YTM-ASETUKSEN (352/2009) MUKAINEN RISKIENHALLINTA RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ ASETUKSEN SOVELTAMINEN LIIKENNEVIRASTON RAUTATIETOIMINNOISSA

Transkriptio

1 YTM-ASETUKSEN (352/2009) MUKAINEN RISKIENHALLINTA RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ ASETUKSEN SOVELTAMINEN LIIKENNEVIRASTON RAUTATIETOIMINNOISSA

2 YTM-ASETUS Komission asetus (EY) 352/2009 Riskienhallintaa koskeva yhteinen turvallisuusmenetelmä (YTM, engl. CSM) Yhteisiä turvallisuusmenetelmiä on muitakin (esim. valvontaa koskeva YTM) ja ne voivat asettaa velvoitteita eri tahoille Edellyttää riskienhallintaa merkittävissä muutoksissa, joilla voi olla vaikutusta rautatiejärjestelmän turvallisuuteen

3 ASETUKSEN VOIMAANTULO Asetus astui voimaan Koskee ensimmäisessä vaiheessa ( ) muutoksia, jotka edellyttävät rakenteellisen osajärjestelmän käyttöönottolupaa Toisessa vaiheessa ( ) ulottuu koskemaan kaikkia merkittäviä (teknisiä, toiminnallisia ja organisatorisia) muutoksia

4 ASETUKSEN TAVOITTEET Säilyttää rautateiden turvallisuustaso (ja tarpeen/mahdollisuuksien mukaan parantaa sitä) Yhtenäistää riskienhallintaa eurooppalaisessa rautatiejärjestelmässä Lisätä tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä

5 KESKEISIÄ ROOLEJA Ehdottaja Rataverkon haltija tai rautatieyritys Hankintayksikkö tai valmistaja ( NoBo:n EY-tarkastusmenettelyn tapauksessa) Kalustoyksikön käyttöönottoluvan hakija Asiantuntija Kokemus + tiedot + taidot = pätevyys Riippumaton arviointilaitos (ISA) Tekee puolueettoman arvioinnin YTM-asetuksen mukaisen riskienhallintaprosessin noudattamisesta On Trafin nimeämä

6 LIIKENNEVIRASTON YTM-OHJE Tavoitteena poimia asetuksesta olennaiset vaatimukset sekä tunnistaa YTM-prosessin keskeiset vaiheet Ohje kuvaa prosessin etenemisen em. vaiheiden avulla Ohje on osa Liikenneviraston riskienhallinnan kokonaisuutta, muita ohjeita esim. Riskienhallinta radan suunnittelussa (10/2010) ja Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista (38/2008)

7 RISKIENHALLINTAPROSESSI JA ASETUKSEN KESKEISET OSAT

8 JÄRJESTELMÄN ALUSTAVA MÄÄRITTELY Järjestelmän alustava määrittely Auttaa ehdottajaa päättämään onko muutos merkittävä vai ei Kertoo, mitä ollaan muuttamassa ja missä laajuudessa Kuvaus tarkasteltavasta kohteesta, sen rajoista ja vaikutuspiiristä Pohjana esim. hankesuunnitelman kuvaus

9 MUUTOKSEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI

10 MUUTOKSEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI 1/2 Muutoksen merkittävyyden arviointi perustuu asiantuntijaarvioon Arviointi apukysymysten perusteella Arvioinnin tekemiseen laadittu lomake (YTM-ohjeen liite) Merkittävä muutos -> sovelletaan YTM:ää Ei merkittävä -> ei YTM:ää (riskit silti hallittava)

11 MUUTOKSEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI 2/2 Vian vaikutus: Uskottavasti esitetty pahin mahdollinen tilanne arvioitavana olevan järjestelmän pettäessä (ottaen huomioon järjestelmän ulkopuoliset turvaesteet) Uutuusaste: Muutokseen liittyvä innovatiivisuus, sekä ehdottajan että koko rautatiesektorin kannalta Monimutkaisuus Seurattavuus: Kyky seurata muutosta koko järjestelmän elinkaaren ajan ja puuttua ongelmiin ajoissa Perumismahdollisuus: Kyky palata järjestelmään sellaisena kuin se oli ennen muutosta Kumuloituvuus: Muutoksen merkittävyyden arviointi ottaen huomioon kaikki arvioitavana olevaan järjestelmään hiljattain tehdyt turvallisuuteen liittyvät muutokset, joita ei katsottu merkittäviksi.

12 MUUTOKSEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTILOMAKE

13 JÄRJESTELMÄN MÄÄRITTELY 1/2 Järjestelmän määrittelyssä kuvataan suunniteltu muutos mahdollisimman tarkasti. Jos alustava määrittely on tehty, päivitetään ja tarkennetaan sitä

14 JÄRJESTELMÄN MÄÄRITTELY 2/2 Järjestelmän määrittelyssä olisi otettava huomioon vähintään seuraavat seikat: hankkeen/muutoksen kuvauksen (järjestelmä ennen muutosta ja sen jälkeen), hankkeen järjestelmäympäristön ja rajat (fyysiset rajat sekä toiminnalliset rajapinnat, muut vuorovaikutuksessa olevat järjestelmät), hankkeen toteutukseen liittyvät toimijat vastuualueineen, vaikutukset muihin osapuoliin, nykyiset turvallisuustoimenpiteet sekä riskienarviointiin mahdollisesti liittyvät oletukset ja rajaukset Määrittelyä päivitetään tarvittaessa esim. suunnitelmien muuttuessa/tarkentuessa

15 VAAROJEN TUNNISTAMINEN

16 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Tunnistaminen asiantuntijoiden työryhmässä ( pätevän ja monipuolista kokemusta omaavan asiantuntijajoukon avulla ) Mukana riskienhallinnan asiantuntija Kaikki tunnistetut vaarat kirjataan vaararekisteriin (ja käsitellään yksitellen) Vaarojen alustava luokittelu: Yleisesti hyväksyttävät (Huom. Perustelu!) vaararekisteriin kirjaaminen riittää Muut käsittelyä jatketaan YTM:n mukaisesti

17 YLEISESTI HYVÄKSYTTÄVÄ RISKI Periaatteena on, että vaaroista aiheutuvat riskit voidaan luokitella yleisesti hyväksyttäviksi, jos riski on niin pieni, ettei ylimääräisten turvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen ole järkevää. Vaaran aiheuttamaa riskiä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä, jos a) vaaran esiintymistiheyden katsotaan olevan tarpeeksi alhainen (esimerkiksi harvinaisen fysikaalisen ilmiön takia) vaaran vakavuudesta riippumatta tai b) vaaran seurauksen vakavuuden katsotaan olevan tarpeeksi alhainen vaaran esiintymistiheydestä riippumatta. Käytännössä vain pienehkö osa tunnistetuista vaaroista liittynee yleisesti hyväksyttäviin riskeihin.

18 ESIMERKKEJÄ YLEISESTI HYVÄKSYTTÄVISTÄ RISKEISTÄ Tapaturman tai liikenneonnettomuuden mahdollisuus päivittäisellä työmatkalla? Eläinten pääsy radalle avoimen infrastruktuurin takia? Mahdollisuus pudota raiteille avoimelta matkustajalaiturilta?

19 RISKIANALYYSI JA RISKIN EVALUOINTI

20 RISKIANALYYSI JA RISKIN EVALUOINTI Riskien analysointi tapahtuu asiantuntijoiden työryhmässä (työpajoja tarpeen mukaan) Mukana riskienhallinnan asiantuntija Tavoitteena löytää turvallisuustoimenpiteet tunnistettujen riskien hallintaan Riskien hyväksyttävyyden määrittämiseen kolme tapaa: Käytännesäännöt (määräyksiä, standardeja, ohjeita jne.) Vertailujärjestelmät (aiemmat vastaavanlaiset muutokset) Täsmällinen arviointi (määrällinen tai laadullinen, esim. riskimatriisit) Jäännösriskitarkastelu tarvittaessa

21 VAAROJEN HALLINTA JA VAARAREKISTERI

22 VAAROJEN HALLINTA JA VAARAREKISTERI Tunnistetut vaarat kirjataan hankekohtaiseen vaararekisteriin Vaararekisterin avulla seurataan riskienhallintatoimenpiteiden toteuttamista Jokaisen tunnistetun vaaran osalta täytetään mm. Tiedot vaaran tunnistamisesta Tiedot vaaran hallintaan valitu(i)sta keino(i)sta Hallintaan tarvittavat turvallisuustoimenpiteet Toimenpiteistä vastaava(t) taho(t) ja toteutusaikataulu Seuranta, kuittaus toimenpiteiden suorittamisesta Laajassa hankkeessa Jokainen palveluntuottaja ylläpitää vaararekisteriä omalle vastuulleen kuuluvan hankkeen osan vaaratekijöistä Ehdottaja ylläpitää hankekohtaista rekisteriä keskeisistä vaaroista, ja vastaa kokonaisuudesta

23 VAARAREKISTERI HANKE YLLÄPITÄJÄ PVM VAARAREKISTERI RISKIN HYVÄKSYNNÄN PERIAATTEET VAARAN TUNNUS VAARAN ALKUPERÄ TUNNISTETTU VAARA VAARATILANNE JA SEURAUKSET JÄRJESTELMÄ JÄRJESTELMÄN OSA PERIAATE NYKYINEN VARAUTUMINEN RISKIN ESTIMOINTI Todennäköisyys Vakavuus Suuruus PERUSTELUT RISKIN KÄSITTELYLLE TOIMENPITEEN TUNNUS TURVALLISUUSVAATIMUKSET JÄÄNNÖSRISKIN ARVIOINTI TOIMENPITEIDEN VASTUUORGANISAATIO VAATIMUSTEN NOUDATTAMINEN TOIMENPITEIDEN TILA (avoin/ suljettu) VAARAN TILA (avoin/hallittu) PÄIVÄMÄÄRÄ ISA- HYVÄKSYNTÄ

24 TURVALLISUUSVAATIMUSTEN NOUDATTAMISEN OSOITTAMINEN

25 TURVALLISUUSVAATIMUSTEN NOUDATTAMISEN OSOITTAMINEN Ennen järjestelmän hyväksymistä käyttöön tulee osoittaa turvallisuustoimenpiteiden suorittaminen (eli turvallisuusvaatimusten täyttyminen). Ehdottaja osoittaa täyttäneensä muutokseen liittyvät turvallisuusvaatimukset, kun kaikkien vaararekisterin vaarojen osalta turvallisuustoimenpiteet on tehty ja riskit siten pienennetty hyväksyttävälle tasolle. Turvallisuusvaatimusten noudattaminen osoitetaan toimittamalla riippumattomalle arviointilaitokselle yhteenvetoraportti YTMasetuksen soveltamisesta liitteineen sekä muut arviointilaitoksen vaatimat dokumentit.

26 YHTEENVETORAPORTTI YTM-ASETUKSEN SOVELTAMISESTA Johdanto Järjestelmän määrittely Nykyinen turvallisuustilanne (tietoa poikkeamista jne.) Toteutus Riskienhallinnan työpajat/kokoukset Riskienhallinnassa käytetyt asiantuntijat organisaatio tehtävä pätevyys Vaarojen tunnistamisessa ja riskien arvioinnissa käytetyt työkalut ja menetelmät Liitteet Vaararekisteri Riskimatriisi Muu mahdollinen riskienhallinnan materiaali

27 RIIPPUMATON TURVALLISUUSARVIOINTI

28 RIIPPUMATON ARVIOINTI Riippumaton arviointilaitos (ISA) tekee riskienhallintaprosessin asianmukaisesta soveltamisesta arvion Arviointilaitos toimittaa johtopäätöksistään ehdottajalle turvallisuuden arviointikertomuksen Mikäli muutos koskee rakenteellista osajärjestelmää, tulee turvallisuuden arviointikertomus liittää osaksi käyttöönottolupahakemusta ISA:na voi toimia (Trafin hyväksymä) taho, joka täyttää YTMasetuksen liitteessä II ja rautatielaissa asetetut vaatimukset Trafi on nimennyt kuusi ISA:a määräajaksi: Safety Advisor Oy, Mipro Censeo Oy, Ramboll Finland Oy, CC Infra Oy, VTT Expert Services Oy ja VR-Track Oy (lista päivittämättä) ISA hankitaan viimeistään siinä vaiheessa, kun päätetään hankkeen rakentamisen aloittamisesta

29 LIIKENNEVIRASTON VAARAREKISTERI Pitkän tähtäimen rekisteri, johon kerätään tiedot hankekohtaisista vaararekistereistä Mahdollistaa eri hankkeiden yhteydessä karttuneen tiedon hyödyntämisen tulevissa hankkeissa Liikenneviraston vaararekisteriä ylläpitää ja päivittää tehtävään valittu taho.

30 YHTEENVETO Mitä uutta YTM siis tuo? 01 Muutoksenhallintaan rautatiejärjestelmän turvallisuuden näkökulma 02 Joitakin uusia käsitteitä 03 Vaararekisteri(t) 04 Tiedonvälitys ja yhteistyö 05 Riippumaton arviointi (ISA)

31 KIITOS!

32 Vaararekisteri Heidi Kymäläinen YTM- ja vaararekisterikoulutus

33 Sisältö Vaararekisteri Vaararekisterilomake Tietolomake Vaararekisteritietojen toimitus Vaararekisteritietojen saaminen

34 YTM-asetuksen mukainen vaararekisteri Ehdottajan on laadittava vaararekisteri suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä Vaararekisteriin kirjataan kaikki rautatiejärjestelmän turvallisuuteen liittyvät tunnistetut vaarat Kun järjestelmä on hyväksytty, arvioitavan järjestelmän infrastruktuurin haltijan tai rautatieyrityksen on ylläpidettävä ja hallinnoitava vaaroja koskevaa asiakirjaa edelleen , Vaararekisteri, Heidi Kymäläinen 3 <Päivämäärä>, <tekijä> 3

35 YTM-asetuksen mukainen vaararekisteri Vaararekisteriä on päivitettävä aina, kun: - Tunnistetaan uusi vaara tai uusi turvallisuustoimenpide - Järjestelmän käytön ja kunnossapidon aikana tunnistetaan uusi vaara (rautatiejärjestelmän turvallisuuteen liittyvä) - Muutoksia järjestelmän oletuksiin tai turvallisuusvaatimuksiin - Tarpeen mukaan onnettomuus- ja vaaratilannetiedot Turvallisuusvaatimusten noudattaminen täytyy pystyä osoittamaan - ISA , Vaararekisteri, Heidi Kymäläinen 4 <Päivämäärä>, <tekijä> 4

36 Mihin infran haltijan vaararekisteriä käytetään Ylläpidetään hankkeista saatuja riskitietoja Aloitettaessa hankkeen YTM-asetuksen mukaista riskien arviointia Hankkeiden vaararekisterit toimitetaan infran haltijan vaararekisterin ylläpitäjälle ennen käyttöönottovaihetta (ISAarviointi tehty) tai kerran vuodessa Tilasto- turvallisuustietoa , Vaararekisteri, Heidi Kymäläinen 5 <Päivämäärä>, <tekijä> 5

37 Vaararekisterilomake Käytetään hankkeissa riskien hallitsemiseen Toimitetaan Infran haltijan vaararekisterin ylläpitäjälle Täytettävä kaikki sarakkeet Lomaketta voidaan käyttää riskien arvioinnissa riskienhallintalomakkeena , Vaararekisteri, Heidi Kymäläinen 6 <Päivämäärä>, <tekijä> 6

38 Vaararekisterilomake Vaararekisteriin tallennetaan - Vaaran tunnus - Vaaran alkuperä - Tunnistettu vaara - Vaaratilanne ja seuraukset - Järjestelmä ja järjestelmän osa - Riskin hyväksynnän periaatteet ja nykyinen varautuminen - Toimenpiteen tunnus - Turvallisuusvaatimukset - Jäännösriskin arviointi - Toimenpiteiden vastuuorganisaatio - Vaatimusten noudattamisen seuranta - Toimenpiteiden ja vaaran tila - ISA-arviointi , Vaararekisteri, Heidi Kymäläinen 7 <Päivämäärä>, <tekijä> 7

39 Järjestelmä Järjestelmän osa Järjestelmä, järjestelmän osa.pdf Infrastruktuuri -osajärjestelmän osatekijät - Raiteet - Vaihteet - Tekniset rakenteet (sillat, tunnelit jne.) - Asemien perusrakenteet (laiturit, kulkuyhteydet jne.) - Turva- ja suojalaitteet Energia osajärjestelmän osatekijät - Sähköistysjärjestelmä, ilmajohdot Ratalaitteiden ohjaus, hallinta ja merkinanto, osatekijät - Kaikki ratalaitteet, joita tarvitaan varmistamaan verkossa luvallisesti liikkuvien junien turvallisuus, ohjaus ja valvonta , Vaararekisteri, Heidi Kymäläinen 8 <Päivämäärä>, <tekijä> 8

40 Tietolomake Toimitetaan täydentäviä tietoja infran haltijan vaararekisteriin Täytetään hankkeilla Osana riskiraporttia Yleisiä tietoja vaararekisterin ylläpitoon/hakuparametreja - Hankkeen nimi - Kuvaus hankkeesta - Vastuuhenkilö, organisaatio ja yhteystiedot - Vaarojen tunnukset - Sijaintitiedot , Vaararekisteri, Heidi Kymäläinen 9 <Päivämäärä>, <tekijä> 9

41 Tietolomake Tietoa riskien arvioinnista - Riskien arviointiin osallistuneet - ISA - Järjestelmän määrittely - Käytetty riskianalyysimenetelmä - Kokoontumispäivämäärät ja osallistujat - Päivämäärä, jolloin tiedot toimitettu infran haltijan vaararekisteriin - Viitedokumentit , Vaararekisteri, Heidi Kymäläinen 10 <Päivämäärä>, <tekijä> 10

42 Hankkeen vaararekisteritietojen toimitus Ennen käyttöönottoa (ISA-arviointi tehty) tai kerran vuodessa (pitkät hankkeet) Vaararekisteri (Excel muotoisena) ja tietolomake - Riskiraportti - Merkintä ISA hyväksynnästä - Muut viitetiedot Ylläpitäjällä oikeus vaatia täydentäviä tietoja, jos kaikkia tarvittavia tietoja ei ole toimitettu Päivitettävissä tiedoissa toimitetaan aina koko rekisteri, ei vain muuttuneita/uusia tietoja , Vaararekisteri, Heidi Kymäläinen 11 <Päivämäärä>, <tekijä> 11

43 Tietojen saaminen vaararekisteristä Infran haltijan vaararekisteristä saa tietoa ylläpitäjältä Liikennevirasto ylläpitää listaa, kenelle infran haltijan vaararekisterin ylläpitäjä saa antaa rekisteristä tietoja Vain vaararekisteritietoa, ei esim. riskiraportteja , Vaararekisteri, Heidi Kymäläinen 12 <Päivämäärä>, <tekijä> 12

44 Mihin tiedot toimitetaan Vuoden 2011 loppuun asti Liikennevirastoon hankkeiden palautuksen yhteydessä. Vuoden 2012 alusta sähköpostiin - Vaararekisterit Excel muotoisena ja tietolomakkeet Word tiedostoina (ei pdf) , Vaararekisteri, Heidi Kymäläinen 13 <Päivämäärä>, <tekijä> 13

45 Kiitos! , Vaararekisteri, Heidi Kymäläinen 14 <Päivämäärä>, <tekijä> 14

46 YTM-asetus ja riippumaton arviointi Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

47 Turvallisuusjohtamisjärjestelmästä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä tarjoaa järjestelmällisen ja systemaattisen tavan identifioida vaaroja ja kontrolloida riskejä samalla ylläpitäen varmistuksen siitä, että identifioitujen vaarojen ja riskien hallintatoimet ovat tehokkaita. Se on systemaattinen, laaja-alainen, selvästi ja täsmällisesti ilmaistu kuvaus turvallisuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi. Kuten kaikki johtamisjärjestelmät, se asettaa tavoitteet, ohjaa suunnittelua, toimintaa ja mittaa suorituksia. Rautatiejärjestelmässä turvallisuusjohtamisjärjestelmä on määritelty direktiivissä 2004/49/EY: turvallisuusjohtamisjärjestelmällä tarkoitetaan infrastruktuurin haltijan tai rautatieyrityksen organisaatiota ja järjestelyjä, joilla varmistetaan sen toimintojen turvallinen hallinnointi Liikenteen turvallisuusvirasto 2

48 Mitä todellista hyötyä tästä on? Taloudelliset vaikutukset Rataverkon haltijuus ja vastuu vahingonkorvausvaatimusten minimointi Työntekijät noudattavat yhteisiä prosesseja Toiminnan tehokkuus Toiminnan ennakoitavuus niin normaali kuin poikkeustilanteissa Toiminnan varmuus ja luotettavuus Asioihin on varauduttu etukäteen Poikkeustilanteissa tiedetään mitä tehdä Poikkeustilanteesta toipuminen on helpompaa Vahinkojen määrät todennäköisesti pienenevät Seuraukset eivät ehkä ole niin suuria Liikenteen turvallisuusvirasto 3

49 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisältö Tehokkaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän tulisi: Määritellä organisaation toiminnan vastuut Identifioida organisaation toiminnan riskit ja niiden hallintatoimenpiteet Ottaa käyttöön tehokas tiedonvälitys organisaation sisällä sekä muiden osapuolien välillä. Ottaa käyttöön menettelyt vaatimustenmukaisuuksien ja toiminnan epäkohtien identifioimiseksi ja noudattamiseksi. Ottaa käyttöön jatkuvan parantamisen menettelyt Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tarkoitus on toimia kehyksenä, joka mahdollistaa organisaatiolle sille asetettujen lainsäädännöstä seuraavien vaatimusten minimitason täyttämisen turvallisuuteen liittyvissä asioissa Liikenteen turvallisuusvirasto 4

50 Turvallisuusjohtaminen ja riskienhallinta Rautateiden turvallisuusjohtamisjärjestelmille on asetettu laaja kirjo riskienhallintaan liittyviä vaatimuksia. Nk. riskienhallinta-asetus (352/2009/EY) asettaa yhteiseurooppalaiset vaatimukset muutoksenhallintaprosessin kokonaisuudelle. Varsinaiset muutoksesta johtuvien riskien hallintatoimenpiteet ja menettelyt jäävät edelleen organisaation omaan harkintavaltaan. On muistettava, että riskienhallinta-asetuksen menettely kokonaisuudessa kattaa vain merkittävät riskit. Yrityksen on siis kuvattava miten se tunnistaa muutokset ja siitä seuraavat mahdolliset riskit. Lisäksi on kuvattava miten pieniäkin riskejä hallitaan Liikenteen turvallisuusvirasto 5

51 Riskienhallinta muutostilanteessa: Rataverkonhaltijan tai rautatieliikenteen harjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmän erityisvaatimukset MENETTELYT JA MENETELMÄT, JOTKA KOSKEVAT RISKIEN ARVIOINNIN SUORITTAMISTA JA RISKINHALLINTATOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMISTA AINA, KUN TOIMINTAOLOSUHTEIDEN MUUTOKSESTA TAI UUDESTA MATERIAALISTA AIHEUTUU UUSIA RISKEJÄ INFRASTRUKTUURILLE TAI TOIMINNALLE M.1 Johtamismenettelyt muutoksille, joita tapahtuu laitteissa, menettelyissä, organisaatiossa, henkilöstössä tai rajapinnoissa. M.2 Riskien arviointimenettelyt, joilla hallitaan muutoksia ja vaadittaessa sovelletaan yhteistä turvallisuusmenetelmää riskien arviointiin komission asetuksessa (EY) N:o 352/2009 vahvistetulla tavalla. M.3 Menettelyt, joilla riskien arvioinnin tulokset voidaan siirtää muihin menettelyihin organisaation sisällä ja asettaa ne asianomaisen henkilöstön nähtäville. [KOMISSION ASETUKSET (EU) N:o 1158/2010 ja (EU) N:o 1169/2010 ] Liikenteen turvallisuusvirasto 6

52 YTM-asetuksen mukainen riippumaton arviointi

53 YTM-asetus ketä se koskee? Toimijan, joka on vastuussa arvioitavana olevan muutoksen toteuttamisesta, tulee soveltaa YTM:ssä kuvattua riskienhallintaprosessia. Kyseistä henkilöä kutsutaan YTMasetuksessa ehdottajaksi. Ehdottaja voi olla joku seuraavista toimijoista a) rautatieyrityksiä ja infrastruktuurin haltijoita niiden riskinhallintatoimenpiteiden yhteydessä, joita niiden on toteutettava direktiivin 2004/49/EY 4 artiklan mukaisesti; b) hankintayksiköitä tai valmistajia, kun ne pyytävät ilmoitettua laitosta soveltamaan EY-tarkastusvakuutus menettelyä direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti; tai kalustoyksiköiden käyttöönottoluvan hakijaa; (2009/352/EY 3 artikla 11 kohta) Tarpeen vaatiessa ehdottajan tulee taata sopimusjärjestelyin, että sopimusosapuolet, mukaan lukien alihankkijat, osallistuvat YTM:ssä kuvattuun riskienhallintaprosessiin Liikenteen turvallisuusvirasto 8

54 Milloin riippumatonta arviointia tarvitaan Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, YTM asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä toteutettavan muutoksen hyväksymisprosessissa riippumattoman arvioinnin. Arvioinnin suorittaa nimetty arviointilaitos, jonka muutoksen toteuttaja itse valitsee arviointilaitosten joukosta huomioiden toteutettavassa hankkeessa vaadittavan erityisosaamisen. Asetuksen mukaista riippumatonta arviointilaitosta tarvitaan silloin, kun toteutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuuteen vaikuttavaa muutosta, joka on todettu merkittäväksi muutokseksi. Käytännössä asetuksen noudattamista ja riippumatonta arviointia tarvitaan aina esimerkiksi silloin, kun haetaan Trafilta käyttöönottolupaa Liikenteen turvallisuusvirasto 9

55 Merkittävä muutos ja asiantuntijaarvio Sovelletaan kaikkiin rautatiejärjestelmän merkittävinä pidettäviin muutoksiin Aluksi tarkistetaan: onko muutos turvallisuuteen liittyvä? a) Jos ei -> ei merkittävä -> ei YTM:ää b) Jos on turvallisuuteen liittyvä -> arvioidaan onko muutos merkittävä Asiantuntija-arvion perusteena ainakin: Häiriöiden seuraukset Innovatiivisuus (organisaatiossa tai koko rautatiesektorilla) Muutoksen monimutkaisuus Seuranta Perumismahdollisuus Kumuloituvuus; aiemmin tehdyt muutokset (myös ei-merkittävät) Kyseiset muutokset voivat olla teknisiä, toiminnallisia tai organisatorisia Vaikka muutos ei olisikaan merkittävä, täytyy päätös perusteluineen kirjata ylös Liikenteen turvallisuusvirasto 10

56 Arviointilaitosten vaatimukset Trafi nimeää riippumattomat arviointilaitokset. Nimeämisen edellytyksenä on: Pätevyys suoritettavien arviointien osa-alueesta ja riskienhallinnasta Riippumattomuus: FINASilta saatu lausunto. Lausunnon perusteella Trafi voi nimetä arviointilaitoksen viiden vuoden määräajaksi Henkilöstön riippumattomuus Tarvittavat välineet arviointien suorittamista varten (hallinnolliset ja tekniset tehtävät) Kolmannen osapuolen vastuuvakuutus Kuvaus salassapitovelvollisuuden noudattamisesta (esim. salassapitosopimus) Liikenteen turvallisuusvirasto 11

57 ISA-pätevyyden myöntämisen edellytykset ja voimassaolo Rautatielain 66 mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto nimeää asetuksen ja standardien mukaiset turvallisuuden arviointielimet. Nimeämistä varten hakijan on toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle FINAS:lta saatu SFS-EN ISO/IEC mukainen arviointilausunto hakemuksensa liitteeksi osoituksena arviointilaitoksiin kohdistuvien vaatimusten täyttymisestä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi sisällyttää nimeämispäätökseen sellaisia rajoituksia tai ehtoja, joilla varmistetaan että laitokselle kuuluvat tehtävät hoidetaan asianmukaisesti Liikenteen turvallisuusvirasto 12

58 Akkreditointi Akkreditointi on pätevyyden toteamista Se on kansainvälisiin kriteereihin perustuva menettelytapa, jonka avulla toimielimen pätevyys ja sen antamien todistusten uskottavuus voidaan luotettavasti todeta. Akkreditoinnin hakeminen on vapaaehtoista ja hakija voi itse määritellä toiminta-alueen, jolle akkreditointia hakee. FINAS arvioi arviointilaitokseksi pyrkivän organisaation riippumattomuuden ja pätevyyden SFS-EN ISO/IEC mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto 13

59 Akkreditointimenettely Hakemus Alustava arviointi asiakirjojen perusteella ja tarvittaessa käynti toimielimessä Arviointikäynti: johtamisjärjestelmän arviointi ja teknisen toiminnan arviointi Pätevyyden arvioinnissa käytetään FINAS-pääarvioijien lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita Raportointi ja arviointiryhmän suositus Akkreditointipäätös ja akkreditointitodistus määräajaksi Seuranta - säännölliset määräaikaisarvioinnit ja uudelleenarviointi Liikenteen turvallisuusvirasto 14

60 CSM-asetuksen vaatima riippumaton arviointi: ISAn tehtävät Arviointilaitos (ISA) tekee: Tukee ehdottajan päätöstä merkittävän muutoksen hyväksymisessä Suorittaa riippumattoman arvioinnin CSM-prosessin noudattamisesta. Järjestelmän määrittely Vaarojen tunnistaminen ja riskianalyysi Riskin evaluointi Turvallisuusvaatimusten noudattamisen osoittaminen Tuottaa turvallisuuden arviointikertomuksen Arviointilaitoksen huomiot riskinhallintaprosessin tarkastelusta Kertoo, onko arvioitu järjestelmä vaatimusten mukainen ja voidaanko sitä käyttää turvallisesti Liikenteen turvallisuusvirasto 15

61 CSM-asetuksen vaatima riippumaton arviointi: ISAn tehtävät Arviointilaitos ei tee: Ei osallistu muutoksen merkittävyyttä koskevaan asiantuntija-arvioon. Arviointilaitos ei saa suoranaisesti eikä valtuutettuna edustajana osallistua arvioitavana olevan järjestelmän suunnitteluun, valmistukseen, rakentamiseen, markkinoille saattamiseen, käyttötoimintaan tai ylläpitoon Arviointilaitos ei tarkastele arvioitavan järjestelmän teknistä vaatimustenmukaisuutta vaan asetuksen vaatimien menettelyjen noudattamista Liikenteen turvallisuusvirasto 16

62 Turvallisuusvaatimusten noudattamisen osoittaminen: Arviointilaitoksen tehtävän rajaus Cenelecin V-sykli. Turvallisuusvaatimusten noudattamisen osoittaminen tarkoittaa YTM-asetuksen mukaisessa riippumattomassa arvioinnissa V-syklin vaiheita Arviointiprosessi kokonaisuudessaan sisältää vaiheet 1-10 ja 13. [Esimerkkikokoelma riskien arvioinneista ja YTM-asetusta tukevista mahdollisista välineistä. (ERA/GUI/ /SAF), ] Liikenteen turvallisuusvirasto 17

63 ISA-toiminta Asetuksen mukaan arviointilaitoksen työtä ei saa kyseenalaistaa Jos ISA vaihtuu kesken projektin, uusi ISA ei tee samoja arviointeja alusta uudelleen ISAn tehtävä ei ole arvioida teknistä vaatimustenmukaisuutta, vaan asetuksen menettelyn noudattamista ja sitä, että riskien hallinnan toimenpiteet ovat asianmukaiset ja riittävät Liikenteen turvallisuusvirasto 18

64 ISA-toimijat CC Infra Mipro Censeo Ramboll Finland Rautatieto Safety Advisor VR Track VTT Liikenteen turvallisuusvirasto 19

65 Mitä Trafi tekee ISAn antamalla lausunnolla Valvoo vaatimusten mukaisen riskienhallinnan toteutumista rautateillä Tarkastaa ISAn antaman lausunnon johtopäätökset osana lupaprosesseja Esim. käyttönottoluvat Liikenteen turvallisuusvirasto 20

66 Ajankohtaista Liikenteen turvallisuusvirasto uudistuu

67 Trafi uudistui toimintojen kehittämishanke Tavoitteet Tehostaa toimintaa parantaa palveluja Liikennehallinnon uudistuksen loppuunsaattaminen Trafin osalta - liikennejärjestelmäajattelun toteuttaminen Mahdollistaa ennakoiva vaikuttaminen Luoda edellytykset kaikkien liikennemuotojen turvallisuustyölle ja turvallisuusjohtamiselle Tarjota mahdollisuus kehittää trafilaisten osaamista ja tehtäväkuvia Luoda yhteinen toimintakulttuuri Hoitaa alueellistamisvelvoite Liikenteen turvallisuusvirasto 22

68 Trafin organisaatio alkaen Hallinto Pääjohtaja Viestintä Liikennejärjestelmä Sääntely Vaatimustenmukaisuus Tietovarannot Strategia ja kehittäminen Kansainväliset suhteet ja yhteistyö Henkilöluvat Liikennerekisterit Liikenteen analyysit Liikenneoikeus Organisaatioluvat Tietopalvelu Liikenteen teknologia Liikenneväline- ja infraluvat Tietohallinto Liikenteen toimijat Valvonta Liikenteen turvallisuusvirasto 23

69 KIITOS! Liikenteen turvallisuusvirasto 24

70 ISA riippumaton turvallisuusarviointi Mira Leinonen Safemme

71 Käsitteitä NoBo = notified body = ilmoitettu laitos DeBo = designated body = kansalliset vaatimukset tarkastava taho ISA = independent safety assessor = riippumaton turvallisuuden arviointilaitos Turvallisuus >< Yhteentoimivuus

72 Käsitteistä vielä ISA-vaatimus koskee vain merkittävän muutoksien mukaista riskinarviointia (tai jos tekninen standardi niin vaatii). On tullut/tulossa muita yhteisiä turvallisuusmenetelmiä puhuttava merkittävästä muutoksesta. HUOM! asetus 352/2009/EU koskee kaikkia merkittäviä muutoksia, jotka ovat luonteeltaan teknisiä, toiminnallisia tai organisatorisia

73 Yhteiset turvallisuustavoitteet Safety performance Yhteiset turvallisuusindikaattorit Yhteiset turvallisuusmenetelmät Valvo nta TJJ:n arviointi Riskienar viointi?

74 Arviointilaitokset Muutoksen vahvistaminen JÄRJESTELMÄN ALUSTAVA MÄÄRITTELY Merkittävä muutos? KYLLÄ RISKINARVIOINTI Vahvistaakseen muutoksen ja osoittaakseen turvallisuusvaatimusten noudattamisen ehdottajan suorittamalle riskienhallintaprosessille tulee tehdä riippumaton arviointi riippumattoman arviointilaitoksen toimesta. Järjestelmän määrittelyn tarkistus määriteltyjen turvallisuusvaatimusten johdosta VAARAN TUNNISTAMINEN JA LUOKITTELU JÄRJESTELMÄN MÄÄRITTELY (Laajuus, toiminnot, liitännät jne.) VAARAN TUNNISTAMINEN (Mitä voi tapahtua? Milloin? Missä? Miten? Jne.) VAARAN LUOKITTELU (Miten kriittinen?) Yleisesti hyväksyttävä riski? EI KYLLÄ RISKIANALYYSI Riskin hyväksynnän periaatteen valinta Riippumaton arviointi KÄYTÄNNESÄÄNNÖT Käytännesääntöjen soveltaminen Verrataan kriteereihin VASTAAVAT VERTAILUJÄRJESTELMÄT Vastaavuusanalyysi vertailujärjestelmän kanssa Verrataan kriteereihin TÄSMÄLLINEN RISKIN ESTIMOINTI Skenaarioiden ja niihin liittyvien turvallisuustoimenpiteiden määrittely Laadulliset Arvioidaan taajuus Turvallisuus kriteerit? Arvioidaan riski Määrälliset Arvioidaan vakavuus RISKIN EVALUOINTI Verrataan kriteereihin VAARAN HALLINTA EI Hyväksyttävä riski? KYLLÄ EI Hyväksyttävä riski? KYLLÄ EI Hyväksyttävä riski? KYLLÄ Turvallisuusvaatimukset (eli toteutettavat turvallisuustoimenpiteet) Turvallisuusvaatimusten noudattamisen osoittaminen

75 Arviointilaitos Kuka/mikä toimii arviointilaitoksena? Riippumaton arviointi riippumaton ja toimivaltainen henkilö, organisaatio tai yhteisö (CSM-asetus, artikla 3, kohta 14) Voi olla kansallinen turvallisuusviranomainen, ilmoitettu laitos, organisaation sisäinen tai ulkoinen toimija, kunhan se täyttää CSM-asetuksen liitteessä II annetut vaatimukset. Mutta täytyy huomioida direktiiveissä 2004/49/EY ja 2008/57/EY turvallisuusviranomaiselle ja ilmoitetulle laitokselle annetut tehtävät!

76 Arviointilaitos Millä perusteilla arviointilaitokset valitaan? (Asetuksen edellytykset) Riippumaton arviointi Arviointilaitos ei saa suoranaisesti eikä valtuutettuna edustajana osallistua arvioitavana olevan järjestelmän suunnitteluun, valmistukseen, rakentamiseen, markkinoille saattamiseen, käyttötoimintaan tai ylläpitoon. Arviointilaitoksen tulee olla riippumaton kaikesta painostuksesta ja houkuttelusta, erityisesti taloudellista, joka voisi vaikuttaa sen päätöksiin. Arviointilaitoksen henkilöstön tulee olla pätevää (taidot, koulutus, tiedot, kokemus) suorittamaan siltä vaaditut tehtävät. Jos arviointilaitos on ehdottajan organisaatioista erillinen: Sen on otettava vastuuvakuutus Sen on oltava salassapitovelvollinen, ei kuitenkaan suhteessa valtion hallintoviranomaisiin

77 Rautatielaissa asetetut edellytykset (304/2011) 1) laitos on Suomeen rekisteröity oikeushenkilö; 2) laitos ja sen henkilökunta ovat luotettavia ja niiden riippumattomuus on taattu; 3) laitoksella on toiminnan laajuuden kannalta riittävä vastuuvakuutus tai muu vastaava järjestely; ja 4) laitoksella on käytössään riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä sekä toiminnan edellyttämät järjestelmät, laitteet ja välineet. Jos riippumattomasta turvallisuusarvioinnista vastaavan laitoksen tehtäviä hoitaa erillinen ja tunnistettavissa oleva osa oikeushenkilöä, laitoksen ei 2 momentin 2 kohtaa sovellettaessa katsota pelkästään tämän perusteella menettävän riippumattomuuttaan

78 Rautatielaki (304/2011) 66 Riippumattomasta turvallisuusarvioinnista vastaavan laitoksen tehtävät sekä laitoksen nimeäminen ja nimeämisen peruuttaminen - Tehtävät tulevat asetuksen 352/2009/EU tai teknisten standardien kautta (EN 50126, EN50128, EN 50129). - Trafi nimeää laitokset hakemuksesta

79 ISA-tahot tällä hetkellä Trafi on nimennyt määräajaksi seuraavat organisaatiot: Safety Advisor Oy Mipro Censeo Oy Ramboll Finland Oy CC Infra Oy VTT Expert Services Oy VR-Track Oy FINAS-prosessi kesken (2 mom, 2)-kohta)

80 Arviointilaitos Missä ja milloin tarvitaan? Riippumaton arviointi Tukemaan ehdottajan päätöstä merkittävän muutoksen hyväksymisessä, takaamalla riskienhallintaprosessin oikea soveltaminen. Tukemaan ja helpottamaan riskien arvioimiseksi tehdyn CSM-prosessin tulosten molemminpuolista tunnustamista. Arviointilaitoksen tulisi olla mukana projektin alkuvaiheista alkaen, vaikka CSMprosessi ei sitä varsinaisesti edellytä

81 Arviointilaitos Mitä se tekee? Riippumaton arviointi Arviointi. Tähän kuuluu: Järjestelmän määrittely Vaarojen tunnistaminen ja riskianalyysi Riskin evaluointi Turvallisuusvaatimusten noudattamisen osoittaminen, sisältäen valitun menettelytavan

82 Arviointilaitos Mitä se tekee? Riippumaton arviointi Arviointilaitoksen ei tarvitse tarkistaa muutoksen merkittävyyden arviointia Arviointilaitos antaa ehdottajalle turvallisuuden arviointikertomuksen. Kertomus: Sisältää arviointilaitoksen huomiot riskinhallintaprosessin tarkastelusta Kertoo, onko arvioitu järjestelmä on vaatimusten mukainen ja voidaanko sitä käyttää turvallisesti

83 Mitä arviointilaitoksen tulee arvioida? Tehtävät (352/2009/EY) mukaan: CSMriskienhallintaprosessin noudattaminen Arvioida/tarkistaa CSMriskienhallintaprosessin soveltamisen lopputulokset Kertaus Tarkistaa siis: järjestelmän määrittelyn, vaarojen tunnistamisen ja riskianalyysin, riskin arvioinnin ja hyväksyttävyyden sekä turvallisuustoimenpiteiden noudattamisen. Ei arvioi sitä, onko muutos todella olla ollut merkittävä

84 Arviointilaitos Mitä se tekee? Riippumaton arviointi Kertomus Tukee ehdottajan päätöstä hyväksyä muutos Tarjoaa kansalliselle turvallisuusviranomaiselle todisteet siitä että ehdottaja on asianmukaisesti soveltanut CSM- prosessia, erityisesti jos muutos liittyy rakenteellisten osajärjestelmien käyttöönottoon On käyttökelpoinen turvallisuusjohtamisjärjestelmään tai CSM:n soveltamiseen kohdistuvissa tarkasteluissa, joita kansallisen turvallisuusviranomainen tekee

85 Arviointilaitos Rajapinnat Riippumaton arviointi Rajapinnat hallinta on avainasemassa koko projektin ajan. Jos useampia arviointilaitoksia on mukana, tulee ehdottajan koordinoida niiden toimintaa. Tämä voi: Auttaa rajapintojen hallintaa Olla käyttökelpoista ennen kuin riskin arvioinnissa siirrytään vaiheesta toiseen Työn toistoa liittyen riippumattomaan arviointiin tulee välttää Kertomuksia ei tule kyseenalaistaa

86 Arviointilaitos Rajapinnat Ehdottajalla oikeus ja velvollisuus nimittää turvallisuuden arviointilaitos Ei yhden illan juttu, ei loppuiän avioliitto.. Varmistuttava, että ISA:lla on ko. arviointiin tarvittava pätevyys! Arviointilaitokset hakeutuneet osajärjestelmien/standardien mukaan Isoissa projekteissa voi olla tarve useammalle arviointilaitokselle koordinointi!

87 Turvallisuuden arviointikertomus Havainnoista tehdään turvallisuuden arviointikertomus, jossa: Kerrotaan ISAn havainnot ja mielipiteet riskienhallintaprosessista Vakuutetaan, että tarkastelun alla oleva järjestelmä vastaa vaatimuksiin ja että sitä voidaan käyttää turvallisesti (siis ylläpidetään tai parannetaan turvallisuustasoa)

88 Turvallisuuden arviointikertomus: Auttaa ehdottajaa hyväksymään muutoksen Tarjoaa turvallisuusviranomaiselle todisteen, että ehdottaja on noudattanut CSMriskienhallintaprosessia oikein, erit. käyttöönottolupaan liittyen On hyödyllinen esim. turvallisuusviranomaisen valvonnassa (CSM-riskienhallinta-asioilla oma kohtansa turvallisuusjohtamisjärjestelmissä, valvonnasta tulossa omat asetuksensa)

89 Kuinka ISA-arviointi tulisi tehdä? ISA-arviointi on erilainen NoBoon verrattuna: NoBo tarkistaa muodollisen vaatimuksenmukaisuuden ennalta määriteltyjen vaatimusten perusteella. ISA tekee päätöksiä/arvioita/tuomioita (judgement)

90 Kuinka ISA-arviointi tulisi tehdä? ISA-arvioinnin tekeminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos se tehdään läpikotaisin seuraten ehdottajan ja alihankkijoiden kaikkia toimintoja, vaan arvioinnissa tulisi käyttää: muutoksen ja sen määrittelyn läpikotaista ymmärtämystä - muutoksen turvallisuus- ja laatuprosessin arviointia - muutoksen suunnittelun ja täytäntöönpanon arviointi esim. auditointien ja erilaisten otantamenetelmien avulla. ERA:n linjaus!

91 Arviointilaitosten tulevaisuuden näkymiä ERA:n työryhmässä on käsittelyssä asetuksen 352/2009/EU revisiointi. Työryhmän odotetaan: Määrittelevän menetelmät riippumattoman turvallisuusarvioinnin suorittamiseen, Määrittelevän suunnitelma arviointilaitosten vapaaehtoiseen akkreditointiin tai vaihtoehtoisesti turvallisuusviranomaisten suorittamaan tunnustamiseen

92 Kysymyksiä, keskustelua? KIITOKSIA HUOMIOSTANNE! Mira Leinonen, Safemme p

93 Rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmä YTM-koulutus Marko Tuominen

94 Turvallisuusjohtamisjärjestelmä (RTJJ) Turvallisuusjohtamisjärjestelmä kuvaa, kuinka Liikennevirasto huolehtii rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja parantaa sitä yhteistyössä palveluntuottajien ja sidosryhmien kanssa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä vuodesta 2006 RTJJ:n uudistaminen käynnistettiin tammikuussa 2011, nyt valmis Tarkennuksia toimintatapoihin Taustana: Turvallisuusluvan uusiminen Liikenneviraston organisaatiomuutos Tarkentuneet säädökset Sisältövaatimukset mm. rautatielaissa, erillisessä EU-asetuksessa ja Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä Marko Tuominen 2

95 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän uudistaminen Projektissa käyty läpi laajasti viraston toimintatapoja Keskeistä huomioida turvallisuus- ja riskienhallinta osana normaalia toimintaa Turvallisuus ei ole erillinen osa, jota joku jossain hoitaa Kuuluu jokaisen tehtäviin Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tehtävänä on antaa toimintamallit Lähellä toimintajärjestelmää, turvallisuus on yksi näkökulma toiminnan tarkasteluun Marko Tuominen 3

96 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän uudistaminen Uudistuksessa tarkasteltu mm. Liikenneviraston organisaation tehtävät ja vastuut Johdon ja esimiesten sitoutuminen Henkilöstön osaaminen Riskien hallinta Turvallisuustietoisuus ja raportointi Vaatimukset ja tehtävät palveluntuottajille Yhteistyö Turvallisuustoiminnan suunnittelu Marko Tuominen 4

97 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kokonaisuus Turvallisuusjohtamisjärjestelmä koostuu käsikirjasta, menettelykuvauksista ja ohjeista Käsikirja kuvailee yleisemmällä tasolla Liikenneviraston turvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaisen toiminnan Menettelykuvaukset Tarkempi toimintatapa Liikenneviraston sisäiseen käyttöön Ohjeet Kuvaavat Liikenneviraston vaatimuksia ja toimintatapaa Suunnattu pääasiassa palveluntuottajille ja sidosryhmille Marko Tuominen 5

98 Päivitettyjä menettelytapoja Turvallisuusjohtaminen, -valvonta ja yhteistyömenettelyt Rakentaminen Kunnossapito Materiaalit Liikkuvan kaluston hyväksynnät Tasoristeyslupamenettelyt Ohjeiden hallinta Osatekijöiden hyväksyntä Ym Marko Tuominen 6

99 Päivitettyjä ohjeita Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen Varautumissuunnitelmien laadinta Palveluntuottajien ohjaus ja valvonta Turvallisuusasiakirjan laadinta Turvallisuussuunnitelman laatiminen Osajärjestelmien käyttöönotto Käyttöönottoon liittyvät luvat ja tarkastukset Kytkentä YTM-riskienhallintaan Rautatietoimintojen turvallisuusvastuut ja -tehtävät Turvallisuuskoulutus ja perehdyttäminen Omavalvonta ja tarkastuskäynnit Käytettävissä Marko Tuominen 7

100 Riskienhallinta Riskienhallinta on ennakoivaa turvallisuustyötä Riskienarviointi on keskeinen ja olennainen osa suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja rautatieliikenteen ohjausta Edellä mainitussa tärkeää rajapintariskien huomioiminen Liikenneviraston oman normaalin toimintansa riskienhallinta Riskienarvioinnit tehdään toimialakohtaisesti käyttäen riskikarttaa, jota myös päivitetään Näkökulmia toimintaympäristö, tekniikka, organisaatio Riskienhallintasuunnitelma YTM-riskienhallinta käsittelee rautatiejärjestelmän riskejä eikä korvaa hankkeen aikaisten riskien hallintaa Se, että muutos ei ole merkittävä ei tarkoita sitä, ettei riskienhallintaa tarvitse tehdä Marko Tuominen 8

101 Riskienhallinnan ohjeistus Riskienhallintaa käsitellään useissa ohjeissa Ohje palveluntuottajan turvallisuussuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä Varautumissuunnitelmien laadinta rautatietoiminnoissa Turvallisuusasiakirjan laadinta Palveluntuottajien ohjaus ja valvonta rautatietoimintojen turvallisuusasioissa TURO (uusi tulossa) Riskien hallinta radan suunnittelussa (10/2010) Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista (38/2008) Ohje riskienhallinnan menetelmistä Eri osapuolten tehtävät opaspaketti erilaisiin riskienhallintamenetelmiin Marko Tuominen 9

102 Turvallisuussuunnitelma Palveluntuottajan tulee tehdä ennen toimeksiantoon liittyvien töiden aloittamista turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma perustuu palveluntuottajan tekemään järjestelmälliseen ja kattavaan riskienarviointiin rautatieturvallisuutta koskeva suunnitelma työturvallisuutta koskeva suunnitelma tiellä tehtävän työn turvallisuutta koskeva suunnitelma Turvallisuussuunnitelma toimitetaan Liikennevirastolle vähintään kahta viikkoa ennen ao. toimeksiannon aloittamista Rakentamista ja kunnossapitoa koskevat lisäehdot Työmaasuunnitelma Vaarallisten töiden suunnittelu Uutena Liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuussuunnitelman tärkein tehtävä on kertoa liikenteenohjaajille tieto todellisesta tilanteesta maastosta, mikäli se eroaa liikenteenohjauksen näytöstä. Lisäksi menettelyohjeet liittyen työvaiheen poikkeusjärjestelyihin ja oikeista toimintatavoista liikenteenohjauksen kanssa Marko Tuominen 10

103 Ohje Turvallisuuspoikkeamien ilmoittaminen ja käsittely rautatietoiminnoissa Kuvattu toimintatavat turvallisuuspoikkeamien ilmoittamiselle ja käsittelylle Liitteet: 1. Rautatiehankkeilla tapahtuvien turvallisuuspoikkeamien ilmoituslomake 2. Turvallisuustiedon keruu, kirjaamisohje turvallisuuskoordinaattoreille ja urakoitsijoille Turvallisuuspoikkeamat - Seurantalomakkeet (MS Excel-tiedosto) 4. Suistumisilmoitus Marko Tuominen 11

104 Turvallisuuspoikkeamat Liikennevirasto edellyttää, että Liikenneviraston henkilökunta, palveluntuottajat ja liikennöitsijät ilmoittavat havaitsemastaan turvallisuuspoikkeamasta tai vaaratilanteesta riippumatta siitä, liittyykö poikkeama heidän toimintaansa tai ovatko he osallisina poikkeamassa. rautatieliikenteeseen liittyvästä tai sille haittaa aiheuttavasta poikkeamasta tulee ilmoittaa ensisijaisesti alueelliseen liikenteenohjaukseen tai käyttökeskukseen Liikenneviraston työmailla ja hankkeilla tapahtuneista turvallisuuspoikkeamista ilmoitetaan turvallisuuskoordinaattorille. Hankkeet pitävät myös tiedostoa turvallisuuspoikkeamista, jonka hankkeen turvallisuuskoordinaattori toimittaa neljännesvuosittain Liikennevirastolle Ilmoitus pitää tehdä yleensä sen työpäivän aikana, kun turvallisuuspoikkeama on sattunut. Vakavista turvallisuuspoikkeamista ilmoitetaan välittömästi. asiaan osallisen tulee Liikenneviraston pyynnöstä toimittaa turvallisuuspoikkeamasta tarkempi selvitys ja analyysi Marko Tuominen 12

105 Kokemusten hyödyntäminen riskienhallinnassa Liikennevirastolla määrittelyssä ns. poikkeamienhallintajärjestelmä Tavoitteena yhtenäistää poikkeamien kirjaaminen ja hallinta sekä toimenpiteiden seuranta Turvallisuuspoikkeamatiedot sisältävät arvokasta tietoa rautatiejärjestelmän riskeistä Tulevaisuudessa panosta siihen, että turvallisuuspoikkeamatietoja voidaan nykyistä laajemmin käyttää riskienhallinnan tukena Tehdyt riskienarviointeja voidaan hyödyntää paremmin jatkossa Yleinen riskirekisteri vs. YTM-riskienhallinnan vaararekisteri Marko Tuominen 13

106 Turvallisuustiedon käsittely Liikennevirastossa Puolivuosiraportoinnit Turvallisuuden vuosisuunnitelma KTO Laadinnan pohjana mm. Havaitut turvallisuuspoikkeamat tunnistetut kehittämiskohteet turvallisuussuositukset asetetut tulostavoitteet hankkeiden toimenpide-ehdotukset elinkaariraportit Päivitys vuoden aikana tarvittaessa Ylläpidetään rekisteriä turvallisuuteen liittyvistä parannus- tai kehitysehdotuksista asetetuista turvallisuustoimenpiteistä turvallisuussuositusten pohjalta tehtyjen päätösten toteutumisesta Marko Tuominen 14

107 Turvallisuuden eteen tehtävä työ Turvallisuuden varmistaminen on osa kaikkien tehtäviä Ennakoiva turvallisuustyö riskien arviointi Turvallisuuspoikkeamiin reagoiminen - analysointi toimenpiteiden asettaminen toimintatapojen kehittäminen toimenpiteiden vaikuttavuuden seuraaminen Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kulmakivenä kaikkien toimijoiden sitoutuminen Yhteistyö oppiminen keskustelu Seminaarit, yhteistyöryhmät Haasteena Liikenneviraston väylämuotojen yhteishankkeet ja rajapintariskien arviointi yhdessä kolmansien osapuolten kanssa Turvallisuusjohtamisjärjestelmä kehittyy myös tulevaisuudessa Marko Tuominen 15