1 MÄÄRITELMÄT JOHDANTO... 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 MÄÄRITELMÄT... 3 2 JOHDANTO... 5"

Transkriptio

1

2 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (26) Sisällysluettelo 1 MÄÄRITELMÄT JOHDANTO YLEISTÄ YTM-asetuksen tavoite YTM-asetuksen soveltaminen Ehdottaja vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta YTM-asetuksen päävaiheet Yhteys muihin ohjeisiin MERKITTÄVÄT MUUTOKSET Kuka arvioi muutoksen merkittävyyden? Muutoksen merkittävyyden arviointi VAAROJEN TUNNISTAMINEN Järjestelmän määrittely Vaarojen tunnistaminen ja alustava luokittelu Vaarojen tunnistaminen käytännössä YTM-asetuksen riskienhallinta osana rautatiehankkeiden riskienhallintaa RISKIANALYYSI JA RISKIN EVALUOINTI Toimintaohjeet Vertailujärjestelmä Riskin estimointi Milloin riski on hyväksyttävällä tasolla? VAAROJEN HALLINTA JA VAARAREKISTERI TURVALLISUUSVAATIMUSTEN NOUDATTAMINEN Riskien arviointiin perustuvat turvallisuusvaatimukset Yhteenvetoraportti YTM-asetuksen soveltamisesta RIIPPUMATON ARVIOINTI JA ARVIOINTILAITOS (ISA) ISA arvioi riskienhallintaprosessia ISA:n valinta VIITELUETTELO LIITTEET Liite 1 YTM-asetuksen mukainen riskienhallintaprosessi

3 LIIKENNEVIRASTO OHJE 3 (26) 1 Määritelmät Tässä ohjeessa käytetyt termit ja määritelmät vastaavat YTM-asetusta (EU) N:o 402/2013. Tässä ohjeessa tarkoitetaan: arviointilaitoksella (ISA) riippumatonta ja toimivaltaista henkilöä, organisaatiota tai yhteisöä, joka ottaa tehtäväkseen tutkia ja laatia todisteisiin perustuvan arvion siitä, onko muutosprosessissa sovellettu YTM:n mukaisia yhteisiä turvallisuusmenettelyjä asianmukaisesti ja täyttääkö järjestelmä siten sille asetetut turvallisuusvaatimukset; ehdottajalla muutoksen toteuttamisesta vastaavaa tahoa, eli Liikennevirastoa. Liikennevirastossa ehdottajan tehtävät kuuluvat hankkeesta tai muusta muutoksesta vastaavan projektipäällikön tehtäviin. (Huom. Myös muiden rautatiejärjestelmän toimijoiden tulee soveltaa toiminnassaan YTM-asetusta. Näissä tapauksissa ehdottaja voi olla esimerkiksi rautatieyritys tai kalustoyksikön käyttöönottoluvan hakija.); järjestelmällä mitä tahansa muutoksen kohteena olevaa rautatiejärjestelmän osaa. Muutos voi olla tekninen, käyttöön/kunnossapitoon liittyvä tai organisatorinen muutos.; toimintaohjeilla kirjallisia sääntöjä tai määräyksiä tai niiden kokoelmaa, jota voidaan oikein sovellettuna käyttää yhden tai useamman tunnistetun vaaran torjumiseen; rajapinnoilla kaikkia vuorovaikutuspisteitä järjestelmän tai osajärjestelmän elinkaaren aikana, mukaan lukien käyttötoiminta ja kunnossapito, joissa rautatiesektorin eri toimijat työskentelevät yhdessä riskien hallitsemiseksi; riskianalyysillä kaikkien saatavilla olevien tietojen järjestelmällistä käyttöä vaarojen tunnistamiseksi ja riskin estimoimiseksi; riskillä vahinkoon johtavien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden esiintymistiheyden ja vahingon vakavuuden yhdistelmää; 'riskin arvioinnilla' riskianalyysistä ja riskin evaluoinnista koostuvaa prosessia; riskin estimoinnilla prosessia, jossa määritetään analysoitavan riskin suuruus. Estimointi koostuu seuraavista vaiheista: todennäköisyyden arviointi, seurausten suuruuden arviointi, sekä riskin suuruuden arviointi em. perusteella; riskin evaluoinnilla riskianalyysiin perustuvaa menettelyä, jonka avulla määritetään, onko hyväksyttävä riskitaso saavutettu, eli onko riski riittävän pieni; riskienhallinnalla hallintaperiaatteiden, -menettelyjen ja -käytäntöjen järjestelmällistä soveltamista riskin analysointiin, evaluointiin ja hallintaan; turvallisuuden arviointikertomuksella asiakirjaa, jossa riippumaton arviointilaitos (ISA) esittää arvioitavana olevan järjestelmän riskienhallintaprosessista tekemänsä päätelmät; turvallisuushyväksynnällä asemaa, jonka ehdottaja antaa muutokselle arviointilaitoksen toimittaman turvallisuuden arviointikertomuksen perusteella;

4 LIIKENNEVIRASTO OHJE 4 (26) turvallisuustoimenpiteillä joukkoa toimia, joilla joko vähennetään vaaran esiintymistiheyttä tai lievennetään sen vaikutuksia hyväksyttävän riskitason saavuttamiseksi ja/tai ylläpitämiseksi; turvallisuusvaatimuksilla järjestelmään, sen käyttöön tai kunnossapitoon liittyviä ominaisuuksia, joko laadullisia tai määrällisiä, joita tarvitaan jotta saavutetaan lain tai yrityksen asettamat turvallisuustavoitteet; vaaralla asiaintilaa, joka saattaa johtaa onnettomuuteen; vaararekisterillä asiakirjaa, johon on kirjattu viitetietoineen havaitut vaarat ja niihin liittyvät toimenpiteet, vaarojen alkuperä ja viittaus organisaatioon, joiden vastuulle niiden hallinta kuuluu; vaarojen tunnistamisella järjestelmällistä vaarojen havaitsemis-, luettelointi- ja kuvaamismenettelyä; vertailujärjestelmällä järjestelmää, jolla on käytössä todistettu olevan hyväksyttävä riskitaso ja johon arvioitavana olevasta järjestelmästä aiheutuvien riskien hyväksyttävyyttä voidaan verrata; YTM-asetuksella Riskienhallintaa koskevaa yhteistä turvallisuusmenetelmää, josta on annettu asetus (EU) 402/2013.

5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 5 (26) 2 Johdanto Riskienhallintaa koskeva yhteinen turvallisuusmenetelmä (YTM)/1/ on Euroopan komission antama asetus (EU) 402/2013, joka on annettu Asetus edellyttää rautatiejärjestelmän turvallisuuteen liittyvien riskien hallintaa muutoksissa, jotka katsotaan järjestelmän turvallisuuden kannalta merkittäviksi. Perusperiaatteena on, että rautatiejärjestelmään tehtävät muutokset eivät saa heikentää sen turvallisuutta. Riskienhallintaa koskevasta YTM-asetuksesta käytetään tässä ohjeessa jatkossa termiä YTM-asetus. Asetus koskee kaikkia rautatiejärjestelmän merkittäviä muutoksia, jotka voivat olla luonteeltaan teknisiä, toiminnallisia tai organisatorisia. Tämä ohje liittyy Liikenneviraston rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjärjestelmään osana riskienhallintaa koskevaa kokonaisuutta. Ohjeen tarkoituksena on kuvata edellä mainitun asetuksen mukaisen riskienhallinnan periaatteet Liikenneviraston rautatietoimintojen tueksi. Pohjana ohjeen laatimisessa on ollut YTM-asetuksen olennaisten vaatimusten ja keskeisten vaiheiden tunnistaminen. Tämän ohjeen rakenne on laadittu näitä vaiheita seuraten. Kutakin vaihetta käsittelevän luvun lopussa on kerrattu keskeiset kohdat pähkinänkuoressa. Ohjeessa käytetyt termit mukailevat YTM-asetustekstissä (suomennos) esitettyjä termejä. Tässä ohjeessa kuvataan YTM-asetuksen periaatteet ja asetuksen noudattaminen yleisellä tasolla. Koska itse asetus ei vaadi tiettyjen riskienhallinnan työkalujen (esim. riskianalyysimenetelmät) käyttöä, ei tässä ohjeessakaan ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi antaa erityisiä rajoituksia riskienhallinnassa käytettäviin työkaluihin tai menetelmiin. Liikenneviraston rautatietoimintoihin liittyvää riskienhallintaa ohjeistetaan myös muissa ohjeissa ja julkaisuissa, mm. Liikenneviraston ohje 10/2010 Riskienhallinta radan suunnittelussa. Tämä ohje korvaa Liikenneviraston aiemman ohjeen YTM-asetuksen mukaisesta riskienhallinnasta rautatiejärjestelmässä ( , Dnro 4256/065/2011). Muutokset edelliseen ohjeeseen: Tässä ohjeessa on pyritty ottamaan huomioon Liikenneviraston kokemukset YTM:n soveltamisesta riskien arvioinnissa: painotetaan erityisesti rajapintojen riskien hallintaa sekä selkeytetään arviointilaitoksen roolia ja vastuita. Erilaisten rajapintojen riskienhallintaan liittyen tuodaan esille myös ns. siirrettävien riskien käsittely. 3 Yleistä 3.1 YTM-asetuksen tavoite YTM-asetuksen mukaisen riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että rautatiejärjestelmässä tehtävät muutokset eivät heikennä sen turvallisuutta. Euroopan tasolla YTM-asetuksen tavoitteena on mahdollistaa avoimet markkinat yhtenäistämällä: - riskienhallinnan prosessi - eri toimijoiden välinen turvallisuuteen liittyvä tiedonvaihto - näytöt riskienhallintaprosessin soveltamisesta.

6 LIIKENNEVIRASTO OHJE 6 (26) 3.2 YTM-asetuksen soveltaminen YTM-asetusta noudatetaan kaikissa rautatiejärjestelmän muutoksissa, jotka ovat turvallisuuden kannalta merkittäviä. Muutoksen merkittävyyden arviointi on esitetty tämän ohjeen liitteessä 3. Kyseiset muutokset voivat liittyä järjestelmän tekniikkaan, toimintaan, käyttöön ja/tai kunnossapitoon tai organisaatioon. Organisaatioon liittyvien muutosten osalta otetaan huomioon ainoastaan muutokset, jotka voivat vaikuttaa käytön ja/tai kunnossapidon prosesseihin. YTMasetusta sovelletaan siis esimerkiksi seuraavanlaisiin merkittäviin muutoksiin: - uusien ratojen rakentaminen tai vanhojen muuttaminen, - uusien ja/tai muutettujen teknisten järjestelmien toteutus, - Liikenneviraston organisaatiossa tehtävät muutokset ja - toiminnalliset muutokset (kuten uudet tai muutetut toimintaohjeet ja kunnossapitomenettelyt; muutokset Liikenneviraston turvallisuusjohtamisjärjestelmään). YTM-asetusta on velvoitettu sovellettavaksi Liikenneviraston hankkeissa 1. heinäkuuta 2012 alkaen, ellei niitä ole luokiteltu pitkälle edenneiksi hankkeiksi. 3.3 Ehdottaja vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta YTM-asetuksen mukaisen riskienhallinnan toteutuksesta päävastuun kantaa se toimija, joka on vastuussa muutoksen toteuttamisesta. Tästä toimijasta käytetään nimeä "ehdottaja". Liikennevirastossa ehdottajan tehtävät kuuluvat hankkeesta tai muusta muutoksesta vastaavan projektipäällikön tehtäviin. Hankkeen suunnittelusta päättävän tulee laatia suunnitelma YTM-asetuksen mukaisen riskienhallinnan toteutuksesta. Ehdottajan tulee huolehtia siitä, että hankkeessa mukana olevat toimijat tekevät yhteistyötä riskien hallitsemiseksi. Tarpeen vaatiessa Liikennevirasto huolehtii ehdottajan ominaisuudessa sopimusjärjestelyin, että kaikki hankkeen toteutuksessa mukana olevat tahot, kuten esimerkiksi tavarantoimittajat, palveluntarjoajat sekä niiden alihankkijat, osallistuvat omalta osaltaan YTM:ssä kuvattuun riskienhallintaprosessiin. Vastaavasti Liikennevirasto osallistuu tarvittaessa omalta osaltaan kolmansien osapuolten tekemiin riskienarviointeihin. Esimerkiksi valtion rataverkolla toimivien rautatieliikenteen harjoittajien tekemissä riskienarvioinneissa voi olla oma roolinsa myös Liikennevirastolla. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota riskien hallintaan ns. rajapinnoilla. Teknisten ja erityisesti organisatoristen rajapintojen osalta asianomaisten toimijoiden on yhteistyössä tunnistettava ja yhdessä hallittava vaarat ja niitä vastaavien turvatoimien suunnittelu ja toteutus. Vaaroja voidaan pitää hallittuina vasta kun vaaroihin liittyvät riskit on evaluoitu ja kun on yhdessä sovittu asian ratkaisemisesta. Jos toimija toteaa, että jonkin turvallisuusvaatimuksen täyttämiseen vaaditaan toimenpide jota se ei itse voi toteuttaa, sen on, sovittuaan asiasta toisen toimijan kanssa, siirrettävä asiaan liittyvän vaaran hallinta ko. toimijalle. Mikäli riskienhallinnan aikana tulee esille ajatuksia tai tarpeita laajempaan tutkimus- ja kehitystyöhön, on niistä viestittävä Liikennevirastolle. Hankkeen aikana ja sen päätyttyä hankkeen aikaiset vaararekisterit toimitetaan sovitusti Liikennevirastolle.

7 LIIKENNEVIRASTO 3.4 YTM-asetuksen päävaiheet OHJE (26) Dnro 4256/065/20111 Tässä ohjeessa YTM-asetuksen (Kuva 1). Muutoksen merkittävyyde en arviointi ei ole varsinaisen riskien- hallintaprosessin osa, mutta se liittyy olennaisesti siihen päätökseen,, tuleeko muutoksen yhtey- dessä noudattaa YTM-asetusta. Tästä syystä muutoksen merkittävyydm den arvioinnin perusteet on mukainen riskienhallinta on jaettu osiin keskeisten vaiheiden havainnollistamiseksi esitetty tässä yhdessä YTM:n keskeisten vaiheiden kanssa. Käytännössä muutosprojektin edetessä hankesuunnittelusta käyttöönottoon YTM-asetuksen mukainen riskienhallinta toistuu ja täydentyyy päättyen vasta kun järjestelmä todetaan projektin alussa määriteltyjen turvallisuustavoitteiden mukaiseksi. Riskienhallintatyön eteneminen kirja- taan vaararekisteriin.. Kuva 1. YTM-asetuksen mukaisen menettelyn ja riskienhallinnann keskeiset osat. Varsinai- nen YTM-prosessikaavio on ohjeen liitteenää 1.

8 LIIKENNEVIRASTO 3.5 Yhteys muihin ohjeisiin OHJE (26) Dnro 4256/065/ Merkittävät muutokset 4.1 Kuka arvioi muutoksen merkittävyyden?? Rautatiehankkeiden suunnitteluns n aikaista riskienhallintaaa varten on annettu ohje 10/2010 Ris- kienhallinta radan suunnittelussa /3/. Rakentamisvaiheen työturvallisuusriskien tunnistamistaa varten taas on laadittu Tiehallinnon julkaisu 38/2008 Riskienarviointi i rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista /4/. Lisäksi Liikennevirastonn ohjeessa Riskienhallinnan menetelmistä, 2011, Dnro 4837/065/2011 annetaan tietoaa mahdollisista riskianalyysimenetel- mistä ja niiden soveltamisesta. Yhdessä edellä mainittujen ohjeiden kanssa tämä YTM-asetusta koskeva ohje muodostaa perustann Liikenneviraston rautatietoimintojen turvallisuusjohtamisjär- jestelmän mukaisellee rautatiejärjestelmän riskienhallinnalle. Muutoksen ehdottajan (=muutoksesta vastaavan tahon eli Liikenneviraston) on arvioitava muu- Asiantuntija-arviolla viitataan siihen, että päätöksen tekevällä henkilöllä on kokemuksen, taito- jen ja tietojen yhdessä muodostama pätevyys tehdä tilanteeseen sopivia ja riittäviä päätöksiä. Riittävän asiantuntemuksen saavuttamiseksi voidaan tarvittaessa muodostaa myös eri alojen toksen merkittävyyttää YTM-asetuksessa esitettyjen perusteiden ja asiantuntija-arvion pohjalta. asiantuntijoista koostuva ryhmä. Kustakin hankkeesta tai muutoksesta päättävän tulee arvioida tapauskohtaisesti muutoksen yhteydessä tarvittava pätevyys ja asiantuntemus. 4.2 Muutoksen merkittävyyden arviointi Jotta muutosta ja sen merkittävyyttä voidaan arvioida, tulee ehdottajan tehdä järjestelmän ja muutoksen alustava määrittely suunnitellun muutoksen rajaamiseksi.. Käytännössä tämä tarkoit- k- taa tarkasteltavan kohteen ja senn rajojen sekä vaikutuspiirin alustavaaa kuvausta. Rautatiehank keessa järjestelmän alustavan määrittelyn pohjana voidaan käyttää esimerkiksi kohteen hanke- suunnitelman kuvausta. Muutoksen merkittävyyden arviointi on esitetty jäljempänä kuvassa 2. Muutosta arvioitaessa tarkastellaan aluksi sitä, onko muutoksella lainkaan vaikutusta rautatie- järjestelmän turvallisuuteen. Jos on selvästi todettavissa, ettei ehdotetulla muutoksella ole vai- kutusta turvallisuuteen, YTM-asetuksen mukaista riskienhallintaprosessia ei tarvitse soveltaa.

9 LIIKENNEVIRASTO OHJE 9 (26) Mikäli ehdotetulla muutoksella on vaikutusta turvallisuuteen, ehdottajan tulee asiantuntijoiden avulla arvioida, onko muutos rautatiejärjestelmän turvallisuuden kannalta merkittävä. Turvallisuuteen vaikuttavan muutoksen osalta arviointia tulee jatkaa seuraavien kriteerien pohjalta: 1 vian vaikutus, vian seuraukset: uskottavasti esitetty pahin mahdollinen tilanne arvioitavana olevan järjestelmän pettäessä ottaen huomioon järjestelmän ulkopuoliset turvaesteet, 2 uutuusaste: tämä tarkoittaa a) muutoksen innovatiivisuutta rautatiesektorilla sekä b) suunnitellun toimenpiteen innovatiivisuutta muutoksen toteuttavassa organisaatiossa, 3 muutoksen monimutkaisuus: esimerkiksi muutos sisältää monia osavaiheita, 4 seurattavuus: mahdollisuus seurata toteutettua muutosta koko järjestelmän elinkaaren ajan ja toteuttaa tarvittaessa vaadittavia tukitoimia, 5 peruutettavuus: mahdollisuus palata järjestelmään sellaisena, kuin se oli ennen muutosta sekä 6 kumuloituvuus: muutoksen merkittävyyden arviointi ottaen huomioon kaikki arvioitavana olevaan järjestelmään hiljattain tehdyt turvallisuuteen liittyvät muutokset, joita ei yksittäisinä ole katsottu vielä merkittäviksi. Muutoksen merkittävyyttä arvioitaessa ehdottajan tulee analysoida kaikkia edellä esitettyjä kriteereitä, vaikka päätöksen merkittävyydestä voi tehdä jo yhden kriteerin pohjalta. Jotkin turvallisuuteen liittyvät muutokset saatetaan luokitella edellä mainittujen perusteiden pohjalta vähämerkityksisiksi muutoksiksi. Kutakin muutosta tarkasteltaessa on kuitenkin tärkeää varmistaa, että kaikki peräkkäiset vähämerkityksiset muutokset eivät muodosta yhdessä merkittävää muutosta, joka edellyttäisi YTM-asetuksen soveltamista. Päätös merkittävyydestä tulee aina dokumentoida ja ko. asiakirjat säilyttää, jotta tehdyn päätöksen perustelut ovat myöhemminkin tarkasteltavissa. Muutoksen merkittävyyden arviointia varten on laadittu lomake, jota tulee käyttää. Muutoksen merkittävyyden arvioinnit tallennetaan Liikenneviraston arkistoon omalle diaarinumerolleen (5872/065/2011). Arviointiin käytettävä lomake löytyy Liikenneviraston ohjeista. Sitä, mitkä muutokset ovat merkittäviä, ei ole mahdollista etukäteen rajata yksiselitteisesti tai listata kattavasti. Vastuu päätöksestä ja sen perustelemisesta on aina ehdottajalla itsellään.

10 LIIKENNEVIRASTO OHJE (26) Dnro 4256/065/20111 Kuva 2. Muutoksen merkittävyyden arviointi. Merkittävän muutoksen arviointi pähkinänkuoressa: Arvio tehdään YTM-asetuksessa esitettyjen kriteerien perusteella. (Kuva 2.) Arvio merkittävyydestä tehdään asiantuntija-arvion avulla. Asiantuntemuksen tulee kattaa kokemus sekä rautateiden riskienhallinnasta et- 5872/065/2011) mahdollista viranomaisvalvontaa tä tarkasteltavasta järjestelmästä ja sen toiminnasta. Päätös merkittävyydestä tulee dokumentoida jaa arkistoida (Diaarinumerolle varten. Vain merkittäviin muutoksiin sovelletaan YTM-asetusta. (Huom. muihin muu- toksiin liittyvät riskit tulee kuitenkinn hallita Liikennevirastonn rautatietoiminto- jen turvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaisesti).

11 LIIKENNEVIRASTO OHJE (26) Dnro 4256/065/ Vaarojen tunnistaminen 5.1 Järjestelmän määrittely Jotta YTM-prosessin aikana voidaan tunnistaa olennaiset vaarat kattavasti, tulee toteutettavat muutos kuvata mahdollisimman tarkasti ja rajata selkeästi. Näin myöss rajapintoihin liittyvät ris- kit pystytään tunnistamaan helpommin. Jo käytössä olevat turvallisuustoimenpiteet tulee sisäl- lyttää järjestelmän määrittelyyn, jotta toteutettavan hankkeen turvallisuusvaikutuksia voidaan verrata lähtötilanteeseen. Järjestelmän määrittelyn yhteydessä määritellään alustavasti myös hankkeen/muutoksenn toteutukseen liittyvien toimijoiden roolit ja vastuualueet riskienhallinnan osalta. Muun muassaa tästä syystää on suositeltavaa tehdä järjestelmänn määrittely eri osavaarojen tun- nistamista ja se dokumentoidaann osaksi riskianalyysin lähtötietoja. Käytännössä järjestelmän määrittely tarkoittaa kyseisen hankkeen/mh muutoksen yksityiskohtaista määrittelyä eli tarkennettua versiota järjestelmän alustavasta määrittelystä. Toisaalta järjestel- män määrittely tarkentuu riskienhallintaprosessin aikana, ja järjestelmän määrittelyä päivite- alueiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Järjestelmän määrittely tulee tehdä ennen tään projektin edetessä. Järjestelmän määrittely on dokumentti, joka sisältää: - hankkeen/muutoksen kuvauksen. (Järjestelmä ennen muutosta jaa sen jälkeen. Muutoksen tavoite.), - hankkeen järjestelmäympäristön ja rajat (fyysiset rajat sekä toiminnalliset rajapinnat, muut vuorovaikutuksessa olevat järjestelmät, esim. sähkövastuualuein neen, myös riskienhallinnan osalta, lämpö-, emi, käyttö- ja kunnossapito o- toimet), - hankkeen toteutukseen liittyvät toimijat - vaikutukset muihin osapuoliin, - nykyiset turvallisuustoimenpiteet sekä projektin riskianalyysien aikana että myöhemmin tunnistetut tarvittavat turvallisuustoimenpiteet. - riskien arviointiinn mahdollisesti liittyvät oletukset ja rajaukset. r 5.2 Vaarojen tunnistaminen ja alustava luokittelu Vaarojen tunnistaminen on riskien arvioinnin ensimmäinen vaihe. YTM:n riskienhallinta ei käsit- tunnistetut vaarat kirjata vaararekisteriin, mikäli sen koetaan edesauttavan riskienhallintaa osa- na projektin toteutusta. Pääasia on, että rautatiejärjestelmään ja sen toimintaan liittyvät tunnis- tetut riskit tulevat dokumentoiduiksi ja käsitellyksi asiallisesti projektin riskienhallintaprosessi- en mukaisesti. Vaararekisteri käsitellään tarkemmin tämän ohjeen luvussa tele työsuojeluriskejä eikä kaikkiaa rakentamisen aikaisia riskejä, r mutta halutessa voidaan kaikki 7.

12 LIIKENNEVIRASTO OHJE (26) Dnro 4256/065/20111 YTM-asetus: Ehdottajan on järjestelmällj lisesti tunnistettava pätevän ja monipuolista kokemusta omaavan asiantuntijajoukon avulla kaikki kohtuudella ennakoitavissaa olevat vaarat, jotka liittyvätt arvioitavana olevaan järjestelmään sekä tarvittaessa sen toimintoihin ja sen s rajapintoihin. Kaikki tunnistetut vaarat kirjataan vaararekisteriin. Vaarojen tunnistamisen tekevän työryhmän henkilömäärä ä vaihtelee tapauskohtaisesti. Mitä suu- rempi hanke/muutos on kyseessä, sitä suurempi on yleensä myös vaarojen tunnistamiseen osal- tuntija. listuva asiantuntijajoukko. Vaarojen tunnistamisessa tulee olla mukana riskienarvioinnin asian- Jokainen tunnistettu vaara tulee luokitella sen mukaan, onko siitä aiheutuva riski yleisesti hyväk- syttävä vai ei. Yleisesti hyväksyttävän riskin muodostavia vaaroja ei tarvitse analysoida enem- pää. Kyseisten vaarojen yhteyteen tulee kuitenkin kirjata perustelut yleiselle hyväksyttävyydelle. Tarkasteltavan vaaran aiheuttamaa riskiä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: - vaaran esiintymistiheyden katsotaan olevan tarpeeksi alhainen (esimerkiksi harvinaisen fy- sikaalisen ilmiön takia) vaaran vakavuudesta riippumatta tai - vaaran seurauksen vakavuuden katsotaan olevan tarpeeksi alhainen vaaran esiintymistihey- pieni, ettei ylimääräisten turvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen ole järkevää. (ALARP,( as low as reasonably practicable) Riskin yleisen hyväksyttävyyden arviointiin ei tarvitse käyttää erityisiää riskienhallintatyökalujaa tai -menetelmiä. Arvio tehdään tavallisesti rautatiejärjestelmään ja riskienhallintaan liittyvän destä riippumatta. Käytäntönä on, että vaarasta aiheutuva riski voidaan luokitella hyväksyttäviksi, jos riski on niin kokemuksen perusteella edellä mainitun periaatteen mukaan. Esimerkkinä yleisesti hyväksyttä- YTM-prosessin mukaisesti riskienn analysoinnilla ja turvallisuustoimenpiteiden määrittämisellä. västä riskistä voidaan pitää eläinten pääsyä radalle avoimen infrastruktuurin takia. Mikäli tunnistetun vaaran aiheuttama riski ei ole yleisesti hyväksyttävä, tulee käsittelyä jatkaaa 5.3 Vaarojen tunnistaminen käytännössä Vaarat tunnistetaan eri osa-alueiden asiantuntijoiden muodostaman työryhmän avulla. Vaarojen tunnistamiseksi järjestetään tarvittava määrää työryhmäkokouksia hankkeen laajuudesta riippu- en. Vaarojen tunnistamisen tekevän työryhmän henkilömäärä vaihtelee hankkeen suuruuden mukaan.

13 LIIKENNEVIRASTO OHJE (26) Dnro 4256/065/20111 Työpajatyöskentelynn lisäksi vaaroja tunnistetaan koko hankkeen ajan. Kokonaisvaltaisen ris- kienhallinnan edetessä hankkeenn eri vaiheiden mukana siirretään jokainen rautatiejärjestelmän turvallisuuteen vaikuttava vaaratekijä hankkeen vaararekisteriin sitä mukaa kun niitä tulee ilmi. Uusia vaaroja voi tulla ilmi myös riskienhallintaan liittyvien työpajojen ja kokousten ulkopuolel- tulla esiin rautatiejärjestelmän turvallisuuteen liittyviä riskejä, joihin liittyviä vaaroja ei ole ai- emmin kirjattu vaararekisteriin. Suunnitteluvaiheessa perustettua vaararekisteriä päivitetään ta. Esimerkiksi poikkeamaraportoinnin tai onnettomuus- ja j läheltä piti -tapausten kautta saattaa näin ollen koko hankkeen ajan. 5.4 YTM-asetuksen riskienhallinta osana rautatiehankkeiden riskienhallintaa Työryhmän kokoonpano: Työryhmän suositeltava kokoonpano on noinn 3-10 henkilöä, jotta keskustelua hankkeen vaara- ja haittatekijöistä saadaan riittävällä jaa laajalla tasolla. Työryhmän kokoonpano määräytyy hankkeen laajuuden ja vaativuuden mukaan,, jolloin eri asiantuntijamäärät kasvavat: hankkeen rakennuttajann edustaja/-t: 1-3 henkeä (voi olla myös rakennuttajakonsul- tarvittaessaa viranomainen: 1-2 henkeä, tarvittaessaa 1 käytön edustaja tin edustajia), riskienarviointiin perehtynyt asiantuntija/-t: 1-2 henkeä hankkeen suunnittelija/ s /-t: 1-7 henkeä, kunnossapidon edustaja: 1-2 henkeä tarvittaessaa kohteen mukainen liikenteen edustaja/liikennöitsijä: 1-2 henkeä, Rautatiehankkeen suunnittelun yhteydessä tehtävän kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toteutus on kuvattu Liikenneviraston ohjeessa 10/20100 Riskienhallinta radan suunnittelussa. Ohjeessa esitetään hankkeeseen liittyvien vaarojen tunnistaminen ja j riskien käsittely taulukkomuotoisen riskienhallintasuunnitelman avulla. Eräs käyttökelpoinen tapa t on tehdä myös YTM-asetuksen edellyttämä vaarojen tunnistaminen ohjeen 10/2010 mukaisesti ja lisätä riskienhallintasuunni- telmaan YTM-asetuksen mukainen vaararekisteri. Ohjeenn mukaisestii eri suunnitteluvaiheissaa tehtävien riskienarviointien (lukuun ottamatta tarveselvityksen SWOT-analyysia) yhteydessä tunnistetut rautatiejärjestelmän turvallisuuteen liittyvät vaaratekijät v kirjataan tähän vaararekis- teriin.

14 LIIKENNEVIRASTO OHJE 14 (26) Vaarojen tunnistaminen pähkinänkuoressa: Ennen vaarojen tunnistamista tehdään ja dokumentoidaan järjestelmän määrittely. Vaarojen tunnistaminen tehdään työryhmässä, joka koostuu eri osa-alueiden asiantuntijoista. Mukana tulee olla riskienhallinnan asiantuntija. Kaikki tunnistetut rautatiejärjestelmän turvallisuuteen vaikuttavat vaarat kirjataan vaararekisteriin. Vaarat luokitellaan sen mukaan millaisia riskejä niistä aiheutuu o Yleisesti hyväksyttävät (huom. perustelut!) ei tarvitse tehdä jatkotoimenpiteitä o Muut käsittelyä jatketaan YTM-asetuksen mukaisesti. Vaarojen tunnistamiseksi järjestettävien työryhmien ja kokousten määrä riippuu hankkeen/muutoksen laajuudesta. Vaaroja tulee tunnistaa ja kirjata vaararekisteriin tarpeen mukaan koko hankkeen ajan, myös työpajojen ulkopuolella.

15 LIIKENNEVIRASTO 6 Riskianalyysi ja OHJE riskin evaluointi 15 (26) Dnro 4256/065/20111 YTM-asetuksen mukaan tunnistetuista vaaroista aiheutuvien riskien hallintaan tarvittavat toi- menpiteet voidaan hyväksyä riittäviksi kolmella kriteerillää (riskin hyväksynnän periaatteella): toimintaohjeilla, vertailujärjestelmällä tai riskin estimoinnilla, jossa riskin suuruuden ja mahdol- listen seurausten arviointi on esitetty ja nähtävissä. Toimintaohjeisiinn ja vertailujärjestelmiin vedottaessa hyödynnetään ohjeistusta, voimassa olevia määräyksiä m jaa lainsäädäntöä sekä ole- massa olevaa tietoa ja j dokumentaatiota tunnistettujen vaarojen hallinnassa. Riskin arviointi tehdään näkyväksi esimerkiksi riskimatriisejaa käyttäen varsinkin silloin kun sopivia toimintaoh- jeita tai vertailujärjestelmiä ei olee käytettävissä. Keinoja ei e ole asetettu paremmuus- tai tärkeys- järjestykseen, ja niistä voi valita käytettäväksi useampiakin. Ehdottajan tulee kuitenkin: a) osoittaa, että valittuja riskin hyväksynnänn periaatteitaa on asiaankuuluvasti sovellettu, b) tarkistaa, että valittuja riskin hyväksynnän periaatteita on käytettyty johdonmukaisesti ja c) yhdistää kussakin tapauksessa käytetty riskin hyväksynnän periaate kirjattuun vaaraan. Riskianalyysi ja riskin evaluointi tulee vaarojen tunnistamisen tavoin tehdä eri alojen asiantunti- ja muutoksen laajuudesta. Tavoitteena on löytäää sopivia toimenpiteitä tunnistettujen vaarojen aiheuttamien riskien pienen- tämiseksi hyväksyttävälle tasolle (turvallisuustoimenpiteet). Turvallisuustoimenpiteistä vali- taan toteutettavat yhdessä kaikkien riskienhallintaan osallistuvien tahojen kanssa. Nämä valitut turvallisuustoimenpiteet muodostavat ne kriteerit, jotka järjestelmän/ /muutoksen tulee täyttää, jotta se voidaan hyväksyä käyttöön. YTM-asetuksessa näistä toimenpiteistä käytetään nimeä joista koostuvan työryhmän avulla, esimerkiksi työpajoissa. Työpajojen määrä riippuu hankkeen riskin arviointiin perustuvat turvallisuusvaatimukset. YTM-menettelyn yhteydessä turvalli- timuksia (esim. Finnish interlocking requirements -vaatimuskokoelmaan sisältyvät turvallisuus- vaatimuksia), vaan myös toteutettaviksi valittuja turvallisuustoimenpiteitä. 6.1 Toimintaohjeet Toimintaohjeilla tarkoitetaan olemassa olevia kirjallisia sääntöjä ja määräyksiä, joita voidaan suusvaatimuksilla ei siten tarkoiteta vain järjestelmän yleisiä tai toiminnallisia turvallisuusvaahyödyntää tunnistettujen vaarojen aiheuttamien riskien hallinnassa. h Toimintaohjeiden tulee täyttää seuraavat vaatimukset: a) Ne ovat rautatiealalla laajastii tunnustettuja. Ellei näinn ole, toimintaohjeille on esitettävä pe- misen kannalta ja c) ne ovat kaikkien niiden toimijoiden saatavilla, jotka niitä haluavatt rustelut ja arviointilaitoksen on voitava hyväksyä ne. b) Ne ovat merkityksellisiä arvioitavana olevassa järjestelmässä tunnistettujen vaarojen torjukäyttää.

16 LIIKENNEVIRASTO OHJE 16 (26) 6.2 Vertailujärjestelmä 6.3 Riskin estimointi Esimerkkejä toimintaohjeista: - yhteentoimivuuden tekniset eritelmät (YTE:t) ja EN-standardit, - kansalliset turvallisuussäännöt ja tekniset määräykset, - viranomaisten määräykset (esimerkiksi Trafin määräykset), - RATO:t ja muut Liikenneviraston yleiset ohjeet sekä - rautatietoimijoiden antamat sisäiset säännöt tai standardit, jotka täyttävät toimintaohjeiden vaatimukset. Myös muiden alojen toimintaohjeita (esim. ydinvoima-alan, ilmailun, puolustusvoimien) voidaan tapauskohtaisesti soveltaa joihinkin hankkeen teknisiin ratkaisuihin. Näiden käyttökelpoisuus suhteessa tarkasteltavaan vaaraan pitää pystyä osoittamaan ja se tulee perustella vaararekisteriin kyseisen vaaran yhteyteen. Toimintaohjeilla hallittavien vaarojen riskin arviointi voidaan rajoittaa vaarojen tunnistamiseen ja vaararekisteriin tehtävään merkintään kyseisen toimintaohjeen käytöstä turvallisuusvaatimuksena ko. vaaroille. Näin dokumentoituu yhteys toimintaohjeen ja vaarojen välillä. Valittuihin toimintaohjeisiin sisältyvien vaatimusten noudattaminen tulee kuitenkin kirjata ja osoittaa asianmukaisesti jäljempänä tässä ohjeessa (luvut 7 ja 8) esitetyllä tavalla. Vaikka arvioitavana oleva järjestelmä poikkeaisi hieman esitetyistä toimintaohjeista, voidaan niitä silti käyttää tunnistettujen vaarojen hyväksyntään. Tällaisessa tapauksessa ehdottajan täytyy osoittaa, että lopputuloksena saavutetaan vähintään toimintaohjeiden mukainen turvallisuustaso. Jos jonkin vaaran aiheuttamaa riskiä ei saada hyväksyttäväksi toimimalla valittujen toimintaohjeiden mukaisesti, tulee sen osalta riskianalyysiä jatkaa ja käyttää apuna jäljempänä esitettyjä riskin hyväksynnän periaatteita. Vertailujärjestelmällä tarkoitetaan aiemmin hyväksyttyä järjestelmää tai muutosta, joka on vastaavanlainen kuin arvioitavana merkittävän muutoksen kohteena oleva järjestelmä, jo josta on riittävästi käyttö- ja häiriötilastoja riittävän turvallisuuden osoittamiseksi. Vertailujärjestelmän tulee täyttää seuraavat vaatimukset: a) sen on jo käytössä todettu johtavan hyväksyttävään turvallisuustasoon, ja se voitaisiin edelleen hyväksyä käyttöön Suomessa, b) sillä on samanlaiset toiminnot ja liitännät kuin arvioitavana olevalla järjestelmällä, c) sitä käytetään samanlaisissa käyttöoloissa kuin arvioitavana olevaa järjestelmää ja d) sitä käytetään samanlaisissa ympäristöoloissa kuin arvioitavana olevaa järjestelmää. Riskin estimointia käytetään silloin, kun toimintaohjeilla tai vertailujärjestelmiin vedoten ei voida vakuuttua riskien olevan kaikilta osin hyväksyttävällä tasolla. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun arvioitava järjestelmä on aivan uusi, tai kun olemassa olevista toimintaohjeista tai vertailujärjestelmistä poiketaan. Liikenneviraston vaararekisterissä on käytetty termiä "täsmällinen riskin estimointi", millä tarkoitetaan selkeästi ilmaistua ja dokumentoidusti perusteltua arviota. Kyse ei ole tarkasta, täsmällisestä arviosta. Riskin estimointi voi olla numeerista (kvantitatiivista), laadullista (kvalitatii-

17 LIIKENNEVIRASTO OHJE 17 (26) vista) tai yhdistelmä molempia. Riskin estimointimenetelmiä on esitelty Ohjeessa riskienhallinnan menetelmistä /2/. Jos estimoitu riski ei ole hyväksyttävällä tasolla, on määriteltävä ja toteutettava turvallisuustoimenpiteitä riskin alentamiseksi hyväksyttävälle tasolle. Kun toistetuilla riskin estimoinneilla voidaan osoittaa riskin olevan hyväksyttävällä tasolla, riittäviksi arvioidut turvallisuustoimenpiteet kirjataan vaararekisteriin toteutettavaksi. Rautatiehankkeen suunnittelun aikana riskin estimoinnin esittämisessä on hyvä käyttää vaararekisteriohjeen riskimatriisia, jolla esitetään riskin suuruus vaaratilanteen esiintymislodennäköisyyden ja sen seurausten vakavuuden yhdistelmänä. Matriisin yhteydessä on myös esitetty riskin suuruuteen liittyvä luokittelu siitä, onko riski hyväksyttävä vai ei. 6.4 Milloin riski on hyväksyttävällä tasolla? Riskien katsotaan olevan hyväksyttävällä tasolla käytettäessä perustellusti vertailujärjestelmien tai toimintaohjeiden edellyttämiä toimenpiteitä kyseisten riskien hallintaan. Riskin estimoinnin yhteydessä riskien hyväksyntä tulee tehdä selkein perustein. Liikenneviraston vaararekisteriohjeessa esitetyssä riskimatriisissa on luokittelu riskin hyväksyttävyydelle. Toimintaan tai organisaatioon liittyvissä muutoksissa voidaan käyttää em. ohjeista johdettuja matriiseja, kunhan käytetyn matriisin yhteydessä on selkeästi määritelty matriisiin liittyvät toimenpideluokat riskien hyväksyttävyyden varmistamiseksi. YTM-asetuksen mukainen riskienhallintaprosessi on iteratiivinen. Riskin hyväksyttävyys tulee tarvittaessa varmistaa arvioimalla riskin suuruus uudelleen siten, että otetaan huomioon riskin pienentämiseksi määritellyt toimenpiteet. Toisin sanoen arvioidaan, mikä on jäljelle jäävän riskin suuruus toteutettavien turvallisuustoimenpiteiden jälkeen. Arvioinnin perusteella voidaan suunnitella mahdollisesti tarvittavia lisätoimenpiteitä riskin pienentämiseksi hyväksyttävälle tasolle. Iteratiivisia riskinarviointikierroksia jatketaan niin pitkään, kunnes on löydetty tarvittavat turvallisuustoimenpiteet kunkin riskin hyväksymiseksi. Joissakin tapauksissa teknisille järjestelmille hyväksyttävä riskitaso voidaan määritellä numeerisesti. Jos teknisten järjestelmien toimintahäiriö voi uskottavasti aiheuttaa välittömiä tuhoisia seurauksia sovelletaan niihin luotettavuusvaatimusta: häiriön esiintymistaajuus saa olla enintään 10-9 kappaletta häiriöitä toimintatuntia kohden. Esimerkkinä tällaisesta teknisestä järjestelmästä ovat turvalaitteet. Turvallisuusvaatimusten määrittelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon myös niiden mahdolliset vaikutukset arvioitavan järjestelmän rajauksiin, muutoksen toteutustapaan, jne. Järjestelmän määrittely tulee siksi tarkastaa ja päivittää ottaen huomioon toteutettavaksi valitut turvallisuustoimenpiteet.

18 LIIKENNEVIRASTO OHJE 18 (26) Riskianalyysi ja riskin evaluointi pähkinänkuoressa: Riskianalyysi ja riskin evaluointi tehdään työryhmässä, joka koostuu eri osaalueiden asiantuntijoista. Mukana tulee olla riskienhallinnan asiantuntija. Tavoitteena on arvioida vaaroista aiheutuvat riskit ja määrittää hallintatoimenpiteet, joilla riskit saadaan hyväksyttävälle tasolle. Riskien hyväksyttävyyden arviointiin on YTM-asetuksessa kolme eri tapaa o toimintaohjeet (kirjallisia ohjeita, määräyksiä, jne.) o vertailujärjestelmät (vastaavat aiemmin hyväksytyt ja turvalliseksi todetut järjestelmät) o riskin estimointi (esim. matriisit todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden arviointiin, luotettavuustekninen arvio riskin toteutumiselle ja seurausten suuruudelle). Tarvittaessa suunnitellaan uusia turvallisuustoimenpiteitä ja arvioidaan riskit kunnes on suunniteltu toimenpiteet, joilla riski saadaan hyväksyttävälle tasolle.

19 LIIKENNEVIRASTO 7 Vaarojen OHJE hallintaa ja vaararekisteri 19 (26) Dnro 4256/065/20111 Ehdottajan tulee hankkeen/muutoksen suunnittelun ja toteutuksen aikana luoda vaararekister ri, jonka avulla dokumentoidaan ja seurataan tunnistettujen vaarojen aiheuttamien riskien r hallin- nassa saavutettua edistystä. Vaararekisteristä tulee käydää ilmi vaarann tunnistaminen, vaaran ai- Vaararekisterilomakee on esitetty tämän ohjeen liitteessä 2. heuttamaa riski ja riskin hallinta jotakin kolmesta edellä esitetystä periaatteesta apuna käyttäen. 2 YTM-asetus, Liite 1 kohta (ref.1): Vaararekisteriin on kirjattava kaikki riskinarviointiprosessissa tunnistetut vaarat sekä kaik- on vii- ki niihin liittyvät turvallisuustoimenpiteet ja järjestelmää koskevat oletukset. Siinä tattavaa selvästi kunkin vaaran alkuperään ja valittuihin riskin hyväksynnän periaatteisiin ja yksilöitävä selvästi kunkin vaaran torjunnasta vastaava( (t) toimija(t) ). Vaararekisteriin tuleee lisäksi kirjata kunkin vaaran tila (hallittu/avoin)) ja kuhunkinn vaaraan liitty- vien turvallisuustoimenpiteiden tila (vahvistettu/avoin). VaararekisterV riin kirjataan myös vastuu- henkilö ja aikataulu toimenpiteidt en suorittamiselle. Vaararekisterin avulla voidaan siten varmis- miseen ja toteuttamiseen asti. taa koko riskienhallinnan ketju vaarojen tunnistamisesta aina korjaavien toimenpiteiden kirjaa- Mikäli arvioitavana olevassa hankkeessa on mukana useita palveluntuottajia, vastaa jokainen toimija omasta osuudestaan ja kirjaa vaararekisteriinsä oman osuutensa vaarat. Liikenneviras sto vastaa ehdottajana muutos-/hank kekohtaisesta vaararekisteristä, johon kootaan kaikki välttämät- tömät tiedot koko arvioitavasta muutoksesta/ /hankkeesta. Hankekohtaisen vaararekisterin ei tar- vitse sisältää kaikkia tietoja kaikilta toimijoilta, vaan siihen kirjataan ehdottajan vastuulle kuulu- se vat riskit sekä viittaukset muidenn hankkeeseen liittyvien toimijoiden t vaararekistereihin. Näin toimii keskeisenä linkkinä, jonka kautta myös alihankkijoiden ja palveluntuottajien vastuulla olevien vaarojen tiedot ovat löydettävissä. Vaarojen siirtäminenn toiselle osapuolelle: Mikäli hankkeen osapuolen tunnistama ja vaararekisteriinn kirjaama vaara vaatii turvallisuustoi- menpiteenä jonkin toisen osapuolen toteuttamaa turvallisuustoimenpidettä, pitäää turvallisuus- toimenpiteestä sopia ko. osapuolten välillä. Vaara voidaan katsoa hallituksi vasta kun toimenpi- de on toteutettu. Mikäli projektin yhteydessä on tunnistettu mahdollinen kehitysajatus, jonka to- Liikennevirastolle ja saatava s heidän lausuntonsa kehitystarpeen mahdolliselle toteuttamiselle. Hankkeen päätyttyä hankkeelle perustetun vaararekisterin tiedot toimitetaan Liikennevirastonn vaararekisteriin, jotta tietoja voidaan hyödyntää myös tulevissa hankkeissa. Liikenneviraston teuttaminen vaatii pidempiaikaista projektia, on tieto tarpeesta toimitettava dokumentoidustii

20 LIIKENNEVIRASTO OHJE 20 (26) vaararekisteri on jatkuvasti ylläpidettävä ylätason rekisteri, johon kerätään tiedot eri hankkeissa ja muutoksissa havaituista vaaroista ja niiden hallinnasta. Vaararekisterin ylläpitoa tulee jatkaa myös muutoksen kohteena olleen järjestelmän käytön aikana. Vaararekisteriä tulee päivittää aina kun: - havaitaan uusia vaaroja tai tunnistetaan uusia turvallisuustoimenpiteitä, - järjestelmän käytön ja kunnossapidon aikana tunnistetaan uusi muutostarve, jonka osalta tulee arvioida onko kyse merkittävästä muutoksesta (joka edellyttäisi YTM-asetuksen noudattamista), - on tarpeen huomioida onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista saatavia tietoja tai - järjestelmän turvallisuusvaatimuksiin tai perusoletuksiin tulee muutoksia. Vaarojen hallinta pähkinänkuoressa: Jokaiseen muutokseen, johon sovelletaan YTM:n mukaista riskienhallintaa, liittyy aina hanke-/muutoskohtainen vaararekisteri. Vaararekisteri on vaarojen hallinnan keskeinen työkalu. Vaararekisterin avulla seurataan riskienhallintatoimenpiteiden toteuttamista (ts. riskienhallinnan tilaa). Vaararekisteriin kirjataan tunnistetut vaarat, niistä aiheutuvat riskit ja niiden hallinnassa käytetyt periaatteet (toimintaohjeet, vertailujärjestelmät ja/tai esitetty riskin arviointi) sekä kunkin riskin hallitsemiseksi tunnistetut tarvittavat toimenpiteet). Rekisteriin kirjataan myös kustakin toimenpiteestä vastaava taho ja toteutusaikataulu. Laajoissa muutoksissa ehdottaja ylläpitää hankekohtaista vaararekisteriä, joka sisältää keskeisimmät vaarat sekä viittaukset eri toimijoiden (esim. alihankkijat) tarkempiin rekistereihin. Vaararekisterin ylläpitoa jatketaan myös muutoksen hyväksynnän jälkeen (yhteys Liikenneviraston vaararekisteriin). Liikenneviraston vaararekisteri on jatkuvasti ylläpidettävä rekisteri, johon kerätään tiedot eri hankkeissa ja muutoksissa havaituista vaaroista ja niiden hallinnasta.

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Riskien arviointia koskeva yhteinen turvallisuusmenetelmä (YTM)

Riskien arviointia koskeva yhteinen turvallisuusmenetelmä (YTM) Riskien arviointia koskeva yhteinen turvallisuusmenetelmä (YTM) Thierry BREYNE, Dragan JOVICIC Euroopan rautatievirasto turvallisuusyksikkö turvallisuuden arviointi Osoite: 120 Rue Marc LEFRANCQ - BP 20392

Lisätiedot

YTM-ASETUKSEN (352/2009) MUKAINEN RISKIENHALLINTA RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ ASETUKSEN SOVELTAMINEN LIIKENNEVIRASTON RAUTATIETOIMINNOISSA

YTM-ASETUKSEN (352/2009) MUKAINEN RISKIENHALLINTA RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ ASETUKSEN SOVELTAMINEN LIIKENNEVIRASTON RAUTATIETOIMINNOISSA YTM-ASETUKSEN (352/2009) MUKAINEN RISKIENHALLINTA RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ ASETUKSEN SOVELTAMINEN LIIKENNEVIRASTON RAUTATIETOIMINNOISSA YTM-ASETUS Komission asetus (EY) 352/2009 Riskienhallintaa koskeva

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

Infrahankkeiden turvallisuusriskien tunnistaminen ja arviointi

Infrahankkeiden turvallisuusriskien tunnistaminen ja arviointi LIIKENNEVIRASTO KÄYTTÖOHJE 2 (9) Infrahankkeiden turvallisuusriskien tunnistaminen ja arviointi Tämä ohje sisältää toimintamallin turvallisuusselvitykseen ja turvallisuusasiakirjaan tehtävästä vaara- ja

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Ohje Liikenneviraston työmaiden turvallisuuden omavalvonnan toteuttamiseen

Ohje Liikenneviraston työmaiden turvallisuuden omavalvonnan toteuttamiseen OHJE 1 (7) Voimassa Korvaa 1.3.2015 lukien toistaiseksi Ohje omavalvontatarkastuskäyntien ja turvallisuuskierrosten toteuttamiseen 31.10.2011 Asiasanat turvallisuusjohtaminen, omavalvonta, tarkastus, turvallisuuskierros

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Kaupunkiraideliikennemääräys

Kaupunkiraideliikennemääräys 1 (6) TRAFI/ Antopäivä: xx.xx.2015 Voimaantulopäivä: 01.03.2016 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki kaupunkiraideliikenteestä (xx/2015) 5 :n 5 momentti, 6 :n 3 momentti, 7 :n 5 momentti, 8 :n 6

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Ohje 29.9.2011 1 (24) OHJE YKSITYISRAITEEN HALTIJAN TURVALLISUUSJOHTAMISJÄR- JESTELMÄN KUVAUKSESTA

Ohje 29.9.2011 1 (24) OHJE YKSITYISRAITEEN HALTIJAN TURVALLISUUSJOHTAMISJÄR- JESTELMÄN KUVAUKSESTA Ohje 29.9.2011 1 (24) OHJE YKSITYISRAITEEN HALTIJAN TURVALLISUUSJOHTAMISJÄR- JESTELMÄN KUVAUKSESTA Sisältö Ohjeen käyttäjälle... 3 Johdanto... 4 I MENETTELYJEN KUVAUS... 5 II TURVALLISUUSLUVAN HAKIJAN

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

Kalustoyksikön rekisteröinti

Kalustoyksikön rekisteröinti Määräys 1 (11) Antopäivä: 16.11.2011 Voimaantulopäivä: 16.11.2011 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 Komission päätös, 107/2011/EU, kansallista rekisteriä koskevasta yhteisestä

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013.

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013. AEO-Toimijapäivä Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013 Sami Hyytiäinen Johdanto Turvallisuus ja vaarattomuus toimitusketjussa Kuljetusketjun

Lisätiedot

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 18.12.2015 Voimaantulopäivä: 1.1.2016 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 :n kohta 1 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia määräys koskee: Komission asetus (EU)

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Määräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi

Määräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi Määräysluonnos 1 (9) Antopäivä: 01.x.2013 Voimaantulopäivä: x.x.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

NR-suunnittelijoiden ja ohjelmien sertifiointi NR-PÄIVÄ 16.1.2014 Messilän kartano, Lahti

NR-suunnittelijoiden ja ohjelmien sertifiointi NR-PÄIVÄ 16.1.2014 Messilän kartano, Lahti NR-suunnittelijoiden ja ohjelmien sertifiointi NR-PÄIVÄ 16.1.2014 Messilän kartano, Lahti Reijo Ravila 16.1.2014 NR-suunnittelijat EN14250 ja TR22 EN14250: 7.3.3.1 Henkilökunta Henkilöiden, jotka suorittavat

Lisätiedot

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS 4.6.2015 Marko Varpunen TLJ ja automaatio Rautatie, metro, teollisuus-laitokset, kaivoskoneet, vesi, n. 90 henkeä Mikkeli Turvallisuusjohtaminen konsultointi riskienarviointi

Lisätiedot

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 30.6.2015 Voimaantulopäivä: 1.7.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 :n kohta 1 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia määräys koskee: Komission asetus (EU) 2015/995

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienmeijeripäivät Johanna Aho, Hämeen ammatti-instituutti Sivu 2 Hyvät käytännöt toiminnassa Parantavat ja kehittävät - yrityksen tuotteiden

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

Hankintadirektiivi uudistuu - Uudistus hankkijan näkökulmasta. 1.4.2014 Liisa Lehtomäki. Hansel Oy. Copyright Hansel Oy

Hankintadirektiivi uudistuu - Uudistus hankkijan näkökulmasta. 1.4.2014 Liisa Lehtomäki. Hansel Oy. Copyright Hansel Oy Hankintadirektiivi uudistuu - Uudistus hankkijan näkökulmasta Hansel Oy 1 Ympäristömerkin käyttäminen Direktiiviteksti Artiklassa 43 Merkit Ympäristö, reilu kauppa, luomu. Miten voi käyttää ympäristömerkkiä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojekti - tehtävänanto ja tulokset: Ryhmä 5, Opittavaa vertailumaista; roolit, vastuut ja keinot - projektin aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne.

Lisätiedot

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Näkökulma Esityksen näkökulma lähes puhtaasti viranomaisnäkökulma, viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 7 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN PÄÄTTYMISTÄ...

1 YLEISTÄ... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 7 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN PÄÄTTYMISTÄ... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSVAATIMUKSET PALVELUNTUOTTAJILLE... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 5

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA-BoS-15/106 FI Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. +

Lisätiedot

Ratuke-Seminaari 28.10.2008. Infrarakentamisen esimerkit. Outi Lehti-Miikkulainen

Ratuke-Seminaari 28.10.2008. Infrarakentamisen esimerkit. Outi Lehti-Miikkulainen Ratuke-Seminaari 28.10.2008 Infrarakentamisen esimerkit Outi Lehti-Miikkulainen Esityksen sisältö: 1) Tiehallinto: GNA osaprojekti HMS/työturvallisuus, Työturvallisuuden seuranta Tiehallinnon hankkeilla

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011

CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT EU:n sisämarkkinoiden toimintatapa Kansalliset viranomaiset: Päättävät kansallisesti rakentamiseen käytettäviltä

Lisätiedot

LIITE 8: TARJOUSLOMAKE

LIITE 8: TARJOUSLOMAKE LIITE 8: TARJOUSLOMAKE Tarjoavan yrityksen nimi 1. TARJOAJAN TUNNISTETIEDOT Tarjoajan osoite Yrityksen Y-tunnus (tai vastaava) Tarjoajan yhteyshenkilön nimi Yhteyshenkilön puhelinnumero ja sähköpostiosoite

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä TARJOUS: Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä Tilaaja: Helsingin kaupungin Ympäristökeskus Y- tunnus: 2021256-6 PL 500 Helsingin kaupunki 00099 Tarjottavan

Lisätiedot

SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA

SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA LIITE 5A SOPIMUS SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: Jyväskylän yliopisto Pl 35 40014 Jyväskylän yliopisto (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista-

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista- Liite 1 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT A-moduuli (valmistuksen sisäinen tarkastus) 1. Tässä moduulissa esitetään menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön kuuluvien valtioidenalueelle

Lisätiedot

1.1. MITEN ITSEARVIOINTIVÄLINETTÄ KÄYTETÄÄN. Väline kattaa kolmen osan kolme tärkeintä prosessia: hakijoiden valinta (laskentataulukon työkirja 1)

1.1. MITEN ITSEARVIOINTIVÄLINETTÄ KÄYTETÄÄN. Väline kattaa kolmen osan kolme tärkeintä prosessia: hakijoiden valinta (laskentataulukon työkirja 1) Liite 1 1.1. MITEN ITSEARVIOINTIVÄLINETTÄ KÄYTETÄÄN Väline kattaa kolmen osan kolme tärkeintä prosessia: hakijoiden valinta (laskentataulukon työkirja 1) hankkeiden toteuttaminen tuensaajien toimesta,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 17.11.2015. Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 17.11.2015. Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Riikka Laitinen 17.11.2015 Tukesin ohje uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi Valvontaohjeiden päivitys ohjeiksi Tarve saattaa Kuluttajaviraston

Lisätiedot

EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä

EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä Erityisasiantuntija Ville-Veikko Savolainen SFS 7.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Tarjouspyyntö ja tarjouksen tekeminen

Tarjouspyyntö ja tarjouksen tekeminen Muistilista turvallisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä suunnittelutyön hankinnassa ja toteutuksessa Muistilista turvallisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä suunnittelutyön hankinnassa

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966

Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015 työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Kysymyksiä ja vastauksia Mitä keinoja vähentää läheltäpiti-, vaaratilanteita (esim. tienkäyttäjän ajoneuvo

Lisätiedot

TIETOTURVA- POLITIIKKA

TIETOTURVA- POLITIIKKA TIETOTURVA- POLITIIKKA Kaupunginhallitus 3.9.2013 216 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1. JOHDANTO... 3 2. KATTAVUUS... 3 3. TIETOTURVA... 3 4. TIETOTURVATYÖ... 4 5. ORGANISOINTI JA VASTUUT...

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Trafin julkaisuja xx-2014. Lentotoimintalupa (AOC) Ensihyväksyntään liittyvä ohjeistus. tekijä/tekijät, jos on

Trafin julkaisuja xx-2014. Lentotoimintalupa (AOC) Ensihyväksyntään liittyvä ohjeistus. tekijä/tekijät, jos on Lentotoimintalupa (AOC) Ensihyväksyntään liittyvä ohjeistus tekijä/tekijät, jos on Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications xx/2014 Sisällysluettelo 0 Esisanat...Virhe. Kirjanmerkkiä ei

Lisätiedot

YTM-päivä 23.lokakuuta 2015 Iso Audotorio, 2krs 16.10.2015

YTM-päivä 23.lokakuuta 2015 Iso Audotorio, 2krs 16.10.2015 YTM-päivä 23.lokakuuta 2015 Iso Audotorio, 2krs 16.10.2015 Ohjelma 9:00 Aamukahvi 9:30 Mitä YTM tarkoittaa? Arja Toola, Liikennevirasto 9:50 Trafin ajankohtaiskatsaus riskienhallintaa koskevan lainsäädännön

Lisätiedot

Rautatieliikenteen turvallisuuden tilakuva

Rautatieliikenteen turvallisuuden tilakuva Rautatieliikenteen turvallisuuden tilakuva Kirsi Pajunen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Toimintaympäristö Kuva: Markku Nummelin Liikenteen turvallisuusvirasto Kansainvälinen toimintaympäristö Rautatieliikenteessä

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi 3 TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN 1456-257X Kirjapaino Öhrling, Tampere 2006 ASIANTUNTIJA LAKI YKSILÖ 1. JOHDANTO Riskien arviointi

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Lennonjohtajan ja lennonjohtajaoppilaan lupakirja

Lennonjohtajan ja lennonjohtajaoppilaan lupakirja 1 (5) Antopäivä: 29.1.2013 Säädösperusta: Voimaantulopäivä: 1.2.2013 Voimassa: Toistaiseksi Tämä ilmailumääräys on annettu ilmailulain (1194/2009) 45, 46, 119 ja 120 :n nojalla ottaen huomioon lennonjohtajien

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta Korjausrakentamispalveluiden ostaminen taloyhtiössä TkT Jari Virta Korjausrakentamisen osapuolia Valtuudet palveluiden hankintaan Kuntotutkijat tms. Valvojat Materiaalin toimittajat Urakoitsijat Tilaaja

Lisätiedot