SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ"

Transkriptio

1 SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymäsuunnitelma Talousarvio vuodelle 2011 ja Taloussuunnitelma vuosille Työvaliokunta Seutuhallitus Seutuvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO YLEISTÄ TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION OSAT TALOUSARVION SITOVUUS TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSOSAN TULOSALUEET JA TAVOITTEET OHJAUS JA KEHITTÄMINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Valtuustoon nähden sitova tavoite Savonlinnan seudun yrityspalvelut Teknologiatoimiala Matkailutoimiala Edunvalvonta Viestintä Elinkeinopolitiikan keskeiset tulokset SEUDULLINEN HANKINTATOIMI TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET

3 1 Johdanto Seutukunnan taloudessa on tapahtumassa aavistuksen omainen käänne parempaan päin. Pieniä kasvun merkkejä on odotettavissa. Noususta odotetaan kuitenkin maltillista. Uhkana on mm. investointien vähäisyys. Vienti on loivassa kasvussa, teollisuuden tilauskannat ovat kohentuneet, lomautettuja on kutsuttu töihin. Massa- ja paperiteollisuuden suhdanteet ovat selkeästi parantuneet. UPM:n investointi seudulle antaa selkeän piristysruiskeen kantaen vuodelle Viennin elpyminen vaikuttaa myönteisesti myös kuljetusalaan. Seudulla käynnissä olevat lukuisat tie-, satama- siltarakennustyöt jatkuvat. Kaupan kasvu jatkuu. Matkailualan yritysten odotukset tulevalle vuodelle ovat hyvät, ja kesäkausi onkin ollut monelle matkailuyrittäjälle ennätyksellisen hyvä. Venäläisten ostosmatkailijoiden merkitys on kasvussa. Rakentaminen on pysynyt pinnalla erityiskorjausrakentamisen ja elvytysluonteisten hankkeiden avulla. Myös uudisrakentaminen on piristynyt esimerkiksi yksityiset hoivakodit. Rakentamisen elpyminen vaikuttaa mekaanisen puunjalostuksen tuotteiden kysyntään. Muovi- ja komposiittialalla venealan yritykset ovat kasvussa. Tilauskannat ovat kuitenkin lyhyet, ja tilanteet vaihtelevat merkittävästi toimialoittain ja yrityksittäin. Seudulla on työvoiman kohtaantoongelma toisaalta työttömyys on pysynyt korkealla tasolla toisaalta kaikkiin avoimiin tehtäviin ei saada osaavaa työvoimaa. Savonlinnan seudun kuntayhtymän keskeisenä tehtävänä on vastata erityisesti seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Seudullinen elinkeinostrategia vuosille muodostaa vahvan pohjan vuoden 2011 toiminnalle. Tavoitteena on luoda Savonlinnan seudulle uusia työpaikkoja sekä turvata olemassa olevien työpaikkojen säilyminen seudulla. Vuonna 2011 resurssit kohdistetaan Savonlinnan seudun vahvuuksien vahvistamiseen; puunjalostus- ja teknologiateollisuus, palveluliiketoiminnan osaaminen, hyvinvointimatkailu. Mahdollisuuksiksi on nostettu mm. IT-alan avaukset, Savonlinnan luonto- ja kulttuurimatkailu, sekä Venäjän suunnalta avautuvat liiketoimintamahdollisuudet. Uusia investointeja alueelle houkutellaan erityisesti matkailun, uusituvan metsäteollisuuden sekä IT-alan toimijoista käynnistynyttä Koheesio- ja kilpailukykyohjelmalla (KOKO) tuetaan edelleen seudun strategista kehittämistä ja sen yhteyteen resursoidaan uudet elinkeinopoliittiset avaukset. Tavoitteena on saada seudulle 300 uutta työpaikkaa kärkitoimialoille. Seudun kilpailukykyä ja vahvaa innovaatioympäristöä rakennetaan yliopisto- ja korkeakoulutoimintojen sekä osaamiskeskusohjelmien (matkailu ja puunjalostus- ja teknologiateollisuus) pohjalle. Seudun yhteisessä edunvalvonnassa korostuu Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen valituilla erikoistumisaloilla, Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittäminen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuituerottelutekniikkaan liittyvät seudun kärkitoimialoja tukevat osaamisalat, Metlan toiminnot, Enonkosken kalanviljelyslaitos ja muut seudun kehittämistä tukevat osaamisrakenteet. Parikkalan rajanylityspaikan saaminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi mahdollistaa toteutuessaan laajan kehityskäytävän Pietarista Parikkalan ja Savonlinnan seudun kautta keskiseen Suomeen. Lentoliikenne on yksi osa houkuttelevaa investointiympäristöä. Laajojen tie-, silta-, ja satamahankkeiden osalta turvataan juoheva eteenpäinmeno. Seudullinen hankintatoimi kilpailuttaa tai antaa asiantuntija-apua lähes 80 %:ssa seudun julkisista tavara- ja palveluhankinnoista. Hankintojen keskittäminen tehokkaaseen hankintayksikköön tuottaa seudun julkisorganisaatioille suoraa hyötyä ja säästöjä. Myös alueen elinkeinoelämä hyötyy ammattitaitoisesta hankintatoimesta, koska hankinnat toteutetaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi, hankintalakia noudattaen. Savonlinnan seudun yhteisen markkinointiviestinnän keskeisimmät tavoitteet ovat seudun ja palvelujen tunnettuuden edistäminen, asenteisiin vaikuttaminen, uusien yrittäjien saaminen, uusien inves- 3

4 tointien saaminen seudulle, uusien asukkaiden saaminen seudulle, elinkeinoelämän toiminnan tukeminen sekä matkailun edistäminen. Savonlinnan seudun kuntayhtymän yhtymäsuunnitelma ja talousarvio on laadittu Suomen kuntaliiton periaatteiden pohjalta. Kuntayhtymäsuunnitelma sisältää kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2011 ja taloussuunnitelman vuosille Yleistä Savonlinnan seudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä ja seudun elinkeinostrategiaa toteuttavana organisaationa. Jäsenkuntia ovat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava. Sulkava ei ole mukana elinkeinostrategian toteutuksessa. Savonlinnan seudun kuntayhtymän huolehtii perussopimuksen 2 :n mukaisesti: 1) jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta, 2) kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä kulloinkin voimassa olevan kuntayhtymän suunnitelman mukaisesti, 3) aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan ja seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta kulloinkin voimassa olevan elinkeinostrategian mukaisesti, 4) yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja 5) muista yhteisesti sovittavista tehtävistä, joista seutuvaltuusto päättää kahden kolmasosan ( 2 / 3 ) määräenemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Tällä menettelyllä päätetystä uudesta tehtävästä muodostetaan 17 :n mukainen toimenpidekokonaisuus. Organisaatio Tarkastuslautakunta Seutuvaltuusto 24 jäsentä Tilintarkastaja Työvaliokunta *) Seutuhallitus 9 jäsentä Seutujohtaja Yrityspalvelut Yhtymävirasto Seudullinen hankintatoimi 3K-tehdas *) Jäsenkuntien kunnanjohtajat ja seutuhallituksen puheenjohtajisto muodostavat työvaliokunnan. 4

5 3 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta 3.1 Talousarvion osat Kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Kuntalain mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa hyväksytään kuntayhtymän kokonaismenot ja -tulot. Kuntayhtymän käytännön toiminnasta päätetään käyttösuunnitelman yhteydessä. Tulosalue Ohjaus ja kehittäminen Elinkeinopolitiikka Seudullinen hankintatoimi Kustannuspaikka Yhtymävirasto Seudulliset yrityspalvelut Koheesio- ja kilpailukykyohjelma Elektroniikan 3K-tehdas Lentoliikenne Hankintatoimi Kuntayhtymän varsinaista toimintaa kuvataan käyttötalousosassa, jonka osalta seutuvaltuusto hyväksyy kuntayhtymän tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosassa esitetään Ohjaus ja kehittämisen, Elinkeinopolitiikan ja Seudullisen hankintatoimen toteuttamiseksi tarvittavat määrärahat. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investointisuunnitelmat talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat seutuvaltuusto hyväksyy erikseen. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vaikutusta maksuvalmiuteen. 3.2 Talousarvion sitovuus Määrärahat ja tuloarviot voidaan talousarviossa määrätä sitoviksi joko brutto- tai nettoperiaatteen mukaisesti. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetään sitovuustasosta. Nettoperiaatteella tarkoitetaan sitä, että seutuvaltuusto päättää talousarviossa tulojen ja menojen erotuksen määrärahana tai tuloarviona. Seutuvaltuustoon nähden sitovia tasoja ovat Ohjauksen ja kehittämisen osalta bruttomenot. Muiden tulosalueiden (Elinkeinopolitiikka ja Seudullinen hankintatoimi ja) sitovuustaso on netto. Seutuvaltuusto hyväksyy talousarviossa kuntayhtymän tulosalueen määrärahan ja tuloarvion sekä toimenpidekohtaiset toimintatavoitteet. Seutuhallitus hyväksyy käyttösuunnitelmassa kustannuspaikkojen ja hankkeiden osamäärärahat ja osatuloarviot. Seutujohtaja päättää hankkeiden käyttösuunnitelmissa niiden menoista ja tuloista sekä tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä. 5

6 KÄYTTÖTALOUS VUONNA 2011 Tulosalue TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Ohjaus ja kehittäminen Toimintatuotot Toimintakulut Ohjaus ja kehittäminen yht Elinkeinopolitiikka Toimintatuotot Toimintakulut Lentoliikenne Toimintatuotot Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakulut Elinkeinopolitiikka yht Seudullinen hankintatoimi Toimintatuotot Toimintakulut Seudullinen hankintatoimi Toimintatuotot Toimintakulut Määrärahat ja tuloarviot Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan sekä koko kuntayhtymän että tulosalueiden tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Raportoinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että strategisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisen tuloksen ja strategisten tavoitetasojen toteutumista raportoidaan seutuhallitukselle kaksi (2) kertaa vuodessa. 4 Henkilöstö 6

7 Henkilöstömäärä tulosalueittain: Tulosalue TP /2010 TA 2011 Ohjaus ja kehittäminen 2 1,5 2,5 Elinkeinopolitiikka 14 22,5 *) 17 Seudullinen hankintatoimi Yhteensä ,5 *) Innovaatiokeskuksen toiminnot lukien Henkilöstömenot koostuvat vuonna 2011 tulosalueittain seuraavasta henkilöstörakenteesta: Ohjaus ja kehittäminen (2,5 htv) Elinkeinopolitiikka Savonlinnan seudun yrityspalvelut (8,5 htv) Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (1,5 htv) Elektroniikan 3K-tehdas (7 htv) Seudullinen hankintatoimi (4 htv) seutujohtaja (1/2 htv) hallintosihteeri/hallintopäällikkö hankesihteeri (hankkeiden taloushallinto ja muut tehtävät) määräaikainen yrityspalvelujohtaja 1 yritysasiamies 0,5 yrityspalvelusihteeri 1 projektisihteeri määräaikainen projektipäällikkö 1 kehittämispäällikkö määräaikainen projektijohtaja määräaikainen , käytännössä toistaiseksi voimassaoleva työsuhde 1 osaamiskeskusjohtaja 1 toimistosihteeri seutujohtaja (1/2 htv) projektikoordinaattori yksikönjohtaja testaus- ja suunnittelupäällikkö tutkimuspäällikkö 100% TEKES -rahoitus tutkimusinsinööri tuotantopäällikkö elektroniikka-asentaja elektroniikka-ammattityöntekijä määräaikainen hankintapäällikkö 3 hankintasihteeriä 5 Käyttötalousosan tulosalueet ja tavoitteet 5.1 Ohjaus ja kehittäminen Ohjaus ja kehittäminen tulosalueen talousarvio käsittää luottamushenkilöhallinnon ja yhtymäviraston kustannukset. Tulosalueen toimintatuotot muodostuvat kuntayhtymän omistajakuntien asukasmäärien mukaan jaetuista maksuosuuksista. Kuntayhtymän hallinnon osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100 % kokonaiskustannuksista. Tulosalueen henkilöstömenot muodostuvat seutujohtajan (1/2 htv), hallintopäällikön ja hankesihteerin palkka- ja henkilösivukuluista. Kuntayhtymän hallintoon on budjetoitu seutuvaltuuston, seutuhallituksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot sekä tilintarkastusyhteisölle maksettavat palkkiot. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tuotetaan osittain ostopalveluna. 7

8 Tuloksellinen yhteistyö kumppanuusorganisaatioiden kanssa Toteuttajaverkoston ohjaaminen strategisiin tavoitteisiin Yhteinen edunvalvonta, elinkeinostrategian mukaisen kuntayhteistyön yleinen kehittäminen, yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden mahdollistaminen Tehokkaan työskentelyn edellytysten varmistaminen Toiminnan suunnittelu- ja seurantajärjestelmää kehitetään siten, että voidaan parantaa yrityspalveluiden, hanketoiminnan ja edunvalvonnan vaikuttavuutta ja mitattavuutta. Savonlinnan seutu 2020 visiotyön konkretisoiminen: Alustava visio vuonna 2020 Savonlinnan seutu on kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen järvialue, jonka kasvu perustuu vahvaan kykyyn tuottaa erikoistuneita palveluja, elämyksiä ja korkean teknologian asiakasratkaisuja. Seutu on kilpailukykyinen investointikohde valituilla kärki-toimialoilla: teknologiateollisuus, tuotteiltaan uudistuva metsäteollisuus ja matkailu. Paikalliset yritykset ovat menestyviä; kasvavia, kansainvälistyviä ja verkostoituvia. Kuntayhtymäsuunnitelman mukaisesti Savonlinnan seudun kuntayhtymän keskeisenä tavoitteena on seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttaminen - vuosille laaditun elinkeinostrategian mukaisesti. Kuntayhtymä toteuttaa elinkeinopolitiikkaa sekä omalla organisaatiollaan että hyödyntämällä kumppaneidensa resursseja ja osaamista erilaisissa yhteishankkeissa. Kumppaniverkoston tehokas hyödyntäminen lähtee yhteisestä visiosta, elinkeinostrategiasta sekä vuoden 2011 kuntayhtymäsuunnitelmasta. Kuntayhteistyön tiivistäminen (ml. Sulkava, Rantasalmi, Heinävesi, Puumala, Kesälahti, Parikkala) Savonlinnan seudun aluerakennemalli - luoda strateginen perusta kuntien yhteisten ja omien maankäyttösuunnitelmien pohjaksi. Suuntaviivat kaupunkiseudun maankäytölliselle kehittämiselle lähimmän 20 vuoden aikana. Ohjauksen ja kehittämisen keskeiset tulokset. Kilpailukykyisempi seutu Toimenpiteet käynnistetty Prosesseja kehitetty Rakennemalli ja toteuttamisohjelma kunnille ja viranomaisille käynnistetty Selvitetään hallintorakenteiden keventäminen ja käynnistetään tarvittavat toimenpiteet Rakenteita kehitetty kokouskäytäntöjä tehostamalla Taloushallintoa resursoitu Asiakastyytyväisyys parantunut 10 %:lla ja sidosryhmätyytyväisyys parantunut Henkilöstötyytyväisyys pysynyt hyvällä tasolla 5.2 Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikan työnjako on määritelty elinkeinostrategia :ssa. Savonlinnan seudun kuntayhtymän kunnista Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki ja Punkaharju ovat päättäneet osallistua elinkeinostrategian toimenpidekokonaisuuteen. 8

9 Savonlinnan seudun elinkeinostrategian päämäärät ovat seuraavat: Savonlinnan seudun talous kasvaa Pietarin alueen kasvun tukemana Itä-Suomen yrittäjämyönteisin seutu, jossa kaikkien kuntien toiminnot on viritetty yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto Seudulla on yksi Suomen johtavia veneteollisuus- ja palvelukeskittymiä Savonlinnan seudusta on tullut yksi Suomen johtavista ja innovatiivisimmista ympärivuotisista matkailukeskuksista, joka hyödyntää Saimaa-brändiä, ainutlaatuista järviluontoa sekä Savonlinnan oopperajuhlien ja muiden seudun kulttuuritoimijoiden korkeatasoista tarjontaa tehokkaasti. Matkailu on voimakkaasti kansainvälistynyt mm. suorien charterlentojen ansiosta Savonlinnan seudulla on vahvistuva kaupallinen keskus sekä kasvavaa hyvinvointialan yritystoimintaa, erityisesti seudun merkittävä wellnesspalvelukeskittymä on voimistunut ja saanut uusia markkinoita Venäjältä Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä Savonlinnan seudulla on valmius käynnistää bioetanolitehtaan toiminta, jolloin kotimaisen energian tuotanto ja käyttö lisääntyy seudulla Valtuustoon nähden sitova tavoite Savonlinnan seudun kehitys kärkitoimialoilla teknologia, matkailu ja puunjalostus on parempi kuin Itä-Suomen kehitys. Mittarina käytetään yritysten liikevaihdon, palkkasumman ja työvoiman kehittymistä Savonlinnan seudun yrityspalvelut Yritys-Suomi kokoaa julkisrahoitteiset yrityspalvelut yhteiseen palvelukonseptiin. Yritys-Suomi yhdistää eri toimijoiden palveluprosessit sekä tiedotuksen asiakkaiden kannalta tarkoituksen mukaisella tavalla. Alkavat ja 0-2 vuotiaat yritykset Start Point -hanke vastaa Savonlinnan seudulla alkavien ja alle kaksi vuotta toimineiden yritysten neuvonnasta. Lisäksi osallistuu asiakasviestintään, yritysneuvojaverkoston koulutus- ja neuvontatilaisuuksien järjestämiseen ja yhteisiin tukiprosesseihin. Keskeiset tavoitteet Seudun elinvoimaisuuden parantuminen uusien elinkelpoisten yritysten ja uusien työpaikkojen avulla. Keskeiset toimenpiteet Alkavien yritysten neuvonta siten, että perustettavat yritykset ovat elinkelpoisia Jälkiseuranta ja jatkoneuvonta Käydään läpi perustetut yritykset ja ohjataan jatkoneuvontaan, koulutukseen ja muihin kehittämisprosesseihin 30 % saavutetuista yrityksistä Haetaan luopuville yrittäjille jatkajia Toimivat ja kehittyvät yritykset Yritys-Suomi hanke päättyy keväällä 2011, joten hankerahoitteinen yritysneuvonta jää kokonaan kuntien vastuulle. Yritysasiamies -resurssit talousarviovuonna ovat tarpeeseen nähden huomattavan vaatimattomat. Yritysneuvontaa on jalkautettu asiakkuuden hallintajärjestelmän avulla muille kehittämishankkeille, yhteistyökumppaneille ja osaamiskeskusohjelmille. 9

10 Kaikki yritysneuvonnan toimijat käyttävät työssään asiakkuudenhallintajärjestelmää Seudun kasvu- ja kehittämishakuiset yritykset saavat hankkeisiinsa ensiluokkaista palvelua Jäsenkuntien esitykset Yrityspalveluiden toiminnan kehittämiseksi käynnistetään sovitusti Yritysneuvontapalvelut löytyvät Yritys-Suomi Savonlinna brändin alta kattavasti Kasvu- ja kehittämishakuisten yritysten yritysneuvonta liittyen yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Toteutetaan asiakastyytyväisyystutkimus Asiakkuuksia hallitaan asiakkuudenhallintajärjestelmällä Yritystalo Schauman Yritystalo Schaumanin uusi toimintakonsepti saadaan valmiiksi Vuokrattavissa olevien tilojen käyttöaste on 100 % Lähtökohtaisesti Yritystaloon haetaan toimintakonseptiin sopivia kasvuhakuisia yrityksiä, erityishakukohteena seudulle siirtyvät yritykset, joilla lisäarvoa UPM-keskittymään Remontointia vaativista tiloista on solmittu konseptin mukaiset aiesopimukset Savonlinnan Pääskylahden yrityskeskittymä - tehdasrakennusten konseptointihankeella haetaan Yritystaloon ne keskeiset kumppanit, joiden kanssa vanha kuitulevytehdas muutetaan nykyaikaiseksi Yritystaloksi Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I Kt Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön komposiittialan kasvavalle yritystoiminnalle Kt Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I toimii hyvässä vuorovaikutuksessa tiloissa toimivan yrityksen kanssa ennakoiden tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Kiinteistö Oy Pieksuunlahti Kt Oy Pieksuunlahti tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön rakennustuotealan kasvavalle yritystoiminnalle Kt Oy Pieksuunlahti toimii hyvässä vuorovaikutuksessa tiloissa toimivan yrityksen kanssa ennakoiden tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Kiinteistö Oy Nobelinniemi Kt Oy Nobelinniemi tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön kertopuun valmistukselle Kt Oy Nobelinniemi toimii hyvässä vuorovaikutuksessa tiloissa toimivan yrityksen kanssa ennakoiden tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Venäjä Parikkalaan avataan kansainvälinen rajanylityspaikka Savonlinnan seudun yritystoiminta kansainvälistyy Venäjän suuntaan Ulkomaiset investoinnit vahvistavat seudun elinkeinorakennetta 10

11 Itä-Suomen Businessedustusto - ISBE Oy on itäsuomalaisten elinkeinoyhtiöiden, kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen yhteinen Venäjä-palveluyhtiö. Se tarjoaa monipuolisen ja asiantuntevan tuen pk-yritysten Venäjä-toiminnalle. Luoteis-Venäjärahasto Oy tarjoaa Kaakkoissuomalaisten PK-yritysten Venäjään liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin riskirahoitusta. Karjalanasiamiestoimisto Oy:n kanssa tehdään yhteistyötä rajan molemmin puolin Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan toteutumiseksi ja ulkomaalaisten investointien saamiseksi seudulle. Vahvistetaan venäjä-osaamista yritysneuvonnassa Luovat toimialat Seudullisesti tärkeiden luovien alojen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen ja luovan alan yrittäjien toiminnan tukeminen. Museoviraston kanssa yhteistyössä tehdään selvitys Olavinlinnan tapahtumaympäristön kehittämisestä. Luovan alan yrittäjien liiketoimintaympäristöjen kehittäminen Savonlinnan seudulla. Etsitään toimivia ratkaisuja luovan alan palveluiden keskittämiselle ja konseptoinnille. Luovan alan yrittäjille järjestetään matchmaking-tapahtuma Savonlinnassa. Puutuotetoimiala - Eastwood hanke Savonlinnan seudun kuntayhtymä vastaa Miktech Oy:n hallinnoiman EastWood Itä-Suomen puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelman käytännön toteutuksesta koko Etelä-Savon maakunnan alueella. Hanke tarjoaa välineitä ja asiantuntija-apua yritys- ja yritysryhmäkohtaisten kehittämishankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseen. Keskeiset tavoitteet Yritysten vientivalmiuksien kehittäminen Kertopuun ja vanerin jatkojalostusverkoston kehittäminen Rakennustuotteiden ja palveluiden kehittäminen Yritysten ekologisen kilpailukyvyn lisääminen Keskeiset toimenpiteet Venäjän lähialueen kaupalliset mahdollisuuksien selvittäminen Myynti- ja tuotantopotentiaali ulkomaisten toteuttamassa rakentamisessa Avataan uusia vientikontakteja ja mahdollisia vientikanavia yhteistyössä muiden maakuntien kanssa TEM:n Metsäalan strategisen ohjelman mukaisesti ja haetaan tarvittaessa TEM:n kansainvälistymisrahaa ministeriöstä yritysryhmien käyttöön Kertopuu- ja vaneritehtaiden kanssa tehdään kehitysyhteistyötä jalostusasteen nostamiseksi ja kootaan yritysyhteistyöverkosto Palveluiden kehittäminen vapaa-ajan rakentamiseen, puukerrostalo- ja muuhun teolliseen puurakentamiseen Ohjelman yksi painopiste on aktivoida ja kehittää teollista puurakentamista koko valtakunnan alueella tavoitteena generoida osaamista, joka voidaan joidenkin vuosien kuluttua hyödyntää vientitoiminnassakin Kannustetaan ja aktivoidaan joitakin seudun kuntia rakennuttamaan merkittäviä puurakennuskohteita, joiden myötä voidaan kehittää vientikelpoista puurakentamista Edistetään tuotantovälineiden, raaka-aineiden ja energian käytön tehostamista Savonlinnan seudun koheesio- ja kilpailukyky-ohjelma KOKO:n tavoitteena on tukea Savonlinnan seudun elinkeinostrategiaa Vahvistaa alueen osaamista ja luoda pohjaa seudun innovaatioille Ohjelma avaa uusia tutkimukseen, tietoon ja osaamiseen liittyviä palvelukonsepteja 11

12 Vahvistaa matkailun ja elämystuotannon sekä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehitystyötä ja verkostoitumista Tukee uuden yritystoiminnan syntymistä ja vahvistaa alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä Aktiivista yhteistyötä tuetaan kehitysyksikköjen, toteuttajien ja käyttäjien välillä Seudullisen elinkeinostrategian jalkauttaminen ja kehittämistyön koordinointi Uusien innovatiivisten avausten hankkeistaminen Yritystoiminnan kansainvälistäminen ja Parikkalan rajanylityspaikan hankkeistaminen Maaseutu-toimenpidekokonaisuus sisältää mm. bioenergian käyttömahdollisuudet, vaatimukset ja rahoituksen Osallistumme Hyvinvointi, Innovaatio- ja osaaminen, Venäjä-Russia sekä Luovat alat kansallisiin teemaverkostoihin Maaseutu Maaseutuyritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen sekä liitännäiselinkeinojen kehittäminen maaseudun peruselinkeinojen tueksi niin, että työpaikat maaseudulla säilyvät ja jossain määrin lisääntyvät. Jatketaan työtä seutukunnan lähiruuan tuottajien ja heidän tuotteiden tunnettavuuden lisäämiseksi Pro-Agria Etelä-Savo, Maatilayrityksen hallittu kasvu -hanke Piällysmies ry/itä-savon kalatalousryhmä, Ettei tiputtais venneestä -hanke Tehdään yhteistyötä maaseutuyrittäjien rahoitusta antavien tahojen kanssa: Piällysmies ry, Rajupusu ry, ELY-keskus, Finnvera Teknologiatoimiala Lähtökohdat Savonlinnan seudulla työskentelee teknologiateollisuudessa lähes tuhat henkilöä. Keskeiset toimialan tuotteet ja liiketoiminnat liittyvän uusiutuvan metsäteollisuuden prosesseihin ja laitteisiin sekä näiden toimialojen päälaitteiden komponenttivalmistukseen. Lisäksi seudulle on pitkäjänteisen kehitystyön ja yrittäjyyden pohjalta kehittynyt vahvistuva yritysverkosto sähköteknisten ja elektronisten tuotteiden tuotekehityksessä ja valmistuksessa. Toimialan haasteet liittyvät uusien entistä korkeamman lisäarvon tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen mm. metsäteollisuusasiakkaille, metsäbioenergian ja kehittyvien metsäbiojalostamo-investointien tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä koneteollisuuden uudistamisen vauhdittamiseen. Toimialan seudulla toimiviin yrityksiin ja työntekijöihin kohdistuu metsäteollisuuden murroksen ja investointitaantuman lisäksi globaalin kustannuskilpailukyvyn haaste, jonka voittaminen on mahdollista keskittymällä vaativiin erikoistuotteisiin, voimistamalla edelleen tuotekehityksen tuloksellisuutta sekä panostamalla teollisten palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Kuitu- ja prosessitekniikan alalla vuonna 2010 yritysten raportoima 54 miljoonan euron toteutunut liikevaihto seudulla kehitetyillä uusilla tuotteilla on osoitus tämän strategian toimivuudesta. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa suurin muutosuhka kohdistuu pieniin perinteisesti toimiviin alihankintayrityksiin, joiden markkinat ovat viimeisten kahden vuoden aikana radikaalisti supistuneet Suomessa. Seudulla on kuitenkin kehittymässä uudistuva pk-konepaja- ja teknologiayritysten verkosto, sukupolven vaihdokset on lähes 100-prosenttisesti tehty ja yritykset ovat panostaneet tuotekehitykseen, erikoisvalmistukseen ja vientiin mm. Venäjälle. Pienten ja keskisuurten yritysten tuotekehitysaktiviteetin voimistamiseen pyritään vuonna 2011 mm. FiberLaboratoryn uudella TES- TAA -palvelulla. Aktiivisella teknologiapolitiikalla ja seudun suhteellisen pienellä suoralla elinkeinopoliittisella kehittämisrahoituksella on tavoitteena aktivoida vuonna 2011 yli 5 miljoonan euron tuotekehitysrahoituksen kohdentuminen suoraan seudun yritys- ja tutkimuskenttään, varmistaa seudun tuotekehityslaboratorioiden kehitysinvestoinnit ja tutkijaresurssien kehittäminen sekä vahvistaa yritys- ja liike- 12

13 toimintalähtöisiä teknologiakeskuspalveluja. Lisäksi seutu jatkaa aktiivista roolia Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksessa kuitu-erotustekniikat-elinkaari osaamisalan koordinointivastuun osalta osana kansallista Uusiutuva Metsäteollisuus avainklusteria. Toimiala vastaa resursseillaan myös sektorinsa uusien yritysten ja kasvuyritysten kehittämisestä sekä yritysmarkkinoinnista. Keskeiset tavoitteet Varmistetaan ja edistetään seudun teknologiateollisuuden sekä tietointensiivisten palveluliiketoimintojen uudistuminen seudulla ensisijaisesti jo seudulla toimivien yritysten yhteistyöverkostossa Vahvistetaan soveltavan tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyön rakenteita ja avainhenkilöresursseja seudun kärkialoilla metsä- ja prosessilaiteteollisuuden ja innovatiivisissa energiatekniikan laitetekniikoissa sekä elektroniikkateollisuudessa Tehostetaan uusien yritysten sijoittumista ja uusien liiketoimintojen käynnistymistä seudun vahvuusaloilla ja sähköisissä palveluissa Edistetään kannattavuuslaskelmilla ja kohdennetulla markkinoinnilla teknologiateollisuuden ja metsäbioenergiateollisuuden tuotekehitys- ja uusien tuotteiden demonstrointi- ja tuotantoinvestointeja seudulla. Keskeiset toimenpiteet KOSKE Kuitu-erotustekniikat-elinkaari osaamiskeskusohjelma Kuitu-erotustekniikat-elinkaari osaamisalan koordinointivastuu kansallisessa Uusiutuva Metsäteollisuus avainklusterissa NOHEVA toimintaympäristöprojekti Hankkeessa kehitetään Savonlinnan Teknologiapuiston palvelukokonaisuutta Houkutellaan keskittymään uusia yrityksiä Tuetaan seudun alan pk-yritysten liiketoiminnan kasvua mm. metsäbioenergia-alan uusiin kehittyviin tuotteisiin ja niiden valmistusprosesseihin. Kuitu- ja prosessitekniikan tutkimuskeskus EAKR -hanke Kehitetään kuitu- ja prosessiteknologian vahva erikoistunut tutkimuskeskus, joka tuottaa kansainvälisesti ja alueellisen innovaatiostrategian kannalta keskeistä uutta tietoa ja tuloksia kehitettäessä uusia korkean teknologian menetelmiä, osaamista ja laiteratkaisuja metsäbiomassan teolliseksi hyödyntämiseksi. TUPA - Tutkimuspalvelujen tehostaminen Fiberlaboratory laiteinvestointiprojekti Elektroniikkateollisuuden alalla Savonlinnan seutu vahvistaa vuonna 2011 käynnistettävällä EU-osarahoitteisella toimintaympäristöhankkeella erikoistuneen tuotekehityksen edellytyksiä. Sähköiset palvelut ja tietotekniikka Savonlinnan seutu jatkaa aktiivista pääkaupunkiseudulle suunnattua markkinointia ja yritysyhteistyötä uusien tietotekniikkatyöpaikkojen luomiseksi erityisesti nuorille ja alan paluumuuttajaosaajille. Tietoverkkoihin perustuvien asiakaspalvelujen osalta seutu tukee erityisesti yritysten ja TEkeskuksen yhteisprojektien käynnistämistä, jotka tavoittelevat merkittävää työpaikkojen lisäystä seudulla. Taloushallinnon osaajatarpeen tyydyttämiseksi käynnistetään oppilaitosten ja yritysten kanssa yhteistyössä täsmäkoulutusprojekti. Elektroniikan 3K-tehdas 3K-tehdas toimii edelleen keskeisenä osana Teknologiakeskus Elektroniaa ja sen kehittämiseen liittyvää toimintaa. Elektroniikkateollisuuden alueellisen kehittymisen ja kasvun tukeminen palvelujen, tutkimuksen ja toimintaympäristön avulla sekä uusien alan teollisuuden työpaikkojen syntyminen alueelle. 13

14 3K-tehtaan toimintaan kuuluvat yrityksille sekä oppilaitoksille suunnatut palvelut elektroniikkaalan tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja valmistuksen sektoreilla sekä julkisen tutkimuksen toteuttaminen. Tutkimuksen osalta toteutetaan kolmea Tekes:n rahoittamaa tutkimushanketta yhteistyössä Kuopion ja Joensuun yliopistojen kanssa sekä valmistellaan uusia hankkeita. Samalla pyritään laajentamaan tutkimukseen liittyvää yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimusyksiköiden kanssa sekä kehitetään paikallista kehitysyksiköiden välistä yhteistyötä. Koulutuksen sektorilla toteutetaan ja kehitetään paikallisia yhteistyömalleja alan ammatillisen koulutuksen osalta ja tätä kautta pyritään varmistamaan kasvavien yritysten osaavan työvoiman saaminen. Vuoden 2011 aikana kehitetään 3K-tehtaan t&k toimintaympäristöä, osaamista ja palveluja. Em. pohjalta toteutetaan t&k ympäristöä kehittävä toimintaympäristöhanke. 3K-tehdas toteuttaa osaltaan seudullista markkinointia uusien elektroniikka-alan yritysten saamiseksi Savonlinnan seudulle. Toiminnassa huomioidaan alan alueelliseen kehittymiseen liittyvät tavoitteet Matkailutoimiala Lähtökohdat. Käytettävissä olevien taloudellisten indikaattorien valossa, Savonlinnan seutu ei ole pystynyt hyödyntämään vuoteen 2008 jatkunutta matkailun voimakasta kasvua. Vuodesta 2003 matkailu- ja ravitsemustoimialan liikevaihdon kasvu Savonlinnan seudulla on pysähtynyt. Koska eräissä uusissa yrityksissä on tapahtunut kasvua, on muissa yrityksissä täytynyt tapahtua tarkastelujaksolla merkittävää liiketoiminnan supistumista. Vuosina matkailijamäärien kehitystä haittasi taantuma. Suunnitteilla olevien investointien, yritysten tuotekehitystoiminnan ja tapahtumien kehittämisen odotetaan lähivuosina lisäävän matkailupalvelujen kysyntää. Savonlinnan seudun kehittämiselle matkakohteena on keskeistä sähköisten jakelukanavien kehittäminen niin, että ulkomaiset matkailijat löytävät Savonlinnan tuotteet ja pystyvät ostamaan niitä. Matkailun kansainvälistymisessä painopiste on Suomi-Venäjä välisessä matkailuyhteistyössä, ottaen kuitenkin huomioon laajenevat Keski-Euroopan markkinat. Matkailuinvestointien käynnistyminen laajassa mitassa luo pohjan matkailutoimialan merkittävälle kasvulle. Savonlinnan seudun kuntayhtymä ostaa matkailun yhteistyösopimuksen mukaisesti Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:ltä seuraavat tehtävät: toimii matkailuyritysten ja matkailutoimijoiden yhteistyöfoorumina, pitää yllä ajantasaista Savonlinnan seutua koskevaa matkailun informaatio- ja neuvontapalvelua sähköisessä muodossa sekä muita matkailun neuvontapalveluja, organisoi matkailun yhteismarkkinointia ja kehittää ja ylläpitää Savonlinna.Travel-sähköistä neuvonta-, markkinointi- ja varausjärjestelmää siten, että järjestelmän kautta tapahtuva matkailumyynti kasvaa vuoden 2009 tasosta, sopimuksen voimassaoloaikana vähintään 30 prosenttia vuodessa, toteuttaa matkailutoimialan kehittämishankkeita koordinoi alueen matkailutarjontaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi matkailijavirtojen keskittämiseksi Savonlinnan seudulle, mentoroi alueen matkailuyrityksiä matkailutuotteiden kehittämisessä, järjestää matkailuyrittäjien käyttöön niiden tarvitsemaa tutkimustietoa ja yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa matkailualan koulutusta. Savonlinnan seudun osaamiskeskus siirtyi kuntayhtymän hallintaan lukien Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy:n kehittämistoiminnan alasajon myötä. Kuntayhtymän osana Osaamiskeskus: tuo uutta osaamista kehittyviin yrityksiin toiminta-alueella. vahvistaa Järvi-suomen yritysverkostoja ja matkailuyhteistyötä sekä edistää sähköisen liiketoiminnan hyödyntämistä valtakunnallisesti toimii osana valtakunnallista matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelmaa. 14

15 Keskeiset tavoitteet Savonlinnan seudun matkailun kehittämisessä tavoitteena on tukea laajamittaisten investointien käynnistämistä vahvistamalla seudun vetovoimatekijöitä ja niiden hyödyntämistä tuotteistettujen ohjelmapalvelujen ja matkailutapahtumien kehittämisen kautta. Vahvistetaan vuoropuhelua matkailun yrityskentän ja seudun kuntien kanssa seudun matkailun kehittämisen strategisten linjausten luomiseksi ja kärkihankkeiden määrittelemiseksi. Matkailutuotteiden tuotteistaminen kansainvälisiin sähköisiin jakelukanaviin. Keskeiset toimenpiteet Savonlinnan seudun matkailun strategisten painopisteiden määrittely ja kärkihankelistan tarkistaminen yritysten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Luodaan valmiudet esitellä kasvua ja investointeja hakevat matkailukohteet suomalaisille ja kansainvälisille investoreille sekä esitellä niitä seutumarkkinoinnissa. Yrityksille suunnatut tukitoimenpiteet keskitetään yritysten oman kehittämistoiminnan vahvistamiseen, verkostojen vahvistamiseen ja toimiin oikeiden jakelukanavien löytämiseksi tuotteille. Osaamiskeskustoiminnan ja hankkeiden avulla haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja sovellettavaksi yritystoiminnan kehittämiseen alueella. Itä-Suomen yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta linkitetään toteutettavaan yrityslähtöiseen kehittämistoimintaan. Kansainvälistä myyntiä varten SAMA perustaa kaksi yritysten keskeistä vientirengasta. Kansainvälisillä markkinoilla toimimista tuetaan vahvistamalla tutkimustoiminnan kansainvälisiä yhteyksiä Itä-Suomen yliopiston matkailututkimuksen kautta. Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus yhteistyössä SAMAn kanssa nivoo seudun tuotteet osaksi Saimaan alueen laajempaa kansainvälistä sähköistä tuotetarjontaa ja mahdollisesti käynnistyvää yhteistyötä kansainvälisillä markkinoilla. Savonlinnan seudun osaamiskeskus 2011 Tuo uutta osaamista kehittyviin yrityksiin toiminta-alueella. Vahvistaa Järvi-suomen yritysverkostoja ja matkailuyhteistyötä sekä edistää sähköisen liiketoiminnan hyödyntämistä valtakunnallisesti. Toimii osana valtakunnallista matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelmaa. Kulttuurimatkailukäytävä Karelia Synnyttää uusien rajanylittäviä luovien alojen yhteistyöverkostoja. Vuoden 2011 Savonlinnan balettijuhlien taustatuki. Waterways Forward Saimaan vesireittien keskusaseman hyödyntämiseen ja Savonlinnan satamapalveluiden uudelleen järjestämiseen sekä Yritystalo Schaumanin konseptointiin haetaan toimivia malleja eurooppalaisilta kumppaneilta. Keskisen Saimaan retkiluistelu -hanke Kehittää retkiluistelusta talvisesongin kärkituotteen Savonlinnan seudulla. Toimenpiteinä mm. reittimestarikoulutus, retkiluistelutuotteiden kehitys kv-markkinointiin, yhtenäiset luistelupäiväkirjat kaikille yrityksille, web-sivuston ja muun materiaalin kääntäminen myös hollanniksi, kylttien ja opastetaulujen tekstien päivitykset, luistelureitit webiin, verkoston toiminta ja sen kehittäminen hankkeen jälkeen. Puruvesi Minibaikal - sukelluskalastuksen kehittämishanke Hankkeella vastataan sukellusmatkailu kysyntään muodostamalla tiivis ammattitaitoinen yritysverkosto huolehtimaan erikoismatkanjärjestäjätuotteen tuotteistamisesta ja yritysten kouluttamisesta. Tuloksena syntyy erikoismatkanjärjestäjätuote, joka lisää ja monipuolistaa osallistuvien yritysten tuotevalikoimaa sekä auttaa jatkamaan normaalia sesonkia sen molemmista päistä. Lakeland Events tapahtumahanke Hanke lisää seudun tapahtumien tuottaja- ja markkinointiosaamista, rakentaa sitoutuneet tuotantotiimit ja pyrkii parantamaan sesonkien vetovoimaisuutta. 15

16 Etelä-Savon matkailuyritysten kansainvälistämishanke Hanke toteuttaa kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin toimenpiteitä, erityiskohteena Venäjän markkinat Edunvalvonta Seudun elinvoimaisuuden ja hyvän saavutettavuuden kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskeiset toimenpiteet ja konkreettiset tulokset. Liikenneinfrastruktuuri Lentoliikenteen turvaaminen määrärahan korottaminen euron vuoden 2011 valtion budjettiin, tuen osuus vähintään 70 % Laajakaistan rakentamisen varmistaminen Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka Tavoite on saada Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämispäätös Suomen ja Venäjän puolella, kehittämiskustannukset ovat arvioitu euroksi, josta kunnat rahoittavat 20 prosenttia. Parikkala-Syväoron kehittämisinvestointipäätöksien saaminen Suomessa ja Venäjällä. Kustannukset olisivat Venäjän puolella kuusi miljoonaa euroa ja Suomen puolella noin 2,5 miljoonaa euroa sisältäen mm. liikennejärjestelyt ja välivarastointialueet. Lisäksi tavoite on saada Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kehittäminen osaksi Suomen matkailustrategian toimenpideohjelmaa vuosille Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämisestä johtuvat toimenpiteet ovat käynnistyneet. Asiaa valmistelemaan perustetaan työryhmä (UM) - tavoitteena tehdä vuoteen 2015 mennessä Parikkalan rajanylityspaikasta kansainvälinen. Valtatie 14, Laitaatsalmen syväväylän toteuttaminen ja muut liikenne-infrastruktuurihankkeet Osaamisrakenne Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen sekä normaalikoulun asema tulee turvata Osaamisalueita ja käynnistyneitä kehittämishankkeita viedään eteenpäin pitkäjänteisesti. Luokanopettajien aloituspaikkojen lukumäärä säilytetään ja lastentarhanopettajien aloituspaikkojen määrää lisätään. Hallitusohjelmassa on turvattava yliopistojen sivutoimipisteiden asema ja voimavarat. Laaditaan Itä-Suomen yliopiston kanssa useampivuotinen yhteistyösopimus, joka takaa Savonlinnan kampuksen pitkäjänteisen kehittämisen Kuitulaboratorion toiminta osana Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintoja turvataan Tuetaan Mikkelin Ammattikorkeakoulun toiminnan vahvistamista Savonlinnassa Alueellistaminen Metsäkeskuksen uudelleen organisointi: Savonlinnaan Suomen Metsäkeskuksen toimipaikka uutta työpaikkaa Metsäbioenergiakeskuksen tehtävät Muut avaukset metsä- ja luontopuolella Viestintä Savonlinnan seudun yhteisen markkinointiviestinnän keskeisimmät tavoitteet ovat seudun ja palvelujen tunnettuuden edistäminen, asenteisiin vaikuttaminen, uusien yrittäjien saaminen, uusien investointien saaminen seudulle, uusien asukkaiden saaminen seudulle, elinkeinoelämän toiminnan tukeminen sekä matkailun edistäminen. 16

17 Yhteisen viestinnän tärkeimmät työkalut ovat strategiaan perustuvat perusviestit, sidosryhmien ja asiakkuuksien määrittely, viestintä- ja markkinointitoimenpiteet sekä yhtenäinen ja tunnistettava visuaalinen ilme (olemassa olevien elementtien hyödyntäminen ja päivitys, ei uuden luomista). Pääviesteinä esim.: Hyvä seutu yrittää, Hyvä seutu elää, Hyvä seutu kasvattaa ja kouluttaa, Hyvä seutu kunnioittaa ympäristöä, Hyvä seutu antaa parastaan, Hyvä seutu arvostaa mennyttä, Hyvä seutu luottaa tulevaan, Hyvä seutu investoida. Yrityspalveluiden viestintä toteutetaan pääsääntöisesti hankkeiden kautta ja se tukee Yritys-Suomi Savonlinnan seutu ilmettä ja palvelulupauksia sekä tuotteiden lanseerausta sidosryhmille ja loppuasiakkaille. Keskeiset toimenpiteet Käynnistettävät prosessit Tavoitteen määrittely ja viestinnän yhteissuunnittelu Toimenpidesuunnitelman laatiminen Viestintästrategia ja strategian käytännön toteuttaminen hankkeiden tiedotusohjeiden mukainen toiminta Tuotetaan tarvittavaa materiaalia tuotteistetuista yrityspalveluista Seudullinen näkymä Työyhteisöviestinnässä hyödynnetään Laituri-alustaa (intranet) Elinkeinopolitiikan keskeiset tulokset 90 uutta yritystä, joista teknologia yrityksiä 15 kpl uusien yritysten kautta 117 uutta työpaikkaa toimivista yrityksistä uusia työpaikkoja 300 kpl säilytettyjä työpaikkoja 150 kpl teknologiatoimialoilla uutta liikevaihtoa 21 milj. teknologiatoimialoilla uusia tuotteita ja merkittäviä investointeja 19 kpl kehittämisprosesseja käynnissä 20:ssä puualan yrityksessä yöpymisvuorokausien kasvu 10 % myynti matkailun sähköisen varausjärjestelmän kautta lisääntyy 30 % merkittäviä matkailualan investointeja 15 kpl luovien alojen yritysten työpaikkojen lisääntyminen ja 10 % liikevaihtojen kasvu tehdään 10 kpl esiselvityksiä ja pilotteja liittyen uusiin elinkeinopoliittisiin avauksiin Invest in Savonlinna Region ohjelman käynnistäminen maaseutuyrittäjien kokonaismäärä kasvaa 5 % alueen lähiruuantuottajat on tilastoitu ja tiedot heistä ja heidän tuotteistaan löytyvät savonlinnaseutu.fi sivustolta asiakastyytyväisyystutkimuksen kokonaisarvosana on parempi kuin kehitysyhtiöiden keskiarvo sidosryhmäkyselyn tulokset (välilliset vaikutukset: Savonlinnan seudun ja yrityspalveluiden tunnettuuden parantuminen, seudulle tehdyt investoinnit) 5.3 Seudullinen hankintatoimi Vuodelle 2011 asetetaan toiminnan kehittämistavoitteeksi asiakaspalvelun parantaminen ja sopimushallinnan syventäminen (valtuustoa sitovat tavoitteet). Lisäksi toimintaa seurataan ja kehitetään hankintastrategian mukaisesti. 17

18 Vuoden 2010 asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten analysointi ja kehittämiskohteiden tunnistaminen. Valitaan tarkasteluun 1-5 keskeistä kehittämiskohdetta. Asiakaspalautteen haaste-/ongelmakohtien ratkaiseminen ja toiminnan parantaminen kyseisiltä osin sekä hyvien käytäntöjen vahvistaminen. Toteutetaan uusi asiakastyytyväisyyskysely loppuvuodesta. Sopimushallintaa syvennetään siten, että tarkastellaan sopimusten sitoutumisastetta, tuotteistamista ja tehostetaan palautteen keräämistä (valitaan 1-5 kohderyhmää). Seudullisen hankintatoimen keskeiset tulokset. Asiakastyytyväisyys on parantunut 25 %. Sopimushallinnan syventäminen valittujen kohderyhmien osalta: sitoutumisaste parantunut ja tuotteistaminen parantunut 20 %. Palautekanavat ovat kehittyneet, palautteen analysointi on säännöllistä ja tehdyt toimenpiteet dokumentoitu asianmukaisesti. 6 Tuloslaskelmaosa Tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot on summattu tuloslaskelmaan, joka esitetään tilipääryhmittäin. Seutuvaltuusto vahvistaa tuloslaskelmasta toimintakatteen jälkeen olevat rahoitustuotot ja - kulut. Käyttötalousmenot ovat yhteensä euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat yhteensä euroa. Rahoitusosaan on varattu lainojen korkokuluihin euroa. Kuntaosuuksien laskuttaminen hoidetaan etupainotteisesti, koska kehittämishankkeiden hankerahoitus tuloutuu kuntayhtymälle kuukausien viiveellä. 18

19 TULOSLASKELMA VUONNA 2011 Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio M-% Toimintatuotot Myyntituotot ,9 josta jäsenkuntaosuudet ,9 josta liiketoiminnan tuotot (3K) ,9 josta muut myyntituotot ,0 Tuet ja avustukset ,3 Muut tuotot ,2 Toimintatuotot yht ,4 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,0 Henkilöstösivukulut ,8 Eläkekulut ,5 Muut henkilösivukulut ,8 Palvelujen ostot ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Avustukset ,8 Muut toimintakulut ,4 Toimintakulut yht ,2 Toimintakate ,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut ,8 Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht ,8 Vuosikate ,4 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,0 Satunnaiset erät Muut satunnaiset tuotot Tilikauden tulos ,8 Tilikauden yli/-alijäämä ,8 19

20 7 Investointiosa Vuonna 2005 yhtymähallitus (nyk. seutuhallitus) päätti lunastaa Kaakkois-Suomen Luoteis-Venäjä - rahaston osakkeita yhteisarvoltaan euroa Savonlinnan Osuuspankilta tasaerissä 5 vuoden aikana. Viimeinen erä lunastettiin vuonna Tulevina vuosina on syytä varautua Yritystalo Schaumanin konseptin toteuttamiseen. Omistajan panostusta on tässä vaiheessa vaikea määritellä, koska hankkeen toteutustapa on vielä auki. Kiinteistöosakeyhtiö Pieksuunlahdesta on tehty esitys Sulkavan kunnalle kuntayhtymän osakkeiden lunastuksesta. INVESTOINTIOSA Ed. vuosien TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 käyttö +Ta-muutos Sijoitukset KtOy Sln Satelliittipuisto I KtOy Yritystalo-Schauman KtOy Punkaharjun Nobelinniemi KtOy Pieksuunlahti Luoteis-Venäjä -rahasto Itä-Suomen Businessedustusto Yhteensä Rahoitusosa RAHOITUSOSA TP 2009 TA Ta-muutos TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Investointien rahavirta Sijoitukset Toiminnan ja invest. rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

Uuden Savonlinnan elinkeinostrategia 2013 2016. Yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin puheenjohtajisto 12.12.2011

Uuden Savonlinnan elinkeinostrategia 2013 2016. Yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin puheenjohtajisto 12.12.2011 Uuden Savonlinnan elinkeinostrategia 2013 2016 Yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin puheenjohtajisto 12.12.2011 KERIMÄEN, PUNKAHARJUN, PUUMALAN KUNTIEN JA SAVONLINNAN KAUPUNGIN YHDISTYMINEN SEKÄ ELINKEINOSTRATEGIAN

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymäsuunnitelma Talousarvio vuodelle 2010 ja Taloussuunnitelma vuosille 2010 2012 Työvaliokunta 2.9.2009 Seutuhallitus 17.9.2009 Seutuvaltuusto 22.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana

Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana Case Savonlinna Seutujohtaja Marjukka Aarnio 6.5.2010 Seutujohtaja Marjukka Aarnio Savonlinnan seudun kuntayhtymä Savonlinnan seutu 2. 3.

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymäsuunnitelma Talousarvio vuodelle 2012 ja Taloussuunnitelma vuosille 2012 2014 Seutuhallitus 21.9.2011 Seutuvaltuusto 20.10.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymäsuunnitelma Talousarvio vuodelle 2009 ja Taloussuunnitelma vuosille 2009 2011 Työvaliokunta 5.9.2008 Seutuhallitus 18.9.2008 Seutuvaltuusto 30.10.2008 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymäsuunnitelma Talousarvio vuodelle 2008 ja Taloussuunnitelma vuosille 2008-2010 Työvaliokunta 23.10.2007 Seutuhallitus 7.11.2007 Seutuvaltuusto 22.11.2007 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymäsuunnitelma Talousarvio vuodelle 2013 ja Taloussuunnitelma vuosille 2013 2015 Seutuhallitus 19.9.2012 Seutuvaltuusto 18.10.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Palvelujen ja osaamisen alihankinta. Nopea teknologinen kehitys ja kansainvälistyminen 26-1 870 000

Palvelujen ja osaamisen alihankinta. Nopea teknologinen kehitys ja kansainvälistyminen 26-1 870 000 1 9 TYTÄRYHTIÖT Kajaanin Teknologiakeskus Oy Osakeyhtiö Palvelun perustelut: - lakisääteisyys - viranomaistehtävät - hyöty tai arvo kuntalaisille Palvelujen tuottamistapa Hyöty tai arvo: Toiminnan tarkoituksena

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa Savonlinnan kaupungin matkailualueet Tausta-aineistoa Savonlinnan matkailun kehittämisen lähtökohdat Savonlinna on Suomen järvimatkailun pääkaupunki Matkailu kehittyy myönteisesti ja kiinnostaa myös sijoittajia

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys HSY Yhteensä x 1 000 euroa (ilman sisäisiä eriä) Tukip.aih. Muut TOIMINTATULOT 310 476 321 895 0 0 321 895 Myyntituotot 302 555 314 286 7 1 004 315 297 Kuntaosuudet 3 571 3 370 0 0 3 370 Muut tuotot 4

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Kohtaavatko alueiden kehittämisen strategia ja toteutus?

Kohtaavatko alueiden kehittämisen strategia ja toteutus? Kohtaavatko alueiden kehittämisen strategia ja toteutus? Marjukka Aarnio Savonlinnan seutu Seutujohtaja Yritys-Suomi yhteistyössä: Itä-Savon Uusyrityskeskus ry, Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimisto, Etelä-Savon

Lisätiedot