SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ"

Transkriptio

1 SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymäsuunnitelma Talousarvio vuodelle 2011 ja Taloussuunnitelma vuosille Työvaliokunta Seutuhallitus Seutuvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO YLEISTÄ TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION OSAT TALOUSARVION SITOVUUS TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSOSAN TULOSALUEET JA TAVOITTEET OHJAUS JA KEHITTÄMINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Valtuustoon nähden sitova tavoite Savonlinnan seudun yrityspalvelut Teknologiatoimiala Matkailutoimiala Edunvalvonta Viestintä Elinkeinopolitiikan keskeiset tulokset SEUDULLINEN HANKINTATOIMI TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET

3 1 Johdanto Seutukunnan taloudessa on tapahtumassa aavistuksen omainen käänne parempaan päin. Pieniä kasvun merkkejä on odotettavissa. Noususta odotetaan kuitenkin maltillista. Uhkana on mm. investointien vähäisyys. Vienti on loivassa kasvussa, teollisuuden tilauskannat ovat kohentuneet, lomautettuja on kutsuttu töihin. Massa- ja paperiteollisuuden suhdanteet ovat selkeästi parantuneet. UPM:n investointi seudulle antaa selkeän piristysruiskeen kantaen vuodelle Viennin elpyminen vaikuttaa myönteisesti myös kuljetusalaan. Seudulla käynnissä olevat lukuisat tie-, satama- siltarakennustyöt jatkuvat. Kaupan kasvu jatkuu. Matkailualan yritysten odotukset tulevalle vuodelle ovat hyvät, ja kesäkausi onkin ollut monelle matkailuyrittäjälle ennätyksellisen hyvä. Venäläisten ostosmatkailijoiden merkitys on kasvussa. Rakentaminen on pysynyt pinnalla erityiskorjausrakentamisen ja elvytysluonteisten hankkeiden avulla. Myös uudisrakentaminen on piristynyt esimerkiksi yksityiset hoivakodit. Rakentamisen elpyminen vaikuttaa mekaanisen puunjalostuksen tuotteiden kysyntään. Muovi- ja komposiittialalla venealan yritykset ovat kasvussa. Tilauskannat ovat kuitenkin lyhyet, ja tilanteet vaihtelevat merkittävästi toimialoittain ja yrityksittäin. Seudulla on työvoiman kohtaantoongelma toisaalta työttömyys on pysynyt korkealla tasolla toisaalta kaikkiin avoimiin tehtäviin ei saada osaavaa työvoimaa. Savonlinnan seudun kuntayhtymän keskeisenä tehtävänä on vastata erityisesti seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Seudullinen elinkeinostrategia vuosille muodostaa vahvan pohjan vuoden 2011 toiminnalle. Tavoitteena on luoda Savonlinnan seudulle uusia työpaikkoja sekä turvata olemassa olevien työpaikkojen säilyminen seudulla. Vuonna 2011 resurssit kohdistetaan Savonlinnan seudun vahvuuksien vahvistamiseen; puunjalostus- ja teknologiateollisuus, palveluliiketoiminnan osaaminen, hyvinvointimatkailu. Mahdollisuuksiksi on nostettu mm. IT-alan avaukset, Savonlinnan luonto- ja kulttuurimatkailu, sekä Venäjän suunnalta avautuvat liiketoimintamahdollisuudet. Uusia investointeja alueelle houkutellaan erityisesti matkailun, uusituvan metsäteollisuuden sekä IT-alan toimijoista käynnistynyttä Koheesio- ja kilpailukykyohjelmalla (KOKO) tuetaan edelleen seudun strategista kehittämistä ja sen yhteyteen resursoidaan uudet elinkeinopoliittiset avaukset. Tavoitteena on saada seudulle 300 uutta työpaikkaa kärkitoimialoille. Seudun kilpailukykyä ja vahvaa innovaatioympäristöä rakennetaan yliopisto- ja korkeakoulutoimintojen sekä osaamiskeskusohjelmien (matkailu ja puunjalostus- ja teknologiateollisuus) pohjalle. Seudun yhteisessä edunvalvonnassa korostuu Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen valituilla erikoistumisaloilla, Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittäminen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuituerottelutekniikkaan liittyvät seudun kärkitoimialoja tukevat osaamisalat, Metlan toiminnot, Enonkosken kalanviljelyslaitos ja muut seudun kehittämistä tukevat osaamisrakenteet. Parikkalan rajanylityspaikan saaminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi mahdollistaa toteutuessaan laajan kehityskäytävän Pietarista Parikkalan ja Savonlinnan seudun kautta keskiseen Suomeen. Lentoliikenne on yksi osa houkuttelevaa investointiympäristöä. Laajojen tie-, silta-, ja satamahankkeiden osalta turvataan juoheva eteenpäinmeno. Seudullinen hankintatoimi kilpailuttaa tai antaa asiantuntija-apua lähes 80 %:ssa seudun julkisista tavara- ja palveluhankinnoista. Hankintojen keskittäminen tehokkaaseen hankintayksikköön tuottaa seudun julkisorganisaatioille suoraa hyötyä ja säästöjä. Myös alueen elinkeinoelämä hyötyy ammattitaitoisesta hankintatoimesta, koska hankinnat toteutetaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi, hankintalakia noudattaen. Savonlinnan seudun yhteisen markkinointiviestinnän keskeisimmät tavoitteet ovat seudun ja palvelujen tunnettuuden edistäminen, asenteisiin vaikuttaminen, uusien yrittäjien saaminen, uusien inves- 3

4 tointien saaminen seudulle, uusien asukkaiden saaminen seudulle, elinkeinoelämän toiminnan tukeminen sekä matkailun edistäminen. Savonlinnan seudun kuntayhtymän yhtymäsuunnitelma ja talousarvio on laadittu Suomen kuntaliiton periaatteiden pohjalta. Kuntayhtymäsuunnitelma sisältää kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2011 ja taloussuunnitelman vuosille Yleistä Savonlinnan seudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä ja seudun elinkeinostrategiaa toteuttavana organisaationa. Jäsenkuntia ovat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava. Sulkava ei ole mukana elinkeinostrategian toteutuksessa. Savonlinnan seudun kuntayhtymän huolehtii perussopimuksen 2 :n mukaisesti: 1) jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta, 2) kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä kulloinkin voimassa olevan kuntayhtymän suunnitelman mukaisesti, 3) aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan ja seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta kulloinkin voimassa olevan elinkeinostrategian mukaisesti, 4) yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja 5) muista yhteisesti sovittavista tehtävistä, joista seutuvaltuusto päättää kahden kolmasosan ( 2 / 3 ) määräenemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Tällä menettelyllä päätetystä uudesta tehtävästä muodostetaan 17 :n mukainen toimenpidekokonaisuus. Organisaatio Tarkastuslautakunta Seutuvaltuusto 24 jäsentä Tilintarkastaja Työvaliokunta *) Seutuhallitus 9 jäsentä Seutujohtaja Yrityspalvelut Yhtymävirasto Seudullinen hankintatoimi 3K-tehdas *) Jäsenkuntien kunnanjohtajat ja seutuhallituksen puheenjohtajisto muodostavat työvaliokunnan. 4

5 3 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta 3.1 Talousarvion osat Kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Kuntalain mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa hyväksytään kuntayhtymän kokonaismenot ja -tulot. Kuntayhtymän käytännön toiminnasta päätetään käyttösuunnitelman yhteydessä. Tulosalue Ohjaus ja kehittäminen Elinkeinopolitiikka Seudullinen hankintatoimi Kustannuspaikka Yhtymävirasto Seudulliset yrityspalvelut Koheesio- ja kilpailukykyohjelma Elektroniikan 3K-tehdas Lentoliikenne Hankintatoimi Kuntayhtymän varsinaista toimintaa kuvataan käyttötalousosassa, jonka osalta seutuvaltuusto hyväksyy kuntayhtymän tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosassa esitetään Ohjaus ja kehittämisen, Elinkeinopolitiikan ja Seudullisen hankintatoimen toteuttamiseksi tarvittavat määrärahat. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investointisuunnitelmat talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat seutuvaltuusto hyväksyy erikseen. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vaikutusta maksuvalmiuteen. 3.2 Talousarvion sitovuus Määrärahat ja tuloarviot voidaan talousarviossa määrätä sitoviksi joko brutto- tai nettoperiaatteen mukaisesti. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetään sitovuustasosta. Nettoperiaatteella tarkoitetaan sitä, että seutuvaltuusto päättää talousarviossa tulojen ja menojen erotuksen määrärahana tai tuloarviona. Seutuvaltuustoon nähden sitovia tasoja ovat Ohjauksen ja kehittämisen osalta bruttomenot. Muiden tulosalueiden (Elinkeinopolitiikka ja Seudullinen hankintatoimi ja) sitovuustaso on netto. Seutuvaltuusto hyväksyy talousarviossa kuntayhtymän tulosalueen määrärahan ja tuloarvion sekä toimenpidekohtaiset toimintatavoitteet. Seutuhallitus hyväksyy käyttösuunnitelmassa kustannuspaikkojen ja hankkeiden osamäärärahat ja osatuloarviot. Seutujohtaja päättää hankkeiden käyttösuunnitelmissa niiden menoista ja tuloista sekä tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä. 5

6 KÄYTTÖTALOUS VUONNA 2011 Tulosalue TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Ohjaus ja kehittäminen Toimintatuotot Toimintakulut Ohjaus ja kehittäminen yht Elinkeinopolitiikka Toimintatuotot Toimintakulut Lentoliikenne Toimintatuotot Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakulut Elinkeinopolitiikka yht Seudullinen hankintatoimi Toimintatuotot Toimintakulut Seudullinen hankintatoimi Toimintatuotot Toimintakulut Määrärahat ja tuloarviot Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan sekä koko kuntayhtymän että tulosalueiden tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Raportoinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että strategisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisen tuloksen ja strategisten tavoitetasojen toteutumista raportoidaan seutuhallitukselle kaksi (2) kertaa vuodessa. 4 Henkilöstö 6

7 Henkilöstömäärä tulosalueittain: Tulosalue TP /2010 TA 2011 Ohjaus ja kehittäminen 2 1,5 2,5 Elinkeinopolitiikka 14 22,5 *) 17 Seudullinen hankintatoimi Yhteensä ,5 *) Innovaatiokeskuksen toiminnot lukien Henkilöstömenot koostuvat vuonna 2011 tulosalueittain seuraavasta henkilöstörakenteesta: Ohjaus ja kehittäminen (2,5 htv) Elinkeinopolitiikka Savonlinnan seudun yrityspalvelut (8,5 htv) Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (1,5 htv) Elektroniikan 3K-tehdas (7 htv) Seudullinen hankintatoimi (4 htv) seutujohtaja (1/2 htv) hallintosihteeri/hallintopäällikkö hankesihteeri (hankkeiden taloushallinto ja muut tehtävät) määräaikainen yrityspalvelujohtaja 1 yritysasiamies 0,5 yrityspalvelusihteeri 1 projektisihteeri määräaikainen projektipäällikkö 1 kehittämispäällikkö määräaikainen projektijohtaja määräaikainen , käytännössä toistaiseksi voimassaoleva työsuhde 1 osaamiskeskusjohtaja 1 toimistosihteeri seutujohtaja (1/2 htv) projektikoordinaattori yksikönjohtaja testaus- ja suunnittelupäällikkö tutkimuspäällikkö 100% TEKES -rahoitus tutkimusinsinööri tuotantopäällikkö elektroniikka-asentaja elektroniikka-ammattityöntekijä määräaikainen hankintapäällikkö 3 hankintasihteeriä 5 Käyttötalousosan tulosalueet ja tavoitteet 5.1 Ohjaus ja kehittäminen Ohjaus ja kehittäminen tulosalueen talousarvio käsittää luottamushenkilöhallinnon ja yhtymäviraston kustannukset. Tulosalueen toimintatuotot muodostuvat kuntayhtymän omistajakuntien asukasmäärien mukaan jaetuista maksuosuuksista. Kuntayhtymän hallinnon osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100 % kokonaiskustannuksista. Tulosalueen henkilöstömenot muodostuvat seutujohtajan (1/2 htv), hallintopäällikön ja hankesihteerin palkka- ja henkilösivukuluista. Kuntayhtymän hallintoon on budjetoitu seutuvaltuuston, seutuhallituksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot sekä tilintarkastusyhteisölle maksettavat palkkiot. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tuotetaan osittain ostopalveluna. 7

8 Tuloksellinen yhteistyö kumppanuusorganisaatioiden kanssa Toteuttajaverkoston ohjaaminen strategisiin tavoitteisiin Yhteinen edunvalvonta, elinkeinostrategian mukaisen kuntayhteistyön yleinen kehittäminen, yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden mahdollistaminen Tehokkaan työskentelyn edellytysten varmistaminen Toiminnan suunnittelu- ja seurantajärjestelmää kehitetään siten, että voidaan parantaa yrityspalveluiden, hanketoiminnan ja edunvalvonnan vaikuttavuutta ja mitattavuutta. Savonlinnan seutu 2020 visiotyön konkretisoiminen: Alustava visio vuonna 2020 Savonlinnan seutu on kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen järvialue, jonka kasvu perustuu vahvaan kykyyn tuottaa erikoistuneita palveluja, elämyksiä ja korkean teknologian asiakasratkaisuja. Seutu on kilpailukykyinen investointikohde valituilla kärki-toimialoilla: teknologiateollisuus, tuotteiltaan uudistuva metsäteollisuus ja matkailu. Paikalliset yritykset ovat menestyviä; kasvavia, kansainvälistyviä ja verkostoituvia. Kuntayhtymäsuunnitelman mukaisesti Savonlinnan seudun kuntayhtymän keskeisenä tavoitteena on seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttaminen - vuosille laaditun elinkeinostrategian mukaisesti. Kuntayhtymä toteuttaa elinkeinopolitiikkaa sekä omalla organisaatiollaan että hyödyntämällä kumppaneidensa resursseja ja osaamista erilaisissa yhteishankkeissa. Kumppaniverkoston tehokas hyödyntäminen lähtee yhteisestä visiosta, elinkeinostrategiasta sekä vuoden 2011 kuntayhtymäsuunnitelmasta. Kuntayhteistyön tiivistäminen (ml. Sulkava, Rantasalmi, Heinävesi, Puumala, Kesälahti, Parikkala) Savonlinnan seudun aluerakennemalli - luoda strateginen perusta kuntien yhteisten ja omien maankäyttösuunnitelmien pohjaksi. Suuntaviivat kaupunkiseudun maankäytölliselle kehittämiselle lähimmän 20 vuoden aikana. Ohjauksen ja kehittämisen keskeiset tulokset. Kilpailukykyisempi seutu Toimenpiteet käynnistetty Prosesseja kehitetty Rakennemalli ja toteuttamisohjelma kunnille ja viranomaisille käynnistetty Selvitetään hallintorakenteiden keventäminen ja käynnistetään tarvittavat toimenpiteet Rakenteita kehitetty kokouskäytäntöjä tehostamalla Taloushallintoa resursoitu Asiakastyytyväisyys parantunut 10 %:lla ja sidosryhmätyytyväisyys parantunut Henkilöstötyytyväisyys pysynyt hyvällä tasolla 5.2 Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikan työnjako on määritelty elinkeinostrategia :ssa. Savonlinnan seudun kuntayhtymän kunnista Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki ja Punkaharju ovat päättäneet osallistua elinkeinostrategian toimenpidekokonaisuuteen. 8

9 Savonlinnan seudun elinkeinostrategian päämäärät ovat seuraavat: Savonlinnan seudun talous kasvaa Pietarin alueen kasvun tukemana Itä-Suomen yrittäjämyönteisin seutu, jossa kaikkien kuntien toiminnot on viritetty yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto Seudulla on yksi Suomen johtavia veneteollisuus- ja palvelukeskittymiä Savonlinnan seudusta on tullut yksi Suomen johtavista ja innovatiivisimmista ympärivuotisista matkailukeskuksista, joka hyödyntää Saimaa-brändiä, ainutlaatuista järviluontoa sekä Savonlinnan oopperajuhlien ja muiden seudun kulttuuritoimijoiden korkeatasoista tarjontaa tehokkaasti. Matkailu on voimakkaasti kansainvälistynyt mm. suorien charterlentojen ansiosta Savonlinnan seudulla on vahvistuva kaupallinen keskus sekä kasvavaa hyvinvointialan yritystoimintaa, erityisesti seudun merkittävä wellnesspalvelukeskittymä on voimistunut ja saanut uusia markkinoita Venäjältä Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä Savonlinnan seudulla on valmius käynnistää bioetanolitehtaan toiminta, jolloin kotimaisen energian tuotanto ja käyttö lisääntyy seudulla Valtuustoon nähden sitova tavoite Savonlinnan seudun kehitys kärkitoimialoilla teknologia, matkailu ja puunjalostus on parempi kuin Itä-Suomen kehitys. Mittarina käytetään yritysten liikevaihdon, palkkasumman ja työvoiman kehittymistä Savonlinnan seudun yrityspalvelut Yritys-Suomi kokoaa julkisrahoitteiset yrityspalvelut yhteiseen palvelukonseptiin. Yritys-Suomi yhdistää eri toimijoiden palveluprosessit sekä tiedotuksen asiakkaiden kannalta tarkoituksen mukaisella tavalla. Alkavat ja 0-2 vuotiaat yritykset Start Point -hanke vastaa Savonlinnan seudulla alkavien ja alle kaksi vuotta toimineiden yritysten neuvonnasta. Lisäksi osallistuu asiakasviestintään, yritysneuvojaverkoston koulutus- ja neuvontatilaisuuksien järjestämiseen ja yhteisiin tukiprosesseihin. Keskeiset tavoitteet Seudun elinvoimaisuuden parantuminen uusien elinkelpoisten yritysten ja uusien työpaikkojen avulla. Keskeiset toimenpiteet Alkavien yritysten neuvonta siten, että perustettavat yritykset ovat elinkelpoisia Jälkiseuranta ja jatkoneuvonta Käydään läpi perustetut yritykset ja ohjataan jatkoneuvontaan, koulutukseen ja muihin kehittämisprosesseihin 30 % saavutetuista yrityksistä Haetaan luopuville yrittäjille jatkajia Toimivat ja kehittyvät yritykset Yritys-Suomi hanke päättyy keväällä 2011, joten hankerahoitteinen yritysneuvonta jää kokonaan kuntien vastuulle. Yritysasiamies -resurssit talousarviovuonna ovat tarpeeseen nähden huomattavan vaatimattomat. Yritysneuvontaa on jalkautettu asiakkuuden hallintajärjestelmän avulla muille kehittämishankkeille, yhteistyökumppaneille ja osaamiskeskusohjelmille. 9

10 Kaikki yritysneuvonnan toimijat käyttävät työssään asiakkuudenhallintajärjestelmää Seudun kasvu- ja kehittämishakuiset yritykset saavat hankkeisiinsa ensiluokkaista palvelua Jäsenkuntien esitykset Yrityspalveluiden toiminnan kehittämiseksi käynnistetään sovitusti Yritysneuvontapalvelut löytyvät Yritys-Suomi Savonlinna brändin alta kattavasti Kasvu- ja kehittämishakuisten yritysten yritysneuvonta liittyen yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Toteutetaan asiakastyytyväisyystutkimus Asiakkuuksia hallitaan asiakkuudenhallintajärjestelmällä Yritystalo Schauman Yritystalo Schaumanin uusi toimintakonsepti saadaan valmiiksi Vuokrattavissa olevien tilojen käyttöaste on 100 % Lähtökohtaisesti Yritystaloon haetaan toimintakonseptiin sopivia kasvuhakuisia yrityksiä, erityishakukohteena seudulle siirtyvät yritykset, joilla lisäarvoa UPM-keskittymään Remontointia vaativista tiloista on solmittu konseptin mukaiset aiesopimukset Savonlinnan Pääskylahden yrityskeskittymä - tehdasrakennusten konseptointihankeella haetaan Yritystaloon ne keskeiset kumppanit, joiden kanssa vanha kuitulevytehdas muutetaan nykyaikaiseksi Yritystaloksi Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I Kt Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön komposiittialan kasvavalle yritystoiminnalle Kt Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I toimii hyvässä vuorovaikutuksessa tiloissa toimivan yrityksen kanssa ennakoiden tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Kiinteistö Oy Pieksuunlahti Kt Oy Pieksuunlahti tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön rakennustuotealan kasvavalle yritystoiminnalle Kt Oy Pieksuunlahti toimii hyvässä vuorovaikutuksessa tiloissa toimivan yrityksen kanssa ennakoiden tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Kiinteistö Oy Nobelinniemi Kt Oy Nobelinniemi tarjoaa vakaan ja kehittyvän yritysympäristön kertopuun valmistukselle Kt Oy Nobelinniemi toimii hyvässä vuorovaikutuksessa tiloissa toimivan yrityksen kanssa ennakoiden tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Venäjä Parikkalaan avataan kansainvälinen rajanylityspaikka Savonlinnan seudun yritystoiminta kansainvälistyy Venäjän suuntaan Ulkomaiset investoinnit vahvistavat seudun elinkeinorakennetta 10

11 Itä-Suomen Businessedustusto - ISBE Oy on itäsuomalaisten elinkeinoyhtiöiden, kauppakamarien ja yrittäjäjärjestöjen yhteinen Venäjä-palveluyhtiö. Se tarjoaa monipuolisen ja asiantuntevan tuen pk-yritysten Venäjä-toiminnalle. Luoteis-Venäjärahasto Oy tarjoaa Kaakkoissuomalaisten PK-yritysten Venäjään liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin riskirahoitusta. Karjalanasiamiestoimisto Oy:n kanssa tehdään yhteistyötä rajan molemmin puolin Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan toteutumiseksi ja ulkomaalaisten investointien saamiseksi seudulle. Vahvistetaan venäjä-osaamista yritysneuvonnassa Luovat toimialat Seudullisesti tärkeiden luovien alojen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen ja luovan alan yrittäjien toiminnan tukeminen. Museoviraston kanssa yhteistyössä tehdään selvitys Olavinlinnan tapahtumaympäristön kehittämisestä. Luovan alan yrittäjien liiketoimintaympäristöjen kehittäminen Savonlinnan seudulla. Etsitään toimivia ratkaisuja luovan alan palveluiden keskittämiselle ja konseptoinnille. Luovan alan yrittäjille järjestetään matchmaking-tapahtuma Savonlinnassa. Puutuotetoimiala - Eastwood hanke Savonlinnan seudun kuntayhtymä vastaa Miktech Oy:n hallinnoiman EastWood Itä-Suomen puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelman käytännön toteutuksesta koko Etelä-Savon maakunnan alueella. Hanke tarjoaa välineitä ja asiantuntija-apua yritys- ja yritysryhmäkohtaisten kehittämishankkeiden käynnistämiseen ja toteutukseen. Keskeiset tavoitteet Yritysten vientivalmiuksien kehittäminen Kertopuun ja vanerin jatkojalostusverkoston kehittäminen Rakennustuotteiden ja palveluiden kehittäminen Yritysten ekologisen kilpailukyvyn lisääminen Keskeiset toimenpiteet Venäjän lähialueen kaupalliset mahdollisuuksien selvittäminen Myynti- ja tuotantopotentiaali ulkomaisten toteuttamassa rakentamisessa Avataan uusia vientikontakteja ja mahdollisia vientikanavia yhteistyössä muiden maakuntien kanssa TEM:n Metsäalan strategisen ohjelman mukaisesti ja haetaan tarvittaessa TEM:n kansainvälistymisrahaa ministeriöstä yritysryhmien käyttöön Kertopuu- ja vaneritehtaiden kanssa tehdään kehitysyhteistyötä jalostusasteen nostamiseksi ja kootaan yritysyhteistyöverkosto Palveluiden kehittäminen vapaa-ajan rakentamiseen, puukerrostalo- ja muuhun teolliseen puurakentamiseen Ohjelman yksi painopiste on aktivoida ja kehittää teollista puurakentamista koko valtakunnan alueella tavoitteena generoida osaamista, joka voidaan joidenkin vuosien kuluttua hyödyntää vientitoiminnassakin Kannustetaan ja aktivoidaan joitakin seudun kuntia rakennuttamaan merkittäviä puurakennuskohteita, joiden myötä voidaan kehittää vientikelpoista puurakentamista Edistetään tuotantovälineiden, raaka-aineiden ja energian käytön tehostamista Savonlinnan seudun koheesio- ja kilpailukyky-ohjelma KOKO:n tavoitteena on tukea Savonlinnan seudun elinkeinostrategiaa Vahvistaa alueen osaamista ja luoda pohjaa seudun innovaatioille Ohjelma avaa uusia tutkimukseen, tietoon ja osaamiseen liittyviä palvelukonsepteja 11

12 Vahvistaa matkailun ja elämystuotannon sekä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehitystyötä ja verkostoitumista Tukee uuden yritystoiminnan syntymistä ja vahvistaa alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä Aktiivista yhteistyötä tuetaan kehitysyksikköjen, toteuttajien ja käyttäjien välillä Seudullisen elinkeinostrategian jalkauttaminen ja kehittämistyön koordinointi Uusien innovatiivisten avausten hankkeistaminen Yritystoiminnan kansainvälistäminen ja Parikkalan rajanylityspaikan hankkeistaminen Maaseutu-toimenpidekokonaisuus sisältää mm. bioenergian käyttömahdollisuudet, vaatimukset ja rahoituksen Osallistumme Hyvinvointi, Innovaatio- ja osaaminen, Venäjä-Russia sekä Luovat alat kansallisiin teemaverkostoihin Maaseutu Maaseutuyritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen sekä liitännäiselinkeinojen kehittäminen maaseudun peruselinkeinojen tueksi niin, että työpaikat maaseudulla säilyvät ja jossain määrin lisääntyvät. Jatketaan työtä seutukunnan lähiruuan tuottajien ja heidän tuotteiden tunnettavuuden lisäämiseksi Pro-Agria Etelä-Savo, Maatilayrityksen hallittu kasvu -hanke Piällysmies ry/itä-savon kalatalousryhmä, Ettei tiputtais venneestä -hanke Tehdään yhteistyötä maaseutuyrittäjien rahoitusta antavien tahojen kanssa: Piällysmies ry, Rajupusu ry, ELY-keskus, Finnvera Teknologiatoimiala Lähtökohdat Savonlinnan seudulla työskentelee teknologiateollisuudessa lähes tuhat henkilöä. Keskeiset toimialan tuotteet ja liiketoiminnat liittyvän uusiutuvan metsäteollisuuden prosesseihin ja laitteisiin sekä näiden toimialojen päälaitteiden komponenttivalmistukseen. Lisäksi seudulle on pitkäjänteisen kehitystyön ja yrittäjyyden pohjalta kehittynyt vahvistuva yritysverkosto sähköteknisten ja elektronisten tuotteiden tuotekehityksessä ja valmistuksessa. Toimialan haasteet liittyvät uusien entistä korkeamman lisäarvon tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen mm. metsäteollisuusasiakkaille, metsäbioenergian ja kehittyvien metsäbiojalostamo-investointien tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä koneteollisuuden uudistamisen vauhdittamiseen. Toimialan seudulla toimiviin yrityksiin ja työntekijöihin kohdistuu metsäteollisuuden murroksen ja investointitaantuman lisäksi globaalin kustannuskilpailukyvyn haaste, jonka voittaminen on mahdollista keskittymällä vaativiin erikoistuotteisiin, voimistamalla edelleen tuotekehityksen tuloksellisuutta sekä panostamalla teollisten palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Kuitu- ja prosessitekniikan alalla vuonna 2010 yritysten raportoima 54 miljoonan euron toteutunut liikevaihto seudulla kehitetyillä uusilla tuotteilla on osoitus tämän strategian toimivuudesta. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa suurin muutosuhka kohdistuu pieniin perinteisesti toimiviin alihankintayrityksiin, joiden markkinat ovat viimeisten kahden vuoden aikana radikaalisti supistuneet Suomessa. Seudulla on kuitenkin kehittymässä uudistuva pk-konepaja- ja teknologiayritysten verkosto, sukupolven vaihdokset on lähes 100-prosenttisesti tehty ja yritykset ovat panostaneet tuotekehitykseen, erikoisvalmistukseen ja vientiin mm. Venäjälle. Pienten ja keskisuurten yritysten tuotekehitysaktiviteetin voimistamiseen pyritään vuonna 2011 mm. FiberLaboratoryn uudella TES- TAA -palvelulla. Aktiivisella teknologiapolitiikalla ja seudun suhteellisen pienellä suoralla elinkeinopoliittisella kehittämisrahoituksella on tavoitteena aktivoida vuonna 2011 yli 5 miljoonan euron tuotekehitysrahoituksen kohdentuminen suoraan seudun yritys- ja tutkimuskenttään, varmistaa seudun tuotekehityslaboratorioiden kehitysinvestoinnit ja tutkijaresurssien kehittäminen sekä vahvistaa yritys- ja liike- 12

13 toimintalähtöisiä teknologiakeskuspalveluja. Lisäksi seutu jatkaa aktiivista roolia Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksessa kuitu-erotustekniikat-elinkaari osaamisalan koordinointivastuun osalta osana kansallista Uusiutuva Metsäteollisuus avainklusteria. Toimiala vastaa resursseillaan myös sektorinsa uusien yritysten ja kasvuyritysten kehittämisestä sekä yritysmarkkinoinnista. Keskeiset tavoitteet Varmistetaan ja edistetään seudun teknologiateollisuuden sekä tietointensiivisten palveluliiketoimintojen uudistuminen seudulla ensisijaisesti jo seudulla toimivien yritysten yhteistyöverkostossa Vahvistetaan soveltavan tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyön rakenteita ja avainhenkilöresursseja seudun kärkialoilla metsä- ja prosessilaiteteollisuuden ja innovatiivisissa energiatekniikan laitetekniikoissa sekä elektroniikkateollisuudessa Tehostetaan uusien yritysten sijoittumista ja uusien liiketoimintojen käynnistymistä seudun vahvuusaloilla ja sähköisissä palveluissa Edistetään kannattavuuslaskelmilla ja kohdennetulla markkinoinnilla teknologiateollisuuden ja metsäbioenergiateollisuuden tuotekehitys- ja uusien tuotteiden demonstrointi- ja tuotantoinvestointeja seudulla. Keskeiset toimenpiteet KOSKE Kuitu-erotustekniikat-elinkaari osaamiskeskusohjelma Kuitu-erotustekniikat-elinkaari osaamisalan koordinointivastuu kansallisessa Uusiutuva Metsäteollisuus avainklusterissa NOHEVA toimintaympäristöprojekti Hankkeessa kehitetään Savonlinnan Teknologiapuiston palvelukokonaisuutta Houkutellaan keskittymään uusia yrityksiä Tuetaan seudun alan pk-yritysten liiketoiminnan kasvua mm. metsäbioenergia-alan uusiin kehittyviin tuotteisiin ja niiden valmistusprosesseihin. Kuitu- ja prosessitekniikan tutkimuskeskus EAKR -hanke Kehitetään kuitu- ja prosessiteknologian vahva erikoistunut tutkimuskeskus, joka tuottaa kansainvälisesti ja alueellisen innovaatiostrategian kannalta keskeistä uutta tietoa ja tuloksia kehitettäessä uusia korkean teknologian menetelmiä, osaamista ja laiteratkaisuja metsäbiomassan teolliseksi hyödyntämiseksi. TUPA - Tutkimuspalvelujen tehostaminen Fiberlaboratory laiteinvestointiprojekti Elektroniikkateollisuuden alalla Savonlinnan seutu vahvistaa vuonna 2011 käynnistettävällä EU-osarahoitteisella toimintaympäristöhankkeella erikoistuneen tuotekehityksen edellytyksiä. Sähköiset palvelut ja tietotekniikka Savonlinnan seutu jatkaa aktiivista pääkaupunkiseudulle suunnattua markkinointia ja yritysyhteistyötä uusien tietotekniikkatyöpaikkojen luomiseksi erityisesti nuorille ja alan paluumuuttajaosaajille. Tietoverkkoihin perustuvien asiakaspalvelujen osalta seutu tukee erityisesti yritysten ja TEkeskuksen yhteisprojektien käynnistämistä, jotka tavoittelevat merkittävää työpaikkojen lisäystä seudulla. Taloushallinnon osaajatarpeen tyydyttämiseksi käynnistetään oppilaitosten ja yritysten kanssa yhteistyössä täsmäkoulutusprojekti. Elektroniikan 3K-tehdas 3K-tehdas toimii edelleen keskeisenä osana Teknologiakeskus Elektroniaa ja sen kehittämiseen liittyvää toimintaa. Elektroniikkateollisuuden alueellisen kehittymisen ja kasvun tukeminen palvelujen, tutkimuksen ja toimintaympäristön avulla sekä uusien alan teollisuuden työpaikkojen syntyminen alueelle. 13

14 3K-tehtaan toimintaan kuuluvat yrityksille sekä oppilaitoksille suunnatut palvelut elektroniikkaalan tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja valmistuksen sektoreilla sekä julkisen tutkimuksen toteuttaminen. Tutkimuksen osalta toteutetaan kolmea Tekes:n rahoittamaa tutkimushanketta yhteistyössä Kuopion ja Joensuun yliopistojen kanssa sekä valmistellaan uusia hankkeita. Samalla pyritään laajentamaan tutkimukseen liittyvää yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimusyksiköiden kanssa sekä kehitetään paikallista kehitysyksiköiden välistä yhteistyötä. Koulutuksen sektorilla toteutetaan ja kehitetään paikallisia yhteistyömalleja alan ammatillisen koulutuksen osalta ja tätä kautta pyritään varmistamaan kasvavien yritysten osaavan työvoiman saaminen. Vuoden 2011 aikana kehitetään 3K-tehtaan t&k toimintaympäristöä, osaamista ja palveluja. Em. pohjalta toteutetaan t&k ympäristöä kehittävä toimintaympäristöhanke. 3K-tehdas toteuttaa osaltaan seudullista markkinointia uusien elektroniikka-alan yritysten saamiseksi Savonlinnan seudulle. Toiminnassa huomioidaan alan alueelliseen kehittymiseen liittyvät tavoitteet Matkailutoimiala Lähtökohdat. Käytettävissä olevien taloudellisten indikaattorien valossa, Savonlinnan seutu ei ole pystynyt hyödyntämään vuoteen 2008 jatkunutta matkailun voimakasta kasvua. Vuodesta 2003 matkailu- ja ravitsemustoimialan liikevaihdon kasvu Savonlinnan seudulla on pysähtynyt. Koska eräissä uusissa yrityksissä on tapahtunut kasvua, on muissa yrityksissä täytynyt tapahtua tarkastelujaksolla merkittävää liiketoiminnan supistumista. Vuosina matkailijamäärien kehitystä haittasi taantuma. Suunnitteilla olevien investointien, yritysten tuotekehitystoiminnan ja tapahtumien kehittämisen odotetaan lähivuosina lisäävän matkailupalvelujen kysyntää. Savonlinnan seudun kehittämiselle matkakohteena on keskeistä sähköisten jakelukanavien kehittäminen niin, että ulkomaiset matkailijat löytävät Savonlinnan tuotteet ja pystyvät ostamaan niitä. Matkailun kansainvälistymisessä painopiste on Suomi-Venäjä välisessä matkailuyhteistyössä, ottaen kuitenkin huomioon laajenevat Keski-Euroopan markkinat. Matkailuinvestointien käynnistyminen laajassa mitassa luo pohjan matkailutoimialan merkittävälle kasvulle. Savonlinnan seudun kuntayhtymä ostaa matkailun yhteistyösopimuksen mukaisesti Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:ltä seuraavat tehtävät: toimii matkailuyritysten ja matkailutoimijoiden yhteistyöfoorumina, pitää yllä ajantasaista Savonlinnan seutua koskevaa matkailun informaatio- ja neuvontapalvelua sähköisessä muodossa sekä muita matkailun neuvontapalveluja, organisoi matkailun yhteismarkkinointia ja kehittää ja ylläpitää Savonlinna.Travel-sähköistä neuvonta-, markkinointi- ja varausjärjestelmää siten, että järjestelmän kautta tapahtuva matkailumyynti kasvaa vuoden 2009 tasosta, sopimuksen voimassaoloaikana vähintään 30 prosenttia vuodessa, toteuttaa matkailutoimialan kehittämishankkeita koordinoi alueen matkailutarjontaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi matkailijavirtojen keskittämiseksi Savonlinnan seudulle, mentoroi alueen matkailuyrityksiä matkailutuotteiden kehittämisessä, järjestää matkailuyrittäjien käyttöön niiden tarvitsemaa tutkimustietoa ja yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa matkailualan koulutusta. Savonlinnan seudun osaamiskeskus siirtyi kuntayhtymän hallintaan lukien Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy:n kehittämistoiminnan alasajon myötä. Kuntayhtymän osana Osaamiskeskus: tuo uutta osaamista kehittyviin yrityksiin toiminta-alueella. vahvistaa Järvi-suomen yritysverkostoja ja matkailuyhteistyötä sekä edistää sähköisen liiketoiminnan hyödyntämistä valtakunnallisesti toimii osana valtakunnallista matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelmaa. 14

15 Keskeiset tavoitteet Savonlinnan seudun matkailun kehittämisessä tavoitteena on tukea laajamittaisten investointien käynnistämistä vahvistamalla seudun vetovoimatekijöitä ja niiden hyödyntämistä tuotteistettujen ohjelmapalvelujen ja matkailutapahtumien kehittämisen kautta. Vahvistetaan vuoropuhelua matkailun yrityskentän ja seudun kuntien kanssa seudun matkailun kehittämisen strategisten linjausten luomiseksi ja kärkihankkeiden määrittelemiseksi. Matkailutuotteiden tuotteistaminen kansainvälisiin sähköisiin jakelukanaviin. Keskeiset toimenpiteet Savonlinnan seudun matkailun strategisten painopisteiden määrittely ja kärkihankelistan tarkistaminen yritysten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Luodaan valmiudet esitellä kasvua ja investointeja hakevat matkailukohteet suomalaisille ja kansainvälisille investoreille sekä esitellä niitä seutumarkkinoinnissa. Yrityksille suunnatut tukitoimenpiteet keskitetään yritysten oman kehittämistoiminnan vahvistamiseen, verkostojen vahvistamiseen ja toimiin oikeiden jakelukanavien löytämiseksi tuotteille. Osaamiskeskustoiminnan ja hankkeiden avulla haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja sovellettavaksi yritystoiminnan kehittämiseen alueella. Itä-Suomen yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta linkitetään toteutettavaan yrityslähtöiseen kehittämistoimintaan. Kansainvälistä myyntiä varten SAMA perustaa kaksi yritysten keskeistä vientirengasta. Kansainvälisillä markkinoilla toimimista tuetaan vahvistamalla tutkimustoiminnan kansainvälisiä yhteyksiä Itä-Suomen yliopiston matkailututkimuksen kautta. Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus yhteistyössä SAMAn kanssa nivoo seudun tuotteet osaksi Saimaan alueen laajempaa kansainvälistä sähköistä tuotetarjontaa ja mahdollisesti käynnistyvää yhteistyötä kansainvälisillä markkinoilla. Savonlinnan seudun osaamiskeskus 2011 Tuo uutta osaamista kehittyviin yrityksiin toiminta-alueella. Vahvistaa Järvi-suomen yritysverkostoja ja matkailuyhteistyötä sekä edistää sähköisen liiketoiminnan hyödyntämistä valtakunnallisesti. Toimii osana valtakunnallista matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelmaa. Kulttuurimatkailukäytävä Karelia Synnyttää uusien rajanylittäviä luovien alojen yhteistyöverkostoja. Vuoden 2011 Savonlinnan balettijuhlien taustatuki. Waterways Forward Saimaan vesireittien keskusaseman hyödyntämiseen ja Savonlinnan satamapalveluiden uudelleen järjestämiseen sekä Yritystalo Schaumanin konseptointiin haetaan toimivia malleja eurooppalaisilta kumppaneilta. Keskisen Saimaan retkiluistelu -hanke Kehittää retkiluistelusta talvisesongin kärkituotteen Savonlinnan seudulla. Toimenpiteinä mm. reittimestarikoulutus, retkiluistelutuotteiden kehitys kv-markkinointiin, yhtenäiset luistelupäiväkirjat kaikille yrityksille, web-sivuston ja muun materiaalin kääntäminen myös hollanniksi, kylttien ja opastetaulujen tekstien päivitykset, luistelureitit webiin, verkoston toiminta ja sen kehittäminen hankkeen jälkeen. Puruvesi Minibaikal - sukelluskalastuksen kehittämishanke Hankkeella vastataan sukellusmatkailu kysyntään muodostamalla tiivis ammattitaitoinen yritysverkosto huolehtimaan erikoismatkanjärjestäjätuotteen tuotteistamisesta ja yritysten kouluttamisesta. Tuloksena syntyy erikoismatkanjärjestäjätuote, joka lisää ja monipuolistaa osallistuvien yritysten tuotevalikoimaa sekä auttaa jatkamaan normaalia sesonkia sen molemmista päistä. Lakeland Events tapahtumahanke Hanke lisää seudun tapahtumien tuottaja- ja markkinointiosaamista, rakentaa sitoutuneet tuotantotiimit ja pyrkii parantamaan sesonkien vetovoimaisuutta. 15

16 Etelä-Savon matkailuyritysten kansainvälistämishanke Hanke toteuttaa kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin toimenpiteitä, erityiskohteena Venäjän markkinat Edunvalvonta Seudun elinvoimaisuuden ja hyvän saavutettavuuden kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskeiset toimenpiteet ja konkreettiset tulokset. Liikenneinfrastruktuuri Lentoliikenteen turvaaminen määrärahan korottaminen euron vuoden 2011 valtion budjettiin, tuen osuus vähintään 70 % Laajakaistan rakentamisen varmistaminen Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka Tavoite on saada Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämispäätös Suomen ja Venäjän puolella, kehittämiskustannukset ovat arvioitu euroksi, josta kunnat rahoittavat 20 prosenttia. Parikkala-Syväoron kehittämisinvestointipäätöksien saaminen Suomessa ja Venäjällä. Kustannukset olisivat Venäjän puolella kuusi miljoonaa euroa ja Suomen puolella noin 2,5 miljoonaa euroa sisältäen mm. liikennejärjestelyt ja välivarastointialueet. Lisäksi tavoite on saada Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kehittäminen osaksi Suomen matkailustrategian toimenpideohjelmaa vuosille Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämisestä johtuvat toimenpiteet ovat käynnistyneet. Asiaa valmistelemaan perustetaan työryhmä (UM) - tavoitteena tehdä vuoteen 2015 mennessä Parikkalan rajanylityspaikasta kansainvälinen. Valtatie 14, Laitaatsalmen syväväylän toteuttaminen ja muut liikenne-infrastruktuurihankkeet Osaamisrakenne Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen sekä normaalikoulun asema tulee turvata Osaamisalueita ja käynnistyneitä kehittämishankkeita viedään eteenpäin pitkäjänteisesti. Luokanopettajien aloituspaikkojen lukumäärä säilytetään ja lastentarhanopettajien aloituspaikkojen määrää lisätään. Hallitusohjelmassa on turvattava yliopistojen sivutoimipisteiden asema ja voimavarat. Laaditaan Itä-Suomen yliopiston kanssa useampivuotinen yhteistyösopimus, joka takaa Savonlinnan kampuksen pitkäjänteisen kehittämisen Kuitulaboratorion toiminta osana Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintoja turvataan Tuetaan Mikkelin Ammattikorkeakoulun toiminnan vahvistamista Savonlinnassa Alueellistaminen Metsäkeskuksen uudelleen organisointi: Savonlinnaan Suomen Metsäkeskuksen toimipaikka uutta työpaikkaa Metsäbioenergiakeskuksen tehtävät Muut avaukset metsä- ja luontopuolella Viestintä Savonlinnan seudun yhteisen markkinointiviestinnän keskeisimmät tavoitteet ovat seudun ja palvelujen tunnettuuden edistäminen, asenteisiin vaikuttaminen, uusien yrittäjien saaminen, uusien investointien saaminen seudulle, uusien asukkaiden saaminen seudulle, elinkeinoelämän toiminnan tukeminen sekä matkailun edistäminen. 16

17 Yhteisen viestinnän tärkeimmät työkalut ovat strategiaan perustuvat perusviestit, sidosryhmien ja asiakkuuksien määrittely, viestintä- ja markkinointitoimenpiteet sekä yhtenäinen ja tunnistettava visuaalinen ilme (olemassa olevien elementtien hyödyntäminen ja päivitys, ei uuden luomista). Pääviesteinä esim.: Hyvä seutu yrittää, Hyvä seutu elää, Hyvä seutu kasvattaa ja kouluttaa, Hyvä seutu kunnioittaa ympäristöä, Hyvä seutu antaa parastaan, Hyvä seutu arvostaa mennyttä, Hyvä seutu luottaa tulevaan, Hyvä seutu investoida. Yrityspalveluiden viestintä toteutetaan pääsääntöisesti hankkeiden kautta ja se tukee Yritys-Suomi Savonlinnan seutu ilmettä ja palvelulupauksia sekä tuotteiden lanseerausta sidosryhmille ja loppuasiakkaille. Keskeiset toimenpiteet Käynnistettävät prosessit Tavoitteen määrittely ja viestinnän yhteissuunnittelu Toimenpidesuunnitelman laatiminen Viestintästrategia ja strategian käytännön toteuttaminen hankkeiden tiedotusohjeiden mukainen toiminta Tuotetaan tarvittavaa materiaalia tuotteistetuista yrityspalveluista Seudullinen näkymä Työyhteisöviestinnässä hyödynnetään Laituri-alustaa (intranet) Elinkeinopolitiikan keskeiset tulokset 90 uutta yritystä, joista teknologia yrityksiä 15 kpl uusien yritysten kautta 117 uutta työpaikkaa toimivista yrityksistä uusia työpaikkoja 300 kpl säilytettyjä työpaikkoja 150 kpl teknologiatoimialoilla uutta liikevaihtoa 21 milj. teknologiatoimialoilla uusia tuotteita ja merkittäviä investointeja 19 kpl kehittämisprosesseja käynnissä 20:ssä puualan yrityksessä yöpymisvuorokausien kasvu 10 % myynti matkailun sähköisen varausjärjestelmän kautta lisääntyy 30 % merkittäviä matkailualan investointeja 15 kpl luovien alojen yritysten työpaikkojen lisääntyminen ja 10 % liikevaihtojen kasvu tehdään 10 kpl esiselvityksiä ja pilotteja liittyen uusiin elinkeinopoliittisiin avauksiin Invest in Savonlinna Region ohjelman käynnistäminen maaseutuyrittäjien kokonaismäärä kasvaa 5 % alueen lähiruuantuottajat on tilastoitu ja tiedot heistä ja heidän tuotteistaan löytyvät savonlinnaseutu.fi sivustolta asiakastyytyväisyystutkimuksen kokonaisarvosana on parempi kuin kehitysyhtiöiden keskiarvo sidosryhmäkyselyn tulokset (välilliset vaikutukset: Savonlinnan seudun ja yrityspalveluiden tunnettuuden parantuminen, seudulle tehdyt investoinnit) 5.3 Seudullinen hankintatoimi Vuodelle 2011 asetetaan toiminnan kehittämistavoitteeksi asiakaspalvelun parantaminen ja sopimushallinnan syventäminen (valtuustoa sitovat tavoitteet). Lisäksi toimintaa seurataan ja kehitetään hankintastrategian mukaisesti. 17

18 Vuoden 2010 asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten analysointi ja kehittämiskohteiden tunnistaminen. Valitaan tarkasteluun 1-5 keskeistä kehittämiskohdetta. Asiakaspalautteen haaste-/ongelmakohtien ratkaiseminen ja toiminnan parantaminen kyseisiltä osin sekä hyvien käytäntöjen vahvistaminen. Toteutetaan uusi asiakastyytyväisyyskysely loppuvuodesta. Sopimushallintaa syvennetään siten, että tarkastellaan sopimusten sitoutumisastetta, tuotteistamista ja tehostetaan palautteen keräämistä (valitaan 1-5 kohderyhmää). Seudullisen hankintatoimen keskeiset tulokset. Asiakastyytyväisyys on parantunut 25 %. Sopimushallinnan syventäminen valittujen kohderyhmien osalta: sitoutumisaste parantunut ja tuotteistaminen parantunut 20 %. Palautekanavat ovat kehittyneet, palautteen analysointi on säännöllistä ja tehdyt toimenpiteet dokumentoitu asianmukaisesti. 6 Tuloslaskelmaosa Tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot on summattu tuloslaskelmaan, joka esitetään tilipääryhmittäin. Seutuvaltuusto vahvistaa tuloslaskelmasta toimintakatteen jälkeen olevat rahoitustuotot ja - kulut. Käyttötalousmenot ovat yhteensä euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat yhteensä euroa. Rahoitusosaan on varattu lainojen korkokuluihin euroa. Kuntaosuuksien laskuttaminen hoidetaan etupainotteisesti, koska kehittämishankkeiden hankerahoitus tuloutuu kuntayhtymälle kuukausien viiveellä. 18

19 TULOSLASKELMA VUONNA 2011 Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio M-% Toimintatuotot Myyntituotot ,9 josta jäsenkuntaosuudet ,9 josta liiketoiminnan tuotot (3K) ,9 josta muut myyntituotot ,0 Tuet ja avustukset ,3 Muut tuotot ,2 Toimintatuotot yht ,4 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,0 Henkilöstösivukulut ,8 Eläkekulut ,5 Muut henkilösivukulut ,8 Palvelujen ostot ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Avustukset ,8 Muut toimintakulut ,4 Toimintakulut yht ,2 Toimintakate ,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut ,8 Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht ,8 Vuosikate ,4 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,0 Satunnaiset erät Muut satunnaiset tuotot Tilikauden tulos ,8 Tilikauden yli/-alijäämä ,8 19

20 7 Investointiosa Vuonna 2005 yhtymähallitus (nyk. seutuhallitus) päätti lunastaa Kaakkois-Suomen Luoteis-Venäjä - rahaston osakkeita yhteisarvoltaan euroa Savonlinnan Osuuspankilta tasaerissä 5 vuoden aikana. Viimeinen erä lunastettiin vuonna Tulevina vuosina on syytä varautua Yritystalo Schaumanin konseptin toteuttamiseen. Omistajan panostusta on tässä vaiheessa vaikea määritellä, koska hankkeen toteutustapa on vielä auki. Kiinteistöosakeyhtiö Pieksuunlahdesta on tehty esitys Sulkavan kunnalle kuntayhtymän osakkeiden lunastuksesta. INVESTOINTIOSA Ed. vuosien TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 käyttö +Ta-muutos Sijoitukset KtOy Sln Satelliittipuisto I KtOy Yritystalo-Schauman KtOy Punkaharjun Nobelinniemi KtOy Pieksuunlahti Luoteis-Venäjä -rahasto Itä-Suomen Businessedustusto Yhteensä Rahoitusosa RAHOITUSOSA TP 2009 TA Ta-muutos TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Investointien rahavirta Sijoitukset Toiminnan ja invest. rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymäsuunnitelma Talousarvio vuodelle 2008 ja Taloussuunnitelma vuosille 2008-2010 Työvaliokunta 23.10.2007 Seutuhallitus 7.11.2007 Seutuvaltuusto 22.11.2007 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Talousarvio 2010

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Talousarvio 2010 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Talousarvio 2010 Työvaliokunta 18.09.2009 Yhtymähallitus 29.09.2009 Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Tuloslaskelma 2010 Käyttö Budjetti Esitys Esitys Esitys 1-6/2008

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Toimintakate , ,58-22,1

Toimintakate , ,58-22,1 Sairaanhoitopiiri yhteensä MK 1.1. - 31.12.2000 1.1. - 31.12.1999 Muutos Myyntituotot 1 638 734 148,85 1 539 127 273,53 Maksutuotot 103 910 751,60 105 268 535,84 Tuet ja avustukset 38 921 683,48 36 776

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Käyttötalousosa TP 2010 TA 2011

Käyttötalousosa TP 2010 TA 2011 Käyttötalousosa TP 2010 TA 2011 TA muutokset 2011 TA yhteensä 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Toimielin Liikuntalautakunta Määrärahat Käyttötalousosa Toimintatuotot 0 2 289 519 0 2 289 519 3 717 708

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talousarvio 2016 muutokset I

Talousarvio 2016 muutokset I Talousarvio 2016 muutokset I Yhtymävaltuusto 10.5.2016 Sisällysluettelo 1 Talousarvion 2016 muutokset / valtuusto (ulkoinen ja sisäinen)... 1 2 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016... 2 2.1 Kuntayhtymän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Luumäen kunta. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017. Kunnanhallitus 10.11.2014 286. Kunnanhallitus 24.11.2014 306

Luumäen kunta. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017. Kunnanhallitus 10.11.2014 286. Kunnanhallitus 24.11.2014 306 Luumäen kunta Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2017 Kunnanhallitus 10.11.2014 286 Kunnanhallitus 24.11.2014 306 Kunnanhallitus 8.12.2014 314 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 64 TALOUSARVIO 2015 1 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot