OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA"

Transkriptio

1 1 OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Hyväksytty SSKKY johtoryhmässä

2 2 TAKUULLA PARHAITA TEKIJÖITÄ

3 3 SISÄLLYS OSA I KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TAUSTALINJAUKSET 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSALLINEN VIITEKEHYS KOULUTUSPOLIITTISET LINJAUKSET KOULUTUSTAKUU OSANA YHTEISKUNTATAKUUTA OPISKELIJAKSI OTTAMINEN TERVEYDENTILA JA TOIMINTAKYKY SEKÄ MUUT OPINTOJEN EDELLYTYKSET RIKOSTAUSTAOTE SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKINNOISSA OPISKELUOIKEUDEN PERUUTTAMINEN JA PALAUTTAMINEN SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT VALTUUDET Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Oppisopimuskoulutus Näyttötutkintoperusteinen koulutus Työvoimakoulutus Tutkintoon johtamaton koulutus Aikuisopiston järjestämä henkilöstökoulutus ja työelämäpalvelut SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ LAATUJÄRJESTELMÄ YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ RISKIENHALLINTA TOIMINTAJÄRJESTELMÄN JATKUVA ARVIOINTI JA PARANTAMINEN PEDAGOGINEN TOIMINTA OPPIMISTA JA OSAAMISTA OHJAAVAT KÄSITYKSET OPETTAJA PEDAGOGIIKAN TOTEUTTAJANA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISYMPÄRISTÖT OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA OPPIMISYMPÄRISTÖJEN PEDAGOGIIKKA TYÖTURVALLISUUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT YHTEISTYÖ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN JA SIDOSRYHMIEN KANSSA MAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ PAIKALLINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 37

4 4 OSA II AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 10 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA LAADINTAPERIAATTEET TUTKINNON OSAN SUORITTAMINEN JA OPINTOJEN TÄYDENTÄMINEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN PERIAATTEET ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN OPINTOJEN TARJONTA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN JA TYÖELÄMÄN KANSSA OPINTO-OHJAUS JA OPISKELUHUOLTO OPINTO-OHJAUS OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuollon järjestäminen Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö AMMATILLINEN ERITYISOPETUS MAAHANMUUTTAJAOPISKELIJOIDEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS TYÖSSÄOPPIMINEN OPISKELIJAN ARVIOINTI ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT ARVOSANASTA PÄÄTTÄMINEN ARVIOINNIN UUSIMINEN JA ARVOSANAN KOROTTAMINEN ARVIOINNIN OIKAISEMINEN ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA ARVIOINTIAINEISTON SÄILYTTÄMINEN TODISTUKSET Tutkintotodistus Päättötodistus Näyttötodistus Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite Todistus suoritetuista opinnoista Erotodistus... 54

5 5 OSA III AIKUISKOULUTUS JA NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINTA 18 NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄ SÄÄDÖSPERUSTA NÄYTTÖTUTKINNOT JA NIIDEN RAKENNE TUTKINTOTOIMIKUNNAT JA JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMINEN SALON SEUDUN AIKUISOPISTOSSA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIN KUVAUS JA KESKEISET PERIAATTEET HAKEVASTA HAKEUTUMISEEN Ohjaustarpeiden selvittäminen Johtopäätösten tekeminen TUTKINNON SUORITTAMINEN Ammattitaidon osoittaminen tutkintotilaisuuksissa Tutkintosuoritusten arviointi Tutkintotodistus TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN Valmistava koulutus Oppimisen arviointi Valmistavan koulutuksen todistus Oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät Työssä oppiminen ja työturvallisuus OHJAUS- JA ERITYISOHJAUS TOIMIJAT NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSISSA Toimijoiden vastuualueet Toimijoiden osaamisen kehittäminen PEDAGOGISEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN AIKUISOPISTON TOIMINNANSUUNNITTELU VERTAISARVIOINTI KOULUTUKSEN TULOKSELLISUUS JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS OSALLISTAVA TOIMINTAPA PEDAGOGISESSA KEHITTÄMISESSÄ... 74

6 6 OSA I KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TAUSTALINJAUKSET 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSALLINEN VIITEKEHYS 1.1 Koulutuspoliittiset linjaukset Suomi on osana EU:n kasvustrategiaa sitoutunut kehittämään keskeisiä yhteiskunnan ja talouden osa-alueitaan siten, että suomalainen ja eurooppalainen kilpailukyky vahvistuu, kansalaisten hyvinvointi parantuu ja julkisen talouden kestävyys voidaan turvata. Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) ja ammatillisen koulutuksen alueellisessa kehittämissuunnitelmassa (AMKESU) esitetään koulutuksen keskeiset laadulliset, määrälliset ja rakenteelliset linjaukset. Salon seudun koulutuskuntayhtymä huomioi koulutuksen suunnittelussa niin kehittämissuunnitelmien kuin paikalliseen, alueelliseen, maakunnalliseen ja valtakunnalliseen ennakointitietoon perustuvat muutostarpeet. Varsinais-Suomen liiton yhteistyöryhmän koulutusvaliokunta toimii ammatillisen-, lukio-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen maakunnallisena yhteistoimintafoorumina. 1.2 Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta Hallitus toteuttaa yhteiskuntatakuun vuoden 2013 alusta lukien niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen edellyttää useita eri hallinnonalojen samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on valmistellut yhteiskuntatakuun toteuttamista. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Hallituksen tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä tehostetaan ammattiopiston ja aikuisopiston ohjauksen ja koulutuksen suunnittelun yhteistyötä, jotta koulutustakuu toteutuu osana yhteiskuntatakuuta. Ammatti- ja aikuisopiston yhteistyö mahdollistaa tehokkaan koulutuksen toteuttamisen suunnittelun.

7 7 2 OPISKELIJAKSI OTTAMINEN Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita on uudistettu siten, että perusasteen päättäneet, ylioppilaat ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat valitaan yhteishaussa. Uudistetut opiskelijaksi ottamisen perusteet otettiin käyttöön vuonna 2013 yhdessä uudistetun sähköisen hakujärjestelmän kanssa. Vuonna 2014 sähköinen hakujärjestelmä laajenee aikuiskoulutukseen. Oppilaitosta ja koulutusalaa vaihtavilla on mahdollisuus hakea erillishaussa. Aiemmin tutkinnon suorittaneet ohjataan aikuisille soveltuviin koulutusmuotoihin kuten näyttötutkintokoulutukseen. SORA säädökset ja määräykset käsittelevät opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja. Niiden tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta eli edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisen turvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Säädökset ja määräykset koskevat ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista perustutkintoa sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvien todistusten pyytäminen, rikostaustaotteen pyytäminen sekä opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen koskevat ns. SORA -tutkintoja. Huumausainetestaukseen liittyvät säädökset ja suurin osa kurinpitoon liittyvistä asioista koskevat kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja. 2.1 Terveydentila ja toimintakyky sekä muut opintojen edellytykset Terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvät määräykset koskevat ns. SORA tutkintoja. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä ko. tutkintoja ovat: - logistiikan perustutkinto (kuljetuspalvelu) - yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto - sosiaali- ja terveysalan perustutkinto - rakennusalan perustutkinto (maanrakennuskoneenkuljetus) - maarakennusalan ammattitutkinto - linja-autonkuljettajan ammattitutkinto - perhepäivähoitajan ammattitutkinto - kehitysvamma-alan ammattitutkinto - koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Henkilökohtaistamisessa tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa huomioidaan opiskelijan terveydentila, toimintakyky, yksilölliset voimavarat, mahdollisen erityistuen tai apuvälineiden tarve. Opintojen ohjauksen ja opiskelijahuollon keinoin autetaan opiskelijaa opiskelun esteiden poistamisessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa SORA tutkintoihin tuleva opiskelija toimittaa opiskelijaterveydenhuoltoon terveydenhoitajalle pyydetyn terveydentilaa

8 koskevan lääkärintodistuksen ennen koulutuksen alkua tai välittömästi sen alettua. Aikuiskoulutuksessa lähihoitajaopiskelijat toimittavat terveydentilaa koskevan lääkärintodistuksen terveydenhoitajalle ja kuljetusalan koulutuksessa kouluttajalle. Muissa sora-tutkinnoissa lääkärintodistus pyydetään tarvittaessa. Tarkemmat terveyden ja toimintakykyyn liittyvät määräykset löytyvät koulutusalakohtaisista opetussuunnitelmista ja aikuiskoulutuksessa haku- ja valintakriteereissä. Terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvistä määräyksistä tiedotetaan koulutuskuntayhtymän www-sivuilla ja opiskeluoppaassa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa SORA- säädöksistä ja määräyksistä kerrotaan 9-luokkalaisille ja heidän huoltajille infotilaisuuksissa sekä opintojen alettua kotiväenilloissa ja opiskelijoille ryhmänohjauksen yhteydessä. Aikuiskoulutuksessa hakijalle tiedotetaan SORA- säädöksistä ja määräyksistä valintatilaisuuden kutsun yhteydessä. Huumausainetestit Järjestyssäännöt kieltävät päihteiden ja huumeiden hallussapidon, käyttämisen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintymisen oppilaitoksen alueella sekä opiskeluun liittyvissä tilanteissa. Järjestyssääntöön on lisätty huumausainetestejä koskeva ohje: Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssä oppimisessa tai opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Laki ammatillisesta koulutuksesta 951/2011, 34a. Salon seudun koulutuskuntayhtymä voi velvoittaa opiskelijan (koskee kaikkia tutkintoja) esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Testauksesta ei aiheudu kustannuksia opiskelijalle. (Kuvio 1 Huumausainetestauksen prosessikuvaus) 8

9 9 Kuvio 1 Huumausainetestauksen prosessikuvaus 2.2 Rikostaustaote sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa Rikostaustaotteen esittämistä edellytetään sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon sekä koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen, perhepäivähoitajan ja kehitysvamma-alan ammattitutkintojen opiskelijoilta. Opiskelija pyytää itse rikostaustaotteen Oikeusrekisterikeskuksesta. Sen avulla opiskelija todistaa, ettei hänellä ole estettä toimia opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa silloin, kun tehtäviin kuuluu olennaisesti työskentelyä alaikäisten kanssa. Hakuvaiheessa todistusta ei tarvita, mutta välittömästi opintojen alettua opettaja / kouluttaja ohjaa opiskelijoita rikostaustaotteen hankkimiseen. Oppisopimusopiskelijoilta rikostaustaotetta ei pyydetä vaan ohjataan työnantajaa pyytämään sitä. Rikostaustaotteen tarkistaa henkilö joka valmistelee opiskeluoikeuden peruuttamisen tai päättää siitä. Tarkistuksesta tehdään merkintä Primus opiskelijahallintojärjestelmään. Rikostaustaote on maksuton opiskelijalle. 2.3 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen Koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos hakija on antanut hakuvaiheessa virheellisiä tietoja esimerkiksi pohjakoulutuksestaan tai arvosanoistaan. Lisäksi opiskeluoikeuden voi peruuttaa SORA -tutkinnoissa, jos

10 1) opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa 2) on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen 3) opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen terveyteen liittyvän tiedon, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi 4) opiskelija on tuomittu rangaistukseen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, seksuaalirikoksesta, törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuneesta rikoksesta tai vähäistä vakavammasta huumausainerikoksesta ja opintoihin tai työssäoppimiseen liittyy alaikäisen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Opiskeluoikeuden peruuttamisprosessissa kuullaan aina opiskelijaa ja alaikäisen opiskelijan huoltajaa. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista mietitään moniammatillisena yhteistyönä opiskelijan kanssa tukitoimien käyttöä. Mikäli tukitoimienkaan avulla opiskelija ei voi jatkaa ko. tutkinnossa, ohjauskeskustelussa kartoitetaan mahdollisuudet muihin tutkintoihin. (Kuvio 2 Opiskeluoikeuden peruuttamisprosessi) 10 Kuvio 2 Opiskeluoikeuden peruuttamisprosessi Opiskeluoikeuden palauttamista on mahdollista hakea vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella monijäseniseltä toimielimeltä. Ennen palauttamispäätöstä hakijan tulee osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamiseen johtanutta syytä enää ole. Hakija liittää hakemukseensa terveydentilaansa koskevat lausunnot. Palauttamisen hakemiselle ei ole määräaikaa. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta päättää erikseen nimetty monijäseninen toimielin

11 11 eli näyttöjaosto, jossa on koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi perustettiin kansallinen opiskelijoiden oikeusturvalautakunta. Sen tehtävänä on käsitellä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevat muutoksenhakuasiat. Opiskelijaksi ottamistiedon muutoksesta tehdään ilmoitus Opintopolkurekisteriin. 3 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ 3.1 Ammatillisen koulutuksen tehtävät ja tavoitteet Koulutusjärjestelmässä ammatilliseen koulutukseen kuuluvat ammatillinen peruskoulutus sekä ammatillinen lisäkoulutus. Ammatillinen koulutus on tarkoitettu sekä työelämään siirtyville nuorille että työelämässä oleville tai työttömille aikuisille. Aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin kuin nuoret. Heillä on myös mahdollisuus osallistua ammatilliseen lisäkoulutukseen. Ammatillisen koulutuksen yleisenä tehtävänä on kohottaa ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeista, edistää työllisyyttä, pidentää työuria, jotta tuottavuus paranisi. Tavoitteena on myös elinikäisen oppimisen tukeminen ja monikulttuurisuuden vahvistuminen. Ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaminen antaa kelpoisuuden ammattikorkeakoulu- sekä korkeakouluopintoihin. (Kuvio 3 Suomen koulutusjärjestelmä)

12 12 Kuvio 3 Suomen koulutusjärjestelmä 3.2 Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salon seudun koulutuskuntayhtymän jäseniä ovat lähialueen kunnat Kemiönsaari, Koski, Paimio, Salo, Sauvo ja Somero. Kuntayhtymän päätöksenteko perustuu perussopimukseen, joka on jäsenkuntien yhteinen sopimus kuntayhtymän perustamisesta. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto, johon valitaan 20 valtuutettua - Salosta 9, Paimiosta 3 sekä Kemiönsaaresta, Koskelta, Sauvosta ja Somerolta 2. Kuntayhtymän hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Valtuuston toiminta säädetään valtuuston työjärjestyksessä ja hallituksen viranhaltijoiden toimivalta on säädetty valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä. Valtuusto on asettanut tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Salon seudun koulutuskuntayhty-

13 13 män sisäisestä ja ulkoisesta tarkastuksesta säädetään tarkemmin tarkastussäännössä. Koulutuskuntayhtymässä toimii koulutusalakohtaisia jaostoja, joihin kuntayhtymän johtaja kutsuu jäsenet. Kuntayhtymän johtaja muodostaa jaostojen puheenjohtajista ja koulutuskuntayhtymän johtoryhmästä neuvottelukunnan. Jaostojen ja neuvottelukunnan tehtävänä on edistää koulutuksen työelämälähtöisyyttä, arvioida ja antaa lausuntoja alakohtaisesta koulutustarpeesta, antaa pyydettäessä lausuntoja alakohtaisista opetussuunnitelmista, investointisuunnitelmista, näyttöperusteisen koulutuksen näyttöjen järjestämissuunnitelmista, ammatillisen perustutkinnon näyttösuunnitelmista ja muista koulutuksen kehittämiseen liittyvistä olennaisista asioista. Kuntayhtymän johtoryhmän jäsenet osallistuvat jaostojen kokouksiin. Jaostojen ja neuvottelukunnan toiminta määritellään toimintaohjeessa. Ammattiopiston ammattiosaamisen näyttöjen toimielimenä on näyttöjaosto. Näyttöjaoston tehtävänä on hyväksyä koulutusalojen näyttösuunnitelma ja huolehtia ammattiosaamisen näyttöjen laadunvarmistuksesta. Lisäksi kaikki arviointiin liittyvät kakkosvaiheen oikaisupyynnöt käsitellään näyttöjaostossa. Koulutuskuntayhtymän operatiivisesta johtamisesta vastaa kuntayhtymän johtaja yhdessä johtoryhmän kanssa. Johtoryhmään kuuluu hänen lisäkseen ammattiopiston ja aikuisopiston rehtorit, oppisopimuskeskuksen johtaja ja talousjohtaja. Tarvittaessa kutsutaan muita asiantuntijoita paikalle käsiteltävien asioiden esittelyä varten. Kuntayhtymän organisaatio muodostuu neljästä tulosalueesta (aikuisopisto, ammattiopisto, oppisopimuskeskus ja kuntayhtymän koulutuksen järjestäjäpalvelut). Oppilaitokset tuottavat opetuksen ja kuntayhtymän koulutuksen järjestäjäpalvelut vastaavat toiminnan muista palveluista. (Kuvio 4 Salon seudun koulutuskuntayhtymän organisaatio)

14 14 Kuvio 4 Salon seudun koulutuskuntayhtymän organisaatio Salon seudun ammatti- ja aikuisopistossa on koulutusaloista muodostetut kokonaisuudet / tiimit, joiden johdossa toimii koulutusjohtajat / tiiminvetäjät. Koulutusjohtajien / tiiminvetäjien lisäksi matriisissa on johtajat, jotka vastaavat pedagogisesta toiminnasta, opiskelijahuollosta sekä markkinoinnista ja viestinnästä sekä koulutuspalvelujen myynnistä. 3.3 Koulutuksen järjestämiseen liittyvät valtuudet Koulutuksen järjestämisluvissa määritellään Salon seudun koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät, koulutusalat, koulutuksen järjestämismuodot sekä erityiset koulutustehtävät. Kuntayhtymässä saa järjestää ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla: Kulttuuriala (pois lukien audiovisuaalinen viestintä, tanssiala, sirkusala, musiikkiala, kuvallinen ilmaisu) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala (pois lukien merenkulkuala, turvallisuusala, lentokoneen asennus, lennonjohto) Logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelun koulutusohjelmaan sisältyy kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutus. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (pois lukien lääkeala, hammastekniikka, liikunnanohjaus)

15 15 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Koulutus voidaan järjestää lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena ja työpaikalla työtehtävien yhteydessä tai oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuksen peruskoulutusta voidaan edellisten lisäksi järjestää kaikilla muillakin koulutusaloilla. Erityisenä koulutustehtävänä voidaan järjestää maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta sekä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta vammaisille (enintään 20 opiskelijaa). Kaikki erityisenä koulutuksena järjestettävät koulutuspaikat sisältyvät vuotuiseen kokonaisopiskelijamäärään. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvan mukaan Salon seudun koulutuskuntayhtymä voi järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena. Koulutusta voidaan tarjota kaikilla koulutusaloilla. Koulutuksen järjestäjä tarjoaa tekniikan ja liikenteen koulutusalaan kuuluvaa maarakennusalan koulutusta. Kuntayhtymällä on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Koulutuksen järjestäjällä on autokoululupa. Aikuisopiston järjestämä aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestettyä koulutusta. Se voi olla omaehtoista koulutusta työnantajan tarjoamaa henkilöstökoulutusta työvoimapoliittista koulutusta tai yhteishankintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa omaehtoisen koulutuksen, työ- ja elinkeinoministeriö työvoimakoulutuksen ja työnantajat (yritykset ja julkisyhteisöt) henkilöstökoulutuksen rahoituksesta. Ammattiopiston järjestämä ammatillinen peruskoulutus on yksikköhintarahoitteista koulutusta. Koulutuksen rahoituksesta vastaa Opetus ja kulttuuriministeriö. Oppisopimuskeskuksen järjestämä perus- ja lisäkoulutus on yksikköhintarahoitteista ja sen rahoituksesta vastaa Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Ammattiopisto tuottaa toisen asteen ammatillista peruskoulutusta opiskelijaasiakkailleen. Opiskelijoilla on valittavana 35 koulutusohjelmaa seuraavilta koulutusaloilta: auto, logistiikka, kone ja metalli, sähkö, kauneudenhoitoala, hotelli- ravintola- ja catering, rakennus, puuala, suunnitteluassistentit, LVI, käsi- ja taideteollisuus, liikatalous ja kauppa, tietojenkäsittely, sosiaali- ja terveys.

16 16 Opinnot on jaksotettu kokonaisuuksiksi, mikä mahdollistaa opiskelijoiden yksilöllisen opiskelun suunnittelun. Yhtenäinen jaksotus mahdollistaa opintojen valinnan toisesta ammatillisesta oppilaitoksesta tai lukiosta. Aikaisempi toisen asteen tutkinto, muut opinnot, työkokemus ja harrastuneisuus tunnistetaan ja tunnustetaan osaamiseksi opiskelijalle. Osaamisen tunnustamisen ansiosta opiskelija pystyy lyhentämään opiskeluaikaansa tai keventämään opintojaan. Opiskelija osoittaa oppimisensa kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa ammattiosaamisen näytöillä. Alueellista yhteistyötä toteutetaan lähiympäristön lukioiden ja muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Myös lukiolaiset voivat halutessaan valita eripituisia opintojaksoja ammattiopiston koulutusaloilta. Ammattiopiston koulutusalojen välinen yhteistyö lisää opiskelijoiden valintamahdollisuuksia henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tehtäessä Oppisopimuskoulutus Opiskelija voi suorittaa oppisopimuksella ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Lisäksi on mahdollista järjestää oppisopimusmuotoisesti ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia tutkinnon perusteita. Oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan Salon seudun oppisopimuskeskuksen kautta. Oppisopimus on määräaikainen ja perustuu työsuhteeseen opiskelijan ja työnantajan välillä. Oppisopimus voidaan solmia uuteen tai jo voimassaolevaan työsuhteeseen. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Myös yrittäjät voivat opiskella oppisopimuksella. Pääosa oppimisesta tapahtuu työpaikalla. Työnantaja nimeää opiskelijalle vastuunalaisen työpaikkakouluttajan. Työssä oppimista täydennetään tietopuolisella koulutuksella, joka sisältää lähiopinnot oppilaitoksessa, oppilaitoksen antamat etätehtävät sekä tutkinnon suorittamisen tai ammattiosaamisen näytöt henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Oppisopimuskoulutuksesta opiskelija saa oppisopimuksen osallistumistodistuksen, joka on yhdistelmä oppilaitoksen antamasta tietopuolisten opintojen arvioinnista ja oppisopimustyönantajan tekemästä arvioinnista, joka koskee työpaikalla tapahtunutta koulutusta Näyttötutkintoperusteinen koulutus Salon seudun aikuisopistossa tutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina. Salon seudun aikuisopistossa järjestetään perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Aikuisopistossa on tarjolla tutkintoon valmistavaa koulutusta useilla eri toimialoilla: asfaltti-, maa- ja vesirakennus, logistiikka ja kuljetus, kiinteistöpalvelu, talotekniikka ja talonrakennus, kone- ja metallitekniikka, johtaminen,

17 markkinointi ja myynti, taloushallinto, yrittäjävalmennus, matkailu- ja ravitsemisala, puhdistuspalvelu, opetus- ja kasvatustyö sekä sosiaali-, terveys ja hyvinvointiala. Näyttötutkintojärjestelmä on aikuisväestölle suunnattu joustava tapa osoittaa, uudistaa ja ylläpitää omaa ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä täysin uuteen ammattiin. Järjestelmässä oleellista on se, että osaamista on voitu kerryttää joko työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Osaamisen hankintamuoto ei ole siis esteenä ammatillisen osaamisen kansalliselle ja laadulliselle tunnustamiselle. Näyttötutkinnot on kehitetty erityisesti aikuisväestön sekä yritysten ja muiden työyhteisöjen kehitystarpeisiin. Tutkinnon osaamisvaatimukset perustuvat valtakunnallisiin tutkinnon perusteisiin. Näyttötutkinto suoritetaan aina osoittamalla tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito tutkintokohtaisen järjestämissuunnitelman ja henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman mukaisesti. Oppilaitos voi järjestää näyttötutkintoja vain tutkintotoimikunnan hyväksymän ja voimassa olevan tutkintokohtaisen järjestämissopimuksen perusteella. Näyttötutkinnot sijoittuvat osaksi Suomen koulutusjärjestelmää. Tutkinnoista ja niiden perusteista päättää Opetus- ja kulttuuriministeriö. Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon on laadittu tutkinnon perusteet, joissa määritellään tutkinnossa vaadittava ammattitaito, tutkinnon osat ja niistä muodostuvat osaamisalat, ammattitaidon osoittamistavat sekä tutkinnon arvioinnin yleiset perusteet (kohteet ja kriteerit). Näyttötutkintoperusteissa koulutuksessa opiskeluaika riippuu opiskelijan aikaisemmasta osaamisesta. Tutkinnon suorittaminen ja sen edellyttämä ammattitaidon hankkiminen suunnitellaan jokaiselle tutkinnon suorittajalle yksilöllisesti ja joustavasti. Opiskeluaika on kuitenkin maksimissaan kaksi vuotta. Koulutuksen alkaessa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtaistamissuunnitelma, johon kirjataan tutkinnon suorittamisen aikataulu ja valmistavan koulutuksen sisältö. Suunnitelma mahdollistaa yksilöllisen etenemisen opinnoissa ja henkilökohtaisen ohjauksen. Koulutusmuodot, oppimisympäristöt ja oppimisjärjestelyt ovat monipuolisia. Opiskelu voi tapahtua työssä (oppisopimuskoulutus), työn ohessa tai vapaa-ajalla Työvoimakoulutus Salon seudun aikuisopistossa järjestetään tutkintoon tai tutkinnon osiin valmistavaa ammatillista työvoimakoulutusta ELY -keskuksen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Työvoimakoulutusta järjestetään eri aloilla alueellisen työvoimatarpeen mukaisesti. Työvoimakoulutuksen kohderyhmänä ovat työttömät ja työttömyysuhanalaiset henkilöt ja koulutuksen tavoitteena on parantaa henkilön työllistymisvalmiuksia ja edesauttaa työllistymistä alalle. Kaikkiin koulutuksiin sisältyy työssä oppimista. Koulutuksen loppuvaiheessa laadittavassa jatkosuunnitelmassa voidaan yhtenä toimenpiteenä suunnitella tutkinnon tai tutkinnonosan suoritusta esimerkiksi oppisopimus- tai omaehtoisena koulutuksena. Aikuiskoulutus ja näyttötutkintotoiminta osan kohdat 19.2, koskevat myös ammatillista työvoimakoulutusta.

18 18 Salon seudun aikuisopistossa toteutetaan tutkintoon johtavien koulutusten lisäksi valmennuksia ja maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta. Valmennuksien tavoitteena on yleisten työelämävalmiuksien ja työhön pääsyn valmiuksien parantaminen sekä ratkaisujen löytäminen ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun. Valmennukset ovat työvoimakoulutusta. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on tukea maahanmuuttajan kotoutumista, suomen kielen taitoa ja yleisiä työelämävalmiuksia sekä löytää ratkaisuja työllistymiseen ja jatko-opintojen suunnitteluun. Koulutus on työvoimakoulutusta Tutkintoon johtamaton koulutus Ammatillisten perustutkintojen lisäksi ammattiopistossa on ammattiin valmentavaa koulutusta maahanmuuttajille (VALMA) ja koulutusalavaihtoehtoa vielä miettiville opiskelijoille (ammattistartti) sekä vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta (VALKU). Ammattistartti (20 40 ov) - ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammattistartti on tarkoitettu perusopetuksen päättäville nuorille, joilla ei ole vielä selkiytynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatillisista opinnoista suoriutumiseen. Opiskelu ammattistartissa sisältää ammattitaitoa täydentävien aineiden lisäksi käytännön toimintaa. Koulukokeilun ja työelämään tutustumisen avulla perehdytään eri koulutusaloihin ja ammatteihin. Halutessaan opiskelijat voivat korottaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja Salon aikuislukiossa. Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma yhdessä huoltajan kanssa. Tavoitteena on, että opiskelijat jatkavat ammattistartin jälkeen opiskelujaan ammatillisessa peruskoulutuksessa. VALMA (40 ov) - maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus VALMA on tarkoitettu maahanmuuttajille, joiden suomen kielen taito ei vielä riitä ammatillisista opinnoista selviytymiseen. Valmistavassa koulutuksessa opiskellaan suomen kielen lisäksi mm. matematiikkaa, yhteiskunta- ja kulttuuritietoutta sekä englantia. Opiskelu- ja tietoteknisten taitojen kehittymiseen kiinnitetään opintojen kuluessa erityistä huomiota. Koulutuksen aikana tutustutaan eri oppilaitoksiin ja ammatteihin. Koulukokeilut ja työssäoppimiseen valmentautuminen kuuluvat myös Valma-ryhmän ohjelmaan. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat siirtyvät jatko-opintoihin tai työelämään. VALKU (40 120ov) - vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus

19 Valku on tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityistukea ammatilliseen koulutukseen tai työhön sijoittumiseen sekä oman elämän hallintaan. Tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisimman hyvät valmiudet itsenäiseen elämään, koulutukseen tai työhön Aikuisopiston järjestämä henkilöstökoulutus ja työelämäpalvelut Salon seudun aikuisopisto tarjoaa ratkaisuja sekä henkilöasiakkaiden että työyhteisöjen kehittämiseen ja osaamisen kasvattamiseen. Aikuisopistolla on Opetushallituksen myöntämä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästatus, joka antaa perustan työelämän tarpeiden vastaamiseksi. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä on myös vuonna 2010 laadittu työelämäpalvelustrategia, jossa on määritelty Aikuisopiston toteuttavan työelämäpalvelua Salon seudulla. Strategiaan on kirjattu SSKKY:n työelämäpalvelut, joihin kuuluvat koulutuspalvelut, asiantuntija- ja kehittämispalvelut, työharjoittelu- ja rekrytointipalvelut sekä kokouspalvelut. Aikuisopistossa toteutetaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää asiakaslähtöisesti. Toimintatapana on kuunnella työyhteisöasiakasta ja keskustella osaamisen kehittämisen tarpeista. Keskustelun perusteella suunnitellaan asiakkaalle ratkaisuvaihtoehtoja ja kartoitetaan rahoitusmahdollisuudet. Aikuisopisto voi työelämäpalveluissaan käyttää mahdollisuuksien mukaan myös julkista rahoitusta, kuten ELY -keskuksen rahoittamaa yhteishankintakoulutusta. Kehittämistoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen arvioidaan palvelun vaikuttavuutta ja tehdään asiakkaan kanssa yhdessä jatkosuunnitelmat. Aikuisopisto tuottaa myös henkilöstö- ja täydennyskoulutusta. Nämä koulutuspalvelut ovat suunnattu niin työyhteisöasiakkaille kuin henkilöasiakkaillekin. Koulutustarjonta on koottu henkilöstö- ja täydennyskoulutuskalenteriin. Lyhytkoulutustarjontaan kuuluu muun muassa lakisääteisiä lupakoulutuksia, kuten työturvallisuuskorttikoulutus ja ensiapukoulutukset. Koulutuskalenterin koulutukset voidaan räätälöidä myös työyhteisökohtaisesti. 19

20 20 4 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ Kuvio 5 Salon seudun koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmä Toimintajärjestelmä kuvaa Salon seudun koulutuskuntayhtymän tapaa toimia. Toimintajärjestelmään kuuluu toimintaa ohjaavat ulkoiset elementit kuten lait asetukset ja normit ja sisäiset elementit kuten kuntayhtymän missio, visio, strategia ja arvot. Tietojärjestelmiä käytetään tehtävien toteuttamiseen tarvittavan tiedon hallitsemiseksi. Toimintajärjestelmän perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Strategiset tavoitteet on asetettu toiminnan kehittämisen painopiste-alueille ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Toimintajärjestelmä perustuu kansainvälisten normien (ISO 9001, ISO 14001, ISO ja OHSAS 18001) muodostamaan viitekehykseen. (Kuvio 5 Salon seudun koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmä) Toimintajärjestelmän tekee eläväksi siihen liittyvä henkilöstö, opiskelijat, asiakkaat ja muut sidosryhmät. Toiminnan laatu syntyy motivoituneen ja sitoutuneen henkilöstön toiminnasta. Henkilöstö on sitoutunut opiskelija-asiakkaiden osaamisen kehittämiseen työelämän tarpeisiin, etsien jatkuvasti parempia pedagogisia ratkaisuja. Tulosalueet suunnittelevat toimintansa SSKKY:n strategian pohjalta. Tämä tapahtuu vuosittain toiminnan suunnittelussa, joka dokumentoidaan ja jota seurataan.

21 Laatujärjestelmä Kansallisen koulutuksen kehittämissuunnitelman tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa siten, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä laatujärjestelmä on osa toimintajärjestelmää. Kuvio 6 Laatujärjestelmä Laatujärjestelmän keskeisenä elementtinä ovat kuvatut toimintamallit, prosessit ja mittarit. Toiminta on suunniteltu asiakkaiden vaatimusten pohjalta ja toiminnan tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Toiminnan tuotoksena ovat osaavat henkilöt, joilla on hyvät työelämän vaatimukset täyttävä osaaminen. Johto kohdistaa resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi sekä seuraa toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta. (Kuvio 6 Laatujärjestelmä) Missio Koulutuskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa osaamista työelämän tarpeisiin. Arvot Uusiutumiskyky Koulutuskuntayhtymälle uusiutumiskyky tarkoittaa jatkuvaa toiminnan parantamista. Toimintaympäristön muutosten analysoinnin ja asiakasodotusten selvittämisen avulla tulosalueet pystyvät suuntaamaan toimintansa oikein ja osaavat panostaa oikeanlaiseen henkilöstön osaamiseen ja kehittämiseen. Parantamisen tuloksena tulosalueiden toiminta ja henkilöstön kehittäminen saavuttavat koulutuskuntayhtymän strategiset tavoitteet. Tuloksellisuus Tuloksellisuus on koulutuskuntayhtymän vaikutusalueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisäämistä. Koulutuskuntayhtymä toimii taloudellisesti aiheutta-

22 matta kustannuksia jäsenkunnilleen. Tuloksellinen toiminta mahdollistaa asiakkaiden omien tavoitteiden saavuttamisen ja henkilöstön jatkuvan kehittämisen. Yksilöllisyys Koulutuskuntayhtymä arvostaa asiakkaitaan yksilöinä ja edistää sekä opiskelijoiden että yhteistyöorganisaatioiden kilpailukykyä asiantuntemuksensa avulla. Yhteistoiminnallinen työyhteisö antaa henkilöstölle mahdollisuudet oman osaamisen hyödyntämiseen. Erilaisuus hyväksytään ja se hyödynnetään. Vastuullisuus Koulutuskuntayhtymä toimii asiakkaiden odotusten mukaisesti ja pitää heille antamansa lupaukset. Asiakkaan tehtävä on omalla toiminnallaan edesauttaa tavoitteiden saavuttamista. Työnantaja luo mahdollisuudet henkilöstön ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja huolehtii kilpailukykyisestä palkkauksesta. Vastuullinen toiminta edellyttää avoimuutta, arvostusta ja yhteistoiminnallisuutta työyhteisöltä sekä aktiivista yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Visio Koulutuskuntayhtymän visiona on, että olemme oman alueemme vastuullinen, merkittävä ja asiakaslähtöinen työelämän kehittäjä Ympäristöjärjestelmä Ympäristöjärjestelmän lähtökohtana ovat ympäristöperiaatteet. Periaatteina ovat ympäristölainsäädäntö, viranomaisten vaatimukset sekä asiakkaiden ja sidosryhmien esittämät toiveet ja odotukset. Toimintaan liittyvät ympäristönäkökohdat ja niiden vaikutukset on tunnistettu. Merkittävimmille ympäristönäkökohdille on määritelty päämäärät ja tavoitteet sekä luotu mittaristo tavoitteiden seuraamiseen. Toiminta on ympäristövastuullista. Käyttöön otetaan uusia, energiaa säästäviä ratkaisuja, vältetään kertakäyttötuotteita, vähennetään paperin kulutusta ja kierrätetään materiaaleja. (Kuvio 7 Ympäristöjärjestelmä) Kestävä kehityksen edistäminen on osa kaikkia opintoja. Opiskelijoita ohjataan taloudelliseen ja ympäristöä säästävään ajattelutapaan ja materiaalin säästöön. Tavoitteena, että opiskelija Tuntee kestävän kehityksen periaatteet Motivoituu toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena Tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti Tunnistaa tavanomaiset alansa ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn Arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta.

23 23 Kuvio 7 Ympäristöjärjestelmä 4.3 Riskienhallinta Riskienhallinta perustuu riskienkartoitukseen, jonka perusteella analysoidaan kokonaisvaltaisesti erilaisten riskien toteutumisen todennäköisyys ja vaikutukset kuntayhtymän toimintaan. Riskien syiden poistamiseksi tai niiden vaikutusten minimoimiseksi ylläpidetään ja toteutetaan riskisuunnitelmaa. Riskien toteutumisen varalle on laadittu erillinen ohjeistus. 4.4 Toimintajärjestelmän jatkuva arviointi ja parantaminen Toimintajärjestelmää ja sen elementtejä arvioidaan ja parannetaan jatkuvasti. Järjestelmän arvioinnin välineenä käytetään sisäisiä auditointeja, itsearviointeja ja vertaisarviointeja. Auditoinnit ja arvioinnit toteutetaan vuosisuunnitelman mukaan. Auditoinneissa selvitetään toimitaanko sovittujen toimintatapojen mukaan ja kerätään kehittämisideoita. Auditointien tulosten perusteella pohditaan kehittämiskohteet, joiden toteutumista seurataan. Auditointien tulosten ja toimenpiteiden toteutumisen seuranta katselmoidaan vuosikellon mukaisesti johdon katselmuksessa.

24 24 5 PEDAGOGINEN TOIMINTA 5.1 Oppimista ja osaamista ohjaavat käsitykset Oppimiskäsitys on oletus siitä, mitä oppiminen ja opettaminen pitävät sisällään. Opetuksen ja koulutuksen taustalla on aina jokin oppimiskäsitys. Vallitsevaa oppimiskäsitystä kutsutaan konstruktivistiseksi. Konstruktivismissa on kyse tiedon uudelleen rakentamisesta aikaisempaa kokemus- ja tietopohjaa hyödyntäen. Opetuksessa ja oppimisessa korostetaan opiskelijan valmiuksia, omaa aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, omien kokemusten ja aikaisemmin opitun arviointia, uuden opitun tiedostamista ja ymmärtämistä ja oppimaan oppimista. Oppimisprosessissa on tärkeää tukea opiskelijan itseohjautuvuutta, vastuullista toimintaa, sisäistä yrittäjyyttä ja myönteistä elämänasennetta. Opiskelu antaa valmiuksia reflektoivaan itsensä ja oman työnsä kehittämiseen. Opiskelu on oppijakeskeistä ja pääroolissa on opiskelija ja hänen oppimistarpeensa. Opettaja ja kouluttaja toimivat oppimisprosessissa oppimisen ohjaajana. Oppiminen on monivaiheinen prosessi, josta muodostuu kunkin opiskelijan yksilöllinen polku. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä on kuvattu ohjauksen prosessi, joka tukee oppimista tarkoituksenmukaisella tavalla eri vaiheissa. Koulutuksen aikana oppiminen etenee erilaisten vaiheiden kautta johon vaikuttavat monet erilaiset tekijät mm. oppijan ikä ja erilaiset aikaisemmat oppimiskokemukset. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijoita eri vaiheissa yksilöllisesti. Keskeisenä tavoitteena on ammatinoppimisen lisäksi tukea opiskelutaitojen vahvistumista ja edesauttaa myönteisten oppimiskokemusten syntymistä. Opiskelija saa ohjausta oppimisprosessinsa eri vaiheissa hakeutumisvaiheesta opintojen päättövaiheeseen. Opintojen sujumisesta keskeisen vastuun kantaa ryhmänohjaaja/vastuukouluttaja. Ohjauksen eri vaiheessa eri toimijoiden roolit korostuvat mutta jokaisella henkilöstöön kuuluvalla on tärkeä rooli opiskelijoiden ohjauksessa. (Kuvio 8 Ammatillisen kasvun prosessi)

25 25 Kuvio 8 Ammatillisen kasvun prosessi Oppimisprosessi käynnistyy jo ennen koulutusta. Koulutustarpeen taustalla on erilaisia osin jäsentymättömiä mielikuvia erilaisista aloista ja ammateista. Yksilön tuntema koulutustarve saa hänet menemään omassa koulutusasiassaan eteenpäin ja tarkastelemaan omia kykyjään ja kiinnostuksen kohteitaan suhteessa omaan tietämykseensä erilaisista ammateista ja niiden vaatimuksista. Opiskelun ohjaus aloitetaan tiedottavalla markkinoinnilla ja yleisellä hakuneuvonnalla. Tietoa annetaan koulutuksen tavoitteista, hakuedellytyksistä, terveydentilavaatimuksista, valintamenettelystä ja opintotarjonnasta. Hakijalle pyritään antamaan kaikki tarvittava tieto, jotta hän pystyy tekemään valinnan hakeutumisestaan tiettyyn koulutukseen. Kun henkilö kiinnostuu kouluttautumisesta, hän lähtee selvittelemään ammattitaidon hankkimisvaihtoehtoja. Tällöin hän tarvitsee tietoa tutkinnon suorittamisvaihtoehdoista ja opiskelumahdollisuuksista. Henkilön koulutusmyönteisyyteen ja motivaatioon selvittää kouluttautumisvaihtoehtoja vaikuttavat hänen aikaisemmat oppimiskokemuksensa ja käsityksensä itsestään oppijana. Kun henkilö on löytänyt itselleen sopivan kouluttautumisvaihtoehdon, on tärkeää että hänellä on riittävästi pohjatietoa tehdäkseen tulevaisuuteen kantavan päätöksen. Yksilöllisen hakuneuvonnan aikana annetaan tietoa mm. hakulomakkeen täyttämisestä, ammatillisten ja lukio-opintojen yhdistämisestä ja joustavan haun käyttämisestä. Opinto-ohjaajat huolehtivat yksittäisistä koulutukseen tutustujista. Opiskelijavalintaan kuuluvat valintahaastattelun organisointi,

26 mahdollisten soveltuvuus- ja pääsykokeiden järjestäminen sekä päätöksen tekeminen koulutukseen valittavista. Opintojen alussa on tärkeää että opiskelija orientoituu opintoihin ja saa tietoa oppilaitoksesta, koulutuksen etenemisestä ja opintojen toteuttamisesta, opiskelijan vastuusta ja velvollisuuksista sekä tutustuu opiskelijaryhmään ja henkilöstöön. Opiskelija suunnittelee omia opintojaan ja saa ohjausta osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyen. Mikäli opiskelussa on vaikeuksia, on hyvä, että opiskelija tietää, millä tavalla ja keneltä hän voi pyytää tukea ja apua opintoihinsa. Ohjauksen ja erilaisten tukitoimien avulla oppijalla on mahdollisuus harjoitella tarkoituksenmukaisia opiskelu- ja toimintastrategioita Koulutuksen aikana on erityisen tärkeää, että opiskelija tiedostaa ja laajentaa käsitystään oppimisesta ja oppii samalla opiskelutaidot. Eri koulutusaloilla korostuvat erilaiset oppimisen taidot ja tärkeää on, että opiskelija tunnistaa itselleen parhaiten soveltuvat oppimistavat ja oppii tehokkaat opiskelustrategiat. Opiskelutaitojen oppimisessa yhtenä tavoiteltavimmista asioista on, että opiskelija tiedostaa, mitä hän kulloinkin opittavasta asiasta ymmärtää ja osaa tai ei ymmärrä ja osaa. Sitoutuminen koulutukseen edellyttää pitkäkestoista motivaatiota tutkinnon suorittamiseksi. Itsestä lähtevä oppimisen tavoite innostaa ja auttaa jaksamaan myös opiskeluprosessiin liittyvien vaikeuksien hetkellä. Opiskelun aloittamiseen liittyy usein myös epävarmuuden tunteita ja opiskelija joutuu ottamaan vastuun tehdyistä valinnoista. Tämä prosessi kasvattaa epävarmuuden sietokykyä ja lisää hallinnan tunnetta. Jotta opiskelija pystyy sitoutumaan opiskeluprosessiin, opiskelija tarvitsee selkeän käsityksen opintojen etenemisestä. Opiskelu sujuu tehokkaammin, kun opiskelija tuntee olonsa turvalliseksi ja kokee hallitsevansa opiskeluprosessiaan. Tärkeä osa opiskelua ja ammatillista kasvua on oman oppimisen ja ammattitaidon arviointi. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä opiskelija oppii hahmottamaan ammattitaidon olennaiset tekijät ja oppii arvioimaan omaa suoriutumistaan. Opintojen aikana opiskelijaa tuetaan ammatilliseen kasvuun ja ammatti-identiteetin omaksumiseen. Ammatti-identiteetin muodostumisen edellytyksiä ovat riittävät ammatissa tarvittavat tiedot ja taidot, motivaatio ja oman ammatin arvostus. Opiskelun aikana uusien asioiden omaksuminen aiheuttaa muutoksia paitsi tietorakenteissa myös motivaatioissa, uskomuksissa ja itsetunnossa. Usein opiskelija itse tunnistaa tärkeimmäksi oppimisprosessin vaiheekseen ammattitaidon oppimisen. Aktiivinen ammattitaitovaatimusten työstäminen johtaa syväsuuntautuneeseen oppimiseen ja sitä kautta kehittää myös työssä vaadittavaa oma-aloitteisuutta. Opiskelijoita tuetaan yksilöllisen tarpeen mukaan opintojen loppuunsaattamiseksi ja tutkinnon valmiiksi saamiseksi. Työelämä- ja uraohjaus on keskeinen osa opintoja, jotta opiskelija harjaantuu työpaikan hakemiseen ja pohtii erilaisia työllistymismahdollisuuksia ja ympäristöjä. Erityisesti opintojen loppuvaiheessa tuetaan työllistymistä ja ohjataan työnhakuvalmiuksien parantamisessa sekä erilaisten jatkokoulutusvaihtoehtojen löytämisessä. 26

27 Opettaja pedagogiikan toteuttajana Pedagogisen johtajuuden perustana on opiskelijoista huolehtiminen ja hyvien oppimisedellytysten luominen (Helakorpi 2006). Salon seudun koulutuskuntayhtymässä sekä aikuis- että ammattiopistossa pedagogisesta johtamisesta vastaa oma koulutusjohtaja. Pedagogisella johtamisella luodaan merkityksiä asioille ja teoille. Pedagoginen johtaminen on myös velvoittamista yhteisten asioiden hoitamisesta sovitusti. Missiomme eli perustehtävämme on tuottaa osaamista työelämän tarpeisiin. Opettaja toteuttaa perustehtävää vuorovaikutuksessa opiskelijoihin. Opettajan työ on arvojen ohjaamaa. Hän sitoutuu yhteisesti sovittuihin linjauksiin tavoitteena vision toteutuminen. Visiomme on määritelty seuraavasti: Olemme oman alueemme vastuullinen, merkittävä ja asiakaslähtöinen työelämän kehittäjä. Vastuullisena koulutuksen järjestäjänä osallistumme koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja ehkäisemme syrjäytymistä. Opettajalle tämä vastuullisuus näyttäytyy erilaisena opiskelijakirjona. Tämä huomioidaan opetuksessa muun muassa käyttämällä laajasti erilaisia opetusmenetelmiä. Asiakaslähtöisyys opettajan näkökulmasta tarkoittaa opiskelijan kohtaamista yksilönä. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma edistämään opiskelijan ammatillisten tavoitteiden saavuttamista. Merkittävyys näyttäytyy opettajalle yhteistyönä työelämän kanssa. Opettaja kehittää opetustaan palvelemaan työelämän tarpeita. Opettaja edistää tuloksellisuutta, kun opiskelijoiden osaaminen karttuu ja he valmistuvat ammattitaitoisina työelämään tai jatko-opintoihin. Pedagoginen johtajuus opettajalla on mahdollistamista, rajaamista, suuntaamista ja valintoja. Opettaja pedagogisen johtajuuden todentajana tukee opiskelijaa kokonaisvaltaisesti ja tarkastelee opetusta, opiskelua ja oppimista monipuolisesti. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä opettajan osaamisesta huolehditaan henkilöstökoulutuksilla. Osaamistarpeita määritellään kehityskeskusteluissa strategiset linjaukset ja työelämän tarpeet huomioiden. Osaamista levitetään kuntayhtymässä tarjottavilla yhteisillä koulutustilaisuuksilla. 5.3 Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys syntyy yhteisön jäsenten keskinäisestä luottamuksesta, avoimesta kommunikaatiosta, vuorovaikutuksesta, osallistumisesta ja oppimisesta. Yhteisöllisyyden kehittymiseen tarvitaan siten ihmisten läsnäoloa, yhteistä aikaa ja paikkaa, yhteisiä rutiineja, pysyvyyttä, perinteitä ja kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista. Yhteisöllisyyden kehittymiseksi ovat yksilöiden tunteet tärkeässä asemassa. Yksilön täytyy voida tuntea, että hän kuuluu yhteisöön, hänen tulee voida tuntea itsensä tarpeelliseksi, hyväksytyksi ja arvokkaaksi. Tunne yhteisöön kuulumisesta edellyttää toimintakulttuuria, joka suosii vuorovaikutteisuutta ja yhteisiä neuvotteluja, sallii erilaisuuden ja tunnustaa erilaisen asiantuntemuksen merkityksen, ei vain puheissa, vaan myös käytännön toiminnassa.

28 Salon seudun ammattiopistossa ja aikuisopistossa on yhteisöllisyyden vahvistamiseksi tarkoitettuja toimintamuotoja. Aloittavien opiskelijaryhmien ryhmäytymiseen kiinnitetään erityistä huomiota osana orientoitumista. Ammattiopistossa on tuutor- ja oppilaskuntatoimintaa, erilaisia juhlia ja tapahtumia henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa muun muassa liikuntapäivä, teatteriesitykset, jumpat. Aikuisopistossa vietetään vuosittain aikuisopiskelijapäivää, jolloin valitaan vuoden aikuisopiskelija ja koulutusmyönteisin työyhteisö. Oppilaitoksen eri tilojen viihtyisyys ja estetiikka on pyritty luomaan sellaiseksi, että se vahvistaa yhteisöllisyyttä. Käytäville on ripustettu taidetta, auloissa on sohvaryhmiä, kasveja ja tiloja peruskorjataan tarvittaessa OPPIMISYMPÄRISTÖT OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 6.1 Oppimisympäristöjen pedagogiikka Oppimisympäristöillä tarkoitetaan yleisesti erilaisten paikkojen, tilojen, yhteisöjen, teknisten ratkaisujen, välineiden tai toimintatapojen yhdistelmää, joka tukee oppimista. Oleellista on, että oppimisympäristön hyödyntäminen opetuksessa ja ohjauksessa on didaktisesti ja pedagogisesti suunniteltu ja oppimisympäristöt tukevat innovatiivisten opetus- ja opiskelukäytäntöjen kehittymistä. Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjenkehittämisessä korostuvat työelämäyhteistyö, opiskelijalähtöisyys, oppimisen monikanavainen tuki ja ohjaus sekä oppilaitosten toimintakulttuurin uudistaminen. Tieto- ja viestintäteknologian laaja-alainen hyödyntäminen oppimisen edistäjänä ja työelämäyhteistyössä on keskeinen osa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistä. Tutkintojen perusteiden linjaukset luovat pohjan erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämiselle. Oppimisympäristöjen tulisi tukea ja edistää oppimista ja oppimisympäristöjen kehittämisen tulisi vaikuttaa myönteisesti oppimistuloksiin. Oppimisympäristöajattelun tavoitteena on monipuolistaa ja kehittää opetukseen ja oppimiseen liittyvää menettelyjen, toimintamallien ja työtapojen kokonaisuutta, joka tukee entistä paremmin oppilaitoksissa sekä niiden ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. Ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena on ollut luoda oppimisympäristöjä, joissa hankitaan työelämän tarvitsemaa ammatillista osaamista ja edistetään tavoitteiltaan, motivaatioltaan, oppimisvalmiuksiltaan ja kulttuuritaustaltaan erilaisten opiskelijoiden oppimista. Oppimisympäristöillä pyritään tukemaan tutkintojen perusteiden tavoitteiden ja

29 sisältöjen toteutumista. Valtakunnallisten linjausten mukaan tavoitteena on erityisesti monipuolistaa opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä, tukea ja ohjata oppimisprosesseja sekä simuloida työelämän toimintaympäristöjä. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä voidaan tarjota mahdollisuus joustavampiin ja yksilöllisempiin opintoihin sekä kehittää opetuksen ja ohjauksen laatua. Jatkossa parannetaan koulujen tietoyhteiskuntavalmiuksia sekä koulutuksen sähköisen infrastruktuurin yhteensopivuutta ja digitaalisen oppimisympäristöjen hyödyntämistä. (Koramo, Marika (toim.) Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä kehittämässä. OPH.) Salon seudun koulutuskuntayhtymällä on ajanmukaiset ja monipuoliset oppimisympäristöt, jotka tukevat eri opiskelumuodoilla tapahtuvaa oppimista. Tiloissa on perinteisten luokkatilojen lisäksi monitoimiluokkia, helposti toiminnan mukaan muunneltavia tiloja, työsaleja, pienryhmätyöskentelyyn ja ohjaukseen soveltuvia tiloja. Oppimisympäristöissä pyritään työelämävastaavuuteen. Tiloja uudistetaan ja uutta rakennetaan koulutuskuntayhtymän strategian mukaan. Tavoitteena on erikoisluokkien ja ajanmukaisten tilojen mahdollisimman korkea käyttöaste ja monipuolinen hyödyntäminen. Perinteisen verkko-oppimisalustan hyödyntäminen opetuksessa on jo monen opettajan arkea. Oppimisalustan rinnalle on otettu käyttöön sosiaalinen media, joka mahdollistaa uuden pedagogisen ajattelun ja entistä avoimemman ja yhteisöllisemmän toimintakulttuurin rakentumisen. Opiskelijat hyödyntävät materiaalin lainaamiseen Salon kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteen kirjastoja. Hyvoninkadulla ja Venemestarinkadulla on omat käsikirjastot, joita kaikki koulutusalat voivat hyödyntää. Tiedonhakua varten opiskelijoiden ryhmätyötiloihin ja käsikirjastoon on sijoitettu tietokoneita. Lisäksi osalla aloista on kannettavia tietokoneita ja IPadeja tuntikäyttöä varten. Datanomiopiskelijoille on oppilaitoksen puolesta hankittu henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet opiskeluajaksi Työturvallisuus Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ympäristön oppilaitoksessa ja työpaikoilla. Koulutuksen järjestäjä vastaa työturvallisuuslainsäädännön sekä muun turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön mukaisesti toiminnasta. Oppimisympäristön on kaikissa olosuhteissa oltava turvallinen.

30 30 Kuvio 9 Koulutuksen järjestämismuoto ja pääasiallisesti painottuva toimintaympäristö ja työturvallisuus Työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä eli koulutuksen järjestäjien omissa työympäristöissä, työssäoppimispaikoilla, näyttöpaikoilla ja tutkintotilaisuuksissa sekä muissa mahdollisissa työympäristöissä. Koulutuksen järjestäjää koskevat työturvallisuuslain työnantajaa koskevat vastuut ja velvoitteet, kun opiskelijat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Koulutuksen järjestäjällä on käytössä turvallisuuteen liittyvät toimintamallit, joilla turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset suojaimet ja varusteet sekä oikeat toimintatavat oppimiseen mahdollistetaan sen erilaisissa oppimisympäristöissä. Tavoitteena on ehkäistä ja minimoida vaarojen, tapaturmien ja terveysongelmien esiintyminen. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskellaan koulutuksen järjestäjän työympäristöissä, joita voivat olla mm. luokat, työsalit, laboratoriot, opetuskeittiöt ja harjoitustyömaat. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista, jonka aikana opiskelija hankkii osan tutkinnon perusteiden edellyttämästä ammattitaidosta, ja ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytössä työtä tehden. Koulutuksen järjestäjä vastaa työssäoppimisen järjestämisestä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työpaikkaan, ellei siitä ole erikseen sovittu tai kyseessä on oppisopimuskoulutus. Työssäoppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa (738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset sitovat koulutuksen järjestäjää, työssäoppimispaikkaa ja opiskelijaa samalla tavoin kuin vuokratyösuhteessa. Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon perusteiden edellyttämää ammattitaitoa voidaan hankkia tai täydentää koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä tai työpaikalla järjestettävässä valmistavassa koulutuksessa, josta tutkinnon suorittaja, työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän edustaja yhdessä laati-

31 31 vat suunnitelman. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu pääosin työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus) (L 630/1998, 17 ). Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998, 6 ) mukaan koulutuksen järjestäjä päättää, järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen erottaa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta työsuhdeperusteisuus ja vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 18 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). Koulutuksen järjestäjällä on selkeä johtoja valvontavastuu oppisopimuskoulutuksen koko prosessista. Työpaikoilla (työssäoppimis-, näyttötyöpaikka tai tutkintopaikka) työnantaja vastaa työntekijöiden ja opiskelijoiden työturvallisuudesta riippumatta mahdollisen työsuhteen laadusta ja kestosta. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa taikka virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työnantajaan. (Kuvio 9 Koulutuksen järjestämismuoto ja pääasiallisesti painottuva toimintaympäristö ja työturvallisuus) Kuvio 10 Oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta (Taivassalo- Salkosuo 2012)

32 32 Kuvio 11 Työturvallisuusvastuut ammattikoulutuksessa (mukaellen Tappura 2011) Koulutuksen järjestäjä vastaa työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä työnantajan ominaisuudessa opiskelijan toimiessa koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä. (omat rakennushankkeet ja työmaat, työsalit jne. ) Vastaavasti opiskelijan on tällöin noudatettava työntekijää koskevia velvoitteita ja hän on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. (Työturvallisuuslaki 738/2002, laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998.) Työturvallisuuslakia sovelletaan 4 :n mukaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä myös silloin kun opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjä ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 16 ) mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998, 5 ) mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on riittävästi ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja opiskelijan työssäoppimisopimukseen kirjataan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla/tutkinnon suorittajalla on riittävät edellytykset tehdä

OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA 1 OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Hyväksytty SSKKY hallituksessa 16.2.2016, 29 2 TAKUULLA PARHAITA TEKIJÖITÄ 3 SISÄLLYS OSA I KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TAUSTALINJAUKSET 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSALLINEN

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi. Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere

Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi. Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere Hallituksen esityksen tavoitteena on edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenneturvallisuutta,

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

VST. Osaamisen ja sivistyksen asialla

VST.  Osaamisen ja sivistyksen asialla VST www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Näyttötutkinnot Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja Työkokemuksella, opinnoissa tai muun toiminnan kautta hankittu osaaminen osoitetaan

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Hallitus 3.5.2015 64 1 1 Järjestyssäännön tarkoitus Järjestyssääntö luo edellytykset opiskelun kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Helsinki 19.3.2015 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella

Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella Ammatillinen perustutkinto oppisopimuskoulutuksella Tuija Laukkanen 14.11.2013 19.11.2013 1 Oppisopimuskoulutuksen lähtökohdat koulutuksen järjestäjä, jolla on OKM:n myöntämä ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

maiju.tuominen@minedu.fi

maiju.tuominen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain, yliopistolain sekä rikosrekisterilain 6 :n muuttaminen Uusien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA

OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA 2011 Arviointiasteikon muutos - miksi? asteikko T1, T2, H3, H4, K5 -> T1, H2,K3 ammattiosaamisen näyttöjen myötä opiskelijan osaamisen arviointi

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista syksyllä 2011 (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot