiala, kuvallinen ilmaisu) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala (pois lukien merenkulkuala, turvallisuusala, lentokoneen asennus, lennonjohto) Logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelun koulutusohjelmaan sisältyy kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutus. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (pois lukien lääkeala, hammastekniikka, liikunnanohjaus)

15 15 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Koulutus voidaan järjestää lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena ja työpaikalla työtehtävien yhteydessä tai oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuksen peruskoulutusta voidaan edellisten lisäksi järjestää kaikilla muillakin koulutusaloilla. Erityisenä koulutustehtävänä voidaan järjestää maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta sekä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta vammaisille (enintään 20 opiskelijaa). Kaikki erityisenä koulutuksena järjestettävät koulutuspaikat sisältyvät vuotuiseen kokonaisopiskelijamäärään. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan mukaan Salon seudun koulutuskuntayhtymä voi järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena. Koulutusta voidaan tarjota kaikilla koulutusaloilla. Koulutuksen järjestäjä tarjoaa tekniikan ja liikenteen koulutusalaan kuuluvaa maarakennusalan koulutusta. Kuntayhtymällä on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Koulutuksen järjestäjällä on autokoululupa. Aikuisopiston järjestämä aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestettyä koulutusta. Se voi olla omaehtoista koulutusta työnantajan tarjoamaa henkilöstökoulutusta työvoimapoliittista koulutusta tai yhteishankintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa omaehtoisen koulutuksen, työ- ja elinkeinoministeriö työvoimakoulutuksen ja työnantajat (yritykset ja julkisyhteisöt) henkilöstökoulutuksen rahoituksesta. Ammattiopiston järjestämä ammatillinen peruskoulutus on yksikköhintarahoitteista koulutusta. Koulutuksen rahoituksesta vastaa Opetus ja kulttuuriministeriö. Oppisopimuskeskuksen järjestämä perus- ja lisäkoulutus on yksikköhintarahoitteista ja sen rahoituksesta vastaa Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Ammattiopisto tuottaa toisen asteen ammatillista peruskoulutusta opiskelijaasiakkailleen. Opiskelijoilla on valittavana 35 koulutusohjelmaa seuraavilta koulutusaloilta: auto, logistiikka, kone ja metalli, sähkö, kauneudenhoitoala, hotelli- ravintola- ja catering, rakennus, puuala, suunnitteluassistentit, LVI, käsi- ja taideteollisuus, liikatalous ja kauppa, tietojenkäsittely, sosiaali- ja terveys.

16 16 Opinnot on jaksotettu kokonaisuuksiksi, mikä mahdollistaa opiskelijoiden yksilöllisen opiskelun suunnittelun. Yhtenäinen jaksotus mahdollistaa opintojen valinnan toisesta ammatillisesta oppilaitoksesta tai lukiosta. Aikaisempi toisen asteen tutkinto, muut opinnot, työkokemus ja harrastuneisuus tunnistetaan ja tunnustetaan osaamiseksi opiskelijalle. Osaamisen tunnustamisen ansiosta opiskelija pystyy lyhentämään opiskeluaikaansa tai keventämään opintojaan. Opiskelija osoittaa oppimisensa kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa ammattiosaamisen näytöillä. Alueellista yhteistyötä toteutetaan lähiympäristön lukioiden ja muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Myös lukiolaiset voivat halutessaan valita eripituisia opintojaksoja ammattiopiston koulutusaloilta. Ammattiopiston koulutusalojen välinen yhteistyö lisää opiskelijoiden valintamahdollisuuksia henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tehtäessä Oppisopimuskoulutus Opiskelija voi suorittaa oppisopimuksella ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Lisäksi on mahdollista järjestää oppisopimusmuotoisesti ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia tutkinnon perusteita. Oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan Salon seudun oppisopimuskeskuksen kautta. Oppisopimus on määräaikainen ja perustuu työsuhteeseen opiskelijan ja työnantajan välillä. Oppisopimus voidaan solmia uuteen tai jo voimassaolevaan työsuhteeseen. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Myös yrittäjät voivat opiskella oppisopimuksella. Pääosa oppimisesta tapahtuu työpaikalla. Työnantaja nimeää opiskelijalle vastuunalaisen työpaikkakouluttajan. Työssä oppimista täydennetään tietopuolisella koulutuksella, joka sisältää lähiopinnot oppilaitoksessa, oppilaitoksen antamat etätehtävät sekä tutkinnon suorittamisen tai ammattiosaamisen näytöt henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Oppisopimuskoulutuksesta opiskelija saa oppisopimuksen osallistumistodistuksen, joka on yhdistelmä oppilaitoksen antamasta tietopuolisten opintojen arvioinnista ja oppisopimustyönantajan tekemästä arvioinnista, joka koskee työpaikalla tapahtunutta koulutusta Näyttötutkintoperusteinen koulutus Salon seudun aikuisopistossa tutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina. Salon seudun aikuisopistossa järjestetään perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Aikuisopistossa on tarjolla tutkintoon valmistavaa koulutusta useilla eri toimialoilla: asfaltti-, maa- ja vesirakennus, logistiikka ja kuljetus, kiinteistöpalvelu, talotekniikka ja talonrakennus, kone- ja metallitekniikka, johtaminen,

17 markkinointi ja myynti, taloushallinto, yrittäjävalmennus, matkailu- ja ravitsemisala, puhdistuspalvelu, opetus- ja kasvatustyö sekä sosiaali-, terveys ja hyvinvointiala. Näyttötutkintojärjestelmä on aikuisväestölle suunnattu joustava tapa osoittaa, uudistaa ja ylläpitää omaa ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä täysin uuteen ammattiin. Järjestelmässä oleellista on se, että osaamista on voitu kerryttää joko työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Osaamisen hankintamuoto ei ole siis esteenä ammatillisen osaamisen kansalliselle ja laadulliselle tunnustamiselle. Näyttötutkinnot on kehitetty erityisesti aikuisväestön sekä yritysten ja muiden työyhteisöjen kehitystarpeisiin. Tutkinnon osaamisvaatimukset perustuvat valtakunnallisiin tutkinnon perusteisiin. Näyttötutkinto suoritetaan aina osoittamalla tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito tutkintokohtaisen järjestämissuunnitelman ja henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman mukaisesti. Oppilaitos voi järjestää näyttötutkintoja vain tutkintotoimikunnan hyväksymän ja voimassa olevan tutkintokohtaisen järjestämissopimuksen perusteella. Näyttötutkinnot sijoittuvat osaksi Suomen koulutusjärjestelmää. Tutkinnoista ja niiden perusteista päättää Opetus- ja kulttuuriministeriö. Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon on laadittu tutkinnon perusteet, joissa määritellään tutkinnossa vaadittava ammattitaito, tutkinnon osat ja niistä muodostuvat osaamisalat, ammattitaidon osoittamistavat sekä tutkinnon arvioinnin yleiset perusteet (kohteet ja kriteerit). Näyttötutkintoperusteissa koulutuksessa opiskeluaika riippuu opiskelijan aikaisemmasta osaamisesta. Tutkinnon suorittaminen ja sen edellyttämä ammattitaidon hankkiminen suunnitellaan jokaiselle tutkinnon suorittajalle yksilöllisesti ja joustavasti. Opiskeluaika on kuitenkin maksimissaan kaksi vuotta. Koulutuksen alkaessa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtaistamissuunnitelma, johon kirjataan tutkinnon suorittamisen aikataulu ja valmistavan koulutuksen sisältö. Suunnitelma mahdollistaa yksilöllisen etenemisen opinnoissa ja henkilökohtaisen ohjauksen. Koulutusmuodot, oppimisympäristöt ja oppimisjärjestelyt ovat monipuolisia. Opiskelu voi tapahtua työssä (oppisopimuskoulutus), työn ohessa tai vapaa-ajalla Työvoimakoulutus Salon seudun aikuisopistossa järjestetään tutkintoon tai tutkinnon osiin valmistavaa ammatillista työvoimakoulutusta ELY -keskuksen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Työvoimakoulutusta järjestetään eri aloilla alueellisen työvoimatarpeen mukaisesti. Työvoimakoulutuksen kohderyhmänä ovat työttömät ja työttömyysuhanalaiset henkilöt ja koulutuksen tavoitteena on parantaa henkilön työllistymisvalmiuksia ja edesauttaa työllistymistä alalle. Kaikkiin koulutuksiin sisältyy työssä oppimista. Koulutuksen loppuvaiheessa laadittavassa jatkosuunnitelmassa voidaan yhtenä toimenpiteenä suunnitella tutkinnon tai tutkinnonosan suoritusta esimerkiksi oppisopimus- tai omaehtoisena koulutuksena. Aikuiskoulutus ja näyttötutkintotoiminta osan kohdat 19.2, koskevat myös ammatillista työvoimakoulutusta.

18 18 Salon seudun aikuisopistossa toteutetaan tutkintoon johtavien koulutusten lisäksi valmennuksia ja maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta. Valmennuksien tavoitteena on yleisten työelämävalmiuksien ja työhön pääsyn valmiuksien parantaminen sekä ratkaisujen löytäminen ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun. Valmennukset ovat työvoimakoulutusta. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on tukea maahanmuuttajan kotoutumista, suomen kielen taitoa ja yleisiä työelämävalmiuksia sekä löytää ratkaisuja työllistymiseen ja jatko-opintojen suunnitteluun. Koulutus on työvoimakoulutusta Tutkintoon johtamaton koulutus Ammatillisten perustutkintojen lisäksi ammattiopistossa on ammattiin valmentavaa koulutusta maahanmuuttajille (VALMA) ja koulutusalavaihtoehtoa vielä miettiville opiskelijoille (ammattistartti) sekä vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta (VALKU). Ammattistartti (20 40 ov) - ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammattistartti on tarkoitettu perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei ole vielä selkiytynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatillisista opinnoista suoriutumiseen. Opiskelu ammattistartissa sisältää ammattitaitoa täydentävien aineiden lisäksi käytännön toimintaa. Koulukokeilun ja työelämään tutustumisen avulla perehdytään eri koulutusaloihin ja ammatteihin. Halutessaan opiskelijat voivat korottaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja Salon aikuislukiossa. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma yhdessä huoltajan kanssa. Tavoitteena on, että opiskelijat jatkavat ammattistartin jälkeen opiskelujaan ammatillisessa peruskoulutuksessa. VALMA (40 ov) - maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus VALMA on tarkoitettu maahanmuuttajille, joiden suomen kielen taito ei vielä riitä ammatillisista opinnoista selviytymiseen. Valmistavassa koulutuksessa opiskellaan suomen kielen lisäksi mm. matematiikkaa, yhteiskunta- ja kulttuuritietoutta sekä englantia. Opiskelu- ja tietoteknisten taitojen kehittymiseen kiinnitetään opintojen kuluessa erityistä huomiota. Koulutuksen aikana tutustutaan eri oppilaitoksiin ja ammatteihin. Koulukokeilut ja työssäoppimiseen valmentautuminen kuuluvat myös Valma-ryhmän ohjelmaan. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat siirtyvät jatko-opintoihin tai työelämään. VALKU (40 120ov) - vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus

19 Valku on tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityistukea ammatilliseen koulutukseen tai työhön sijoittumiseen sekä oman elämän hallintaan. Tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisimman hyvät valmiudet itsenäiseen elämään, koulutukseen tai työhön Aikuisopiston järjestämä henkilöstökoulutus ja työelämäpalvelut Salon seudun aikuisopisto tarjoaa ratkaisuja sekä henkilöasiakkaiden että työyhteisöjen kehittämiseen ja osaamisen kasvattamiseen. Aikuisopistolla on Opetushallituksen myöntämä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästatus, joka antaa perustan työelämän tarpeiden vastaamiseksi. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä on myös vuonna 2010 laadittu työelämäpalvelustrategia, jossa on määritelty Aikuisopiston toteuttavan työelämäpalvelua Salon seudulla. Strategiaan on kirjattu SSKKY:n työelämäpalvelut, joihin kuuluvat koulutuspalvelut, asiantuntija- ja kehittämispalvelut, työharjoittelu- ja rekrytointipalvelut sekä kokouspalvelut. Aikuisopistossa toteutetaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää asiakaslähtöisesti. Toimintatapana on kuunnella työyhteisöasiakasta ja keskustella osaamisen kehittämisen tarpeista. Keskustelun perusteella suunnitellaan asiakkaalle ratkaisuvaihtoehtoja ja kartoitetaan rahoitusmahdollisuudet. Aikuisopisto voi työelämäpalveluissaan käyttää mahdollisuuksien mukaan myös julkista rahoitusta, kuten ELY -keskuksen rahoittamaa yhteishankintakoulutusta. Kehittämistoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen arvioidaan palvelun vaikuttavuutta ja tehdään asiakkaan kanssa yhdessä jatkosuunnitelmat. Aikuisopisto tuottaa myös henkilöstö- ja täydennyskoulutusta. Nämä koulutuspalvelut ovat suunnattu niin työyhteisöasiakkaille kuin henkilöasiakkaillekin. Koulutustarjonta on koottu henkilöstö- ja täydennyskoulutuskalenteriin. Lyhytkoulutustarjontaan kuuluu muun muassa lakisääteisiä lupakoulutuksia, kuten työturvallisuuskorttikoulutus ja ensiapukoulutukset. Koulutuskalenterin koulutukset voidaan räätälöidä myös työyhteisökohtaisesti. 19

20 20 4 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ Kuvio 5 Salon seudun koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmä Toimintajärjestelmä kuvaa Salon seudun koulutuskuntayhtymän tapaa toimia. Toimintajärjestelmään kuuluu toimintaa ohjaavat ulkoiset elementit kuten lait asetukset ja normit ja sisäiset elementit kuten kuntayhtymän missio, visio, strategia ja arvot. Tietojärjestelmiä käytetään tehtävien toteuttamiseen tarvittavan tiedon hallitsemiseksi. Toimintajärjestelmän perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Strategiset tavoitteet on asetettu toiminnan kehittämisen painopiste-alueille ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Toimintajärjestelmä perustuu kansainvälisten normien (ISO 9001, ISO 14001, ISO ja OHSAS 18001) muodostamaan viitekehykseen. (Kuvio 5 Salon seudun koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmä) Toimintajärjestelmän tekee eläväksi siihen liittyvä henkilöstö, opiskelijat, asiakkaat ja muut sidosryhmät. Toiminnan laatu syntyy motivoituneen ja sitoutuneen henkilöstön toiminnasta. Henkilöstö on sitoutunut opiskelija-asiakkaiden osaamisen kehittämiseen työelämän tarpeisiin, etsien jatkuvasti parempia pedagogisia ratkaisuja. Tulosalueet suunnittelevat toimintansa SSKKY:n strategian pohjalta. Tämä tapahtuu vuosittain toiminnan suunnittelussa, joka dokumentoidaan ja jota seurataan.

21 Laatujärjestelmä Kansallisen koulutuksen kehittämissuunnitelman tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa siten, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä laatujärjestelmä on osa toimintajärjestelmää. Kuvio 6 Laatujärjestelmä Laatujärjestelmän keskeisenä elementtinä ovat kuvatut toimintamallit, prosessit ja mittarit. Toiminta on suunniteltu asiakkaiden vaatimusten pohjalta ja toiminnan tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Toiminnan tuotoksena ovat osaavat henkilöt, joilla on hyvät työelämän vaatimukset täyttävä osaaminen. Johto kohdistaa resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi sekä seuraa toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta. (Kuvio 6 Laatujärjestelmä) Missio Koulutuskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa osaamista työelämän tarpeisiin. Arvot Uusiutumiskyky Koulutuskuntayhtymälle uusiutumiskyky tarkoittaa jatkuvaa toiminnan parantamista. Toimintaympäristön muutosten analysoinnin ja asiakasodotusten selvittämisen avulla tulosalueet pystyvät suuntaamaan toimintansa oikein ja osaavat panostaa oikeanlaiseen henkilöstön osaamiseen ja kehittämiseen. Parantamisen tuloksena tulosalueiden toiminta ja henkilöstön kehittäminen saavuttavat koulutuskuntayhtymän strategiset tavoitteet. Tuloksellisuus Tuloksellisuus on koulutuskuntayhtymän vaikutusalueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisäämistä. Koulutuskuntayhtymä toimii taloudellisesti aiheutta-

22 matta kustannuksia jäsenkunnilleen. Tuloksellinen toiminta mahdollistaa asiakkaiden omien tavoitteiden saavuttamisen ja henkilöstön jatkuvan kehittämisen. Yksilöllisyys Koulutuskuntayhtymä arvostaa asiakkaitaan yksilöinä ja edistää sekä opiskelijoiden että yhteistyöorganisaatioiden kilpailukykyä asiantuntemuksensa avulla. Yhteistoiminnallinen työyhteisö antaa henkilöstölle mahdollisuudet oman osaamisen hyödyntämiseen. Erilaisuus hyväksytään ja se hyödynnetään. Vastuullisuus Koulutuskuntayhtymä toimii asiakkaiden odotusten mukaisesti ja pitää heille antamansa lupaukset. Asiakkaan tehtävä on omalla toiminnallaan edesauttaa tavoitteiden saavuttamista. Työnantaja luo mahdollisuudet henkilöstön ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja huolehtii kilpailukykyisestä palkkauksesta. Vastuullinen toiminta edellyttää avoimuutta, arvostusta ja yhteistoiminnallisuutta työyhteisöltä sekä aktiivista yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Visio Koulutuskuntayhtymän visiona on, että olemme oman alueemme vastuullinen, merkittävä ja asiakaslähtöinen työelämän kehittäjä Ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmän lähtökohtana ovat ympäristöperiaatteet. Periaatteina ovat ympäristölainsäädäntö, viranomaisten vaatimukset sekä asiakkaiden ja sidosryhmien esittämät toiveet ja odotukset. Toimintaan liittyvät ympäristönäkökohdat ja niiden vaikutukset on tunnistettu. Merkittävimmille ympäristönäkökohdille on määritelty päämäärät ja tavoitteet sekä luotu mittaristo tavoitteiden seuraamiseen. Toiminta on ympäristövastuullista. Käyttöön otetaan uusia, energiaa säästäviä ratkaisuja, vältetään kertakäyttötuotteita, vähennetään paperin kulutusta ja kierrätetään materiaaleja. (Kuvio 7 Ympäristöjärjestelmä) Kestävä kehityksen edistäminen on osa kaikkia opintoja. Opiskelijoita ohjataan taloudelliseen ja ympäristöä säästävään ajattelutapaan ja materiaalin säästöön. Tavoitteena, että opiskelija Tuntee kestävän kehityksen periaatteet Motivoituu toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena Tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti Tunnistaa tavanomaiset alansa ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn Arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta.

23 23 Kuvio 7 Ympäristöjärjestelmä 4.3 Riskienhallinta Riskienhallinta perustuu riskienkartoitukseen, jonka perusteella analysoidaan kokonaisvaltaisesti erilaisten riskien toteutumisen todennäköisyys ja vaikutukset kuntayhtymän toimintaan. Riskien syiden poistamiseksi tai niiden vaikutusten minimoimiseksi ylläpidetään ja toteutetaan riskisuunnitelmaa. Riskien toteutumisen varalle on laadittu erillinen ohjeistus. 4.4 Toimintajärjestelmän jatkuva arviointi ja parantaminen Toimintajärjestelmää ja sen elementtejä arvioidaan ja parannetaan jatkuvasti. Järjestelmän arvioinnin välineenä käytetään sisäisiä auditointeja, itsearviointeja ja vertaisarviointeja. Auditoinnit ja arvioinnit toteutetaan vuosisuunnitelman mukaan. Auditoinneissa selvitetään toimitaanko sovittujen toimintatapojen mukaan ja kerätään kehittämisideoita. Auditointien tulosten perusteella pohditaan kehittämiskohteet, joiden toteutumista seurataan. Auditointien tulosten ja toimenpiteiden toteutumisen seuranta katselmoidaan vuosikellon mukaisesti johdon katselmuksessa.

24 24 5 PEDAGOGINEN TOIMINTA 5.1 Oppimista ja osaamista ohjaavat käsitykset Oppimiskäsitys on oletus siitä, mitä oppiminen ja opettaminen pitävät sisällään. Opetuksen ja koulutuksen taustalla on aina jokin oppimiskäsitys. Vallitsevaa oppimiskäsitystä kutsutaan konstruktivistiseksi. Konstruktivismissa on kyse tiedon uudelleen rakentamisesta aikaisempaa kokemus- ja tietopohjaa hyödyntäen. Opetuksessa ja oppimisessa korostetaan opiskelijan valmiuksia, omaa aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, omien kokemusten ja aikaisemmin opitun arviointia, uuden opitun tiedostamista ja ymmärtämistä ja oppimaan oppimista. Oppimisprosessissa on tärkeää tukea opiskelijan itseohjautuvuutta, vastuullista toimintaa, sisäistä yrittäjyyttä ja myönteistä elämänasennetta. Opiskelu antaa valmiuksia reflektoivaan itsensä ja oman työnsä kehittämiseen. Opiskelu on oppijakeskeistä ja pääroolissa on opiskelija ja hänen oppimistarpeensa. Opettaja ja kouluttaja toimivat oppimisprosessissa oppimisen ohjaajana. Oppiminen on monivaiheinen prosessi, josta muodostuu kunkin opiskelijan yksilöllinen polku. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä on kuvattu ohjauksen prosessi, joka tukee oppimista tarkoituksenmukaisella tavalla eri vaiheissa. Koulutuksen aikana oppiminen etenee erilaisten vaiheiden kautta johon vaikuttavat monet erilaiset tekijät mm. oppijan ikä ja erilaiset aikaisemmat oppimiskokemukset. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijoita eri vaiheissa yksilöllisesti. Keskeisenä tavoitteena on ammatinoppimisen lisäksi tukea opiskelutaitojen vahvistumista ja edesauttaa myönteisten oppimiskokemusten syntymistä. Opiskelija saa ohjausta oppimisprosessinsa eri vaiheissa hakeutumisvaiheesta opintojen päättövaiheeseen. Opintojen sujumisesta keskeisen vastuun kantaa ryhmänohjaaja/vastuukouluttaja. Ohjauksen eri vaiheessa eri toimijoiden roolit korostuvat mutta jokaisella henkilöstöön kuuluvalla on tärkeä rooli opiskelijoiden ohjauksessa. (Kuvio 8 Ammatillisen kasvun prosessi)

25 25 Kuvio 8 Ammatillisen kasvun prosessi Oppimisprosessi käynnistyy jo ennen koulutusta. Koulutustarpeen taustalla on erilaisia osin jäsentymättömiä mielikuvia erilaisista aloista ja ammateista. Yksilön tuntema koulutustarve saa hänet menemään omassa koulutusasiassaan eteenpäin ja tarkastelemaan omia kykyjään ja kiinnostuksen kohteitaan suhteessa omaan tietämykseensä erilaisista ammateista ja niiden vaatimuksista. Opiskelun ohjaus aloitetaan tiedottavalla markkinoinnilla ja yleisellä hakuneuvonnalla. Tietoa annetaan koulutuksen tavoitteista, hakuedellytyksistä, terveydentilavaatimuksista, valintamenettelystä ja opintotarjonnasta. Hakijalle pyritään antamaan kaikki tarvittava tieto, jotta hän pystyy tekemään valinnan hakeutumisestaan tiettyyn koulutukseen. Kun henkilö kiinnostuu kouluttautumisesta, hän lähtee selvittelemään ammattitaidon hankkimisvaihtoehtoja. Tällöin hän tarvitsee tietoa tutkinnon suorittamisvaihtoehdoista ja opiskelumahdollisuuksista. Henkilön koulutusmyönteisyyteen ja motivaatioon selvittää kouluttautumisvaihtoehtoja vaikuttavat hänen aikaisemmat oppimiskokemuksensa ja käsityksensä itsestään oppijana. Kun henkilö on löytänyt itselleen sopivan kouluttautumisvaihtoehdon, on tärkeää että hänellä on riittävästi pohjatietoa tehdäkseen tulevaisuuteen kantavan päätöksen. Yksilöllisen hakuneuvonnan aikana annetaan tietoa mm. hakulomakkeen täyttämisestä, ammatillisten ja lukio-opintojen yhdistämisestä ja joustavan haun käyttämisestä. Opinto-ohjaajat huolehtivat yksittäisistä koulutukseen tutustujista. Opiskelijavalintaan kuuluvat valintahaastattelun organisointi,

26 mahdollisten soveltuvuus- ja pääsykokeiden järjestäminen sekä päätöksen tekeminen koulutukseen valittavista. Opintojen alussa on tärkeää että opiskelija orientoituu opintoihin ja saa tietoa oppilaitoksesta, koulutuksen etenemisestä ja opintojen toteuttamisesta, opiskelijan vastuusta ja velvollisuuksista sekä tutustuu opiskelijaryhmään ja henkilöstöön. Opiskelija suunnittelee omia opintojaan ja saa ohjausta osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyen. Mikäli opiskelussa on vaikeuksia, on hyvä, että opiskelija tietää, millä tavalla ja keneltä hän voi pyytää tukea ja apua opintoihinsa. Ohjauksen ja erilaisten tukitoimien avulla oppijalla on mahdollisuus harjoitella tarkoituksenmukaisia opiskelu- ja toimintastrategioita Koulutuksen aikana on erityisen tärkeää, että opiskelija tiedostaa ja laajentaa käsitystään oppimisesta ja oppii samalla opiskelutaidot. Eri koulutusaloilla korostuvat erilaiset oppimisen taidot ja tärkeää on, että opiskelija tunnistaa itselleen parhaiten soveltuvat oppimistavat ja oppii tehokkaat opiskelustrategiat. Opiskelutaitojen oppimisessa yhtenä tavoiteltavimmista asioista on, että opiskelija tiedostaa, mitä hän kulloinkin opittavasta asiasta ymmärtää ja osaa tai ei ymmärrä ja osaa. Sitoutuminen koulutukseen edellyttää pitkäkestoista motivaatiota tutkinnon suorittamiseksi. Itsestä lähtevä oppimisen tavoite innostaa ja auttaa jaksamaan myös opiskeluprosessiin liittyvien vaikeuksien hetkellä. Opiskelun aloittamiseen liittyy usein myös epävarmuuden tunteita ja opiskelija joutuu ottamaan vastuun tehdyistä valinnoista. Tämä prosessi kasvattaa epävarmuuden sietokykyä ja lisää hallinnan tunnetta. Jotta opiskelija pystyy sitoutumaan opiskeluprosessiin, opiskelija tarvitsee selkeän käsityksen opintojen etenemisestä. Opiskelu sujuu tehokkaammin, kun opiskelija tuntee olonsa turvalliseksi ja kokee hallitsevansa opiskeluprosessiaan. Tärkeä osa opiskelua ja ammatillista kasvua on oman oppimisen ja ammattitaidon arviointi. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä opiskelija oppii hahmottamaan ammattitaidon olennaiset tekijät ja oppii arvioimaan omaa suoriutumistaan. Opintojen aikana opiskelijaa tuetaan ammatilliseen kasvuun ja ammatti-identiteetin omaksumiseen. Ammatti-identiteetin muodostumisen edellytyksiä ovat riittävät ammatissa tarvittavat tiedot ja taidot, motivaatio ja oman ammatin arvostus. Opiskelun aikana uusien asioiden omaksuminen aiheuttaa muutoksia paitsi tietorakenteissa myös motivaatioissa, uskomuksissa ja itsetunnossa. Usein opiskelija itse tunnistaa tärkeimmäksi oppimisprosessin vaiheekseen ammattitaidon oppimisen. Aktiivinen ammattitaitovaatimusten työstäminen johtaa syväsuuntautuneeseen oppimiseen ja sitä kautta kehittää myös työssä vaadittavaa oma-aloitteisuutta. Opiskelijoita tuetaan yksilöllisen tarpeen mukaan opintojen loppuunsaattamiseksi ja tutkinnon valmiiksi saamiseksi. Työelämä- ja uraohjaus on keskeinen osa opintoja, jotta opiskelija harjaantuu työpaikan hakemiseen ja pohtii erilaisia työllistymismahdollisuuksia ja ympäristöjä. Erityisesti opintojen loppuvaiheessa tuetaan työllistymistä ja ohjataan työnhakuvalmiuksien parantamisessa sekä erilaisten jatkokoulutusvaihtoehtojen löytämisessä. 26

27 Opettaja pedagogiikan toteuttajana Pedagogisen johtajuuden perustana on opiskelijoista huolehtiminen ja hyvien oppimisedellytysten luominen (Helakorpi 2006). Salon seudun koulutuskuntayhtymässä sekä aikuis- että ammattiopistossa pedagogisesta johtamisesta vastaa oma koulutusjohtaja. Pedagogisella johtamisella luodaan merkityksiä asioille ja teoille. Pedagoginen johtaminen on myös velvoittamista yhteisten asioiden hoitamisesta sovitusti. Missiomme eli perustehtävämme on tuottaa osaamista työelämän tarpeisiin. Opettaja toteuttaa perustehtävää vuorovaikutuksessa opiskelijoihin. Opettajan työ on arvojen ohjaamaa. Hän sitoutuu yhteisesti sovittuihin linjauksiin tavoitteena vision toteutuminen. Visiomme on määritelty seuraavasti: Olemme oman alueemme vastuullinen, merkittävä ja asiakaslähtöinen työelämän kehittäjä. Vastuullisena koulutuksen järjestäjänä osallistumme koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja ehkäisemme syrjäytymistä. Opettajalle tämä vastuullisuus näyttäytyy erilaisena opiskelijakirjona. Tämä huomioidaan opetuksessa muun muassa käyttämällä laajasti erilaisia opetusmenetelmiä. Asiakaslähtöisyys opettajan näkökulmasta tarkoittaa opiskelijan kohtaamista yksilönä. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma edistämään opiskelijan ammatillisten tavoitteiden saavuttamista. Merkittävyys näyttäytyy opettajalle yhteistyönä työelämän kanssa. Opettaja kehittää opetustaan palvelemaan työelämän tarpeita. Opettaja edistää tuloksellisuutta, kun opiskelijoiden osaaminen karttuu ja he valmistuvat ammattitaitoisina työelämään tai jatko-opintoihin. Pedagoginen johtajuus opettajalla on mahdollistamista, rajaamista, suuntaamista ja valintoja. Opettaja pedagogisen johtajuuden todentajana tukee opiskelijaa kokonaisvaltaisesti ja tarkastelee opetusta, opiskelua ja oppimista monipuolisesti. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä opettajan osaamisesta huolehditaan henkilöstökoulutuksilla. Osaamistarpeita määritellään kehityskeskusteluissa strategiset linjaukset ja työelämän tarpeet huomioiden. Osaamista levitetään kuntayhtymässä tarjottavilla yhteisillä koulutustilaisuuksilla. 5.3 Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys syntyy yhteisön jäsenten keskinäisestä luottamuksesta, avoimesta kommunikaatiosta, vuorovaikutuksesta, osallistumisesta ja oppimisesta. Yhteisöllisyyden kehittymiseen tarvitaan siten ihmisten läsnäoloa, yhteistä aikaa ja paikkaa, yhteisiä rutiineja, pysyvyyttä, perinteitä ja kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista. Yhteisöllisyyden kehittymiseksi ovat yksilöiden tunteet tärkeässä asemassa. Yksilön täytyy voida tuntea, että hän kuuluu yhteisöön, hänen tulee voida tuntea itsensä tarpeelliseksi, hyväksytyksi ja arvokkaaksi. Tunne yhteisöön kuulumisesta edellyttää toimintakulttuuria, joka suosii vuorovaikutteisuutta ja yhteisiä neuvotteluja, sallii erilaisuuden ja tunnustaa erilaisen asiantuntemuksen merkityksen, ei vain puheissa, vaan myös käytännön toiminnassa.

28 Salon seudun ammattiopistossa ja aikuisopistossa on yhteisöllisyyden vahvistamiseksi tarkoitettuja toimintamuotoja. Aloittavien opiskelijaryhmien ryhmäytymiseen kiinnitetään erityistä huomiota osana orientoitumista. Ammattiopistossa on tuutor- ja oppilaskuntatoimintaa, erilaisia juhlia ja tapahtumia henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa muun muassa liikuntapäivä, teatteriesitykset, jumpat. Aikuisopistossa vietetään vuosittain aikuisopiskelijapäivää, jolloin valitaan vuoden aikuisopiskelija ja koulutusmyönteisin työyhteisö. Oppilaitoksen eri tilojen viihtyisyys ja estetiikka on pyritty luomaan sellaiseksi, että se vahvistaa yhteisöllisyyttä. Käytäville on ripustettu taidetta, auloissa on sohvaryhmiä, kasveja ja tiloja peruskorjataan tarvittaessa OPPIMISYMPÄRISTÖT OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 6.1 Oppimisympäristöjen pedagogiikka Oppimisympäristöillä tarkoitetaan yleisesti erilaisten paikkojen, tilojen, yhteisöjen, teknisten ratkaisujen, välineiden tai toimintatapojen yhdistelmää, joka tukee oppimista. Oleellista on, että oppimisympäristön hyödyntäminen opetuksessa ja ohjauksessa on didaktisesti ja pedagogisesti suunniteltu ja oppimisympäristöt tukevat innovatiivisten opetus- ja opiskelukäytäntöjen kehittymistä. Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjenkehittämisessä korostuvat työelämäyhteistyö, opiskelijalähtöisyys, oppimisen monikanavainen tuki ja ohjaus sekä oppilaitosten toimintakulttuurin uudistaminen. Tieto- ja viestintäteknologian laaja-alainen hyödyntäminen oppimisen edistäjänä ja työelämäyhteistyössä on keskeinen osa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistä. Tutkintojen perusteiden linjaukset luovat pohjan erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämiselle. Oppimisympäristöjen tulisi tukea ja edistää oppimista ja oppimisympäristöjen kehittämisen tulisi vaikuttaa myönteisesti oppimistuloksiin. Oppimisympäristöajattelun tavoitteena on monipuolistaa ja kehittää opetukseen ja oppimiseen liittyvää menettelyjen, toimintamallien ja työtapojen kokonaisuutta, joka tukee entistä paremmin oppilaitoksissa sekä niiden ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. Ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena on ollut luoda oppimisympäristöjä, joissa hankitaan työelämän tarvitsemaa ammatillista osaamista ja edistetään tavoitteiltaan, motivaatioltaan, oppimisvalmiuksiltaan ja kulttuuritaustaltaan erilaisten opiskelijoiden oppimista. Oppimisympäristöillä pyritään tukemaan tutkintojen perusteiden tavoitteiden ja

29 sisältöjen toteutumista. Valtakunnallisten linjausten mukaan tavoitteena on erityisesti monipuolistaa opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä, tukea ja ohjata oppimisprosesseja sekä simuloida työelämän toimintaympäristöjä. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä voidaan tarjota mahdollisuus joustavampiin ja yksilöllisempiin opintoihin sekä kehittää opetuksen ja ohjauksen laatua. Jatkossa parannetaan koulujen tietoyhteiskuntavalmiuksia sekä koulutuksen sähköisen infrastruktuurin yhteensopivuutta ja digitaalisen oppimisympäristöjen hyödyntämistä. (Koramo, Marika (toim.) Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä kehittämässä. OPH.) Salon seudun koulutuskuntayhtymällä on ajanmukaiset ja monipuoliset oppimisympäristöt, jotka tukevat eri opiskelumuodoilla tapahtuvaa oppimista. Tiloissa on perinteisten luokkatilojen lisäksi monitoimiluokkia, helposti toiminnan mukaan muunneltavia tiloja, työsaleja, pienryhmätyöskentelyyn ja ohjaukseen soveltuvia tiloja. Oppimisympäristöissä pyritään työelämävastaavuuteen. Tiloja uudistetaan ja uutta rakennetaan koulutuskuntayhtymän strategian mukaan. Tavoitteena on erikoisluokkien ja ajanmukaisten tilojen mahdollisimman korkea käyttöaste ja monipuolinen hyödyntäminen. Perinteisen verkko-oppimisalustan hyödyntäminen opetuksessa on jo monen opettajan arkea. Oppimisalustan rinnalle on otettu käyttöön sosiaalinen media, joka mahdollistaa uuden pedagogisen ajattelun ja entistä avoimemman ja yhteisöllisemmän toimintakulttuurin rakentumisen. Opiskelijat hyödyntävät materiaalin lainaamiseen Salon kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteen kirjastoja. Hyvoninkadulla ja Venemestarinkadulla on omat käsikirjastot, joita kaikki koulutusalat voivat hyödyntää. Tiedonhakua varten opiskelijoiden ryhmätyötiloihin ja käsikirjastoon on sijoitettu tietokoneita. Lisäksi osalla aloista on kannettavia tietokoneita ja IPadeja tuntikäyttöä varten. Datanomiopiskelijoille on oppilaitoksen puolesta hankittu henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet opiskeluajaksi Työturvallisuus Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ympäristön oppilaitoksessa ja työpaikoilla. Koulutuksen järjestäjä vastaa työturvallisuuslainsäädännön sekä muun turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön mukaisesti toiminnasta. Oppimisympäristön on kaikissa olosuhteissa oltava turvallinen.

30 30 Kuvio 9 Koulutuksen järjestämismuoto ja pääasiallisesti painottuva toimintaympäristö ja työturvallisuus Työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä eli koulutuksen järjestäjien omissa työympäristöissä, työssäoppimispaikoilla, näyttöpaikoilla ja tutkintotilaisuuksissa sekä muissa mahdollisissa työympäristöissä. Koulutuksen järjestäjää koskevat työturvallisuuslain työnantajaa koskevat vastuut ja velvoitteet, kun opiskelijat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Koulutuksen järjestäjällä on käytössä turvallisuuteen liittyvät toimintamallit, joilla turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset suojaimet ja varusteet sekä oikeat toimintatavat oppimiseen mahdollistetaan sen erilaisissa oppimisympäristöissä. Tavoitteena on ehkäistä ja minimoida vaarojen, tapaturmien ja terveysongelmien esiintyminen. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskellaan koulutuksen järjestäjän työympäristöissä, joita voivat olla mm. luokat, työsalit, laboratoriot, opetuskeittiöt ja harjoitustyömaat. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista, jonka aikana opiskelija hankkii osan tutkinnon perusteiden edellyttämästä ammattitaidosta, ja ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytössä työtä tehden. Koulutuksen järjestäjä vastaa työssäoppimisen järjestämisestä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työpaikkaan, ellei siitä ole erikseen sovittu tai kyseessä on oppisopimuskoulutus. Työssäoppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa (738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset sitovat koulutuksen järjestäjää, työssäoppimispaikkaa ja opiskelijaa samalla tavoin kuin vuokratyösuhteessa. Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon perusteiden edellyttämää ammattitaitoa voidaan hankkia tai täydentää koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä tai työpaikalla järjestettävässä valmistavassa koulutuksessa, josta tutkinnon suorittaja, työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän edustaja yhdessä laati-

31 31 vat suunnitelman. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu pääosin työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus) (L 630/1998, 17 ). Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998, 6 ) mukaan koulutuksen järjestäjä päättää, järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen erottaa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta työsuhdeperusteisuus ja vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 18 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). Koulutuksen järjestäjällä on selkeä johtoja valvontavastuu oppisopimuskoulutuksen koko prosessista. Työpaikoilla (työssäoppimis-, näyttötyöpaikka tai tutkintopaikka) työnantaja vastaa työntekijöiden ja opiskelijoiden työturvallisuudesta riippumatta mahdollisen työsuhteen laadusta ja kestosta. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa taikka virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työnantajaan. (Kuvio 9 Koulutuksen järjestämismuoto ja pääasiallisesti painottuva toimintaympäristö ja työturvallisuus) Kuvio 10 Oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta (Taivassalo- Salkosuo 2012)

32 32 Kuvio 11 Työturvallisuusvastuut ammattikoulutuksessa (mukaellen Tappura 2011) Koulutuksen järjestäjä vastaa työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä työnantajan ominaisuudessa opiskelijan toimiessa koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä. (omat rakennushankkeet ja työmaat, työsalit jne. ) Vastaavasti opiskelijan on tällöin noudatettava työntekijää koskevia velvoitteita ja hän on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. (Työturvallisuuslaki 738/2002, laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998.) Työturvallisuuslakia sovelletaan 4 :n mukaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä myös silloin kun opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjä ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 16 ) mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998, 5 ) mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on riittävästi ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja opiskelijan työssäoppimisopimukseen kirjataan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla/tutkinnon suorittajalla on riittävät edellytykset tehdä

OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA 1 OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Hyväksytty SSKKY hallituksessa 16.2.2016, 29 2 TAKUULLA PARHAITA TEKIJÖITÄ 3 SISÄLLYS OSA I KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TAUSTALINJAUKSET 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSALLINEN

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi

Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen reformi Laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin eduskunnassa 30.6.2017 Keskeiset muutokset Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017

Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus joustava hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Hakeutuminen ja

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos

AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ 14.2.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA

ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA Ammatillinen peruskoulutus 21.3.2013 Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

PUHE- JA NÄKÖVAMMAISPALVELUJEN TUTKINTOTOIMIKUNNAN JA TUTKINNON JÄRJESTÄJIEN YHTEISTYÖPÄIVÄ

PUHE- JA NÄKÖVAMMAISPALVELUJEN TUTKINTOTOIMIKUNNAN JA TUTKINNON JÄRJESTÄJIEN YHTEISTYÖPÄIVÄ PUHE- JA NÄKÖVAMMAISPALVELUJEN TUTKINTOTOIMIKUNNAN JA TUTKINNON JÄRJESTÄJIEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 10.4.2013 Kuopio Anne Mårtensson Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet M.Lahdenkauppi

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet M.Lahdenkauppi Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet 7.2.2013 M.Lahdenkauppi Opintosuoritusten uusiminen ja arvosanojen korottaminen (A 603/2005, 12 ) Opiskelijalle,

Lisätiedot

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi. Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere

Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi. Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere Hallituksen esityksen tavoitteena on edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenneturvallisuutta,

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 11.11.2009 Osaamisen tunnistaminen selvitetään ennen kyseisten opintojen alkamista, mitä ja millaista osaamista opiskelijalla

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

09.01.2012. Säännös Päätös Ratkaisuvalta Delegointi/ vastuuviranomainen 9 1 koulutuksen järjestämisluvan hakeminen. koulutuksen.

09.01.2012. Säännös Päätös Ratkaisuvalta Delegointi/ vastuuviranomainen 9 1 koulutuksen järjestämisluvan hakeminen. koulutuksen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 09.01.2012 LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISTEN VIRANOMAISTEHTÄVIEN RATKAISUVALLAN DELEGOINNIT Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 ja sen muutokset Säännös Päätös Ratkaisuvalta

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Laatu ratkaisee Tukimateriaalia Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työpajan Laatu ratkaisee tukimateriaalia Osaamisperusteiset tutkinnon perusteet ja koulutukset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi

Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA

AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot