Lapin Malmi. KILVENJARVEN CU-~d-~t-AU-ESIINTYMÄN RAPORTTI 035/3613/EK/87. Jakelu GEOLOGINEN IN SITU MALMIARVIO II1. Rovaniemi mlk, Kilvenjarvi

Transkriptio

1 Lapin Malmi RAPORTT 35/3613/EK/87 Jakelu KLVENJARVEN CU-~d-~t-AU-ESNTYMÄN GEOLOGNEN N STU MALMARVO 1 Rovaniemi mlk, Kilvenjarvi Sijainti 1 :

2 Lapin Malmi GEOLOGNEN MALMARVORAPORTT 1 ROVANEMEN MLK, KLVENJARV Tiivistelma Oheisena esitetään geologinen in situ malmiarvio Kilvenjärven kerrosintnnision jalkapuolelle graniitti-gneissipohjan kiviin 1iitQwästa offset-qyppisesta Cu-Pd-Pt-Au-esiin-ta. Malmiarvio perustuu pääsääntöisesti 12.5 m:n profiilivälein suoritettuun 136 reiän (ROML/KNN-2-13, ROML/KNN-15-51, RoML/KNN , ROML/KNN ) kairausna'ytteisiin yhteiseltä kairauspituudeltaan m. Reil istä 63 (ROML/KNN , yht m) on kairattu tämän tutkimuksen yhteydessä ja 73 aikaisemmin. Malmiarvio ulottuu +15 m:n syvyystasolle. Malmi jakaantuu neljään eri malmioon; A, B, C ja D. Näistä malmiot A ja C puhkeavat pintaan. Maimissa on efotettavissa kaksi eri malmi-pia: 1. CUK-PGE-Qyppi, joka koostuu lähes kompaktista kuparikiisusta ja kufi&ikiisurikkaista pirotteisista osista. Malmin merkittävin ekonominen komponentti on Cu. Lisäksi malmi sisältää hieman jalometalleja: Au, Ag, Pd, Pt. Pd on jalometalleista merkittävin ja sen pitoisuus sulfidifaasissa vaihtelee tavallisesti välillä 15-8 ppm Pd. 2. PGE-Syppi, joka koostuu heikoista jalometallirikkaista kuparikiisuvaltaisista sulfidipirotteista. Kuparin merkitys tässä malmisypissä on vähäinen, mutta sulfidifaasin jalometallipitoicuus (Pd+Pt+Au) sen sijaan korkea, vaihdellen yleisurmin välillä 5-12 ppm. Kilvenjärven neljään eri malmioon sisäityvien malmivarojen yhteima viimeisirmian kairaustuloksen perusteella laskettuna käy ilmi alla olevasta taulukosta: 1 - Keskipitoisuus 1 > % PPm l Malmityyppi cutoff ~almitonnit 'CU Ni S Pd Pt Au (Ag 1 CUK-PGE 2 % Cu ~1.11' '1.2 '1.2 ' PGE 133 */tn ~.61~ ( 2.41 CUK-~~~+mdtyyp~i PG~: Malmityyppi cutoff i i4.6i.83 i5.33ill.gi1.8 i1. i12.1 Vuoden 1986 tutkimusten perusteella tehdyssä edellisessa maimiarviossa oli päädytty seuraavanlaiseen tulokseen: Malmitonnit 1 Keskipitoisuus 1 % Cu Ni (S ppm Pd Pt Au (Ag ' CUK-PGE l2 % Cu '.65' '.86'1.32'- PGE ) 22 &/tn ( ( l.8~ l 9.62, l 1 Vuoden 1986 malmiarvioon verrattuna Cm-PGE-tyypin malmin määrä on pudonnut 3.5 % ja PGE-tyypin malmin mää %. Edellisesu2 malmiarviossa malmista huomattava määrä oli muutaman hyvän kairauspmfiilin varassa. Pmfiilien puolitus ja puolitettujen pmfiilien ailtaisernp- oleelli.sesti heikompi tulos oli suurin syy malmin mjar2in putoamiseen. PGE-tyypin malmin osalla malmivarojen putoamiseen on vaikuttanut oleellisesti myös cut off-rajan nosto. /-7 <.. * M,

3 Lapin Malmi 1 Johdanto Kilvenjarven Cu-Pd-Pt-Au-malmin tutkimushistoria Malmin sijainti ja luonnonolosuhteet Valtausalueet ja maanomistus Vuoden 1987 tutkimukset Kairaus Kairareikien sivusuuntamittaukset Kalliomekaaniset esitutkimukset Katkosluku (RQD). rakoilu ja rakotaytteet Kiven kalliomekaanise t perusmaaritykset Vesimenekkimittaukset kairareilista Latauspotentiaalimittaukset kairareiista Näytteiden käsittely ja analysointi Näytteiden käsittely Näytteiden analysointi Geologinen kuvaus Geologiset pääpiirteet Kilvenjarven kerrosintruusioon liittyvat PGE-mineralisaatiot Cu-Pd-Pt-Au-malmin välitön ympäristö Cu-Pd-Pt-Au-malmi Yleistä Malmityypit Malmimineralogia Sulfidifaasin koostumus Malmin isantakiven laatu ja harmemineraalit Malmiarvio Malmiarvion perusteet n situ malmiarvion tulos Malmioiden kuvaus Malmio A Malmio B Malmio C Malmio D... 23

4 Lapin Malmi LTTEET Kilvenjarven kairausnaytteiden vertailuanalyysi t Kairareikäluettelo Narkauksen alueen geologinen kartta 1 : 1 Kilvenjarven geologinen kartta 1 : 1 Linjoituskartta 1 : 2 Linjoituskartta (M/N-linjasto / kairareikien sijainti) 1 : 4 Maapeitteen paksuuskartta 1 : 1 Geologinen kartta / kallionpinta 1 : 1 Malmion A kairausprofiilit 1 : 1 kasvavan M-koordinaatin mukaan jarjestettyna Malmion B kairausprofiili M = : 1 Malmion C kairausprofiilit 1 : 1 kasvavan N-koordinaatin mukaan jarjestettyna Malmion D kairausprofiilit 1 : 1 kasvavan M-koordinaatin mukaan jarjestettyna Malmiarviolaskelrnien ATK-listaukset

5 Lapin Malmi 1 Johdanto Kilvenjärven Cu-Pd-Pt-Au-esiintyma sijaitsee Rovaniemen maalaiskunnassa n. 4 km Rovaniemeltä etelään Rovaniemi - Ranua-tien valittömassä läheisyydessä. Esiintyma kuuluu offset-mineralisaatiotyyppiin, jolla tarkoitetaan kerrosintruusioperaisestä materiaalista syntynyttä itse intruusion ulkopuolelle graniittigneissikompleksin kiviin sijoittuvaa mineralisaatiota. Mineralisaatiot ovat kompakteja tai pirotteisia kuparikiisukonsentroitumia tai pirotteisia sulfidimineralisaatioita, joihin kaikkiin liittyy myös vaihtelevaa jalometallipitoisuutta. Kilvenjarven offset-malmi on osa laajasta Lihalammen - Kuohungin intruusiovyöhykkeen alakontaktin tienoilla tavattavasta potentiaalisesta vyöhykkeestä (liite 3), jolla offset-mineralisaatioita tunnetaan tähän mennessä Lihalammella, Kilvenjoella, Kilvenjarvella, Kilvenlatvalammella ja Kuohungissa ja joka on vuodesta 1983 alkaen ollut Lapin Malmissa suoritettavien etsintätoimien yhtenä paakohteena. Lapin Malmin toimesta Kilvenjarvella vuosina Jarmo Lahtisen johdolla tehtyjen tutkimusten tulokset (raportti 3/3613/~~~/85/22) esiteltiin vuoden 1985 lopulla Outokumpu Oy:n Kaivostekniselle ryhmälle, nykyiselle Kaivosteknilliselle toimistolle. KTR:n toimesta Kilvenjarven Cu-jalometalliesiintyman jatkotutkimuksia pohdittaessa tultiin siihen tulokseen, että Kilvenjarven esiintyma on kooltaan todennäköisesti niin pieni, ettei taloudellisen tuotannon aloittaminen pelkästään sen varassa ole mahdollista. Tällöin heräsi ajatus, että aikaisemmin Lapin Malmin toimesta alustavasti inventoituun Konttijarven Pd- Pt-Au-Cu-esiintymään ja Kilvenjarven esiintymään sisältyvät malmivarat voisivat mahdollisesti yhdessä muodostaa kaivostoiminnan kannalta riittävän suuren yksikön. Konttijärven esiintymä sijaitsee Ranuan kunnan puolella n. 15 km Kilvenjarvelta lounaaseen. Maantietä pitkin esiintymien välinen matka on n. 25 km, joten malmin kuljetuskustannukset esim. yhteistä rikastamoa ajatellen eivät olisi kohtuuttomia. Taman perusteella KTR:n toimesta aloitettiin seka Kilvenjärven että Konttijärven esiintymien jatkotutkimukset vuoden 1986 alussa. Vuoden 1986 tutkimusten tulokset on esitetty Kilvenjärven osalta malmiarvioraportissa 3/3613/EK/86/13 ja Konttijärven osalta malmiarvioraportissa 3/ B/EK/86/14. Malmiarvioiden pohjalta KTR:ssä vuoden 1986 lopulla tehty alustava kannattavuustarkastelu (raportti 395/86 KTR) päättyy seuraavanlaiseen johtopäätökseen: Kannattavuustarkastelu antaa Kilvenjarvi - Konttijarvi-hankkeelle enintään tyydyttävän taloudel-

6 Lapin Malmi lisen tuloksen. Siihen sisältyy kuitenkin useita yksityiskohtia, jotka on tarkennettava lopullisen kannattavuustarkastelun perustaksi. Tarkennettavia asioita ovat: - Konttijarven inventointikairaus normaalia tiheampaan verkkoon. - Konttijarven maanpoisto ja pintaosan tutkimukse t. - Konttijarven rikastustuloksen varmistaminen lisakokeilla. - Kilvenjarven malmin parhaiden osien lisakairaukse t. - Kilvenjarven kalliomekaanisten olosuhteiden selvittäminen. Edellä luetellun johdosta KTR:ssa laadittiin loppuvuodesta 1986 Kilvenjarven ja Konttijarven malmiesiintymien jatkotutkimussuunnitelma vuodelle Tutkimusten rahoitustilanteen selvittyä tutkimukset kaynnistyivat maastotöiden osalta välittömästi maaliskuun kolmannella viikolla ja saatiin päätökseen viimeiset reikamittaukset huomioiden syyskuun kuluessa. Tutkimusten geologisesta raportoinnista ovat vastanneet Jouni Reinon johdolla allekirjoittanut Kilvenjarven osalta ja Ville Ohenoja Konttijarven osalta. Tassa raportissa esitetaan viimeisimpiin tutkimustuloksiin perustuva tarkennettu geologinen in situ malmiarvio Kilvenjarven esiintymästä. Konttijarven tutkimustulokset esitetaan erillisessa Ville Ohenojan laatimassa.. malmiarvioraportissa. 2 Kilvenjarven Cu-Pd-Pt-Au-malmin tutkimushistoria Veikko Lohelan v lahettaman kansannäytteen perusteella alkunsa saaneissa Kilvenjarven malminetsintatutkimuksissa on toteutettu seuraavat tutkimustoimenpi tee t : moreenigeokemiaa, korkeajaksoslingrammittaus, protonimagnetometraus, raportti 1/3522, 3524,3611,3613/~R,E,TPR/ moreenigeogemiaa 1983 protonimagnetometraus 5 x 1 m:n ruudukkoon 1984 Max-min-mittaus (222 Hz, 3555 Hz/kelavali 1 m)

7 Lapin Malmi P-mittaus (dipoli-dipoli/pisteväli 2 m, linjaväli 25 m) vaiheen kairaus (reiät ROML/KNN-2-17, yht m) latauspotentiaalimittaus kairarei ' ista + profiilimi ttauksia maanpinnalta 1985 vaiheen kairaus (reiät ROML/KNN-18-55, yht. 392 m), raportti 3/3613/55~/85/ alustava malmimineraloginen tutkimus, raportti 7/ B/PMS/ tiheäpisteinen magnetometraus 5 x 12.5 m:n ruudukkoon 1986 EM-37 mittauskokeilu 3 Malmin sijainti ja luonnonolosuhteet vaiheen kairaus (reiät ROML/KNN-56-77, yht m), raportti 3/3613/~~/86/ latauspotentiaalimittauksia kairareitistä ominaisvastus-, säteily- ja suskeptiivisuusmittaukset kairareitistä malmin rikastuskokeet (KTR:n muistiot 15/86 Ri ja 7/86 Ri) 1987 V vaiheen kairaus (reiät ROML/KNN , yht. 664 m) 1987 latauspotentiaalimittauksia kairarei'ista 1987 vesimenekkimi t tauksia kairarei ' istä 1987 kairareikien sivusuuntamittauskokeilu 1987 täydennetty malmimineraloginen tutkimus, raportti 73/3613 1B/PMS/1987 Kilvenjärven kupari-jalometallimalmi sijaitsee Rovaniemen maalaiskunnassa 4 km Rovaniemen eteläpuolella. Tarkempi sijainti on n..5 km Rovaniemi - Ranua-tien itäpuolella Kilvenjarven pohjoisrannan tuntumassa (liitteet 6 ja 7). Malmi koostuu neljästä erillisestä malmiosta, A, B, C ja D. Malmioista A ja C puhkeavat pintaan.

8 Lapin Malmi Malmin pintapuhkeamat sijoittuvat osin Kilvenjärven alle, osin kuivalle maalle, kuitenkin Kilvenjärven pinnan tason alapuolelle. Maapeitteen ja veden yhteissyvyys alueella vaihtelee paikallisesti ollen kuitenkin enimmäkseen 5-18 m (liite 8). Kilvenjarven korkeus on topografikarttatietojen mukaan 18.5 m mpy (LM:n vaakituksissa käytetty jään pinta m) ja se laskee pohjoispäästään Kilvenjoen kautta Narkausjärveen. Pudotus on melko suuri, mutta tarkkoja lukuja ei ole tällä hetkellä tiedossa. Ympäristö on maastoltaan tasaista ja soista, mistä poikkeuksena ovat kerrosintruusion kivien muodostamat mäet. Näistä Kilvenvaara nousee suoraan Kilvenjarvesta pohjoiseen ja itään.,- ~ i 4 Valtausalueet ja maanomistus 5 Vuoden 1987 tutkimukset 1 : 1 maarekisterikartan otteesta (liite 5) käy ilmi Kilvenjärven alueella v voimassa olevat Outokumpu Oy:n valtausalueet: Kilvenjärvi 1-9. Näistä valtausalueet Kilvenjarvi 1 ja 4 kattavat tässä raportissa käsiteltävän tutkimusalueen malmioiden pintapuhkeamien sijoittuessa Kilvenjärvi 2:n alueelle. Kilvenjarvi 2:n valtausaika päättyy ja Kilvenjärvi 4:n Tutkimusalueen pääosa kuuluu tilaan 66:12 ja osa tilaan 277:l. Tilan 66:12 omistaa Matti Tolosen perikunta ja tilan 277:l Paavo Olavi Pukema. f Kairaus Kairaus toteutettiin välisenä aikana Suomen Malmi Oy:n Diamec-26 ja DBH-7 -kairausyksiköillä käyttäen T-56 -putkikalustoa. Kairausohjelman tavoitteena oli Kilven jarven malmin parhaiden osien tihennyskairaus ja täten edellisessa malmiarviossa esitettyjen malmivarojen varmentaminen. Alueelle kairattiin yhteensä 63 reikaa (ROML/KNN ) yhteispituudeltaan 664 m. Kairaus painottui siten, että malmioon A kairattiin 24 reikaa, malmioon C 23 reikaa ja malmioon D 16 reikaa. Reikien syvyydet vaihtelevat metriin keskimääräisen reikäsyvyyden ollessa 15 m. Kairauksen kustannukset olivat mk eli 31 mk/m. Kilvenjärven kairauksen päätyttyä kairausta jatkettiin vielä elo-syyskuun vaihteessa n. 1.5 km Kilvenjarven pohjoispuolella Kilvenjoella, jonne kairattiin

9 Lapin Malmi 5.2 Kairareikien sivusuuntami ttaukse t yksi neljän reiän (ROML/KJ-16-19, yht m) täydentävä kairausprofiili aikaisemmin alustavasti inventoidun offset-tyyppisen Cu-mineralisaation tutkimiseksi. Kairaustuloksen perusteella Kilvenjoen Cumineralisaatioon sisältyvän malmin määrä jää vähäiseksi ja ottaen huomioon alueella vallitsevat olosuhteet malmi ei ole taloudellisesti hyödynnettävissä (raportti 3/3613 2/EK/87). Alustavan käsityksen saamiseksi Kilvenjärven kairareikien mahdollisista sivusuuntapoikkeamista D-malmilla tehtiin yhdestä reiasta ja C-malmilla neljästä reiasta sivusuuntamittaukset. Mittaukset suoritti Suomen Malmi Oy toukokuussa Mitatutreiät ja käyte tyt mi ttausmene telmät ovat : C-malmi D-malmi KNN-48 FOTOBOR / EASTCO KNN-63 EASTCO KNN-77 EASTCO KNN-116 EASTCO KNN-11 EASTCO 5.3 Kalliomekaaniset esitutkimukset Katkosluku (RQD), rakoilu ja rakotäytteet Mittaustulokset esitetään valmistuneessa Suomen Malmi Oy:n raportissa: "Kairareikien Kilvenjärvi R-48, 63, 77, 11, 116 ja Kittilä R-14, 127, 148, 154, 155, 157, 161, 169, 171, 172, 174 sivusuuntamittaukset toukokuussa 1987." Yhteenvetona voidaan todeta, että mitattujen reikien sivusuuntapoikkeamat maanpintaprojektioissa vaihtelevat metriin. Mitatuista rei'istä kolme on taipunut kairaussuuntaan katsottuna oikealle ja kaksi vasemmalle. Kaikki reiät ovat hieman loiventuneet pystypoikkeaman vaihdellessa metriin. Sivusuuntamittausten kustannukset olivat mk. Lähinnä Kilvenjärven malmin kattopuolen kivien rikkonaisuuden ja merkittävimpien ruhjeiden selvittämiseksi kaikista kairasydämistä on raportoinnin yhteydessä laskettu katkosluku (RQD). Samassa yhteydessä huomiota on kiinnitetty myös rakoiluun ja rakotäyt-

10 Lapin Malmi teisiin. Tulokset on ilmoitettu erillisilla katkoslukulomakkeilla, jotka on arkistoitu Lapin Malmiin Rovaniemelle. Seuraavassa yhteenveto kullekin kivilajille luonteenomaisesta rakoilutyypista ja rakotaytteistä. 1. Graniitti (GR) - rikkonaisimmat kohdat ovat murrosrakenteisia - raot ovat yleensä tiiviitä ilman täytettä - joskus rakotaytteenä esiintyy serisii ttia 2. Kiillegneissit (KGN, GRAKGN, ATFKGN, GRAATFGN) - voimakkain rakoilu on yleensä liuskeisuuden suuntaista (liuskerakenteinen) - rikkonaisimmissa kohdissa rakotaytteena tavataan biotiittia ja/tai kloriittia, paikoin myös kalliosavea 3. Ultramafiset juonikivet (MPYR/T) - C- ja D-malmilla tavattavat ultramafiset juonikivet ovat homogeenisia ja massamaisia - juonikivien kontaktit ovat useimmiten kuitenkin voimakkaasti liuskettuneita ja rikkonaisia - rakotaytteena tavataan biotiittia, kloriittia ja joskus hieman karbonaattia 4. Metadiabaasit (MDB) - rikkonaisimmat kohdat ovat murrosrakenteisia - rakotaytteena tavataan hieman kloriittia, mutta useimmiten raot ovat tiiviitä ilman taytetta 5. Metapyrokseniitti (MPYR) - C-malmilla malmin kattopuolelle sijoittuvan Kilvenjarven kerrosintruusion metapyrokseniitin alakontakti on useimmiten voimakkaasti liuskettunut ja rikkonainen (liuskerakenteinen) - rakotaytteena tavataan kloriittia, biotiittia seka vähäisessä määrin karbonaattia Kiven kalliomekaaniset perusmaaritykset Kilvenjarven malmin, malmin sivukivien seka C-malmiolla malmin kattopuolelle sijoittuvan Kilvenjarven kerrosintruusion alaosan metapyrokseniitin puristus-

11 Lapin Malmi Vesimenekkimi ttaukse t kairarei ' ista ja murtulujuuksien seka kimmoisten ominaisuuksien mahdollista selvittämistä varten kairasydämista on poimittu raportoinnin yhteydessä tyyppinäytteet. Näytteet on toistaiseksi arkistoitu Rovaniemelle. Jotta Kilvenjarven pinnan tason alapuolelle sijoittuvien malmioiden kattopuolen kivien vedenläpaisykyvysta saataisiin jonkinlainen ennakkokäsitys, malmioilla A ja C tehtiin muutamista reilistä vesimenekkimittauksia. Mittaukset tehtiin kairauksen aikana Suomen Malmi Oy:n toimesta 1-tulppamenetelmallä 6 m:n välein käyttäen 3.5 ja 7 kg/cm2 painetta mittausajan kullakin paineella ollessa 5 minuuttia. Mitatut reiät ovat: Mittaustulokset on esitetty Suomen Malmi Oy:n raportissa "Arvio kallioperan vedenlapäisevyydesta Kilvenjärven tutkim~salueella~~. Raportissa päädytään seuraavanlaiseen tulokseen: Lähdemateriaalin perusteella A-malmion vuotovesimaarät tullevat olemaan verraten vähäisiä. Suurin vedenjohtavuus on malmin kulun suunnassa. Louhoksiin virtaavan veden maara riippuu lopulta louhosten koosta ja muodosta. Tällä alueella kaivokseen tulevan veden maara ei käsitykseni mukaan poikkea merkittävästi muilla Suomen kaivoksilla esiintyvistä vesimäaristä. Lähdemateriaalin perusteella varsinkin malmioiden yläosassa, mutta myös ylimmässä malmihorisontissa veden maara saattaa aiheuttaa vaikeuksia. Olisi ilmeisesti syytä joko pyrkiä kuivattamaan malmioiden yläpuolista aluetta tai selvittämään tarkemmin vettä johtavat horistontit ja esim. injektoimaan niitä.

12 Lapin Malmi 5.4 Latauspotentiaalimittaukset kairareitistä Kairauksessa tavattujen malmilävistysten jatkuvuutta kairareiasta toiseen on selvitetty kairareitistä tehdyn latauspotentiaalimittauksen avulla. Mittaukset tehtiin Malminetsinnän kenttapalveluorganisaation toimesta Mittauksessa käytetyn kaukomaadoituksen koordinaatit ovat x 49.1, y 65.7 ja KP:n koordinaatit M 1.443, N Maadoitusreiat ja mitatut reiat malmioittain ovat: A-malmi Maadoi tus Mitatut reiat C-malmi D-malmi Maadoi tus KNN-68/95.8 m Maadoitus KNN-46/126.1 m Mitatut reiät KNN-111, KNN-113, KNN-114 KNN-119, KNN-122, KNN-123 KNN-117, KNN-63 (KNN-118 tukossa) Mitatut reiät KNN-11, KNN-12 KNN-17, (KNN-18 tubossa) KNN-15, KNN-16 KNN-13, KNN-14 Latauspotentiaalimittaustulokset on arkistoitu kuten aikaisempien vuosien tulokset Lapin Malmiin Rovaniemelle. Tulokset on hyödynnetty malmilavistyksia reialta toiselle ja profiililta toiselle konnektoitaessa.

13 Lapin Malmi 5.5 Naytteiden kasittely ja analysointi Naytteiden kasittely Naytteiden analysointi Kairasydännäytteet (kairasydämen koko 42 mm) on Rovaniemellä tapahtuneen halkaisun jalkeen lähetetty analysoitavaksi Outokumpu Oy:n Geoanalyyttiseen laboratorioon (GAL) Outokumpuun. GAL:ssa analysoitavat näytteet on preparoi tu seuraavasti : 1 Koko näytteen murskaus leukamurskaimella. 2 Kahtiointi, jatenäytteen pussitus ja sailytys Outokumpuun. 3 Analyysiin menevän näytteen jauhatus Swingmyllyllä analyysihienouteen. GAL:ssa Kilvenjärven näytteiden (analyysinumerot , , yhteensä 152 kpl) analysointi on tapahtunut seuraavasti: 1 Cu, Ni, Fe - näytteen liuotus väkevalla typpihapolla ja yllä mainittujen ionien analysointi AAS:llä (liekki) - maaritykset LECO: lla Pd, Pt, Au, Ag - konsentrointi Fire assay-menetelmällä, jonka jalkeen Au, Ag, Pt ja Pd AAS-grafii ttiuunimene telmällä Näytteistä (reiät KNN-11 ja KNN-122) tehtiin vertailuanalyysit Outokumpu Oy:n Porin tehtaiden analyyttisessa laboratoriossa. Porissa Cu, Ni, S ja Fe on analysoitu röntgenspektrometrilla ja jalometallit dokimastisella menetelmällä (= Fire assay). Vertailuanalyysien tulokset ovat liitteenä 1.

14 Lapin Malmi 6 Geologinen kuvaus 6.1 Geologiset pääpiirteet Kilvenjärven kerrosintruusio (liite 4) kuuluu osana varhaisproterotsooiseen Tornion - Narankavaaran kerrosintruusiovyöhykkeeseen, jonka ikä on n. 244 milj. vuotta. ntruusio sijaitsee tyypillisesti graniittigneissipohjan ja Perä-Pohjan liuskealueen kivien valissa. ntruusiota ja pohjaa leikkaavat nuoremmat albiittidiabaasi- ja metadiabaasi juonet. Sivulla 15 olevassa kuvassa 1 Kilvenjärven kerrosintruusion kaavamaista leikkausta on verrattu Suhangon - Konttijarven intruusioon. Suoritetut tutkimukset osoittavat, että Kilvenjarven kerrosintruusion alaosan kivet poikkeavat Cr-pitoisuutensa perusteella selvästi intruusion ylaosan suhteellisen Cr-köyhistä kivista. Tämän perusteella voidaan ajatella, että kerrosintruusio on syntynyt kahta eri tyyppistä kantamagmaa edustavista magmapurkauksista. Naista kerrosintruusion alaosan suhteellisen Cr-rikas magma on purkautunut kahtena erillisenä pulssina (megasykliset yksiköt 1 ja ) ja kerrosintruusion ylaosan muodostava Cr-köyhä magma yhtenä pulssina (megasyklinen yksikkö 111). Suhangon ja Konttijarven intruusioissa ei tavata kuin yhdentyyppi sesta kantamagmasta muodostuneita suhteellisen Cr-köyhiä kiviä, jotka näin ollen ovat rinnastettavissa Kilvenjarven kerrosintruusion ylaosan megasykliseen yksikköön 111. Kilvenjärven kerrosintruusion kaikki kolme megasyklista yksikköa alkavat ultramafiitilla. Ultramafiiteista alin on koostumukseltaan pyrokseniittinen (bronzitiitti). Kahdessa ylemmässä koostumus vaihtelee pyrokseniittisesta peridotiittiseen. Kutakin ultramafista yksikköa seuraa gabroidisista kivista koostuva vyöhyke. Kerrosintruusion katon muodostavat nuoremmat metasedimentit sekä metadiabaasit kerrosintruusion yläkontaktin ollessa ilmeinen eroosiokontakti. Kerrosintruusion kerroskaade on 4-6 luoteeseen. ntruusion läntisin osa välittömästi Kilvenjarven pohjoispuolella on sijoittunut nykyiselle paikalleen siirroksen kautta. Läntinen kappale on siirtynyt itaiseen nähden n..5 km pohjoiseen nykyisessä maanpintaleikkauksessa.

15 Kuva 1. KLVENJARVEN JA SUHANGON-KONTTJARVEN NTRUUSBN KAAVAMANEN KBRRELBMT SULFD-PGE-MNEfi ALSAATOT: 1 OFF SET-TYYPP: CU-PGE (Pd-valt.) -RKKATA PROTTETA JA JUONA 2 MASSVSET MAGNEETTKSUMALMT KONTTJARV-TYYPP: PGE-RKKATA SULFDPROTTETA REUNAVYOHYKKEESSÄ 4 SKA-KAMA-TYYPP: PGE-MNERALSAATO (SULFDNEN TA SULFDTON) MEGASYKLSTEN YKSKODEN RAJALLA ( KOVUKVALONAAPA ) VAHAN TUTKTTUJA OSN CULFDSA PGE-MNERALSAATOTA KERROSSARJASSA SUHANGON LOHKOLLA

16 Lapin Malmi 6.2 Kilvenjarven kerrosintruusioon liittyvät PGE-mineralisaatiot 6.3 Cu-Pd-Pt-Au-malmin välitön ympäristö ~ilvenjarven kerrosintruusion tutkimuksissa on tavattu seuraavat platinametalleja sisältävät mineralisaatiot: - Offset-mineralisaatio kerrosintruusion alakontaktin läheisyydessä graniittigneissipohjan puolella (Kilvenjarven Cu-Pd-~t-Au-malmi) Massiivinen magneettikiisuvaltainen sulfidimineralisaatio kerrosintruusion ja graniittigneissipohjan kontaktissa. Tavatut arvometallien pitoisuudet eivät ole ekonomisia. Sulfidi- ja kromiittipirotteet kerrosintruusion alaosan pyrokseniitissa. Tutkituissa osissa jalometallien pitoisuustaso kauttaaltaan anomaalinen, muttei ekonominen. - Koivukivalonaavan Siika-Kama-tyyppinen PGEmineralisaatio ultramafiitti 1:n alaosassa ja tämän alapuolisessa gabrossa (raportti 35/3613 2/EK/87). Offset-malmi sijoittuu kerrosintruusion läntisen lohkon eteläpuolelle eli intruusion jalkapuolelle graniittigneissialueen kiviin, kuitenkin lähelle intruusiota (liite 9). Kerrosintruusion alakontaktin tuntumassa on tapahtunut paikoin kerrosintruusioperäisen materiaalin ja pohjan happaman materiaalin voimakasta sekoittumista. Tasta ovat osoituksena biotiitti-kloriitti-rikkaat liuskesulkeumat pohjan puolella ja vastaavasti graniittiset ja maasalparikkaat juonet ja kerrokset kerrosintruusion puolella. Graniittigneissialueen kivista vallitsevia ovat kiillegneissit, granaattikiillegneissit seka niitä nuoremmat leikkaavat graniitit, jotka mitä ilmeisimmin edustavat kerrosintruusion lämpövaikutuksesta sulanutta pohjan materiaalia. Mineralisaation ympäristön metasomaattisista muuttumisista mainittakoon graniittien ja kiillegneissien paikoin voimakas serisiittiutuminen ja kvartsiuturninen.

17 Lapin Malmi Pohjan puolella tavattavista juonikivistä merkittavimpia ovat kerrosintruusion eteläkontaktin tuntumasta etelään Kilvenjarven keskelle suuntautuvat ultramafiset, koostumukseltaan lähinnä pyrokseniittiset juonet. Juonien suhdetta kerrosintruusioon ei tunneta, mutta suhteellisen korkean Ti- ja V-pitoisuutensa ansiosta ne poikkeavat täysin Kilvenjarven kerrosintruusion kivista. Magneettisen maanpintamittauksen perusteella juonet näyttävät pohjoisosassa päättyvän hieman ennen kerrosintruusion S-kontaktia. Nuorimpia kivia alueella ovat diabaasijuonet (metadiabaasit), jotka leikkaavat pohjan ja intruusion kivia. 7.1 Yleistä Kilvenjarven offset-malmi on jalometallipitoinen sulfidikonsentroituma, jossa sulfidien määrä ja mäarasuhteet eri malmityypeissä vaihtelevat suuresti. säntakiviinsä nähden malmi on leikkaava eli ns. l'läpijuoksijall, ollen pitkälti riippumaton mistään ympäristönsä kivilajista. Kuitenkin eräät rakenteelliset seikat, kuten esim. liuskeisuus, kontrolloivat mineralisaation suuntaa. Malmi jakautuu 4 eri malmioon: A, B, C ja D, joilla ei tämän hetken tietojen perusteella ole yhteyttä keskenään. Liitteen 9 kartalla on esitetty malmioiden A ja C arvioidut pintapuhkeamien paikat. Malmioilla B ja D ei ole puhkeamaa. 7.2 Malmityypit Malmi voidaan jakaa karkeasti kahteen malmityyppiin sen mukaan, mikä on kuparin ja jalometallien suhteellinen osuus sulfidifaasissa: Tassa tyypissä kuparikiisu on vallitseva sulfidimineraali ja kupari merkittävin ekonominen komponentti. Jalometallien pitoisuus sulfidifaasissa on luokkaa 6-1 ppm pitoisuuden itse kivessä ollessa karkeasti riippuvainen sulfidien määrästä. CUK-PGE-tyypista tunnetaan sekä kompakteja että pirotteisia osia. Kompaktit osat sisältävät usein myös merkittäviä Nikonsentroitumia. Tassa tyypissä kiven Cu- ja Ni-pitoisuus ovat suhteellisen alhaiset. Mineralisaatio on useimmiten pirot-

18 Lapin Malmi teinen, joskus hyvinkin rikkiköyhä (.2 % S). Erona tyypin 1 (CUK-PGE) pirotteisiin osiin on siinä, että sulfidifaasin PGE-pitoisuus on korkea, yleensä 2-2 ppm. Toisinaan analyysipatkan sisällä on joitain kapeita sulfidikonsentroitumia, jolloin ne ilmeisesti kantavat suurimman osan analyysipatkan PGE-sisällöstä. Tällöinkin on sulfidifaasi PGE-rikas. 7.3 Malmimineralogia Kilvenjarven Cu-Pd-Pt-Au-malmin malmimineralogiaa on alustavasti selvitetty P Sotkan toimesta kesällä 1985 (raportti 7/ ~ /~~~/1985). Tällöin tutkitut näytteet edustivat malrnioita A ja B. Täydentavan mineralogisen tutkimuksen P Sotka on tehnyt syksyllä 1987 (raportti 73/ B/PMS/1987). Kyseisessä tutkimuksessa on keskitytty selvittämään PGE-mineraalien esiintymistä lähinnä C-malmissa. Täman ohessa muutamia näytteitä on tutkittu myös malmioilta A ja D. Seuraavassa on raporttien olennaisimmat tulokset: CUK-PGE-malmi on kuparikiisurikas. Kuparikiisun ohella tavataan magneettikiisua, pyriittia, pentlandiittia, Ag-pentlandiittia, polydymiittia, milleriittiä, sinkkivälketta seka PGE-mineraaleja. Pentlandiitti esiintyy kookkaina rakeina muiden sulfidien yhteydessa. Satunnaisesti pentlandiitin Pd-pitoisuudeksi on saatu 1-3 ppm. Ag-pentlandiitti on malmityypin paaasiallinen Ag-kantaja ja se esiintyy sulkeumina kuparikiisussa. Pienet sulkeumat ( 42-3 pm) ovat hyvin tavallisia, kookkaammat (1-2 pm) satunnaisempia. Usein kompaktin malmin pääasiallisena Nikantajana on polydymiitti. Malmin pääasialliset Pd- kantajat ovat kotulskiitti-sobolevskiitti [~d(~e,~i)] ja mincheneriitti [(Pt,~d)~i~e]. Satunnaisemmin tavataan myös vysotskiittia [(P~,P~)s], isomertieiittia [ P ~ ~ ~ S, ~ paolovii ~ A S ~ t tia ] [pd2sn] ja lähemmin nimeämätönta Pd-sulfidia, jonka koostumus on lähes stokiömetrinen [(P~,P~)~B~~s~]. Moncheiitti [~t~e~] ja braggiitti [P~s] ovat hallitsevat Pt-mineraalit. Satunnaisesti tavataan myös sperryliittia [P~AS~]. A-malmin näytteestä KNN-142/65.5 sperryliittia on tavattu runsaasti. B-malmi lla kompaktin CUK-PGE-malmin yhteydessa olevassa magneettikiisurikkaassa osassa magneettikiisussa sulkeumina esiintyvät PGE-mineraalit ovat kotulskiitti-sopolevskiitti ja mincheneriitti. PGE-malmi muistuttaa sulfidiseurueeltaan suuresti CUK-PGE-tyypin malmia. Vallitsevana sulf idimineraalina esiintyy kuparikiisu. Täman ohella tavataan vaihtelevia määriä pyrii ttia, magneettikiisua, pentlandiittia, polydymiittia, milleriittia ja sinkkivalketta. Ag-pentlandiittia tavataan kuparikiisussa pieninä

19 Lapin Malmi 7.4 Sulfidifaasin koostumus (<2 km) sulkeumina. Yleisin PGE-mineraali on kotulskiitti-sobolevskiitti. Lisäksi tavataan mincheneriittia ja moncheiittia. PGE-mineraalit esiintyvät sulkeumina kuparikiisussa seka harmemineraaleissa. PGEmineraalien raekoko on muutamia kymmeniä mikroneja, tavallisesti <6-7 pm, maksimi n. 2 pm. A-malmin eteläosassa tavatun kuparihohdetta sisaltavan PGE-malmin isäntakivena on graniitti, jossa kuparimineraalit (kuparihohde, digeniitti, kovelliini, borniitti ja kuparikiisu) esiintyvat heikkona pirotteena ja raontaytteina. Yleisina aksessoreina Cu-mineraalien joukossa esiintyy pyriittia, markasiittia, siegeniittia ja milleriittia, seka satunnaisemmin PGEmineraaleja. Ni-kantajat (siegeniitti ja milleriitti) esiintyvat pienehköinä (yleensä 44 pm) sulkeumina Cu-mineraaleissa. Kuparihohteen ja harmeen kontaktissa on tavattu satunnainen Au-rae (45 pm). CUH-pirotteen yleisin PGE-kantaja on kotulskiitti-sobolevskiitti, jossa esiintyy hyvin vaihtelevia koostumuksia (myös vyöhykkeellisia rakeita). Kotulskiitti-sobolevskiitti-rakeita tavataan useimmiten CUH-valtaisissa sulfidipisaroissa, mutta myös harmeessa. Rakeiden koko on useimmiten välillä 3-8 pm, maksimin ollessa yli 2 pm. Satunnaisempina PGE-kantajina esiintyvät myös isomertieiitti [ P ~ ~ ~ S, ~ merenskyiitti ~ A S ~ ] [~d~e~], sperrylii tti [P t~s~] ja Pd-sulfosuola [P~cuB~s~]. Paämalmimineraalien määrät malmityypeittain seka sulfidifaasin laskennalliset koostumukset on esitetty sivuilla olevissa taulukoissa Malmin isantakiven laatu, harmemineraalit Kuten jo aiemmin on mainittu, ovat mineralisaation vallitsevia isantakivia gneissit ja graniitit. Gneissit ovat kiillegneissejä ja granaatti-kiillegneisseja. Kiillegneissien päamineraaleja ovat kiilteet (biotiitti, serisiitti), maasalvat ja kvartsi vaihtelevissa paljoussuhteissa. Joskus esiintyy biotiitin kloriittiutumista ja toisinaan tavataan vähän amfibolia. Granaattigneissit-ryhmään kuuluu normaalien granaattikiillegneissien lisäksi kiviä, jotka ovat ilmeisesti olleet alunperin granaatti-antofylliitti-kordieriittikivia. Nämä ovat kuitenkin sen verran muuttuneita, että kordieriitti on piniittiytynyt ja amfiboli useimmiten kloriittiutunut. Tyypillisiä tämän ryhmän isantäkiviin liittyvien mineralisaation osien harmemineraaleja ovat biotiitti, kloriitti,

20 Lapin Malmi maasalvat, kvartsi, piniitti, amfiboli ja granaatti. Graniitit ovat terveitä tai vaihtelevasti serisiittiytyneita ja niiden päämineraaleina tavataan maasalpia, kvartsia seka serisiittia, joskus myös biotiitti: Malmion C ja D alueilla esiintyy erikoisia emaksisia juonikiviä malmin valittömassa kontaktissa. Nämä ovat enimmäkseen pyrokseniittisia (=nykymuodossaan amfibolikivia), mutta myös gabroidisia (mineraalit amfiboli, plagioklaasi, biotiitti, kloriitti) kiviä tavataan. 8 Malmiarvio 8.1 -, Malmiarvion perusteet Malmiarvio perustuu pääsääntöisesti 12.5 m profiilivälein suoritettuun 136 reiän ROML/KNN-2-13, KNN-15-51, KNN-54-77, KNN , yhteispituus m) kairaukseen m:sta profiilivali poikkeaa kunkin malmion heikoimmilla reunaosilla. Malmiarviolaskelmat on tehty Outokummussa Outokumpu Oy:n kehittämällä ATK-ohjelmalla KASU. CUK-PGE-malmi on laskettu Cu-pitoisuuden perusteella cut off-arvolla 2 % Cu. PGE-tyypin malmia laskettaessa malmiksi on otettu mukaan kivi, jonka in situ arvo 23 mk/tn. n situ arvoa laskettaessa on huomioitu seuraavat metallit: Cu 8 rnk/kg, Pd 25 mk/g, Pt 9 mk/g, Au 65 mk/g. Malmiarvio on laskettu ilman, että jalometallihuippuja on leikattu. Reikien ROML/KNN-3, -1, -16, -17, -22, -23, , -3, , -54, -55 naytteista ei ole analysoitu hopeaa. Malmiarviossa naiden reikien näytteiden Ag-pitoisuudelle on annettu arvo, joten malmin todellinen pitoisuus on hieman korkeampi kuin mitä sivuilla 29-4 olevat taulukot 5-16 osoittavat. Malmilävistyksen tiheytena on käytetty analyysivalien pituuksilla painotettua keskitiheytta. Kutakin analyysiväliä edustavan kappaleen tiheys on laskettu ATK:lla analyysivälin Cu-, Ni- ja S-pitoisuuden perusteella

21 Lapin Malmi olettaen silikaattimatriksen tiheydeksi 2.75 g/cm3 seuraavasti: 1. Mineraalipitoisuudet CUK = 2.89 x Cu NP = 2.9 x Ni FEK = 2.5 x (S -.35 x CUK -.33 x NP) SL = 1 - CUK - NP - FEK 2. Analyysiväliä edustavan kappaleen tiheys =.. CUK NP FEK SL Profiilien vaikutusmatka ulottuu rinnakkaisten profiilien puoleen väliin. Malmiarvio ulottuu karkeasti ottaen +15 m:n tasolle. Malmiarvio on geologinen in situ arvio. 8.2 n situ malmiarvion tulos Malmiarvion tulokset on esitetty malmioittain sivuilla olevissa taulukoissa 5-14 ja yhteenveto taulukossa 15 (sivu 39). Malmin metallisisältö on laskettu taulukossa 16 (sivu 4). Edellisessä malmiarviossa (3/3613/~~/86/13) 2 % Cu cut off'illa laskettuna CUK-PGE-malmin maaraksi arvioitiin tn, nyt tn. Malmioittain tarkasteltuna pudotus on suurin C- ja D-malmilla. Molemmissa malmioissa oli aikaisemman arvion perusteella yksi hyvä profiili, joiden varassa malmia oli huomattava määrä. Prof iilien puoli tus ja puoli tettujen profiilien oleellisesti heikompi tulos oli suurin syy malmin määrän putoamiseen. Malmiolla A tihennetty kairaus puolestaan osoitti CUK-PGE-tyypin malmia olevan aikaisemmin arvioitua enemmän. PGE-tyypin malmin maaraksi edellisessä malmiarviossa ilmoitettiin tn, nyt tn. Malmin määrän putoaminen yhteen kolmasosaan aikaisemmasta johtuu: a) cut off-rajan nostamisesta aikaisemmasta 22 mk/tn nykyiseen 3 mk/tn b profiilien puolituksesta, jolloin muutaman, aikaisemmassa malmiarviossa olleen hyvän profiilin painoarvo laski viereisten profiilien oleellisesti heikommasta tuloksesta johtuen myös puoleen.

22 Lapin Malmi Malmioi ttain tarkasteltuna PGE-tyypin malmin määrän putoaminen on ollut jokseenkin tasaista kaikilla malmioilla. 9 Malmioiden kuvaus 9.1 Malmio A Malmio A sijoittuu Kilvenjärven itärannan tuntumassa olevan suuren, lahes N-S-suuntaisen siirroksen länsipuolelle. Malmin koillispuolella oleva metadiabaasijuoni erottaa sen B-malmin nimellä tunnetusta lahes vaaka-asentoiseksi tulkitusta sokeasta malmilinssistä. Malmio A koostuu useista repaleisista lahes pystyasentoisista (kaade 65-85O koilliseen) rnalmilinsseistä. Kyseessä on mitä ilmeisemmin lahes kompaktien kuparikiisuvaltaisten sulfidijuonien muodostama juoniverkosto ja niihin liittyvät pirotevyöhykkeet. Malmi on pintaosistaan rajattu sekä luoteeseen että kaakkoon. Syvyysjatkeet ovat osittain auki mutta usealla profiililla kairaustulos viittaa siihen, että merkittäviä jatkeita +1 m:n tason alapuolella ei ole odotettavissa. Malmi koostuu paaasiassa CUK-PGE-tyypin malmista, jonka painopiste on tasovälilla m. Profiilivälillä M malmi puhkeaa useassa kohtaa pintaan, mutta pintaan tulevat osat ovat siinä määrin kapeita, että avolouhossyvyydellä olevien malmitonnien määrä on vähäinen. PGE-tyypin malmi sijaitsee paaasiassa profiililla M sekä malmion A eteläisillä jatkeilla (profiilit M ja M 1.172) Malmio B Malmioon B ei tämän tutkimuksen yhteydessä ole kairattu yhtään reikää, joten tiedot perustuvat aikaisernpiin tutkimustuloksiin. Malmiolla B ei ole pintapuhkeamaa, vaan se on vaakaasentoinen tasovälilla sijaitseva rnalmilaatta, joka idässä todennäköisesti rajautuu kerrosintruusioon ja lännessä metadiabaasijuoneen. Malmiarviossa malmion B malmivarat on laskettu profiilin M 1.35 perusteella. Profiilin vaikutusmatkaksi on otettu 25 m. Latauspotentiaalimittauksen perusteella malmion B jatkeet etelään on lävistetty reitillä KNN-9 ja KNN-61 ja pohjoiseen reitillä KNN-11, -12, -17 ja -54, mutta näitä ei lävistysten ohkasuuden takia ole huomioitu malmiarviossa. Malmion B malmivarojen kasvattamisen mahdollisuus on olemassa lähinnä parhaan profiilin N- että S-puolella rnetadiabaasi juonen E-kontaktin välittömässä läheisyydessä.

23 Lapin Malmi 9.3 Malmio C Malmion C pintapuhkeamat sijoittuvat itäisintä kärkeä lukuunottamatta Kilvenjärven alle järven pohjoisrannan tuntumaan. Malmi koostuu 2-6 m paksuun CUKpirotevyöhykkeeseen liittyvista pirotteisista osista sekä lahes kompakteista malmilinsseistä ja -juonista. Yksityiskohdissaan malmi on varsin heterogeeninen. Tämä käy erittäin hyvin ilmi vierekkaisiä kairausleikkauksia keskenään verrattaessa. Niissä malmilinssien paikka ja muoto vaihtelee siinä määrin voimakkaasti, että niiden konnektointi profiililta toiselle ei ole aina yksiselitteisesti mahdollista. Tasta on vedettävissä ilmeinen johtopäätös, että vaikka mineralisoituneen vyöhykkeen suunta ja kaade noudattelee jokseenkin hyvin alueella vallitsevana olevaa kivilajien kulkusuuntaa ts. on kattopuolella olevan kerrosintruusion alakontaktin suuntainen, niin kompaktit malmijuonet käyttäytyvät tämän mineralisoituneen vyöhykkeen sisällä monessa kohtaa leikkaavasti. Tasta johtuen rikkaampien malmin osien tarkan paikan ennustaminen on ongelmallista. Viimeisimmän kairaustuloksen perusteella C-malmin parhaat osat (profiiliväli N ) muodostuvat n. 3-4 kulmalla luoteeseen kaatuvista pitkulaisista malmilinsseistä. Malmista valtaosa on CUK- PGE-tyypin malmia, jonka painopiste on tasovälilla m. PGE-tyypin malmi sijaitsee pääasiassa CUK-PGE-malmin alapuolella malmin painopisteen ollessa tasovälilla m. Malmin syvyysjatkeet ovat osittain edelleen avoinna, joten malmivarojen kasvattamiselle ovat edellytykset olemassa malmin kaateen suuntaisilla syvyysjatkeilla lähinnä kairareikien KNN-7, -71 ja -133 luoteispuolella. Mitkään geologiset seikat eivät kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta etteikö pintaosissa tavatun tyyppisiä malmilinssejä olisi löydettävissä myös C-malmin muilla osilla nyt tutkitun tason alapuolelta. 9.4 Malmio D Malmio D sijoittuu Kilvenjärven kerrosintruusion länsipäässä, voimakkaan siirrosvyöhykkeen tuntumassa olevan N-S-suuntaisen ultramafisen juonen välittömään läheisyyteen. Malmiolla ei ole puhkeamaa pääosan malmista sijaitessa ultramafisen juonen W-puolella tasovälillä m. Malmi koostuu lahes kompakteista CUK-rikkaista osista sekä näihin liittyvistä jalometallirikkaista sulfidipirotteista. Latauspotentiaalimittauksen perusteella malmilavistysten konnektointisuunta kairausleikkauksessa reiälta toiselle on malmion luoteisinta osaa lukuunottamatta lahes pysty.

24 Lapin Malmi Malmin oikullisuus näkyy kairausleikkaukselta toiselle siirryttäessä. Kuvatut malmilinssit eivät ole kuitenkaan erillisiä vaan niillä on latauspotentiaalimittauksen perusteella selvä sähköinen yhteys keskenään. Tämän perusteella voidaan vetää johtopäätös, että malmio D on pystyasentoisten kompaktien/pirotteisten malmijuonien muodostama kokonaisuus, jolla NW-SW-suunnassa on pituutta n. 8 m. Osassa kairausleikkauksista malmia ei ole yksiselitteisesti rajattu, mutta vierekkäisten profiilien tuloksen perusteella oleellisia mahdollisuuksia malmivarojen kasvattamiseen D-malmilla ei ole nähtävissä.

25 OUTOKUMPU 9 Malminetsintä P Cotka/E;/6tlkilv26

26 Niy?~ Hie Ansl. Hal~ir~ro nr u iira tyyppi Cu 1463 F5E!464 PEE 1465 PEE!47! PEE 1473 Cu i475 PEE 14?7 PEE E7@884 Cu 86 PE 97 'Cu cra PGE 8? Cu 73 Cu. 94 Cu i66 E; 17 P5E a 168 PGE " 11 P6E " Y " Hslei t.,. yppi = aaliiarvicssa käytetty 1 ~ 1 c :tyyppi jako Kair;riikien KN-46 ja -48 riiyttetlt cn ar.aiy5ftitu RRUy:5ca, lrfput GAL:ssi

27 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä P Cotka/EG/6tlkiLv27 TAUU(K 3. Kilven järven RXtutkinl8. sulfidif aasin kmstunua nraimityypeittäin Näyte Cu% Ni% Co% Zn% Fe% S% Au iq Pt Ri m F P n F p n A m &%

28 ?!a;.te Hie Ana!. Halfii- Cu i FE S Bu Ag F't Fd Sliass iiiu Ti?D T:TCi tyyppi 1 X li pp"p d PpC 8!i Cu i463 P6E 14b4 PEE!4bZ PEE 1471 P6E. 1lr7j.* CL! 1475 El: i4?7 FEE. 2? E.7 22.G?.O ! !.4 1.b ? b.? 4? !8? Cu 1? FGE 11 Cu.,.!93 Cu 195 Cc

29 LAPN MALM E Korvuo/ pppp TAULUKKO 5 K L V E N J Ä R V n situ-malmiarvio Malmio A Malmityyppi CUK - PGE N = 1,172 1,192 1,212,5 1,225 1,237,5 1,25 1,262,5 1,275 1,287,5 1,3 1,312,5 1,325 Lavistyspituus m,oo,oo ,48 2,37 34,57 9,84 3,57 21,29 16, ,27 Pintaala 2 m Profiilin vaikutusmatka m 211 2,25 16,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 Tiheys 3 tn/m,, 2,863 3,18 2,953 2,933 2,873 3,77 2,977 3,86 2,855 2,92 Malmitonnit tn K e s k i p i t o i s u u s, - % ppm -- Cu Ni S Pd Pt,OO,OO,OO,OO,OO,OO 3,26 t3 3,74 6,72,61 8,25 4,77,72 6,29 4,4,49 5,68 3,43 t26 4,7 6,92 1,82 9,14 5,51 6,29 t37 7,6 1,12 9,56 3,43 4,91 t16 3,53 t27 5,26 Yhteensä 1 144, ,O,o,o 1t4 15,l 9,7 1,4 6,4 11,8 1t4 21,6 1t5 8,8,o,o 2,O 115 1,l 1,5 t7,3 1,8 8,6 1,3 lt9 t59 6, Au ,2 1,4 1,O , , ,5 Aq ,9 17,2 13, , , ,8

30 LAPN MALM E Korvuo/ TAULUKKO 6 K L V E N J Ä R V n situ-malmiarvio Malmio A Malmityyppi PGE Lavistyspituus m l,62 3,77 4,53 8,97 1,7 5,lO 1,262,5 4,36 1,275 28,76 1,287,5 2,5 1,3 11,82 1,312,5 l,o8 1,2 Pintaala2 m Profiilin vaikutusmatka m 21,O ,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 Tiheys 3 tn/m 2,757 2,756 2,769 2,763 2,768 2,759 2,759 2,765 2,784 2,766 2,77 2,763 Malmitonnit tn K e s k i p i t o i s u u s % ppm Ni - S Pd Pt 83, , ,52.9, ,l 1 2, Cu 1,24,74,55,29,73,11,23,38,89,4,19,39,4 O,O2 O,l6,7,9,5 O,O6 o113,21 O,O8 O,O8 O,O6,24 122,65,46,63 133,32,37 l,l6,54 O,68,45 21,l 11,4 17,2 9,3 21,4 18,9 9,3 12,3 13,7 7,8 7,6 6,5 2,7 1,7 2,5 l,6 4,5 4,o 1,8 2,l 2,2 l,6 2,O 1,O Au O2 14,2 Aq Or6 1, ,o

31 LAPN MALM E Korvuo/ TAULUKKO 7 K L V E N J Ä R V n situ-malmiarvio Malmio A Malmityyppi CUK - PGE + malmityyppi PGE Profiili '@= N = Lävistyspituus m Pintaala2 m Profiilin vaikutusmatka m Tiheys tn/m3 1 ~almi- - tonnit % tn Cu 1 Ni 1 S K e s k i p i t o i s u u s -

32

33 LAPN MALM E Korvuo/ TAULUKKO 9 K L V E N J Ä R V n situ-malmiarvio Malmio C Malmityyppi CUK - PGE Profiili M ,s ,s ,s , O2, Lävistyspituus m 2, ,17 29,SO 22,95 6,9 3,59,OO 4,61 2,96 2,71 Pintaala2 m Profiilin vaikutusmatka m 12,s 12,s 12,5 12,s 12,s 12,s 12,s 12,s 12,s 12,5 12,5 T~~~~~ 3 tn/m 2,897 3,14 2,952 2,97 2,999 3,374 2,962 2,877 3,58 3,299 Malmitonnit tn Cu 3,83 5,98 ' 7.,93 5,74 7,31 13,55 S194 3,72 18,22 11,4O K e s k i p i t o i s u u s % ppm Ni S Pd Pt Au,55 1,79 1,48,4,7 O,86 125,15 l,l6 l3 4,69 7,22 5,85 7r6 7,51 16,99 6,97 4,25 22,63 14,4O 7,O 15,7 8,4 5,9 8,s 11,3 3,7 4,7 29,3 212 o Ot ,1,7 1,O ,l,2 14,l 3 Ag 9,8 16,4 19, ,4 19,6 42,O Yhteensä 211, ,s ,75 1 1, ,7 14,4

34 LAPN MALM E Korvuo/ TAULUKKO K L V E N J Ä R V n situ-malmiarvio Malmio C Malmityyppi PGE 1 Profiili 1 Lavistys- Pinta- M = pituus ala2 i: m m 979 6, , , ,5 15, , ,8 95,61 992, Profiilin vaikutusmatka m 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 Tiheys 1 tn/m 3 2,784 2,783 2,86 2,83 2,759 2,822 Malmitonnit tn Cu,82,89 1,23,26,9 1,8 K e s k i p i t o i s u u s %. ppm Ni S Pd Pt,9 lf18 8,7 lf ,12 11,2 2,6 Ofll 1,74 13,5 3,7,7,53 13,8 3r8,4,32 12,3 3,2,lO 2,5 11,3 Au Or2 Or3 Or4 Or5 Ot3,2 Ag 6r6 2,3 4r7 1rO 1r4 12,3 Yhteensä l 83, ,5 2, ,65,9,99 12,7 3,3,4 2,9

35 LAPN MALM E Korvuo/ TAULUKKO 11 K L V E N J Ä R V n situ-malmiarvio Malmio C ~almityyppi CUK - PGE + malmityyppi PGE Profiili M = (N>= , , , , , Lavistyspituus m 26,61 5,8 84, ,19 12,17 4,2 4,61 2,96 2,71 Pintaala2 m Profiilin vaikutusmatka m 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 12,5 Tiheys 3 tn/m 2,874 3,14 2,926 2,916 2,875 3,97 2,948 2,877 3,58 3,299 Malmitonnit., tn Cu 3,26 5,98 6,89 4,32 2,96 8,13 5,54 3,72 18,22 11,4 K e s k i p i, t o i s u u s 8 ppm Ni S Pd Pt Au O46 1,79 1,28,31,32,53,24 f15 lf16 1,3 4,2 7,22 5,15 5,39 3,21 1,29 6,54 4,25 22,63 14,4 7,4 15,7 8,8 8,3 11,8 11,7 4, ,3 2f2 1,l,6,8 1,6 2,8 1,6,2 13 lf8 f7 19,7,9 15 4, Ag 9,2 16,4 16, , Yhteensä 295, ,5 2, ,33,84 5,7 1,4 1,3,7 11,7

36 LAPN MALM E Korvuo/ TAULUKKO 12 K L V E N J Ä R V n situ-malmiarvio Malmio D Malmityyppi CUK - PGE 1,385 1,41 1,422,5 1,435 1,447,5 - Yhteensä Lavistys- 1 pituus l 1,14 ll,l6 16,68 25,6 3,63 57,67 Pintaala 2 m Profiilin vaikutusmatka m 25,o 18,75 12,s 12,s 12,s 81,25 Tiheys 3 tn/m 2,832 2,865 2,95 3,56 3,164 2,994 Malmitonnit tn K e s k i p i t o i s u u s - %, ~ p m Cu Ni S ~ d - Pt ~ Au 2,8O,23 2,8O 3,18,47 3, ,2 4, ,95 9,83,57 12,79 5,15 1,29 5,67 7,8 12,7 lo, ,9 14,9,s 1,4 1,l 2,2,4 1,6,2 7,2 1,3 1,O 16 2, Ag 15,O 21,9 13,7 1,7 53,9 17,4

37

38 LAPN MALM E Korvuo/ TAULUKKO 14 K L V E N J Ä R V n situ-malmiarvio Malmio D Malmityyppi CUK - PGE + malmityyppi PGE Profiili M 1,385 1,41 1,422,5 1,435 1,447,5 - Yhteensä Lavistys- Pinta- Profiilin Malmi- K e s k i p i t o i s u u s pituus ala vaikutus- Tiheys 2 3 tonnit - '% m m matka m tn/m tn Cu 1 Ni 1 S Pd 1 1 1

39 1 TAULUKKO 15 K L V E N J Ä R V n situ-malmiarvio Malmityyppi CUK - PGE Cut off 2 % Cu MALMO A B C D MALMTONNT Cu 4,92 8,61 6,75 5,15 K e s k i p i t o i s u u s % ppm Ni S Pd Pt,59 4,42 1,7 1,29 6,54 1,66 7,13 5,67 12,O 2,4 9,7 14,9 2,3 1,l,6 1,6 Au 1,5,8,7 2,6 Ag 11,8 51,7 14,4 17,4 A+B+C+D ,lO 1,11 6,94 11,5 1,2 1,2 15,7 ~almityyppi PGE cut off 3 mk/tn (Cu 8 mk/kg, Pd 25 mk/gf ~t 9 mk/g, Au 65 mk/g) MALMO A B C D MALMTONNT Cu,52 f48 f65,81 K e s k i p i t o i s u u s % ppm Ni S Pd Pt,9,6,9,23,45 f66,99 1,9 14,l 6,4 12,7 11,6 2,5 2,O 3,3 3,4 Au f5 f3 f4 f5 Ag A+B+C+D 88 78,61,11,78 12,9 3,O,5 2,4 Malmityyppi CUK - PGE + malmityyppi PGE MALMO A B C D MALMTONNT Cu 3,43 6,87 5,33 3,88 K e s k i p i t o i s u u s % ppm Ni S Pd Pt,42 3,49,84,98 4,48 8,53 5,7 4,95 12,7 17,4 1,4 14,O 2,4 1,3 1,3 2,l Au 1,2,7,7 1,9 Ag 8,3 4,8 11,7 13,6

40 LAPN MALM E Korvuo/ TAULUKKO 16 K L V E N J Ä R V n situ-malmiarvio MALMN METALLSSALTO - MALMTYYPP CUK-PGE PGE CUK-PGE + PGE Cu tn Ni S Pd k,q Pt Au Ag

41 Lapin Malmi MUSTO Liite 1 KLVENJARVEN KARAUSNAYTTEDEN VERTALUANALYYST Kilvenjarven Cu-Pd-Pt-Au-malmin jatkotutkimuksissa 1987 otetut kairausnaytteet analysoitiin Outokumpu Oy:n Geoanalyyttisessa laboratoriossa Outokummussa. Analysoiduista ioneista Cu, Ni ja Fe on maaritetty AAS:lla (typpihappoliuotus), S Lecolla ja jalometallit (Au, Ag, Pd, Pt) Fire assay / AASgrafiittiuunimenetelmalla. Kairareikien ROML/KNN-11 ja ROML/KNN-122 naytteista tehtiin vertailuanalyysit Outokumpu Oy:n Porin tehtaiden analyyttisessa laboratoriossa. Porissa Cu, Ni, S ja Fe on analysoitu röntgenspektrometrilla ja jalometallit dokimastisella (= Fire assay) menetelmällä. Analyysitulosten vertailu (s. 3) osoittaa, että Au:n, Pt:n ja Pd:n analyyseissa ei esiinny merkittavia eroja Porin ja GAL:n kesken. Samoin alhaiset Ag-pitoisuudet ovat molemmilla laboratorioilla taysin vertailukelpoiset. Korkeissa Ag-pitoisuuksissa on sen sijaan selvä systemaattinen ero Porin ilmoittamien pitoisuuksien ollessa merkittävästi korkeampia. Porin ilmoittamat Cu-rikkaiden naytteiden Ag-pitoisuudet ovat suuruusluokaltaan vastaavia kuin aikoinaan Rautaruukki Oy:n tutkimuslaboratoriossa Raahessa Kilvenjarven naytteista tehdyt analyysit osoittavat. Porin ilmoittamissa Ag-pitoisuuksissa on kuitenkin kaksi sellaista, joiden perään voisi asettaa kysymysmerkin. Kyseessä ovat näytteet ja Molempien näytteiden Cu-pitoisuus kuin myös Au-, Pt- ja Pd-pitoisuudet ovat alhaisia, joten ilmoitetut Ag-pitoisuudet 171 ppm ja 27 ppm poikkeavat selvästi tavanomaisesta. Kuparin osalta ero Porin ja GAL:n ilmoittamissa pitoisuuksissa tulee selvasti esille Cu-hippujen kohdalla. Porin XRF:lla maaritettyjen Cu-pitoisuuksien ollessa paria poikkeusta lukuunottamatta 2-3 % korkeampia kuin GAL:n ilmoittamien. Alhaisissa Cu-pitoisuuksissa oleellisia eroja ei sen sijaan esiinny. Porissa XRF:lla tehdyt Ni-maaritykset eivät sanottavasti poikkea GAL:n AAS:lla tehdyistä mäarityksista. S-analyysit tasmaavat molempien laboratorioiden osalla alhaisissa pitoisuuksissa. S-huippujen kohdalla XRF:lla tehdyt maaritykset ovat systemaattisesti alhaisempia eron ollessa korkeimmillaan luokkaa 1 %.

42 Lapin Malmi Porissa XRF:lla maaritetty Fe on totaali rauta, mitä taas AAS:lla tulostettu ei ole, joten analyysitulokset Fe:n osalta eivät ole vertailukelpoisia. - JAKELU KTT Lapin Malmi GAL Pori

43 KLVENJARVEN KARAUSNAYTTEDEN VERTALUANALYYST Kilvenjärvi RCML/KNN-11 Au g/tn POR OU. Ag g/tn 1 Pt g/tn POR GAL 1 POR GAL Pd g/tn POR (.13 ( < ( i(o % ( ( l(o ( l( ( i( l ( (.4 o (.13 ( ( l( t l( ( nl '( (.4, l(.13 (.1 (.1.1 lt.4 t.1, t ( ~<.4< i( <.4 < l 1 1 l 1 i l(.13.1 w ) l( ( <.4 <,11 (.13.2 l< (.2.1< ((.13.1).4.61< ( (<.4 <.11 ( t < ) < < (( l(o (( ) (.13 ( < (<.4.16) l(o ) )< CO l( l(o l(o ( l <.4.41 ( ( l( < ( < < l( l(o (< l(o < (( <.13 ( l( <.13 ( <.13 ( l( (.13 (.1 ( <.4.31 ( < (( ( e (.13 (.1 (.1.2 l(.4 (.11 ( ~ (.13 ( l < ((.13 (.1 (.1 <.1 l<.4 t.11 ( (.2.11< ((.13 to.l < it.13 (.1 i.5.7 1<.4 ( t l( ) <.13 (.1) GAL POR Cu % GAL POR Ni % GAL S % 1 Fe % POR GAL POR

44 scnr=cc;c3n~7~:t r'c3cccct- c,3r;opcl;c~rcnocc::: X31-iiL~YA33: <LlZfa:23.&3:X-dAX.TtS:;<XZ3XZ3Y r-~r?rrrr-r-rr rrrrrrrr r-rrr rrrrr r-rrr?

45

46

47

48

49 Liite 3 Lapin Malmi -NARKAUKSEN ALUEEN KERROSNTRUUSOT XXXXXX)(XMXX x.xxxxxxxxxxxxx X X X X X )(X X X X X X )()(X X X X X X X)( X X)( X X X)( X)()( X X X X X xxx XX XXXX.X)(xXK X xxxxxxxxxxxxx X X )( X X X X )( X xxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxx)(xxxxxxx X X )( X X X X X X X X X X X X X =--=--~ X X X )( X X X X X X X X X X )( x xxxxxxx xx~x xx :-:t X X X X X )( X X X X)()( 1lo, X X K X -:_ X XXXXXX X XX K. ~~~~~~--=--=--~)()( X~XX XX X~ X X X X X XX X X X X X)( X "C X<);. X)( X X X X X X X X X )( X X X X xjc X xx xxxx )()()(XX"(XXXX.<X X XX X>.XXXXS'<XXX X'< X XX XxXX XX xx)()( XXX XX>. )( X X X )( 1( " )( "( )(.o( )( )( X X X ( X X X M X X X '. ) X X ' ' < X.. X X X X < x lot X X X X '. ~.r X )( )(K X X )( X x X,/x" )( x X)( x XXXX x,)( XXX x )( XX X )( X X )( Kl )( X )( )( "' X X XX.., X 'CXXX)( 'ri(kxxxx T""X)( )( XXXXKXX x X )( X X X )( X X X X X X X :< X X X X X.. M X X ~ xx x xxxxxxx xxxx ~-----:..._-_-_-_-_-_-_-_-_-_81 xxxxxx)(xxxx Xxxxxx :--~ X X X '<.. X )( X X X )( )('()( X>c:'"'XXY'C X X X )( X X X X X X X X X X X X X X X X X )( J<)(X)(X)("('(X)( xk,o.;<:..)(,.- xxx)(x X < X X X :K )( X )( K X X X X X XX XX X YXX>!:l(...,.XXX >'X XXX X >. X.. )( )( X X X X X X X X X X )(XXJCXXXXX X XXX'< "fx :-')(XX xxxxxx )(Xl()(X)()()()()()(XX)(X.X >,_)(7: )(XXX X X X X X )( X X X 'C X XXXXYXXXXXXYX)(xX x>.x>' x'<xxxx X X X X X X x X )( XXXXX X XXXXXX)(XX XK)(>CXX -=-=-=-=-=-=-=-=-=~=-=-=-=-=-=-=-=-=-- X KLVENJOK OFF SET ~. -=-==--=-==--=-==--=-==--=-=-=-=-=-=-==--=-=-=-=-i: )(X)( X M X X X XXX XKXXX X X X X X )( A X X X K X XX X X X X X >' X )( X X X x x xxxxx )( X X )( '( X " X ~ X X x X X:liCXJt XXX XX :KXXKXXX!()(X 1( XX X XXXXX X X )( X X X )(')(X X X x x xx xx X x" X X X X XX)(')()(' Xlii:X)('XXX)()( XX X)(XXXXXX ' ' XXXXX)(XXXXXX)(XX ""l('l("o;x:)(x xxxxxxxxx XXXXXX K X X xxxxxxxx:xxx X X Y. X X X X X XXX XXXJC X XX )(KXXXxxxxx xx xx:~t x x X X X X X X xxxxx><xxxx.~xx X)()(XXXX'J/).XXXXX X X X X X X X X X.< X XXX KX)(X)(XX~X X XX XXXXXX')(XXX~x>.xxxx><XXXX X)(XXXX XX X X X X X X ~)()( )()( )()()(XX)(.<.XXX )(X XXX>CXXXXXX X X )( :K X J( X X X X :K X < >-:,r. XX X( XXX XJCKA X X JCXX X XxXX)CXXXX X..C)( X)(X XXXXXX)(XXlCX XXXXXXXX.;()(X XX XXJCX XX)(XXX X XX)(XX)(X)(XAXXXXKXXXXXX)(:KX)(X XXXK:~txx x... X.(X xxxxxxxxxx~xxxxx x x,.xxx KXXXYXXl(:KX XXA xxxxxxxxx.ot;xxxxxy )()(:KXXX)( XX )(XK7tXX't~ XXX:~tXXYXX.o.)(X xxxxmxxxx ;<_XX XKXX XXX > XXX xx XA.X )(XX:XX xxxxk.< x'<xx )(X xx:< xxxxjc X X X > X X X X X X X,_ '( X X )C < X X X X X )( >. X X ): X K X X :'<._ X :.: )( X )( ':t :< X X X X X X X Pera-Pohjan XXXX)()()(XXXXX xxxxxxxxxx X'llt:<XX x,..x>.xxx., xx x>.x xx x.xxxxxxxx~xxkxxxx~x )( xxxx)(>.xxa 1 xxxxxxxx~x,.,"x)(xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx<x X )( X X X xxxx' xxxxxxx xxxxxxxxkxxx)(xxx XX X )( X X X )( X :K X )( )( X X S.-, X X X X )( X )( X X X X X )C ><xxxxxxx)(xxx... x:'<xxxxxxxxxxx )(XXX XXX XXX)('(XXX:K )()(XXXXXXX XXX!'CXXXXXXXXXX >c:.:...l(xkx:kk XXXX"" )(XXXXXXXXXXXXX otx:<~xxx'(x:x XXXX lii:x XX:~t~XA.,XX:Kl< X >..X XX xxxxxxxxxxx).xy, xxxxx KXK'CXXXX)(X~XX :< X X)(X)( )()()()( 1()()(::<,){)('( )(X)()()( ~XXX X)()()()( "( '(X: XX>c: AXXX > X X )()(l(x)(xxxxxx.x:kx )(:KXX.XXXX)(X~XX XXxXX xxxxxx)(x '<Xx,.x '()()()()( xxxxxxx """" x x x )()()()()( X XX)(X,;.XXX"<X)C X:KXXXX)(X)(X.~.,.)()()("<.< ~ Xx)(xXxx:xx)(x xx xxxxxxjxxxxxxxx ~ xx - XY X X X: XXAXX X X X ~ '- X :'< )()()()()()((X)(XX )()(XX)()()()(X:X>c:~ X X X X X X X X X )( :K X X X X XX)()()(XX'XXX:C:XXX X X X X X X x:os)()(;<_)( X)(XXX )( X X X xx x, xxxxxxxlx /( X X X X xx xx xxxxxxx::-- x X X X. )( X x ' X)(XX X>.: X W: X X )( ;<_ )( X )t )( "- X X)( XXXXX)(XX X xxxx<xx:r:xx X X X X )( X X X X X X X > liuskealue Kerrosintruusiot gabroidiset kivet X.:< X kerrossarjan peridotiittiset kivet X X X X X X X X ' X X X X X X '< X '"""""" Pohjakompleksi dlllll!iii!il llilllllliil' liilili!lllii lliiii!!iiiii 1km

50 Liite 4 zr ~ ~ ~--~ ~~ , ~--~~ ~~----~ =~~~~~ ~~lvlenj~~v~ ~EOl((]~U~ENJ 1 ~ ' ' ' / / / '.. ' ' ' ' ' / / /.P/ KLVENJOK ' ' d' ' ' ' / / / / ' ' ' ' ' / / / / ' ' ' ' ' / / / / ' ' ' ' ' / / / / / ' ' ' ' / / / / / /1. / /,?.' ',/ ' i...'' /., : / /. / /..... ' ' ' ' ' ' ' / / / / ' / ' ' ' ' ' / / / / / ' ROVAEM MLK ' ' ' ' ' / / / / ' ' ' ' / / / / ' ' ' ' / / / / / ' ' ' ' ' / / / / / ' ' ' ' ' ' ' / / / ' ' ' ' / ' PERAPOHJA LUSKEALUE c==j Kurtsiitti ~ Kiillelioske, kuglomeraatti KERROSTRUUSO Ktrresurjn gabroidiset kivet Ultnaafiitti llllaetaperidotiitti aetapyrokseniitti) Ultraaafiitti (aetaperidttiitti aetapyrokseniitti) Ult raaafiitti lbroazitiitti) niaksset JUO/iiKVET Al~ i ittidiabaas i MetadiabaHi Eiksiou juai h allteell. Ti Vrikasl / / / / / ' ' ' ' / / / / ' ' ' / / / / / ' ' ' / / / / / ' ' / / / ' ' / / / ' ' / / / ' POHJ.UO.PLEKS =:=J Gruiitti. ~ iillegoeissi MERALS,U TOT,,uiittigaeissi Koinkinlounu PGE-aiuralisutio lii&jif~tt i k iisn alt.jiau salfidimineralisaatio Kilnoji rna ~ffs~t-aa l ni ' ' / / ' ' ' / / / ' / ' Gtolatikairuhtteuottoprofiili hirutik ot... ot...

51 raa_rp:.. ~... :-. -: ::;!. -:-:-:1 _ j! 1 B -., ~... KLVENJ~RV 1-9 ~~NOMSTAJAT Rek. nro Ti.lan nimi Omistaja Oso~te 24:21 Rov.:~la Eeva Vanhanarkaus PJA-723, NARKAUS. 4: 11 Koqa Ai1a Kaarina Kauppinen Korvanranta :6 ROVANEH K~lkari Eeva Karoliina Janne Kansankat:u 5 A 3 66: ROVANEM Kil ven;:ulo Matt:i Tolosen oerik. Ranuantie, Esko Olavi Tolonen Kilpi NARKAUS 1~5: Ki:inqas Eeva Vanhanarkaus PJA 723 :47 : NARKA-US K~rv~l:1 Aarne Ylitolone n.,.,~ 9768 SAARKA~tA - ~ : Vaa:-a Paavo Olavi Pukema : SEPPJARV P~hl aja V~lho A Lohela ~ a Eila L Lo he la 4 5 : 9768 SAAR KA~A Lis.':i- Kong as Juho Jalmari ja Eeva PJA NARKAUS Vinhan.Jrk.:~us 46: Uusikangas Kauko K Keskinark.Jus 41 :: NARKAUS Poukama Juho J.:~lmari ja Eeva PJA NARKAUS Vanhanarkaus...

52 Li i te 6 DD DD DD 1 :2 oooo Lap;n Motm r ROVANEM K llv enjcirvi MLK ' 3 735/46 " ,2

53 ,1; /-'-"* ~-~-~~----~~~~~ Liite ~ _:_".:..A 7. -., ,----~~--...;., ":A '-. - ' ~' ~ - ' ~~ '-'"- ". "~,":----.:--,,,_,.. <- - :"' "' 'o.--- :-.. -~- ~ ~ ~. ~. A -. '_-.. OUTOKUMPU Oy Malm1netsinta //. ROVANEM mlk L -..,: : --~ L ,- ~ 735/ / , ()2 ' 1:4 -: '' '

54 "'N ~~~~~~ ~z{. ~ ~ i '.) M 1.7 =. = = ~ M 1.5 ~ a '7.Z 6.2 t1e ~ ) 2.5 t'l 6.'f 5.9 J.O 1' ( f'o 13 2 ~ 't J '?, 2.31'1.3 f1.s ? ! ~ ( g,8 ~ lt.o -' ) tl. o ~o~-:j.o / J.O ~ ? ()- 'GB ~ t~.o ): ~.26. ' _ 1'/GB ?.f. 1./f Liite 8 Lapin Malmi 1.5 ROVANEM MLK Kilvenjarvi Maa peittee npa ksuus ~8.5 O.'r UHGB Q;H 1:1 18. HPY!f / M 1./N ,2 (MP'Y9 (MG~ 1' /.J.[) PALJASTUMA J VEDEN SYVYYS ~ RANTAVVA, / M 1 MALMN PUHKEAMA = = = - M 1.( 2 co N z 'oi /r'd, ::: ;, ) 3 ~ ~; z.,...

55 72 lu.ju - MGB -- U.4.2S +e,sg : ' GR+KGN ~ 1.1 -""" :- - MGB : , GR+ KGN ~- GR +KGN ~ S/ 7~ 18 ~/~J...e /~4...e r.f ~~ GEOLOGNEN KARTTA kallionpinta 1:1 L j D MOB GRANTTGNESSKOMPLEKS GR+KGN malmin puhkeama kairareika N 9.8 KERROSNTRUUSO MPYR MPRD MGB JUONKVET N 9.6 ~N;_: kivilajiraja siirros, N 1.2 j Liite 9 ~ MPYR/Ti 77 U.2. 11u1 t ROVANEM MLK Kilvenjarvi i i ( """" -~"'""" -"""""-"' "--~ '" li ' -= ~- -! MPRD ~ r l MGB l "..)

56 g ~ ~ ~ X1:172 ~ ~ :<.1~72 Y99 r ,r ~ y1>4 Z-2 Z-2' CORE HOLES: romh.nn-15 lengl'l 1"/. 8'; tjeviat~ons. -n stdrl end.. GRKGN KERROS NTR. PARAMETERS: A.nalyscs: t..u (~) B~r scale: 4.'- 1.~Lm Content uasu. (cu): below 2. ~. - " - e.oooo -so.oooo 1. cu over :;,rejection distance: ""' ~n t..,. ock, ttl 5. oro1cct!on lc el: d!.rect!:m. gr ~C':l. :' slope. Uegree "Jlec t~on; Uircct::ln. gr 2.1) s l ope, degree. All the hole ~ ~tcrsccting t~e pro1f'!lt.on l e"el are drawn (' X1172 X1,172!J!J S!J S P OS RB EX GS CS OU.,.. J KUMPU OY Tietokumpu Oy Y99 ~ ~ ~ Y? l4~ ~ z-o zo x= o... 9di' 1 :. ooo fv1 1172

57 " Y.119~ ~..!. ~ ~.'<-! 192 v-~goo P ~ ~ ~ Y-114 z--2 z--~oo CORE HOLES: ~omlkrm-lt; Uev!at:ons. on st.arl end.'). Z-1 GR-~KGN KERROS!NTR. PARAHEi ~AS: Analyses: t.u (~) 9ar scale: 4. X 1.~ c~ Co~ten t c lasoes ~~u): below 2.., e.oooo -so.oooo 1. or over oroj ee l :on distance: rent.. :n 5. CO back. ~ 5. Projection level: tjiroction. qr ~. S l OPO. Jegreo YO.OO Pro)'lct:on: U!.roction. gr- 2. Rlopo. uogreo o.oo ~11 the ~oleb intorsectlng ~~e pro jat.t:on l ev4l ore drawn X1192 X1192 ~ 5 p ~ u u ~ OUTOKUMPU OY Tietokumpu Oy K!lvenjarv! A- malm1 Y99 ~ ~ ~ ~ Y ~ ~------~----~ <.-o ;:-o x M 1192

58 ,,,, X121'! ~ ~.X1<112 Y99 t ~ ~ ~ Y-11 ~ l-2oo z--~oo CJRF. HOLES: r..45!""'_-,j,.r., , :~1.!'"'ln-15 lengt'"> q5 at. ao 1 1.'.)5 1eviations. 'n start end ;,j7..'.) O.'.lO.') O.'.lO O.'.lO Z-1 GR+KGN KERROS!NTR. PARAMETERS: ll.nalyses: Bar scaj.e: Co:1tent c:l asses 4. " (cu): cu (")... 1.OO""c.n be l o w 2.'.> a.oooo - ~;o... - e.oooo -so.oooo 1. or ovar oro}ect:on distdnce. ~~ont. 'n 5. back. m 5. Pr ~' c c tlon level; ~!roct:on. gr 1.~ ~ lope. degree 9.? Pro j ection: <.!1rect~on. gr 21).1) s lope, degree. All the holes 1ntcrsoc~:ng the pr~ ~e~ tlon level arc drawn X1213 X1212!JD SO S P OS AS EX GS CS OUTOKUMPU OY Tietokumpu Oy Yn ~ ~ Y1 >4~ ~------~--~~ ZO /V

59 w ~ ~ Y~ 1225 ~ ~ Y99 r ~ ~~ ~ ~ Z-2 X1<!25 Y114 Z-2 CORE HOLES: t.jev iat i "J~s., Jengt"' Stdl't enc:j r-jmlk n "1 ~ ~ -5.~ r"'j<jt.&knr: ':>. ') ro!n", r",.- J.3 7..':>. r- o mjknn ') ). )'). ') roml"nn ')')..') r omlknn ') Z-1 GR+KGN " 1 fvfdb? 't KERROSNTR. ' ~ ~ P,-hA.M_.AS: 1n.;;~ 1 {Xl. -j.. ~.. 1.'JO"cm r. 1 1 ~ nt..-.os (cu): below All,, r r a.o "''"o.oooo e.oooo e.oooo - so.oooo 1. or- over s tance: -.rant.!n 5. back. m 5. P"". " ~ c.t. 1 level: tjirection, gr 1. slope. degree 9. Pr ~o. ~1r-ec l io n. gr 2. slope. Uegree. ~ l~ s i ntersecting the level are drawn DDDDDDDD ~ 5 P M U ~ OUTOKUMPU OY T.i.etokump.; Oy Kll ven) arvl A-malm1 X1225 X 1225 Y99 ~ L ~ Y ~ ~ ZO Z':l x=12 25 fv11225

60 Q ~ ~ ~ X1237 ~ :.. X""i237 Y~99 r ~ i ; Y~11 4 l- 2 l-2 CORE HOLE S: :'"'C-nlknn-2 -r.j. knn-151 :-- ~ "r>.ll.,n-152 ; c.,:..~.l-.:nn-153 cjeviat~ons. "! l ength start end :1.'). GR+KGN ) l-1 PARAMETERS: 1na 1 ysos: Sar s.:ale; Content t:1asse s 4. " (c;,;) : Vi (lo OO"'cm be : ~., 2. a. ocwo -.-. oo.oooo - e.oooo e.oooo -so. oooo :1.. or ovsr Projection distance: rant. ~ 5. back. ~ 5. Projcctj,on level : cjirect.:.on. gr 1. s l o pe. aegrae 9. Projer:t~on: tl1rec t.'jn. gr 2. slope. degree.~ Al l the holes ~ntcrscct.:.n g t he pr o~cct~on leve l are drawn DDDDD SO S P 8 R9 EX GS CS OUTOKU MPU OY Ti e tokumpu Oy 29. ;o. ~ 987 X1238 X~1237 ~ llv en ja rv l A-malm~ Y99 ~ ~ ~ ~Y ~----~ zo z-v '<=123?. '3 fvf

61 ~ g ~ ~ " Xn1.!~.!_ ~ X125 (99 r ~ r r '-11 4 L-2 L--2 Z-1 GR+KGN /v!db ---~,--~ l /v!db ' l '? KERROSNTR. l:ore HOLES: romlknn-2!""omlknn-3 ~omlknn-1~ r-om~knn-1 39 roml knn-2 roml lo..nn-41. PARAMETERS: nel y s es: d11,.. Reale : Content t.lasses : engt h ~ ~ t 4B.ao 4. " (cu): ~u ll'l tiev!at:.:jns. on st -.rl and "'cm below 2. l! a.oooo Dr Dver oroje ~tio n di ~t an c e : ~rant. m 5. bac k. m 5. Projec l.. o n level: c.ji re ct~:m, gr 1). Al ope. degree 9. Projcct,on: uirc c t. ~ n. gr 2. s l ope. Jegree. All t ~e h ol e s ~ nter sec t~ng the pro jcct~~ n l e vel a r~ j rawn X1 2~ Y99 ~ ~~~------~ ~ t Yn11 ~ LO LO Xn125 DDDDDDDD SO S P OB RS EX GS CS OUTOKUMPU OY Tietokumpu Oy K1 lven}arvi A-ma lmi L ~ L ~ T /v1 125 x=125

62 " ~ ~ X1262 ~.J_.<.. 1 C' l:-2 Yu99 r ~ ~ r r CORE HOLES: rom.iknn 2 romlknn-3 ro:nlknn-156 romlknn-157 lengt' ~ ') c..jev i at.. :Jns. -n SLdrt end o' '). O.:JO L-! ~.S' -" ~ ~ """ fvfdb GR+KGN? ' fvfdb r. ' KERROS/NTR. ) PARAMETERS: Analyses. Sa1 sca:a: Conten~ t.las~es 4. X (cu): LU (, ~. " c:n below 2. "!, - ot. OOOO e.oooo -so.oooo 1. ut- uv..- orajcct:.on distance: ~~on' ~ 5. back, ~ 5. Projcct.!.on level: U~rect.. on. Ar 1. 5lope, degree 9. Projection: tlirect!.on. gr 2. slope. degree. All the holes lntersect.ng the projection level are drawn ~ W S P ~ D U ~ OUTOKUMPU OY Tietokumpu Oy ast.oo... ad/ K1lvenjarvi A-malm1 X1263 lj62 Y99 ~ ~ ~ ~ ~ Y-114r t ~----~ LO z-o x= M

63 ~ Cl ~ X1275 ~ ~ Yn99 ~ ~ ~ ~ ~ n-2 X1275 Y!Ol 4 l-2 COR F. HOLES: romlknn-c: romlknn-3 romlknn-.138 romlknn-137 rom l~nn - ~ 36 romlknn-19 r-omlknn-bo :--o:nl...,nn-61.at.ngth 1'i 4. ~ '; 129.? ~61. 3 c.jeviat:..ons. on stort end ~. -5.') ')..'). :>...')..')..').':>. Z- 1 GR+KGN KERROSNTR. PARAMETERS: nalyses: cu {%) dar s cale: 4. X" 1.oo~cm Content closst.s {cu): below 2. g. Oi.>OO - 4. oooo - e.oooo -1o.oooo 1. or ovr Projection d ist.once: "rant. on 5. bac~. m 5. Projection level: tilrect lon. gr 1'.') slope. Jeg: o<. 9. Pr ojoct:ool: t.j!:--ect.. on. r:j" 2. ~lo p e. d<.gro.e. All the holes :ntorsect:ng the pro,oction leve l dro drawn ao SO S P 8 AS EX GS CS OUTOKUMPU OY Tietokumpu Oy 1:,ooo X1275 Xl 275 Y99 ~ ~~ _ ~ Y! OAO r ~~~---i----~ z-o lo x= 1275!v1 1275

64 ~ ~ ri X 1287 ~ f vn99 ~--2 t ~ ~~ ~ ~ ~ x-1 N1l4 ( :.:-- ') L,.RF. HC.ES: :.... L.c r 1-14" r c;,}l:n.!49 r... ~ knn-147 Jev 1 -. t :r::ns..er - h s t urt ~- _., _j 1.7. c. )') -r c.".,.., C. ~ J. J ') ) GRo~-KGN? KERROSN R., P ARAMETE'.hS: on~. -.~ e s:.u r~.) e: 4. " ~ 1. '! "lt..; 1...,. -.:, r.::.-.:u}: : :ect.:..c'n ~is t ")r a.oooo -.oo 4. - e.oooo e.oooo -so.oooo 1. or ovr #ront. ~ ~ - t &c~. "' 5. r-r-..~~...: < t. ion l evel:.ore <.... J, f. ')..icpe, 'e::y ~ e 9(. no.. on:...:!i 1 Lc t:.cn,..1r 2. ~;,. - ~~Jree ) (' Lr ~ hc:es ~ nt r... ~tl~-~9 ~e p ~~ t ' ~n lt -L: a: e d~~ ~n l.j_jf]ddd~d C.. ~o S P 8 RB EX GS CS O ' HO<:l..i~Pu O'r' Tietckt..;mpu C', as. o. :o9d7 1: > v-~9co '< L_ _l LX-i287 z-o ; ~ L-O YN1C14o r ~ l----j fv/1287.5

65 D ' ~ " X 13 ~ ~ '(99 r ~ ~ ~ t Z-2 Z-1 GR+KGN? KERR SNTR. X13 Y114 z--2 CORE HOLES: Uev!ati:~ns. length start cn<l ro:nlknn !.. oml knn do.. :Jmlknn ) oml~nn-37 13~./.. PARAMETERS: Analy!les; v; (~l dar sea l ~: 4. ~ 1.ftc m C':>ntent t.lasses (cu) : below 2..o 1) e.oooo e.oooo -so.oooo 1. or ovr,:,ro,octi:;,n dista nce: "ront. ~ 5. back. m 5. Pro)ec t::;,n level: tji. ect.:.on. gr 1.') s lope. dcgroe 9. Pro)oction: <Jlrection. Qr 2. A 1 ope, degree. Al l t ~e holes int ernec t :ng the pro,oc tion l evel are dra ~n "' ~ 13 X13 C8JDDDDDDDD W S P ~ M D ~ ~ OUT O<UMP U OY Tietokumpu Oy Kilvenjarvi A-mal~! Y99 ~ ~ ~ ~ 1114r r L----~ z-o z-o x= 13 fvf 13

66 c " ~ ~ X1312! ~ X 1 3 1~ Y 9~ ) ) r ~ ~ ~ v.1 4 :Z-2 :z~-2 CORE h O'.ES : ~o-:jknn- 5 r ':lml knn Jkn n-1:!5 lenpt., ~to,...l 11e. ao +:. " ~ ~ '~L~C C. ) 1. l ; en' 3. ' J. ').") :Z-1 GR+KGN GR+KGN MDB? / K ROS/N TR. o An AMETERS: A n a : y s ~ :, ) Ba r s.1 e : 1. c '1 ~ l..'"' ; m..._nt... n t t.. : a.:!"' e s,.,1): b e l c.,?... o je-t. on P r -::~ ;! t. ~c n ~r o, e -: ' _c; a. ~o - o 4. - e.oooo or over d! st.n e e: " rjnl ~ a c '<. m :::. oo leve l:.re L 1 ~.C( ~ o.. a. le rtr"e ' i re ""!. i ~ 4r 2.' ).LOf C!, r gr e o O.OJ A"' J t h :..~.... s ~ nt- - ""' e P.., '. n g ~ h tt o,'c 1 t :. n l e v P } :~~ r- ~ Jr awn ~ w s p ~ 9 u ~ OUTOKUMPU OY T ip.t.o l~. mp ; ov o. 98/ X1313 v -~ = ) L. O ~ J l ~ ~-~,.o 1 4r ~--,_------~----, L"Ci x = X1C212 fv

67 ~.. X~1 325 ~ Y99 r ~ ~r ~ z--2 X1325 Y114 Z-2 coqe: HOLES: uevial:jns. ' lcnglh sta ~ t end romlk.nn <!.. ramlknn-1 176' 5.. ""Omlknn-"13 ~57.? ').').? ror:>llo.nn ~.. romlknn-4!ll.?.').? GR~KGN GR+KGN Z-1 ) GR~KGN PARAMETERS: Analyses: LU (~1 Bar s~ale: 4. X 1.Acm Content c. lasses (cu): below 2. u.oo e.oooo -so.oooo or over l O. rojoct.. -:Jn distonce. '"ro1tt. :n 5. back.,... 5.? Projacti~n level. c.jirect.:m. gr 1. slope. c.jegrlo 9. Projoct:on: c.jirectlcn. gr 2. RlOPL, Jegree. Al l t h e holes inter sect:ng t he pro,o cl~o n level arb drawn./ ~ DO SO S P OB RB EX GS CS OUTOKUMPU OY Tietokumpu Oy Kiluenjarvi A-malm1 ~ 1?325 X1325 Y99 ~ ~~ ~ ~ ~------~ v~ or ~------~----~ z-o z-o x=1325 fv :9.1;), :.9d7

68 ~ ',_, fl " ' GR+KGN KERROSNTR. C1.. ~.1'3co z--2 CORE r!oles: Jeviat :ons. '! ' en;jth s ta~t eno ro'll l knn bo.. rem], "H..~o O.O:l rom ~ knn -'ii l66. oo 'J. ') ). ro:n:knn-b l52.95 C.OJ ~u m :k nn C c.oo l'. ) / / / PARAMETE.,S: An a l ysc s:.u. ~ ) Bar ~~ ale : ~. ~ ~ 1. oo ~ c m Content -la s s ~s.cu). ue low CU.;l 4. - e.oooo e.oooo -so.oooo 1. o~ over Proj ec 1 _on d!.s "".ance:,,..ont.. n 5. b a c k. M 5. -,.:re j Ect.on leve 1. 1rec'lcr. ll' 1. -Jape, 4 Qr e ~ 9. UO ~r-~.:t ~n : ~lt e~ t l J. 2. -lope. Oe gr~ c. ~11 the ho"es!r~ e r~~ ~l ng lhe pr o ~ c ct. o n l e e l are drawn cu, OK' J:-1PU OY T~ etokum p u Oy X1 C ~-? Y997 ~------~n~ l ~ ~l _ L v--~?:o r ~r ~----- z,o o.l z- o +, ~ " - ~ ~ L-~ L _J ~ M 135 x~:?35

69 v ~ n n "-135 :!. ~ Y ~ ~ ~ ~ Z-2 X '1'i Y CORE HO.ES: r-om1knn-76 romlknn-57 rom~knn-12 rom: knn-18 r;;:lml knn-24 r om.'.knn-128 r c"nlknn -3 ~o m lknn- 123 ~o rn! knn- 45 r o ml;..nn -7 r o.nlkn'1- / 1 tjdviations, m.-en glh start. e n a ~ <5. i c.~o -.l. OO '/6. '15.. ~;.:6. 3.).. d3. oo.. 1:: !:.~. 1' ' ' ' ' ' ' ' ' ' GR-+KGN ', ' '... ' ' ' ' ' z-- 1..> GR-+KGN PARAMETERS: Ana : ~ s es: da,... s=ole:... cn.cnt c lasses ~ u ( X ) 4. ~ " cm (c"': ~elow e.oooo -1o.oooo 1. or aver?ro~ect i on disto:-1ce : 41ront. ~ 5. bac k, m 5. Pro;cct.!on level 1-!j.r~ct:on. gr V.oo slope, degr ee 9. Pr o j eo t. on:!~r e ::t... o n, gr 1.JO slope, degree o.:~ ~ 1 t.he h ~ le.:...: 1nt ~r-se c l ~;l g the pro jp~ t ~ on level ar e dra~n OUTOKUMPU OY Tietokumpu O:J X135 Vd79 ~ _ f Y' s - q o z-o LO X16 y=979 N 979

70 ~ m ri ~ X136 ~ il 'i983 Z-2 ~ ~: xr ~ ~ X 'i~98 1 ~ oo 3 z--2oo ~ORE HO'.ES:,-- omlknn-7 ro m ~kn n-5 7 rom ~_k.nn-1 35 r o mlknn -13 'l r ofl'lk r., - 1! "Om ~ :nn r-wm '": :nn- 131 r o:1 :kr.n "32 r om"knn-133 Jeng':.h 22.~ 25.J, ' d l.lt"io ~ lons..n sta. t o. co... O. QJ. 1). en~ +5.?. ').. O.OC'..1).. ':> GR+KGN KERROS/NTR z--1 ' GR+KGN GR+KGN PAR~M:::-rER S : t~.na ~,. ses: Bar sc.:j! e:... w (X, 4. ~ - l. OC"'..;m Cont e!'"!~ r:: asse s (cu): ~ e l ow 2. a.oooo ooo... oooo - e.oooo e.oooo -so.oooo 1. or a ver!=lroj e c.. o n clistan-.:e: 7 "o r~. ~ 5. back. m 5. Pro ~ ec t '. :m leve!:..:! :!"'e... tlon. ~r. s!op.gr e e 9. Pro ~ cc.. on: ( f~ re -: t~on. g r 1. s~op e, ~e~r ee. A~ l the holes ~ nte r 3 e c t ~ ng ~he p t o; ect ~ o n le " e~ a!"'~ J,..awn OUTOKUMPU OY Tietokumpu Oy 2~. 1. :.9ct7 1:.ooo Kllven jar''~ C-ma!.nl Xl36 v-983 ZO ~ J ~ Jl. Y983 X " 15 ~ ~--~---i----~ <-o >= N 982.5

71 v ~ ~ X16 /1~~: r l~r ~ ~~ xr; ~ Y (; Z-2 CORE MO'.ES.!"" Oml;.n n - 5!""C'm l '<::nn-76 romlr.nn-113 r-omlknn-12 rrmlknn-121 r cm!kr.n-::";2 romlknn- t ~3 <.Jevla-:.~::>ns. :~n;jth start end '5.... ".oo 22.5(1-5.CO +5. ~c ) :4.85..:>. 13.~~ ' 2-1 r ARAHETERS: ~nal ysea. Bar scale: ::ontcnl -l&5ses c..u (,'..} 4. " t.oo' cm (c:l. a JW e.oooo e.oooo -to.oooo 1. or over.,.. ~ojje.:t.:..on distance : front. -u!5. back. m 5. Pre.ct ~on level: U'"""'f:.ct..~.~Jn, gr. ~lo P. Jeijre e 9. ;"'r... ection: dire.:~.... on. y:"' 1. C(' lope. degree o. ~1 1 the nole3 : ~tersecllny the pro jt.=t1on lc" el are drawn X136 z-o Y9B2B -f-... ~... ~... ~_..... ~... -!X16 DDCDD:JDD uo SO S P 8 RB EX GS CS OUTOKUMPU OY Tleto:<ufTlpu Oy K1lvenjarv1 C-malm1 Y9Bc8 r ~ l----~ z-o y=9827.!:: N 98275

72 "' "... X-136 ~ Y 984 P ~ ~ ~ z--2 ). ri X16 y z.,..-2 CORE HO' ES: U t:. iat~ons, m : ength s t ~r t enu ~om ~ kn n -5 1i8. 8u +:; rom~knn-i ').,.e;. CC' r (':n~ '< nn '). C 'r' ~ '.'.... o.nll<nr '5. 'l. OO romlknn O. O:J o. oc romlknn !';. ). ro:"11kr n-6 ~ l62.4 c.oo. r ;--,.,.. _r..:nn :'. co. r omlkr n -_;, _ 16. l('.. ' ' ' ' ' ' L-! PARAMETERS:.tn a! yst.s: c...u ' %) Oar scale: 1. ~~ 1."'ctfl Con t ent c.....:. a~3~s (cu~: bt.. : c w 2. '.> a.c:coo.oo o... oooo - a.oooo e.oooo -so.oooo 1. or over ~rejection distance: ~ra n t. ~ 5.~ ba :~. m 5. Pro... t~....~.e v e!: l~ r e ct ~ or O.:lO s ~ op<;.., Jegre t QO. P. J ~ ect.:o 'l; d~r e.-:: t : ') n, g r 1. :1.:d ope, Ct:. Qree:: o. ::> "'ll the h. es. te."' s e c t "1 9 l ht pr~ ; ccl l o n : eve~ ~~ e 1rawn llu3j~fl.=jd SG 5 t' 8 RB EX BS CS OUT OKUMPU OY Tietoo<.umpu Oy X136 X16 Y984 ~ ~ ~ ~ Y -9 8~ ~ ~----~ z-o z-o, = 984 K1lvenja ~ v1 N 984 c-malml 2!5. ~.~987 1: loco

73 ~ 6 ~., X v-98ss X 13 r ~ ~ ~x~ ~r t Z-2 X1~ 4 ';9865 z--2oo CORE HOLES: rom"~nn-s... o t'!". knn- '3.1 r-' '1~ ~~ nn-6 4 roml,;nn-6!: Jev 1 o~...jno,!ll t..ngth St '1'"'.. end l/8.<! :" :>. o....:".t')o 16. '>.. GR+KGN /VPYR GR+KGN ' ' ' ' ' ' ' ' ' Z-1 GR+KGN PM lamc.teas: -"""'cll'..t sea: dar sco: -"1:.u!") 4. ~. 1.'c., Contcn' ~ l osses (cu): b e~o w ~.... ooo - 4.illl so.oooo or over to.oooo or o;ec t ~on d~3":.a.,.:~: ront -r.jo ba :~. ~ 5. Pro, or; t:.j~ leve l: 1! "..-t.on. gr. s l o!'e..,,;,ree 9. C'C Pr o ~ ec!.. J~: ::. r eel.j.1, gr 1. s l o p, Je:. g ree. Al he, "l!l~ ~n ~er 3 e c t:.n g ~he p c o 1 e t' '>~, ~ e ~ ~ re 1:-- clwn OUTO,<UMPU OY 1: 1 T :i eto,,umpu o ; 2!: X1 3 ~ L ~ ~ ~ ~ 9865 ~ =~865 z - o y ~a 86 ~ )(15 4 ~ f l-----h N 9865

74 X136 v ~9B aoo.,... ' >:.. Vl X X 16 YCJ8S3 Z-2 CORE HQ.ES: "'O'n,... n n 127 r..jn : l:nn r o,,tknn-125 rem knn-.i 2 6 Je v1a ': ion!l. : ength S'drl and 122. ('..:1 co.oo.. ') 9 6. "5..:1 17. c.oo?. : ' ' '-, KERROS/NTR. ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' <.--1 GR+KGN ' '... ' PARAMET<:RS:.o.no l va e s: dc.r ~c ~, le : 4. ~ - >. oo Lm O:ont - ~J~ s c s (c uj: b -. Jo -. ;::.oooo.l! oooo - e.oooo e.oooo -so.oooo 1. or ov.,. o r oject.. on :1is";anc e:,,..o,ll,!r' 5.~ ba=k. ~ 5., r o) e c t.:>n l evel: J l~ e.:>n, ar..3lop t.!... ee SO.OO r-lr'l ~ cc.:.tn:.~.r.. on, gr 1... o r- lop ~. ~.wr-e. e o. co A l ~ the h o l ~s : nlers c c t ' nj th~ pr oj e c t ~ on. eve1 a r e drawn 1JCJDDDDDD :J() SO 5 P Ou RB E >. GS CS OUTOKJMPU OY 1 i eto k ;'llpl.; Oy X136 X16 Y ~ ~ Y ~ ~~ L----~ Z O <. y = N i78l3; 1: OC JOOO, '), ~

75 ~ X13 ::! i?, Z-2 ~ Y 9d9 r ~ ~:~: ~~~ ~ '<1<;4 Y9B.'.l z-~ ~ c '"' COnE HOLES: ler gt n t.leviat 1o.'~. m L,. d r end ~om : knn do +5. ~. ":. r o.~ l"'nr <;.').? :"'OJ!fl ~ '<n;' ".??.? rorn : l.!:nn ').?. rom ~ knn-? ~.?. () GR~KGN ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' Z loo GR~KGN r'aaaheter!:. ~na 1 'i e el!~ : L :1:) Bar scale. 4. ~ - 1. oo em C~ r~cn~ (.lajscs (cu:: below 2. ".. llo 4. - e.oooo e.oooo -so.oooo 1. or over ~oje ~ t io n dl s~ dnce : r~nt. ~ 5. back, m 5. ~ i r..lje = t ~(; n 1 "'e l : l!irect.lcn. gr. P l o pe, d Lgr~e 9.~ Pr... : L.C t len: u ~s.:: ~ ~~ n. 3r loo.oo ll th ~ nc e ~ sl~pe, degre~ ~. '"' -.. ~ i nt ersec t ~... ~ he ;:>r c :eel' -:.1 lev e::.. are Jr aw~ 989 -i... jl jl ~~ ZO X1<;4 OUTOKUMPU Q'( T ;.eto.<umpu Oy :t.,,,o : 1 Y9H9 r l j 2. y=9a9o N 989

76 x- s o.:~ov ~ o X V-99U3 r ~--"----~ L ~g------~ 2- "?oo x ~ X154 V99) ';ORE HOL"S: romlr:nr, ~.n:'<nn-1s J " omlknn 162 _enjt ' s7e.aj i ~..3C 76. oj eviat.. on~.ar t +!::...) coo 5.? J. ) b JO G?+KGN GRKGN ' ' ' ' ', ', KERROS/NTR. ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' 2-1? AAA, oeters. 4n&l"> ses: 9a""..:~-... _e; Content c las.ses. u i" 4 oo :; 1. oo ~m ~ul: bcl~ w ~ 4, o;lct!on ~! stbn ce: 1. or o ver front, ~ 5 _ Proje c t. ~ ~n level ba.:;c, m 5. d.! r-e..:t ~o n. or. slo"'t. e :,;r-ce 9. Pro,.,ction: r.jire::. ion, ] r 1Vt:'. ='C ~ 3 =>P 1:.. lejlree Al. the holes :. n ~ers... ting he u pro,ect.ion level are j: d to~ n _, X-1~.:1 V993===== z-o j ~ j X1 'l54 V9)3 2-o ~QDD~DDDDD S P OB RB EJ( GS CS OUTOKUMPU OY Ti etokump:j Oy y=::j92.~ N 992.5

77 X13') V..-991!: Z-2 " ~ c '' l~[_ J!~~~~~~~~~~~~~ " X X1!l4 ' Y9.;:Jl~ Z.!OO C::JA': HO' f""i: length 54. do ~.lev iat ions..n starj;. end. ') (.o GR+KGN ' ' ' ' ' ' '? ' '? ' ' ' ' ' ' ' ' ' Z-1 ARAM E."!'~RS: Ana1 yses. Bti. qca l -.: ::>:"~": ~ r~ t <.: l asses V (l!}. t'u!'; ~..?O"cm (cu}: b e low 2. JJOO a.oooo - 4. ogol) so. oooci. - o}~c~- ~~ ~ ~ 3 tance :, : o. ~ooo or o ver?n.. m 5. p,..q...:t.on :c-el: tl!recl1on. b&.:!.., "' t,r -~:oo s lept., Jegree 9.') Pr oj Lt.:.. len: d. rec-t ~en. Jr 1 ~. '). Jl:l Pte thjlee: l 1 s~;pe, degr ee ~r~jccti,? ersect!ng the o.. leve. a :-t. drawn ><3 V9Sl15 z-o : Tielo... umpu Oy l<-1 ~ 4r---:K~1~l~~c,:~la~r~ ~.~c~-~m~a~l~m~1~--~~~~~--==j ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~= _j-- 1 OUTOKUMPu OY V-991~ ZO N 9915

78 D Cl Y 9~b r ~ ~ ~~ ~ Y9BOO X-~ 3 85 ;o.: u 1Q:iBS :!. '- Z -~ z- -~ r. "le HOL::.S:... f"''.knn - ~S ~.,. lk l"n ~ rr.li-..n. t- 1 1 'T'Jkrn-:.; ~ C rr.. k.r "'-7!3,..or.k.nl"' 1'2 rllft'... nn -::o l e n_;tt- 7cJ. 13 ::J~_ c /.'lo JC ~ n tje.,iati onc:..,:; t. "'t en*"' ~:.<' -5. '...:. -~ o +:;. o?. r 5. ') -s. r S. ") romlknn-1 9 rumlkr 12' GR-~oKGN z---sov ' > -s- "-' ~om : l(n n -27 roml kr..- 3i.. P AnAME TEAS: 4na1).;e.J: Bar s ale: ':or.tert.::il'l"'"....u }<l 4, X,. 1. :' ""Lfl' c u): ~. c ~ 1.: U b.oooo or over,...ojectj.on dl.it""n-c: 'ront., m 5. ') r ~k. n ~. a~ P"'"C" 1 ;ct..i.o. evel: d.rec t or J,.. 1. CC "':c- ~. f1 8 C'"'e: :.r.. nrc ~ ~ion. iir ~ r:tirr., g ~,1('.c p~. J P ~"' ee ~11 t r c h.t.e. _nterse t. in... tt'c.',..r... ' C! ' tior.&evel ":...,. H" wr ~X, -: i r -lx -, -, { l r - -- L_.i' ~-- L ll:_ r:l. SJ S 9 =l. c.. v C S CS OU TQr"Ui"iPLJ tjy - le t o~ t.;mpu Oy X1 385 Y356C J~ J ~ Jl ~~ l385 z-o v~saoo ~ ~----~ z-o fvf 1385

79 -"'---"~'~-- ---, ~ ~ ~-- - ~ ~--.~.J. f- ~ =c ~ ~ ~ ( ~ coae HOLES: t.- ' r l. u i:.., -128 r r rn lk.rr-h ~~:E~~=~~~ rom l~ nn - 13 roml l<nn-58 roml knn-7 4 romll<nn-128 rom".knn-3 romll<nn-129 devial!ons. m length sturt end ~ "i.oo GR+KGN GR+KGN sc r C' rr1kr..- 1 ~ PARAMETERS: Analyses: Bar scale: Conten ~ c l asses 4. " (c ;): cu (%) ro 1. OO"cm below e.oooo e.oooo - so.oooo 1. or ovr?roiection distance: "ronl. :n 5. back. m 5. Proicct~on level: ~! rec~ion. gr 1. s lope. degree 9. oo Proj e ction : drect! an. gr 2. slope. degree. All the holes i ntersec~~ng the projcct : on l evel are drawn f~. _j _ J..J [XJ_j..JJ_].1r.,., ~ r P. e... _,~.:-:>,- 1 ~ 1 1 (.. v-~~5, i ~ ~ Y ~ l C <. '<... 1, ,.. 1r u ' Y Ti"'1... ur ~1lvenjarv1 D-malm / - 1, : 1( ,_. --~ ~- M 141

80 CORE HOl.ES: r 'Jmlknn-2., romlk:>n-16 ro1n : knn-15 rornlknn-3 ro,.lknn-1:::9,-om:knn-45 :ength 13!!:. 1Cff.~ ! b 1 ~3.d Jev iat :.ons, ~ stdrt t..no +5.oo -5.v ~ +~. +' '5. -3 GR+KGN MPYR/ T/ GR+KGN romlkn -129 Z -1 rom!kn -45 P AAAMET.;AS: -. nd~yses : dar scale: Content c, JSSes -U (ll) 4. " 1.":m (cu) : bel<'w 2. a. O>Oi - t"~~~ 4. - e.oooo e.oooo -so.oooo 1. or over oroject :on tjlstdnce: 'rant. "' 5. back. m 5. Projec~ion ltt"e:: cl!re::t:on. gr 1. ulope. degree 9. Projec~. o r.: cl1rect>on. ~; r 2. slcpe. tj~gree o.oo All t ile he::.~.: : nteraect:.ng t.. e proje~t. on level are d~awn ~ X Y956 ~ ~ ~ ~ Y- 98 z - o z- o DDDfXl.=JDDD.=J ud SO S P 8 AB EX GS CS OUTOKU:--1PU OY Tietokumpu Oy K1lvenjarv1 D-malm1 r r Y. = M

81 w ~ ~ m X1~3 :5 ~ ;!. Y 956 r ~ ~ ~~ z--2 X 1435 Y'l8 Z-2 CORE HOLES: U e" iat~ons.!n length stdrl a nd ro :nl ~ nn !5. -5.'),-.omlknn-' b5..,-.omlknn : ,-.o.nl knn ') roml l(nn ').,-.o:nlknn "1..,-.omlknn co +5. -!5. r:j m: "'nn ! GR+KGN z--1 GR+KGN romlk - 45 PARAMETERS: ~nalyses : ~u (l!) dar s~ ale : 4. ~ ~ 1.Acm Conten t ~ la ss es (cu) : bllow 2. l:!.oo o -. ~ ovo 4. - e.oooo -1o.oooo 1. or over oro ) e c t lon distance: "r:>nt, -n 5. bac k. :n 5. Pro j oc t,on level: <lirect:~n. gr 1.? slope. <egree 9. Projoc t on: di,-.ecuon. g,- 2. slope. degree. All the holes i n t erse c t~ng t he pro )oc t ~o n level are drawn SO S P OB RB EX GS CS OUTOKUMPU ov fleto k um p ~ Oy 2~. ~o.. sun 1: 1 x~j 435 x-1435 Y ~ ~~~ ~V-98 r r ~----~ z-o z-o X"'1435 /v1 1435

82 u ~ m m X1447 ~,:_ X1447 Y956 ~ ~ ~ r YQBOO Z-2 Z-2 CORE HOLES: rom!1.nn-17 r'jmll:nn-18,.,om'!~ "ln-1 29 rom ~,~n n-45 tleviaton s... length slart end B3.bC &v +5.oo -5.oo GR+KGN GR+KG MPr'R Tf Z-1 romlk -45?. i'aa~heters: Analyses: LU (XJ Bar sca!e: 4. S 1.Acm Content classe-s Ccu): below ~. " : e.oooo - so.oooo 1. or over Pro)ect~on distance'... ~.1t, :n!5, back, :n 5.~ Projection l evel: direction, gr 1. slope, degree 9. Pro)ectlon: direction, gr 2. slope, degree, All ~he holes intlrsecting th~ pro,ectior leve! are d1 awn X1448 X1 447 ~ ~ 5 p ~ ~ ~ ~ OUTOKUMPU OY Tiet.okumpu Oy Kilvenjarvi o-~almi Y956 ~ ~ ~--._--... ~... ~... ~ 96 ~ ; ~----, z-o z o x= ~-so. 987 M 14475