Lapin Malmi J Lahtinen/RIV

Transkriptio

1 J Lahtinen/RIV RAPORTTI 035/2544/JJL/ (10) Jakelu OKME 2 kpl LM 1 kpl HYV.~ SJ-PLATINAMETALLIMINERALISAATION MINERAALIVARA-ARVIO II PENIKKAIN INTRUUSION SOMPUJÄRVEN LOHKOLTA Kunta Karttalehti Keminmaa Mittakaava Avainsanat: Platinarnalrni Kerrosintruusio Penikat ARKISTOKAPPALE

2 J Lahtinen/RIV RAPORTTI 035/2544/JJL/ SJ-PLATINAMETALLIMINERALISAATION MINERAALIVARA-ARVIO II Penikkain intruusio, Sompujärven lohko kl Tiivistelmä Raportin kohdealue on osa Penikkain kerrosintruusion n. 23 km pitkää SJ-mineralisaatiovyöhykettä, ja se sijaitsee Keminmaan kunnan koillisosassa n km Kemin kaivokselta koilliseen. Yhtenäisestä, mutta keskimäärin heikkopitoisesta SJ-vyöhykkeestä on Sompujärven lohkolta identifioitu yhteensä 13 pikkumalmiota ("rusinaa"), joilla platinametallien pitoisuustaso on korkea. Aiemman puhtaan in situ-arvion mukaan ko. 13 malmioon liittyy malmia yht tn, jossa Pt 11,3 g/tn, Pd 19,8 g/tn ja Rh 1,42 g/tn. Työryhmän Eerola, Reino, Vaajoensuu, Seppänen (Mining Services) raportissa on käsitelty Sompujärven "rusinoita" todeten ne epäekonomisiksi, mutta potentiaalinsa vuoksi kuitenkin koelouhinnan vaativiksi esiintymiksi. Tässä raportissa on käsitelty "rusinoita" käytännöllisemmin kuin LM:n aiemmassa raportissa. Uusi malmiarvio on tehty siten, että siinä on huomioitu louhintamahdollisuudet ja malmi on laskettu kaikkialla vähintään 2 m:n paksuiseksi. Arvion kokonaistulos malmioille SW-l, -2, -3 + Sompu 1, n tasolle on seuraava: P i t 0 i s u u d e t, g / t n - Tonnit Pt pd Rh Ir X OSX Ru X Au pte 1 ) in situ, leikkaamaton ,6 17,7 1,23 0,54 0,17 0,40 0,10 18,8 1) in situ leikattu ,66 14,3 1,03 0,44 0,14 0,33 0,08 15,4 2 ) syöte (leikattu, raakkulaimenn. ) ,19 10,2 0,74 0,31 0,10 0,24 0,06 11,0 Totaalisaanti 65 % 4,02 6,63 0,48 0,20 0,06 0,16 0,04 7,15 Hinnat (mk/g Malmin arvo, mk/tn ,6 4,9 1,4 2,2 580 %-osuus 56,3 21,7 19,1 1,5 0,8 0,2 0,4 100 Saatava met.sis., kg ,0 22,9 6,9 18,3 4,6 819 Met.sis. arvo, mmk 37,3 14,4 12,7 1,0 0,6 0,2 0,2 66,4 1) Malmin paksuus vähintään 2 m. 2) Raakkulaimennuksen määräksi arvioitu 40 % tyhjää raakkua. x Pitoisuudet laskettu Sompujärven alueen neutroniaktivointianalyysien (6 kpl) platinametallisuhteiden perusteella.

3 J Lahtinen/RIV RAPORTTI 035/2544/JJL/ Malmitonnin, arvoksi on allekirjoittaneen laskelmissa saatu mk/tn, optimistisissa tapauksissa malmin arvo liikkuu luokassa mk/tn, mikäli teknistä varaa olisi n tn. Jatkotoimenpiteiden tulisi käsittää määrä- ja laatuarvion varmentamisen (kustannukset 0,5-1,0 mmk), louhintasuunnitelmaan perustuvan malmiarvion laatimisen, rikastuksen saanti / pitoisuus optimoinnin ja koe- tai tuotantolouhinnan.

4 J Lahtinen/RIV RAPORTTI 035/2544/JJL/ SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Johdanto 4 2. Arvion perusteet 4 3. Malmiarvion tulos 5 4. Malmiokohtaiset määrä- ja pitoisuusarviot Arvion luotettavuuden tarkastelua 7 6. Malmitonnin arvo 7 7. Louhinnallisia seikkoja 8 ~. 8. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet 9 RAPORTIT 030/2544/JJL, EK/85/7; J. Lahtinen, E. Korvuo: Prd III-platinametallimineralisaatio, geologinen malmiarvioraportti I tutkimusväliltä K = 62,425-64,000 m Penikkain kerrosintruusion Sompujärven lohkolta. 035/ /JJL/89; J. Lahtinen: SJ-mineralisaation malmiarviotiedot Penikkain intruusion Sompujärven lohkolta. outokumpu, Mining Services, 2/1990; P. Eerola, J Reino, K. Vaajoensuu, A. Seppänen: Kivaloiden alueen PGE-Au-Cu-Ni-esiintymien hyödyntämismahdollisuuksista. LIITTEET 1. SJ:n statistiikkaa 2. Malmiarviolaskelma malmioille, leikkaamaton 3. Malmiokohtaiset laskelmat, leikkaamaton 4. Malmiarviolaskelma malmioille, leikattu, laimentamaton ja laimennettu 5. Malmiokohtaiset laskelmat, leikattu, laimentamaton ja laimennettu 6. Malmioiden sijainti malmilaatalla 1 : Malmioiden SW-1, -2, -3 ja Sompu 1 profiilit, 1 : 400

5 J Lahtinen/HIV RAPORTTI 035/2544/JJL/ SJ-PLATINAMETALLIMINERALISAATION MINERAALIVARA-ARVIO II PENIKKAIN INTRUUSION SOMPUJÄRVEN LOHKOLTA 1 Johdanto SJ-mineralisaatiosta on Sompujärven lohkolta tehty aiemmin useitakin in situ-malmiarvioita, joista viimeinen v Viime mainitun raportin mukaan Sompujärven yhteensä 13 erillisessä pikkumalmiossa on malmia kaikkiaan tn pitoisuuksien ollessa: Pt 11,3 g/tn, pd 19,8 g/tn, Hh 1,42 g/tn ja Au 0,15 g/tn. Nyt käsillä oleva raportti perustuu samaan kairausmateriaaliin, mutta pyrkii olemaan edellistä hiukan käytännönläheisempi. Käsittelyn alaisiksi on otettu tässä vain malmiot SW-l, SW-2, SW-3 ja Sompu 1, koska niiden sisältämät malmimäärät sekä sijainti tekevät ne selvästi muita edullisemmiksi. Kirakkajuppuran aluetta ei tässä yhteydessä käsitellä. Tässä raportissa on pyritty laskemaan malmiarvio uudestaan ottaen huomioon louhinnallisia seikkoja sekä pyritty laskemaan malmin arvoa mahdollisimman realistisesti niillä luvuilla, joita toistaiseksi on käytettävissä. Raportin arvio ei ole louhintatekninen arvio. 2 Arvion perusteet - arvio on tehty konventionaaliseen tapaan - arvio perustuu keskim. 20 m:n profiilivälein ja profiililla keskim. 20 m:n reikävälein tehtyyn kairaukseen - siltä osin, kuin malmi ei syvemmällä rajaudu viereiseen profiiliin, on vaikutusmatkana käytetty samaa kuin profiilin ylemmillä osilla - siltä osin, kuin malmi ei rajaudu alempana samalla profiililla olevaan reikään, on vaikutusmatkaa laskettu n. 10 m - malmi on laskettu joka kohdaltaan vähintään 2 m:n paksuisena: jos varsinainen malmi on alle 2 m:n paksuinen, on malmi laimennettu vähintään 2 m:n paksuiseksi - malmiarviosta on tehty sekä leikkaamaton versio että versio, josta satunnaiset pitoisuushuiput on leikattu. Leikkaus on tapahtunut Pt:n pitoisuusjakaumatarkastelun perusteella (ks. liite 1) ja korkein sallittu Pt-pitoisuus on 32 ppm; Pd ja Rh on laskettu kyseisille analyysipätkille siten,

6 J Lahtinen/RIV RAPORTTI 035/2544/JJL/ että alkuperäinen Pt/Pd- tai Pt/Rh-suhde säilyy - Rh:ia ei ole aivan systemaattisesti analysoitu. Koska Rh-Pt-korrelaatio on erittäin hyvä (R = 0,92), on Pt/Rh-suhde varsin vakio (keskim. 8,37) ja Rh voidaan laskea emo suhteen perusteella todennäköisesti keskimäärin luotettavasti (liite 1) malmin ja raakkulaimennuksen tiheytenä on käytetty 2,90 tn/m 3 3 Malmiarvion tulos Kokonaisarvio malmioille SW-1, SW-2, SW-3 ja Sompu 1 on esitetty seuraavassa taulukossa (1): TAULUKKO 1. Malmioiden SW-1, -2, -3, Sompu 1 kokonaisarvio P i t 0 i s u u d e t, g / t n Tonnit Pt Pd Rh Ir X OSX Ru X Au Pt. 11 ) in situ, leikkaamaton ,6 17,7 1,23 0,54 0,17 0,40 0,10 18,8 I I 12 ) in situ I I leikattu ,66 14,3 1,03 0,44 0,14 0,33 0,08 15,4 13 ) syöte (lei- I kattu, raaki kulaimenn. ) ,19 10,2 0,74 0,31 0,10 0,24 0,06 11, Totaalisaanti 65 % 4,02 6,63 0,48 0,20 0,06 0,16 0,04 7,15! Hinnat (mk/g , Malmin arvo, mk/tn ,6 4,9 1,4 2,2 580 %-osuus 56,3 21,7 19,1 1,5 0,8 0,2 0,4 100 Saatava met.sis., kg ,0 22,9 6,9 18,3 4,6 819 Met.sis. arvo, mmk 37,3 14,4 12,7 1,0 0,6 0,2 0,2 66,4 1) Malmin paksuus vähintään 2 m. 2) Leikkauksen perusteet kohdassa 2. 3) Raakkulaimennuksen määräksi arvioitu 40 % tyhjää raakkua x Pitoisuudet laskettu Sompujärven alueen neutroniaktivointianalyysien (6 kpl) platinametallisuhteiden perusteella Taulukosta on huomioitava seuraavaa: - pitoisuushuippujen leikkaus merkitsee keskipitoisuuden laskua n. 18 % - Ir:n, Os:n ja Ru:n pitoisuusarviot lienevät riittävän luotettavat. Pt, Pd ja Rh edustavat n. 97 % malmin arvosta

7 _._ ~.--- J Lahtinen/RIV RAPORTTI 035/2544/JJL/ Malmiokohtaiset määrä- ja pitoisuusarviot - totaalisaanti (65 %) koko prosessille on arvioitu. Mikäli kyseessä olisi sulfidipohjainen esim. Merensky-tyyppinen malmi olisi oikeampi luku %. Luku taulukossa osoittaa, mikä pitoisuus malmista pitäisi saada lopputuotteeseen. Se on n. 38 % in situ-arvion pitoisuudesta (Merenskyllä n. 56 %). - malmin arvo on malmitonnista lopputuotteeseen saatavan metallisisällön arvo Malmiarvion malmiokohtaiset määrä- ja pitoisuuslaskelmat on esitetty liitteissä 2-5. Seuraavassa taulukossa (2) on esitetty yksittäisten malmioiden määräarviot sekä leikatut pitoisuusarviot. Koska valtaosa malmin arvosta sisältyy Pt:aan, Pd:iin ja Rh:iin, on vain ne esitetty. TAULUKKO 2. Malmiokohtaiset määrä- ja pitoisuusarviot Tonnit Leikatut pitoisuudet, ppm Malmin kes- Malmio in situ / in situ / laimenn. kipaksuus laimenn. Pt Pd Rh Pt. m SW ,6 21,2 1,06 18,6 Syöte ,57 15,1 0,76 12,1 2,33 totaalisaanti 65 % 4,92 9,81. 0,49 7,86 malmin arvo, mk/tn met.sis. arvo, mmk 3,20 1,50 0,91 5,61 SW-2 I ,53 14,2 0,97 13,6 syöte ,38 10,1 0,69 9,71 3,75 totaalisaanti 65 % 3,50 6,56 0,45 6,31 malmin arvo, mk/tn met.sis. arvo, mmk 10,4 4,58 3,81 18,8 SW-3 I ,18 15,9 1,09 16,0 Syöte ,56 11,4 0,79 11,5 5,65 totaalisaanti 65 % 4,26 7,41 0,51 7,47 malmin arvo, mk/tn met.sis. arvo, mmk , , , ,9 Sompu 1 I ,92 11,7 1,04 14,6 4,92 Syöte ,37 8,36 0,74 10,0 totaalisaanti 65 % 4,14 5,43 0,48 6,50 malmin arvo, mk/tn met.sis. arvo, mmk 12,9 3,95 4,26 21,1 I 8,66 14,3 1,03 15,0 4,16 Kaikki yht Syöte ,19 10,2 0,74 10,7 totaalisaanti 65 % 4,02 6,63 0,48 6,95 malmin arvo, mk/tn met.sis. arvo, mmk 37,3 14,5 12,7 64,5 Laskelmat löytyvät liitteistä 2-5.

8 ~ ~-- J Lahtinen/RIV RAPORTTI 035/2544/JJL/ Arvion luotettavuuden tarkastelua Työryhmä Eerola, Reino, Vaajoensuu, Seppänen (Mining Services) on raportissaan "Kivaloiden PGE-Au-Cu-Ni-esiintymien hyödyntämismahdollisuuksista" luokitellut nämä ns. "Sompujärven rusinat" mahdollisen malmin varmuusluokkaan. Ehkä joiltain osin luokkaa voitaisiin nostaakin. Joka tapauksessa on selvää, että luotettavan arvion tekeminen edellyttää malmioiden kairaustiheyden nostamista nykyisestä 20 m:n ruudusta n. 10 m:n ruutuun (mahdollisesti jopa 5 m:n ruutuun?). Lisätutkimus varmentaisi tonnimäärät, mutta keskipitoisuudet eivät todennäköisesti oleellisesti muuttuisi. 6 Malmitonnin arvo Seuraavassa taulukossa (3) on esitetty laskelmia malmitonnin arvosta erilaisissa tapauksissa. TAULUKKO 3. Malmitonnin arvon laskelmia erilaisilla lähtöparametreilla TAPAUS 1 TAPAUS 2 TAPAUS 3 TAPAUS 4 syöte, tn pitoi- Pt 6,19 6,0 6,0 5,83 suudet, Pd 10,2 9,0 9,0 9,73 g/tn Rh 0,74 0,72 (arv. ) 0,72 (arv. ) 0,68 Saanti, % Arv. rikasteen Pt pitoisuus, g/tn Pd Rh ,7 Laskettu rikasteen määrä, tn Hinnat, mk/g Pt ,1 Pd ,8 Rh ,2 Rikastetonnin arvo mk/tn (NA:n kaava, rahti huomioitu pois) Rikastetuotannon 54,5 43,8 39,9 46,7 'kokonaisarvo, mmk Malmitonnin arvo, mk/tn (ilman Rh:a ( ilman Rh:a 540) 488)

9 J Lahtinen/RIV RAPORTTI 035/2544/JJL/ Louhinnallisia seikkoja Tapauksen 1. syöte vastaa nyt tehdyn uuden arvion lukuja. Saanti on arvioitu 80 %:ksi, mutta rikasteen pitoisuutta on alennettu puoleen. Tapauksessa on oletettu, että maksu tällaisestakin rikasteesta saadaan NA:n kaavan mukaan. Tapauksessa 2. syötteeksi on otettu MS:n raportin s. 14 esitetty pitoisuusarvio ja saman raportin arvioidut tekniset varat. Metallien hintoina käytettyem. raportin s. 8:n taulukon lukuja. Saanti ja rikasteen pitoisuus kuten tapauksessa 1. Tapauksessa 3. on käytetty MS:n raportin lukuja ja malmitonnin arvo on laskettu sekä Rh:n kanssa että ilman. Tapauksessa 4. syötteen pitoisuus arvioitu jyrkemmällä leikkauksella. Saanti / rikasteen pitoisuus kuten tapauksissa 1. ja 2. Hintoina on käytetty päivän (Feb 23/90) hintoja. Yhteenvetona voidaan sanoa, että valituista lähtöparametreista riippuen voidaan Sompujärven malmioissa SW-1, -2, -3 ja Sompu 1 päästä malmitonnin arvoon n mk/tn. Kuten aiemmin arvion perusteissa on mainittu, on lähtökohtana ollut se, että malmi louhitaan vähintään 2 m:n paksuisena (liite 7). S W - 1 S W - 2 S W - 3 S 0 M P U 1 Malmi sijoittuu kokonaisuudessaan gabron ja peridotiitin väliseen pyrokseniittiin. Lienee helposti louhittavissa pyrokseniitin alakontaktia myöten. Mikäli louhittaisiin n. 3 m:n paksuinen pyrokseniitti kokonaan, olisi raakkulaimennus vieläkin alle 40 %. Profiililla K = 62,615 malmin alakontakti on pyrokseniitin alakontaktin yläpuolella. Malmin seuraamisessa maan alla tarvitaan analyysitiedot. Profiililla K = 62,632 malmi liittyy pyrokseniittiin + yläpuoliseen peridotiittiin. Alakontaktin louhiminen voi tapahtua pyrokseniitin alakontaktia pitkin. Kattopuolella louhintaraja on analyyttinen. Profiililla 62,925 malmin rajaaminen perustuu täysin analyyseihin. Profiililla K = 62,950 alakontakti on kauniisti pyrokseniitin alakontakti. Katto joudutaan rajaamaan analyysein. Profiilin K = 63,150 kohdalla malmi menee vähän pyrokseniitin alakontaktin alapuolelle. Katto on peridotiitissa. Louhintarajat määritettävä analyysein. Profiilin K = 63,180 rei'illä malmin j~ika ~

10 J Lahtinen/RIV RAPORTTI 035/2544/JJL/ Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet kontakti on pyrokseniitin alakontakti ja kattokontakti pyrokseniitin yläkontakti. Yhteenvetona voidaan todeta, että ellei tihennetty kairaus tee malmin geometriaa oleellisesti mutkikkaammaksi, ei louhinnan onnistumisessa ja grade controllissa pitäisi olla erityisen suuria vaikeuksia. Valtaosassa tapauksia malmin jalkakontakti on selvä pyrokseniitin ja gabron kontakti. Käsillä olevan selvityksen perusteella näyttää siltä, että Sompujärven SJ-mineralisation ns. "rusinat" SW-1, SW-2, SW-3 ja Sompu 1 muodostavat yhteensä n tn:n malmivarannon, jonka hallittu louhinta lienee mahdollinen. Malmivarannon pitoisuustaso on sellainen, että ainakin optimistisissa (kuitenkin realistisissa) tapauksissa malmitonnin arvo on mk/tn, mikäli teknistä malmivaraa olisi tn. Jatkotoimenpiteet käsittäisivät nähdäkseni seuraavaa: - määrä - laatuarvion varmistaminen täydentämällä kairaus 10 m:n ruutuun, mikä edellyttäisi 83 reiän kairausta: - uppoporaus yht. n m - timanttikairaus m 420 tmk 560 tmk Yht m 980 tmk Mikäli määräarviota varmennettaisiin vain malmioiden uloimmilla profiileilla olisi reikämäärä 40 kpl: - uppoporaus m - timanttikairaus 800 m Yht m 170 tmk 280 tmk 450 tmk - mahdollisimman tarkan ja monipuolisen louhintasuunnitelmaan perustuvan teknisen malmiarvion laatiminen analyysitarkistuksineen - rikastuksen saantilukujen kontra rikasteen pitoisuuden optimointi. Mahdollisiin rikastuskokeisiin käytetään kairausmateriaalia. - koe- tai tuotantolouhinnan suunnittelu.

11 J Lahtinen/HIV LIITE 1 1 SOMPUJÄRVI / SJ SOMPUJÄRVEN ALUEEN SJ:N STATISTIIKKAA Korrelaatiomatriisi Metallisuhteita n. Au Pt pd Rh Pt/Pd 0, Au H.697 H.661 H Pd/Pt 1, Pt H.921 H Pt/Rh 8, Pd H H Rh/Pt 0, Rh.661 H.921 H.921 H Pd/Rh 13,7 170 Rh/Pd 0, A = MELKEIN MERKITSEVÄ /~ Rh-pitoisuuden laskeminen näytteille, joista sitä ei ole analysoitu: Pitoisuushuippujen redusointi M = MERKITSEVÄ n = 170 H = ERITTÄIN MERKITSEVÄ Analyysin Pt-pitoisuus jaetaan luvulla 8,37. Perusteet: Pt/Rh-suhde varsin vakio, sillä Rh:n ja Pt:n korrelaatio on hyvä. Tämä antaa aiheen uskoa, että emo laskutapa tuo Rh:lle riittävän tarkan laskennallisen tuloksen. Pitoisuushuippujen redusointi tehty jakaumatarkastelman perusteella (kuva). Korkein Pt-pitoisuus on 32 ppm. Pd ja Rh on redusoitu siten, että niille on laskettu arvot alkuperäisen analyysin Pt/Pd- ja Pt/Rh-suhde säilyttäen. Pt ppl.i./ Pd PP/Il IIll1l 129 i' 'lc " " " " " '" " " " " " ~ l' ~ -:. n = 298 kpl pt 32 ppn CSl '"

12 J Lahtinen/RIV LIITE 2 HALMIARVIOLASKELHA / HALMIOT SW-1, SW-2, SW-3, SOMPU 1 (leikkaamaton, laimentamaton) Malmin kes- T 0 n n i t P i t 0 i 5 U u d et Malmio kipaks. m (tih. 2,9) ppm Pt.. tn/m 3 Pt Pd Rh Au I SW-1 2, ,1 35,6 2,18 0,21 SW-2 3, ,8 19,3 1,36 0,13 SW-3 5, ,42 16,4 1,11 0,08 Sompu 1 4, ,1 13,6 1,01 0,06 Keskipaks. 4,16 Yht Keskipitoisuus 10,6 17,7 1,23 0,10 18,8

13 J Lahtinen/ MALMIARVIOLASKELMA / MALMIO SW-l (leikkaamaton, laimentamaton) Met.ker- Pro- Rei- Lävistysväli Malmin paks. Vaiku- P-ala T 0 n n i t P i t 0 i suu d e t, tymä, fiili kä m reiän koh- tusmat- m 2 (tih. 2,9) ppm paks. (m) K = SI/KI- dalla, m ka, m tn/m 3 Pt Pd Rh Au pt 1- e X Pt. ppm 62, ,03-12,08 2, ,51 13,4 0,75 0,23 12,1 25,4 62~ ,26-23,03 2, ,0 26,4 1,10 0,11 19,2 53,8 62, ,09-38,48 2, ,8 55,6 3,95 0,30 48,5 102 Keskipaksuus 2,33 Yhteensä Keskipitoisuus 17,1 35,6 2,18 0,21 29,6 67,5

14 J Lahtinen/ MALMIARVIOLASKELMA / MALMIO SW-2 (leikkaamaton, laimentamaton) Met.ker- Pro- Rei- Lävistysväli Malmin paks. Vaiku- P-ala T 0 n n i t P i t 0 i suu d e t, tymä, fiili kä m reiän koh- tusmat- m 2 (tih. 2,9) ppm paks. (m) K = SI/KI- dalla, m ka, m tn/m 3 Pt Pd Rh Au Pt. 1 X Pt. ppm 62, ,78-61,35 5,4 17, ,90 10,7 0,79 0,11 9,95 53,7 62, ,39-95,97 7,4 17, ,4 22,4 1,74 0,07 17, , ,56-108,85 2,0 17, ,3 28,9 2,24 0,18 34,4 68,9 62, ,75-18,25 2,3 17, ,0 25,7 1,00 0,27 17,9 41,1 62, ,65-39,65 3,3 17, ,4 24,8 1,90 0,21 21,9 72,3 62, ,45-63,78 2,0 17, ,58 8,21 0,46 0,05 7,38 14,8 Keskipaksuus 3,73 Yhteensä Keskipitoisuus 10,8 19,3 1,36 0,13 16,3 78,0 N

15 J Lahtinen/ MALMIARVIOLASKELMA / MALMIO SW-3 (leikkaamaton, laimentamaton) Met.ker- Pro- Rei- Lävistysväli Malmin paks. Vaiku- P-ala T 0 n n i t P i t 0 i suu d e t, tymä, fiili kä m reiän koh- tusmat- m 2 (tih. 2,9) ppm paks. (m) K = SI/KI- dalla, m ka, m tn/m 3 Pt Pd Rh Au Pt... :1- x Pt... ppm 62, ,19-38,19 2, ,46 8,10 0,88 0,07 9,11 18,2 62, ,67-44,45 11, ,93 16,7 1,14 0,03 15, , ,38-64,54 3, ,0 18,1 1,09 0,23 18,3 57,9 Keskipaksuus 5,65 Yhteensä Keskipitoisuus 9,42 16,4 1,11 0,08 15,4 137

16 J Lahtinen/ MALMIARVIOLASKELMA / MALMIO SOMPU 1 (leikkaamaton, laimentamaton) Met.ker- Pro- Rei- Lävistysväli Malmin paks. Vaiku- P-ala T 0 n n i t P i t 0 i suu d e t, tyrnä, fiili kä m reiän koh- tusmat- m 2 (tih. 2,9) ppm paks. (m) K = SI/KI- dalla, m ka, m tn/m 3 Pt Pd Rh Au Pt. :1. X Pt.. ppm 63,i ,60-67,87 2, ,23 6,10 0,62 0,13 8,89 19,6 63, ,15-38,10 2, ,40 5,59 0,54 0,14 7,78 15,6 63, ,16-62,18 2, ,91 7,08 0,59 0,11 8,73 17,5 63, ,91-122,57 13, ,7 16,3 1,17 0,04 17,8 240 Keskipaksuus 4,92 Yhteensä Keskipitoisuus 10,1 13,6 1,01 0,06 15,3 179

17 J Lahtinen/RIV LIITE 4 MALMIARVIOLASKELMA / MALMIOT SW-l, SW-2, SW-3, SOMPU 1 (kokonaislaskelma t leikattu, laimentamaton ja laimennettu) Malmin kes- T 0 n n i t P i t 0 i 5 U u d e t Malmio kipaks. m (tih. 2,9) ppm tn/m 3 Pt Pd Rh Au SW-1 2, ,6 21,2 1,06 0,21 Leikattu, SW-2 3, ,53 14,2 0,97 0,13 in situ SW-3 5, ,18 15,9 1,09 0,08 Sompu 1 4, ,92 11,7 1,04 0,06 Keskipaks. 4,16 Yht Keskipitoisuus 8,66 14,3 1,03 0,10 40 % raak- SW ,57 15,1 0,76 0,15 kulaimen- SW ,38 10,1 0,69 0,09 nettu syö- SW ,56 11,4 0,79 0,06 te Sompu ,37 8,36 0,74 0,04 Yht Keskipitoisuus 6,19 10,2 0,74 0,07

18 J Lahtinen/RIV LIITE 5 1 (4) MALMIARVIOLASKELMA / MALMIO SW-l (leikattu) Met.ker- Rei- Malmin paks. T 0 n n i t P i t 0 i suu d e t, tymä, kä reiän koh- (tih. 2,9) ppm paks. (m) SI/KI- dalla, m tn/m 3 Pt Pd Rh Au Pt. l.. X pt e ppm 326 2, ,51 13,4 0,75 0,23 12,1 25,4 66 2, ,81 21,6 0,51 0,11 15,7 44, , ,0 24,8 1,75 0,30 22,2 46,6 Keskipaks. 2,33 Yht Keskipitoisuus 10,6 21,2 1,06 0,21 17,6 41,3 Syöte: 40 %:n raakkulaimennus Yht Keskipitoisuus 7,57 15,1 0,76 0,15 12,6

19 J Lahtinen/RIV HALMIARVIOLASKELMA / MALMIO SW-2 (leikattu) Met.ker- Rei- Malmin paks. T 0 n n i t P i t 0 i suu d e t, tymä, kä reiän koh- (tih. 2,9) ppm paks. (m) SI/KI- dalla, m tn/m 3 Pt Pd Rh Au Pt. 1 x Pt. ppm 273 5, ,53 8,21 0,62 0,11 7,66 41, , ,01 13,7 1,07 0,08 13,3 98, , , 11,2 18,0 1,13 0,18 17,6 35,2 14 2, ,0 25,7 1,00 0,27 17,9 41, , ,6 20,6 1,57 0,21 18,5 61, , ,53 6,05 0,44 0,05 5,80 11,6. Keskipaks. 3,73 Yht Keskipitoisuus 7,53 14,2 0,97 0,13 12,7 60,9 Syöte: 40 % raakkulaimennus Yht Keskipitoisuus 5,38 10,1 0,69 0,09 9,07

20 J Lahtinen/RlV MALMIARVIOLASKELMA / MALMIO SW-3 (leikattu) Met.ker- Rei- Malmin paks. T 0 n n i t P i t 0 i suu d e t, tymä, kä reiän koh- (tih. 2,9) ppm paks. (m) SI/KI- dalla, m tn/m 3 Pt Pd Rh Au Pt. 1 x Pt. ppm r 293 2, ,46 8,10 0,88 0,07 9,11 18, , ,58 15,9 1,08 0,03 14, , ,0 18,1 1,20 0,23 18,6 59,4 Keskipaks. 5,65 Yht Keskipitoisuus 9,18 15,9 1,09 0,08 15,0 132 Syöte 40 % Yht I raakkulai- Keskipitoisuus 6,56 11,4 0,79 0,06 10,7 mennus I

21 J Lahtinen/RIV MALMIARVIOLASKELMA / MALMIO SOMPU 1 (leikattu) Met.ker- Rei- Malmin paks. T 0 n n i t P i t 0 i suu d e t, tymä, kä reiän koh- (tih. 2,9) ppm paks. (m) SI/KI- dalla, m tn/m 3 Pt Pd Rh Au Pt. 1 x Pt. ppm 80 2, ,23 6,10 0,56 0,13 8,76 19, , ,10 4,35 0,37 0,12 5,85 11, , ,94 5,86 0,61 0,11 7,52 15, , ,3 14,0 1,23 0,04 16,0 216 Keskipaks. 4,92 Yht Keskipitoisuus 8,92 11,7 1,04 0,06 13,7 161 Syöte 40 % Yht I raakkulai- Keskipitoisuus 6,37 8,36 0,74 0,04 9,79 mennus. I

22

23

24 o <0 CO,... C\I...J o CO CO PROF. o 0>,... C\I...J '-rh-i-h-i ,// H----V/1 4--+\l H h l l +--t h/ r p.l t h/ v t\--r---t-j--h-++-h.l H++-r---t-J--H-\t-+-H+t-.:'I'I /'l-----j-+-+--h t'i+,-+--ht'"i K62615 SW-2 4--Hd t H iYIoI')io A---+-H-+--fFJ-++-H-+--+-H m SI/KI m Pt 3.26 ppm Pd 762 ppm RhO.44ppm Pte 5.89 ppm GB /.r+-+-"l t ,y f---j'1r+1. -J m O.60m Pt 2.75 ppm m Pd 727 ppm Rh 095 ppm pte 635 ppm 5.4m Pt 5.90 ppm Pd ppm Rh 0.79 ppm Pte 9.95 m 67.7 m MGB SI/KI m 7.4m Pt ppm Pd 22.4 ppm Rh 1.74 ppm Pte p 2.0m Pt ppm Pd ppm Rh 2.24 ppm Pte m SI/Ki m LAPIN MALMI 0.40m Pt 5.51 ppm Pd 191 ppm Rh 0.95 ppm Pte11.8 ppm KEMINMAA SOMPUJÄRVI,SH-ma Prof: K :

25 0 0 0 (0 co 0 co co 0) PROF. T"" T"" T"" C\J C\J C\J...J...J...J. / m Pt ppm \:. Pd ppm 3.3 m K62632 SW-2 Rh 1.00 ppm Pte Pt ppm Pd ppm Rh 1.90 ppm Pte ppm 40 MGB MGB Sl/Kt m /./ Sl/Kl m ~ ~ m Pt 4.58 ppm Pd 8.21 ppm 60 Rh 0.46 ppm Pte 7.38 m Sl/Kl m 0.20 m Pt 26.3 ppm Pd 43.0 ppm Rh 2.47 ppm 96.9 m pte41.1 ppm 80 LAPIN MALMI 1:400 KEMINMAA SOMPUJÄRVI,SW-ma Prof: K

26 o CX) CX),... C\I..J o (J),... C\I...J PROF. o C\I (J),... C\I...J K62925 SW-3 o.() ~. A-++++-t-t-'lH-+ /A-t-H-+++-H- / ~ /A Jt<--IH-++ SI/Kl m,"+-t-hh rf+-+-ch-+-++-h-++-+ MGB SI/Kl m c '0 ().0.~. 4~:r~/. XC /<.. t===l. MGB W. p " r:ln:' "co" " LAPIN MALMI 1:400 KEMINMAA SOMPUJÄRVI,SH-ma Prof: K

27 PROF. K62950 o CX) CX) T- C\J...J o m T- C\J...J o C\J m T- C\J...J SW-3 0.'. t> () MGB.. rih-+-+'h-++! r+-+-!-++ht ~'.!I+-H+~bl--+-+-!---+i'tt ; ' ~'A--f ~f-+-H7 MGB SI/Kt-76./f-H-+++-H-++ o 11.8m Pt 8.93 Pd16.70 Rh 1.14 Pte15.10 SI/Kt m 3.16m Pt ppm Pd 1&10 ppm Rh 1.09 ppm Pte m ' ~r: I i MG m ppm ppm ppm ppm SI/Kt m LAPIN MALMI 1:400 KEMINMAA SOMPUJÄRVI,SH-ma Prof: K

28 0 (\J 0 0 m "'l:t CD,... m m,...,... (\J...J (\J...J (\J...J PROF. K SOMPU-1 <> O '0 '0 <> / / / MGB. / IIPRD SI.(KI-3~ t0.- / 2.2m Pt 6.23 ppm /" Pd 6.10 ppm Rh 0.62 ppm SI/Kt m Pte 8.89 ppm 60 MGB / SI/KI m 80 LAPIN MALMI 1:400 KEMINMAA SOMPUJÄRVI Prof: K

29 PROF. K o o. C\I.. 0>,...,... C\I C\I..J...J...'.. 2.0m Pt 5.40 ppm Pd 5.59 ppm Rh 0.54 ppm Pte 7.78 ppm / 4Q / MPRDI I'i 2.0m Pt 5.91 ppm Pd 7.08ppm Rh 0.59 ppm ;/'-l--i-+-~'w i-+-1- Pte 8.73 ppm SI/Kt m 60.A--+--I-+-~H-4-++ l--h hh m.... /H-++H++H+-+.. Pt 2.83 ppm Pd9.20 ppm RhO.28 ppm SI/Kt m Pte 5.48 ppm 14.:2 MGB 80 / H-+++-H-+++-HH-+++-H-++~Ii::-- / 13.5m Pt 11.7 ppm 100.,A--+--I-+-H HH-+-+.;...+-H...~"' " Pd 16.3 ppm Rh 1.17 ppm LAPIN MALMI 1:400 Pte m KEMINMAA SOMPUJÄRVI,SH-ma Prof: K /(-/+H-++-H-+-II-~ 45 II