PENIKOIDEN MALMIENNUSTETUTKIMUS

Transkriptio

1

2 Esa Sandberq/EAS PENKODEN MALMENNUSTETUTKMUS Johdanto Penikoiden kerrosintruusio sijoittuu Kemin ja Rovaniemen valille arkeidten gneissien ja granitoidien seka Perapohjan liuskevyohykkeen kontaktisaumaan. Sen pituus on 23 km ja leveys km. Kerrosintruusiota on tutkittu eri vaiheissa, ensin sulfidien ja kromin loytamiseksi, mutta 1980-luvulla PG-,metallien takia. Kerrosintruusiosta on keraantynyt runsaasti kairaus- ja paljastuma-aineistoa. Platinoidien esiintyminen on hajanaista ja pitoisuusvaihtelut ovat suuret, vaikka esiintymahorisontit ovat selvat ja hyvin rajattavissa. Jonkinlaisten saantojen ja lainalaisuuksien loytamiseksi paadyttiin Lapin Malmissa erillisen osaprojektiluonteisen selvityksen tekemiseen. Tahan tyohon maarattiin kirjoittaja paatoimisesti vuodeksi Tehdyt tutkimukset Suoritetut tyot on raportoitu viitena osaraporttina. Tutkimussuunnitelma seka osaraportit ovat liitteina 1-6: Liite 1. Penikoiden malmiennustetutkimus , Tutkimusohjelma 2. Osaraportti 1, Ala-Penikan lohkon Paasivaaran PV-mineralisaation paljastuma- ja kairauslavistysten tulosten kasittely. 3. Osaraportti 2, Ala-Penikan lohkon PV- ja AP pot hole-mineralisaatioiden geostatistinen kasittely. 4. Osaraportti 3, SJ-horisontin kairaustulosten kasittely. 5. Osaraportti 4, SJ-horisontin kairauslavistysten laadun riippuvuus UM 1V:n alakontaktin mutkittelusta. 6. Osaraportti 5, Kirakkajuppuran (N) esiintyman geostatistinen kasittely. Laajin ja tyolain on osaraportti 3, johon osaraportti 4 kuuluisi osana. Jalkimmainen tehtiin erillisena myohemrni n.

3 Esa Sandberg/EAS Osaraportit ovat tyyliltaan suoraan asiaan menevia. Niita on tarkoitettu kaytettavaksi osana muuta aineistoa ja taman takia geologiset taustatiedot ym. on jatetty vahemmalle. Keskeneraisena osatyona on GTK:n (M Lehtonen) tekema magneettisen aineiston samankaltaisuusanalyysi. Se valmistunee vuoden 1988 tammikuussa. Syyna viivastymiseen on harmaasavykuvan viivastyminen melkein puoli vuotta suunnitellusta. Budjettiteknisesti olen projektissa Sen 11 kuukautta on ajankayton kannalta jakautunut seuraavasti: - varsinaiset PGM-tutkimukset 7 kk - loma 1 kk - muuta 3 kk Muut tyot ovat olleet alussa Lansi-Suomen entisten toiden raportointia ja lop~uosalla odotustoina geokemian toiden ohjailua ja suunnittelua seka eri vaiheissa vieraita, koulutusta, ym. Loppupaatelmat :.,d, Alusta alkaen oli nakyvissa tyon toivottomuus "oiko- - 6" ;. ; r, tie onneent8-tuloksen saamiseksi. Tehdyissa aineiston e,lli- :- $*' kasittelyissa ei loydetty mitaan uutta, yksiselit- Ti'!., /' iij >, / teisen selvaa kriteeria paikantaa Penikoiden minerap/l,,,:::!l lisoitumishorisonttien parhaita os.ia. Voi tietenkin {,'ti.:',..:",,. ajatella, ettei tulokseen paasekaan, jos tyon tuntee,, *! a toivottoman turhauttavaksi. Tuskin kuitenkaan kirkasotsainen, pilvissa leijuva utopistikaan olisi paassyt kaytannon malminetsinnan kannalta olennaisesti parempaan lopputulokseen. Utopioiden sijaan tyossa kiinnitettiin paahuomio yksinkertaisten, kaytannon malminetsintaa toivottavasti edistavien asioiden selvittamiseen. Merkittava osa ajasta kului aineiston jarjestelyyn ja taydentaiseen. Toinen paatavoite oli selvittaa geostatistisesti lavistysten vaikutusmatkoja optimaalisen kairaustiheyden selvitt2hiseksi. Vaikutusmatkat tutkituissa mineralisaatioissa ovat olleet alle 19 m, ja 10 m kairausverkkoa voi tilastollisesti pitaa harvim~ana mahdollisena. Nain tihea kairaus taas ei koko horisontille ole taloudellisesti mahdollista. Kovin mutkikkaan geostatistiikan kaytto ei kustannus/hyotysuhteessa nayta kannattavalta.

4 Esa Sandberg/EAS Tutkimus jai suppeamrnaksi kuin tutkimussuunnitelmassa on esitetty. Tahan vaikutti ATK-kasittelyn ja siirtojen hitaus ja tyolays (=kalleus) T1KU:ssa ja se, etta taysin toivottoman tekemista gyrittiin valttaaan. Aikataulu venyi suunnitellusta. Tama johtui ulkopuolisista viivastymisista seka siita, etta kesan 1987 tulokset haluttiin mukaan (Kirakkajuppura). Tulosten sitominen muihin Penikoiden tuloksiin jaa kerrosintruusio~rojektille, koska sen tekeminen ilman vankaa kenttatuntumaa ei onnistu. Kiitan Lapin Malmin henkilokuntaa ainaisesta avuliasuudesta ja etenkin Jarmoa miellyttavasta kanssakaymisesta.

5 PEN1 KOilEN MALF ENNUSTE- TUTK MUS L TTEET OSARAPORTT 1, ALA-PEN KAN LOHKON PAASVAARAW PV-M NERAL SAATON PAL- JASTUMA- JA KA RAUSNAYTTEDEN KAST- T E LY OSARAPORTT 2, ALA-PEN KAN LOHKON PV- JA AP-POT HOLE-M NERAL SAATODEN GEOSTATSTNEN KASTTELY OSARAPORTT RAUSTULOSTEN KAS TTELY 3, SJ-HORSONT N KA- OSARAPORTT 4, SJ-HORSONTN KA- RAUSLAVSTYSTEN LAADUN RPPUVUUS U!q V: N ALAKONTAKT N MUTKTTELUSTA OSARAPORTT 5, KRAKKAJUPPURAN (N) ES 11 NTYMAN GEOSTAT ST NEN KAS TTELY

6 Esa Sandberg/PHM PENKODEN MALMENNUSTETUTKMUS TUTKMUSOHJELMA 1. Johdanto Kemin ja Rovaniemen valilla sijoittuvalta Penikoiden kerrosintruusiolta on paikannettu useita jatkuvia, ohuita platinoidipitoisia kerroksia. Tarkein naista on ns. Sompujarvi (SJ). 2. LShtokohdat ja tavoitteet Mineralisaatiovyohykkeet ovat jatkuvia, mutta paksuudeltaan ja platinoidipitoisuuksiltaan paljonkin vaihtelevia. Parhaimpien osien paikantamiseen ei ole loydetty yksiselitteista ja helppoa keinoa. Riittavh tihea kairaus kaikkialla vyohykkeilla on liian kallys toimenpide. Edella esitetyn asian tutkiminen on ollut esilla Lapin Malmin platinatutkimuksissa jo pari vuotta. Viimeisin esitys llsj-pv-prognoosiksil' tehtiin joulukuussa 86 ja tyon aloittamisesta paatettiin Tyo tapahtuu Lapin Malmin alaisuudessa kerrosintruusioprojektiin kuuluvana osatutkimuksena. Penikoiden 23 km pitkassa ja 1,5-4.km leveassa SSW-NNE -suuntaisessa kerrosintruusiossa on loydetty merkittavimpia platinoidipitoisuuksia kolmessa eri horisontissa, jotka kaikki sijoittuvat kerrosintruusion neljwteen megasykliin. Horisontit ovat ylhaalta alaspain: Paasivaara (PV) Ala-Penikat (AP ) Sompu j arvi (S J ) Naista tarkein on koko intruusion osalla paikannettu SJ-mineralisaatio. Sen keskipaksuus on kertaluokkaa 1 m ja keskipitoisuudet noin 5 ppm Pd, 2,8 ppm Pt, 0,3 ppm Rh ja 0,l ppm Au. TSma keskiarvomalmi ei ole talla hetkella taloudellinen. Penikoiden kerrosintruusion platinapitoisiin horisontteihin on talla hetkella kairattu noin 260 reikaa seka otettu useita satoja pala- ja geologikairanaytteita. Alueen kattaa magnee ttinen maanpintamittaus. Taryporanaytteita on noin kpl. Tutkimusaineisto on siten laaja, mutta lyhyehkosta tutkimusajasta ja tutkijoista johtuen yhtenaisesti ja hyvin kasitelty. Tamahetkisten tutkimustulosten perusteella nayttaa epatodennakoiselta, etta kerrosintruusiosta olisi loydettavissa yksi yhtenainen oman kaivoksen mahdollistava esiintyma. Sen sijaan lienee mahdollis-

7 Esa Sandberg/PHM ta paikantaa useita kooltaan n x t - n x t olevia erillisia vyohykkeiden osia, jotka suurista yksikkokustannuksista huolimatta kannattaisi kul jettaa riittavm l3hella si jaitsevaan rikastamoon. Penikoita ja kerrosintruusioproblematiikkaa yleisesti platinoidien kannalta on tutkimusaiheen nuoruudesta huolimatta tutkittu yhteensa jo useita kymmenia akateemisia miestyovuosia. Nain yksiselitteiset ja yksinkertaiset indikaatiot parhaimpien mineralisatiovyohykkeen osien paikallistamiseksi olisi jo havaittu. Maailmalla t&ns paikantaminen nayttaa tapahtuvan kairaus-soijaporaus-koelouhinta-linjalla muodostumien suuren sisaisen heterogeenisuuden takia. Edella esitetyn perusteella on utopiaa ajatella,. etta problematiikkaan perehtymaton seka koulutuksen ja kokemuksen perusteella siihen huonosti sopiva tutkija (kirjoittaja) voisi vajaassa vuodessa keksia "oikotien onneen". Positiivisessa tapauksessa tutkimus tuo esiin optimaalisia tutkimusmenetelmia seka viitteita potentiaalisirnrnista vyohykkeiden osista. Osittain tutkimus on alibin hankkimista toimenpiteille, jotka kuitenkin on tehtsva. Parhaat osat on joka tapauksessa etsittava ja tutkittava nykytiedoista l3htien laadukkaalla, kvantitatiivista tietoa antavalla geokemialla, paikallisesti geofysiikalla, tiheydeltaan optimoidulla kairauksella seka naytteenotolla (bulk sampling). Tutkimuksen tavoitteet ovat: A. Penikoiden kerrosintruusioiden SJ- ja 'PV-horisont tien malmipotentiaalisimpien osien viitteellinen paikantaminen nykyisten tietojen perusteella. B. Kustannuksiltaan ja teholtaan optimoitujen tutkimusmenetelmien ja kairaustiheyden selvitthinen 3.1. Magneettinen maastomittausaineisto Harmaasavykuva Penikoiden kerrosintruusion magneettinen mittausaineisto tyostetaa Outokummussa (J Aarnisalo - TKU) harmaasavykartaksi. Samalla aineisto valmistetaan GTK:lle sopivaan muotoon. Geologian tutkimuskeskus (M Tontti, M Lehtonen, E ~oistinen) tekee magneettisesta aineistosta Simana analyysin. Totaali-intensiteettiarvosta lasketaan 7 eri muuttujaa. Malliruuduiksi valitaan tunnettuja

8 Esa Sandberg/PHM kohteita SJ-, PV- ja AP-vyahykkeista (esim. Sompujarvi SW ja Kirakkajuppura). Naiden mukaan erilaisilla variaatioilla tulostetaan koko kerrosintruusion alue Kairausaineisto Monimuuttuja-analyysi on suunniteltu tehtsv3ksi Tietokumpu 0y:ssa (H ~utio). Kairaus- ja paljastumanaytteiden analyysituloksista etsitaan parhaita lavistyksia kuvaavat muuttu jat, aineisto luokitellaan, etsitah malmipotentiaaliset luokat. Tulokset tulostetaan varipiirturilla. Monimuuttujaanalyysi2 on mahdollista tehda myas GTK:ssa. L2ihtotiedot huomioiden on todennakaista, etta analyysilla ei saada tutkimuksen tavoitetta edistavaa uutta tulosta Geostatistiset malmiarviot Sompujarven, Kirakkajuppuran ja Kirakkajuppuran S:n esiintymista tehdaa T1KU:ssa (J Brusila) geostatistiset malmiarviot. Malmiarvioiden ohella saadaan kairauksen optimoinnille olennaiset variogrammit seka tutkitaan korkeiden pitoisuuksi'en leikkaamisen oikeutusta. MeneillaSn olevat Kirakkajuppura S:n ja Sompujgrvi SW:n tihennyskairaukset otetaan mukaan kasittelyyn. Asiantuntijana kiiyteta3.n lisaksi M Mitjosta (ATK-0s.) Aineiston HP-kasittely Kairaus- ja paljastuma-aineistosta tehdaa yhdistetty ja yksinkertaistettu tiedosto, jossa kasitellaa lohko jen valisia ero ja seka rakenteellisia ym. seikkoja, joita monimuuttuja-analyysissa on vaikea tai mahdoton tutkia. Kasittelylle on vaikea loytxa kantavaa ja tulosta tuottavaa uutta ideapohjaa Tulosten yhteistulkinta Lopuksi suoritetaan paaosin manuaalisesti tyiin tarkein vaihe: tulosten yhdisthinen. Edella mainitut osakasittelyjen tuloksia tulkitaan yhdessa yhdistaen tm3n myos geokemiallinen aineisto, muut tiedot seka kerrosintruusioprojektin viisaus. Tyiissa kaydam lapi platinoidihorisontit paasta paaha ja yritetaa talliiin toteuttaa tavoite A. Tavoite B toteutunee matkan varrella.

9 4. Raportointi Tyon edistyminen raportoidaan kuukausi- ja kolmannesvuosiraporteissa. Tutkimuksesta tehdaan perusteellinen loppuraportti, johon sisaltyvat kaikki osatutkirnukset. 5. Aikataulu Eri vaiheiden suunniteltu aikataulu on esitetty alla. Tyon lopetuspaivaksi on kaikkialla oletettu Kuukausi Suunnittelu, valmistelu, ym. Maastoperehtymista Harmaasavykuva Simana-analyysi Monimuuttujaanalyy si Geost. malmiarvo t Aineiston HPkasittely 3.3. Tulosten yhteistulkinta 4. Raportointi

10 Esa Sandberg/PHM Talousarvio (kust.p ) Sisaiset kustannukset tmk Tutki jan palkka, matka- ym. kustamukset, 11 kk 200 Tuloskasittely-kartanpiirustus, Lapin Malmi, 2 kk 18 Muut sis. kustannukset Puolisisa.iset (TKU) kustannukset Magneettisen aineiston kasittely, harmaas avykuvat 25 Kairausmateriaalin monimuuttujaanalyysi 50 Sompu jarven ja Kirakkajuppuran geost-. malmiarviot 35 Varaus lis3kasittelylle ja -kustannuksille Ulkoiset (GTK) kustannukset Magneettisen aineiston simanaanalyysi 20 Yhteensa Jakelu: JN, JJL, EAS Tiedoksi: MM

11 0 OMALMNETSNTA U~O~U~PU OSARAPORTT 1 PENKODEN MALMENNUSTETUTKMUS - OSARAPORTT 1 ALA-PENKAN LOHKON PAASVAARAN PV-MNERALSAATON PALJASTUMA- JA KARAUSLAVSTYSTEN TULOSTEN KASTTELY 1. Johdanto Tyon tarkoituksena on selvittaa leikkauksi ttain Paasivaaran PV-mineralisaation perusstatistiikkaa, vaihteluja ja trende ja tarkernrnin tutkitulla vajaan kahden kilometrin osuudella. Selvittely on tarpeellinen itsessaan seka tulkintapohjaksi tuleville geostatistisille ja magneettisen datan kasittelyille. Aikaisemmat tutkimukset vuosina on esitetty Kerrosintruusioprojektin raporteissa 020/ / ~~L/83/11 seka 030/ /JJL/84/ LShtotiedot Edeltavissa raporteissa on selvitelty reikien suuntaisia alkuaineiden muutoksia, alkuaineiden keskinaisia korrelaatioita seka malmimahdollisuuksia. Naita tuloksia ei tassa kasitella. Malmiarvioraportin (JJL/84) on malmirnahdollisuuksien laskemiseksi geologikairanaytteenoton pisteita yhdistelty profiileiksi profiilinomaisen, valikoimattoman naytteenoton perusteella. Yhdistettyja geologikairausprofiile ja on yhteensa 33,60 m ja naiden pituudella painotettu PGE (Pt + Pd + Rh) + Au on 7,14 ppm. Vastaavat lukernat kairausprof iileissa ovat 36,02 m ja 4,03 ppm. Pitoisuuksien suhde on 1 : Vertailuna laskettiin Ala-Penikan AP-mineralisaatiosta vastaavat luvut: Geologikairaus: 34,80,m/11,09 p p PGE + Au. Syvakairaus: 56,51 rn/6,65 ppm PGE + Au Suhde on 1 : 0.60 eli lacs sama kuin PV-mineralisaatiossa. Nain geologikairaprofiilien pitoisuustaso on selvasti korkeampi kuin kairattu jen leikkausten. Tam* yksi syy ainakin PV-mineralisaatiolla on geologikairanaytepisteiden ja -prof iilien -se lva valikoituminen rnineralisaatiopaljastumien ruosteisimpiin (= sulfidirikkairnpiin) osiin. Osittain syy voi olla rnyos paljastuneitten alueitten parernpi pitoisuustaso pal j astumattomiin verrattuna. Edella esitetyn eroavaisuuden ja paremman edustavuuden saamiseksi kasittelyyn otettiin koko pintanaytteenoton aineisto.

12 OSARAPORTT 1 Esa Sandberg/~HM Aineiston kasittely 3.1. Kairausaineisto Kasittelyssa ovat mukana PV-mineralisaation reiat S/Kl ja Kairauslavistyksia mineralisaation pinnasta on nain 27 kpl, valilla K eli 2 km matkalla. Mineralisaatio rajattiin ja siita erotettiin kaksi osaa: huntu ja malmi. Rajaamista ja jatkokasittelya varten laskettiin PT-ekvivalentti PTS-hintojen perusteella kaavalla: 3.2. Pal jastumanayteaineisto Rhodium on aineistossa analysoitu vain osittain ja se on poissa kasittelysta. Rajat (cut off) hunnulle ja malmille ovat: Huntu: :tekv g/t Malmi : Jokaisesta profiilista on otettu mukaan vain paamineralisaatiolavistys, joka sijoittuu nelj&nnen megasyklin gabron ja viidennen syklin pyrokseniitin kontaktivyohykkeelle. Erilliset muut lavistykset on yhdistetty paalavistykseen, mikali lisays valiraakkuineen on ylittayt cut off-arvon. Hunnusta (joka voi olla malmiosan molernrnilla puolilla), malrnista ja niista yhdessa laskettiin pituudella painotetut pitoisuuskeskiarvot. N3ma lavistysten mineralisoituman keskipitoisuudet ovat lmtoaineisto keskiarvojen, riippuvuuksien ja pitkittaissuuntaisen vaihtelun tutkimiseksi. Paljastumista on otettu geologikairalla pintanaytteita osittain hajapisteina ja osin prof iilinomaisesti. Kalliopinnan epatasaisuuden ja paikottaisen esiintymisen takia pisteverkko on hajanainen. Geologikairanaytteita on seuraavasti ( analyysinumerot ) : ; = ; = kpl Geologikairapisteista tehtiin profiileja tiheimmillaan viiden metrin profiilivalein. Profiiliin otettiin mukaan kaikki viiden metrin kaistaan puoliksi profiilin kummallekin puolelle sattuvat naytepisteet.

13 0 OMALMNETSNTA U~O~U~PU OSARAPORTT 1 4. Tutkimustulokset 4.1. Keskiarvot Prof iilien rakentelussa kaytettiin hyvaksi entisia profiileja. Naytteista laskettiin aritmeettiset keskiarvot. Mikali naytepisteet ovat huomattavan keskittyneet kaytettiin laskuissa painotusta tasapainoisen profiilin saamiseksi. Mineralisaatiosta rajattiin kairausta vastaavasti huntu ja malmi. Geologikairaprofiilit ovat malmiarviomielessa puutteellisia epajatkuvuuden takia, vaikka edustavuus usein runsaan naytemaara takia voi olla parempikin. Paljastumaprofiilien (yhteensa 43 kpl) keskiarvoja kaytettiin kairausprof iile ja vastaavasti jatkoselvitysten lrntomateriaalina. Kairaus- ja pal jastumaleikkausten mineral isaation aritmeettiset ja geometriset keskiarvot on laskettuna taulukossa 1. Kairausleikkauksissa ei ole mukana mineralisaatiovyohykkeen lavistheita tyh jis reikia (6 kpl) eika kahta muuten puutteellista reia. Tulokset ovat nain malmiarviomielessa todellisuutta parempia. Nollatulokset on jatetty pois geometristen keskiarvojen laskemiseksi. Mineralisaation keskipaksuus on noin kaksi metria. Kairausleikkauksissa se on paksumpi, koska geologikairanaytteenotossa jaa reunoilla usein pisteita ottamatta. Vastaavasti PGE-pitoisuudet ovat keskimaarin pal jastumanaytteissa suuremrnat. Malmimaaraa kuvaava pi toisuus x paksuus on tallaiseen tapaukseen ehka paremmin soveltuvana geometrisena keskiarvona molemmissa profiilityypeissa lmes sama. Kupari- ja rikkipitoisuus (kuvaa kuparikiisun maaraa) on pal jastumanaytteissa selvasti suurempi. Tama kuvaa myos pal jastumanaytteenoton keskittymista makroskooppisesti havaittaviin (ruosteisiin) osiin. Sen sijaan nikkelipitoisuus on pintanaytteissa pienempi. T%na johtunee pbaosin erilaisesta sulfidifaasin alueellisesta jakautumisesta, koska paljastumanaytteet ovat kairausnayttei ta suppearnrnalta alueelta. Tilannetta sotkee vie12 silikaattinen nikkeli (XRF-maaritys). Suhteet PT/PD ja PT/AU ovat kairausleikkauksissa suuremmat kuin pal jastumanaytteissa. T%na johtuu suhteiden kasvamisesta tutkittavan PV-horisontin osan NE-suuntaan ja pal jastumanaytteiden puuttumisesta NE-paasta. Sulfidifaasin PTekv on kairauslavistyksissa hiukan suurempi.

14 OSARAPORTT Jakaumat Platinametallisisalto jakautuu kairausleikkauksissa keskimaarin melkein tasan malmin (46,9 %) ja hunnun (53,l %) kesken. Vastaavat luvut paljastumaprofiileissa ovat 36,4 ja 63,6 %. Jalkirnrnaiset lukemat eivat ole kovin luotettavia paljastumaprofiilien hankalan malmi/huhtu-jakamisen takia. Yleistyksena PGE-sisallosta puolet on osissa, joissa PT on vahintain 5 g/t. ekv Korrelaatiotarkastelu Alkuainekohtaisia jakaumia ei ole tassa tulostettu, vaan ainoastaan PT-ekvivalentin ja PGE-suhteiden jakaumia. N&a ovat perustana myohemrnille tarkasteluille. Naytteiden lukumaara on tilastolliseen tarkasteluun pieni, mutta kukin nayte on jo keskiarvo (1 - noin 25 naytetta), joten kokonaisuutena jakaumiin voi varovasti luottaa. Jakaumat on esitetty liitteessa 1. Sulf idifaasin PT-ekvivalentti on normaali jakautunut, mutta muodostuu kahdesta erillisesta populaatiosta. Toisen keskiarvo on noin 200 ppm ja toisen 750 ppm. Alueell isesti nain populaatiot menevat sekaisin (luku 4,4). Edellisen kaltainen kaksiosainen jakauma on PGEmaaraa kuvaavassa tulossa PTekv x m. Luku (esim. 2 m/5-6 ppm PTekV ) 'erottaa selvasti ttmalmilavistykset't mineralisoituneista lavistyksista. Valitettavasti tassakaan malmilavistykset eivat ole alueellisesti keskittyneet. Suhteissa PT/PD ja PT/AU on laaja hajonta ja hajanaiset merkit kahdesta populaatiosta. Edeltavissa Kerrosintruusioprojektin raporteissa on tarkasteltu alkuainekohtaisia riippuvuuksia. Tassa tutkitaan metallien ja suhteiden korrelaatiota mineralisaation pitoisuus x paksuus -tuloon (PTekV x m). Tulokset ovat kuvina liitteissa 2 ja 3. Sulfidien maaralla on Paasivaaran mineralisaatiossa selva positiivinen korrelaatio platinoiden maariin kanssa. TSma nakyy myos kuparin, nikkelin ja rikin maara suhteessa lavistykseen (pitoisuus x paksuus). Kromipitoisuudella, PT/PD-suhteella tai sulfidifaasin -pitoisuudella ei ole merkittavaa korrelaatiota PTekv lavlstyksen kanssa (liite 2). Myoskin PT/PD-suhteen ja sulfidifaasin PTekv : n valinen korrelaatio on olematon (liite 3).

15 OSARAPORTT Pi tkittaissuuntainen vaihtelu Liitteessa 3 on esitetty rnyos suhteiden PT/PD ja PT/AU suhde rnineralisaatiovyohykkeen pitkittaisprofiiliin (K-koordinaatti ). Korrelaatio on heikko, rnutta selva: PT-pitoisuus kasvaa PD:iin ja AU:an verrattuna NE-suuntaan eli kasvavaan K-koordinaattiin pain. Liitteessa 4 on esitetty rnineralisaatiovyohykkeen pitkittaisprofiili ja eri orninaisuuksien vaihtelu profiilissa. Ylirnrnassa kuvassa on kairauslavistysten perusteella piirretty rnineralisaatiovyohykkeen kulku kerroksellisuutta vastaan kohtisuoralla tasolla. Nolla-pinnaksi on otettu V rnegasyklin alirnrnan pyrokseniitin ylapinta. Pyrokseniitin alapinta on rnerkitty ehjalla viivalla ja pyrokseniitti on varitetty keltaiseksi. Pyrokseniitin alapuoliset gabroidiset kivet ovat valkoisia. Mineralisaatio on punainen ja rajat.tu katkoviivoilla. Malrniksi (? 5 g/t PT ) luokitellut osat rnineralisaatiosta ovat rnusti$kvfiylvaina ko. lei kkauksessa. Mineralisaatio on epasaannollisesti GB 1V:n ja PYR V:n rajavyohykkeessa paaosin gabron puolella, rnutta toisinaan jopa kokonaan pyrokseniitissa. Parhaat osat ovat aina gabron puolella, yleensa aivan kontaktin alapuolella. Toisessa ja kolrnannessa kuvassa ovat PT/PD-suhteen ja sulfidifaasin PT-ekvivalentin rnuutokset. Vaihteluissa, etenkin sulfidifaasissa, on havaittavissa aaltornaista vaihtelua, jonka aallonpituus. on rn. Mikali kysyrnyksessa ei ole pelkka satturna, voivat vaihtelut kuvastaa esirn. konvektiovirtausten liikkeita tai konvektiosailioiden kokoluokkaa. Valitettavasti vain vyohykkeen keskiosassa on riittava tihea nayteverkosto. Viirneisessa kuvassa on lavistyksen rnalrniasteen x (PTe*v paksuus) vaihtelut pituussuunnassa. KatkovlivAn ylapuolella ovat jotenkin rnalrniksi ( L 10 = esirn. 5 g/t PTekv /2 rn) luokiteltavat lavistykset. Malrnilavistykset ovat kovin harvassa ja hajallaan. Jonkinlaista keskittyrnista rn valein voisi kuvitella (K noin 9.40, ja 10.50). Hajonta on rnelkoinen ja hyvin tyhjia profiileja on liian runsaas t i.

16 0 = OMALMNETSNTA U~O~U~PU OSARAPORTT 1 5. Johtopaatokset Edella esitetyt materiaalin kasittelyt tehtiin menetelmakokeiluna SJ-horisontin tyostsmista varten. Erityisesti pitkittaisprofiiliesitykset nayttavat antavan niin hyvia tuloksia, etta niita jatketaan myohemmissa tekeleissa. Paasivaaran malmiekonomiaan tulokset eivat lisavaloa tuottaneet. LShes mahdottomalta nayttaa t kertaluokkaa suurempien yksikoiden tekeminen. Toisaalta vyohykkeessa ei ole pienia hyvin rikkaita osia, joten korkeat yksikkokustannukset tekevat pienetkin louhosmahdollisuudet nykyedellytyksilla kyseenalaisiksi. LTTEET Taulukko 1: Liite 1: 2 : Kairaus- ja geologikairausprofiilien keskiarvo t Frekvenssi jakaumat Kaksikomponenttiesitykset, korrelaatiot 3 : 4 : 1 Pitkittaisprofiili

17 Taulukko 1 Ala-Penikan lohko/pv-mineralisaatio KARAUS- JA GEOLOGKARAUSPROFLEN KESKARVOT yksikko = ppm Pyrokseniitti V (paksuus m) Mineralisaation paksuus (m) PTekv. PT ekv. paksuude lla painotettuna PTekv. x paksuus PT PD AU CU N CR S Keskiarvoista lasketut: PT/PD PT/AU Sulfidifaasin PT-ekvivalentti SF^^ ekv.) KARAUSLEKKAUKSET N_= 'GEOM.- ~RTTMXA-- x ;HAJ.:KA ' , ) , g , ( ' GEOL. KARAUSLEKKAUKSET N_= fi - JGEOM. ABG.. x :HAJ.,KA ( ' ' (

18 Liite 1 ALA-PENKAN LOHKO / PV-MN. M NERALSOTUNEDEN LEKKAUSTEN JAKAUMl A Kairausleikkaus Geol. kairaleikkaus Poissa lavistykset, joissa St 100 pprn PT/AU SUHDE

19 ELEMErTTEN SllHDE LAVSTVKS N (PAKSUUS x CU ppm A PTOUS) N p p ril * GEOLOG KA RALE KKAUS KARAUSLE KKAUS 4* f * % * * t X -1U00 * *; ;@ * * * *@.* * x c. ** *% +. 4 f * * X &*+ * % * ** *. * -1QBW * *+ + L L " i f * PT-ekv.xm CR KUPAR / LAVSTYS - ppm S NKKEL ppm / LAVSTYS J u 4 * *.*@* f *@. * t & *$4 * X C * * * **t * * * -1 QUO0 * *@ * x * P * * * * * L **** *. * * * * %. * * X *@ : * * 1 1 Q KROM / LAVSTYS PT/PD * f - -2 * * * X 5 X X fi X X * *@ - :*& * -. + *@a * -1 f@,* * *, a * * * u r=.01 r=.11 RKK / LAVSTYS PT- e kv ? % - 4 l * *. **.**** ".: :r! ip* * * * X * * x * r* *?**@ f PT/PD-SUHDE / LAVSTYS SULFD FAAS N PT-EKVVALENTT / LAVSTYS

20

21

22 0 OMALMNETSNTA U~O~U~PU OSARAPORTT 2 PENKODEN PlA1,MENPJUSTETUTKMUS - OSARAPORTT 2 ALA-PENKAN LOHKON PV- JA AP-POT HOLE-MNERALSAATODEN GEOSTATST7.EN ~STTELY 1 Johdznto Tyossa pyrittiin selvittmaan sulfidipitoisten PVja AP-mineralisaatioiden alkuaineiden jakaumia ja vaikutusmatkoja seka tekemaa geostatistinen malmiarvio. AP-mineralisaatiosta otettiin mukaan vain keskeinen pot hole-alue. Tyo tehtiin KASU-ohjelmalla T1KU:ssa. Asiantunti joina ja tekijoina siella olivat Hannu kutio, Jukka Brusila ja Petri Tanskanen. 2 Latotiedot AP-horisontista otettiin mukaan paljastuma- ja kairaustulokset valilta x ja y eli mukana on 200 x 100 m alue. Alueen S-osassa on detaljimrnin tutkittu noin 20 x 20 m mineralisaatiopal jastuma. Pal jastumanayttei ta on yhteensa 234 kpl naytenumeroina: Kairareikia on 10 kpl: numerot (S/K-) ja Analyyseja naista on yhteensa 244 kpl. Reika 17 on tutkimusalueen pohjoispuolelta. Naytteita tutkimusalueelta on yhteensa 422 kpl eli alueen ja horisontin pituuteen suhteutettuna 2.1 naytetta/ m. Prinaariaineiston tarkemmat tiedot ovat raporteissa 020/ /~~~/83/11 ja 030/2543/~~L/85/5. PV-vyohykkeen tiedot ovat valilta K ja L Pal jastumanaytteita.on yhteensa 542 kpl : , '14]3 puuttuvaa , KairareikiZ on mukana 18 kpl eli (s/k-) ja Analyyseja on reikaaytteista 744 kpl. Naytteita on yhteensa kpl eli 0,7 naytetta/ vyohykkeen pituusmetri. Latoaineisto on raportoituna raporteissa 020/ /JJL/83/11 ja /JJL/84/12. Aineiston siirto T1KU:un oli tyolasta seka monien ATK-teknisten pikkuongelmien et ta pal j astumanaytteiden x - y - z -1coordinaattien kartoilta ja piirroksilta keraamisen takia.

23 OSARAPORTT 2 3 Tulokset 3.1. Histogrammit Tie tokumrnun KASU-oh jelmalle siirre ttiin kuusi alkuainetta: Pt, Pd, Au, Cu, Ni ja S. Nayteaineistosta tulostettiin ensiksi jakaurnat histogrammeina. Niiden jakaumat ovat liitteissa 1-2. Kaikissa alkuaineissa on nakyvissa selva lognorrnaalisuus. Valitettavasti KASU ei logaritmista jakaumaa pystynyt piirtfiaan Variogrammit Mineralisoituneen 1 avistyksen vaikutusmatkaa yritettiin selvittaa variogrammeilla eri suuntiin. Kairauslavistykset laskettiin tasavalisiksi 30 cm pituisiksi patkiksi. Pal jasturnanaytteet ovat palanaytteina. Suunnan toleranssi oli aina 30' (kartion kulrna). AP:n tulokset ovat liitteissa 3 ja PV:n liitteissa 4. AP-pot hole -mineralisaation vyohykkeen pituussuuntaiset (N-S) ja vaakasuorat variogrammit ovat liittei- teissa 3 A - C. Vaikutusmatka on G - 3 m ja tulos kultaa lukuunottamatta selva. Kaikissa variogrammeissa on pitkilla etaisyyksilla varianssissa noin 15 m aallonpituudella tapahtuvaa "aal toilua". T2ma voi aiheutua kairareikien si joituksesta. Geologista painoarvoa ei sille uskalla asettaa. AP:n rnineralisaatiovyohyketta vastaan kohtisuorat ja vaakatasossa lasketut variogrammit ovat liitteesss 3 D. Vaikutusmatka on vain 2-3 m. Tassa, kuten edellisissakin variogrammeissa, paaosa a1l.e 10 m inforrnaatiosta tulee pal jasturnanaytteista, koska kaira. reikien valinen etaisyys on yleensa yli 10 m. Liitteessa 3 E on kp:n variogrammit laskettu vaakatasossa valisuunnissa eli 45 vyohykkeen pituussuunnasta. Nyt vaikutusrnatka platinalla on 3-4 n. Kokonzisuutena vaakatasossa voidaan a jatella rnineralisaatiovyohykkeen suuntaista "vaikutusellipsoidia". T2m2in vyohykkeen suuntainen pitka akseli on noin 8 m ja kohtisuora lyhyt noin 2 m. AP:n rnineralisaatiovyohykkeen kaateen suuntaiset vario. grammit ovat liitteessa 3 F. Vaikutusetaisyys on 5-7 n e li se vastaa vaakasuorassa vyohykkeen suuntaista vaikutusmatkaa. Liitteen 3 G mineralisaatiovyohykkeen kaadetta vastaan kohtisuoran suunnan (= pzakairaussuunta) tulokset ovat hiukan oudot. Paaasiallinen aineisto tulee nyt saman

24 0 OMALMNETSNTA U~O~U~PU OSARAPORTT Blokkimalmiarviot kairareia lyhyiden (0,3 m) patkien vertailusta toisiinsa. Vaikutusmatka nayttaisi nytkin olevan noin 10 m, vaikka sen olettaisi olevan selvasti pienempi (2-4 m). Paaasialliseen pullistumaan kairatut hyvat reiat saattavat painottaa tulosta todellisuutta suuremmaksi. Kokonaisuutena AP-pot hole-alueella mineralisaation tilastollinen vaikutusmatka on suurimmillaan noin 10 m. Varmuudella tmakaltaiset mineralisaatiopullistumat loytaisi 10 m verkkoon tehtavalla kairauksella/ soijaporauksella, mutta jo 25 m ruutuunkin tehtyna todenn2,koisyys olla loytaatt2 on pieni. Alkuaineiden valiset erot ovat vmaiset, koska korrelaatiot PGE:n ja sulfidien valilla ovat hyvia. Nain jo Cu:n, Ni:n ja S:n analysointi voisi riittsa. PV-mineralisaation variogramit (liitteet 4 A - E) antavat vaikutusmatkan alle metriksi. PV:n aineisto on harvempi kuin AP:ssa, mutta t&na on tuskin ainoa syy vaikutusetaisyyden lales puuttumiseen. Nayttaa silta, etta PV-horisontti on selvgsti heterogeenisempi kuin AP. Esim. naytteenottotiheyteen ei saa tilastollista perustetta, joten on kaytettava tervetta jarkea, jos on. AP-pot hole-alueesta ja PV:n osa-alueesta tehtiin statistiset blokkinalmiarviot kokeilumielessa yhdelta tasolta. KASU-ohjelma laskee maaratyn kuution tai suorakaiteen keskipisteesta kahdeksasta suunnasta kahden 12ihirnrn2in naytepisteen keskiarvot ja. antaa nsma lohkon pitoisuuksiksi. Profiilit voi myos silmukoida, jolloin lasketaan ainoastaan silmukan sisasn jaavat lohkot. Valitettavasti lohkot on laskettava alkuaine kerrallaan. AP-mineralisaatiosta laskettiin lohkot Pd- ja Cu-pitoi suuksilla pelkkien kairareikien tulosten perusteella (liitteet 5 A ja B) seka paljastuma- ja kairareiat yhdistettyina (liitteet 5 C ja D). Tulokset ovat vain suuntaa antavia ja manuaalisesti paasee parempaan lopputulokseen. Geostatistinen malmiarvio vaatisi toimiakseen tasaisen j a tihesn nayteverkon. Nain detaljinen mineralisaatio vaatisi 1-2 m tasaverkolla otetun naytemateriaalin. Merkittava puute oli rnyos naytteenoton keskittyminen vain mineralisaatio-osaan. Tyh jat 0-naytteet puuttuvat reunoil ta ja nain kaukana mineralisaatiosta oleviin tyhjiin blokkeihin saadaan pitoisuuksia. T a a nzkyy erityisen selvasti liitteissa 5 C ja D, joissa reunojen paljastumanaytteiden korkeat pitoisuudet kasvattavat suuresti mineralisaatiota. TamSn ilmion valttaiseksi olisi profiilit silmukoitava. Toinen ja tassa tapauksessa ehka parempi keino on lisat2 aineistoon reunoille riittavasti

25 OSARAPORTT 2 teoreettisia 0-naytteita, jotka jollain koodilla vori. erottaa otetuista naytteista. Suurirnrnat mineralisaatiopullisturnat on merkitty ehjalla viivalla ja malmianortosiitti katkoviivalla. PV:n blolckimalmiarvio tehtiin yhdelta osa-alueelta, jossa paljastumanaytteenotto on tiheaa, Tulos on osittain jopa harhaanjohtava ja ilment aa aineiston ja ohjelman toisiinsa soveltumattomuutta. Katkoviivalla on merkitty pyrokseniitti V, jonka alakontaktissa mineralisaatiovyohyke kulkee, Laskentataso (+ 95 m) on noin maanpinta. Osa mineralisoituneista blokeista tulee oikeaan kohtaan, mutta osa on tyhjilla alueilla mineralisaatiovyohykkeen molemmin puolin. NiimZi ovat harvan naytteenoton ja laskentatekniikan aiheuttarnia heijastumia lainna kairauslavistyksista. Taalla tarvittaisiin ehka 1 m naytepisteverkko luotettavan kuvan saamiseksi. 4 Loppupaatelmat Kokeilut osoittivat tasaisen ja riittavzn tihe&- nayteverkon tarpeellisuuden KASU-ohjelman geostatistisessa kzsittelyssa. Blokkimalmiarviossa tiim;.i on valtt3mattomyys. SJ-horisontissa ainoa mahdollinen kasittelykohde on Kirakkajuppura, josta saatujen kokemusten perusteella on syyta odottaa nyt saatua parempaa tulosta.

26 OSARAPORTT 2 5 Liitteet n-c 2A-C RP/AP-pot hole-mineralisaatio, alkuaineiden jakaumat Ala-Penikka (~~)/Paasivaara (Pv)-mineralisaatio, alkuaine iden j akaumat AP-pot hole, variogrmit mineralisaatiovyohykkeen suunnassa vaakatasossa AP-pot hole, variogrammit vyohyketta vastaan kohtisuorassa vaakatasossa, 0 AP-pot hole, variogrammit 45 kulmissa vyohykkeeseen n5ihden vaakatasossa, AP-pot hole, variogrammit mineralisaation syvyyssuunnassa, AP-pot hole, variogrammit kohtisuorassa mineralisaation syvyyssuuntaan n2ihden PV, variogrammit vyohykkeen suunnassa vaakatasossa PV, variogrammit ltohtisuorassa vyohyketta vastaan vaakatasossa c - n P2--pot hole, blokkimalmiarvioyritelma kairareikien perusteella, AP-pot hole, blokkimalmiarvioyritelma kairareikien ja pal jastumanaytteiden perustee lla PV, blokkimalniarvioyritelma osavyohykkeesta, mukana pal jastuma- ja kairausnaytteet.

27 Liite 1A!To~ai s samolesai:plec~ histogram of pd!total 440,1478 sarn~lesamples:

28 au Liite 1 B 60 0 ~ % J au % Histogram of s (Total 478/478 samplesamplesl 60.0 % < s %

29 1Stogra11 of cu Liite 1C (Tot,;l 478/478 samolesarr.ole':' 60 0 % io.o ell % i.ooog Histogram of n1 (Total 478/478 samplesamples % :3000 ni %

30 Yistogram of pt Liite 2A (Total 1218/1286 samplesamples) Pt % Histogram of pd (Total 1217/1286 sarnplesarnples)

31 Histogram of au Liite 2 8 (~otdl 1213/1286 samplesamples1 Yistogram of s (Total 1263/1286 sarnplesam~ies)

32 Liite 2C (Total 1268/1286 samplesamples! fistogram of ni (Total 1271/1286 samplesampies)

33 Variograrnrni ioni: ot AP suuntakulrnat: h (m) lkm gammma (X*X) ka var ~ariogrammimallin sovitus: - ~allomainen (a - 7. c CO Variograrnrni ioni: od AP suuntakulrnat h (m) km gammma (X*Xl ka var dariogrammimallin sovitus. - Dallomainen (a - 6. L '

34 Liite 3B Variogrammi ioni: au AP suuntakulrnat: h (m) km gammma (%*X 0, OOOq ka var h (m) Variogrammimallin sovitus: Variogrammi ioni: s AP suuntakulmat:

35 Liite 3C Variogrammi ioni. cu AP suuntakulmat: h fm) lkm gammma fx*x) Variogrammi ioni: ni AP suuntakulmat: gammma (%*X ka var Varlogrammlmallin sovltus: - ~allomainen (a - 8. c

36 Liite 3D Var iogramm'i ioni: od AP suuntakulrnat h ml lkm gsmmms (XqX1 ha var Var iogrammi ioni: cu AP suuntakulmat: h (m) lkm gsrnrnma (X*X) ka ver Veriogremmirnellln sovitus: - psllomalnen (a c -

37 Liite 3E Var iogra.mmi ioni. ~t AP suuntakulmat: lkm gammma (XuX) varianssi :.:...'. ka var Variogrammimallin ssvitus. - ~allomainen (a - 4. c Varlogrammi ioni: ot AP suuntakulmat: variaossi ,,.. *.*-.., < SO. 0000

38 variogrammi ioni: od AP suuntakulrnat: h (ml km gammma (%*X varianss ~ _... ' ka.a var h (m1 Variogrammimallin sovitus. - pallomainen (a - 5. c Variogrammi ioni: cu AP suuntakulrnat: h (ml lkm gammma (%*X ka var Variogrammimallin sovitus. - pallomainen (a - 7. c -,05367

39 Liite 3G Var iogrammi ioni: od AP suuntakulmat h (m) lkm gammma %*%) ka var h (m) Variogrammimallin sovitus: - pallomainen (a - 7. c Variogrammi ioni: cu AP suuntakulmat: h lm) lkm gammma (Xu%) SO ka var h lm) Variogrammimallin sovitus. - pallomainen (a c :

40 Variogrammi ioni: ot Pv suuntakulmat: h (m) lkm gammma (XrX) Variogrammi ioni: ni Pv suuntakulmat: h (m) lkm gsmmma (XrX) ! ks vat

41 Liite 4 B Variogrammi ioni: ot P v suuntakulrnat h lm) km gammma (XrX) Var iogrammi ioni. ni Pv suuntakulmat: h (m) km gammma (XU%).. var ia6ssi ka var

42

43

44

45

46

47 -0 = OMALMNETSNTA U~O~U~PU OSARAPORTT 3 Esa ~andberg/p~m Penikoiden rnalrniennustetutkirnus SJ-HOHSONTN KARAUSTULOSTEN KASTTELY 1. Johdanto Tyon tarkoituksena on ollut selvitella SJ-horisontin lohkottaisia ero jay riippuvuuksia ja pituussuuntaista vaihtelua. Tutkirnuksessa tuodaan esiin saavutetut tulokset seka johtopaatokset. Tarkernpi tuloksissa toivottavasti esiintulevien rnielenkiintoisten seikkojen selvittely jaa myohernmin tehtavaksi. Tyossa suoritetut laskut, laskelmat ja tulostukset on tellty HP: lla tai rnanuaalisesti. 2. LShtoaineisto SJ-horisontti on Ala-Penikan lohkoa lukuunottarnatta kairattu ainakin harvakseltaan. Kairausprofiilien vglirnatka vaihtelee ja yleensa prof iilissa on vain yksi reika. Tasta ovat poikkeuksena Sompu jarven ja Kirakkajuppuran mineralisaatioalueet. Viimeinen huomioitu reika on S/K-244, joten kevaan ja kesa -87 kairaukset ovat tuloksien puuttuessa jstetty pois. Jokaisesta kairatusta profiilista on kasittelyyn otettu ylin reika, joka yleensa siis on rny6s ainoa. Tark~~tuksena on saada vertailukelpoinen tilanne v2ihemm2in ja enernma kairattujen prof iilien kesken. Rei2in PGE-mineralisoiturninen on jaettu kahteen osaan: a) malmi, jossa cut off-arvona on platinaekvivalentti 5 pprn ja b) huntu, jossa cut off on 0.2 ppm PTe Lisaksi on laskettu naiden surnma, joka kuvaa pb8fiilin koko PGE-sisaltoa ja joka paaasiassa on ollut kgsittelyn lmtokohtana. Yleensa SJ-horisontti on selke2i ja yksiosainen. Erilliset mineralisoitumat on yhdistetty psislsvistykseen, mikali lisays kokonaisuutena on v2ihintasn cut off -arvo. Merkittavat erilliset rnineralisoitumat tulevat hunnun alhaisen cut off-arvon johdosta mukaan Normaalikayt2innosta poiketen Sompujarven lohkosta on Kirakkajuppura otettu omaksi lohkokseen. Lohkoittain on profiile ja, rnalmi- ja huntulavistyksi~, naiden summia seka tyhji3 profiileja seuraavasti:

48 OSAHAPORTT 3 Lohko Prof. Malmi- Huntu- Yhd. Tyhjig kp 1 lavj-st. lavist. lavist. prof. kp 1 kpl kp 1 kpl Keski-Penikka Yli-Penikka Kilkka Sompu j arvi Kirakkajuppura Yhteensa SJ-horisonttia kontrolloivan UN-1V:n paksuus on otettu sen lavistavi.st.5 rei ' ista suoraan. Muille profii.leille UM 1V:n paksuus on arvioitu laheisimpien varmojen reikien mukaan. Kaikki paksuudet ovat suoraan syd2npituuksia. Reiat on kairattu laes kohtisuoraan horisonttia vastaan, joten todelliset paksuudet ovat vain v2ihzn pienempia. Kasittelyssa ovat UM 1V:n ja mineralisaation paksuuden lisaksi alkuaineet PT, P), AU, CU, N, CH' ja S seka naist2 lasketut PT (platinaekvivalentti), PT x rnineralisaatiork~aksuus (m), suhteet PT/PD, ~ $YAU ja CR/CR + S seka sulfidifaasin PT ekv. SF^^ 1. ekv. PTekv. on laskettu metallipitoisuuksista kaavalla: Rhodiumia ei ole otettu mukaan, koska se on vain osittain analysoitu. Sulfidifaasin platinaekvivalentti on saatu kaavasta: 3. Tulokset 3.1. Lohkottaiset keskiarvot Rikkipi toisuudet ovat suure lta osin olemattoman pienet, joten tulokset ovat suuntaa antavia. Tuloksia on tarkasteltava vain PGE/S -suhteena eika esim. sulfidirikasteen teoreettisina rnaksimipitoisuuksina. Lohkottaisten keskiarvojen luotettavuutta rajoittavat seuraavat seikat: a) Lavistysten tilastolliseen vaikutusmatkaan (arvioitu korkeintaan 10 m) verrattuna reikien maara on liian pieni.

49 0 OMALMNETSNTA U~O~U~PU OSARAPORTT 3 Esa Sandber~/PHM b) Tyh jia reikia ei laskentatekniikan (geometrinen ka. ) takia ole otettu mukaan; nii ta on keskimaarin kuitenkin vain vajaa 10 %. c ) Reiat ovat Sompujarven ja iirakkajuppuran lohkoilla keskittyneet nykytietojen mukaan parhaille paikoille, joten tulokset voivat olla todellisuutta "paremmat". Koska reikia ei kuitenkaan ole merkittavasti vaikutusmatkaa tihearnmassa, keskittymisen vaikutus ei tarvitse olla suuri. Merkitysta on joka tapauksessa epatasaisella profiilien jakautumisella em. lohkoilla. blineralisoitunut - osa on siis.iaettu " kahtia malmiin (PT kv > 5 ppm) ja huntuun (PT kv 0,2-5 PP~), joi8en'summaan (PT 5 0,2 ppmy eli kayt2.nnossa prof iilin koko ~~~-sig&ytggn perustuu jatkokasittely. Lohkoi ttain malmin ja hunnun osuus PGE-sisal1 osta x m) on seuraava (PTekv. Lohko Malmi Huntu Keski-Penikka 55,O % 45,O Yli-Penikka 59,5 % 40,5 % Kilkka 62,8 % 37,2 % Sompu jarvi 74,8 "/o 25,2 76 Kirakkajuppura 82,O % 18,O 76 (Kirakkajuppura ilman reikaa 39,l % 60,s 76) 230 Kirakkajuppuran lohkon tulokset ovat paljon huippuhyvan reib n:o 230 varassa, joten malmi/huntu -suhde on huomattavasti pienernpi ilman tata. lman rei* 230 sensurointia malmin osuus koko PGE-sisallosta kasvaa koko ajan Keski-Penikalta (55 %) Kirakkajuppuraan (82 %). Mineralisoituneiden lavistysten lohkottaiset aritmeettiset keskiarvot ja keskihajonnat seka geometriset keskiarvot on esitetty lukemina liitteessa 1 A ja graafisesti liitteessa 1 B. Ultramafiitti 1V:n paksuus pienenee Keski-Penikalta (KP) Kirakkajuppuraan, joskin Sompujarven (S) lohkon paksuus on Kilkan (K) lohkon paksuutta suurempi. Maksirnipaksuus (KP) on kaksinkertainen minimipaksuuteen (KJ) verrattuna. Hineralisoituman paksuus on selvasti suurin KJ:n lohkossa eika syyna ole esim. reika 230. Toiseksi suurin paksuus on Yli-Penikan (YP) lohkossa. Muissa lohkoissa paksuudet ovat lahes yhtasuuria.

50 OSARAPORTT 3 PGE-pitoisuudet kasvavat KP:n lohkosta KJ:n lohkoon tai ovat suurimmillaan Sompujarven lohkolla. Sen sijaan pitoisuus x paksuus - tulossa (PTekV x m) Yli-Penikan lohko nousee merkittavasi. Kuparipitoisuudessa Sompu j arvi erottuu selvaa rnaksimina muuten KP: Lta KJ: an pienenevassa pitoisuudessa. Nikkelipitoisuus noudattaa samaa trendia ilman poikkeusta. Rikkipitoisuus on tasaisen pieni. Yli-Penikan lohko tekee se lvsn poikkeuksen. Taall a keskimaarainen pitoisuus on kaksinkertainen muihin verrattuna. Kromipitoisuus on selvasti suurin Sompujarvella, josta se pienenee tasaisesti KP:n suuntaan ja putwa noin kolmasosaan KJ:n lohkossa. Suhde CR/CR + S kayttaytyy samankaltaisesti. Suhteet PT/PD ja PT/AU ovat rnelko vakiot, paitsi kohoavat Kirakkajuppurassa eli PT:n osuus suhteessa muihin 1 isaantyy. Sulfidifaasin PT-ekvivalentin eli kaytsnnossa PGE/S suhteen maksimilohko on Sompujarvi ja minimi Yli- Penikka (vrt. rikin jakautuminen). Yleisesti pitoisuuksien hajonta on melkoinen eika esim. lohkottaisia ryhmia muodostu, vaan ominaisuudet menevat paallekkain. Suuren keskihajonnan lisaksi aritmeettisen ja geometrisen keskiarvon usein kaksinkertainen tai suurempi ero kuvastaa ha janaisuu tta. Liitteessa 1 A on laskettu myos koko SJ-horisontin (-Ala-Penikan lohko) geometriset keskiarvot, jotka lahinna kuvastanevat todellisuutta. Keskizrvoista voi laskiskella koko Penikoiden PGEpotentiaalia. Geometristen keskiarvojen mukaan pitoisuudet ja paksuus ovat : PT: 1,33 g/t PD: 2,17g/t paksuus: 1,39 m Aritmeettiset vastaavat luken~at ovat: PT: 2,35 g/t PD: 4,18 g/t paksuus: 2,09 m

51 OSARAPORTT 3 Fsn Sandh~rg/P~~ Jos kiven tiheydeksi otetaan 2,8 t/m3 ja tutkimattomalle Ala-Penikan lohkolle varataan sen pituutta vastaava 15 % lisays, saadaan vyohykkeen kaateen suuntaista syvyysmetria kohti metalleja: PT (kg) PD (kg) 3.2. Lohkottaiset jakaumat Geom. keskiarvojen mukaan: Aritm. " Latisen maailman PT-tuotanto oli viime vuonna vajaa kg. Olettaen SJ-horisontin keskimaaraiseksi kaateeksi 45, olisi vuosittainen PT-tuotantomaara ylapuolella syvyystasoa: Geom. keskiarvojen mukaan: 600 m Aritm, f 225 m Geometristen keskiarvojen mukaisia lukuja kasitelkoon realisti ja aritmeettisia lukuja optimisti. Toivottavasti tulevaisuus on optimistin. Malmin kannalta tarkeimmasta aineiston suureesta eli pitoisuus x paksuus - tulosta seka suhteista on tehty tarkemmat, edelleen lohkottaiset jakaumat. Liitteessa 1 C on SJ-horisontin ja vertailuna Ala- Penikan lohkon PV-horisontin pitoisuus x paksuus -tulon jakauma erikseen pelkille malmilavistyksille (PT 5 5 g/t) ja koko mi.neralisoitumislavistyksile Y r 0,2 g/t). ekv. Vertailuna jakaumakuvioissa on myos Stillwater Mining. yhtitjn uuden kaivoksen keskimalmi JM-reefissa, joka ainakin mineralisaation jakaumatyypiltaan lainna vastaa SJ-horisonttia. Kaivoksessa tuotantokustannukset (ei psaomakustannuksia) ovat 100 $/t, joka malmin keskipipaksuutena (vajaa 2 rn) vastaa noin pitoisuutta 5 g/t PT,joten teoreettisena "cut off1'- rajana on 10 (pitoi%&fs x paksuus). Myos tsm2 raja on merkitty jakaumaan. SJ:n kaikkien mineralisoitumislavistysten (huntu + malmi eli 5 0,2 g/t PT kv ) jakaumakuvio on kauniisti lognormaali, joss% hdippu on noin 3 PT x m. Pelkkien malmillvistysten (PTekV 5 5 g/!?yvjakaumakuvio ei ole yhta selva johtuen pienesta naytemaarasta ja cut off-arvon pois leikkaarnasta alkuhsnnasta.

52 0 OMALMNETSNTA U~O~U~PU OSAHAPORTT 3 Esa Sandberg/PHM Jakaumakuviossa nakyy kaikkien lohko jen lavistysten hajaantuminen jakauman eri osiin. Stillwater-keskimalmin ylittavia lavistyksia on kaikissa lohkoissa paitsi Keski-Penikalla. Tama korostuu viela pelkkien rnalmilavistysten jakaumassa. Selvasti muista erottuu Kirakka juppuran lohkon huippul avistys re iassa 230. Yhteensa noin 15 % lavistyksista ylittaa Stillwaterin teoreettisen cut off -ra jan. Huomioimalla pelkat malmilavistykset ja rnyos tyh j2t reiat on cutoff-rajan ylittavia lavistyksia 10 % ja keskimalmin ylittavia 4,5 % lavistysten kokonaismaarasta. PV-horisontti eroaa SJ : sta tasaisemrnan jakauman ja todella hyvien lavistysten puuttumisen takia. Stillwaterin cut off-rajan ylittavia on noin 5 9; lavistyksista, mutta keskimalmin tasoon ei ylety yksikaan vain malmilavistykset huomioiden. Suhteiden jakaumat nlyos erikseen malmi- ja koko mineralisoitumislavistyksille on esitetty liitteessa 1 D. Yleisena piirteena on taas lohkojen hyva sekoittuminen toisiinsa. PT/PD-jakauma on tasainen ja lievasti vino eika nlalmi ja koko mineralisoitumis jakaumilla ole merkittavaa eroa. PT/AU- jakauma on samankaltainen. CR/CH + S -suhteen ja sulfidifaasin PT -jakawnissa on selva ero malmi- ja koko mineraliso&%mis jakaumissa. Molemmissa pelkkien malmilavistysten suhteiden painopiste jakaumassa on selvasti korkeamrnalla kuin koko mineralisoitumisjakaumissa. T&na johtuu kromin rikkia paremmasta korrelaatiosta platinoideihin. Myos PGE/S -suhde kasvaa platinoidipitoisuuden lisaantyessa Jakaumat pitoisuushuippujen leikkaamisen kannalta Kultamalmien tutkimuksissa yleisesti kaytetty ja kultahippu jen epatasaisella jakauturnisella perusteltu huippupitoisuuksien leikkaus on ajatuksissa ollut esilla myos naiden platinoidiesiintymien tuloksia kasiteltaessa. Kysymyksen selvitt&niseksi tehtiin muutama pitoisuusjakauma eri kohteista. Ne on esitetty liitteessa 2. Ensimrnaiset kaksi jakaumaa (n:o 1 ja 2) ovat Kirakkajuppuran kairausnaytteista (PT ja PD). Kolmannessa on Ala-Penikan PV-mineralisaation PT-anzlyysit ja nel jannessa AP-Pot hole -mineralisaation PD-analyysit Nollanaytteet on j2itetty pois. Vertailukohtana on Raahen Laivakankaan kul taesiintyma kul ta-analyysien jakauma (5). Kaikki jakaumat ovat samalla logaritmisella luokka-asteikolla ja luokkien maarat ovat prosentteina, joten niita voi suoraan verrata

53 0 OMALMNETSNTA U~O~U~PU OSARAPORTT 3 Esa Sandberg/PHM Korrelaatiot keskenaan. Jotta huippupitoisuuksien leikkauksella olisi til.astollisia perusteita, pitaisi logaritmisenkin jakautuman olla eteenpain "epatasaisesti" vino. Laivakankaalla suoritetun koelouhinnan (bulk sampling) tuloksia on verrattu kairaustulosten mukaiseen rnalmiarvioon. Raakkulaimennukset ym. seikat huomioiden tulin johtopaatokseen, ettei leikkausta tarvita. Lisaksi raportointityyli vastaa platinoiditutkimuksissa kaytettyja ja vastaavuutta on viela lisatty jattaalla jakaumasta pois yli 1 rn analyysipatkat. Laivakankaan jakauma on kauniisti lognormaali, joten leikkaamiselle ei ole tilastollisiakaan perusteluita. Kirakkajuppuran jakaumat ovat myos selva lognormaale ja. T0si.n niista puuttuu alkuosa, mutta tarkea loppuosa on lmes identtinen Laivakankaan kanssa. PV : n ja AP : n jakaumat ovat normaal in ja lognormaal in valimuoto ja eika niissa valitettavasti olekaan huippupitoisuuksia, joiden leikkaamista taytyisi miettia. Myos liitteen 1 C SJ-horisontin koko mineralisoituman pitoisuus x paksuus -jakauma on selvan lognormaali eli vahvistaa edella saatuja tuloksia. Edellisten jakaumien perusteella ei ainakaan Penikoiden platinoidiaineistossa nayta olevan tilastollista perustetta huippupitoisuuksien leikkaamiseen. Samaan seikkaan viittaa myos platinoidimineraalien pieni raekoko. Toinen kysymys sitten on lavistyksen pieni tai hyvin pieni vaikutusmatka, joka on huomioitava esim. malmiarvioissa. Tassa saadut tarkastelun tulokse t vastaav.at Penikoilta olemassa olevia kokemusperaisia ajatuksia. Pitoisuuksien ja muiden tekijoiden riippuvuuksia toisistaan kasitella- kahdessa osassa. Ensiksi tutkitaan tarkeimma eli mineralisaatiolavistyksen (pitoisuus x paksuus) riippuvuutta eri tekijoista. Toiseksi selviteta- kaikkien teki joiden valista korrelaatiota. Kaikki kasittelyt tapahtuvat lohkoittain. Korrelaatiokertoimet ja niiden merkitsevyys on myos mukana. Korrelaatiokertoimen merkitsevyys eri riskitasoilla on: - yksi tat1 = 10 % - kaksi tatea = 1 % - kolme t-tea = 0,l % Vrt. liitteet 4 A ja B. Pelkkien malmilavistysten esityksista korrelaatiokertoimia ei ole vaaisen aineiston takia laskettu.

54 OSARAF'ORTT 3 Esa Sandberg/PHM Lavistyksen (pitoisuus x paksuus -tulo) riippuvuus eri teki joista Mineralisaatiolavistyksen riippuvuus ultramafiitti 1V:n paksuudesta on heikko. Liitteessa 3 A on riippuvuus esitetty kaksikomponenttiesityksena lohkoittain koko mineralisoitumislavistyksille ja erikseen pelkille malmilavistyksille. Koko aineistossa riippuvuus on hyva ainoastaan Sompujarven lohkolla. Pelkissa malmilavistyksissa myos Keski-Penikan lohkolla t aa riippuvuus on selva. Sompu jarven ja Kirakkajuppuran lohkoilla tarkeimp~a platinoidi-indikaattorina pidettya kromiittia kuvaavalla kromipitoisuudella on korrelaatio lavistyksen kanssa naissa seka Kilkan lohkossa (liite 3 B). Yli-Penikallakin on viela tata riippuvuutta, mutta ei enaa Keski-Penikan lohkossa. Kovin hyva tsma riippuvuus ei ole, ja pelkkien malmilavistysten kaksikomponenttiiesityksessa se nayttaa suorastaan puuttuvan. Kuparipitoisuudella on heikko tai hwin heikko korrelaatio lavistyksen kanssa kaildcialla (liite 3 C). Selva ja +irrettava se on ainoastaan Keski-Penikan lohkossa. Kirakkajuppuran korrelaatiokerrointa nostanee melkoisesti reian 230 erillinen piste (erillaan oikealla). Pelkkien malmilavistysten esityksessa riippuvuuksia on vaikea havaita. Rikin (liite 3 D) korrelaatio lavistyksen kanssa muistuttaa ymrnarrettavasti paljon kuparin riippuvuutta. Nyt myos Yli-Penikan lohkolla on,merkitseva riippuvuus. Pelkissa malmilavistyksissa riippuvuudet nayttavat olemattomilta. PGE/S -suhdetta kuvaavan sulfidifaasin PT-ekvivalentin riippuvuus lavistyksesta on liitteessa 3 E. Riippuvuus on heikko Sompujarven ja Kilkan lohkoilla. Analyysitarkkuuden alarajoilla tai alla usein liikkuvat rikkipitoisuudet vahentavat taman luotettavuutta. Nikkelipitoisuudella (liite 3 E) on heikko korrelaatio lavistyksen kanssa Yli-Penikan lohkolla. Myos Kirakkajuppurassa on heikko korrelaatio. Nikkelipitoisuuksien hajonta on niin vahainen, etta se vaikeuttaa riippuvuuksien arviointia. Pieneen hajontaan on syyna silikaattinen nikkeli ja vaikuttaisi, etta on olemassa lisaksi jokin esim. laitetekninen tausta. Tama yhteistausta vaihtellee yhteensa valilla ppm.

55 OSARAPORTT Platina/palladium -suhteen korrelaatio lavistyksen kanssa on paaosin negatiivinen, mutta heikko (liite 3 F). Eli PD/PT -suhteella on yleisesti heikko korrelaatio lavistyksen.kanssa, paitsi Kilkan lohko lla. Platina/kulta -suhteella on selva korrelaatio lavistyksen kanssa Sompujarven ja Kilkan lohkolla (liite 3 G). Yli-Penikan lohkolla korrelaatio on negatiivinen. Syyna lienee lohkon poikkeuksellisen suuri rikkipitoisuus ja kullan heikko riippuvuus myds rikkipitoisuudesta. Yleisesti lavistyksen pitoisuus x paksuus -tulon korrelaatio pitoisuuksien ja suhteiden kanssa on heikko ja vaihtelee eri lohkoissa. Riippuvuus voisi osittain olla parempi, jos tarkasteltaisiin yksittaisia analyyseja. Tassa haluttiin kuitenkin tarkastella koko mineralisaatiota. Kaytannon malminetsintaa ajatellen yhden ja yksiselitteisen parhaita lavistyksia kuvaavan indikaattorin loytamisen todennakoisyys on hyvin pieni. Perushajonta syntyy jo mineralisoituman sijoittumisesta milloin ultramafiitin ja gabron kontaktiin, milloin korkeallekin ultramafiittiin ja joskus taas paaosin tai kokonaan gabroon. Mita mutkikkaampia esim. alkuainesuhteita tai faktoreita kaytetaan, sita enemman tuloksiin on vaarana vaikuttaa epaolennaiset, selittihattomat tai jopa harhaanjohtavat tekijat. Tassa tyossa on yksinkertainen.tutkija tutkinut vain yksinkertaisia ja selkeasti ymmarrettavia asioita eli on pidetty jalat maassa. Parhaiden lavistysten parhaita geokemiallisia indikaattoreita nayttavat tassakin kasittelyssa olevan sulfidit ja kromiitti. Keski-Penikan ja Yli-Penikan lohkoissa sulfidit ovat parempia kun taas Kilkan, Sompujarven ja Kirakkajuppuran lohkoissa kromiitti ilmentaa paremmin hyvia lavistyksia. Molemmat indikaattorit ovat huonoja, kuten edella esitellyista kaksikomponenttiesityksista ilmenee. Ja rii~puvuus ei edes malmilavistyksissa (PT 5 5 ppm) ole parempi kuin koko minera~isoit~mis~~~ie~~~isi~sa (PT s 0,2 ppm). Kromilla nayttaa olevan jopa painvas@&i. Tilannetta pitaisi viela tarkastella uudelleen pois-. tamalla kromipitoisuuksista primaarinen kivilajitaustan kromi. Ratkaisevasti tilanne ei muuttune, mutta ehka hiukan.

56 OSARAPORTT 3 Esa Sandberg/PHM Korrelaatiomatriisi Koko aineistosta on laskettu lohkottainen korrelaatiomatriisi. Laskemisessa tekijaa on kaytetty sellaisenaan tai logaritmina sen mukaan onko jakauma lahempana normaalia vai lognormaalia. Korrelaatiomatriisi on esitetty lukemina liitteessa 4 B ja korrelaatiokertoimien merkitsevyyksina liitteessa 4 A. Osa korrelaatioista on "pakollisia", esim. suhde/suhteen alkuaine tai PT/PTekv, mutta nekin ovat kuitenkin tassa mukana. Profiilien sijainnin maaraava K-koordinaatti otettiin mukaan mahdollisen tilastollisen pitkittaissuuntaisen vaihtelun selvittamiseksi. Usein merkitsevat riippuvuudet (esim. suhteiden PT/PD- ja PT/AU kanssa) menevat ristiin eri lohkoissa. Useissa lohkoissa toistuvaa, samansuuntaista riippuvuutta ei ole. Platinalla, palladiumilla, kullalla ja naista lasketuilla PT - ja PT x paksuus - suureilla on hyvlt kesgf~aiset ko~b~~aatiot, kuten pitag ollakin. Kullalla on myos heikkoa riippuvuutta sulfidiaineksista (CU, N, S), mika tosin on paljon pienempaa kuin riip2uvuus platinoideista. Sulfidiaineksilla (CU, N ja S) on paaosin hyva keskinainen riippuvuus. Rikilla on myos heikko korrelaatio mineralisaation paksuuden ja sen johdannaisen (PT x paksuus) kanssa SJ:n Penikan lohkoissa ja ~irgkxdjup~urassa. Kromilla on selva korrelaatio platinoidien, ja johdannaisten kanssa etenkin Sompujarven, mutta myos Kirakkajuppuran ja Kilkan lohkoilla. Metallisuhteilla ei ole merkittavia yhdensuuntaisia korrelaatioita niihin mitenkaan sitouturnattomien tekijoiden kanssa. Kokonaisuutena korrelaatiomatriisista nakyvat hyvin luonnolliset riippuvuudet, mutta muuten hajonta seka lohkon sisalla etta lohkojen valilla tekee lopputuloksen sekavaksi.

57 OSARAPORTT 3 Esa Sandberg/PHM Horisontin suuntaiset vaihtelut Edellisissa luvuissa on kasitelty lohkottaisia keskiarvo ja, jakaumia ja riippuvuuksia. Nyt muuttujat esitetaan suoraan koko SJ-horisontin (pois lukien Ala-Penikan lohko ja Keski-Penikan kairaamaton alkupaa) pituudella 1: pituusmittakaavassa (liitelakana 5). LShtG- ja vertailuesityksena on UM 1V:n paksuus ja mineralisoituman (PTeku- > 0,2 ppm) esiintyminen siina ja GB 1:n kontaktivyofiykkeessa. Nolla-tasona on UM V/GB 11 -kontakti. Tha valitiin 0-tasoksi mieluimmin kuin W 1V:n ylapinta, jotta mineralisoituman sijoittuminen saatiin mahdollsisimman hyvin nayviin. Mahdolliset painumat tai ffpot holeffalueet pitaa nyt katsoa ylapuolelta. Kuvioita haittaa prof iilien epatasainen valimatka eli lminna Yli-Penikan lohkon muita selvasti harvempi kairaustiheys. UM 1V:n paksuus vaihtelee runsaasti etenkin Sompujarven lohkolla. Teravin vaihtelu sijoittuu lohkon NE-osaan, jossa myos sijaitsee Sompujarven mineralisaatio. Kaikkien lohkojen huippulavistysten kohdalla UM 1V:n paksuus on keskimaaraista suurempi, vaikkei tilastollista riippuvuutta ollutkaan muualla kuin Sompujarven lohkolla. UM 1V:n suunta maksimipaksuutta yhdistettyna suureen paksuuden vaihte luun voi pitaa jonkinlaisena malmi-indikaattorina. Mineralisaatio on samassa mittakaavassa kuin UM V. Se si joittuu paasamtona juuri UM V/GB 11 -rajapinnan ylapuolelle ohueen metapyrokseniittiin ja sen ympgrille, mutta voi olla kokonaan ylapuolisessa metaperidotiitissa tai satunnaisesti myos alapuolisessa gabrossa. Saannonmukaista vaihtelua on vaikea havaita, mutta yleinen heterogeenisuus sopii valitettavasti t assain homogeenisuutta paremrnin malmivih jeeksi. Mineralisaatiolavistysta kuvaava pitoisuus x paksuustulo (PTe x m) on esitetty liitteen 5 seuraavalla vaakatasofy~. Pylvl&~ leveys kuvaa lavistyksen maksimaalista vaikutusmatkaa (n. 2 x 20 m), joka todellisuudessa lienee viela pienempi. Eli pylvaat pitaisi olla kiinni toisissaan, jotta kaikki vmhkin merkittavat mineralisaatiot olisi saatu kiinni. Vertailuna on myos Stillwaterin keskimalmin taso.

58 OSARAPORTT 3 Esa Sandberg/PHM Loppupaatelmat Olennainen piirre tassakin on suuri vaihtelu: tasaista on vain siella missa on tasaisen heikkoa. Selvasti paras paikka on tietenkin Sompujarven mineralisaation alue. Kirakkajuppuran mineralisaation 10 m ruutuun tehdyt detaljikairaukset on mittakaavasyista jatetty pois ja mukana ovat ainoastaan 50 m tasakoordinaattien mukaiset reiat. Mineralisaatio jaa nakymattomaksi, mutta 25 m profiilivalein sita ei juuri voisi jattaa valiin. Liitteessa 5 on alemmilla tasoilla esitetty eri alkuaineiden ja metallisuhteiden amja SJ-horisontissa. Tulokset ovat varsin vaihtelevia ja hajanaisen tuntuisia. Niita on tulkittava ajatuksella ja muun aineiston yhteydessa. Pelkka tulosten selostaminen ei tassa yhteydessa kannata. Tyossa ei tullut esiin mitaan radikaalia ja yksiselitteisen varmaa indikaattoria malmien paikantamiseksi jo pelkastaan siita syysta, ettei sellaista todennakoisesti ole olemassakaan. Saadut tulokset vastaavat suurelta osin kaytannon tyossa saatuja ajatuksia. Tyo on SJ-horisontin aineiston peruskasittelya ja se on mielestani hyodyllisempaa kuin utopioiden tavoittelu ATK:lla. Olennaista malminetsinnan kannalta on rajata SJhorisontin malmikriittisimmat alueet vahemman kiinnostavista. Horisontin voisi jakaa osiin seuraavalla kolmijaoituksella: A. Ehdottomasti ja suoraan kairaamalla tutkittavat osat, B. Osat, joiden tutkimista ja tutkimustawaa taytyy harkita, C. Osat, joiden malmiotollisuus on niin pieni, etta tutkimuksesta voi hyvin pienella riskilla/ luopua. A luokaan kuuluvat nyt kesalla kairatut Kirakkajuppura S ja Sompujarven mineralisaation reunat seka tutkimattomat Kilkan lohkon SW-reuna (reian 172 ymparisto ja SW-puoli) ja Yli-Penikan lohkon reian 126 ymparisto. Nama lienevat olleet kairaussuunnitelmissakin jo joskus. C-luokkaan kuuluu koko Keski-Penikan lohko aivan NE-reunaa lukuunottamatta. Tosin lohkon SW-osa on kokonaan kairaamatta, joten sen potentiaali-

59 OSARAPORTT 3 Esa Sandberg/PHM arviota ei voi esittaa, mutta ehka se ei muuta lohkoa parempi ole. Koko Kilkan lohko (pl. SWreuna), Sompujarven lohkon SW-osa seka Kirakkajuppuran SW-reuna ja keskiosia voi myos lukea luokkaan C. Muut osat kuuluvat luokkaan B, josta tarkernmalla koko tiedon kasittelylla olisi erotettavissa osia luokkiin A ja C. SJ-horisontissa nayttaisi olevan suuruusluokalleen puolet osaa, josta voi heti hyvalla omallatunnolla ja pienella riskilla luopua. Loppuakin on rajattavissa siten, etta suurella todennakoisyydella kaikki merkittavat uudet platinoidiesiintymat loydetaan tutkimalla tarkemmin % koko horisontista. Taman kairaaminen aivan winnasta m profiilivalein ei ole kustannuksiltaan mahdottomuus. LTTEET Kairausprofiilien lohkottaiset keskiarvot numeerisesti graafisesti Kairauslavistyksien pitoisuuden x paksuuden (PTekv. x m) jakaumat SJ- ja PV-horisonteissa SJ-horisontin kairauslavistysten metallisuhteiden j akaumia Analyysitulosten jakaumia eri kohteissa SJ-vyohykkeen mineralisaatiolavistyksen riippuvuus: A UM V paksuudesta, B Kromipitoisuudesta, C Kuparipitoisuudesta, D Rikkipitoisuudesta, E Sulfidifaasin PTek -pitoisuudesta ja nikkelipitoisuudes&, F PT/PD-suhteesta, G PT/AU-suhteesta. Korrelaatiokertoimen merkitsevyys Korrelaatiomatriisi Pitkittaisprofiili

60 Penikoiden malmiennustetutkimus KARAUSPROFLEN KESKARVOT LOHKOTTAN SJ-HORSONTSSA SOMPUJrn KRAlMRJUPPURA ( YHT. 1 UM v, paksuus Mineral. paksuus Aritm. ka - ka X j k h ] Aritm. ka pan. - x!kh ka t Aritm. ka x kh, ;Gem. ka Geom. ka P T ~. m* x paksuus r k kv. Profiilien lukum. (n) : 34 W o n pituus (h) : 5.6

61 KARAUSPROFLEN KESKARVOT SJ-VYOHYKE LOHKOTTAN Liite 1B - Aritmeet tinen keskiarvo Lohko (leveys suhteessalohkon pituuteen) ----Geometrinen m L- il O- MNERALS. PAKS , > : _----A L Yo L--.J O - PT/AU Sf--P 1 ekv.

62 Penikoiden malmiennustetut kimus Liite 1C KARAUSL&STYKSEN PTOSUUDEN PAKSUUDEN (PTek j m) JAKAUMAT A) Malmiluokan lavistykset, PTekV 9 5 g/t 0) Mineralisoitumislavistykset, PTekV ' 0.2 g/t (sis, kohdan A eli lavistyksen koko ~~~~v~istillon~ n PV- HORlSONTTl PV PTekv 9 5 g/t n SJ - HORSONTT n= n = 40/20 n=11/2 n= 915 Keski-Penikka n = 34/13

63 Penikoiden malmiennustetutkimus KARAUSL&STYSTEN METALLSUHTEDEN JAKAUMA A) Malmiluokan lavistykset, PTekV i 5 g/t B) Kaikki mineralisoitumislavistykset, PTekv t 0.2 g/t Liite D Kirak ka juppura Yli- Penikka PTPD PTAU

64 ANALYYSTULOSTEN JAKAUM A ER KOHTE SSA Liite 2 b ppm ppm 1. KRAKKAJWPURA, kairausdytteet, ppm FT 2. KRAKKAJUPPURA, kairausnaytteet, plan PD 3. PAASVAARA / W, kairausja pal jastumanzytteet, ppnm 4. ALA-PENKKA / AP-Pot hole, kairaus- ja paljastwradytteet, ppn PD ppm 5. RAAHE / LAVAKANC2S, lohkare-, pl j astum- j a kairausnaytteet (pstkb pituus m 1 m), ppn AU

65 SJ-VYOHYKKEEN MNERALSAATOLAVSTYKSEN RllPPUVUUS UM W:N - PAKSUUDESTA UM - V,PAKSUUS 40 m ' o O -+ a, A a, ' O. A goo O, CO d m 0.. a a A00 LTE 3 A KORRELAATOT, KP YP 0.02 A K S 0.55 **! l KJ 0.11 KP = UESK -PENKKA YP* YL-PENKKA K f KLKKA S = SOYPUJXRV KJ = KRAKKAJUPPUR~ LBlf.ZO.2 ppm PTekv Lw.2 5 ppm

66 o A 3 O 1 o 0 0 A l. 0 A + A+' + e0 0 ' t e 4. l KORRELAATOT 4 KP YP 0.20 A K 0.63 v 0 S 0.51 vv4 l KJ l Lav.sO.2 ppm PTekv 10' ' 0 o"o 0-0 A On a Be O a + b Lav.eS ppm PTekv PT ekv ' 1 O(3 o A

67 ' 0 q 0-4 o o 0 '0 l o o '2 A 'e 0. O ' ' 0 ' 0' ' ' % O 9 ' - ' '. 0 ' e@ 0 A i l 0 q A KORRELAATOT KP 0.47ae q YP 0.14 A K S 0.19 KJ 0.33~ 0 Llv ppm PTekv e ( 1 0

68 SJ-VYOHYKKEEN M~NERAL~SAAT~OL~~V~STYKSEN LllTE 3 D RPPUVUUS RKKPTOSUUDESTA, A 0 :, ' 0 -. a a. a 00 l KORRELAATOT + KP 0.41~~ Yp 0.66* A K s 0.09 KJ 0.42~~ 0 a;. l a A +A a AO o a, 0.O o Llv ppm PTekv a a o. C * O0 *. Kl o* 0 A 0. l." a 0 Lav.Z 5 ppm PTekV

69 PTek~ -.. 0, 0 AO d ' 00 O, 0, O A g h +O A + 0 d A 0 KORRELAATOT, KP 0.14 YP A K S KJ 0.10 Lav.20.2 ppm PTekv + A '4,O A 0 A". a - oo KORRELAATOT KP 0.16 YP A K S KJ Lav ppm PTekv

70 - O A ' ' 0 - l o > A 0 ' Lav.25 ppm PTekV

71 A0 +. P P) +o -.nl 0 0 KORRELAATOT + KP 0.22 q YP A K S 0.55~~4 KJ , 00 ~av.20.2 ppm PT,~,

72 Liite LA KORRELAATOKERTO1MEN MERKTSEVYYS Kairauslavistykset SJ :n lohkoittain Lohko PROF. K lin M V, PAKSUUS lin l NERAL SAATON PAKSUUS l,in 'Yli- Penikka Keski-Penikka T-EKVlVALENTTl log Merki tsevyys Merkitsevii riskitasolla: 0.1 % Korrelaatiokerroin: aaa positiivinen ooo negatiivinen lin = normaalijakauma, alkuper. lukemat log=lognormaali jak., logar~tm~rnuunnos.a a. 0. a. a log a 000 oooaaa a o aa 0 0 ooooooa.. 00 o m a * aeaaaaaaaa a 00.a 0. ma.o a, CR/CR+S lin a. aao J. aa a +PT/AU lin

73 1 Penikoiden mlmiennustetutkimus Liite 4B KORRELAATOMATRS Profiili K, lin Kaixauslavistykset lohkoittain SJ-horisontissa , ' suus, lin +Mineralis. paksuus, lin cptekv r log ' tm xpaksuw ekv 1 log m log LoNco Kirakkajuppura, n = 31 sanarxlj-i n =40 Kilkka n =ll Yli-Penikka, n = 9 Keski-Penikka, n = 34 Korrelaatiokertoimen mrkitsevvys Merkitseva riskitasolla: 10 %.. 1 % % C-PD, log lin = normaalijakauma, alkupersiset lukemt ~ A u log = lognormaali jakaum, 89.. logaritmimuunnos Korrelaatiokerroin = o4 +cur log N, log c CR, log o lin ;. 1:;' : 1 t CR/m+S 1 lin

74

75 0 OMALMNETSNT~~ U~O~U~PU Esa Sandbers/EAS OSARAPORTT Penikoiden malmiennustetutkimus SJ-HORSONTN KARAUSLXVSTYSTEN LAADUN RPPUVUUS UM 1V:N ALA- KONTAKTN MUTKTTELUSTA 1. Johdanto Parhaiden platinoidilavistysten on ajateltu usein liittyvan pot hole-rakenteisiin tai muuhun magmaattiseen levottomuuteen. SJ-horosontin mineralisaatiot liittyvat horisontin alakontaktiin tai sen valittomaan laheisyyteen. Tama alakontakti on yleensa selvasti ja tarkasti paikannettavissa UM 1V:n peridotiitin magneettisuuden perusteella. Tama antaa mahdollisuuden kokeilla UM 1V:n alakontaktin mutkaisuuden riipuvuutta kairauslavistysten laadusta. 2. Lahtotiedot SJ-horisontin Keski-Penikan, Kilkan ja Sompujarven lohkoilla on UM 1V:n alakontakti paikannettu magneettisella detaljimittauksella. Taman perusteella piirretysta alakontaktista on mitattu sen pidennys prosentteina horisontin suuntaiseen suoraan verrattuna eli lyhyemrnin mutkaisuus. Siirrosten vaikutus yritettiin eliminoida. Mitattu matka oli 50 m kairauslavistyksen molemrnin puolin eli yhteensa 100 m. Yli-Penikan lohkolla mittaus tehtiin magneettiselta kartalta ja mitattu matka oli m.. Kovin suureen tarkkuuteen ei kummassakaan mittaustavassa voitu paasta, koska magneettinen mittaus tahan tarkoitukseen on harva. Lisaksi virhetekijoina ovat topografian vaaristava vaikutus, pienet siirrokset, UM 1V:n pyrokseniitin epamagneettisuus ja kaytannon mittauksen tulkinnanvaraisuudet. Kirakkajuppuran lohkolla ei mittausta ole tehty, koska UM 1V:n alakontakti nakyy vain osittain magneettisesti. 3. Tulokset Lavistyksen laadun mittana kaytettiin tuloa pitoisuus x paksuus eli PTekv x m. Riippuvuus laskettiin lohkoittain ja koko alneisto yhdistettyna. Lavistyksen laadun riippuvuus alakontaktin mutkaisuudesta on lohkoittain esitetty seuraavan sivun kuvassa.

76

77 OSARAPORTT 5 Esa Sandbers/EAS PENKODEN MALMENNUSTETUTKMUS - OSARAPORTT 5 KRAKKAJUPPURAN (N) ESNTYMN GEOSTATSTNEN KASTTELY 1. Johdanto Tyossa selvitetaan geostatistisesti Kirakkajuppuran PGM-esiintyman alkuaineiden vaikutusmatkoja ja tehdaan blokkimalmiarviot seka vaaka- etta pystyleikkauksittain. TyB on tehty KASU-ohjelmalla T1KU:ssa. Asiantuntijoina ja tekijoina ovat aineiston siirrossa ja kasittelyssa olleet Hannu Autio ja varsinaisessa geostatistisessa kasittelyssa Jukka Brusila, Petri Tanskanen j a Esko Orivuori. 2. Lahtotiedot ja kasittely Kirakkajuppuran esiintyman aineisto koostuu geoloqikairalla otetuista paljastumanaytteista seka kairausnaytteista. Paljastumanaytteet ovat analyysinumeroina seuraavat: 3 kpl Q kp1 0-naytteet ovat keinotekoisia tyhjia naytteita, jotka sijoitettiin rajaamaan esiintyman pintaa. Geologikai- ' ranaytteenotto ei aina ulottunut mineralisoitumattomaan sivukiveen asti ja tama olisi Ala-Penikalta saadun kokemuksen mukaan blokkimalmiarviossa aiheuttanut epatodellista mineralisaation leviamista. Naita 0- naytteita pitaisi sijoittaa myos syvyyssuunnassa raj aarniseen. Kairareikia on kasittelyssa yhteensa 39 kpl, joissa analyysinaytteita on 1256 kpl. Mukana ovat reiat (S/K-) 173, 196, 212, , ja Analysoituja naytteita on yhteensa 1674 kpl. Kairareikien ja paljastumanaytteiden analyysituloslistaukset ovat liitteena.l ja niista tehdyt jakaumat liitteessa 2. Jakaumissa ovat vain pitoisuudet yli 1 ppm. Kaikki korkeudet (Z) ovat suhteellisia. Vertailupisteena on reika 173, jonka korkeudeksi on aiemmin valittu +50 m.

78 OSARAPORTT 5 Esa Sandberg/EAS PG-metalleista rhodiumin ATK-kasittely osoittautui hankalaksi ja lisaksi se on analysoitu vain osittain. Se jatettiin pois ja kasittelyssa kaytettava platinaekvivalentti laskettiin PTS-hintojen mukaisella kaavalla: Analyyseja / kasiteltava SJ-horisontin pituus on 1674 kpl / 100 m = 16.7 analyysia / pituusmetri. Vastaavat AP:n ja PV:n geostatistisen kasittelyn lukemat olivat 2.1 ja 0.7, joten Kirakkajuppuran aineisto on jo varsin tihea. Kasiteltava Kirakkajuppuran minimalmin alue on vaakatasossa 100 x 50 m ja koordinaatteina: Alin syvyystaso on +20 m. Keskimaarainen maanginnan taso on noin +55 m, joten kasiteltava syvyysvali on 35 m. Kaikki syvyyslukemat muutettiin neqatiivisiksi (esim ), koska KA1SU:ssa lukemien on kasvettava alaspain. Aineiston KASU-kasittely alkoi pystyprofiilien silmukoinnilla. Kairausprofiilit silmukoitiin 10 m profiilivalein. Silmukat luotiin ottaen koko mineralisoitunut osa mukaan ja tasoittaen profiileja tarvittaessa ulospain, jotta saatiin yhtenainen kolmiulotteinen kuva (liite 3A-B). Naiden perusteella piirrettiin ja silmukoitiin vaakatasot 5 m valein (maanpinnan lahella 2 m valein) (liite 3 A-B). Vaakatasoihin grojisioitiin myos sen lavistamat kairareiat (liite 3 C). Vaakatasoja on yhteensa 10 ja pystyleikkauksia Tulokset 3.1. Variogrammit Variogrammeilla yritetaan selvittaa eri alkuaineiden tilastollisia vaikutusmatkoja. Niita tulostettiin useissa eri suunnissa. Mukana ovat seka kairaus- etta paljastumanaytteet. Jalkimmaisten mukana ovat myos keinotekoiset 0-naytteet. Jotkut variogrammit tehtiin poistamalla kaikki 0-naytteet. Kairausnaytteet muutettiin tasavalisiksi 0.5 tai 1 m patkiksi. Kaytettava metalli on yleensa palladium sen platinaa suuremrnan analyysiherkkyyden takia. Kasittelyssa tuli esiin variogrammianalyysin vakiopuute geologisessa aineistossa: analyysiaineiston vahaisyys ja epatasainen jakautuminen. Vertailtavia analyysipareja on riittavasti yleensa vain kairareikien suunnassa. Variograrnrnit ovat kuvina liitteissa 4 A-H.

79 OSARAPORTT 5 Esa Sandberg/EAS Tihein nayteverkko muodostuu kallion pinnasta otetuista geologikairanaytteista. Vaakatasossa mineralisaation pituussuunnassa (suuntakulma ) Pd:n vaikutusmatka on noin 2 m (liite 4 A). Vastaava Pt:n variogrammi (liite 4 B) tehtiin 0.5 m vaikutusmatkavalein. Varianssi sahaa saannollisesti ylos alas. Tama johtunee saannollisessa verkossa olevien keinotekoisten O-naytteiden vaikutuksesta. Kromin variogrammi on selkea ja vaikutusmatka 2.5 m (liite 4 B). Kuparin ja rikin variogrammit (liite 4 C) muistuttavat toisiaan ja vaikutusmatka on noin 4 m. Mineralisaation pituussuunnassa ja vaakatasossa glatinametallien vaikutusetaisyys on siis noin kaksi metria, kromin hiukan suurempi ja sulfidien kaksinkertainen. Vaakatasossa kohtisuoraan mineralisaatiota vastaan vaikutusmatkat ovat luonnollisesti pituussuuntaa pienemmat. Seka Pd:lla etta Cr:lla vaikutusetaisyys on alle metrin (liite 4 D). Mineralisaation kenttakaateen suunnassa (190~/50~, 20 toleranssilla) pitaisi vaikutusmatkojen olla maksimissa. Rajoittavaksi tekijaksi tulee nyt pienilla etaisyyksilla parien vahainen maara. Vahaiset parit syntyvat eri korkeustasoilla olevien -paljastumanaytteiden valilla seka paljastumanaytteiden ja pinnimmaisten reikien valilla. Jos ajatellaan variogrammien alkuosan vahaisten parien olevan tilastollisesti epaedustavia ja Pd:n keskivarianssin liian alhainen keinotekoisten O-naytteiden takia, olisi Pd:n vaikutusmatka 4-5 m ja - Cr:n noin 7 m. (l&ite 4 E) 0 Reikien kairaussuunnassa (noin 100 /50, 20 toleranssilla) variogrammin parien lukumaara on jo riittava ja kuviot muodostuvat selviksi (liite 4 F ja G). Vaikutusetaisyys Pd:lla ja PTekV:lla on runsas 3 m, kuten myos S:lla ja Cr:lla. Pd:n varianssin putoaminen hyvin pieneksi etaisyydella noin ja yli 10 m johtunee reikien paiden tyhjien naytteiden vaikutuksesta. Palladiumilla on viela laskettu variogrammit kohtisuoraan mineralisaation kenttakaadetta vastaan eli suuntaan 10 /400 seka pystysuoraan (liite 4 H). Molempien vaikutusmatkaksi voisi tulkita 2-3 m poistaen alun vahaisten parien heterogeenisuuden. Yhteensa kaikissa tutkituissa suunnissa platinoidien vaikutusmatkat ovat korkeintaan 5 m ja kromilla seka sulfideilla (S ja Cu) samaa luokkaa. Nain tilastollisesti maksimi kairausverkon silmakoko on 10 m. Aineiston epatasaisuuden takia variogrammit ovat vaikeasti tulkittavia, mutta tihealla ja tasaisella aineistollakin lopputulos olisi jokseenkin varmasti samankaltainen.

80 OSARAPORTT 5 Esa Sandbers/EAS Blokkimalmiarvio Kairausprofiilit silmukoitiin ottaen mukaan varsinaisen malmin lisaksi mineralisoituneet reunat. Profiileja myos "pyoristeltiin", jotta saatiin selkea kappale (liite 3 A-B). Tiukka silmukointi olisi vaatinut viela tihehan kairausverkon. Laskettavien blokkien kooksi otettiin lxlxl m ja kasiteltavaksi metalliksi laskennallinen PT. Viela pienempien blokkien tai usean metallin kas~k~el~ olisi vaatinut vastaavasti enemman kone- ja tyoaikaa. Ohjelma kasittelee vain yhden ionin kerrallaan, mika on melkoinen hidastus- ja kustannustekija monimetallisissa esiintymissa. Lohkojen cut off-rajoiksi otettiin 3, 10 ja 30 g/t PT. Kunnollisen malmin rajaksi valittiin 10 g/t, ko~kg PTek : ssa ei ole Rh: a mukana. RH mukaan lukien tama raga 8n lahes 12 eli vastaa JJL:n konventionaalisen arvion rajaa. Malmiarvio laskettiin seka vaaka- etta ~ystyleikkauksittain. Vaakaleikkausten tasovali on viisi metria ja maan pinnan tasoilla 2 m. Tasoja on yhteensa 10. Maaran laskemisessa tarvittavat vaikutusmatkat on saatu puolittamalla tasojen valit. Alimmassa (20 m) ja ylimmassa (56 m) tasossa se on vain tason yla- ja alapuoli. Malmimaarat ja pitoisuudet tasoittain ovat liitteessa 5 A. Yhteensa malmia on seuraavasti: Luokka g/t PTekv tonnia g/t Yht. 3 - Yht Tasoleikkaukset ovat erillisina karttoina mittakaavassa 1:200. Lasketut pystyleikkaukset ovat 10 m valein eli niina ovat kairausprofiilit. Vaikutusmatkat on normaalisti otettu puolittamalla profiilien valit. Profiileittain tulokset ovat liitteessa 5 B seka yhdistettyna alla: Luokka g/t PTekv, tonnia 4/t Yht. 3 - Yht

81 OSARAPORTT 5 Esa Sandbers/EAS Pystyprofiilit ovat erillisina karttoina mittakaavassa 1:100. T'heytena kaikissa laskuissa on kaytetty lukua 2.85 t/m 3. Vaaka- ja pystytasojen mukaan lasketut tulokset vastaavat hyvin toisiaan. Laskentatekniikka "levittaa" malmia raakun puolelle, mikali analyysitietoja on harvassa tai raakun puoli selvasti 0-naytteilla rajaamatta. Vastaavasti se myos laimentaa malmin pitoisuuksia eli suorittaa jonkinlaisen pitoisuusleikkauksen. Nka vaikutukset nakyvat selvasti malmin syvemrnilla tasoilla. Vaikka malmi selvasti huononee alaspain, olisi esim. reian 240 tietojen mukaan siellakin joku kuutio malmia, jossa PTek on yli 30 g/t. Tassa kaikki on laimentunut luokkaan YO-30 g/t. Luokka g/t ei nayta merkittavasti levinneen todellisen malmin ulkopuolelle, joten sen maara ja pitoisuustietoja voi pitaa realistisina. Eli luokkaa yli 10 g/t PTekv on runsaat 6000 t keskipitoisuudeltaan noin 25 g/t. Luokan 3-10 g/t levittaytyminen raakun puolelle nakyy selvasti malmin alatasoilla. Levittaytymista voi yrittaa arvioida olettamalla, etta luokkien 3-10 g/t ja yli 10 g/t maarasuhde on syvyyssuunnassa vakio. Tama suhde luotettavilla ylatasoilla (50-56 m) on keskimaarin 0.9. Tata suhdetta jatkaen vakiona alaspain olisi luokkaa 3-10 g/t vahennettava noin 9500 t. Edella lasketuin korjauksin muuttuisi vaakaleikkauksittain laskettu malmiarvio pyoristettyna pystyleikkausten suuntaan lukuihin: Luokka g/t PTekv tonnia g/t PT-sisalto kg Yht. 3 - Yht Tata arviota voi pitaa korjattuna geostatistisena arviona, joka on luotettava ne rajoitukset ja puutteet huomioiden mita tassa systeemissa on. Liitteen 5 C kuvissa on geostatistisen malmiarvion pohjalta esitetty luokan yli 10 g/k PT PT-sisalto (=PT e v ) vaakatasoittain ja pystyprof ilfeittain. KuvissSk~akyy slevbsti PT-sisallon keskittyminen profiilin 519 laheisyyteen syvyystason 35 ylapuolelle.

82

83 OSARAPORTT 5 Esa Sandberg/EAS Kirakkajuppuran malmi on kooltaan onneton, mutta rahallista sisaltoa silla on. Malmi painottuu olennai-.. sesti tason 35 ylapuolelle ja sen syvyysjatkeiden G- lm$vql, t;5! tutkimisen kannattavuus on kyseenalaista. - - dl~(<,( [[-id$< i.uii,o.,,)(,,,' r,v,,f$ $l/,q' t,!,f! 7 e. 6 Mutta mika on se kaivosyritys ja ideoloqia, joka tallaisia kayttaa hyvakseen...? ~iittiet 1. Kairaus- ja paljastumaaineiston listaus 2. Aineiston PG-metallien logaritmiset jakaumat 3 A-B. Kasiteltavan malmiarviokappaleen kolmiulotteisia kuvia 3 C. Tasokuvat kasiteltavilta tasoilta, 1:500 4 A-H. Variogrammit 5 A. Geostatistisen blokkimalmiarvion tulokset vaakaleikkauksittain 5 B. Geostatistisen blokkimalmiarvion tulokset pystyleikkauksittain 5 C. PT-maara vaakatasoittain ja pystyleikkauksittain 5 D. Pituusprofiili, 1:200 5 E pituusprofiilin lavistavien reikien tulokset

84 Liite kair.

85

86

87

88

89

90 ..,,-.." A -. -L...

91

92 . -.* ' - - *""C.' _.~..._ : ,r ,.- >, -.. T*.... -mnp-...,.-., F..., '*.., , - 3., # J_?_.. T..:-...,..... ".,.., - - -,, a,......,...-.,. ~.....,7m.7...,,, ~ r...., a...-.., ''...., ,...., * r i a, ,.-. L , :.,... _..A

93

94

95 ... pa

96 . a.-.*- - '"" n MP..., n., er-. *

97

98 T. -, *-, " L, , : :-?+> a?,, -L _.. -..*.,.

99 - - " A, s , _ ,- -, , nnn-

100

101

102 # ,.-. J.- -. >. " * ,--,-. +-,..,.-j * , --.- % -'..-,-.,. " -..,, hi " A*...

103 ? :,-. c , -. - F.-. i d - " * , - -, Ti , "- 7,' 7 C,A , -- i, - _._ * r l ?,-- L Y.-.." " --,, ,-, -., --, : , r l L -?. ---,,-, r:

104

105

106

107

108 - 'L , - -, > a i r _(,-. --a - - ~, , , -:;.- r ;_ -... W L " rr,. L :. rl A -.- *.. # rt- -,- % , ,' --,., , - 7,- 7'- " + m -->..- -

109

110

111

112 . ~.. -. ' - A --, , " - -- " ,,....,, , , -- - LL,". ~ ,,- * n d - / - * , -.-'- 7' -. - _U _L a,,..l..-." ~ , ,- ; C -.,T;T. l :.-.-c , -. 7>-,..,.,-..,-. -,, - -* ' ' ,, ". '-.:, r A ,-., , '? 2 -- :,= ,.-- A , L... - AFF, , , - -

113

114

115

116

117

118

119

120

121

122

123

124 ."., - - <. - - a -. - n L :.,.

125

126

127

128

129

130

131 , Liite ,. t. -, ,,....-L... -;.'-l'l.,...,",, palj : ? ~ ,.., , z a: :. <-- :. - - h - -., sl,:. :,> ;:.,?. 5: k - - d -,-. :: :z." -' -7=*&L *.=-,,c a $5 -,A,z-, '. :lr".--.::... L. L:'L=:.,;.;, -?, -- : - &;, -,<.,:;,-, d n-,.z *z,vnn K,A : z 4-:,-. i'l.qo, " -:7-, '-,"... Ll,.Zmd2 k;l;,:, i:, 2Cz+-' if l A.-.< -.-. ::7:$e La--.L. A:, -'.,.z 7, p- -, A =,-. +-), '--.. L;.,:,:: :-,r Fc -, ,.-.c, , _....,_ L. - -*-.-- Lk.-1."?: -'=?C 3,-, 7? " a? -,i.'-l ,.- L... -L,i- :-'=:;, , 4 -A 4., :.... & * zu=* :.L' c: --, 1.. ;7cb- ZZ -.-;--,*..'-,'-. :.,", , a -- Lir L-.. Tr- -- *.i -?? L A..,.! ^ r,*?, - a, , inn-,.... a ,-. a n-*c..-...? *,P... P nrn* ,...- n n.,,. nr..>3.- rc.. r.-,a,-? n,nrr. - *nl,- - r.--7. *'A ,: '....,, , -.,-;: W - d -..L-,. v.u.-. -.,--:.-.-.4: m.7 ',?,"P.? * n- -,... :? :,:. :?? c. 3: '.. 3?fr' :. ""ST ?,- -.;,...,...,..'.'...-, -*: A PC"* "-A- C A, *?,C <r;,,',* ",*n,*n...: *;;.-...,,,....?-n..., ll....,---. *.*, ', :"*-.^' " 5";; --. "'7.7 ' """a " ""8 " ' "'"".. -.* '-.'..... A r,., ,, ' *", ; ' - ' - ' ,?. < 8 d ,. -..,.. +..,..:..,... -' 7 ~ q q,m~.nc -, n-.,ne q ~'cm. p y n r n -. nr -. r nlrr ,,-,-,... '.. A.. "" *.. - ". ' --.? '.',*'..:... i,...,...'.. L.3L.c..' '..'.i 7. a"..? 7,r?",A? n "-.n?. c, L,.Q,e, :? Ft'mq ' "" " - " " 4....A a >.... z..,<.* *>. - +,.. a A.: m, -7, -, -.L...,. i', n, r * n,*,n,n, A.. -. '77' 5=r:'y ;.y72$ ",.'J".?.' ~,.: - - _'.. - V. -.-._ ,- 7, ;-,., L.* c'...- 'w...- V..._..._...:.. " qa,mq q ~ - m a., *an.-. i?, 7Z'f, Tra;,7,? n,... <>?:-:... -, _..-, t 8. > C.Y-_A. 1 * 1.. " A,??-, ',.."A-.,., ;',.' :.;.'.; -:.... ;'. L... ~:,t':<:: -, f,..:=l,' :..-.. ".... :...:..~:ym~.r~.? ':..8?:il>.:,.yyl :'.,::" P -,, (, / , " i n *,.A,* c."c1 p m *'F.. --.*., C *%-A " A--n -.,...,.,,,,, c '.... -'-r '... _...,... L.-., > -,a. -,An-- C -.<.,-,-,-,,.q-. -, &.-.?,A,,- --c,- -.-A,....,_._.... 8,.._ _.ii.- _....._ i.-- ' , r, 1 i... i-l "= n.- 4," -, r.. -7.y -,p nn, -.kg- i..._..f., - - -,-- *- '-,,::a: ':,:,:, '.-."3:. :.[;?,", '... --?* ,, *:...*.lii.l fl ".,,,A n p,r7n r. r-.n ~ m t. - 3 ",*, -, ,c." -.. e. - n m - F..- " -""," "?"^ -..., , "" '..- _. "!-Ti..L_ - i a ' nnqm n *-*A r r*-... L'.,..,d::... L:

132 L'.... *--. ; , n -A.,: r,,l,,-cp, -., n.-.,m,. f.;n&-," "-"' '. A!. <-, r.,. -., -, -,r.c-, -.--a, -.*-. -.,......i...--.s...._. il,v , A -.-.c-.,-. '.& '...&' a ?, p*,mm,.,,r, -?.A- m, A,?.,.,-.-A,>....,,....*, _ ,,.... r.l.i L,.".L m * - A ".- -,?-?..rm.-,,",,,a,-,, -, "9' -, "A,,.... _....._ _.' ,, * ,.,.... w,. * *....,..,...,,A?-: :, --;:-..,,.,. u. -'a...?..>"h :- -?n?nr., r\,nr73 P -A,r. t '.J..Ad r -!,??? 2. iy"!ap :, 7::"., - *'..*., ', -.," ' - '."/.. '.""- -,'",".'., "r t...;... Ti-... ii....'...',a, fin-,? r,- -.-.*,-.- **, c,, e2~-,- Q 8- -,A :? P, nv A ,... >,...2' j,,..,-,l,. -.,n;-.;-,,-,.."*,.. L......,......,...,'.L...'.<.J /:.'... 3','... n rry-, 2. m 15.:?7'3?.9,519 c~.yi(? l2.13n77 r.r\ip':,-, -,.-2-,.,> - - -,-',,.","',. " <., L. - "- 2 :,,,2572 2, >:,:Z'-: cs, i:~: 3c!:, \? ?>fi3?.py7?.E",f,llsc S;,hzg?.L~'E'' ~, ~ ~ r ' ----, -, -,,.,r* L,.-,, ;, %Lq!,n,,-,.-,-:-!,-,,-.,,n,!-,*.,,..,..*..'... fl'.... u... A",%?. '?n" r,r *c r r nr)r a ,-.nr.. 3-v, 0..-,;-...,..l.J--,;,~.?-!-'.,,...: ,--A...., r..,....z:'....'... r.. '& q -,m.-;-",-, am,-- - n-q P p-,* - :, >&F :,, yr *,,-%-,-a... i ,,.... :. ','., %....,....,....'..Cd L r...'- n m>n-,-.--..,, 3, ry" "3, ff?~ c,. 7.?7:,~ 7. '3:,?,, ;-:-1- - a ,.. -. a *.... m,.-,.;,... >., U-... j.... 'L A,??: n.,... p,?-.-,-.*.??,r, r r r-r ! i.'. 2c [. :?? ;.. --., rr-.. "Zi.; - ' -. * ,.. - C, Y. Y L - "... err- r ;n.q~. A ~fin.- r -r-p,,a r,+~-...;...-:. ".,^f<?."-:, i ,..:.. $.,,,-.< , $ ,..p.,...' Y,.d....,...+,.'.'....,..:,....'.'=. 'L,. - Ynn?,.,., -,n"f>nm. m -,n, -.. '"".* p.,n --rm,:..-,,; 3. '.'.""...'. -f ',' _.. L _ A % : , ri-i... r r,.nr r?.-rr r. m.nc -7-1 r..r- - - ~ -, - r ^r ' i ,,,. '. -, lnr rn 8.,...,.,...,....:'....., -; n.r.,.n,- mqc-,,- r-,mn, - -7-i.- r n.-,m-,-. :,--" >...:..'..'."...-.r: ' * :.f. -,, r.., ,r , -, 1, %', -:-i r. -.i-; -.i-,.*&...(....-,,. A.,-. A?** 7. T;FS a 3713.:. :c:r r,, _.-. y* _ , # # ,-, '. ' s.. ~ ~ '.,.i.li....*..,.'.;.l-? "., n-.mn ^.**A n n.p,* -,.,.A r r r m r r --a,- :', C:'r.?) ,. '....: ,,.. i. ',, - A=..-?,. -,, <, i,_. -,, w... r -:,....,...,. d...,.&...-..:.'.,;-'.-' '->." ,-, r,,en.-- r,a-r r nr. q n ~nfi- r --r_;,,-,.,aa)....'...:...?'.' ? ?, ,...,...,.,....i?'.'...'-..,... 7 An-.- p -.-an-,,.-l.,. " l,.,....,,... c',':.f': 1, :A : :,-..em.....l'-. -,.--...,-.-...,,....,,,.... *. -. V C _..a-..."*--...-? -.--an p~,n,r,,a,?~,,?a n r PC r - p.5, fi,p, fi..?; mr db ,..*u. --A,..., w r.-,. n......w , ,,ri;; :,, lj-k.. -,. -=- -, ,-,... -,...., 'A,, n-.m?. -...d :.?,.'. r....,:,, A.- W L L....:'.1 : n -r ,*-.., t +,, s-.., p 4 c,-,- n - n....,..>. - v.,., Lc'. *...

133

134 . - - ', -,',-a",,,- ;,. ; -,-L, ,,... b..,...,,', L--. c-'.'.;.'..'.:. '.LA1.' L..'.'--': : -.?...r. - J *? * ,-,.L L,-....*.- * ~..d 7-7.?., * F. - - m a*-.>, - -7F.n P A\,. -, :....,... < : a...,-..a , - -.,, ,A., %,Y... v V Y _ ,. Z F n C?,-? ' ,..---, 6 m nc r,9,, A - -. r,, -,, ar..... _.-, r,:r,f; * ,?. A <. -., <...,..,...,..., 1. -L 'i. -..,:.., *a?*, r ~ 0 7 fi-aa, :T '-'....-,~<PA F?+,-,?-;-??.:, -*-.--> <..-..*---.,..*.> ,..-, _.,, ,?.*.. :,= r.. L L -,.- --.,, %. + -,.-, & L 'LP.!-.,. L.1,,-,.,&-:,: :.,.. _. &. L n,-.arc :-,- 5-m,?fix.-- -mar, - nnrr -.a?, <?, 2, - 2,. *.. 'C L ~ <, ,.,,L...,....%...,.,..,... J, n.,rx, - P. A**, -mmm - -7:-,-eq,,-.,.*?.?? " a,.... i ,,-.,-. --,.-..*,,- -.-A,-*.'n, L.;,..:.L-: ,-... C., A?,.?,,,?--,T_h,-., fnn-. r ny,, c,.-.cr. r n 4 n r r r ,,... <.;: i... L....: ,.. '.,,.?> 7,,'.,y- -., : ' +..:,:..".-:.mu,-. L,v-,-b '-'.-Ab.-' -,----. nnn? r..**a r ;..r.; -, 1,... ';.??C'3,?..'?? 7.-"21 '. :1': ?, '--, 8.,..,,.,, -1..,... 'L.L?-:' ;'.-; ,+>.. _ _. - n n7.n,a,-,.?> r -.-,mn *,.??a -.-*.,,-,, > r 1 :....' r:,..-,;.., 1',.. 7:' -.,-, ,.,, *","A " "-5-,.,r;fi.-. r..?.?dr.? nnr*r., - ","< ' --,..,..., v...: ,.,., " ~-,.,-,;.! rn..-l - a ++Li, L.,*.8.b-c.: r ,..;..,L -.*-,L>..w..-.,..,LL r?-p ;.-yn? - -'.a? P, T, -,<7. :-:;, n,,*,4,- -. ' -'-r ,..-..,...:: * , i., ' <.L-... -, a. * ~L -.,.-.,-,- F.,A,-,*,% F p,-,n-. ;. -c*c,-., ,,- r < nr,?. r.? :.. _._..... i' ", , 4,.,..,- -., L, i m...a.:.. r,..... Lo-... -?**? " h,-h * -1'- n c7+,..:., :%, n r r-a-...."..._,.:.:-'5c C' , a -- -, ,.,,,.?,,, -,.a&.-, ;.-./-...,.., "..*< ,.., -.,..-. n, *.-rf., - --LC3 ",.,.,-,nq..>.- -, n-,...:,?lf!..., a.?,?p, 7 8 -;... : , : ,., L ,--,.- *,..,PC A.?* ,- ---,.. * r <.. 7-7, - --, L....L' ,. ; ( ;-.., ,.-A..., i'* -, ,n n.?."? 7 " - r, P,,,.,.. A, F r F *~... >L ,, < :-,--;,.;;;:; d.,:.- -. w-.-,%../,i* :.i: *.. *..--*? -:m?"'> -.,?A,.-< '.'"5,; " '='" " -.c,*,p. " r-..., a,-.----, , 8 7,. C ,. '.*' '-., - rn..-- '.,., *'.',' *,. :. -',. J... rn.* * ,?.> - ""m7 n -7"- 7, -&&, 7..-p, :? r -....id... -.' ,.,. -.., ".7,m, -..., w. 2, ;... C., r F. 3 n r A,,,". n ~ -. r nr?- - ",C., ,i...4: ; : - --:.--, ,-,.,. -. *_ '.-,L-"*: -,w.,--, - m u & -..*.. <:.- -',.-+Z,' : -. nc ' -,-A *-A? ",p, <,..,> a r, r..m,,...a :... i4,... : ,r,-,.,......, 7.., u-l-.-,,- -4Q '-, L '-,*--. -,,,-, ', --',' "*"' -.3?.r.-.," " C?EP :,A,-? m r., -, r r.. _.'._._.._;* 2.. _-_ L--.., '-- " 8 d-2-,.-., - -,,i=..>:2, 7. - A, - -.*.*?. n L ' r n -.?,rn" -..,,,-..F - -.-,7.,.,.:r...*-.<,.., -5:'.;,? ?. - -., -., _-_,",,w-.~ L', -.!.> L,#,-"7,L..' w,, >:?: *,,..!~ :---.z - J-nn - r n,,r\r,a,"7c,* 7..-,r,:,--,7? ' 1 - -> -,-'1.-,,...r, *-., - A < , *. -,....l,_ ,, - 8 : - m i l L r r ,----.,--,*- -..-,-,. *-,-,r..? ZS( , -\a?,._ : m ;-5-,- -r,. 7, '..,; '.a<...,...:...a.--..,..-...:..',..'.<. A7,,?-?,P -.7=.,-,,-.*,.,., n.. 7 *-.a "'.'L! ,...:.., ! ,,,,,, - -.: ---* -.* f i n - -.,,'.,->-' -. :. -m-,w,.--'..,v,u,l. -a ,.-=.-.,.LL.- -,..-'&.' r.?..** r A..A?,*,-,r,r; r.. rr,-r , 7 A* L'...' , - -,., " ,.. b.. r. c.. :,.:... :. -.:.,-... 1:.'h?, "*, ' "*,_ ',n-"*.'?-,% F. 7," - "a' "",....-,-... a.a T,... _. _ r;..-;,,,-- -., -+L.' - *' ,....-L.-. $,,.;,,:..e C -.nh 1 -*a - r? - h -. i. A?,*),% n P...,...,. ',. '...>'-.. r *,...,, L.;ic: c....- '....,.*: :.., ;.- -,...-

135

136 -- 3-r7:; -. 3 ".1= 7 n -.r K...(. -*-- _.' -. -; , -*- 7c:L.n ~nq - --, "--% 375;iL c-'t:-l. ~ * *.*--, -, " --* + T Y T C ?-Cn-' - - * nnn,, ,n? r par- r r--r. - rr-n -.i.-.i n e-r :.... '..,.. '... : %..k.; L'..~.,.*.d.. A *,.?....r..,...' A*-- * C"r?,A?A,? (. n r n,-,-..-r.?. *?.. :... r, "'L " * % W, * L &',.%#, :a L:.:-...-: ,-.";');. 7,..;113 r. P??? 2. :.,'.-: c,, "-"-,?A c?cc ':a C T C.,. -.. " ',,.-, - -,,...,-..+,&;-A ",.',.,.---..,..>.....'-L :,.,%; ; ;, <;.i;,y: ;,. #>?.:;-'.,?,??*, r,...am - -, ". a "',$,': '... "'C' ?. -. -,-...,....'!L..a..--2.,...' * 7,cy,7 <,q>?.???,py,?.#rt:? T,7n,Fn; ;.y;:.;,-... -,..-F.. - * : ,..: ,~ w:*,,"v.l.,... -, A --,.-.,-,&...,.:...,r.~r.?.-, 3,-=,-, zi *.~.qfi r C' u -..a--9..' i * -.?rn r, Tn~b A r.$- -.-* >. -., , *;-. r..-,....-:: L >.... l id. A -!-pa?. -qv.: A,---,, <,.,,,k&!, 2T,,;;--)? Crn -.-.c,-,,n *-.rn- -.""..-.-.~ ~,, _., ,-,., *.,.. 5 i....:....-:,..."...-,. i.'.' "&,FF. 7 G.-;n7,. -?a?,?..-cl'; p, m, &,+ -,p -,',- - ^..*.? : - a \. a..- m "'; ,,,,,.,.,, _.. - *. -,... v.- L..;L Ll '...- q *mnr + ~ n r. h A - -rm-.y 7.r-n 7. =*.*A F --a.,, --,,...' , L......,.'i...,' ,.. - -,----, :,,,, - ".-.-r.-..w..l..--la m - *..v... -.,.-.:'.-,... 3.T.>.T.-.,-, :\ fi-.n.-,,- r;~?,-. n.?,-- r An:,-.-,n~.-* '..V..\ ,r....: '...' ,,-7,, -~n..,;;-...,.;,...'..tl.'.'...;......:.:..,.:.. n *" 9 ;.?,..,\ P,",. % A, *? 7. AC,,. *,,m.- n,. 4:)....*, ,-.,... ;,.-,....,. L..',.Z.... i r:...., q- -,P.,-.,...,... r.t,....,,. '<..'....?-.A,q..>.*,..-,.,--..--, 15~; a.f?", nz,-,!, ,......*..,..~ ;.',,,-,.,..7' ; Fa:,....::5 > , , -, r.-,-)*,,- qnv-,,;, :s-7.q, ;, T?:,; :a?. 7?'A --,&:, :, '... ".'., L..'. - -c.'-...,-':,,..., a"--.. 7,p?.pn, :-.--a,. -,, >,naq.-.-..?rna P, n,-.-.>.... +:~...,-.....$,.!.... "..,,._.., " - -,. _.v b.. -..'--..,..--,..,.,.,, 2-, -,-: - Fnh,r5 1,,?, r..;--,? pi;7,.?.a,., : ;.. r-q? -, *:A=. * , -, _ -n.-n n KT- - -:-,, J >.v,.-.d...a-,... % " m A u ~ -..<.c-- -.'.-A. -,..- -, *-n-, - fin,*? r, -.>-.-, r, 1N.r fin?,, :,p?rn..*... r...,..r.:; <,..:.. a &.., , -....)....* **J.i ' i n... - '-.,-, m-...,m - a, *,.& n...<..'.....,,?if7 ':.. * , ,.. bli.." L'.'..'....,..*.'. -.. m ; " "' , a >.,. c \ -...,,.. A.?...- * ,..:,.. -hu: _'..L..,: ,;"3" 1, ::?? i..y,32 -.~r,.n? r.-.r.- i F.P,*? ')..3T7Q,"T:7.-"-...,..*.&....iru....*-=.., ,.--...

137

138

139 :t:: :::..,-n, r ?,"; q ,- '.,*-...A i,<--..,.- <...,-<..... ;._i_ ".... J i...., L ,-. L- -..u ",, - L '"--,, ** " ,,,/_._ &..".* ,,, -.,?. *. ; n:.- ""'",V%V ;.'.?.'...,_ d.... -,A ,.. - -,-..-.,-...,... *..~,....,-..:-.>,.,*, , u...' -.. i' E L LL... r.> ,?>.,.~-. -,..,. * a L.--,..' 'A L %"* V,.-... _..._,;,,m=r; :- :--=; - - ~. r F,-*n7, r, - - m -, - M......,. -.-" " '.-,, ; ;,, ,,. L.%.-- "..."* * a > ' - ".... r,-,-,pa, ,-...r.,,. _. _ * _ Y _._ * * - -. ".,.,L-.b.,.-....,"_..--*: -_:- \? ' '.-.-' _ ,??,*.;,m. 1, (1, "-" <,..v ,, *,..." b......,-,,,.< , -... :..,-.-,-, ,... :,..,,-~.-- >-,*- -.-,-a +.,* -..-"-.- ' * i.._., _._ -,._.i,.. b...b , , ,,--*,-,? *.fin,.. - -,. -, -, , '-t. '*.' * -, *,--,--.,.3. *.-*.,.-,,-.y-q,. _.._._ 2..*._L _ a _ i' r.. r,.\-*,...- C. -...,,.,,,, - --,,, ,--*.- _. i._i_i -_.1. * A ' u.* ,*L.Y urn;;-- i..-.; - 7-r_ r-..,,-,-,*-,,-,,a-,,.., - * ,,.--- d m.. *, *,.-..,, *, d d... L'.'c ' r,' ,.7," - 7 p7*-. J i. C C ut..,....,:.:::: Y "-"a,-?=.',;, >115.:E,,: 9. fy; :,?:.y , -mdl w--., -,----.a......*-. 'YC. q r;, rur <..ds ,,.".'... u.,w6,'.....,.,-.; ' +J La.' a.-.-,,, 1,-,- -,-. - '.-*.-.'..:... =.,:,.,>.-)?,.>. ;. A,-,->-,.-* , *,-.-- ;,-.->-, , " >A -.-"#a..- d L rn "..., m.-, ',"" ;,.,..,. 2. i ,,9..> z..., 1 ",...-b.,,.b.,..-,--& m a - * ,A~?-, -.,-.- * --.-, , -,. u-u'. -,- -,'J '2. - >-. -, * *.,.--< -,-.-.a>... P?*,-.<,- +, ?-,A" ' -1,-,-,?, (- - y-. ' '- J '..'...,. :, ,.., W,L".W -,%..-.-! 'L. - -'.',,-..' :'sld,..- -,-,...-,-,-.r-, <,n.?,p.,.. F.-m- -...' :;,..;.17 '_.L _'.'...: ,,, ,..."...., i w...., -,.-!..*., c, F ?.n-,,-,,- - -,- my-,- -.-,Lw,,d, J. - :. dzl,a: - -,--. < , -, -.' '...., ~.,,r.*..,.-- Y *..?,..---,- -., n,- 7..-,-.. - a, & *! '- 0 - :..., '-.:...,..., ',,,, -,,,., =.--* m,m, 7 / ; - :., ; :,;. (1.2:,;. 1 ;, *,- > -,,...,......,.!.-.. 'L.-.-.-b,>-.. L',.i-.,, t,,,, ' ' *-*--.a i--- -.ui-i i...,ta >>2;),>., -... d l ---- '. l ".. * -, -, C.. a * , b -..' , < '_.._*_. _

140 .. *j.ur,-,, (-.-.-:.-, - :, -.A -,,*,-,-,, , i ,,-, " --*....;......,..... _... La.-,&-.."-",',L,L.-. - fi.,c" - 7;-- - r, ' '... -) - F~... -.,---.*.,., 4.w.d-d (-.-->-.. w,...-.?._.,_: *._.?_ ' - a',...'... -.i , ,,....'....i , '*{ r L...dm -,L -' ,,. -.,-,>-. -,! 7 '--. -"? *.... l i...i._. -. *FLrn?, ii.....,..., d, i.:. r,--,,. -.T?, - -..m.... l....:. --,- : r,.,,'.! -"* -.(Lt. _._ ,...,..,.,*.p..- L. -.w ,-*u7 -. : - - " -? -.?" --';...,2,[.:;,< 1, 1,. \-.,y-.,; :-,,.:;',-rl *. ;.>-.; :. 7.-./:: 7..7,?>,, :. -.- l 'd... - r-+,-:*, ;,,'.-,F.-3 ;. -,;- '3.-L.d -, W. L, L.,-.<-.b......, 3 _. _ +.. _.'_.._ :* '<. ;\..-_......,,,..,.,..-A.....,. 9,-...,.... a, m i. -. il.i._,, ?"'$ '. m.*.,,, - *.-.>., a,..., , ,,...,... ', '.7;,', - ---n - --aq,... - = r ".k- a.... < p- - -., "", ,, 8,, 1, ',.. U *, J... *.,,-,..., -. w - - /. bml...-,....,*.-a.,-~-,-f '. ; 1 '-:!+Jdl ' a," ''.', ' ,...,--.-,... *' ,.,,,..., U.L... P,,-,--.- _. 7-*,, - el%.- "-..' ' '_ - _. -.. _ -,. -'....,. -., ~. r, -., u,. k..-v..= i.. *:*-,- ---? ,? 8,...:.. ~.,.."> ", w. b , -" s ' 1.,v..-,- ( mr, - ->-- -. i, , ,,, L,... >*.. -. J, A,..?,,--.., L Y W L. ' L a - *.,.._ kl ---*- i, i w c - r.. rn..., * &-..L- *....

141

142 Liite 2 KRAKKAJUPPURA N GEOSTATSTSEN KASTTELYN JAKPiUMA Kairausnayt teet Pal jastumanaytteet

143

144

145 , Variogrammi ioni: od suuntakulrnat: h lkrn garnrnrna (%r% / , !,iV ka var 'Variograrnrnirnallin sovitus. varianssi Paljastumanaytteet Suuntatoleranssi 20/ h (rn) Variogrammi ioni: od suuntakulrnat: h (rnl lkrn gamrnma (X*Y) ka var Paljastumanaytteet (poissa 0-naytteet) Suuntatoleranssi 30/30

146 Variogrammi ioni: ot suuntakulrnat h (m) lkm gammma (%*X ka var Paljastumanaytteet Toleranssi 20/20 Variogrammi ioni. cr suuntakulrnat h (m) lkm gammma (%*% var ianss i i' i / ka var Paljastumanaytteet (poissa 0-naytteet) 1 Suuntatoleranssi 30/20-1 i

147 1 (~)~4 0000'0T 0000' '9 0000't OOOO'Z 0000'0 -L o ~ rssue~a~oqequnng ~ / ~ ~ (WaqqLgu-rj essyod) qaaqqlgueumqset~ed SSEVOOO o - den ZEET5.O - EN STLEOOO G 99L 00.0T 669EOOG 0 TZL 000'6 9LSVOOU 0 EEE 000'8 ET6VOO5 0 OVL 000'L S?9V '9 09EEODO 0 L9L LTEEO'OO o '5 000.v 66ZE000'0 OES 000'E V60Z E 000'2 ZL9E ST 000'T (%*% euruue6 UN (w) u / - ' [,,,/" -/ rfifiuey JUE 00.0 OOOT 'qewnyequnns S 'KUOK - EOOO 0 F u u e ~ 6 o ~ ~ e ~ 9 3 E - S000' : - Y - EOOO 0 (qaaqqlgu-0 essyod) qaaqqlgueurnqset~ed 660t L 00.0T ZZBE000 0 TZL 000'6 r08s000'0 EEE OLZ OVL 000'L ' LO2V000'0 L9L 000'5 6TVVOOO'O '0 9ZLE000.0 OES 000.E VELZ E 000'2 zvvt ST 000'T 0 0 0

148 :-r\; Var iogrammi ioni. od vari nssi... \ i suuntakulmat: h lm) km gammma (%*% L ii\'-l\ L---- -*-,.~/ , , ka var Paljastumanaytteet (poissa 0-naytteet) Suuntatoleranssi 30/ h [m) Var iogrammi ioni. cr suuntakulmat h lm) km gammma XwX1 ka var Paljastumanaytteet (poissa 0-naytteet) Suuntatoleranssi 30/30

149 Variogrammi ioni. od suuntakulmat: h (m) km gammma (%*X ka var oi~68 Kairaus- ja paljastumaniiytteet Suuntatoleranssi 29/2f0 - Variogrammi ioni. cr suuntakulmat: ka var Kairaus- ja paljastumanlytteet Suuntatoleranssi 20/20

150 Variogrammi ioni: ~d suuntakulmat: h (rn) krn garnrnrna (XrX) ka var Paljastuma- ja kairausnaytteet Suuntatoleranssi 20/20 Var iogrammi ioni: Dtekv suuntakulmat: h (rnl krn garnrnrna (XrXl

151 , - - ~~ x x m 0 Var iogrammi ioni. s suuntakulmat: h (m) lkm gammma (%*% - varianssi , , , ka = var Variogrammimallin sovitus. - pallomainen (a , L - 00' Kairausnzytteet Suuntatoleranssi 20/ h Lm) ~- ~ -. J Variogrammi ioni: c r gy,qr~f;~~~ulmat h (m) lkm gammma (x*x) , , ka var x X E m D Kairausnzytteet Suuntatoleranssi 20/20

152 LTE LH Varlagramml lonl od suuntakulmat h rn) krn garnrnrna %*%) ka K var x E "J Kairaus- ja paljastumanlytteet (poissa 0-naytteet) Suuntatoleranssl 20/20 O h lrn) Variogrammi ioni. od suuntakulrnat h lrn) krn garnrnrna %*%) ka var Kairaus- ja paljastumanlytteet Suuntatoleranssi 20/20

153 Liite 5A K RAKKAJUPPURA N GEOSTATSTNEN BLOKKMALMARVO VAAKALEKKALKSTTA N EETfiTS7:W NKYkWO ( luoi..itus ptetv: n mui.aa~ : : - -- J VAAKATASO (VM, M) 56 (l0) LLF?:; ~~A 'E5ViMWT tcr. prel v si.: estvm!o7lc a!. tm On;) :i -. 10,; lj,,,+c&$ 2, p;; 3, v:.;8.l ji 3;.- 0. :,,:;: - ;.,,:,.?.C01Z :.K :? --,-...-.,-,T!; - 3: :,, :<,i;34 2, gj,j 9, >>,>cg V ~ ~ E A.-. L-l. 1?.?172 2.CFr >1.,$0: TONNA (2,O) 52 (2 0) 50 (3,5) 45 (5 lo) 40 (510) 35 (5,O) 3 0 (5,O) 2 5 (5,O) 2 0 (2,5) c,,$>. 5,:,,yJi(, 2:1 1),i):uz853 2,55'.. L'..J~G? 7- i' 7 Q.'x:C -?.C~30 5, O.GGCC3 $9 S? 0,033 -!: ? ,0, Vh?ZEP 465?.CG?'C c)rXCZ!b3!W 0,,.,- r;"?" - '..-.- ;-,: zj (.,a:bs, 2, $56 %;, '>>#;'C': & G>,?. 3.'3Ci3- -1.:>CX, :LQ o.cd;':?$: 2.58:m Q.GCm? 47. $.pq<; -.:-;;,: m. J = 2 L : &' ync=,:=. --.-?,42~..~1)7-t;.?5:,:.ci:~i;2 :fl :bs. 3.G; - O,,:Qi" 2tjtJ,w;'b z,yjijl\,$))): CO:O ?G CON2 7! 71 2, z,: @;$ :' O,OD>?r:.?: 31 iu;epei ~~,~~;,:Jr:~:'t z.sfcr.::qrx)? 195 0, :hex,;- 0,,:,.:.1.:, 3s ~,oj054 ;,cj,~ ~.g,yj~~ -. 0.MC:3 ~.O$YJ o.cko1 56 : o.?,,?:f; - 121: 3.C i:.oc03? 41 4; i:+ :!.,,r, M -,:&.;,;c:31 2,:s: :,.;:.',c.: 2:: _:?. L.:-..,?,'LZ,. <. a >,- - p., ; c,~:,.:,jj 2.25:,>,;+:<,: 1: , ^,"?? -,?.,-Ci', , 29:,:.~o:is 2.,35: 83.c~bx,~ w r,c -....,,.., - -;.,-q?i ,25:..rb.#.-<, :..,..--,,rm Y' /d =:+:rl ;;: ;.:$>,>i ;.zs:,:.;,l:,,2i 25: -- - r,,.-,.., ;,:.;,...-., ,,..--?. ;as L'J:'>, 2, 25;,;. ('<':.,: l&, ::-.- :. M:.; -,:>.!>L'?C?! \).QQ!!7?.$,St,,:. :GO(): i...-..?,....,..,.,.. t,\'.'?. -..w,...,.;.,.~.,,,.'.#..':/.'.+*... 3 ii '!WEEN% up ';,.')pte2.:?:?.cc<:o: :=: : (1 6-,= - b,:q;c 4% c,i-"3c+.j 4j2.5: :..>;r>:,: ::j i73 0.M c. ~.~9;:4 2.35,:' 8?.rrsr:0! 2 2 #?a,y)3., - 3 :,,:,~0 3. n:.).i?i:.:~,:,: ': YVE~E,; ,F 3.~33~5 - c,:~;,> Blb C'. 8G~Kbb 2,852 6, Oilhi : 0.iX)lO X f.W 07 b? O.XFJ - 0 Q, o&:,j;,!3~ 3,,& (j, Lwix 0 0 Y'riE%'SA Ca ': 0.YXO: O.oOC3 - O.&'lG 493 ;i.&363 2,351 O.WW! 173 i W & ! OG.CWOO O.WO.0~333 C 3 YHrEm CLW MNl!?? it YHTEENSA LUOKKA G/T PTEKV TONNA G/T ,7 16,5 62,7 12,O 26,8

154 '. Liite 5B KRAKKAJUPPURA N GEOSTATSTNEN BLOKKMALMARVO PYSTYLE:[ KKALKS TTAN PYSTYPROF, ---- K c,<d?>: -,:,;,::<, yj c,,,;,m5.- L, 4'. Dc.. -, : 300 * a*..,,.,.::c, -,>, ;o:cj.3 c,.cqm 0.m Ct".c:.(:<, '> t3 67,460 (-, r, -,:, -, - C j, cjj:<, :,, C,,:,< i, c,,?$.>> p i',t?,c". tr -L.~>-,: C.C,C+:!+~ L).~E.c ;.:~?C?! 2: ,470,450,490,500,510,520,530 ;y-%tnttilt?.- L:, ;tgi YkVM\:G i i;lot~lcz% :rer,r:n mukam 1 : i'tp,,"!.lcy? 'A M A rsr.-&mi tm ptekv q.g esrvc 10hr.a v''lp lkm!n31 <*.<'CC'i - 0.WlO 830.m~ 2,;50b,:x:i;bjj g B. $330 Q O.CC!!i WflA 3 - C.f:Q:l)!c, ; 5 (,,7,' 2,, , r ' n, -,,.,:...."...,... "."... VhTE'EA 3,,,' r 2,, 3-7, (8 *,,,',? - c,, #<<,ll,.., ;V J. 8,@b:fl~~i, 3:i...'1.8-'~1..,..,- 2: 51! 0.C41G - O.rX?O 121 C.CC'iB CVXJCO - b5 t, -, : p,,>>3:, -,... :L... > 1., 3 c, :,,..:<; A <:,t<d:~; : 0 V~Tr..<c,, --?.-. -m 3.,, 2. 91! 1,. G,L%:> -. >:#.>;L:., :.,., 2;: ;. :Q-.?.@@!C?.Gm 17 G.r)(i!Oq C. ~ P3X - 0, bxo r:.? 3. /?a:,:,? 5,,x~'r),,,.-- {, CF; :??2!: 0.00r~66 2.a5.3 O.WA ,035 - O.~X!O W.a) X10 - CJ.XY0! ! i,",::, - io.k:, O.X"s3C,@ 2 2 ':Wh?A 502 C.CGC G.CQCG O.'XiO?97 O.rWX WX1 09 6? Wlbb W c?.di~~~ - il? 0, cj.b%>l 41 4i YhTEEJEA ip-7 '2.'X cj.ox :71 C.C~?C? 0.w10 lip)u.$&sj 2.9fi~,.u;;Q. *: '?.,:.:1;c - c,.mjo 1:.. Q.w:ilE C.CiAC1 L 4...,. :,,.'~3. - s v.'~.-; i33: 2 YHEL'd5A ie?g.cv.)t 2.a55,.,,<<,cEc6 =: 5 6, 0.K63-0.W10 6 5, 0'1,<~~, :,., 3.~;.. ;,. u ; 0.rnlQ cj.m O '3.~&CC r.m 9.CWc 0 0 c, nr;'? - 1,, B " 0, ;,, C' c,, j: 1, TONNA vm. 10 m (460,560 5 m) '; ,540,550,560 '!-neeh,c,a.? c,. i.xcrx ir,, ~92,.--7,.P. - - r, :,,>c.@:, : i'.,.. - :.;,a:( :.! 2; -,,>;cw i,3cc,.iw:,j.>;;: >:.r.x?r 2, K\! 6. :,r,:,,:, << 3.,"G!O - 0.,;03'? - 3" -7, -.:rdp!- 0.OW96?.C-Y:7 2i -- 7' c.t:1>2i G.K'lo 0b.:..l&:%7 2,&3 :',,:r:+.: 2: L: O.M0 - '>.X3 17 '5.031T;2.2.dCZ d.cc032 C Q,cL:.?.: 3 -, j., ; :. 'me& 83O.OCC iOCA 29 29,3:XQ? O&V2 0. m3 0. 0XXa 0 i?.nl@ O.W?O QO.C~F&< 9.hX0.cdxwx; 0 0 Z;j;.$:, - ' ;,-, JVr"u#,u,..*, :,,:,js:.i,, ij"w2 ;, 0 "LTEEP,:'?,<Ci,:<,~,,y,>C,C~~0 Q ? YHTEENSA LUOKKA G/T $) PTEKV ' 31 TONN A 3+i $ G/T %4:1 11,5 23,5

155 Kirak kajuppura N Liite 5C

156