Lapin Malmi RAPORTTI 1 (15)

Transkriptio

1

2 RAPORTT 1 (15) 001/543, 544/JJL/88-1 PGE-MNERALSAATOT PENKKAN KERROSNTRUUSOLLA Tiivistelma Kasilla olevaan raporttiin on koottu kaikki tahan mennessa tutkittu PGE-tieto Penikoilta. Mineralisaatiotyypit, joihin on havaittu liittyvan malmiluokan PGE-pitoisuuksia, ovat SJ, AP, AP 1 ja PV. UM :n kromitiittikerros seka UM 1:n alakontakti nayttavat olevan aika tasaisesti mineralisoituneita pitoisuustason pysytellessa kuitenkin kirkkaasti malmiluokan alapuolella (max PGE + Au 1 - ppm). Penikoilla vuosien mittaan tehdyt tutkimukset (Lapin Malmi, Oulun yliopisto/t. Alapieti) ovat siina maarin kattavat, etta on erittain epatodennakoista loytaa intruusiolta viela uusia merkittavia PGE-mineralisaatiotyyppeja. Merkittavien malmityyppien geologinen kontrolli Penikoilla tunnetaan erittain hyvin, malmimalli on sovellettavissa myos muille kerrosintruusioille.

3 RAPORTT 001/543, 544/JJL/88-1 Sivu Johdanto ja geologinen yleiskuvaus 3 Penikkain intruusion PGE-mineralisaatiot 9 MCU 9 Reunavyohyke 9 UM 9 MCU, gabroidinen osa 10 MCU 1 10 UM 1 10 MCU 11, gabroidiset kivet 11 MCU 11, 11 UM MCU 111, gabroidiset kivet UM 1:n ylapuolella 1 MCU V 1 UM V, SJ-mineralisaatio 1 SJ-AP-vali 1 AP-mineralisaatio 13 AP-AP 11-vali 13 AP 11-mineralisaatio 13 AP 11-PV-vali 13 PV-mineralisaatio 14 MCU V 14 UM V 14 MCU V, gabroidiset osat 14 Muut PGE-mineralisoitumat 14 LTE A Penikkain kerrosintruusion geologinen kartta 1 : 0 000

4 lapin Malmi RAPORTT 3 001/543, 544/~~~/88-1 PGE-MNERALSAATOT PENKKAN KERROSNTRUUSOLLA 1 Johdanto ja geologinen yleiskuvaus Kasilla olevassa raportissa kuvataan Penikkain varhaisproterotsooisen kerrosintruusion PGE-mineralisaatioiden yleispiirteita ja eraista aiemmin vahemrnan raportoiduista intruusion osista my6s detaljeja. Tarkoitus on antaa kasitys siita, kuinka kattavasti PGE-malmityyppimahdollisuudet Penikoilta on tutkittu. PGE-havaintoja on tarkasteltu stratigrafisessa jarjestyksessa alhaalta yl6spain. Penikkain kerrosintruusio on osa Tornion - Narankavaaran varhaisproterotsooista (440 milj. v) kerrosintruusiovyohyketta. ntruusio on alunperin tunkeutunut arkeisen graniittigneissikompleksin ja paall; olleen vulkaanissedimenttisen sarjan valiin tai kokonaan gneissikompleksin mittavaan rakoon. Nykyinen kattokontakti on mita ilmeisimmin eroosiokontakti. Penikkain intruusion nykyinen maanpintaleikkaus kasittaa n. 3 km pitkan ja 1,5-4 km levean alueen, jonka pituussuunta on lounaasta koilliseen. ntruusio jakautunut siirrosten kautta viiteen lohkoon, jotka etelasta pohjoiseen ovat Ala-Penikka, Keski- Penikka, Yli-Penikka, Kilkka ja Sompujarvi. Kukin lohko edustaa nykyisessa maanpinnassa hieman erisyvyista leikkausta alkuperaisesta intruusiosta. /- Kerroskaade on lanteen tai luoteeseen vaihdellen eri lohkoissa (Kirakkajuppura jopa 90 ). 0 Penikkain kerrosintruusion sisaista stratigrafiaa on selvitetty FT Tuomo Alapietin (Oulun yliopisto) ja Lapin Malmin yhteistyona. KO. tutkimus (raportti Perapohjan kerrosintruusiotutkimus/tuomo Alapieti 1984) mukaan intruusion alaosassa, alapuolisia granitoideja vasten, on hienorakeinen jaahtymisreunus (chilled margin). Sita seuraavat ylospain reunavyohyke ja intruusion paaosan muodostava kerrossarja. Kerrossarja koostuu viidesta megasyklisesta yksikosta (megacyclic unlt = MCU), joiden synty on nykykasityksen mukaan yleis~mmin selitetty olevan seurausta kiteytyvaan magmasailioon yha uudelleen ja uudelleen tapahtuvista tuoreen magman purkauksista.

5 Jokainen Penikkain intruusion megasyklinen yksikko alinta jaahtymisreunukseen alaosastaan rajoittuvaa MCU 1:sta lukuunottamatta alkaa ultramafisella yksikolla (UM). Aliaman megasyklisen yksik6n ultramafinen osa on pyrokseniittinen (UM, plagioklaasipitoinen brontsitiitti). Megasyklien 1 - V ultramafiitit ovat vallitsevasti peridotiitteja (UM 11, UM 111, UM V) ja syklin V ultramafiitti jalleen pyrokseniittinen (UM V). Kuten edella mainittiin, on jokaisen megasyklisen yksikon tulkittu edustavan yhden magmapulssin tuotteita. Taulukossa 1 on esitetty eri megasyklisille yksikoille ( = eri magmapulsseille) lasketut keskikoostumukset. Kuva 1. rakent. korkeus ' Albllttldiabaas, Emaks.W. at*wa~ konqlomer. bronor~~tti... G"u V... megasykllnen ) ykslkka V(MCU V! PV-mmarallsaatlo 7 (MCU V) rnegasyklinen yks~kko V BOO 400 Gdbro : megasyklinen ykslkk0 11 PGE- plto~sat vyohvkkaat: 1. ntruumlon alaoaan ultrammtlmlln klvlln llttyvht krornlltlt. ijm 1V.n ulaone SJ-mlneralmaallOl 3. AP-tyypp~nan mlnarallaaatlo st. AV l-cvypplnan mtnarallsamllo 5. PV-tyypp~nan mlnarallmaatlo

6 Taulukko 1 Penikkain kerrosintruusion megasyklisten yksiksiden kemiallinen keskikoostumus. Alkuaine A MCU B MCU 1 C MCU 11 d MCU V e MCU V Si0 47, 48,5 51,8 A103 MgO CaO 11,4 18,O 11,5 11, 16,l 13, 17,O 9,91 9,4 Na0 0,6 0,69,41 K Fe 0,09 5,05 0,09 4,91 0,33 5,5 Ti v 0,079 0,008 0,095 0,0096 0,163 0,0091 Cr 0,441 0,08 0,0433 Mn 0,105 0,107 0,100 S 0,08 0,036 0,03 Cu 0,0018 0,006 0,0039 Ni 0,037 0,09 0,01 Zr 0,0015 0,0015 0,0035 P 0,0055 0,0043 0,018 Ba 0,0035 0,0036 0,01 0. s m 0,014 97,i 0,01 97,7 0,06, 995 Taulukon arvot on laskettu kairasydanmateriaalista. MCU - V perustuvat Sompujarven kairausprofiiliin, MCU V perustuu Ala-Penikan lohkon reikaan S/K-1. Megasyklisten yksikoiden ultraemaksiset osat on analysoitu systemaattisesti lapi, ja niista on laskettu analyysipatkien pituudella painotetut aritmeettiset keskiarvot. Megasyklisten yksikoiden yleensa paksumman emaksisen osan kohdalla on suoritettu sul~teellisen tasainen (10-0 m:n valein stratigrafiassa) naytteenotto mahdollisimrnan edustavasti. Naista naytteista on laskettu aritmeettinen keskiarvo emaksisen osan keskipitoisuudeksi. TSman jxlkcen on laskcttu koko megasykliscn yksikon keskikoostumus ultr~mnfisen osan ja emsksisen osan rnkenteellisilla korkeuksilla painotettuna sritmeettisena keskiarvonn.

7 Taulukon luvuista voidaan havaita kolmen alimman magmapulssin selva Mg- ja Cr-rikkaus, seka Al-, Na-, K-, Ti-, Zr-, P-, Ba- ja Sr-k6yhyys ylempiin (MCU V ja V) pulsseihin verrattuna. MCU :n kohdalla viime mainittujen alkuaineiden pitoisuudet ovat intermediaarisia johtuen pulssin saamasta selvasta pohjagneissin kontaminaatiosta. Koostumuskontrasti kolmen alimman ja kahden ylimman pulssin valilla ilmenee kuvan. Ti-Cr-V-kolmiodiagrammilta. Kuva. Penikkain megasyklisten yksikoiden keskikoostumukset Ti-V-Cr-kolmiodiagrammilla (kirjainten selitykset, kts. taulukko 1.).

8 Kuva 3. Penikkain intruusion megasykliset yksikot Jensenin cation plot-diagrammilla (kirjainten selitys taulukossa 1.). Huom. d:n ja e:n sijainti samassa pisteessa. FPO '- F L? ~ + ~? 50 L? lzski?rt-:; ~:c~craav;isti : 1,4 x Y..: i- 1,668 s 'Ti tct ti>t'

9 Magmapulssien Cr-pitoisuuden vaihtelu antaa hyvan kontrollin rnm. mineralisaatioiden sijoittumisen kannalta (kuva 4.). r - Kuva 4. Cr-pitoisuuden vaihtelu Penikkain kerros-,:-:. intruusiolla (malli Sompujarven profiililta). Structural Penikkain kenosintruusiplla Kuvasta ilmenee kromipitoisuudessa tapahtuva vaihtelu juuri merkittavien PGE-mineralisaatioiden kohdalla. Kaytannossa Cr-pitoisuus kuvastaa kromiitin (alemrnat osat) seka kumulusaugiitin (tarkein Cr:n kantaja kromiitin jalkeen) maaravaihteluja.

10 Z Penikkain intruusion PGE-mineralisaatiot.1 MCU Kuvassa 1. on esitetty kaikki tahan mennessa tunnetut Penikkain intruusion PGE-mineralisaatiovyShykkeet. Heikkoja satunnaisia pitoisuuksia lienee mahdollista loytaa intruusion muistakin osista, mutta varsin perustellusti voidaan olettaa merkittavimrnat vyohykkeet jo loydetyn..1.1 Reunavyohyke Reunavyohykkeen krorniittia sisaltaviin osiin liittyy vahaista Pd-pitoisuutta, kuten taulukon. luvuista ilmenee. Taulukko. Analyysitietoja reunavyohykkeen kromiittipitoisista osista Sornpujarven lohkolta. (Ote raportista 001/544/EK/84/3). Gvistysvali Pituus 1 Cr S R Pd Rh 1 Au Reika 1 nro m m % % PP K-9 19,30-19,45 0,15 3,5 0,010 ei anal. 0.1 ei anal. Muilta lohkoilta ei reunavyohykkeest ole analyysitietoja olemassa. Mitaan esim. Konttijarven sulfidisen PGE-mineralisaation kaltaista esiintyrnaa ei Penikkain reunavy6- hykkeessa liene mahdollista olla, koska tiivis chilled margin on estanyt intruusion alaosan riittavsn laajamittaisen kontaminoitumisen tapahtumasta. UM on plagioklaasipitoinen brontsitiitti, jossa tavataan n. 90 m:n korkeudella intruusion pohjakontaktin ylapuolella cm:n paksuinen kromitiittikerros. Kyseisen kromitiitin analyysitietoja l6ytyy seuraavasta taulukosta (3).

11 Taulukko 3. Analyysitietoja UM :n PGE-pitoisuuksista Sompujarven lohkolta. S Pt Pd Rh Au % PPrn PPrn PPm ppm 0,005 0,l 0,13 ei anal. <0,0 0,01 0,3 0,4 " <0, MCU, gabroidinen osa. MCU 1 Tieto ja UM : sta on ainoastaan Sompu jarven lohkolta, mutta ennuste muille lohkoille ei ole sen parempi. MCU :n gabroidisessa osassa, jota on tutkittu vain Sompujarven lohkon kairausprofiililta, ei ole tavattu yhtaan anomaalista PGE-pitoisuvtta eika yhtaan teoreettisesti ajatellen PGE-otollista paik kaa. Myoskin UM 1:n havainnot koskevat vain Sompujarven lohkoa, muiden lohkojen oletetaan olevan paapiirteissaan samanlaisia. UM 1 (aikaisernmin kaytetty nimitysta peridotiitti ) on paaosin peridotiittisista kivista koostuva ultramafinen yksikk6, johon liittyy kromiittipirotteita ja paikoin kapeita kromitiittiraitoja. Seuraavan taulukon lavistykset kuvaavat UM 1:ssa tavattuja PGE-pitoisuuksia. Taulukko 4. Analyysitietoja UM 1:n PGE-pitoisuuksista. i R e l ~ i kvlstys~~ll PL~LUS S Pt 1 Pd Rh AU nro rn 1 r n l % % m K-5 / K

12 .. MCU 11, gabroidiset kivet.3 MCU 11 Stratigrafiassa n. 80 m UM 1:n ylapuolella tavataan reiassa S/K-5 gabroidisissa kivissa heikkoa sulfidi- ja PGE-pitoisuutta. Kyseisen mineralisoitumisen (Pd max 0,08 ppm, Pt max 0, ppm) merkitysta ei ole tarkemrnin selvitetty. UM 1:sta on aiemmin kaytetty nimistysta peridotiitti 1 (prd 11) ja sen PGE-kriittisyytta on laajemmin selvitetty Sompujarven lohkolla, mutta havaintoja on myos Keski- ja Ala-Penikan lohkoilta. UM 11 on enimmakseen peridotiittinen ultramafinen yksikko. Heikko PGE-mineralisaatio tavataan alimmassa pyrokseniittisessa osassa. Seuraavassa taulukossa (5) on esitettyna pitoisuustiedot Sompujarven lohkon kairauslavistyksista (raportti 030/544/EK/85/11). Taulukko 5. UM 1:n kairauslavistysten PGE-pitoisuuksia Sompujarven lohkolta. Prof iili K 63,600 63,600 63,400 63, ,350 ; 61,800 i 61,400 i 61,100 Lavistj.svali 1 Gvistysm pituus m P i t o i s u u s -. % S 1 Cr 1 Pd ppm Pt A u <or 0 <0,0 c0,0 to, 0 <0,0 to, 0 <0,0 0,5 Ala-Penikan lol~kolla v. 198 profiileilla x = 30,874; 30,890; 30,910 ja 30,914 tehdylla geoloqikairanzytteenotolla (naytteet ) ei saatu yhtiian PGG-anomaalista pistetta. Voi olla mahdollista, ettei ntiytteenotto ole riittzvan kattava.

13 .3. MCU 111, gabroidiset kivet UM 1:n ylapuolella Keski-Penikan lohkon N-osassa otett,iin v geologikairalla UM 1:n alakontaktin poikki kolme profiilia (naytteet ). Yhden profiilin yksi piste ( ) on tahan mennessa tunnetuista UM 111-analyyseista rikkain (Pt 1,8 ppm, Pd 0,3 ppm). UM 1:n alaosan heikkolaatuinen PGE-mineralisaatio on selvasti Pt-valtainen Pd:iin nahden. Ekonomisia malmimahdollisuuksia ei siihen nahda olevan mahdollista liittya. Sompujarven lohkon kairausprofiililla tehdyn selvityksen perusteella ei kyseiseen vy6hykkeeseen nahda liittyvan PGE-mahdollisuuksia. Analysoiduissa naytteissa ei ole tavattu yhtaan PGE-anomaalista tapausta..4 MCU V Penikkain intruusion kaikki merkittavat PGE-mineralisaatiot liittyvat MCU V:aan, joskin itse mineralisaatio saattaa joskus esiintya MCU 1:n puolella (SJ) tai MCU V:n puolella (PV)..4.1 UM V, SJ-mineralisaatio Mineralisaation sijainti intruusiolla tunnetaan tarkoin koko pintapuhkeaman osalta. Taman Penikkain tarkeimman PGE-mineralisaation yksityiskohtaisia tietoja loytyy lukuisista raporteista. SJ-AP-valia luonnehtii voimakas rytminen kerroksellisuus erityisesti lahella UM 1V:aa ja siina on erotettavissa useita syklisia yksikeita, jotka alaosassaan alkavat ultraemaksisella (brontsitiitti) kivella ja ylaosassaan paattyvat anortosiittiin (mottled). Kyseisen intruusion osan PGE-mahdollisuuksia on tutkittu Ala-Penikan (geologikairanaytteenotto anortosiiteista) ja Sompujarven lohkolla (kairausprofiili, reiat S/K-, -). Syklisten yksikoiden ylimpans osana tavattavat mottled anortosiitit (tai joskus gabrot) valittamasti pyrokseniitin alla ovat Somvujarven lohkolla heikosti PGE-pitoisia (Pd 0,05-0,34 ppm, Pt <0,1 ppm, Au <0,0 ppm), mutt,? mitssn merkittsvia PGE-kanse~ntroitumia c.:i kysciseen ~y6h\~kkccseen ilmeisestikssn liity.

14 la-~enikan lohkon geologikairanaytteenotossa (pisteet ) on tavattu yhdessa anortosiittinaytteessa ( , x = 303,393, y = 46,303) pitoisuus Pd 0,9 ppm, Pt 0,30 ppm, Au 0,03 ppm. Kyseiset tulokset antavat aiheen otaksua, ettei SJ-AP-valille liity ekonomisia PGE-mahdollisuuksia. AP-mineralisaatio on jonkinasteisesti kehittynyt ilmeisesti koko intruusion matkalla. Parhaiten se tunnetaan ja on tutkittu Ala-Penikan lohkon etelaosasta, josta on olemassa myos raportoitua tietoa. Muilta osin intruusiota on lahiaikoina tulossa kattava raportti tahan mennessa tehdyista havainnoista (001/543, 544/JJL/88-)..4.4 AP-AP 11-vali AP:n ja AP 1:N valista vyohyketta on tutkittu Ala-Penikan lohkolla, Keski-Penikan lohkon etelaosassa ja Sompujarven kairausprofiililla. Ala-Penikan lohkolla on geologikairanayttein tutkittu kaikki kyseisella vyohykkeella tavattavat anortosiittikerrokset (naytteet ), mutta yhdessakaan naytteessa ei ole maaritysalarajan ylittavia jalometallipitoisuuksia. Myoskaan muiden alueiden tutkimukset eivat anna aihetta olettaa, etta AP-AP 11-valiin liittyisi merkittavia PGE-mahdollisuuksia. AP 1 on loydetty ja jonkinasteisesti tutkittu Ala-Penikan lohkon etelaosista. Lisaksi on Keski- Penikan lohkolta joitain AP:n ylapuolisia PGE-pitoisia anortosiittihavaintoja, jotka saattavat edustaa AP 1:ta. AP 1 on enimrnakseen hyvin ohut (< 0,3 m), paikoin erittain PGE-rikas, mutta sulfidieoyha mineralisaatio. Siita on tulossa lahiaikoina erillinen raportti (001,/543/JJL/88-3)..4.6 AP 1 - PV-vsli Kyseisellc stratiyrafiselle valille on ominaista tasaincn vihitttiinen differentiaatio ja hyvin homoyeeninen plagioklaasi-brontsiitti-augiittikumulaattien (pbac) 1-yohyke. Mitaan merkittavia PGE-mineralisaatioita e.i kl-seisclta valiltz tunneta. SompujZrven kai.rausprofiililla on yhdcsss anortosi itt ikerrokscss;~ tavattu PGE-anomalia (S/K-3,

15 ): Pt 0,0 ppm, Pd 0,17 ppm. PV-mineralisaatio liittyy MCU 1V:n ylimpiian osaan. N. 40 m MCU V:n alapuolelle ulottuva ns. vaihettumisvyohyke on varsin epahomogeeninen ja PGE-mineralisoitumista tavataan satunnaisesti siella taalla kyseisessa vyohykkeessa, mutta varsinainen 'malmin' paikka on aivan MCU 1V:n katossa olevassa anortosiitissa tai oikokrystisessa (augiitti) gabrossa. Joskus tavataan mineralisoitumista my6s MCU V:n aloittavassa brontsitiitissa. PV tunnetaan varsin hyvin Ala-Penikan ja Yli-Penikan lohkoilta, osin myos Kilkan ja Sompujarven lohkoilta. Keski-Penikalta, joka on syvalle erodoitunut, se puuttuu kokonaan (kts. liite A)..5 MCU V Raportoitua tietoa on Ala-Penikan lohkon etelaosasta ja Sompujarven lohkon etelaosasta. Muilta osin on raportti (001/543, 544/JJL/88-4) lahiaikoina tulossa..5. MCU V, gabroidiset osat 3 Muut PGE-mineralisoitumat UM V on brontsitiitti, jolla MCU V alkaa. PV-mineralisaation ylaosat yltavat joskus heikkoina tahan brontsitiittiin. Muuta PGE-mineralisoitumista ei UM V:ssa ole tavattx. Paras leikkaus MCU V:n gabroidisista ylaosista on Ala-Penikan lohkolta Paasivaarasta reika S/K-1. Suoritetussa naytteenotossa ei ole tavattu yhtaan PGE-anomaalista tapausta, eika vyohykkeessa ole teoreettisesti ajatellen PGE-konsentroitumiselle otollisia paikkoja. Muita platinametallien tai sulfidien suhteen mineralisoituneita kivia Penikoilla ovat eraat pegmatoidit, erikoiset pyrokseniittijuonet Kirakkajuppuran alueella seka intrusiota leikkaavat nuoremmat diabaasit. Pegmatoldcja tavataan mm. SJ:n alapuolella ja AP:n ylspuolella. SJ:n mlljg5seen lilttyvat, palkoin PGE-rlkkaatkln pegmatoldit on laskettava SJ:hin kauluvlksl. Tillalsta pegmatoldla edustanee esim.

16 paljastumahavainto 149-CJS/544-8 (anal. nro ), joka on vahan sulfideja sisaltavs pyrokseniittinen pegmatoidi ja sisaltaa 13,61 pprn Pd, 5,08 pprn Pt seka 0,38 pprn Au. Karkeita gabro-pyrokseniittijuonia, joiden asema kerrosintruusiossa on hiukan epaselva, on 16ydetty Sompujarven lohkolta Kirakkajuppuran lansipuolelta (havainto 138/CJS/544-8, , ). Kyseisissa juonissa on kohtalaisia sulfidipitoisuuksia (S 0,3-0,6 % ), mutta ainoastaan yhdessa naytteessa Au yltaa maaritysalarajatasolle 0,0 ppm. Leikkaavien diabaasien PGE-pitoisuuksia on selvitetty ainoastaan Ala-Penikan AP-mineralisaation potholen alueella esiintyvan diabaasijuonen osalta. Naytteessa 1-JV/543-8 (anal. nro ) on 0,15 pprn Pd, 0,0 pprn Au, <0,1 pprn Pt seka 750 pprn Cu, 80 pprn Ni ja 0,316 % S. Kyseinen nayte on kohdasta, missa diabaasi leikkaa AP:n ylapuolella olevia gabroidisia kivia.

17

18 J Lahtinen!SK (3). ESTYS ERKOSPROJEKTKS V PENKKAN KERROSNTRUUSON KRAKKAJUPPURAN PGE-MNERALSAATODEN NVENTONT Esitettävän projektin, budjetti 1.6 milj. mk, tavoitteena on suorittaa PGE-mineralisaation inventointi sekä hyväksikäyttöselvitys Penikkain kerrosintruusion koillispäässä Keminmaan ja Tervolan rajalla ja n. 30 km päässä Kemin kaivokselta. Alueella on ennestään osittain inventoituna Sompujärven PGE-malmi. Tässä projektissa jatkettaisiin Kirakkajuppura N:n rikkaan PGE-malmin inventointia ja inventoitaisiin näiden välistä harvalla kairauksella samassa horisontissa tavattu malmi aihe (Kirakkajuppura S). On selvää, ettei tämä projekti johda Kirakkajuppura Sompujärvi välin täydelliseen inventointiin. Sellainen on kovin kallis operaatio johtuen pienestä tonnimäärästä malmia, joka voidaan aina yhtä reikää kohti varmistaa. Verraten rikkaan, vaikeasti inventoitavan malmin tapauksessa joudutaan todennäköisesti seuraavana vaiheena arvioimaan mahdollisuudet nähtävissä olevan, tosin tonnimääräisesti pienen malmimäärän turvin, aloitettavaan koekaivostoimintaan, jonka tulisi kuitenkin rikastetuotannollaan kattaa aiheutuvat kustannukset. Perustelut Malmiaihe kuuluu 4 km pitkään SJ-minerali s a atiovyöhykkeeseen, jota Lapin Malmi on tutkinut l aajasti usean vuoden aikana harvaprofiilisella (100 m) kairausnäytteenotolla. Tarkimmin on SJ-mineralisaatiota tutkittu tähän mennessä Sompujärven alueella, missä on keskim. 60 m:n reikävälein alustavasti inventoitu PGE - mineralisaatio: Malmio Koko alue (K= SW- malmi (K= ) Pi tuus maan- Malmin 1 pintaleik- keski- 1 Malmiton- Keskipi to]..suudet kauksessa paksuus 1 nit pp_m m m Pd 1 Pt Au Rh 1 1 1,', t % S O. O ~ 0.07

19 Raakuila m:n paksuiseksi laimennettuna ovat tulokset seuraavat: Malmi- /Keskipitoisuudet ppm Malmio tonnit /Pd Pt Au Rh / Koko alue / SW- malmi / / KTR:n suorittamassa alustavassa kannattavuustarkastelussa on todettu SW-malmin tasoisen malmin ( m:n paksuisena) olevan ekonominen, mikäli sitä olisi määrältään 1 milj. tn vaikka useampaankin malmioon jakautuneena. Harvaprofiilivälisellä kairauksella esitettyjen kohteiden välilläkin on tavat tu pi t oisuustasoa anomaalisesta selvään malmiluokkaan. SJ- mineralisaation ainoalla paljastumalla Kirakkajuppuran alueen koillisosassa (Kirakkajuppura N) on tiheällä geologikairanäytteenotolla todettu paljastumassa 0 m:n pituinen ja m:n paksuinen, poikkauksellisen rikas mineralisaation osa, jossa alueelle sijoittuvien näytteenottopisteiden (35 kpl) aritmeettinen pitoisuuskeskiarvo on Pd 118 ppm, Pt 50 ppm ja Rh 5.6 ppm. Kohteella on suoritettu 10 m: n profiilivälein kairaus ( - 3 reikää/profiili) 80 m:n matkalla rikkaan malmin pintaosien inventoimiseksi ja malmin t utkimiseksi. Ensimmäisten analyysi tietojen mukaan alueelle tulee merkittäviä malmilävistyksiä. Em. paikasta n km lounaaseen (Kirakkajuppura S) on sadan metrin välein kairatuissa kolmessa vierekkäisessä profiilissa (4 reikää) saatu t~los, jossa malmilävistysten paksuus vaihtelee 1 - ~m : iin ja pitoisuudet Pd ppm, Pt ppm, Rh ppm. Yllämainittuja lähtötietoja perusteina pitäen esitämme kohteella Kirakkajuppura N suoritettavaksi aluksi suppeahkolla alueella PGE-malmin inventoinnin jatkaminen sekä kohteella Kirakkajuppura S Sompujärven SWmalmin inventoinnin tasoisen työn. Molempien osa- alueiden t u tkimus edellyttää tiivistä yhteistyötä KTT : n kanssa.

20 3 Tutkimukset ja niiden arvioidut resurssitarpeet 1. Kairaus yhteensä 3000 m + kairauksen valvonta (geologiresurssi). Kairausnäytteiden analysointi yht. 3. Rikastuskokeita palveleva mineraloginen tutkimus/okme, Geoanal. laboratorio 4. Rikastuskokeet/VTT 5. Geostatistinen tutkimus/tietokumpu Oy mk " " " " " 6. KTT:n osuus, arvioi'tu yht " mk Tutkimuskustannuksiin arvioidaan saatavan valtionapua 50 %. LAPN MALM Outokumpu Oy Malmi netsintä ~ ~\Alttd~ J hani ~~~tilainen M: n päällikkö LTTEET 1. Tutkimusalueen sijainti 1 : Tutkimusalue 1 : Paljastuma- alueen detaljikartta 1 :,500

21 ' VT '" '..._ ",, KENtiN, KÄlVOS / - /.,' : " ::~',''''. : \ o \1 f? '" \ \

22

23 Liite 3 KRAKKAJUPPURA ' N 1:500 UM V SJ-mineralisaation pääasia. isäntäkivi... Kairareiät ( v.1986 ) - ~ ~... Tiheän geologi kairanäytteenoton alue Näytteiden keskipitoisuus Pd 118 ppm Pt 50 ppm Rh 5.6 ppm

24 " Laoin Malmi J Lähti nen/rv KERROS NTRUUSOPROJEKTN TUTKMUSALUEEN KESKE SET MALMNETSNTÄTULOKSET SYKSYYN MENNESSÄ SSÄLTÖ ,1. 7.., 1.., 3. 3, 1 ::, 3, Narkauksen alue Off s et-mineralisaatiot Kilvenlatvalampi Kilvenjärvi Kilvenjoki Lihalampi Massiiviset magneettikiisumalmit (Suhangon intruusiol Niittylampi Vaaralampi Suhanko Ahma'vaara Konttijärvi-tyyppi Konttijärvi Siika-Kämä-tyyppi Siika- Kämä Kuohunki Nutturalampi Koivukivalonaapa Penikkain intruusio SJ- mineralisaatio Sompujärvi Kirakkajuppura S Kirakkajuppura N Kilkan lohko Yli- Penikan lohko Keski- Penikan lohko, ~' - osa Ke s ki-penikan lohko, S- osa AP - mineralisaatio Ala-Penikan lohko, eteläosa Ala-Penikan l ohkon pohjoisosa ja Keski - Penikan lohko PV - mineralisaatio A13 - Penikan lohko, Paa s ivaara Ala - Penikan lohkon N-osa

25 La inmalmi J tahtinen/ RV l (6) KERROSNTR UUSOPROJ EKT N TUT KMUSALUEEN KESKESET MALMNETSNTÄTULOKSET SYKS YYN MENNES SÄ 1 Narkauksen a lue l. 1 Off s e t-mi neralisaatiot l.l.1 Ki l venlatvalamp i 13 rel an kairaus, j onka p a r haat tuloks e t oheise ssa taulukossa: Lävis - ppm % nro t y s m Pd Pt Au Cu S Reikä KVT , 35 8, 4, 8 0, 07 0, 07 0, 11, , 3 1, 9 0,7 0, 0 7 0,1 1 KVT ,55 8, 8,7 0,07 0,03 0, 1 3, 13 9, 1,5 0, 0 0,0 0, 1, 87 15, 1, 0, 30 0,10 0,5 i KVT - 3 0,8 5 5, 84 p.ut:tul 1, 18 14,6 18, 8 KVT - 6 1, , 6 " 0, 40 6,16 1, 7 0, 6 7 3,3 " 1, 07 5,66 1, 7 l.l. Kilvenjärv i Lä v i s t y k s i i n l i i ttyy enintään mu u t amie n t uhansien t o nnien ma 1mimää rä. Malmiarvio c ut off'illa 1,5 % Cu ( CUK-PGE- t yyppi) + c ut off ' il1a 0 mk / tn (PGE- tyyppil tn, j o ssa Cu 3, 3 9 %, Ni 0, 40 %, S 4, 1 7 % s ekä Pd 8, 98 ppm, Pt 1, 36 ppm ja Au 0, 9 8 ppm. l. l. 3 Ki lvenj o ki 1 r e iän kairaus, jonka parha a t 1ävistyk s et seuraa v a ssa taul u kossa : Reikä Lä vis~ y svä 1 i l Plt % ppm 1 nro i.1 m 1 ~~-- l Ni S Pd Pt Au! KJ- 7 86, 0-89, , 41 14, 6 10, 50 17, 0 5, 38 <0, 1, 37 KJ- 8 64, 80-65, 96 i 1, 16 9, 39 0,19 10, 8 1, 10 1<0, 1 0, ,40-11, , , 3 1,15 11, 1 3,69 1<0, 1 0, 11 84, 98-88, 65 i 3, , 8 0, , 30 3, 16 1 <0, 1 1, 14 1 ~- 13 Aiheen ma l miarvio tekemättä, mutta malmitonnie n maar a a rvioidaan (sitoumu kse ~t3!! ) olevan tor.

26 Lihalampi Vanhan kairauksen lävistyksiä: SK-8, 1 m, jossa eu 5,7 %, SK-ll, 0,8 m, jossa eu 5,7 %, SK-14, 5,80 m, jossa eu 1,44 %. Paras PGE-tieto SK-18, 0,95 m Pd 7,69 ppm, eu 0, %. 1. Massiiviset ma gne ettikiisumalmi t (Suhangon intruusio) 1..1 Niitty lampi 1.. Vaara l a mpi Malmiarvio 0,85 milj. tn, jossa Ni 0,67 %, eu 0,49 %, S 11,53 %, Pd 0,68 ppm ja Pt 0,7 ppm. Malmiarv i o 6 milj. tn, jossa Ni 0,30 %, eu 0,0 % j a S 11,8 % Suhanko Malmiarvi o 1 milj. tn, S 4,80 %. jossa Ni 0, %, eu 0,31 % j a Ahmavaara 1 r eiän kairausten parhaat lävistyks et : Reikä.t Lävist ysväli Pito % ppm nro RN/ m m Cu Ni S Pd Pt Au YP , 67-10, 3 4, 65 0,77 0,83 1,3 4, 91 0, 64 0, , 41-55, 5, 84 0,61 1,08 14, 7 4,61 0, 0, , 03-94,85,8 0,6 0,33 1,16 10,1,35 0,6 0, 30 * 134, ,53, 47 1,31 1,58 0,5 9,98 1,73 0,39 * ei ole massiivinen magneettik i isuma 1miläv istys. Rh 1.3 Kon t tijärvi-tyyppi Konttijärvi Malmiarvio ( c ut of f 8, 9 ppm Pd-e kviva1 e nttina ) n tasolle : 0, 96 milj. tn, jossa Pd 5,0 ppm, Pt 1, 4 ppm, Au 0,31 ppm ja Ag, 35 ppm sekä eu 0, 9 %, Ni 0, 19 % ja S 0,53 %. 1.4 Siika - Kämä - tyyppi Siika - Kämä Ka hdeksan relan harvakairauksen (n. 0,5 km:n p rof i i liväli) parhaat lävistykset vierekkäisiss ä r ei'issä :

27 3 SKÄ-3, 1, 81 m, j o ssa Pd 7, 7 ppm, Pt 1,16 ppm, Rh - 10 p pm, Au 0,0 9 ppm s ekä e u 0,10 %, Ni 0,06 % ja S 0,34 %. SKÄ-5,,4 4 m Pd 1 1,7 p pm, Pt 3, ppm, Rh 0,3 ppm, Au 0,06 p pm s ekä e u 0, 0 1 %, Ni 0,0 4 % j a S 0,18 % Kuo hunki 11 reiän harvakairauksen (prof. väli n m) parhaat r eiät: KUO-7, 7, 1 m, jossa Pd 4, 0 p pm, Pt 0,97 ppm, Au 0,1 7 p pm, Ag 4, 48 p pm sekä e u 0, 19 %, Ni 0,0 8 % S 0, 4 % KUO- 8, 9,6 0 m, jossa Pd 5,01 p pm, Pt 1, 8 p pm, Au 0, 15 ppm, Ag 3,70 p pm sekä eu 0,1 8 %, Ni 0,0 8 % S 0, 7 % j a ja Nutturalampi Koivukival onaa ~ Neljän r elan harvakair auksen perusteella 1300 m: n matkalle ja ta30lle a r vioitu malmimahdollisuudet t n, j o s sa Pd 5, 50 ppm, Pt 1,5 0 ppm, Au 0, 15 ppm, e u 0, 0 9 %, Ni 0, 13 %, S 0, 1 %. Keskipaks uus on 1, 50 m. Alus t a v a arvio malmimahdol l i s uuks ista 1 1 reiän harv a kairauksen perusteel la + loo-tasolle = t n, jossa Pd 6,93 ppm, Pt, 40 ppm, Au 0, 17 ppm, Rh ( a r v ioitu} 0, 6 ppm, e u 0, 11 % ja S 61 %. Ma l min keskipa k suus,4 0 m ja k a a d e arv i olta 5 0. Pe nikkain int r u usio. 1 SJ- mineralisaatio.1.1 So mpujär v i Malmiarv io t n, j ossa Pd 7,16 ppm, Pt 4, 7 ppm, Rh 0,3 9 p pm, Au 0, 14 ppm ja S 0,05 %. Malmin keski paksuus 0, 95 m. Paras osa edellisestä (SW- malmi) 16 J OO t n, j ossa Pd 15, ppm, Pt 7,95 ppm, Rh 0, 70 ppm, Au 0,19 ppm ja S 0,07 %. M ~ lmin keski paksuus o n 1, 1 m.. 1. Kirakkajuppura S P i t ois uustiedo t reiästä : kolmen per äkkäi s en profiili n neljästä S / K-184 / 5 0, 3-51, 40 = 1,17 m, tod. paks. 0, 98 m, Pd 1 1,18 ppm, Pt 4, 93 ppm, Rh 0,88 ppm.

28 . Lapin Malmi 4 S/ K-185 / 78,61-80,1 = 1,60 m, tod.paksuus 1,33 m, jossa Pd 8,76 ppm, Pt 3,90 ppm, Rh 0,69 ppm. S/K-186 / 4,11-5,60 = 1,49 m, tod.paksuus 1,17 m, jossa Pd 14,58 ppm, Pt 7,97 ppm, Rh 1,4 ppm. jossa Pd 6,0 ppm,,58 p pm, Rh 0,68 ppm. S/K-09 / 6,80-31,03 = 4,3 m, Pt.1. 3 Kirakkajuppura N Tiheällä g eologikairanäytteenotolla todettu maanpinnassa 0 m:n pituine n ja 0,5 - m:n paksuinen rikas mineralisaation osa, jossa al u s t avien analyysit ulos ten mukaan laskettu nä ytteenottopisteiden (35 kpl) aritmeettinen kes kia rvo on Pd 118 ppm, Pt 50 ppm ja Rh 5,6 ppm. Aihe e l l a s uoritettu tiheä kairaus n tasolle Kilkan lohko Harvakairauksen (100 m:n profiil iväli) t ulos. Malmilävistysten (8 kpl) ke s kipitoisuus Pd 14, 6 ppm, Pt 4, 9 ppm, Rh n. 0, 5 ppm, Au 0, 10 ppm. Yhdellä rikkaalla ja paksulla lävis tyks el1ä on s uuri pai no tulokseen. Malmin kes kipaks uus 0,8 8 m Yli- Penikan lohko Keski - Penikan lohko, N- osa.1.7 Keski - Penikan lohko, S-osa Harvaka i raus (n. 300 m:n profiilivä l i ) n m: n matkalla, 10 reiän keskipitoisuus Pd 5,88 ppm, Pt 3, 8 ppm, Rh n. 0,44 ppm, Au 0, 1 5 ppm, e u 0, 06 % ja S 0,16 %. Malmin keskipaksuus 1, 7 m. Harvakairaus (100 m profiil i väli ) 10 0 m: n ma tkal l a, 14 reikää, keskipitoisuus Pd 4, 71 ppm, Pt 3,1 9 ppm, Rh 0,6 ppm, Au 0,11 ppm, e u 0, 06 % sekä S 0, 08 %. Malmin keskipaksuus 1, 05 m. Harvakairaus (n. 100 m:n pr ofiiliväli) 1700 m: n matkalla, 1 reikää, keskipitoisuus Pd 3, 48 ppm, Pt,18 ppm, Rh n. 0,0 ppm, Au 0,05 ppm, eu 0, 0 % ja S 0,07 %. Malmin keskipaksuus 0,6 9 m.

29 5. AP-mineralisaatio..1 Ala-Penikön lohko, ete läosa Seuraavasta taulukosta ilmenevät Ala-Penikan lohkon eteläosan olennaisimmat tulostie dot AP-mineralisaatiolta : LiivrSTYSPTUUDELL\ J\ VKUTUSH\TKALL\ rllnot ETUT A RTHEETTS~T PfTorSUUS KESK\RVOT AP - Ml NERALSAATON Tl'/'K''/,L\ OS\J.. (viil.( x a 30,lUO-3114, '.) 1f.\-PENKl\tl LllKlLL\ ~linerai iso Tot. Toe. PGE 1 x:n vält / pituus keskipaks, P i t 0 i s u u d e t PGE.... Au S'llfi-, Pd / Pt- ' Alue maanpintaleik- (vaik.mat- _~'p'm \ Au difaasi ~~ a suhde ~ " uksessa ka 11a Ea in. ) Pd Pt Au Ni 5 ppm ~ --Et!m' 1\ S-csa 303, ,960=660 m 0,35 m 4,1 0,97 0,1 (J,ll U,08 0,30 5,30 Rol,lkulli1 laimennettu B ,5,00 m 0,7 0,17 0,04 0,0 O,Jl U,05 0,93 _. Pot hol E 303, ,180=145 m N - OSil , ,865=40 3 m RaaKulla laime nnettu, N - o~a.1 304, , 315=10 m K.,,,ku ll,, laimel1nettu A -:--1 5,08 m 5, ,37 0,35 0,14 0, 73 7, 65 1\ 0,44 m 5, 99 1, 97 0, 9 0,14 0,09 0,40 8,5, 00 B m 1,3 0,43 0, 0 6 0,03 0,0 0,09 1,8 1 A 0,41 m 4, ,16 0,09 0,06 0,8 6,07, 00 B m 0,93 0, 8 0,03 0,0 0,01 0,06 1,4 A. Mineralisoituneen osan todellinen paksuus cut off-arvolla 3 ppm Pd.. Pt.. Au. B. LaifllClll1e t t u tyhjällä raa ku llil m:n paksuiseksi (huomattava, etui l aimen t ava osa ei ole aina kuitenkaan t ä ysin t yhjä). Laskennallinen sulfidifaasin p i toisuus olettaen sulfidifaa~in r ikkipitoisuudeksi 37 \ ,55! ,04 3. ls i.. Ala-Penikan lohkon pohjoisosa ja Keski-Penikan lohko Näytteenotto suori tettu, mutta tulokset eivät ole vielä valmiit.

30 6. 3 PV-mineralisaatio.3. 1 Ala-Penikan lohko, Paasivaara Kairaukseen ja geologikairanäytteenottoon perustuva arvio malmimahdollisuuksista: Pi tuus maan- Keski - KeskiEitoisuudet Mahd. malmiton- Ma lmio pintaleik- paksuus pom % nit (milj. tn) kauksessa, m, m Pt Pd Au Cu +00 tasolle. S-malmi 409 1,49 13,36,8 0,50 0,17 0,546,00 1 ) 1,50,10 0,37 0,13 0,73 1,i N-ma m~ ,80 4,49,47 0,47 0,5 0,444,00 1 ) 1,80 0, 99 0,19 0,10 1,100 1) laimennettu m:n paksuiseksi raakulla Ala-Penikan lohkon N- osa Suoritettu geologikairanäytteenotto, mutta tulos vielä käsittelemättä. LTTEET 1. Pe rä-pohjan kerrosintruus ioalueiden sijainti. Narkauksen alueen kohteet 3. Penikkain intruusion kohteet

31 ~_.. " Liite 1 >- -,.,,-'., ' -"---., ~~:;.,~,P"-... -z.. '... --'.. " - '. -, , &,.. ' - - "'---t Jo'... _ \ - f _ f'...,r :) r -r.. ---, 1 " '. ' ~-- /. r -,"- t 3S.Jt. ' 1.- ' - \ ',. --~ '-:-rr-jl ~. ' "'0 llm ; '--..,, '.r!" :-r

32 ., Liite : -et..., -et) z w - UJ :::,).J < UJ ~ (/J :::,) z «-, l: 0 0. :< 0:: UJ 0. (ill... UJ > '... - UJ ~ >... -~ UJ t- oo 0... UJ 1- oo (/Joo... ~ :::,)- = UJ :::,) ::0 0 0.' t-o:: 0 :E zm 0:: 0 (/J< UJ ~ 0.., 0. < ' ~ ~ :x:: ~, w C - o - -et) o c: a: w ::::: E.::tt. ')

33 \ ENKKAN KERROSNTRUUSO Liite 3 --" / / /,- - --,- ) }- ( --- / --'", '),,,,,,,' \ / / Klrakkajuppura N \ \ / / YL-PENKAN LOHKO / / / / LOHKO PRESVEKOKARJALANEN GRAN TTlGNESSrOt1PLEKS PEN/KKAN KERROSNTRUUSO KERROSNTRUUSOTA VANHE11AT\ SUPRAKRUSTlSET KVET SVEKOKARJALASET L!USKEET, -"'" o N 5 km /......